Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Stenbacka ja Smeds

Transkriptio

1 Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Ilmoitamme kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Stenbacka ja Smeds Asemakaava nro , Vantaanlaakso 11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lisärakentamista Stenbackan ja Smedsin tiloille (kuusi omakotitaloa) sekä Ylästöntien katualue ja Martinkylänrannan virkistysalue. Sallittu asuntojen lukumäärä ei kasva. Voutila Brutuby Asemakaava-alueen sijainti ja rajaus. Hankkeen kuvaus Smedsin ja Stenbackan tilojen omistajat hakevat täydennysrakentamista siten, että asemakaavassa osoitettujen kolmen 200 k-m2 suuruisen paritalon rakennusalan sijaan alueelle voidaan rakentaa kuusi 200 k-m2 suuruista omakotitaloa. Hanke on yleiskaavan mukainen eikä lisää asemakaavassa sallittua asuntojen lukumäärää lentomelualueella. Tästä asemakaavamuutoksesta on suoritettu MRL 62 :n mukainen osallistuminen Lisäksi asemakaava sisältää Ylästöntien katualueen, mistä syystä asia käsitellään nyt asemakaavana , Vantaanlaakso 11. Ylästöntien parantamissuunnitelma on ollut nähtävillä (Tielaitos). Vantaanlaaksontien ja Ylästöntien kiertoliittymä on jo rakennettu. Kun Ylästöntie on parannettu, katualue siirtyy kaupungille. 1

2 Vantaanjoki Bulders Smeds Stenbacka Lillas Nedre Nybacka Övre Nybacka Maatalousmuseo Ylästöntie Ilmakuva kaavamuutosalueelta vuodelta Rakennuskulttuurikohde. Keskiaikainen tie ja keskiaikainen kylätontti, joiden rajaus on tarkennettu asemakaavaluonnokseen. Nykytilanne ja lähtökohdat Uudenmaan maakuntakaavassa (YM ), alueelle on esitetty taajamatoimintojen aluetta, virkistysaluetta, kehäkaupungin kehittämisvyöhyke, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde ja lentomelualuetta. Oikeusvaikutteisessa Vantaan yleiskaavassa alue on osoitettu pientaloaluetta (A3), lähivirkistysaluetta (VL) ja vesialuetta (W). Lisäksi alue on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta. Ylästöntielle on merkitty ohjeellinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Ylästöntien pohjoispuolella on voimassa olevassa asemakaavassa (180700, YM ) erillispientalojen korttelialuetta AO, jossa rakennusaloin sallitaan kolmen uuden paritalon rakentaminen, ja maisemanhoitoaluetta EMk, joka on varattu kunnan tarpeisiin. Ylästöntien eteläpuolella on voimassa olevassa asemakaavassa (180800, Kv ) yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään Y/s. Ylästöntiellä ei ole asemakaavaa. Ylästöntien pohjoispuolisessa korttelissa on suojeltava rakennus (Stenbacka 1700-luvulta), suojeltava kellari ja kolme 200 k-m2:n suuruista rakennusalaa. Kaupungin tavoitteena on 2000 asunnon rakentaminen vuosittain. Paikka on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Alueella on seuraavia kulttuurihistoriallisia kohteita: Buldersin ja Lillaksen keskiaikaiset kylätontit ja näille johtavat keskiaikaiset tiet sekä Stenbackan talo (½Lillas) 1700-luvulta. Ylästöntie ei ole ollut tällä kohdalla Suurta Rantatietä vaan on rakennettu vasta 1980-luvulla. Alueella on Vanhan Nurmijärventien vanha linjaus. 2

3 Vantaanjokilaakso on valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Valtioneuvosto ), mikä ei päätöksen mukaan estä rakentamista. Vantaanjokea on ehdotettu Euroopan unionin Natura 2000-verkostoon (Valtioneuvosto ). Alueen lentomelutaso Lden on db, jolla sallitaan vähäinen täydennysrakentaminen. Asemakaavaluonnos ei lisää alueella sallittavien asuntojen lukumäärää. Voimassa oleva asemakaava sallii paritalojen rakentamisen, mutta uusi asemakaava omakotitaloja. Ylästöntien parantamissuunnitelmasta (2002) on toteutettu Vantaanlaaksontien kiertoliittymä. Kunnallistekniikka on tuotavissa erillispientalojen korttelialueelle Vantaanlaaksontien suunnasta. Asemakaava vähentää kadun ja kunnallistekniikan rakentamista verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. Stenbackan ja Smedsin tilat omistavat yksityiset. Ylästöntien omistaa valtio. Muut maa-alueet ja vesialueen omistaa Vantaan kaupunki. Yleiskaava Ote Vantaan yleiskaavasta. A2 Matala ja tiivis asuntoalue. A3 Pientaloalue. TP Työpaikka-alue. VL Lähivirkistysalue. W Vesialue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN db). Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen ratsastusreitti. Historiallinen tie. Ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Kyläkuvallisesti merkittävä alue. Alueen raja. Osa-alueen raja. Neuvottelut MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelun kannanotot: haettu Stenbackan tilalle 6 omakotitaloa ja Smedsin tilalle 4 omakotitaloa, voimassa olevassa kaavassa omakotitaloa. Johtopäätökset: asumisen määrää vähennettävä ja asumisen rajaus pellon reunaan. Uudenmaan ELY-keskuksen kokous lentomelun huomioon ottamisesta, jossa todettiin uudelleen periaatteet lentomelualueelle rakentamisessa. Uudenmaan ELY-keskus totesi kokouksessa , että nykykaavan salliman kolmen paritalon sijaan kuusi omakotitaloa ei lisää asuntojen määrää ja on täydennysrakentamista. 3

4 Voimassa oleva asemakaava AO E-1 EM/k Y/s VL W Korttelin numero. Erillispientalojen korttelialue. Opetustoiminnan ja sitä palvelevien majoitusrakennusten korttelialue. Maisemanhoitoalue. / Alue on varattu kunnan tarpeisiin. Yleisten rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Lähivirkistysalue. Vesialue. p sma ur 200 II Pysäköimispaikka Maisemallisista syistä avoimena säilytettävä alue. Ohjeellinen ulkoilureitti. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). Asemakaava-alueen rajaus Ote ajantasa-asemakaavasta. Ylästöntiellä ei ole asemakaavaa. Vantaan karttoja, ajantasa-asemakaavaa, yleiskaavaa ja ilmakuvia voi katsoa kartta.vantaa.fi Ketkä ovat osallisia? hakijat alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kaupungin viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Finavia, Liikennevirasto (jos rautatietä, vesialuetta tai vesiliikennettä koskevia asioita), Museovirasto Vantaan Energia Oy, Elisa Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. 4

5 Asemakaavaluonnos nro / AO Erillispientalojen korttelialue. EMk Maisemanhoitoalue / kunnan käyttöön. VL Lähivirkistysalue. W Vesialue. Vesialue merkitään Natura-alueeksi. Katualue. Asemakaavaluonnoksen pienennös. Tarkempi asemakaavaluonnos kaavamääräyksineen on liitteenä. Kuinka osallistuminen järjestetään? Asemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa ja ilmoitetaan tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavaluonnos liitteenä Aluearkkitehti on tavattavissa Övre Nybackan parkkipaikalla (Nybackankuja 2) keskiviikkona klo Tavoitteita, kannanottoja ja mielipiteitä kaavoitukselle voi esittää mennessä - sähköpostilla kirjaamo@vantaa.fi - kirjeellä Vantaan kaupunki, kirjaamo, Asematie 7, VANTAA - puhelimitse Timo Kallaluoto p , tiistaina klo Ilmoittakaa samalla nimenne, osoitteenne sekä asemakaavan numero ja nimi Vantaanlaakso 11. 5

6 Kaavan aiemmat käsittelyt: osallistuminen asemakaavamuutokseen nro , joka koski vain Smedsin ja Stenbackan tiloja. Paikallakäynti Kaavan vireillä olosta on ilmoitettu vuosittain kaavoituskatsauksessa. Kaavaluonnokseen on lisätty katualueita. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Kaavasta järjestetään MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa (näköislehti luettavissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. Mitä arvioidaan? Asemakaavamuutoksen selostuksessa esitetään - vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - vertailu maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja voimassa olevaan asemakaavaan - tuorein ilmakuva nykytilanteesta (vuodelta 2011) - liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen selvitys - asemapiirros suunnitellusta rakentamisesta - osallistumisesta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen - ote voimassa olevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotus. Mistä sovitaan? Hakijat maksavat osaltaan kaavamuutoskustannukset (MRL 59 ). Kaavaan liittyy toteuttamissopimus. Asemakaavamuutoksen käsittely Asemakaavaehdotuksen hyväksyy nähtäville kaupunginhallitus. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 vrk, jolloin siitä on tilaisuus esittää muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavan hyväksyjä on kaupunginvaltuusto. Asemakaavan suunnittelusta vastaa Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, Kielotie 28, VANTAA, timo.kallaluoto@vantaa.fi, puh Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla Timo Kallaluoto, aluearkkitehti Kaupunkisuunnittelun kotisivut Kaupunkisuunnittelun asiakaspalvelu Tieto asemakaavan käsittelyvaiheesta. Kielotie 28, katutaso p ja Vantaan kartat, kaavat ja ilmakuvat kartta.vantaa.fi Esityslistat ja pöytäkirjat Lakiviitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA 6