Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista?"

Transkriptio

1 III Kuinka tästä eteenpäin Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? Ifa Ky t ö s a h o 1 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun kilpailukyky edellyttää toimivia asuntomarkkinoita. Helsingin tulevaisuus on kaupunkimaisessa asumisessa, joka Helsingissä tarkoittaa erityisesti kerrostaloasumista. Kerrostalojen viihtyisyys ja toimivuus ovat siten keskeisiä tavoitteita asumisen kehittämisessä. Kirjoitus pohtii kerrostalotuotannon kehittämisen tarpeita ja kehittymisen esteitä. Helsingissä asuntojen kysyntään kohdistuva loputtomuus ei markkinatalouden keinoin yksin takaa laadun kehittymistä. Laadun lukkoina toimivat määräykset ja normit sekä yksittäisissä kohderyhmäsuunnatuissa tuotteissa kyseisen kohderyhmän yleisesti tunnetut arvostukset. Maksukyky ja halukkuus ulosmittautuvat kuluttajilta markkinatalouden ehdoin. Muutos laadussa syntyy vain, jos se on liiketaloudellisesti kannattavaa tai pakotettua. Kerrostalotuotantoa halutaan kuitenkin parantaa aktiivisin toimin. Tavoitteena on monipuolinen asuntotuotanto omaleimaisilla alueilla. Tämän turvaamiseksi tarvitsemme asukkaiden tarpeiden toiveiden ja arvostusten tuntemista, markkinamekanismien ymmärtämistä ja näiden seurauksena tuotantoprosessin hienosäätöä sekä uusia tuotteita ja toimijoita markkinoille. Muutokseen sisältyy suuria mahdollisuuksia. 1 Kirjoittaja on arkkitehti, jonka työhistoria sisältää asuntosuunnittelua 1980-luvun lopulta 1990-luvun lopulle ja asuntorakennuttamista Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistossa rakennuttaja-arkkitehtina vuosina Nykyisin kirjoittaja työskentelee Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla kehittämisinsinöörinä päätehtävänään asuntorakentamisen kehittäminen. Hän toimi URBA-hankkeessa kerrostalojen kehittämistä pohtineen työryhmän puheenjohtajana. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 389

2 Helsingin tulevaisuus on kaupunkimaisessa asumisessa Ketkä ovat pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen muutosvoimia, kuka päättää asuntotuotannon laadusta? Ketkä investoivat asuntorakentamiseen, kenen sanaa kuullaan? Kuka päättää millaisissa asunnoissa asumme tästä tulevaisuuteen? Helsinki on pääkaupunkiseudun kaupunkimaisen asuinympäristön keskus. Se on nyt ja tulevaisuudessa myös kerrostalovaltainen kaupunki. Kerrostalojen viihtyisyydellä on siten korostunut merkitys pääkaupunkimme asumisviihtyvyydelle. Pysyäkseen houkuttelevana vaihtoehtona niille, jotka voivat valita asumistapansa, tulee kerrostalojen vastata yhä erilaistuneempiin asumistarpeisiin. Kerrostalokonseptimme, niin hyvä kuin se onkin, voi kehittyä edelleen. URBA-tutkimus nosti esiin kansainvälisiä esimerkkejä asuinrakennusja asumismuodoista. Niistä valittiin helmikuussa 2009 järjestetyssä kutsuseminaarissa työpajatyöskentelyllä edelleen työstettäväksi seitsemän. Jokerina työpaja nosti esiin kaksi uutta konseptia: tavallisen kerrostalon kehittämisen ja maahanmuuttajien asumisen. Maahanmuuttajien asumisella ja kotiutumisasunnolla nähtiin liittymäkohtia, niinpä ne yhdistettiin. Tavallista kerrostaloa kehittämään kutsuttiin kaikki halukkaat. Heti alkuun kävi selväksi, että ryhmä saisi tehtäväkseen miettiä myös maahanmuuttajien asumista sekä kotiutumisasumista. Tämä kirjoitus käsittelee kuitenkin kerrostalojen kehittämistä yleisesti sekä työryhmän työskentelyn aikana keväällä 2009 kirjoittajan tekemiä havaintoja. Osia kirjoituksesta on julkaistu aiemmin Rakennettu Ympäristö -lehdessä 4/2009 ilmestyneessä artikkelissa Sekoitetun kaupunkirakenteen ongelma ja ratkaisujen suunnat. Työryhmä laaja ja heterogeeninen Työryhmä kokoontui kolmasti pohtimaan tavallisen kerrostalon kehittämistä, sen tarvetta ja mahdollisuuksia. Työryhmään osallistuneista rakentamisen prosessin ammattilaisisia edustivat suunnittelijakunta sekä kunnan ja valtion edustajat. Ryhmään kuuluneiden tutkijoiden taustoissa korostui yhteiskuntatieteiden ja kuluttajan näkökulma. Itse rakentajapuolen edustus oli niukka ja sekin hiipui työn edetessä. Osal- 390 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 listumisinnokuus kuvastanee kehittämistä yleisemminkin, siitä puhuvat eniten suunnittelijat, kun rakentajat keskittyvät tekemiseen. URBA-tutkimuksen kerrostalotyöryhmän alkukeskusteluissa kävi heti ilmi, että ammattilaisten näkemys kehittämisen tarpeen suuruudesta on melko yhtenäinen. Sen sijaan kehittämiskohteiden sisällöstä näkemykset erosivat, tarpeet olivat moninaisia ja osittain vastakkaisiakin. Se mikä toiselle esiintyy pienenä prosessiin kuuluvana harmittomana yksityiskohtana, näyttäytyy toiselle joko lopputulosta kahlitsevana kiusana tai suoranaisena laadun esteenä. Keskeisenä teemana esiin nousi kuitenkin selkeästi tarve kehittää käyttäjälähtöisyyttä sekä prosessissa että lopputuotteessa. III Kuinka tästä eteenpäin Kerrostalo-ohjelma kannustaa kehittämään Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n tutkimushanke Urbaanin asumisen uudet konseptit on kuin suora jatkumo Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2004 käynnistämälle kerrostalojen kehittämisprojektille. Siinä missä kaupunkisuunnitteluviraston kerrostaloprojekti keskittyi vain nimensä mukaisesti kerrostaloihin, URBA:n tavoite kattaa kaikki urbaaneiksi ymmärrettävät asumismuodot. Kerrostalojen kehittämisprojektin työ huipentui Helsingin kaupungin syksyllä 2009 julkistamaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan, joka on Helsingin oma kerrostalojen kehittämishankkeita kokoava ja edistävä ohjelma. Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelma pyrkii innostamaan ja kannustamaan kerrostalojen kehittämiseen. Ohjelmaan on koottu erilaisia kehittämisen teemoja, joihin pyritään synnyttämään konkreettisia hankkeita tontinluovutuksen ja aluerakentamisen työryhmätyöskentelyn avulla. Helsingin kaupunki kannustaa aktiivisesti uudenlaisten kerrostalokonseptien luomiseen. URBA-hankkeen ja Kehit tyvä kerrostalo ohjelman tavoitteet ovat samansuuntaiset kaupunkimaisen asumisen edellytysten lisääminen. Ohjelmassa on tällä hetkellä 14 teemaa. Käyttäjäryhmistä teemoissa on tähän mennessä nostettu esiin ainoastaan ikääntyneet. URBA:n kerrostalokeskusteluissa tunnistettiin tarve tuttujen asukasryhmien, lapsiperheiden ja sinkkujen tarpeiden uudelleenarvioinnin lisäksi myös uusien perhetyyppien, erityisesti uusperheille sopivien asuntotyyppien kehittämiselle. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 391

4 Tutkimuksin tietoa arvostuksista Asuntomarkkinoiden toimiminen asukkaiden ehdoilla oli kansallisen Asunto ohjelman keskeinen tavoite. Asukkaan tahdon tulisi siis näkyä lopputuotteessa. Asukkaiden arvostuksista on kuitenkin vaikea saada kuvaa. Yleisenä hokemana väitetään kolmen tärkeimmän asumista määrittävän kriteerin olevan sijainti, sijainti ja sijainti. Päällimmäiseksi arvostuksen mittariksi jää asunnoista maksettava hinta. Yritysten itse toteuttamat markkinaselvitykset, sikäli kun niitä on, jäävät yrityssalaisuuksina julkiselta yleisöltä pimentoon. Muutamista ansiokkaista yrityksistä laatuarvostusten selvittämiseksi nostettakoon esiin muutamia, joista on seuraavassa poimittu joitain päätelmiä. Julkista tietoa asukkaiden arvostuksista ympäristöministeriöltä Ympäristöministeriön vuonna 2005 julkaiseman asunnon laatututkimuksen tuloksista voitaneen päätellä (joko virheellisesti tai oikein), että noin 70 prosenttia uuden asunnon hankkineista, (hallintamuodosta riippumatta) on varsin tyytyväisiä saamaansa tuotteeseen 2. Ammattilaisten näkemys asuntojen laadusta oli paljon kriittisempi. Asiaa voi ymmärtää siten, että ammattilaiset ovat kehityshakuisempia ja tuntevat uudistuotannon viimeisimmän laadun paremmin yksityiskohtia myöten. Maallikot taas tutustuvat tuotteisiin harvemmin, vain omakohtaisten kokemusten myötä. Heidän kokemuksessaan ehkä myös korostuu tapahtunut kehitys: muutos aiempaan havaitaan isompina hyppäyksinä, jolloin se myös näkyy vahvemmin. Ja tottahan on, että perustuotteemme on varsin korkealaatuinen, asuntojen varustetaso on kasvanut ja rakentamisenkin laatu on kohentunut ja tasalaatuistunut erilaisten laadunhallintamenetelmien yleistymisen myötä. Ympäristöministeriön tutkimuksen tulokset näyttäisivät kertovan yleisestä tyytyväisyydestä hankitun kerrostaloasunnon kokoon. Esiintyy kuitenkin tyytymättymyyttä yksittäisiin tiloihin. Eteiset ja makuuhuoneet koetaan ahtaiksi. Paradoksaalisesti tästä voitaneen päätellä, ettei tilamatematiikka toimi, haluttaisiin enemmän toiminnallista tilaa kuin mikä määritellään asunnon itselle sopivaksi kokonaiskooksi. Voisiko tästä päätellä, että ihmiset tiedostavat maksukykynsä mahdollistaman 2 Hirvonen, Jukka, Manninen Rikhard, Hakaste, Harri (2005). Asuntosuunnittelun ja -rakentamisen tila asukas- ja ammattilaiskyselyn valossa. Suomen ympäristö 791. Helsinki. 392 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 maksimikoon, mutta toiminnalliset tarpeet olisivat kuitenkin tätä suuremmat että ihmiset eivät haluaisikaan ensisijaisesti pieniä vaan kohtuuhintaisia asuntoja? Asuntotuotantotoimiston asiakastutkimus kertoo arvostusten moninaisuudesta Toisena esimerkkinä asukkaiden arvostuksia kartoittaneesta selvityksestä nostettakoon esiin (entisen työnantajani) Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston vuonna 2006 julkaisema ja yhä edelleen nettisivuillaan vastauksia vastaanottava kysely Millaisen asunnon haluaisit?. 3 Vaikka selvityksen tekemiseen osallistuneena olen melkoisen jäävi arvioimaan selvityksen laatua, kerron joitain yleisestikin julkistettuja tuloksia ensimmäisenä vuonna saatujen yli 400 vastauksen hajonnasta. III Kuinka tästä eteenpäin Halutuimpina keittiötyyppeinä esiin nousi oleskelutiloista erillinen ruokailuryhmän mentävä keittiö sekä nykytuotannossa yleisimmin toteutettu olohuoneeseen yhdistetty keittiö- ja ruokailuryhmä. Näitä tyyppejä kumpaakin arvosti itselleen parhaiten sopivana noin kolmasosa vastaajista. Merkille pantavaa on, että erillisiä ruokailukeittiöitä toteutetaan melkoisen harvoin. Toisaalta sisustuslehdissä runsaasti esillä olevat avokeittiöt vastaavat vain kolmasosan toiveita. Yleistä arvostusta kohdistui myös vaatehuoneisiin, jälleen eräs välillä uudistuotannon tuotevalikoimassa harvinaistunut ominaisuus. Wc-tilojen yksityisyyttä arvostettaisiin yleisesti, piirre, joka on harvinaistunut esteettömyysmääräysten hygieniatiloihin kohdistamien väljyysvaatimusten myötä. Erilliset wc-tilat ovat viime vuosikymmenen tuotannossa väistyneet wcistuimellisten kylpyhuoneiden yleistyttyä. Kylpyhuoneessa pyörätuolin edellyttämä pyörähdysympyrä ei vaadi ylimääräistä tilavarausta, ympyrä sijoittuu luontevasti suihkun yhteyteen. Selvästi kyselyyn vastaajia jakanut asunnon ominaisuus oli asuntosauna. Omaa saunaa halutaan, mutta perheasuntoja haluavia myöten löytyy myös sellaisia, jotka listasivat sen vähiten halutuksi vaihtoehdoksi. Saunattomuutta arvostava omistusasuntoa haluavien segmentti oli yllättävänkin iso, noin prosenttia. 3 Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 393

6 Ei vain asunto vaan myös sen ympäristö URBA-hankkeen konseptien toteutettavuutta testattiin kuluttajilla Kuluttajatutkimuskeskuksen järjestämissä konseptiverstaissa. 4 Käydyissä keskusteluissa korostui kuluttajien arvostuksen laajentuminen käsittämään paitsi asunnon, myös koko asuinympäristön laadun. Asunto ei ole olemassa ilman sen ja talojen ulkopuolista ympäristöä. Hyvää asumista toteutettaessa toimenpiteet tulee siten kohdistaa käsittämään paitsi asunnon sisäiset, myös talon tarjoamat yhteiset tilat ja palvelut sekä asunnon lähiympäristö. Kuluttajatutkimuskeskuksen konseptikeskusteluissa laadun ohella esiin nousi myös kustannukset. Tietoisuus omasta arkitaloudesta oli vahvasti läsnä. Kuluttajat ovat paitsi laatu- myös yhä hintatietoisempia. Tiedonvälityksen helppous, myös ympäristöministeriön järjestämä palvelu kolmen suuren asuntovälittäjän kautta toteutuneiden asuntokauppojen hinnoista lisäävät kuluttajien valistuneisuutta. 5 Hinta vai kustannukset? Kerrostaloryhmän keskustelut aloitettiin laadusta, mutta aina lopuksi puhe kääntyi rahaan: haluttu ominaisuus ei saisi maksaa liikaa. Loppujen lopuksi aina on kyse hinnan ja laadun suhteesta. Rakentamisen ammattilaistenkin asumisen kalleutta koskevissa keskusteluissa unohtuu toisinaan, että asuntotuotanto on markkinaohjautuvaa liiketoimintaa. Asuntojen myyntihinnat eivät liity rakentamisen kustannustekijöihin vaan siihen, mitä ihmiset on valmiita maksamaan. Hintoja ja kustannuksia yhdistää vapaasti hinnoitellussa tuotteessa vain kate: urakoitsija ottaa työstään aina markkinahinnan riippumatta siitä, millä kustannuksilla on sen itse rakentanut. Keskusteluissa rakentamisen kustannusten ja hintojen käsitteet sekoitetaan tavan takaa. Huolimatta asumisen välttämättömyyshyödykkeisyydestä vain sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyy jonkinlainen omakustanteisuuden käsite. Sosiaalisen asumisen hinnan muodostuksesta työryhmä kutsui kuultavaksi kiinteistövirastosta kiinteistöjen kehittämisestä vastaavan kiinteis- 4 Väliniemi, J. et al. Asumisen kehittämiskatsaus kuluttajat ja asumisalan toimijat pääkaupunkiseudun uusia asumiskonsepteja arvioimassa. Kuluttajatutkimuskeskus Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 töjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen. Harri Kauppinen kertoi esimerkein aravatuotannon vuokrien määräytymisestä. Toisin kuin monesti luullaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ei ainakaan vielä sisälly yhteiskunnan rahaa, muuten kuin aravalainoituksen muodossa. Aravalainoitus taas on menettänyt merkitystään lainarahan saatavuuden helpotuttua. Lähes koko 2000-luvun valtion tukema aravatuotanto on aravalainan sijaan rahoitettu valtion korkotukilainoin. Ja koska korot ovat olleet alhaalla, varsinaista korkotukea ei ole ollut tarpeen käyttää. III Kuinka tästä eteenpäin Merkittävä sosiaalisen asumisen piirre valtion tukemassa tuotannossa on edellytys vuokrien omakustanteisuudesta. Pääomavuokria, toisin sanoen lainakustannuksia, on lupa tasata eri yksiköiden kesken; ylläpitokustannusten täytyy kuitenkin perustua menoihin. Vuokra-asuntojen vuokrat eivät siten seuraa alueen markkinahinnoittelua eikä alueen arvostuksen kasvaessa ole mahdollista korottaa sosiaalisen tuotannon vuokria käyvälle tasolle. Omakustanteisuudesta seurasi vuonna 2009 sellainenkin mielenkiintoinen piirre kuin tarve vuokrien tarkistukseen alaspäin! Sosiaalista riihikuivaa rahaa valtion tukemaan asumisessa ovatkin pääasiassa asukkaiden henkilökohtaiset tuet. Asumistukia käytti vuonna 2006 noin 40 prosenttia Helsingin kaupungin vuokra-asukkaista. 6 Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tuen saajista asuu muussa tuotantomuodossa kuin kaupungin omistamassa vuokra-asuntokannassa. Asia on merkittävä segregaation ehkäisyä ajatellen. Valtion SATA-komitea on tehnyt esityksen, jolla tätä asetelmaa muutettiin siten, että asumistuen saamisen edellytyksenä olisi arava-vuokra-asunnossa asuminen. Esityksen toteuttamisedellytyksiä ja keinoja selvittää valtioneuvoston asettama työryhmä mennessä.vaarana on vuokra-asumisen stigmatisoituminen entisestään. Asuntojen hinta määräytyy kuluttajan kukkaron mukaan Markkinataloudesta puhuvat kaikki, mutta jotenkin sisäänrakennetusti sen ei oleteta käsittävän asuntorakentamista. Kuluttajat toivovat voivansa säästää, jos investointiin sisältyy vähemmän. Yksittäisenä toimijana he eivät asunnon hankintatilanteessa osaa arvostaa kiinteistön lisäominaisuuksia, yhteis- tai liiketiloja. 6 Lankinen Markku. Sosiaalisen asumisen asema kaupunkikentässä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki 2006 Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 395

8 Asunnon hinnanmuodostusmekaniikka avautuu vaikeasti. Sääntelemättömän tuotannon asunnoista otetaan kuitenkin aina se hinta, minkä kuluttaja on valmis maksamaan. Pitkällä aikavälillä ns. normaalilaatu hakeutuu markkinoiden hyväksymään hintatasoon. Kyse onkin siitä, mikä määritellään normaaliin laatuun kuuluvaksi, jokaisen oikeudeksi. Rakentamisen kustannusten ja hintoihin liittyvien käsitteiden havainnollistamiseksi Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus laati Asuinkerrostalojen rakentamisen ohjauksen kustannustarkasteluja julkaisun. 7 Tavoitteena oli tarjota yleistietoa asuinrakennusten kustannusten muodostumisesta ja rakenteesta sekä havainnollistaa eri laatutekijöiden merkitystä erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi pääkaupunkiseudulla. Paitsi että tieto lisää tuskaa, se voi lisätä valistuneempia kuluttajia. Kuva 1. Asuntosuunnittelun tavoitteena tilaihme? Kuva Marc-Antoine Mathieun sarjakuvasta La Qu (suom. Ne...), s. 10. Osa 2 sarjasta Julius Corentin Acquefacques Guy Delcourt Productions. 7 Pitkänen Jari. Asuinkerrostalojen rakentamisen ohjauksen kustannustarkasteluja. Talous- ja suunnittelukeskus 6/2009. Helsinki kohdassa selvitykset. 396 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 HITAS-asunnot haluttuja Onnistuneesta asuinkonseptin kehittämistyöstä työryhmässä nousi esiin Hitas-asuntokonsepti. Kolmanteen tapaamiseensa työryhmä kutsui jo eläkkeelle siirtyneen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston virastopäällikön Matti Rytkölän kertomaan Hitas-järjestelmän kehittämisestä 1970-luvun lopulla. Järjestelmä kehitettiin tilanteeseen, jossa virkamiestoimin todettiin kuluttajien kyvyttömyys arvioida asuntojen laatu- ja kustannuseroja. Perustajaurakoitsijoiden myyntihinnat vuokra- ja omistustonteilla eivät eronneet toisistaan. Suunnitteilla oli myös uusi merenranta-alue Katajanokalla. Hinta- ja laatusääntelyllä haluttiin turvata alueelle myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutuminen erityisesti lapsiperheiden tarpeisiin. Uuden asuinalueen asukkaiden monipuolisuus oli tärkeä tavoite. III Kuinka tästä eteenpäin Rytkölän mukaan järjestelmän syntymisen edellytyksenä oli poliittinen tahtotila: sekä ideologisten että järkisyiden tuli kohdata. Järjestelmän synnyttäminen ja erityisesti ylläpitäminen edellyttää suurta koneistoa. Järjestelmän pystyttäminen ja ylläpitäminen on mahdollista vain, mikäli toimilla on riittävän suuri vaikuttavuus. Edellytyksenä on siten myös suuri epäkohta, jonka korjaamiseen järjestelmä pyrkii luvun lopulla edellytykset täyttyivät. Suuri kysyntä yhdistyi korkeisiin hintoihin ja kuluttajien heikon aseman myötä asuntohinnoittelun karkaamiseen. Päätös järjestelmän toteuttamisesta eteni kiinteistölautakunnasta yhden äänen enemmistöllä. Rytkölän mukaan järjestelmä herätti kiinnostusta muuallakin, muun muassa Oulussa. Järjestelmän edellyttämä suuri koneisto ei kuitenkaan suosi sen laajentamista pieniin kuntiin. Ongelmineenkin, joita ovat erityisesti järjestelmään liittyvän sääntelyn pysyvyyden ylläpidon epäkohdat, järjestelmä on onnistunut ensisijaisessa tavoitteissaan. Hitas-asuntotuotannolla on tuotettu markkinahintaisia asuntoja kohtuuhintaisempaa asuttavuudeltaan korkealaatuista tuotantoa eri puolille kaupunkia. Kohtuuhintaista asumista toteutettiin myös erittäin halutuille alueille, jotka ilman sääntelyä olisivat segregoituneet melko varmasti vain varakkaiden asuinalueiksi. Vaihtoarvo vai omakohtainen asuttavuus? Toiseen tapaamiseen työryhmä kutsui alustajaksi asuntosuunnittelijana ansioituneen arkkitehti Kirsti Sivénin. Tavoitteena oli avata eri alan ammattilaisille suunnittelijan arkea määräysviidakossa. Sivén valotti Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 397

10 tilasuunnittelijan näkökulmasta tärkeitä suunnittelutavoitteita. Ammattilainen tavoittelee asuntojen mukautuvaa yleispätevyyttä: porrassyötön ja asunnon liiketilojen optimointia, huoneiden sopusuhtaista muotoa ja riittävää väljyyttä. Tärkeänä yksityiskohtana suunnittelijalle esiintyvät ikkunoiden ja oviaukkojen sijoitus, monipuolinen kalustettavuus sekä esteettinen yleispätevyys, ajattomuus ja kestävyys. Yleispätevyyden kääntöpuolena syntyy tuotteita, jotka sopivat yhtä hyvin kaikille vaan täsmällisesti ei kenellekään. Omaa asumistaan arvottava etsii itselleen yksilöllistä, mutta toisaalta asunnon vaihtoarvoa arvostava hyötyy yleispätevyydestä. Vaihdettaessa realisoituu asunnon arvostus: mitä suurempi potentiaalinen kohderyhmä, sitä helpommin markkinoitava ja vaihdettava tuote. Erikoiset ratkaisut eivät aina lisää jälleenmyyntiarvoa. Rakennuttajat ja rakentajat ovat kiinnostuneita markkinoista, joissa tuotanto voi hyödyntää pitkiä sarjoja, eikä prosessien kehittäminen edistä yksilöllistä asuttavuutta. Kuva 2. Kerrostalojen suunnittelussa rakennuksen suonet alkavat olla toiminnoista tärkeimpiä. Kuva Marc-Antoine Mathieun sarjakuvasta L Origine (suom. Alkuperä), s. 26. Osa 1 sarjasta Julius Corentin Acquefacques Guy Delcourt Productions. JULIUS CORENTIN01.indd 26 17/08/10 10:52: Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Keskustelussa ilmeni suunnitteluun vaikuttavien toimijoiden näkökulmien erilaisuus. Suunnittelija kokee määräykset osin kahlitsevina ja näkee niiden johtavan huonoihin kompromisseihin. Suunnittelijan kokemuksen mukaan erityisesti talotekniikan vaatimukset heikensivät tilojen käytettävyyttä. Rakennusvalvonnassa työskennelleen kannalta kyse on kuitenkin vain tulkinnoista ja niiden joustoista. Vaatijan näkökulmasta normit ovat hyvä ohjenuora. Suunnittelija kuitenkin kohtaa sekä joustamattomuutta että erityisesti ennakoimattomuutta tulkintojen vaihdellessa ehkä mielivaltaisestikin. III Kuinka tästä eteenpäin Sisäilman hallittavuuden tavoite on nostanut talotekniikan arvoon arvaamattomaan. LVI-putket ja -laitteet täyttävät kaiken tilan ja tuhoavat viimeisetkin muuntojouston mahdollisuudet. Pönttöuunien ja pystyhormien aikakaudella asuntojen välisiä rajoja saattoi muuttaa yksinkertaisesti ovia sulkemalla ja umpeen peittämällä. Talotekniikka ei asettanut rajoituksia. Nykyisin ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät ositetaan asunnoittain ja asuntojen rajojen muuttaminen edellyttää laajoja talon suonistoon kohdistuvia muutoksia. Asuntojen kysyntä määrää tuotantoa Rakennuttaja pyrkii tuottamaan asuntoja markkinoille kysyntää vastaavasti. Kiinteistön omistajalla ei ole varaa tuottaa tyhjilleen jääviä asuntoja, sillä toiminnan perusta on taloudellinen kannattavuus, jolloin vastuu pitkän tähtäimen kehityskuluista jää toissijaiseksi. Myytävässä tuotannossa sekä omistus- että asumisoikeustuotannossa asunnon ensimmäisen ostajan hankkimisen riski on täysimääräisesti rakennuttajalla. Omaan omistukseensa rakennuttavilla riski asuntojen vuokrauksesta pysyy ensimmäisen asukkaan jälkeenkin. Suuri pinta-ala mahdollistaa persoonallisetkin ratkaisut, asunnon tilallisten ominaisuuksien variaatiot ovat isossa asunnossa suuremmat. Persoonallisia asumisratkaisuja on viime vuosina kaivattu aiempaa enemmän ja äänekkäämmin. Rakennuttajan kannalta erikoiset asunnot ovat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen kannalta tavanomaista hankalampia, niiden markkinointi vaatii muuhun tuotantoon verrattuna enemmän ponnisteluja. Markkinatilanteen mahdolliset muutokset liittävät erityisesti isojen asuntojen tuottamiseen vahvan riskitekijän. Rakennuttajan riskinhallinnan kannalta on ehdottomasti tavoiteltavampaa tuottaa pienasuntoja, joiden kysyntä on vakaata. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 399

12 Isojen asuntojen myynti on selvästi pienasuntoja hitaampaa. Syynä tähän lienee investoinnin suuruuteen liittyvä harkinta sekä isojen asuntojen ostamiseen usein liittyvä asunnonvaihtoketjun käynnistäminen ja sen vaikeus. Myynnin viivästyminen aiheuttaa reilun sadan neliön perheasunnossa puolessa vuodessa rakennuttajalle korkomenoina noin euron tappion (reaalikorko 3 %), hieman maksuerätaulukoista riippuen. Sen sijaan pienempänä neliöhintana 105 neliömetrin suuruisen asunnon korvaaminen kolmella yksiöllä tuottaa suoraan lähes euron voiton. Pieni asunto on selvästi helpompi ja kannattavampi tuote. Suunnitteluratkaisuja ohjaavat kustannustenhallintaprosessit ovat tärkeitä ja niiden aseman vahva. Rakentamisen kustannusohjaus perustuu tilastolliseen ennustettavuuteen, siis ratkaisuihin joista on tilastollista dataa. Kaikki uusi on vaikeampaa arvioida, siksi sen arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Nämä epävarmuustekijät tulee hinnoitella riskeinä, toisin sanoen uudet ratkaisut asiansa osaava huolellinen kustannusarvioija hinnoittelee kalliiksi. Kustannusarvioiden tarkoitushan on arvata toteutuva urakkahinta. Jos tuotteeseen liittyy riskejä, myös urakoitsija hinnoittelee ne. Siten on aivan oikein arvioida uudet epätavalliset tuotantomuodot, -tavat ja tuotteet bulkkia kalliimmiksi. Järjestelmä toteuttaa itse itsensä. Jos ympäristöministeriön tutkimus vuodelta 2005 pitää yhä paikkansa ja 70 prosenttia asunnon hankkijoista tai ylipäänsä uuteen asuntoon muuttaneista on tyytyväisiä nykytuotteeseen, asuntojen erilaistamisen muutosvoimat löytyvät jäljelle jäävästä 30 prosentin markkinasta. Valitettavasti tämäkin joukko jakautuu hyvin moneen alaryhmään. Mahdollinen muutosvoima hajautuu pieniksi puroiksi, joiden paine tuottaa kehittämiseen lähinnä pieniä väreitä. Kehittämisen voimavarana vaikutus on vähäisimmillään vain kuriositeetti. Todelliset muutokset edellyttävät maksuvoimaista osajoukkoa. Asuttavuutta väljyydellä Asumisväljyyden kehityksen mahdollistamiseksi ei ole lainkaan sama millaista tuotantoa rakennetaan. Asumisen väljyys ei kuitenkaan näy pelkästään hankkeiden keskipinta-aloja tutkimalla, sillä merkitystä on myös asunnon tilojen väljyydellä. Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti huoneistotyyppikohtaisiin pinta-aloihin ja niiden kehitykseen. 400 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 Asuntojen varustetaso on lisääntynyt tasaisen varmasti. Samanaikaisesti kun asukkaiden tavaramäärä on kasvanut, pienasuntojen keskikoko on kasvanut ja perheasuntojen huoneistotyyppikohtainen keskipinta-ala pienentynyt. Perheissä eletään yhä ahtaammissa huoneissa. Esteettömyysmääräysten tiukentuminen on usein johtanut asuntojen toiminnallisuuden heikkenemiseen päinvastaisesta tarkoituksesta huolimatta. Hygieniatilojen ja asunnon pullonkauloina toimineiden eteisten ja käytävien minimiväljyydestä on nyt huolehdittu. Asuntojen kokonaispinta-ala ei kuitenkaan ole kasvanut ja lopputuloksena asuinhuoneiden koosta sekä erityisesti eteisistä ja yhä useammin myös olohuoneiden koosta on jouduttu tinkimään. Esteettömyyden pahimmaksi esteeksi nouseekin asuntojen yleinen ahtaus kun kalusteet on kan nettu sisään. Harvaan asuntoon mahtuu makuuhuoneeseen, edes siihen suurimpaan, pyörätuolilla pyörähtämään parisängyn viereen. Esteettömyyttä toteutetaan jääräpäisesti, mutta liian ahtaaseen tilaan. III Kuinka tästä eteenpäin Esteettömyysvaatimukset voisivat kuitenkin olla mahdollisuus parantaa asuntojen yleistä toimivuutta. Tällöin tarkastelu tulisi kuitenkin ulottaa myös riittäviin huonekokoihin. Asukkaiden maksukyky hillitsee väljyyskehitystä Asuntojen kokonaispinta-alojen kasvua jarruttaa asunnontarvitsijoiden maksukyky. Asuntojen varustetason ja teknisen laadun nousun myötä yhä nousevat rakennuskustannukset vain lisäävät painetta asunnon kokonaispinta-alojen laskuun. Rakentamismääräyksin parannettu laatu käsittää ääneneristyksen ja energiankulutukseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Pakotetut asunnon sisäiset laatuominaisuudet jättävät perheiden harkintaan vain asunnon neliöiden määrän. Kun jostain pitää tinkiä, lopputuloksena haluttu huoneiden lukumäärä on liian suuri neliöihin nähden. Samasta paradoksista kertoo myös ympäristöministeriön tutkimuksen osoittama asunnon kokonaiskokoon kohdistuva tyytyväisyys samanaikaisesti koetun huonetilojen riittämättömyyden kanssa. Rakennuttajien ja urakoitsijoiden tavoin kuluttajat arvioivat käypää hintaa asunnon lattiapinta-alaa kohden. Ja koska asuntojen myyntihinnat määräytyvät markkinoilta sen mukaan mitä suuri joukko on asuntoneliöstä valmis maksamaan, ei ole näkyvissä ajankohtaa, jolloin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat kohtuullistuisivat ennen kuin löytyy enemmän tulijoita väljiin asuntoihin kuin tilaihmeisiin ja yksiöihin. Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 401

14 Valistunutta kuluttajaa etsimässä Kokonaispinta-alan minimointi on johtanut paitsi äärimmäisen pieniin huonetiloihin (asuntotuotantotoimiston asukaskyselyssä joku kutsui makuuhuonettaan ikkunalliseksi vaatehuoneeksi) myös tilojen yhdistämiseen. Perustuotannossa pienasunnot ovatkin menettäneet eteisen. Eteisnaulakko pahimmillaan liukuu osittain olohuoneen puolelle, parhaimmillaan se on osa keittokomeroa. Perheasunnoissa taas keittiöksi kutsutaan olohuoneen yhteyteen sijoitettuja keittiökalusteita. Elämyksellisesti olohuoneesta erillisen keittiön sisältävä asunto on kuitenkin merkittävästi suuremman oloinen ja mahdollistaa samanaikaista erilaista toimintaa asunnossa. On siis aivan eri asia, onko asunnossa tosiasiallinen erillinen keittiö vaiko vain keittotila. Määritelmän mukaan keittiö on asuinhuone, joka on ensisijaisesti ruoanvalmistusta ja ruokailua varten. Asuinhuoneen määritelmä taas edellyttää tilalta vähintään seitsemän neliömetrin kokoa sekä ikkunaa, jonka valoaukko on vähintään 10 prosenttia huoneen alasta. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää yhtiöjärjestyksessä mainittavan huoneiston sijainnin, sen pinta-alan sekä huoneiston käyttötarkoituksen ja huoneiden lukumäärän. Huoneistotyyppien merkitsemiskäytäntöä tulisi parantaa huomattavasti nykyisestä. Tarkemmin kirjatut asunnon laatuominaisuudet mahdollistaisivat asuntojen keskinäisen vertailun, millä voisi olla vaikutusta myös kysynnän kohdistumiseen laatuominaisuuksiltaan itse kullekin sopivimpiin asuntoihin. Vertailtavuuden lisääminen palvelee kokonaisuutta ja mahdollistaa kuluttajien valistuneisuuden kasvua. Riittävän huonekoon toteutumiseksi olisi tärkeää toteuttaa asuntojen kohtuuhintaisuutta myös hankkeen pintamateriaalien laatu- ja siten myös hintatasoa laskemalla. Kehityskulku, jossa materiaalit vain paranevat, mutta tilallinen laatu vain huononee, ei ole tuotettavan asuntokannan arvon säilymisen kannalta järkevää. Tehdyt huonekokorakeisuudet ovat myöhemmin vaikeasti muutettavissa, sen sijaan pintamateriaalit kuluvat ja korvataan uusilla joka tapauksessa useaankin kertaan asunnon elinkaaren aikana. Laadun varioinnissa ja valistuneissa kuluttajissa elää unelma omakustanteisuuden kasvusta asuntotuotannon hinnoittelussa. Mikä kuuluu perushintaan? Asuntorakentamisessa on silloin tällöin kuulunut soraääniä siitä, mikä milloinkin katsotaan perushintaan kuuluvaksi. Asuntohallituksen 402 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 olemassa olon aikana sosiaalista asuntotuotantoa ohjasivat asuntohallituksen määrittämät suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeissa määriteltiin mm. kiinteistöön toteutettavat yhteistilat varsin tarkasti. Suunnittelunohjausta parjattiin yleisesti ja yhtäläisesti, niiden väitettiin tuottavan yleispätevää tuotantoa, joka ei viime kädessä sovi kenellekään. Väitettiin myös ohjeistuksen, jonka tavoite oli määrittää suunnittelun minimilaatu, määrittäneen myös maksimin. Tuotanto koettiin liian yhteneväiseksi. III Kuinka tästä eteenpäin Kun suunnitteluohjeistus asuntohallituksen lakkauttamisen myötä vuoden 1993 lopussa lakkasi olemasta voimassa, muuttui myös suunnittelukäytäntö. Tilastoista voi seurannaisvaikutuksena nähdä mm. yhteistilojen määrän vähentymisen. Perushinnalla sai nyt vähemmän. Jo asuntojen keskinäisten ominaisuuksien vertailu on vaikeaa. Harvoin asunnon hankkija kiinteistön ominaisuuksien perään kyselee, vaikka syytä olisikin. Toinen paljon puhuttava asuntojen perushintaan sisältyvä ominaisuus on pysäköinti. Kantakaupunki rakentui aikana, jolloin auto ei kuulunut joka kodin varustukseen. Ei se kuulu nykyäänkään, mutta autopaikka kuitenkin kuuluu. Tai tarkemmin, osa autopaikasta. Helsingissä autopaikkanormitus määrittelee tarvittavien autopaikkojen lukumäärän rakennusoikeuden neliömäärään sidottuna. Pientalokaavoissa saatetaan autopaikkamäärä liittää rakennettavien asuntojen lukumäärään, mutta erityisesti pienasuntovaltaisessa kerrostalotuotannossa autopaikkanormitus ei lähtökohtaisesti takaa autopaikkaa kaikille. Esimerkkejä perushintaan sisältyvistä ylimääräisistä ominaisuuksista siis on. Olisiko syytä avata keskustelua siitä, mitä kaikkea perushintaan voisi sisällyttää? Kenen investointina rakennetaan autopaikat, yhteistilat ja vaikkapa kivijalkojen liiketilat? Yhteisesti käytettävät ensimmäisen kerroksen tilat voisivat olla kiinteistön omistukseen toteutettavia vuokratuottoa tuottavia tai yhteiseen käyttöön hallituksen päätöksellä otettavia asumisen joustavuutta lisääviä tiloja. Alueellinen monipuolisuus tulisi turvata Uusilla alueilla korostuu pienten asuntojen ja pienten perheasuntojen tarve. Alueen kypsyessä ja asukkaiden vaurastuessa sekä perhekoon kasvaessa tulee lisääntyvää tarvetta asumisväljyyden kasvuun. Mikäli alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa ei pidetä huolta alueen asunto kannan Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 403

16 monipuolisuudesta esimerkiksi mahdollistamalla myöhempi täydennysrakentaminen, tulee asuntokantaan heti sisällyttää myös väljiä asuntoja. Täydennysrakentamisen usein kohtaama nimbyily puoltaa isojen asuntojen sisällyttämistä jo alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Helsingin asuntorakentamisessa on pidetty periaatteena kaavoituksen neutraaliutta hallintamuotojen suhteen. Tämä onkin perusteltua kaupunkikokonaisuuden tuotantomäärällisesti tasapainoisen kehittämisen turvaamiseksi. Lisäksi periaate on tukenut tasapainoisen kaupunki kuvan rakentumista, kaupunkikuvan, jossa eri hallintamuodot eivät ulkoisesti juurikaan eroa toisistaan. Paitsi asuntokokojen tarjonnan monipuolisuudesta myös hallintamuotojen sekoittaminen lisää asumisen vaihtoehtoja. Segregaation ehkäisemiseksi asuntojen hallintamuotoja on sekoitettu enemmän tai vähemmän. Esimerkkeinä sekoittamisen ääripäistä voivat olla esimerkiksi Ruoholahden sekatalot ja Vuosaaren aloituskorttelistojen ja Aurinkolahden muodostama kokonaisuus. Segregaation ehkäisyä voinee yhä pitää hyvänä ja tavoiteltavana periaatteena. Paitsi suunnitelmallisesti sekataloja syntyy myös omatoimisesti. Omistustuotanto vanhetessaan muuttuu osittaiseksi vuokrataloksi yksityisten vuokranantajien asuntovuokraustoiminnan myötä. Alueellinen monimuotoisuus alkaa elää omaa elämäänsä. Suomen vuokranantajat ry:n mukaan tällä hetkellä noin kaksikolmasosaa vapaarahoitteisista vuokraasunnoista on yksityisten vuokranantajien käsissä. Yksityisiä vuokranantajia on noin Kyseessä ei ole siis markkinoiden toimivuuden kannalta vähäpätöinen joukko. Alueiden tasapainoisen kehityksen kannalta olisi hyvä tarkastella kokonaisuuksia. Hallintamuotojen mukaan tyypitellyt tavoitteet hoitavat myös alueellista monipuolisuutta silloin, kun alueen kehitys kaiken kaikkiaan pidetään monipuolisena. Alueellisten ominaispiirteiden mahdollistamiseksi ja korostamiseksi lienee kuitenkin tarpeen sallia variaatiota myös aluekokonaisuuksien välillä. Segregaatiokehityksen estämiseksi on tärkeä säilyttää myös kaupungin oma vuokra-asukaskanta monipuolisena. Asukasrakenteen monipuolistaminen rauhoittaa ja lisää alueen sosiaalista kestävyyttä. Tällaisen kumuloituvan kehityksen käynnistämiseen kannattaa panostaa. 404 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 Myös toiminnallista monimuotoisuutta tulee edistää Sekoittuneessa kaupunkirakenteessa eri toiminnot sijaitsevat toistensa lomassa. Asuminen yhdistyy asumisen lisäksi toimitiloihin ja liiketiloihin. Kokonaisuus on kudelma. Esimerkin toimivasta kudelmasta tarjoaa Helsingin kantakaupunki, missä kadunvarsien liiketilojen monipuolinen tarjonta mahdollistaa niihin sijoittuneiden toimijoiden yhdessä tuottamat monipuoliset palvelut. III Kuinka tästä eteenpäin Kudelmien toteuttaminen uudistuotannossa kohtaa vaikeuksia. Asuntorakentajat tuottavat asuintiloja ja liike- ja toimitilarakentajat liike- ja toimitiloja. Kukin on erikoistunut omaan erikoisosaamiseensa, jossa onkin parhaimmillaan. Asuntorakentajalle syrjähyppy liiketilojen puolelle tuottaa sananmukaisesti tuskaa, sillä organisaatiolla ei ole valmiita konsepteja, toteutusmalleja saati sitten kontakteja liike- ja toimitilojen vähäiseenkään toteuttamiseen. Oikeastaan kyse onkin juuri siitä vähäisyydestä. Kun harvoin tekee, osaaminen ja kontaktit eivät kartu. Pahimmillaan asuinrakennuksiin toteutettavien liiketilojen suunnittelunohjaus jää tekemättä. Kun jopa asuntoja palvelevien tilojen suunnittelun laadussa olisi parantamisen varaa vaikka näille tiloille on määritelty selkeät ohjeet ja käyttötarkoitukset ei liene ihme että epämääräisesti määritelty, muunneltava liiketila harvoin on suunnittelunohjauksen keskiössä. Alueen asukkaiden kannalta olennaista olisi, että toteutettaisiin ensisijaisesti alueelle tarpeelliseen palvelutoimintaan soveltuvia tiloja. Toisaalta toimintojen erilaisuudesta aiheutuvat häiriöt tulisi suunnittelussa ja toteutuksessa kyetä minimoimaan. Ilman kokonaisnäkemystä ja tahtotilaa liiketilojen suunnittelua ei ohjaa kukaan. Toimintaan liittyvä riskit pysyvät suurina. Ja koska riskit aina hinnoitellaan, tiloista tulee kalliita. Asumisen konsepteissa riittää kehittämistä Rakentamiseen liittyvät ohjausmekanismit pyrkivät hyvän ympäristön tuottamiseen. Järjestelmien rakentamisessa on pyritty hyvään ohjausvaikutukseen ja toisaalta käytettävyyteen. Asemakaavoituksen tulee ohjata rakentamisessa eri käyttötarkoitusten hallittua sijoittumista alueelle. Erilaisista toiminnoista aiheutuvat häiriötekijät tulee osata ennakoida. Käyttötarkoitukseltaan erilaisten toimintojen sijoittumista voidaan Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 405

18 asema kaavoituksen keinoin ohjata tonttikohtaisin ja rakennusaloihin liittyvin määräyksin ja ohjein. Rakennusten suunnittelua ohjaava normisto pyrkii myös takaamaan peruslaadun, asuttavuuden terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Laadun varioiminen ja nostaminen on mahdollista vain minimilaadusta ylöspäin ja toteutuu vain silloin, kun on kyse tuottavasta konseptista. Laatulukkoina toimivat määräykset sekä kuluttajien vahva tahto jos sitä on. Pääkaupunkiseudun asumisemme laadun kehittämistä haikaillessamme onkin syytä kääntää katse alueelle muuttajiin ja ensiasunnon ostajiin. Vain heiltä tulee uutta rahaa pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen. Me kaikki muut asumme jo ja elämme vaihdantataloudessa. Tulevaisuutemme asumisen muutoksen kustantavat nuoret ja maaltamuuttajat. Tutkimuksista tiedämme että uusiin asuntoihin muutetaan pääasiassa vanhasta asuntokannasta. Asuntojen uusia ominaisuuksia käyttävät ensimmäisenä siten täällä jo asuvat. Siksi meidän tahtotilallamme on väliä. Asuntomarkkinat toimimaan asukkaiden ehdoilla Asukkaiden toiveiden merkitystä on haluttu kasvattaa ainakin koko 2000-luvun ajan. Asuntomarkkinoiden toiminnassa korostuu yhä edelleen tuotantolähtöisyys. Vaikka asuntorakentamisen tuotantoprosessia on kehitetty ja se on joissain tapauksissa myös kehittynyt, kyse on kuitenkin ennemmin yksittäisistä kohteista kuin koko alan muutoksesta vielä. SATO-rakennuttajien Plus-koti -konsepti jäi miltei isättömäksi SATO:n lopetettua rakennuttamistoimintansa. Moor Oy:lle siirtynyttä konseptia kannattaisi muidenkin asuntotuottajien apinoida: valmiiksi mietityt ja hinnoitellut valintapapetit mahdollistavat nykyisillä tiedonhallintajärjestelmillä myös työmaalogistiikan kehittämisen aivan uudelle tasolle. SATO:n uusloftkohde taasen tuotti kyseenalaista mainetta koko konseptille konseptille, jolle soisi myös seuraajia. Kaksivaiheinen rakentaminen, jossa asukkaat saavat toteuttaa tarpeittensa mukaisen kodin joko omana työnään tai ammattilaisilta tilaten, täydentäisi hyvin ammattimaista rakennuttamista ja rakentamista. Se voisi myös tarjota asuntorakentamiselle uudistumisen väylän, esimerkkejä asukkaiden todellisista preferensseistä. 406 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 Melko huolestuttava merkki pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tilanteesta on useiden rakennuttajien katoaminen markkinoilta. VVO:n ja SATO:n luovuttua myyntituotannon rakennuttamisesta pääkaupunkiseudulla on gryndituottajien lisäksi oikeastaan vain Helsingin kaupungin oma asuntorakennuttaja asuntotuotantotoimisto Att sekä Asuntosäätiö. Asuntomarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitsisimmekin uusia toimijoita. III Kuinka tästä eteenpäin Valtion taantumaan synnyttämän uuden niin sanotun välimallin rahoituksen turvin eläkerahastot ovat kiinnostuneet myös asuntotuotannosta. Rahoitusmuoto oli hyvä oivallus valtiolta: tällä mahdollisesti estettiin alueellisten hallintamuotojen yksipuolistuminen, sillä välimallin asunnot on mahdollista muuttaa omistusasunnoiksi, vaikka ne ensivaiheessa ovatkin helposti käynnistettäviä vuokra-asuntohankkeita. Vaarana oli uusien suurten rakentamisalueiden vuokra-asuntoistuminen heti kättelyssä. Eläkerahaston toimeliaisuuden lisäksi myös omatoimista ja tilaajalähtöistä asukkaiden eri tavoin organisoimaa rakennuttamista on syytä tukea. Tilaajalähtöisyys suosii asukkaiden valintamahdollisuuksia ja yksilöllisiä painotuksia, mutta voi myös synnyttää uusia toimijoita. Tätä tarkoitusta varten URBA-hankkeen aikana käynnistettiin yhteistyössä Asumisen osaamiskeskusten kanssa Ryhmärakentamisen portaalin rakentaminen. Portaaliin on tarkoitus luoda paitsi ohjeita ja malliasiakirjoja, myös kanava ryhmäytymiselle. Kenties syntyy aivan uusi kiinteistövälityksen muoto: kokonaisten kiinteistöjen välittäminen jo muodostuneille ryhmille. Rakentajan myyntiriski pienenee kun voi myydä koko kerrostalon asunnot kerralla! Mitä seuraavaksi? Maailma ei tullut ihan valmiiksi URBA-hankkeenkaan aikana. Asukkaiden tarpeiden tuntemusta on syytä lisätä. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita ei ole jatkossakaan syytä jättää pelkästään markkinaohjautuvaksi. Yhä edelleen tulemme tarvitsemaan monipuolista palettia moninaisista asumistarpeista huolehtiaksemme. Tarvitsemme erityisasuntotuotantoa niille, joilla on erityistarpeita. Tarvitsemme huokeaa ja kohtuuhintaista tuotantoa tarjotaksemme asumisen mahdollisuuden myös niille, joiden elämäntarkoitus ei ole asuminen tai taskut pullistele perintörahoja. Näiden lisäksi tarvitsemme tuotantoa, joka houkuttelee Nokian kansainvälisiä johtajia. Heistä ei kannata kuitenkaan olla kovin Ifa Kytösaho: Mikä kehittäisi kerrostalorakentamista? 407

20 huolissaan: erittäin paljolla rahalla on yleensä saanut sen mitä haluaa. Asuntomarkkinoiden moninaisuutta ohjataan aktiivisella asuntopolitiikalla. Asuntorakentamisen monet uudenlaiset konseptit edellyttävät myös rakentamisen prosessien ja tekniikoiden kehittämistä. Ylikorkea rakentaminen, jota kaavaillaan paitsi Pasilaan ja Kalasatamaan myös Espoon Keilalahteen, tulee haastamaan totutun betonielementtirakentamisemme. Paikalla rakentamisen tekniikoiden soisi kehittävän betonirakentamisen asuntosuunnittelulle asettamia reunaehtoja, kasvattavan asumisen toimintojen painoarvoa ja vapauttavan pytyn paikan suunnittelun elementtitekniikan saneleman pakkosijoituksen sijaan. Elementteihin kun ei voi tehdä reikää sinne missä se pohjaratkaisun kannalta olisi oivallisinta. Arkkitehtonisesti voimme olla uuden kynnyksellä, sillä uudet tekniikat saattavat mahdollistaa ennennäkemättömän monimuotoisen rakentamisen. Betonielementtitekniikan uusina haastajina markkinoillemme on tuloillaan puinen täyselementtirakentaminen sekä teräskennorakentaminen. Näiltä on lupa odottaa paljon, ei vain arkkitehtonisen paletin laajentumisena, vaan myös hinnoittelun haastajina. Rakennusala uudistuu väistämättä, sillä uusi sukupolvi on tarttumassa toimeen. Uutta osaamista tulee alalle väkisinkin nuoren polven tietoteknisten taitojen mukana. Paljon osaamista toisaalta myös väistyy ja katoaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kyseessä on silti sukupolven mahdollisuus tehdä paitsi omat virheensä, myös omat oivalluksensa. Muutokseen sisältyy suuria mahdollisuuksia. Niitä odotellessa 408 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Kehitysvammaiset / ARA-tuotanto 2010 - Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010 2015 VN hyväksyi

Lisätiedot

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä

Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Rakennusalan ammattilaisten näkemykset rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti vuoden 2016 kevään ja kesän aikana selvityksen

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö.

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2016 1 (6) 255 Valtuutettu Helena Kantolan aloite 200 konttiasunnon rakentamiseksi Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Helena Kantolan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h,k,s, kph,wc x2, 166 m, 597 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tästä kodista huokuu

Lisätiedot

Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset

Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset Gilbert Koskela projektijohtaja 30.11.2016 Aikataulu 30.11.2016 kilpailun esittelytilaisuus

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot