Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 18. kaupunginosa, Vantaanlaakso osa korttelia Kaava-alueen sijainti Lyhtykuja 2 Sijaintikartta. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa.

2 2. TIIVISTELMÄ Mauno ja Pirjo Oinonen hakevat asemakaavamuutosta siten, että nykyisen kerrosalamerkinnän 700 sijaan tonttitehokkuusluvuksi tulisi sama kuin Lyhtykujan pohjoispuolella eli e = 0,25. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on asuntorakennusten korttelialuetta (A 23 ). Kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voidaan liittää toisiinsa kevyin rakennelmin kuten avonaisin katoksin. Asemakaavan muutoksessa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolle saa rakentaa yhden ja kahden asunnon taloja, mutta ei katoksilla toisiinsa kytkettyjä erillispientaloja. Lisäksi annetaan kaavamääräykset julkisivuista ja katoista. Tällöin tuleva rakentaminen sopii ympäristöön. Rakennusoikeus kasvaa 700 k-m 2 :sta 860 k-m 2 :iin (lisäys 160 k-m2 eli 23 %). Suurin sallittu kerrosluku kaksi (II) säilyy. Lentomelu- ja autopaikkamääräykset ajanmukaistetaan. Lisäksi Vanhalle Nurmijärventielle määrätään liittymäkielto ja pohjavesialueesta annetaan informatiivinen määräys. 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 2 Alueen yleiskuvaus Vantaanlaakso on pientaloaluetta. Lähiympäristö on toteutunut erillispientaloin. Luonnonympäristö Alueella ei ole inventoituja luontokohteita. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Rakennettu ympäristö Kyseessä on rekisteröity tila Andersro. Tilan pinta-ala on 3346 m 2. Tilalla on v valmistunut omakotitalo, jossa on punatiilijulkisivu ja jonka kerrosala on 150 k-m 2. Asemakaavan mukaisella tontilla on 700 k-m 2 suuruinen rakennusoikeus. Naapuritonteilla on yhden ja kahden asunnon taloja. Julkisivuiltaan Lyhtykujan rakennuskanta on sekalaista: punaisia ja keltaisia puutaloja, kelta- ja valkotiilitaloja sekä keltatiilitaloja, joissa on keltaisia puuosia. Lyhtykujan päässä on Grönkullan talo, joka on vanhoja Martinkylän taloja. Palvelut Vantaanlaaksossa on mm. kauppa ja päiväkoti. Muut palvelut ovat Martinlaaksossa. Liikenne - Ajoneuvoliikenne: Vanha Nurmijärventie on ollut vanhaa Nurmijärvelle johtanutta maantietä ja toimii nykyisin kokoojakatuna. Lyhtykuja on tonttikatu. - Joukkoliikenne: Vanhaa Nurmijärventietä kulkevat bussit 415 ja 451 Helsinkiin ja Lentoasemalle. Vantaanlaaksontieltä bussit 46 ja 43 Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon. - Kevyt liikenne: Vanhalla Nurmijärventiellä on kevyen liikenteen raitit. Tilan kohdalla on Viherkummuntien risteys ja suojatie Vanhan Nurmijärventien yli.

3 Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro , Kulttuurihistorialliset kohteet Lyhtykuja 2:ssa sijaitsee tyypillinen 1970-luvun punatiilitalo. Vantaan kaupunki on tehnyt modernin rakennuskannan inventoinnin 1, johon kyseinen omakotitalo ei sisälly eikä sillä ole erityisiä suojeluarvoja. Samalla paikalla on aiemmin ollut talo, joka on purettu. Lyhtykujan päässä (Lyhtykuja 5b) sijaitsee yksi Martinkylän vanhoista taloista, nimittäin ½Lillas eli Grönkulla. Talo on valmistunut rekisterin mukaan 1895, mutta on omistajan mukaan 1700-luvulta. Talo on rakennettu kyseiselle paikalle isojaon jälkeen, jolloin talonpaikka siirtyi kylästä tänne. Kartassa 1840 talon nimi on Lillas eller Grönkulla (Lillaksen toinen puolikas on Stenkulla). Talon nimenä esiintyy myös Bulders, mikä johtuu siitä, että Buldersin omistanut Gustaf Holm osti 1826 ½Lillaksen. Hän omisti molemmat talot Ehkä hän muutti Buldersista Lillakseen ja talon nimi seurasi miestä. Kartassa 1870 ei ole enää Buldersia, joka on sijainnut Grönkullan pohjoispuolella. Rakennus on suojeltu asemakaavassa vuonna Vanhan Nurmijärventien itäpuolella on Viherkummun siirtolapuutarha 1950-luvulta. Alue sisältyy modernin rakennuskannan inventointiin merkinnällä A2, tarkemmin inventoitava kohde. Alueella on 126 pientä puista siirtolapuutarhamökkiä. 3 Tekninen huolto Tontille on valmis kunnallistekniikka. Lentomelu Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportin mukaan alueen arvioitu lentomelutaso L DEN on verhokäyrän mukaan db. Tämä edellyttää asunnoilta L 32dB(A) ääneneristävyyttä. Maanomistus Alueen omistavat Marjo ja Pirjo Oinonen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Voimassa oleva yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lentomelualuetta 3 ja tärkeää pohjavesialuetta. Yleiskaava ei ole tällä alueella oikeusvaikutteinen. Hanke on yleiskaavan mukainen. AP Pientalovaltainen asuntoalue. EV Suojaviheralue. PK Toimistovaltainen työpaikka-alue. RA Loma-asuntoalue. VL Lähivirkistysalue. (m1)- Lentomeluvyöhyke 1 (L DEN yli 60dB). (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN db). (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN db). (pv)- Tärkeä pohjavesialue. (sl)- Luontosuhteiltaan arvokas alue. 1 Amanda Eskola: Modernin rakennuskannan inventointi Vantaan kaupunki Timo Kallaluoto: Vantaan nimistö. Käsikirjoitus ; Maanmittaushallituksen arkisto / Vantaa 32:3, 32:4, 32:6, 32:19. 3 Amanda Eskola: Modernin rakennuskannan inventointi , s. 62, 120. Vantaan kaupunki

4 Yleiskaavaehdotus Yleiskaavaehdotuksen tavoitteita ovat eheyttäminen ja tiivistäminen. Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavaehdotuksen, joka oli nähtävillä ja jossa alue on pientaloaluetta A3. Hanke on yleiskaavaehdotuksen mukainen. A3 Pientaloalue. RA Loma-asuntoalue. SL Luonnonsuojelualue. VL Lähivirkistysalue. (m1)- Lentomeluvyöhyke 1 (L DEN yli 60 db). (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN db). (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN db). pv Tärkeä pohjavesialue. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen ratsastusreitti. \ \ \ \ Kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. / / / / Maisemallisesti arvokas alue. Voimassaoleva asemakaava Ensimmäinen asemakaavan nro , Vantaanlaakso 2, on vahvistettu sisäasiainministeriössä Asemakaavassa alue on asuntorakennusten korttelialuetta (A 23 ). Kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voidaan liittää toisiinsa kevyin rakennelmin kuten avonaisin katoksin. Asumiselle häiriötä aiheuttamattomia toimisto- ja työtiloja saa sijoittaa enintään 20 % rakennusoikeudesta. Kaavan lentomelu- (27 db) ja autopaikkamääräykset (1 autopaikka kerrosalan 85 m 2 kohti) ovat vanhentuneet. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv Tonttijako- ja rekisteri Tila on Vantaan kiinteistörekisterissä. Kyseessä on tonttijaon mukainen tontti Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella on MRL mom. mukainen rakennuskielto, koska tonttia ei ole mitattu. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Mauno ja Pirjo Oinonen hakivat asemakaavamuutosta , koska tontti halutaan jakaa aikanaan kolmeen yhtä suureen osaan siten, että tontin pohjoisosasta erotetaan 1/3 omaksi tontikseen. Samalla haetaan koko tontin rakennusoikeudeksi tonttitehokkuuslukua e = 0,25, joka on voimassa Lyhtykujan pohjoispuolella. Osallistuminen ja vuorovaikutus Asian valmistelu otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2004 suunnitteluohjelmaan (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin sekä postitettiin osallisille. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet ja tavoitteet kaavoitukselle pyydettiin kirjallisesti mennessä. Asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara esitteli kaavamuutosta Vantaanlaakson kaava-illoissa Myllymäen koululla ja

5 Martinlaakson aluetoimikunta päätti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on riittävä eikä lähtökohtiin ole huomautettavaa. Osallisia kaavoituksessa olivat hakijat (Mauno ja Pirjo Oinonen), alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus, Elisa Networks Oy, Vantaan Energia Oy, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia hakijaa pyydettiin selvittämään tonttijako mittausosaston asiakaspalvelussa hakija ilmoitti, että kaavaan ei sisällytetä tonttijakoa. Ensimmäisessä osallistumisessa saadut mielipiteet (tiivistelmä) ja niiden huomioon ottaminen naapuri Anna-Stiina Suhonen-Malm, Lyhtykuja 5b (Grönkulla), esitti, että rakentamisen tulee olla ympäristöön sopivaa ja pyysi saada nähdä tulevat kaavamääräykset. Kaavamuutoksessa ei enää sallita erillispientalojen kytkemistä toisiinsa, jolloin alue säilyy omakotialueena. Tällöin alueella sallitaan enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten rakentamista kuten naapuritontillakin. Grönkullan suuntaan lisättiin 4 metriä leveä istutusalue, jolloin nykyinen rajakasvillisuus säilyy. Koska hakijan tontilla on jo tiilitalo ja naapuritonteilla on sekä puu- että tiilitaloja, ei kaavamääräys puujulkisivuista ole tarkoituksenmukainen aluearkkitehti Timo Kallaluoto, rakennustutkija Mikko Mälkki ja asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara tutustuivat paikkaan. Grönkulla on puutalo, mutta kaavamuutostontilla on punatiilitalo ja Lyhtykujan varrella muutoin vaaleita tiilitaloja. Grönkullan suuntaan on lisätty istutusalue, jolloin Lyhtykujan itäpään istutukset säilyvät naapuri Paavo Hautala, Lyhtykuja 7, ilmoitti, että häntä ei ole kuultu, ja kävi tapaamassa aluearkkitehtia. Tällöin hän esitti, että Lyhtykuja 2:n puolelle tulisi 6 metriä leveä istutusalue. Merkitään 4 metriä leveä istutusalue Lyhtykuja 7:ää vastaan. Istutusalueen leveys vastaa kaupungin rakennusjärjestystä, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden naapuritontista tulee olla vähintään 4 metriä. Toinen osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos ja havainnepiirroksen luonnos lähetettiin osallisten kommentoitavaksi kirjeellä sekä hakijan ja naapuritonttien asuntoihin postilaatikkojakeluna Mielipiteet pyydettiin mennessä. Aluearkkitehti oli tavoitettavissa puhelimitse. Kaupunginmuseolta pyydettiin lausunto, koska mielipidettä ei ollut tullut. Toisessa osallistumisessa saadut mielipiteet (tiivistelmä) ja niiden huomioon ottaminen Anna-Stina Suhonen-Malm, Lyhtykuja 5b (kirje): Grönkulla pihapiireineen on suojeltu asemakaavalla Lisäksi on annettu kaavamääräyksiä. Kaavamuutosehdotuksesta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alueelle on annettava samat suojelumääräykset, koska se rajoittuu Grönkullan pihapiiriin. Museoviranomaisen on otettava kantaa Lyhtykuja 2:n arvoihin. - Lyhtykujan ja kääntöpaikan puolelle 4 m:n istutuskaista tai rakennusalueen rajaus. - tontin länsinurkka rakennuspaikkana pitäisi kyseenalaistaa. Puusto liittyy suojeltavaan alueeseen. 2-kerroksisen rakennus tontin korkeimmalla kohdalla turmelisi suojeluarvot. - Asuntojen lukumäärä tulisi rajata rinteen ja autopaikkojen vuoksi. Lyhtykujalla ei voi sallia paikoitusta tai kääntymistä. Havainnekuva osoittaa, että ajaudutaan vaikeuksiin sallitulla tehokkuudella. - Rinnetontille 2-kerroksiset rakennukset ovat liian korkeita ympäristöön nähden ja johtaa helposti 3-kerroksiseen ratkaisuun rinteen puolella. Rakennusten korkeudeksi tulisi määrätä enint. ½I kerrosta paitsi länsinurkalla, jonka sallimista rakennuspaikaksi ei suositella. Vanhan Nurmijärventien puolella 2-kerroksisuus voitaisiin sallia. 5

6 - Ympäristön johdosta kaavassa on rajoitettu rakennusoikeutta lähes kaikilla viereisillä tonteilla, tehokkuus on keskimäärin e = 0.1 muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä on alle puolet kaavamuutostontin tehokkuusluvusta. Vanhan Nurmijärventien toisen puolen tehokkuusluvut eivät liity tämän korttelin luonteeseen. Kaavassa on rajattu rakentamisalueet ja määrätty istutusalueet, jotka pienentävät rakentamiseen käytettävää tonttialuetta Lyhtykujan varrella olevien tonttien osalla. Kaavan tulisikin noudattaa myös tässä suhteessa yhdenvertaisuuspykälää. Tärkeintä olisi, että korttelin suojeluarvot säilyisivät. (Kirje on kaavamapissa.) Grönkullaa koskee asemakaavamuutos nro , , jolla rakennus ja sen lähiympäristö on suojeltu. Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaava , jossa ei ole muutoksenalaista aluetta koskevia suojelumääräyksiä. Lyhtykujan kääntöpaikkaa vastaan oleva puusto on merkitty istutettavaksi alueeksi. Auto tulee voida kääntää omalla tontilla. Tonttitehokkuus e = 0,25 on sama kuin Lyhtykujan toisella puolella. Lyhtykuja 7:ssä on kaksikerroksisia rakennuksia ja Lyhtykuja 5a:een saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen vielä korkeammalle. Kääntöpaikkaa vastaan istutusalueen leveys on 5 metriä Vantaan Energia haluaa, että asemakaavassa huomioidaan sähköverkon maakaapelit ja kaukolämpöputket. Johtojen sijainti ilmenee kaupungin johtokartasta. Erityisesti kaukolämpöputkia jouduttaneen siirtämään rakentamisen sijoittumisesta riippuen Leena Marno, tontti Lyhtykuja 5a:ssa, toivoi, ettei vieraspysäköinti tuki Lyhtykujaa ja että kumpu pysyy nättinä. Tontille vaaditaan 2 autopaikkaa/asunto, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä autopaikkanormi. Kadulla pysäköinti voidaan kieltää erikseen liikennemerkillä. Rakennuslupahakemuksesta tulee ilmoittaa naapureille. Lyhtykuja 7:ssä on kaksikerroksisia rakennuksia ja Lyhtykuja 5a:een saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen vielä korkeammalle kaupunginmuseo lausui, että alue sijaitsee lähellä Grönkullaa. Istutusaluetta tulisi leventää. Lähin rakennus Lyhtykujan suuntaisesti. Tontille tulee antaa julkisivuja kattomääräyksiä. Vasta tarkemmassa suunnittelussa voidaan määritellä tarkemmat rakennuspaikat. Istutusalue on levennetty 5 metriin, mikä takaa Lyhtykujaa rajaavien puiden säilymisen. Tontille on annettu julkisivu- ja kattokaltevuusmääräykset. Julkisivumääräys vastaa Lyhtykujan vastapäistä rakentamista ja korostaa kadun päätteenä näkyvää Grönkullan taloa. Kaavassa ei määritellä rakennusalaa tarkemmin, koska asuntoja ei ole vielä suunniteltu. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Vertailu maakuntakaavaan ja seutukaavaan Asemakaavamuutos on maakuntakaavan ja seutukaavan mukainen. Vertailu yleiskaavaan ja yleiskaavaehdotukseen Asemakaavamuutos on yleiskaavan ja yleiskaavaehdotuksen mukainen. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Alue on voimassaolevassa asemakaavassa asuntorakennusten korttelialuetta (A 23 ) ja asemakaavan muutosehdotuksessa nykyisten kaavoitusohjeiden mukaista erillispientalojen korttelialuetta (AO). Molemmat merkinnät sallivat paritalojen rakentamisen. Rakennusten kytkemistä toisiinsa katoksin ei kuitenkaan enää sallita, jolloin Lyhtykujan ilme omakotialueena säilyy. Tonttitehokkuus nousee samaksi kuin Lyhtykujan pohjoispuolella (e = 0,25). Rakennusoikeus on voimassaolevassa asemakaavassa 700 k- m 2 ja asemakaavan muutosehdotuksessa 860 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku säilyy. 6

7 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Lentomelusta ja pysäköinnistä annetaan ajantasaiset kaavamääräykset. Vanhalle Nurmijärventielle asetetaan liittymäkielto. Pohjavesialueesta annetaan informatiivinen määräys. Laki kieltää pohjaveden pilaamisen ja kaupungin ympäristömääräyksissä on asiasta tarkempia määräyksiä, joten kaavamääräys pohjaveden suojelusta ei ole tarpeen. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Uudisrakentamisen tulee olla ympäristöön sopivaa erillistalorakentamista. Vanhentuneet kaavamääräykset poistetaan tai ajantasaistetaan. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara ( asti), kaupunginmuseon rakennustutkijat Mikko Mälkki ja Sari Viertiö sekä suunnitteluavustajat Paula Vartiainen ja Tuula Peippo. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset erillispientalojen rakentamiseksi omille tonteilleen. Asemakaavamuutoksella osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta, suurin kerrosluku II, tonttitehokkuus e = 0,25, josta lasketuksi rakennusoikeudeksi tulee 860 k-m2. Rakennusoikeus kasvaa 160 k-m 2 eli 23 %. Tämä asemakaavamuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä, joten kaavamuutoksen hyväksyjä on kaupunginhallitus. Rakennettu ympäristö Alueelle voidaan rakentaa erillistaloja, mutta ei katoksilla toisiinsa kytkettyjä erillistaloja, kuten voimassa oleva asemakaava sallisi. Luonnonympäristö Pihamaana oleva tontinosa tulee osittain rakennetuksi. Liikenne Kokoojakatuna toimivalle Vanhalle Nurmijärventielle määrätään liittymäkielto. Kaavamerkinnät ja määräykset Lentomelusta ja autopaikoista annetaan ajanmukaiset kaavamääräykset. Asuntojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 db(a). Toimistotilojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 28 db(a). Autopaikkoja on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Kaavamuutoksen vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen: Alueelle voidaan rakentaa lisää erillispientaloja 710 k-m 2 verran. (Nyt rakennettu 150 k-m 2.) - Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan: Rakennusoikeus kasvaa 160 k-m 2. Alueelle saa rakentaa erillispientaloja, mutta ei kytkettyjä erillispientaloja. Grönkullaa vastaan osoitetaan istutettava alueenosa. Lisätään kaavamääräykset julkisivuista ja katosta. 7

8 Kaavamuutoksen vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevassa asemakaavassa Asemakaavamuutoksessa Maankäyttö A 23, Asuntorakennusten korttelialue, kuhunkin rakennukseen saa sijoittaa AO, erillispientalojen korttelialue. (Enintään kaksi asuntoa talossa.) enintään kaksi asuntoa. Rakennuksia voidaan liittää toisiinsa kevyin rakennelmin kuten avonaisin katoksin. Tontin ala 3441 m m 2 (tarkistettu pinta-ala) Tonttitehokkuus e = 0,21 e = 0,25 Rakennusoikeus 700 k-m k-m 2 (kerrosala) Suurin kerrosluku Kaksi. Kaksi. Istutettava alue Vain rakennusalan raja itään päin. Istutukset itään, etelään ja länteen päin. Tontin pinta-ala ja rakennusoikeus Vantaan kiinteistörekisterissä kiinteistön pinta-ala on 3346 m 2. Asemakaavamuutosta laadittaessa kaava-alueen pinta-alaksi saatiin 3441 m 2. Tontin pinta-ala, josta rakennusoikeus määrittyy, lasketaan tontinmittauksessa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennusluvista ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 ). Liitteenä oleva havainnepiirros osoittaa yhden toteuttamismahdollisuuden. Vantaa VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluyksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, Vantaa, puh , sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi 8

9 Havainnepiirros e = 0,25 e = 0,25 e = 0,30 e = 0,25 e = 0,10 e = 0,25 e = 0,39 Grönkulla Andersro e = 0,11 e = 0,12 Viherkummun siirtolapuutarha e = 0,12 Havainnepiirros osoittaa yhden toteuttamismahdollisuuden. Rakennushankkeita ei ole vielä suunniteltu. 9

10 Voimassa oleva asemakaava 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15