Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista?
|
|
- Jere Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 III Kuinka tästä eteenpäin Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? Ifa Ky t ö s a h o 1 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun kilpailukyky edellyttää toimivia asuntomarkkinoita. Helsingin tulevaisuus on kaupunkimaisessa asumisessa, joka Helsingissä tarkoittaa erityisesti kerrostaloasumista. Kerrostalojen viihtyisyys ja toimivuus ovat siten keskeisiä tavoitteita asumisen kehittämisessä. Kirjoitus pohtii kerrostalotuotannon kehittämisen tarpeita ja kehittymisen esteitä. Helsingissä asuntojen kysyntään kohdistuva loputtomuus ei markkinatalouden keinoin yksin takaa laadun kehittymistä. Laadun lukkoina toimivat määräykset ja normit sekä yksittäisissä kohderyhmäsuunnatuissa tuotteissa kyseisen kohderyhmän yleisesti tunnetut arvostukset. Maksukyky ja halukkuus ulosmittautuvat kuluttajilta markkinatalouden ehdoin. Muutos laadussa syntyy vain, jos se on liiketaloudellisesti kannattavaa tai pakotettua. Kerrostalotuotantoa halutaan kuitenkin parantaa aktiivisin toimin. Tavoitteena on monipuolinen asuntotuotanto omaleimaisilla alueilla. Tämän turvaamiseksi tarvitsemme asukkaiden tarpeiden toiveiden ja arvostusten tuntemista, markkinamekanismien ymmärtämistä ja näiden seurauksena tuotantoprosessin hienosäätöä sekä uusia tuotteita ja toimijoita markkinoille. Muutokseen sisältyy suuria mahdollisuuksia. 1 Kirjoittaja on arkkitehti, jonka työhistoria sisältää asuntosuunnittelua 1980-luvun lopulta 1990-luvun lopulle ja asuntorakennuttamista Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistossa rakennuttaja-arkkitehtina vuosina Nykyisin kirjoittaja työskentelee Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla kehittämisinsinöörinä päätehtävänään asuntorakentamisen kehittäminen. Hän toimi URBA-hankkeessa kerrostalojen kehittämistä pohtineen työryhmän puheenjohtajana. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 389
2 Helsingin tulevaisuus on kaupunkimaisessa asumisessa Ketkä ovat pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen muutosvoimia, kuka päättää asuntotuotannon laadusta? Ketkä investoivat asuntorakentamiseen, kenen sanaa kuullaan? Kuka päättää millaisissa asunnoissa asumme tästä tulevaisuuteen? Helsinki on pääkaupunkiseudun kaupunkimaisen asuinympäristön keskus. Se on nyt ja tulevaisuudessa myös kerrostalovaltainen kaupunki. Kerrostalojen viihtyisyydellä on siten korostunut merkitys pääkaupunkimme asumisviihtyvyydelle. Pysyäkseen houkuttelevana vaihtoehtona niille, jotka voivat valita asumistapansa, tulee kerrostalojen vastata yhä erilaistuneempiin asumistarpeisiin. Kerrostalokonseptimme, niin hyvä kuin se onkin, voi kehittyä edelleen. URBA-tutkimus nosti esiin kansainvälisiä esimerkkejä asuinrakennusja asumismuodoista. Niistä valittiin helmikuussa 2009 järjestetyssä kutsuseminaarissa työpajatyöskentelyllä edelleen työstettäväksi seitsemän. Jokerina työpaja nosti esiin kaksi uutta konseptia: tavallisen kerrostalon kehittämisen ja maahanmuuttajien asumisen. Maahanmuuttajien asumisella ja kotiutumisasunnolla nähtiin liittymäkohtia, niinpä ne yhdistettiin. Tavallista kerrostaloa kehittämään kutsuttiin kaikki halukkaat. Heti alkuun kävi selväksi, että ryhmä saisi tehtäväkseen miettiä myös maahanmuuttajien asumista sekä kotiutumisasumista. Tämä kirjoitus käsittelee kuitenkin kerrostalojen kehittämistä yleisesti sekä työryhmän työskentelyn aikana keväällä 2009 kirjoittajan tekemiä havaintoja. Osia kirjoituksesta on julkaistu aiemmin Rakennettu Ympäristö -lehdessä 4/2009 ilmestyneessä artikkelissa Sekoitetun kaupunkirakenteen ongelma ja ratkaisujen suunnat. Työryhmä laaja ja heterogeeninen Työryhmä kokoontui kolmasti pohtimaan tavallisen kerrostalon kehittämistä, sen tarvetta ja mahdollisuuksia. Työryhmään osallistuneista rakentamisen prosessin ammattilaisisia edustivat suunnittelijakunta sekä kunnan ja valtion edustajat. Ryhmään kuuluneiden tutkijoiden taustoissa korostui yhteiskuntatieteiden ja kuluttajan näkökulma. Itse rakentajapuolen edustus oli niukka ja sekin hiipui työn edetessä. Osal- 390 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
3 listumisinnokuus kuvastanee kehittämistä yleisemminkin, siitä puhuvat eniten suunnittelijat, kun rakentajat keskittyvät tekemiseen. URBA-tutkimuksen kerrostalotyöryhmän alkukeskusteluissa kävi heti ilmi, että ammattilaisten näkemys kehittämisen tarpeen suuruudesta on melko yhtenäinen. Sen sijaan kehittämiskohteiden sisällöstä näkemykset erosivat, tarpeet olivat moninaisia ja osittain vastakkaisiakin. Se mikä toiselle esiintyy pienenä prosessiin kuuluvana harmittomana yksityiskohtana, näyttäytyy toiselle joko lopputulosta kahlitsevana kiusana tai suoranaisena laadun esteenä. Keskeisenä teemana esiin nousi kuitenkin selkeästi tarve kehittää käyttäjälähtöisyyttä sekä prosessissa että lopputuotteessa. III Kuinka tästä eteenpäin Kerrostalo-ohjelma kannustaa kehittämään Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n tutkimushanke Urbaanin asumisen uudet konseptit on kuin suora jatkumo Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2004 käynnistämälle kerrostalojen kehittämisprojektille. Siinä missä kaupunkisuunnitteluviraston kerrostaloprojekti keskittyi vain nimensä mukaisesti kerrostaloihin, URBA:n tavoite kattaa kaikki urbaaneiksi ymmärrettävät asumismuodot. Kerrostalojen kehittämisprojektin työ huipentui Helsingin kaupungin syksyllä 2009 julkistamaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan, joka on Helsingin oma kerrostalojen kehittämishankkeita kokoava ja edistävä ohjelma. Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelma pyrkii innostamaan ja kannustamaan kerrostalojen kehittämiseen. Ohjelmaan on koottu erilaisia kehittämisen teemoja, joihin pyritään synnyttämään konkreettisia hankkeita tontinluovutuksen ja aluerakentamisen työryhmätyöskentelyn avulla. Helsingin kaupunki kannustaa aktiivisesti uudenlaisten kerrostalokonseptien luomiseen. URBA-hankkeen ja Kehit tyvä kerrostalo ohjelman tavoitteet ovat samansuuntaiset kaupunkimaisen asumisen edellytysten lisääminen. Ohjelmassa on tällä hetkellä 14 teemaa. Käyttäjäryhmistä teemoissa on tähän mennessä nostettu esiin ainoastaan ikääntyneet. URBA:n kerrostalokeskusteluissa tunnistettiin tarve tuttujen asukasryhmien, lapsiperheiden ja sinkkujen tarpeiden uudelleenarvioinnin lisäksi myös uusien perhetyyppien, erityisesti uusperheille sopivien asuntotyyppien kehittämiselle. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 391
4 Tutkimuksin tietoa arvostuksista Asuntomarkkinoiden toimiminen asukkaiden ehdoilla oli kansallisen Asunto ohjelman keskeinen tavoite. Asukkaan tahdon tulisi siis näkyä lopputuotteessa. Asukkaiden arvostuksista on kuitenkin vaikea saada kuvaa. Yleisenä hokemana väitetään kolmen tärkeimmän asumista määrittävän kriteerin olevan sijainti, sijainti ja sijainti. Päällimmäiseksi arvostuksen mittariksi jää asunnoista maksettava hinta. Yritysten itse toteuttamat markkinaselvitykset, sikäli kun niitä on, jäävät yrityssalaisuuksina julkiselta yleisöltä pimentoon. Muutamista ansiokkaista yrityksistä laatuarvostusten selvittämiseksi nostettakoon esiin muutamia, joista on seuraavassa poimittu joitain päätelmiä. Julkista tietoa asukkaiden arvostuksista ympäristöministeriöltä Ympäristöministeriön vuonna 2005 julkaiseman asunnon laatututkimuksen tuloksista voitaneen päätellä (joko virheellisesti tai oikein), että noin 70 prosenttia uuden asunnon hankkineista, (hallintamuodosta riippumatta) on varsin tyytyväisiä saamaansa tuotteeseen 2. Ammattilaisten näkemys asuntojen laadusta oli paljon kriittisempi. Asiaa voi ymmärtää siten, että ammattilaiset ovat kehityshakuisempia ja tuntevat uudistuotannon viimeisimmän laadun paremmin yksityiskohtia myöten. Maallikot taas tutustuvat tuotteisiin harvemmin, vain omakohtaisten kokemusten myötä. Heidän kokemuksessaan ehkä myös korostuu tapahtunut kehitys: muutos aiempaan havaitaan isompina hyppäyksinä, jolloin se myös näkyy vahvemmin. Ja tottahan on, että perustuotteemme on varsin korkealaatuinen, asuntojen varustetaso on kasvanut ja rakentamisenkin laatu on kohentunut ja tasalaatuistunut erilaisten laadunhallintamenetelmien yleistymisen myötä. Ympäristöministeriön tutkimuksen tulokset näyttäisivät kertovan yleisestä tyytyväisyydestä hankitun kerrostaloasunnon kokoon. Esiintyy kuitenkin tyytymättymyyttä yksittäisiin tiloihin. Eteiset ja makuuhuoneet koetaan ahtaiksi. Paradoksaalisesti tästä voitaneen päätellä, ettei tilamatematiikka toimi, haluttaisiin enemmän toiminnallista tilaa kuin mikä määritellään asunnon itselle sopivaksi kokonaiskooksi. Voisiko tästä päätellä, että ihmiset tiedostavat maksukykynsä mahdollistaman 2 Hirvonen, Jukka, Manninen Rikhard, Hakaste, Harri (2005). Asuntosuunnittelun ja -rakentamisen tila asukas- ja ammattilaiskyselyn valossa. Suomen ympäristö 791. Helsinki. 392 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
5 maksimikoon, mutta toiminnalliset tarpeet olisivat kuitenkin tätä suuremmat että ihmiset eivät haluaisikaan ensisijaisesti pieniä vaan kohtuuhintaisia asuntoja? Asuntotuotantotoimiston asiakastutkimus kertoo arvostusten moninaisuudesta Toisena esimerkkinä asukkaiden arvostuksia kartoittaneesta selvityksestä nostettakoon esiin (entisen työnantajani) Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston vuonna 2006 julkaisema ja yhä edelleen nettisivuillaan vastauksia vastaanottava kysely Millaisen asunnon haluaisit?. 3 Vaikka selvityksen tekemiseen osallistuneena olen melkoisen jäävi arvioimaan selvityksen laatua, kerron joitain yleisestikin julkistettuja tuloksia ensimmäisenä vuonna saatujen yli 400 vastauksen hajonnasta. III Kuinka tästä eteenpäin Halutuimpina keittiötyyppeinä esiin nousi oleskelutiloista erillinen ruokailuryhmän mentävä keittiö sekä nykytuotannossa yleisimmin toteutettu olohuoneeseen yhdistetty keittiö- ja ruokailuryhmä. Näitä tyyppejä kumpaakin arvosti itselleen parhaiten sopivana noin kolmasosa vastaajista. Merkille pantavaa on, että erillisiä ruokailukeittiöitä toteutetaan melkoisen harvoin. Toisaalta sisustuslehdissä runsaasti esillä olevat avokeittiöt vastaavat vain kolmasosan toiveita. Yleistä arvostusta kohdistui myös vaatehuoneisiin, jälleen eräs välillä uudistuotannon tuotevalikoimassa harvinaistunut ominaisuus. Wc-tilojen yksityisyyttä arvostettaisiin yleisesti, piirre, joka on harvinaistunut esteettömyysmääräysten hygieniatiloihin kohdistamien väljyysvaatimusten myötä. Erilliset wc-tilat ovat viime vuosikymmenen tuotannossa väistyneet wcistuimellisten kylpyhuoneiden yleistyttyä. Kylpyhuoneessa pyörätuolin edellyttämä pyörähdysympyrä ei vaadi ylimääräistä tilavarausta, ympyrä sijoittuu luontevasti suihkun yhteyteen. Selvästi kyselyyn vastaajia jakanut asunnon ominaisuus oli asuntosauna. Omaa saunaa halutaan, mutta perheasuntoja haluavia myöten löytyy myös sellaisia, jotka listasivat sen vähiten halutuksi vaihtoehdoksi. Saunattomuutta arvostava omistusasuntoa haluavien segmentti oli yllättävänkin iso, noin prosenttia. 3 Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 393
6 Ei vain asunto vaan myös sen ympäristö URBA-hankkeen konseptien toteutettavuutta testattiin kuluttajilla Kuluttajatutkimuskeskuksen järjestämissä konseptiverstaissa. 4 Käydyissä keskusteluissa korostui kuluttajien arvostuksen laajentuminen käsittämään paitsi asunnon, myös koko asuinympäristön laadun. Asunto ei ole olemassa ilman sen ja talojen ulkopuolista ympäristöä. Hyvää asumista toteutettaessa toimenpiteet tulee siten kohdistaa käsittämään paitsi asunnon sisäiset, myös talon tarjoamat yhteiset tilat ja palvelut sekä asunnon lähiympäristö. Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptikeskusteluissa laadun ohella esiin nousi myös kustannukset. Tietoisuus omasta arkitaloudesta oli vahvasti läsnä. Kuluttajat ovat paitsi laatu- myös yhä hintatietoisempia. Tiedonvälityksen helppous, myös ympäristöministeriön järjestämä palvelu kolmen suuren asuntovälittäjän kautta toteutuneiden asuntokauppojen hinnoista lisäävät kuluttajien valistuneisuutta. 5 Hinta vai kustannukset? Kerrostaloryhmän keskustelut aloitettiin laadusta, mutta aina lopuksi puhe kääntyi rahaan: haluttu ominaisuus ei saisi maksaa liikaa. Loppujen lopuksi aina on kyse hinnan ja laadun suhteesta. Rakentamisen ammattilaistenkin asumisen kalleutta koskevissa keskusteluissa unohtuu toisinaan, että asuntotuotanto on markkinaohjautuvaa liiketoimintaa. Asuntojen myyntihinnat eivät liity rakentamisen kustannustekijöihin vaan siihen, mitä ihmiset on valmiita maksamaan. Hintoja ja kustannuksia yhdistää vapaasti hinnoitellussa tuotteessa vain kate: urakoitsija ottaa työstään aina markkinahinnan riippumatta siitä, millä kustannuksilla on sen itse rakentanut. Keskusteluissa rakentamisen kustannusten ja hintojen käsitteet sekoitetaan tavan takaa. Huolimatta asumisen välttämättömyyshyödykkeisyydestä vain sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyy jonkinlainen omakustanteisuuden käsite. Sosiaalisen asumisen hinnan muodostuksesta työryhmä kutsui kuultavaksi kiinteistövirastosta kiinteistöjen kehittämisestä vastaavan kiinteis- 4 Väliniemi, J. et al. Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa. Kuluttajatutkimuskeskus Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
7 töjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen. Harri Kauppinen kertoi esimerkein aravatuotannon vuokrien määräytymisestä. Toisin kuin monesti luullaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ei ainakaan vielä sisälly yhteiskunnan rahaa, muuten kuin aravalainoituksen muodossa. Aravalainoitus taas on menettänyt merkitystään lainarahan saatavuuden helpotuttua. Lähes koko 2000-luvun valtion tukema aravatuotanto on aravalainan sijaan rahoitettu valtion korkotukilainoin. Ja koska korot ovat olleet alhaalla, varsinaista korkotukea ei ole ollut tarpeen käyttää. III Kuinka tästä eteenpäin Merkittävä sosiaalisen asumisen piirre valtion tukemassa tuotannossa on edellytys vuokrien omakustanteisuudesta. Pääomavuokria, toisin sanoen lainakustannuksia, on lupa tasata eri yksiköiden kesken; ylläpitokustannusten täytyy kuitenkin perustua menoihin. Vuokra-asuntojen vuokrat eivät siten seuraa alueen markkinahinnoittelua eikä alueen arvostuksen kasvaessa ole mahdollista korottaa sosiaalisen tuotannon vuokria käyvälle tasolle. Omakustanteisuudesta seurasi vuonna 2009 sellainenkin mielenkiintoinen piirre kuin tarve vuokrien tarkistukseen alaspäin! Sosiaalista riihikuivaa rahaa valtion tukemaan asumisessa ovatkin pääasiassa asukkaiden henkilökohtaiset tuet. Asumistukia käytti vuonna 2006 noin 40 prosenttia Helsingin kaupungin vuokra-asukkaista. 6 Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tuen saajista asuu muussa tuotantomuodossa kuin kaupungin omistamassa vuokra-asuntokannassa. Asia on merkittävä segregaation ehkäisyä ajatellen. Valtion SATA-komitea on tehnyt esityksen, jolla tätä asetelmaa muutettiin siten, että asumistuen saamisen edellytyksenä olisi arava-vuokra-asunnossa asuminen. Esityksen toteuttamisedellytyksiä ja keinoja selvittää valtioneuvoston asettama työryhmä mennessä.vaarana on vuokra-asumisen stigmatisoituminen entisestään. Asuntojen hinta määräytyy kuluttajan kukkaron mukaan Markkinataloudesta puhuvat kaikki, mutta jotenkin sisäänrakennetusti sen ei oleteta käsittävän asuntorakentamista. Kuluttajat toivovat voivansa säästää, jos investointiin sisältyy vähemmän. Yksittäisenä toimijana he eivät asunnon hankintatilanteessa osaa arvostaa kiinteistön lisäominaisuuksia, yhteis- tai liiketiloja. 6 Lankinen Markku. Sosiaalisen asumisen asema kaupunkikentässä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2006 Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 395
8 Asunnon hinnanmuodostusmekaniikka avautuu vaikeasti. Sääntelemättömän tuotannon asunnoista otetaan kuitenkin aina se hinta, minkä kuluttaja on valmis maksamaan. Pitkällä aikavälillä ns. normaalilaatu hakeutuu markkinoiden hyväksymään hintatasoon. Kyse onkin siitä, mikä määritellään normaaliin laatuun kuuluvaksi, jokaisen oikeudeksi. Rakentamisen kustannusten ja hintoihin liittyvien käsitteiden havainnollistamiseksi Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus laati Asuinkerrostalojen rakentamisen ohjauksen kustannustarkasteluja julkaisun. 7 Tavoitteena oli tarjota yleistietoa asuinrakennusten kustannusten muodostumisesta ja rakenteesta sekä havainnollistaa eri laatutekijöiden merkitystä erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi pääkaupunkiseudulla. Paitsi että tieto lisää tuskaa, se voi lisätä valistuneempia kuluttajia. Kuva 1. Asuntosuunnittelun tavoitteena tilaihme? Kuva Marc-Antoine Mathieun sarjakuvasta La Qu (suom. Ne...), s. 10. Osa 2 sarjasta Julius Corentin Acquefacques Guy Delcourt Productions. 7 Pitkänen Jari. Asuinkerrostalojen rakentamisen ohjauksen kustannustarkasteluja. Talous- ja suunnittelukeskus 6/2009. Helsinki kohdassa selvitykset. 396 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
9 HITAS-asunnot haluttuja Onnistuneesta asuinkonseptin kehittämistyöstä työryhmässä nousi esiin Hitas-asuntokonsepti. Kolmanteen tapaamiseensa työryhmä kutsui jo eläkkeelle siirtyneen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston virastopäällikön Matti Rytkölän kertomaan Hitas-järjestelmän kehittämisestä 1970-luvun lopulla. Järjestelmä kehitettiin tilanteeseen, jossa virkamiestoimin todettiin kuluttajien kyvyttömyys arvioida asuntojen laatu- ja kustannuseroja. Perustajaurakoitsijoiden myyntihinnat vuokra- ja omistustonteilla eivät eronneet toisistaan. Suunnitteilla oli myös uusi merenranta-alue Katajanokalla. Hinta- ja laatusääntelyllä haluttiin turvata alueelle myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutuminen erityisesti lapsiperheiden tarpeisiin. Uuden asuinalueen asukkaiden monipuolisuus oli tärkeä tavoite. III Kuinka tästä eteenpäin Rytkölän mukaan järjestelmän syntymisen edellytyksenä oli poliittinen tahtotila: sekä ideologisten että järkisyiden tuli kohdata. Järjestelmän synnyttäminen ja erityisesti ylläpitäminen edellyttää suurta koneistoa. Järjestelmän pystyttäminen ja ylläpitäminen on mahdollista vain, mikäli toimilla on riittävän suuri vaikuttavuus. Edellytyksenä on siten myös suuri epäkohta, jonka korjaamiseen järjestelmä pyrkii luvun lopulla edellytykset täyttyivät. Suuri kysyntä yhdistyi korkeisiin hintoihin ja kuluttajien heikon aseman myötä asuntohinnoittelun karkaamiseen. Päätös järjestelmän toteuttamisesta eteni kiinteistölautakunnasta yhden äänen enemmistöllä. Rytkölän mukaan järjestelmä herätti kiinnostusta muuallakin, muun muassa Oulussa. Järjestelmän edellyttämä suuri koneisto ei kuitenkaan suosi sen laajentamista pieniin kuntiin. Ongelmineenkin, joita ovat erityisesti järjestelmään liittyvän sääntelyn pysyvyyden ylläpidon epäkohdat, järjestelmä on onnistunut ensisijaisessa tavoitteissaan. Hitas-asuntotuotannolla on tuotettu markkinahintaisia asuntoja kohtuuhintaisempaa asuttavuudeltaan korkealaatuista tuotantoa eri puolille kaupunkia. Kohtuuhintaista asumista toteutettiin myös erittäin halutuille alueille, jotka ilman sääntelyä olisivat segregoituneet melko varmasti vain varakkaiden asuinalueiksi. Vaihtoarvo vai omakohtainen asuttavuus? Toiseen tapaamiseen työryhmä kutsui alustajaksi asuntosuunnittelijana ansioituneen arkkitehti Kirsti Sivénin. Tavoitteena oli avata eri alan ammattilaisille suunnittelijan arkea määräysviidakossa. Sivén valotti Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 397
10 tilasuunnittelijan näkökulmasta tärkeitä suunnittelutavoitteita. Ammattilainen tavoittelee asuntojen mukautuvaa yleispätevyyttä: porrassyötön ja asunnon liiketilojen optimointia, huoneiden sopusuhtaista muotoa ja riittävää väljyyttä. Tärkeänä yksityiskohtana suunnittelijalle esiintyvät ikkunoiden ja oviaukkojen sijoitus, monipuolinen kalustettavuus sekä esteettinen yleispätevyys, ajattomuus ja kestävyys. Yleispätevyyden kääntöpuolena syntyy tuotteita, jotka sopivat yhtä hyvin kaikille vaan täsmällisesti ei kenellekään. Omaa asumistaan arvottava etsii itselleen yksilöllistä, mutta toisaalta asunnon vaihtoarvoa arvostava hyötyy yleispätevyydestä. Vaihdettaessa realisoituu asunnon arvostus: mitä suurempi potentiaalinen kohderyhmä, sitä helpommin markkinoitava ja vaihdettava tuote. Erikoiset ratkaisut eivät aina lisää jälleenmyyntiarvoa. Rakennuttajat ja rakentajat ovat kiinnostuneita markkinoista, joissa tuotanto voi hyödyntää pitkiä sarjoja, eikä prosessien kehittäminen edistä yksilöllistä asuttavuutta. Kuva 2. Kerrostalojen suunnittelussa rakennuksen suonet alkavat olla toiminnoista tärkeimpiä. Kuva Marc-Antoine Mathieun sarjakuvasta L Origine (suom. Alkuperä), s. 26. Osa 1 sarjasta Julius Corentin Acquefacques Guy Delcourt Productions. JULIUS CORENTIN01.indd 26 17/08/10 10:52: Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
11 Keskustelussa ilmeni suunnitteluun vaikuttavien toimijoiden näkökulmien erilaisuus. Suunnittelija kokee määräykset osin kahlitsevina ja näkee niiden johtavan huonoihin kompromisseihin. Suunnittelijan kokemuksen mukaan erityisesti talotekniikan vaatimukset heikensivät tilojen käytettävyyttä. Rakennusvalvonnassa työskennelleen kannalta kyse on kuitenkin vain tulkinnoista ja niiden joustoista. Vaatijan näkökulmasta normit ovat hyvä ohjenuora. Suunnittelija kuitenkin kohtaa sekä joustamattomuutta että erityisesti ennakoimattomuutta tulkintojen vaihdellessa ehkä mielivaltaisestikin. III Kuinka tästä eteenpäin Sisäilman hallittavuuden tavoite on nostanut talotekniikan arvoon arvaamattomaan. LVI-putket ja -laitteet täyttävät kaiken tilan ja tuhoavat viimeisetkin muuntojouston mahdollisuudet. Pönttöuunien ja pystyhormien aikakaudella asuntojen välisiä rajoja saattoi muuttaa yksinkertaisesti ovia sulkemalla ja umpeen peittämällä. Talotekniikka ei asettanut rajoituksia. Nykyisin ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ositetaan asunnoittain ja asuntojen rajojen muuttaminen edellyttää laajoja talon suonistoon kohdistuvia muutoksia. Asuntojen kysyntä määrää tuotantoa Rakennuttaja pyrkii tuottamaan asuntoja markkinoille kysyntää vastaavasti. Kiinteistön omistajalla ei ole varaa tuottaa tyhjilleen jääviä asuntoja, sillä toiminnan perusta on taloudellinen kannattavuus, jolloin vastuu pitkän tähtäimen kehityskuluista jää toissijaiseksi. Myytävässä tuotannossa sekä omistus- että asumisoikeustuotannossa asunnon ensimmäisen ostajan hankkimisen riski on täysimääräisesti rakennuttajalla. Omaan omistukseensa rakennuttavilla riski asuntojen vuokrauksesta pysyy ensimmäisen asukkaan jälkeenkin. Suuri pinta-ala mahdollistaa persoonallisetkin ratkaisut, asunnon tilallisten ominaisuuksien variaatiot ovat isossa asunnossa suuremmat. Persoonallisia asumisratkaisuja on viime vuosina kaivattu aiempaa enemmän ja äänekkäämmin. Rakennuttajan kannalta erikoiset asunnot ovat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta tavanomaista hankalampia, niiden markkinointi vaatii muuhun tuotantoon verrattuna enemmän ponnisteluja. Markkinatilanteen mahdolliset muutokset liittävät erityisesti isojen asuntojen tuottamiseen vahvan riskitekijän. Rakennuttajan riskinhallinnan kannalta on ehdottomasti tavoiteltavampaa tuottaa pienasuntoja, joiden kysyntä on vakaata. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 399
12 Isojen asuntojen myynti on selvästi pienasuntoja hitaampaa. Syynä tähän lienee investoinnin suuruuteen liittyvä harkinta sekä isojen asuntojen ostamiseen usein liittyvä asunnonvaihtoketjun käynnistäminen ja sen vaikeus. Myynnin viivästyminen aiheuttaa reilun sadan neliön perheasunnossa puolessa vuodessa rakennuttajalle korkomenoina noin euron tappion (reaalikorko 3 %), hieman maksuerätaulukoista riippuen. Sen sijaan pienempänä neliöhintana 105 neliömetrin suuruisen asunnon korvaaminen kolmella yksiöllä tuottaa suoraan lähes euron voiton. Pieni asunto on selvästi helpompi ja kannattavampi tuote. Suunnitteluratkaisuja ohjaavat kustannustenhallintaprosessit ovat tärkeitä ja niiden aseman vahva. Rakentamisen kustannusohjaus perustuu tilastolliseen ennustettavuuteen, siis ratkaisuihin joista on tilastollista dataa. Kaikki uusi on vaikeampaa arvioida, siksi sen arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Nämä epävarmuustekijät tulee hinnoitella riskeinä, toisin sanoen uudet ratkaisut asiansa osaava huolellinen kustannusarvioija hinnoittelee kalliiksi. Kustannusarvioiden tarkoitushan on arvata toteutuva urakkahinta. Jos tuotteeseen liittyy riskejä, myös urakoitsija hinnoittelee ne. Siten on aivan oikein arvioida uudet epätavalliset tuotantomuodot, -tavat ja tuotteet bulkkia kalliimmiksi. Järjestelmä toteuttaa itse itsensä. Jos ympäristöministeriön tutkimus vuodelta 2005 pitää yhä paikkansa ja 70 prosenttia asunnon hankkijoista tai ylipäänsä uuteen asuntoon muuttaneista on tyytyväisiä nykytuotteeseen, asuntojen erilaistamisen muutosvoimat löytyvät jäljelle jäävästä 30 prosentin markkinasta. Valitettavasti tämäkin joukko jakautuu hyvin moneen alaryhmään. Mahdollinen muutosvoima hajautuu pieniksi puroiksi, joiden paine tuottaa kehittämiseen lähinnä pieniä väreitä. Kehittämisen voimavarana vaikutus on vähäisimmillään vain kuriositeetti. Todelliset muutokset edellyttävät maksuvoimaista osajoukkoa. Asuttavuutta väljyydellä Asumisväljyyden kehityksen mahdollistamiseksi ei ole lainkaan sama millaista tuotantoa rakennetaan. Asumisen väljyys ei kuitenkaan näy pelkästään hankkeiden keskipinta-aloja tutkimalla, sillä merkitystä on myös asunnon tilojen väljyydellä. Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti huoneistotyyppikohtaisiin pinta-aloihin ja niiden kehitykseen. 400 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
13 Asuntojen varustetaso on lisääntynyt tasaisen varmasti. Samanaikaisesti kun asukkaiden tavaramäärä on kasvanut, pienasuntojen keskikoko on kasvanut ja perheasuntojen huoneistotyyppikohtainen keskipinta-ala pienentynyt. Perheissä eletään yhä ahtaammissa huoneissa. Esteettömyysmääräysten tiukentuminen on usein johtanut asuntojen toiminnallisuuden heikkenemiseen päinvastaisesta tarkoituksesta huolimatta. Hygieniatilojen ja asunnon pullonkauloina toimineiden eteisten ja käytävien minimiväljyydestä on nyt huolehdittu. Asuntojen kokonaispinta-ala ei kuitenkaan ole kasvanut ja lopputuloksena asuinhuoneiden koosta sekä erityisesti eteisistä ja yhä useammin myös olohuoneiden koosta on jouduttu tinkimään. Esteettömyyden pahimmaksi esteeksi nouseekin asuntojen yleinen ahtaus kun kalusteet on kan nettu sisään. Harvaan asuntoon mahtuu makuuhuoneeseen, edes siihen suurimpaan, pyörätuolilla pyörähtämään parisängyn viereen. Esteettömyyttä toteutetaan jääräpäisesti, mutta liian ahtaaseen tilaan. III Kuinka tästä eteenpäin Esteettömyysvaatimukset voisivat kuitenkin olla mahdollisuus parantaa asuntojen yleistä toimivuutta. Tällöin tarkastelu tulisi kuitenkin ulottaa myös riittäviin huonekokoihin. Asukkaiden maksukyky hillitsee väljyyskehitystä Asuntojen kokonaispinta-alojen kasvua jarruttaa asunnontarvitsijoiden maksukyky. Asuntojen varustetason ja teknisen laadun nousun myötä yhä nousevat rakennuskustannukset vain lisäävät painetta asunnon kokonaispinta-alojen laskuun. Rakentamismääräyksin parannettu laatu käsittää ääneneristyksen ja energiankulutukseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Pakotetut asunnon sisäiset laatuominaisuudet jättävät perheiden harkintaan vain asunnon neliöiden määrän. Kun jostain pitää tinkiä, lopputuloksena haluttu huoneiden lukumäärä on liian suuri neliöihin nähden. Samasta paradoksista kertoo myös ympäristöministeriön tutkimuksen osoittama asunnon kokonaiskokoon kohdistuva tyytyväisyys samanaikaisesti koetun huonetilojen riittämättömyyden kanssa. Rakennuttajien ja urakoitsijoiden tavoin kuluttajat arvioivat käypää hintaa asunnon lattiapinta-alaa kohden. Ja koska asuntojen myyntihinnat määräytyvät markkinoilta sen mukaan mitä suuri joukko on asuntoneliöstä valmis maksamaan, ei ole näkyvissä ajankohtaa, jolloin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat kohtuullistuisivat ennen kuin löytyy enemmän tulijoita väljiin asuntoihin kuin tilaihmeisiin ja yksiöihin. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 401
14 Valistunutta kuluttajaa etsimässä Kokonaispinta-alan minimointi on johtanut paitsi äärimmäisen pieniin huonetiloihin (asuntotuotantotoimiston asukaskyselyssä joku kutsui makuuhuonettaan ikkunalliseksi vaatehuoneeksi) myös tilojen yhdistämiseen. Perustuotannossa pienasunnot ovatkin menettäneet eteisen. Eteisnaulakko pahimmillaan liukuu osittain olohuoneen puolelle, parhaimmillaan se on osa keittokomeroa. Perheasunnoissa taas keittiöksi kutsutaan olohuoneen yhteyteen sijoitettuja keittiökalusteita. Elämyksellisesti olohuoneesta erillisen keittiön sisältävä asunto on kuitenkin merkittävästi suuremman oloinen ja mahdollistaa samanaikaista erilaista toimintaa asunnossa. On siis aivan eri asia, onko asunnossa tosiasiallinen erillinen keittiö vaiko vain keittotila. Määritelmän mukaan keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten. Asuinhuoneen määritelmä taas edellyttää tilalta vähintään seitsemän neliömetrin kokoa sekä ikkunaa, jonka valoaukko on vähintään 10 prosenttia huoneen alasta. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää yhtiöjärjestyksessä mainittavan huoneiston sijainnin, sen pinta-alan sekä huoneiston käyttötarkoituksen ja huoneiden lukumäärän. Huoneistotyyppien merkitsemiskäytäntöä tulisi parantaa huomattavasti nykyisestä. Tarkemmin kirjatut asunnon laatuominaisuudet mahdollistaisivat asuntojen keskinäisen vertailun, millä voisi olla vaikutusta myös kysynnän kohdistumiseen laatuominaisuuksiltaan itse kullekin sopivimpiin asuntoihin. Vertailtavuuden lisääminen palvelee kokonaisuutta ja mahdollistaa kuluttajien valistuneisuuden kasvua. Riittävän huonekoon toteutumiseksi olisi tärkeää toteuttaa asuntojen kohtuuhintaisuutta myös hankkeen pintamateriaalien laatu- ja siten myös hintatasoa laskemalla. Kehityskulku, jossa materiaalit vain paranevat, mutta tilallinen laatu vain huononee, ei ole tuotettavan asuntokannan arvon säilymisen kannalta järkevää. Tehdyt huonekokorakeisuudet ovat myöhemmin vaikeasti muutettavissa, sen sijaan pintamateriaalit kuluvat ja korvataan uusilla joka tapauksessa useaankin kertaan asunnon elinkaaren aikana. Laadun varioinnissa ja valistuneissa kuluttajissa elää unelma omakustanteisuuden kasvusta asuntotuotannon hinnoittelussa. Mikä kuuluu perushintaan? Asuntorakentamisessa on silloin tällöin kuulunut soraääniä siitä, mikä milloinkin katsotaan perushintaan kuuluvaksi. Asuntohallituksen 402 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
15 olemassa olon aikana sosiaalista asuntotuotantoa ohjasivat asuntohallituksen määrittämät suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeissa määriteltiin mm. kiinteistöön toteutettavat yhteistilat varsin tarkasti. Suunnittelunohjausta parjattiin yleisesti ja yhtäläisesti, niiden väitettiin tuottavan yleispätevää tuotantoa, joka ei viime kädessä sovi kenellekään. Väitettiin myös ohjeistuksen, jonka tavoite oli määrittää suunnittelun minimilaatu, määrittäneen myös maksimin. Tuotanto koettiin liian yhteneväiseksi. III Kuinka tästä eteenpäin Kun suunnitteluohjeistus asuntohallituksen lakkauttamisen myötä vuoden 1993 lopussa lakkasi olemasta voimassa, muuttui myös suunnittelukäytäntö. Tilastoista voi seurannaisvaikutuksena nähdä mm. yhteistilojen määrän vähentymisen. Perushinnalla sai nyt vähemmän. Jo asuntojen keskinäisten ominaisuuksien vertailu on vaikeaa. Harvoin asunnon hankkija kiinteistön ominaisuuksien perään kyselee, vaikka syytä olisikin. Toinen paljon puhuttava asuntojen perushintaan sisältyvä ominaisuus on pysäköinti. Kantakaupunki rakentui aikana, jolloin auto ei kuulunut joka kodin varustukseen. Ei se kuulu nykyäänkään, mutta autopaikka kuitenkin kuuluu. Tai tarkemmin, osa autopaikasta. Helsingissä autopaikkanormitus määrittelee tarvittavien autopaikkojen lukumäärän rakennusoikeuden neliömäärään sidottuna. Pientalokaavoissa saatetaan autopaikkamäärä liittää rakennettavien asuntojen lukumäärään, mutta erityisesti pienasuntovaltaisessa kerrostalotuotannossa autopaikkanormitus ei lähtökohtaisesti takaa autopaikkaa kaikille. Esimerkkejä perushintaan sisältyvistä ylimääräisistä ominaisuuksista siis on. Olisiko syytä avata keskustelua siitä, mitä kaikkea perushintaan voisi sisällyttää? Kenen investointina rakennetaan autopaikat, yhteistilat ja vaikkapa kivijalkojen liiketilat? Yhteisesti käytettävät ensimmäisen kerroksen tilat voisivat olla kiinteistön omistukseen toteutettavia vuokratuottoa tuottavia tai yhteiseen käyttöön hallituksen päätöksellä otettavia asumisen joustavuutta lisääviä tiloja. Alueellinen monipuolisuus tulisi turvata Uusilla alueilla korostuu pienten asuntojen ja pienten perheasuntojen tarve. Alueen kypsyessä ja asukkaiden vaurastuessa sekä perhekoon kasvaessa tulee lisääntyvää tarvetta asumisväljyyden kasvuun. Mikäli alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa ei pidetä huolta alueen asunto kannan Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 403
16 monipuolisuudesta esimerkiksi mahdollistamalla myöhempi täydennysrakentaminen, tulee asuntokantaan heti sisällyttää myös väljiä asuntoja. Täydennysrakentamisen usein kohtaama nimbyily puoltaa isojen asuntojen sisällyttämistä jo alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Helsingin asuntorakentamisessa on pidetty periaatteena kaavoituksen neutraaliutta hallintamuotojen suhteen. Tämä onkin perusteltua kaupunkikokonaisuuden tuotantomäärällisesti tasapainoisen kehittämisen turvaamiseksi. Lisäksi periaate on tukenut tasapainoisen kaupunki kuvan rakentumista, kaupunkikuvan, jossa eri hallintamuodot eivät ulkoisesti juurikaan eroa toisistaan. Paitsi asuntokokojen tarjonnan monipuolisuudesta myös hallintamuotojen sekoittaminen lisää asumisen vaihtoehtoja. Segregaation ehkäisemiseksi asuntojen hallintamuotoja on sekoitettu enemmän tai vähemmän. Esimerkkeinä sekoittamisen ääripäistä voivat olla esimerkiksi Ruoholahden sekatalot ja Vuosaaren aloituskorttelistojen ja Aurinkolahden muodostama kokonaisuus. Segregaation ehkäisyä voinee yhä pitää hyvänä ja tavoiteltavana periaatteena. Paitsi suunnitelmallisesti sekataloja syntyy myös omatoimisesti. Omistustuotanto vanhetessaan muuttuu osittaiseksi vuokrataloksi yksityisten vuokranantajien asuntovuokraustoiminnan myötä. Alueellinen monimuotoisuus alkaa elää omaa elämäänsä. Suomen vuokranantajat ry:n mukaan tällä hetkellä noin kaksikolmasosaa vapaarahoitteisista vuokraasunnoista on yksityisten vuokranantajien käsissä. Yksityisiä vuokranantajia on noin Kyseessä ei ole siis markkinoiden toimivuuden kannalta vähäpätöinen joukko. Alueiden tasapainoisen kehityksen kannalta olisi hyvä tarkastella kokonaisuuksia. Hallintamuotojen mukaan tyypitellyt tavoitteet hoitavat myös alueellista monipuolisuutta silloin, kun alueen kehitys kaiken kaikkiaan pidetään monipuolisena. Alueellisten ominaispiirteiden mahdollistamiseksi ja korostamiseksi lienee kuitenkin tarpeen sallia variaatiota myös aluekokonaisuuksien välillä. Segregaatiokehityksen estämiseksi on tärkeä säilyttää myös kaupungin oma vuokra-asukaskanta monipuolisena. Asukasrakenteen monipuolistaminen rauhoittaa ja lisää alueen sosiaalista kestävyyttä. Tällaisen kumuloituvan kehityksen käynnistämiseen kannattaa panostaa. 404 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
17 Myös toiminnallista monimuotoisuutta tulee edistää Sekoittuneessa kaupunkirakenteessa eri toiminnot sijaitsevat toistensa lomassa. Asuminen yhdistyy asumisen lisäksi toimitiloihin ja liiketiloihin. Kokonaisuus on kudelma. Esimerkin toimivasta kudelmasta tarjoaa Helsingin kantakaupunki, missä kadunvarsien liiketilojen monipuolinen tarjonta mahdollistaa niihin sijoittuneiden toimijoiden yhdessä tuottamat monipuoliset palvelut. III Kuinka tästä eteenpäin Kudelmien toteuttaminen uudistuotannossa kohtaa vaikeuksia. Asuntorakentajat tuottavat asuintiloja ja liike- ja toimitilarakentajat liike- ja toimitiloja. Kukin on erikoistunut omaan erikoisosaamiseensa, jossa onkin parhaimmillaan. Asuntorakentajalle syrjähyppy liiketilojen puolelle tuottaa sananmukaisesti tuskaa, sillä organisaatiolla ei ole valmiita konsepteja, toteutusmalleja saati sitten kontakteja liike- ja toimitilojen vähäiseenkään toteuttamiseen. Oikeastaan kyse onkin juuri siitä vähäisyydestä. Kun harvoin tekee, osaaminen ja kontaktit eivät kartu. Pahimmillaan asuinrakennuksiin toteutettavien liiketilojen suunnittelunohjaus jää tekemättä. Kun jopa asuntoja palvelevien tilojen suunnittelun laadussa olisi parantamisen varaa vaikka näille tiloille on määritelty selkeät ohjeet ja käyttötarkoitukset ei liene ihme että epämääräisesti määritelty, muunneltava liiketila harvoin on suunnittelunohjauksen keskiössä. Alueen asukkaiden kannalta olennaista olisi, että toteutettaisiin ensisijaisesti alueelle tarpeelliseen palvelutoimintaan soveltuvia tiloja. Toisaalta toimintojen erilaisuudesta aiheutuvat häiriöt tulisi suunnittelussa ja toteutuksessa kyetä minimoimaan. Ilman kokonaisnäkemystä ja tahtotilaa liiketilojen suunnittelua ei ohjaa kukaan. Toimintaan liittyvä riskit pysyvät suurina. Ja koska riskit aina hinnoitellaan, tiloista tulee kalliita. Asumisen konsepteissa riittää kehittämistä Rakentamiseen liittyvät ohjausmekanismit pyrkivät hyvän ympäristön tuottamiseen. Järjestelmien rakentamisessa on pyritty hyvään ohjausvaikutukseen ja toisaalta käytettävyyteen. Asemakaavoituksen tulee ohjata rakentamisessa eri käyttötarkoitusten hallittua sijoittumista alueelle. Erilaisista toiminnoista aiheutuvat häiriötekijät tulee osata ennakoida. Käyttötarkoitukseltaan erilaisten toimintojen sijoittumista voidaan Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 405
18 asema kaavoituksen keinoin ohjata tonttikohtaisin ja rakennusaloihin liittyvin määräyksin ja ohjein. Rakennusten suunnittelua ohjaava normisto pyrkii myös takaamaan peruslaadun, asuttavuuden terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Laadun varioiminen ja nostaminen on mahdollista vain minimilaadusta ylöspäin ja toteutuu vain silloin, kun on kyse tuottavasta konseptista. Laatulukkoina toimivat määräykset sekä kuluttajien vahva tahto jos sitä on. Pääkaupunkiseudun asumisemme laadun kehittämistä haikaillessamme onkin syytä kääntää katse alueelle muuttajiin ja ensiasunnon ostajiin. Vain heiltä tulee uutta rahaa pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen. Me kaikki muut asumme jo ja elämme vaihdantataloudessa. Tulevaisuutemme asumisen muutoksen kustantavat nuoret ja maaltamuuttajat. Tutkimuksista tiedämme että uusiin asuntoihin muutetaan pääasiassa vanhasta asuntokannasta. Asuntojen uusia ominaisuuksia käyttävät ensimmäisenä siten täällä jo asuvat. Siksi meidän tahtotilallamme on väliä. Asuntomarkkinat toimimaan asukkaiden ehdoilla Asukkaiden toiveiden merkitystä on haluttu kasvattaa ainakin koko 2000-luvun ajan. Asuntomarkkinoiden toiminnassa korostuu yhä edelleen tuotantolähtöisyys. Vaikka asuntorakentamisen tuotantoprosessia on kehitetty ja se on joissain tapauksissa myös kehittynyt, kyse on kuitenkin ennemmin yksittäisistä kohteista kuin koko alan muutoksesta vielä. SATO-rakennuttajien Plus-koti -konsepti jäi miltei isättömäksi SATO:n lopetettua rakennuttamistoimintansa. Moor Oy:lle siirtynyttä konseptia kannattaisi muidenkin asuntotuottajien apinoida: valmiiksi mietityt ja hinnoitellut valintapapetit mahdollistavat nykyisillä tiedonhallintajärjestelmillä myös työmaalogistiikan kehittämisen aivan uudelle tasolle. SATO:n uusloftkohde taasen tuotti kyseenalaista mainetta koko konseptille konseptille, jolle soisi myös seuraajia. Kaksivaiheinen rakentaminen, jossa asukkaat saavat toteuttaa tarpeittensa mukaisen kodin joko omana työnään tai ammattilaisilta tilaten, täydentäisi hyvin ammattimaista rakennuttamista ja rakentamista. Se voisi myös tarjota asuntorakentamiselle uudistumisen väylän, esimerkkejä asukkaiden todellisista preferensseistä. 406 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
19 Melko huolestuttava merkki pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tilanteesta on useiden rakennuttajien katoaminen markkinoilta. VVO:n ja SATO:n luovuttua myyntituotannon rakennuttamisesta pääkaupunkiseudulla on gryndituottajien lisäksi oikeastaan vain Helsingin kaupungin oma asuntorakennuttaja asuntotuotantotoimisto Att sekä Asuntosäätiö. Asuntomarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitsisimmekin uusia toimijoita. III Kuinka tästä eteenpäin Valtion taantumaan synnyttämän uuden niin sanotun välimallin rahoituksen turvin eläkerahastot ovat kiinnostuneet myös asuntotuotannosta. Rahoitusmuoto oli hyvä oivallus valtiolta: tällä mahdollisesti estettiin alueellisten hallintamuotojen yksipuolistuminen, sillä välimallin asunnot on mahdollista muuttaa omistusasunnoiksi, vaikka ne ensivaiheessa ovatkin helposti käynnistettäviä vuokra-asuntohankkeita. Vaarana oli uusien suurten rakentamisalueiden vuokra-asuntoistuminen heti kättelyssä. Eläkerahaston toimeliaisuuden lisäksi myös omatoimista ja tilaajalähtöistä asukkaiden eri tavoin organisoimaa rakennuttamista on syytä tukea. Tilaajalähtöisyys suosii asukkaiden valintamahdollisuuksia ja yksilöllisiä painotuksia, mutta voi myös synnyttää uusia toimijoita. Tätä tarkoitusta varten URBA-hankkeen aikana käynnistettiin yhteistyössä Asumisen osaamiskeskusten kanssa Ryhmärakentamisen portaalin rakentaminen. Portaaliin on tarkoitus luoda paitsi ohjeita ja malliasiakirjoja, myös kanava ryhmäytymiselle. Kenties syntyy aivan uusi kiinteistövälityksen muoto: kokonaisten kiinteistöjen välittäminen jo muodostuneille ryhmille. Rakentajan myyntiriski pienenee kun voi myydä koko kerrostalon asunnot kerralla! Mitä seuraavaksi? Maailma ei tullut ihan valmiiksi URBA-hankkeenkaan aikana. Asukkaiden tarpeiden tuntemusta on syytä lisätä. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita ei ole jatkossakaan syytä jättää pelkästään markkinaohjautuvaksi. Yhä edelleen tulemme tarvitsemaan monipuolista palettia moninaisista asumistarpeista huolehtiaksemme. Tarvitsemme erityisasuntotuotantoa niille, joilla on erityistarpeita. Tarvitsemme huokeaa ja kohtuuhintaista tuotantoa tarjotaksemme asumisen mahdollisuuden myös niille, joiden elämäntarkoitus ei ole asuminen tai taskut pullistele perintörahoja. Näiden lisäksi tarvitsemme tuotantoa, joka houkuttelee Nokian kansainvälisiä johtajia. Heistä ei kannata kuitenkaan olla kovin Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 407
20 huolissaan: erittäin paljolla rahalla on yleensä saanut sen mitä haluaa. Asuntomarkkinoiden moninaisuutta ohjataan aktiivisella asuntopolitiikalla. Asuntorakentamisen monet uudenlaiset konseptit edellyttävät myös rakentamisen prosessien ja tekniikoiden kehittämistä. Ylikorkea rakentaminen, jota kaavaillaan paitsi Pasilaan ja Kalasatamaan myös Espoon Keilalahteen, tulee haastamaan totutun betonielementtirakentamisemme. Paikalla rakentamisen tekniikoiden soisi kehittävän betonirakentamisen asuntosuunnittelulle asettamia reunaehtoja, kasvattavan asumisen toimintojen painoarvoa ja vapauttavan pytyn paikan suunnittelun elementtitekniikan saneleman pakkosijoituksen sijaan. Elementteihin kun ei voi tehdä reikää sinne missä se pohjaratkaisun kannalta olisi oivallisinta. Arkkitehtonisesti voimme olla uuden kynnyksellä, sillä uudet tekniikat saattavat mahdollistaa ennennäkemättömän monimuotoisen rakentamisen. Betonielementtitekniikan uusina haastajina markkinoillemme on tuloillaan puinen täyselementtirakentaminen sekä teräskennorakentaminen. Näiltä on lupa odottaa paljon, ei vain arkkitehtonisen paletin laajentumisena, vaan myös hinnoittelun haastajina. Rakennusala uudistuu väistämättä, sillä uusi sukupolvi on tarttumassa toimeen. Uutta osaamista tulee alalle väkisinkin nuoren polven tietoteknisten taitojen mukana. Paljon osaamista toisaalta myös väistyy ja katoaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kyseessä on silti sukupolven mahdollisuus tehdä paitsi omat virheensä, myös omat oivalluksensa. Muutokseen sisältyy suuria mahdollisuuksia. Niitä odotellessa 408 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotURBA. Kerrostalojen kehittäminen ja Kotiutumisasunto. 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi
URBA Kerrostalojen kehittäminen ja Kotiutumisasunto 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi työryhmä 2 tapaamiset 25.3. Järjestäytyminen Yleiskeskustelua asumisen kehittämistarpeista Ryhmän näkökulma: käyttäjälähtöisyys
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotA-Kruunu Oy. Ympäristövaliokunta
A-Kruunu Oy Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Sisältö Korvatunturintie, Mellunmäki, Helsinki A-Kruunu Oy 3. Tuotannon tilanne 4. Ryhmävuokra-asuminen 5. Urbaanit lapsiperheet 9. Puurakentaminen 10. 2 A-Kruunun
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys
Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet - Valiokuntien yhteinen kuuleminen 29.11.2017 Kalervo Haverinen Toimitusjohtaja Turun Ylioppilaskyläsäätiö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimushanke
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto
LisätiedotAlueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
Lisätiedotasumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine
Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotHitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.
MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotVVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja
VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2018 Hannu Rossilahti, ylijohtaja Asuntotuotannon linjat 60 80-luvuilla Kaksi päävaihtoehtoa: 1. Kovan rahan asuntotuotanto 2. Kohtuuhintainen asuntotuotanto Omistusasuntoja
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotTekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009
Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotYmpäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti
Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMarkkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA
Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Asunto- ja ympäristöjaosto 11.10.2017 Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotTaloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi
Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme
LisätiedotOHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotTilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto
Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 12.10.2016 12.10.2016 Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan 2 A-Kruunun tausta, tehtävä ja tavoitteet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353
LisätiedotAsemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia
Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotJulkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa
LisätiedotKoti elää asukkaan elämänkaaren mukana
Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2016
Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotHitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.
MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa
LisätiedotARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija
ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo 28.10.2016 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn kehitysohjelmat ja painopisteet Tulevaisuuden ARA-asuminen * kohtuuhintaisuus uudet konseptit
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotKVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala
KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja
LisätiedotHelsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi
Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys CAPELLA. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics CAPELLA Esite 04 2016 Capella nousee Kalasatamaan Helsingin uusi solmukohta Kivenheiton päässä Kalasataman metroasemasta
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotEsityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto
Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2017
Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotKoteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari
Koteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari 17.10.2018 Rakennuslehti 1/2018 Yle 13.1.2018 Yle 11.5.2016 HS 5.10.2018 HS 29.3.2018
LisätiedotMiten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?
Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän
LisätiedotKoti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela
Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotRAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä
LisätiedotSATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja
SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotKorjausrakentamisen liiketoimintamallit
Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
LisätiedotKestävien arvojen koti
Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,
LisätiedotMITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???
MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 Kaupunkiympäristö Asuntopalvelut
HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotTehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen
SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1
01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura
LisätiedotRakennustutkimus RTS Oy
Rakennustutkimus RTS Oy HELMIKUU 2012 / ASTA-MESSUT KÄDETTÖMYYS KASVAA PIENRAKENTAMISESSA Viime vuonna omakotirakentamista aloitettiin 11 700 asuntoa. Tästä tuottajamuotoisen rakentamisen osuus oli 1 700
LisätiedotAsumisen kustannukset perustoimeentulotuessa
Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Vuosi 2017 tilastojen ja kokemusten näkökulmasta Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet
LisätiedotRAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET
Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotAsuntorakentamisen korkotukijärjestelmän toimivuus. Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Ympäristövaliokunta
Asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän toimivuus Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Ympäristövaliokunta 7.2.2019 Asuntotuotannon rakenne 2018 Yhteensä Kerrostalot Rivitalot Erillispientalot Valmistuneet
LisätiedotSami Pakarinen Lokakuu (7)
Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
Lisätiedot