DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos"

Saara Lattu
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 DI Henri Koponen Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos

2 Ympäristötekniikan kandidaatin opinnot Vesi ja jätehuoltotekniikan DI-opinnot Diplomityö : Maapuhdistamojen tukkeutuminen ja käytöstä poistettujen suodatinmassojen koostumus (ohjaajana prof. Tuula Tuhkanen Rahoittaja Maa ja vesitekniikan tuki ry) Kesäkuusta 2011 lähtien Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n NEUVO hajajätevesien neuvontahankkeessa jätevesineuvojana

3 Haja-asutuksen jätevesineuvontaa pääpaino kiinteistökohtaisessa neuvonnassa Hankkeessa toiminut kesän 2011 aikana projektipäällikkö + 2 neuvojaa Hankealueena Kymenlaakso + osia Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta Hanketta rahoittavat Kaakkois-Suomen ja Hämeen ely- keskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

4 Loppukesän 2011 aikana saadut kokemukset kiinteistökohtaisesta neuvonnasta ovat erittäin positiivisia. Tarve neuvonnalle on suuri ja vastaanotto hyvä. Saneerausta vaativilla kiinteistöillä kokonaistaloudellisin ratkaisu on useimmiten maapuhdistamo tyyppinen. Myös erottelevat järjestelmät sisältävät usein maaperäkäsittelyä.

5 Maapuhdistamot lisääntyvät haja-asutuksen jätevesilainsäädännön muutosten myötä. Käytöstä poistettujen suodatinmassojen sijoittamiseen ei ole ollut riittävää yleistä ohjeistusta tutkimustiedon puutteen vuoksi. Puhdistamojen käyttöikä ja siihen vaikuttavat tekijät ovat myös arveluttaneet jätevesijärjestelmiään saneeraavia.

6 Mistä maapuhdistamojen tukkeutumisongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin ehkäistä? Mikä on suodatinmassojen koostumus pitkäaikaisen käytön jälkeen? Mitä suosituksia käytöstä poistettujen maasuodatusmassojen loppusijoitukseen voidaan antaa?

7 1. Kirjallisuustietoa ja käytännön kokemuksia

8 Hydraulinen kapasiteetti on vesimäärä, jonka maapuhdistamo kykenee ottamaan vastaan ja johtamaan eteenpäin vuorokauden aikana. [m 3 /d] Toiminnan edellytys: Hydraulinen kuorma < hydraulinen kapasiteetti => Viidelle hengelle mitoitettu maapuhdistamo ei välttämättä ole tukkeutunut, jos se ei pysty ottamaan vastaan 10 hengen aiheuttamaa kuormaa esimerkiksi viikonlopun ajan.

11 Biologiset Biomassan kertyminen maapuhdistamoon on merkittävin syy hydraulisen kapasiteetin laskuun Kemialliset Kemiallinen tukkeutuminen voi olla voimakasta lähinnä poikkeustapauksissa, kuten fosforinpoiston tehostamiseen käytettävien massojen tai huonosti toimivan esisaostuksen vaikutuksesta Fysikaaliset Hienoaineen kertyminen imeytys pinnalle ei yleensä pääasiallinen syy tukkeutumiseen, mutta voi nopeuttava tekijä (esim. jakokerroksen sepeli)

12 Kokonaiskäyttöikään vaikuttavia tekijöitä

13 Kemiallinen, biologinen tai hydraulinen käyttöikä määrittää yleensä kokonaiskäyttöiän joka voidaan katsoa myös taloudelliseksi käyttöiäksi ts. kuolettamisajaksi. Kokemusperäisten tietojen mukaan oikein suunniteltujen ja toteutettujen maapuhdistamoiden käyttöikä vaihtelee yleisesti vuoden välillä voiden kuitenkin olla huomattavasti pidempikin.

14 Huoltotoimenpiteiden laiminlyönti Maapuhdistamojen maine huoltovapaina järjestelminä. Kiinteistön omistajien huono motivaatio Vastuu osittain suunnittelijalla jonka tulisi motivoida kiinteistönomistaja jo rakennusvaiheessa Suunnitteluvirheet tai suunnittelun puute Suunnittelu Toteutus Muuttuneet olosuhteet, toimintaiän päättyminen

16 Yleisin syy maahanimeyttämön puutteelliselle toiminnalle on väärin valittu imeytyspaikka. Hydraulista kapasiteettia määrittää pääasiallisesti maaperän raekokojakauma eli maalaji ja imeytyspinta-alan laajuus. Tarkemmat ohjeet mitoitukseen on esitetty RT-kortissa Imeytyspaikan valinnassa on otettava huomioon myös monia muita tekijöitä, kuten pohjaveden korkeus, imeytettävän veden laatu ja määrä, esikäsittelyn tehokkuus jne..

18 Esisaostus / jälkisaostus Suodatusmassat maapuhdistamossa Adsoprtio-massakaivot

19 2. TUTKIMUSKOHTEET JA MENETELMÄT

20 1. Yhden talouden maahanimeyttämö (Akaa) (kuormitus 3 henk / mitoitus 3 henk) 2. Yhden talouden maasuodattamo (Kuopio) (4/5) 3. Kokous/virkistyskeskuksen maasuodattamo (Raasepori) ( 62 /30 ) 4. Usean kiinteistön yhteiskäyttöön rakennettu maasuodattamo (Tammela) (40 / 60)

22 Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa liittyen käynnissä olleeseen MASU-projektiin. Annina Hellsténin opinäytetyö: Maapuhdistamojen suodatinmassojen hygienia ja hyödyntäminen

27 Ilmennyt satunnaista pintapurkautumista ja hajuhaittoja Syy todennäköisesti hetkellisessä ylikuormassa ja mahdollisesti toteutuksessa tapahtuneesta virheestä => vuotopaikka oli rinteessä jonka reunalle puhdistamo oli rakenettu. Sijoittamalla puhdistamo hieman sivummalle penkereestä vuoto olisi ehkä voitu estää

29 Kuormitusvaihtelu suuria kesä/talviaikojen välillä. Toteutunut käyttö kuitenkin kesäaikoina selvästi mitoitusta suurempaa. Kentässä käytetty FosFilt-hiekkaseosta parantamaan fosforinpoistokykyä Puhdistamo tukkeutunut toista kertaa lyhyen ajan sisään => Syy todennäköisesti ylikuormituksessa ja fosforinpoistomassan aiheuttamasta hydraulisen kapasiteetin alenemisessa.

30 Toimiva puhdistamo, joka otettiin tutkimukseen mukaan vertailun vuoksi ja käytettyjen suodatusmassojen näytteiden saamiseksi. Hienosti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus, jossa on käytetty normaalista poikkeavaa jakoputkistoa. Fosforinpoiston tehostus toteutettu puhdistamon jälkeen Filtra P massakaivolla.

31 Tammelan maasuodattamo

32 3. SUODATINMASSOJEN KOOSTUMUS JA SIJOITTAMINEN

33 Tutkimuksen tavoitteena tuottaa tietoa helpottamaan suodatinmassojen sijoittamista käytön jälkeen Tutkittavina tekijöinä raskasmetallit, ravinteet, orgaanisen aineen pitoisuudet ja hygienia Kotitalouskemikaalien ja lääkeaineiden pitoisuuksien tutkiminen käytännössä erittäin vaikeaa ja kallista => ei voitu toteuttaa opinnäytetyön mittakaavassa

37 Vna 282/1994 = puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä

38 1. Jätetään paikoilleen 2. Sijoitetaan paikallisesti (huomioitava pohjavesialueet, ranta-alueet sekä mahdollinen hygieniahaitta) 3. Maankaatopaikat 4. Kaatopaikkojen täyttömaaksi (vastaanotto vaihtelee)

39 4. JOHTOPÄÄTÖKSET

40 Maapuhdistamot ovat oikein suunniteltuna ja toteutettuna pitkäikäisiä ja kokonaistaloudellisesti järkeviä ratkaisuja useimpiin kohteisiin Yleisin syy ennenaikaiseen tukkeutumiseen lienee sakokaivojen tyhjennyksen laiminlyönti => huoltosopimus lietetyhjentäjän kanssa helpottaa kiinteistönomistajaa Fosforinpoiston tehostaminen voi alentaa maapuhdistamon käyttöikää huomattavasti

41 Suunnittelu ja toteuttaminen on syytä jättää ammattilaisille: Alkuinvestointi on joka tapauksessa kohtuullisen suuri ja osaavien ammattilaisten käyttö takaa kohtuulliset kokonaiskustannukset pitkällä aikavälillä. Suunnittelijan vastuulla on kertoa tarvittavista huoltotoimenpiteistä suullisesti ja kirjallisesti => omistajan vastuulla on huolehtia riittävien huoltotoimien toteuttamisesta.

42 Verkossa: Google => Koponen + maapuhdistamo SYKE: id=128568&lan=fi Saatavilla myös TTY:n verkkokirjastosta:

43 Maapuhdistamo on helppoa suunnitella, toteuttaa ja huoltaa oikein? Totta. mutta

44 Kaikki tämä on vielä helpompaa tehdä väärin.. Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,