Viankorjausharjoituksen yhteenveto. Nokia

Transkriptio

1 Viankorjausharjoituksen yhteenveto Nokia

2 2

3 3 Tavoitteet viankorjausharjoituksessa Parantaa viankorjausvalmiutta Kehittää yhteistyötä eri osapuolien välillä Kehittää viestintää Kehittää omaa toimintaa tutustumalla eri osapuolien tehtäviin häiriönselvitys-, partiointi- ja viankorjaustilanteissa Käynnistää kehityshankkeita ryhmätöiden tuloksien perusteella Materiaalien riittävyys ja uudet ratkaisut Resurssien riittävyys ja tehtävien priorisointi Sopimuksien kehittäminen Tietojen saatavuus ja sisältö Viestintävälineiden tarve Kommunikaatio ja tilannekuva Turvallisuus

4 4 Harjoituksen kulku Ryhmätyöt Häiriöesimerkit Ryhmät on valmiiksi nimetty eri osapuolien edustajista Tietoiskuja pohjoismaisesta yhteistyöstä viestinnästä viestintävälineistä varautumisesta suurhäiriöön Viankorjauskalusto sisältö kaluston käyttö Yhteistyö verkkoyhtiöiden ja palveluntoimittajien välillä Verkostoituminen harjoituksessa ja tauoilla

5 5 RYHMÄTYÖT YHTEENVETO Lähes kaikissa esityksissä oli huolen aiheena tärkeysjärjestys ja yhteydenpito. Resurssien riittävyys ei noussut esille, vaikka todellisuudessa se olisi merkittävää Harjoitus koettiin hyväksi nimenomaan osallistujien ollessa eri yhtiöistä ja organisaatioista Materiaalien riittävyys on tietyissä tapauksissa ongelma Viestintävälineiden tarve on ilmeinen Sopimuksia on syytä kehittää edelleen sekä verkkoyhtiöiden että palveluntoimittajien kanssa Harjoittelua on syytä jatkaa

6 6 Opittuja ja kehitettäviä aiheita, Ruotsi Åsbro 2008 Harjoituksessa olivat optimistiset kuvitelmat resurssien riittävyydestä Näin laaja harjoitus on tarpeen harvoin (ehkä 4-6 vuoden välein), mutta sopivia osakokonaisuuksia pitää harjoitella useammin Materiaalien riittävyys kaikkien suuri huolenaihe Henkilöstön johtaminen, kartat, kielitaito (tulkit), majoittuminen, työvälineet ja kalusto, työkoneet ja ajoneuvot katsottiin kehityskohteiksi Tiedottaminen oli vaikeaa ja media sai usein ristiriitaista tietoa osallistujilta Kiireellisyysjärjestys koettiin hankalaksi alueverkkoyhtiöille, koska joutuvat korvausvastuuseen kuluttajille

7 7 VIESTINTÄ HÄIRIÖ- JA VIKATILANTEESSA Ilmoitus medialle lehdistötiedotteena tarvittaessa Toimittajille ja he edelleen Ilmoitus myös alueen tuottajille, verkkoyhtiöille ja suurimmille kuluttajille puhelimitse valvomoihin. HARKINTA TARPEEN, EI ILMOITUSTA AUTOMAATTISESTI.

8 8 TILANNEKUVA Viankorjauskärryjen tarkastaminen (vjkp-toimittaja) Resurssien jatkuva kartoittaminen (vjkp-toimittajat, FG) Säätietojen tarkka seuraaminen (verkkokeskus, VMJK) Yhteistyö asiakasvalvomoihin (verkkokeskus, VMJK) Varautumiskansion tietojen tarkistaminen (verkkokeskus, aluetoiminta) Ulkomaan tilanteen seuraaminen -> UMM (kiireellinen markkinaviesti) hoituu, entä puhelinsoitto? (VMJK) JOS HAVAITAAN JOTAIN POIKKEAVAA (radikaaliset säätilamuutokset, ulkomailta saatava info, jne) -> Varautumistason päivitys -> muut alueet mukaan, yhteys ulkomaiden kphenkilöstöön, korjaustöiden johtoryhmän kokoontuminen

9 9 TILANNEKUVA Useita ilmoituksia eri suunnista -> vikojen päällekkäisyyksien hallinta ja priorisointi ->työtehtävien jakaminen (verkkokeskus) Palvelutoimittajien hälyttäminen ja partioinnin käynnistäminen (verkkokeskus, aluetoiminta) Partioinnin ja kytkentöjen koordinointi (verkkokeskus, aluetoiminta, jakeluverkkojen yhteistyö) Useamman vian partioinnissa syytä käyttää helikopteria (edellytyksenä, että sääolosuhteet sallivat) Asioiden priorisointi ->henkilöturvallisuus ensin! (verkkokeskus, toimittajat, aluetoiminta) Tarvittavat jännitteettömäksi otot, kuskin pelastaminen, huurteen pudottaminen ->toimittajat riittävät vielä tässä tilanteessa!

10 10 TIEDONKULKU Verkkoyhtiöiden, Fingridin ja palveluntoimittajien välillä todettiin, että kokemusten mukaan tietojen vaihto tältä osin puutteellista mahdollisista henkilö- ja kalustoresursseista keskustellaan korjaustöiden priorisoinnista etukäteen varauduttu viestiyhteyksien katkeamiseen sopimalla kokoontumispaikat (lähin asema) käytetään virve- ja sateliittipuhelimia sekä sähköpostia niin kauan kuin se toimii

11 11 YHTEISTYÖ Yhteistyötä pitää alkaa virittelemään ajoissa Nykyään yhteistyö enempi käyttöpainoitteista Kantaverkon ylläpito tärkeää myös alueverkoille Jäljellä olevien yhteyksien turvaaminen Viankorjausjohtoryhmän ja valvomoiden välillä Ennakkovalmistautumista ja vikojen jälkeen palautetilaisuus Virve, satelliittipuhelimet, erillisverkot. Toimittajilla vain kännykät. Toimittajille virve käyttöön ja koulutus tekniikkaan. Yhteys työryhmiin GSM-verkon ja virven lamaantumisen jälkeen?

12 12 SOPIMUKSET Pohjoismaiden yhteistyö toimiva, vetovastuu Fingridillä. Tarvittaessa saadaan varaosia, kalustoa ja asentajia. Työvoiman liikkuvuus toimittajien välisillä sopimuksilla. Normaalissa projektitoiminnassa mukana paljon ulkomaalaisia asentajia ja sitä kautta Suomessa toimiminen tuttua. EU:n sisällä liikkuminen vapaata ja mahdollistaa nopean siirtymisen. Suomalaisilla vj-toimittajilla tytäryhtiöitä Suomen naapurivaltiossa. Menettelytavat nopeaan avunsaantiin tulee sopia toimittajalähtöisesti, toimintamalli voisi olla osa khsopimusta.

13 13 VIESTINTÄVÄLINEET Tarve on suuri (virve) Käyttöä lisättävä merkittävästi, jotta käyttö olisi rutiininomaista -> hyllyssä makaavat laitteet ovat tositilanteessa hyödyttömiä tai jopa toimintakelvottomia!! Myös toimittajien suuntaan, jotka ovat vikatilanteessa ensisijaisia käyttäjiä (kustannuskysymykset?) Käyttöä ohjeistettava, vaadittava! Puhelimet eivät saa olla "pelottavia"! Virvepuhelimen "vaarallisuus" (kaikki kytkijät kuulevat saman käskyn?) -> rutiini on lääke tähänkin! Mahdollistaa lisäyhteyden verkkokeskukseen (luureja lisää, kun vkk:n puhelin ruuhkautuu) Voimajohtopuolella satelliittipuhelimien tarve pieni -> partionnissa ei hyvä työkalu ja partioinnin käynnistyessä virve vielä pelaa Virvellä saa työryhmän herätettyä (hälyttää vaikka äänetön)

14 14 PRIORISOINTI Kuka ja kuinka tehdään päätökset priorisoinnista? Kantaverkon kannalta: VMJK ja VKK yhteistyössä korjaustöiden johtoryhmän kanssa Muun verkon kannalta: VKK ja asiakaslaitosten vastaavat tahot, huomioidaan asiakkaiden johtojen prioriteetti Ympäristön turvallisuuden kannalta: henkilöturvallisuus on aina etusijalla, pelastusviranomainen tekee päätökset yhteistyössä verkkokeskuksen kanssa Entä jos edellä mainitut näkökulmat ovat ristiriidassa: kantaverkko korjataan ennen muuta verkkoa, henkilöturvallisuuteen liittyen pelastusviranomaisella päätösvalta Pitäisikö käytönjohtajan olla korjaustöiden johtoryhmässä?? Pitäisikö valvomoiden ja korjaustöiden johtoryhmän työnjaosta sopia etukäteen?? Miten hoidetaan tarvittava yhteistoiminta eri toimijoiden välillä? valmistaudutaan etukäteen yhteystiedoin ja sovituin menettelytavoin yhteiset tilanneharjoitukset etukäteen mietityt toimintaprosessit, esim suurhäiriön tukikeskus, viankorjauksen johtoryhmä, aluetukikeskukset, kriisiviestintä ym varmistetaan että oikeat ihmiset keskustelevat keskenään varmistutaan että puhutaan samoista asioista

15 15 PRIORISOINTI Kantaverkon kannalta? Valvomo tekee päätöksen neuvoteltuaan korjauspäällikön (alueen) ja viranomaisen kanssa. Muun verkon kannalta? Valvomo tekee päätöksen neuvoteltuaan kunnossapidosta vastaavan ja viranomaisen kanssa. Neuvottelemalla verkkoyhtiöiden kesken Ympäristön turvallisuuden kannalta? Kuten edellä, mutta viranomaisen rooli korostuu Sähköturvallisuuden osalta paikalla oleva sähköalan ammattilainen Entä jos edellä mainitut näkökulmat ovat ristiriidassa Reaaliajassa valvomo, jälkikäteen raastupa (sähköturvallisuus / pelastustyöturvallisuus)

16 16 Harjoitus Norjassa Kanadalaisia viankorjauspylväitä Norjalainen viankorjauspylväs suunniteltu helikopteripystytystä varten

17 17 Organisering av arbeidsgrupper Energi myndigheten Forsørjingsbered skapscentralen NVE Energistyrelsen Orkustofnun Svenska kraftnet Fingrid Statnett Energinett Landsnett NordREP Rapportere NordBER Tung transport Sjøkabel Luftledning Transformatorstasjoner Kommunika sjon

18 18 NordREP = yhteistyötä pohjoismaissa