TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS"

Transkriptio

1 JULKAISU 7/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Terveydenhuollon rahoitus Muutoksen vaihtoehdot: Terveydenhuollon monikanavarahoituksen tämän päivän ongelmat". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat hallitusneuvos Päivi Salo sosiaali - ja terveysministeriöstä, tutkimusprofessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, ohjelmapäällikkö Juha Teperi sosiaali - ja terveysministeriöstä, terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta, pääjohtaja Jorma Huuhtanen KELAsta, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri Keski- Suomen sairaanhoitopiiristä sekä terveyden ja sairaanhoidon hallinnon professori Martti Kekomäki Helsingin yliopistosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun kuntayhtymästä sekä kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok), Marjaana Koskinen (sd) ja Erkki Virtanen (vas). Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Terveydenhuollon rakenteet SoTe-alueet ja niiden vaikutus rahoituksen rakenteisiin Hallitusneuvos Päivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriö Eri vaihtoehtojen vertailua Hyvät ja huonot puolet eri rahoitusvaihtoehdoista Tutkimusprofessori Markku Pekurinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Palvelujen tuottamisen näkökulma Miten rahoitus vaikuttaa palvelutuotantoon? Ohjelmapäällikkö Juha Teperi, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntatalousnäkökulma Terveydenhuollon rahoitus ja kunnan kustannushallinta. Mikä olisi paras ratkaisu kuntanäkökulmasta? Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen, Tampereen yliopisto Valtakunnallinen näkökulma Terveydenhuollon kustannukset ja KELAn kustannushallinta. Mikä on KELAn ratkaisu terveydenhuollon rahoituksen kehittämiseksi? Pääjohtaja Jorma Huuhtanen, KELA Rahoittajien vaikutus palvelujen organisointiin ja käyttöön Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Rahoituksen monikanavaisuus, suomalaisen terveydenhuollon ongelma Terveyden ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki, Helsingin yliopisto

4 Hallitusneuvos Päivi Salo Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYDENHUOLLON RAKENTEET SOTE-ALUEET JA NIIDEN VAIKUTUS RAHOITUKSEN RAKENTEISIIN Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Hallitusneuvos Päivi Salo PARAS-hankkeen eteneminen Puitelain mukaisten uusien rakenteiden suunnittelu ja toimeenpano kentällä jatkuu kuntaliitokset edenneet hyvin yhteistoiminta-alueet: suuressa osassa vastuu palvelujen järjestämisestä ei ole siirtymässä puitelain mukaisesti hallinnon himmeleitä Hallitus antaa eduskunnalle PARAS-selonteon syksyllä 2009 Valtionosuusuudistus etenee VM:n johdolla voimaan v alusta STM:ssä valmistellaan sosiaali-ja terveydenhuollon järjest ämistä koskevaa lakia palvelujen, ml. erityispalvelut, järjestämisvastuu hallinnolliset rakenteet ja palvelujen aluepohja kehittämistoiminnan ohjaus valvonta HE:t sote-järjestämislaiksi sekä terveydenhuollon sisältöä ohjaavaksi terveydenhuoltolaiksi eduskuntaan helmikuussa 2010 KASTE-ohjelma tukee palvelujen kehittämistä Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 fi Lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Jatkoa PARAS-hankkeessa käynnistetylle palvelurakenne- ja lainsäädäntöuudistukselle PARAS-lain voimassaolo lakkaa vuoden 2012 lopussa, uusi laki voimaan vuoden 2013 alusta vaiheittain Uudet rakenteet toiminnassa 2017 Sote-aluemalli Miksi uusi rakenne? Paras-hanke uudistanut lähinnä kuntarakennetta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on kesken palvelujen yhdenvertainen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus perustason vahvistaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio sosiaali-ja terveydenhuollon eheys Tarvitaan suuremmat kokonaisuudet henkilöstölle hyvä työympäristö osaavan henkil östö n saatavuus osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus toiminnan kehittäminen ja tutkimustoiminta leveämmät taloudelliset hartiat toiminnan järkeistäminen ja tehostaminen riskin jakaminen Huoltosuhde heikkenee v vanhuksia ja lapsia 48 % suomalaisista 52 % suomalaisista elättää kansan v vanhuksia ja lapsia 51 % suomalaisista 49 % suomalaisista elättää kansan v vanhuksia ja lapsia 65 % suomalaisista 35 % suomalaisista elättää kansan Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän rakennevaihtoehdot 80 % Huoltosuhde A. Nykymeno 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % B. Suuret kunnat C. Sote aluemalli 20 % 10 % 0 % Lapsihuoltosuhde Vanhushuoltosuhde L ähde: Tilastokeskus

5 Tavoitteita Palvelujen saatavuus Yhdenvertaisuuden toteutuminen Väestön sosiaalisten ja terveydellisten erojen kaventaminen Ikärakenteen ja työvoiman saatavuustekijöiden edellyttämien toiminnallisten uudistusten aikaansaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen/ laadukkaat palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen/rakenteiden luominen Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuuden lisääminen/voimavarojen tehokas käyttö Peruspalvelujen vahvistaminen peruspalvelujen järjestäjästä asiakaskeskeisen prosessin omistaja Alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen - Sote-aluemalli Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue (40 60) sosiaali-ja terveydenhuollon peruspalvelut kokonaisuudessaan perustasolle aikaisempaa enemmän nykyisiä erityispalveluja ja -osaamista toiminnallisen ja maantieteellisen kokonaisuuden muodostava riittävän laaja kuntayhtymä tai nämä edellytykset yksin täyttävä suuri kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue (5) sosiaali-ja terveydenhuollon erityisosaaminen Sote-alueiden tueksi yhdelle tai useammalle Erva-alueelle valtakunnallisesti keskitettävät palvelut Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue Varmistetaan laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus muodostamalla riittävän suuria maantieteellisesti ja toiminnallisesti eheitä Sote-alueita Edellytetään laajaa palvelukokonaisuutta, jolla turvataan riittävä osaaminen, henkilöstö, rahoitus ja muut voimavarat Sote-alue vastaa kokonaisuudessaan perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kehittämis- ja tutkimustoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue (Erva) Varmistaa vaativan erityisasiantuntemuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden tueksi Vaativat sairaanhoidon palvelut ja vaativat sosiaalihuollon erityispalvelut Valtakunnallisesti keskitettävät palvelut laadun varmistaminen Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö Koordinointivastuu mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue erityishuoltopiireilt ä siirtyvät tehtävät Sote-aluemallin edut & tavoitteet (1/2) Palvelujen saatavuuden varmistaminen Kansalaisten yhdenvertaisuus Laadun ja vaikuttavuuden lisääntyminen Lähipalvelujen säilyminen Perusterveydenhuollon ja perussosiaalityön vahvistuminen Korkeatasoisen erikoissairaanhoidon säilyttäminen Sosiaalihuollon erityispalvelujen ja -osaamisen varmistaminen

6 Sote-aluemallin edut & tavoitteet (2/2) Sosiaali- ja terveydenhuollon parempi yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Valinnanvapauden lisääntyminen Henkilöstön saatavuuden varmistaminen Taloudellinen kantokyky vahvistuu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Markkinoitten hallinta osto-osaaminen Uudistuksen vaiheittainen eteneminen HE 2010 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat sää nnökset esim. neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työ terveyshuolto, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäänn ökset HE Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisä ltöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne sosiaali- ja terveydenhuollon j ärjestäminen, kehittäminen ja valvonta uusien rakenteiden voimaanpanosäännökset erilliseen lakiin Tulevaisuuden palvelurakenteen eteneminen Terveydenhuoltolakityöryhmän esitys Järjestämislain valmistelun käynnistäminen Laajan ohjausryhmän asettaminen Selonteon valmistelu ja selvitykset Paras-hankkeen toteutumisesta, kevät ja kesä 2009 Uutta palvelurakennetta koskeva ehdotus Sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta STM Paras -laaja ohjausryhmä Arviointiryhmän käsittelyt 9.9. ja Arvioinnin ratkaisuehdotusten raportointi laajalle ohjausryhmälle Selonteon linjaukset Lainsäädännön valmistelu Hallituksen esitys 2010, voimaan 2013 Uudistusehdotuksen saamaa vastaanottoa Terveysaluemallia ruodittava perinpohjaisesti (Karjalainen ) Risikon malli avaa keskustelun (Keskipohjanmaa ) Terveydenhuolto remontin tarpeessa (Etelä- Suomen sanomat ) Ministeri osui naulan kantaan (Pohjalainen ) Sosiaali- ja terveysalueita kannattaa kehitellä (Kuntaliitto ) Selkeä lähtökohta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle (THL ) Tämä meno ei voi jatkua (Aamulehti ) Rakenneuudistuksesta tehoa terveyspalveluihin (Kymen sanomat ) Peruspalveluministeri otti liian ison urakan (HS ) Hallinnollisten rajojen heittely ennenaikaista (Juha Rehula ) Ministeri Risikko osuu oleelliseen (Yksityislää käri )

7 Tutkimusprofessori Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ERI VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA HYVÄT JA HUONOT PUOLET ERI RAHOITUSVAIHTOEHDOISTA Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Verotus - tuloverot - vä lilliset verot - haittaverot - muut verot Valtio Kunnat Maakunnat Yritykset Työnantajat Pakolliset sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutus - jä rjestelmä Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät Vaihtoehtojen vertailua Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Yksityiset vapaaehtoiset sairausvakuutusmaksut Asiakasmaksut Terveystilit Yksityiset vakuutusyhtiöt Palvelujen tuottajat Markku Pekurinen 2 Terveydenhuollon pääasiallinen rahoitusmuoto eräissä OECD -maissa Terveydenhuollon keskeisten rahoitusmuotojen etuja ja haittoja P ääosin verorahoitteinen järjestelm ä Pääosin pakolliseen sairausvakuutukseen perustuva järjestelmä Sekajärjestelm ä VEROTUS JULKINEN SAIRAUSVAKUUTUS Julkisen rahoituksen osuus korkea, yli 70 % Espanja Hollanti Irlanti Japani Islanti Luxemburg Iso-Britannia Ranska Italia Saksa Norja Ruotsi Suomi Tanska Uusi-Seelanti Yksityisen rahoituksen osuus melko korkea, yli 30 % Australia Belgia Kreikka * Kanada Etelä-Korea Sveitsi * Portugali Itävalta Yhdysvallat ** * Minkää n rahoitusmuodon osuus ei ylitä 50 % ** Pääosin yksityinen rahoitus ETUJA HAITTOJA Kattaa koko v äestön Laaja rahoituspohja K äytettävissä laaja valikoima verokeinoja, koko väestö osallistuu rahoitukseen Hallintokulut alhaiset Kustannuskehityksen hallinta Alhaiset terveydenhuollon menot Rahoituksen epävakaus Riippuu verotuloista, suhdanteista Rahoituksen riittämättömyys Under funding Tehokkuusvaje Herkkyys poliittisille paineille Varojen täsm äohjautuminen terveydenhuoltoon Korvamerkitty "terveysvero" Vähemmän riippuvainen poliittisista paineista kuin verorahoitteinen järjestelmä Lisää työvoimakustannuksia Hallintokulut korkeat Menokehityksen hallinta vaikeaa Korkeat terveydenhuollon menot Pitkäaikaissairauksien hoito ja ennaltaehkäisy heikoilla Markku Pekurinen Markku Pekurinen 4 Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2007 Suomen terveydenhuollon rahoitus on perinteisesti ollut monikanavainen Sairausvakuutus Verotus Markku Pekurinen Markku Pekurinen 6

8 Kotitalouksien rahoitusosuus on Suomessa EU -maaksi poikkeuksellisen korkea Rahoitustapa ei ole yhdentekevä Kotitalouksien osuus (%) terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta Lukuarvo > 0, rahoitus on progressiivista, suosii pienituloisia EU 15 Suomi OECD Lukuarvo < 0, rahoitus on regressiivistä, suosii hyvätuloisia L ähde: Kapiainen & Klavus WHO 2008 Markku Pekurinen Terveystaloustieteen perusteet Markku Pekurinen 8 Suomen terveydenhuollon rahoitus: Vahvuudet Verorahoitus - tästä laaja yksimielisyys Alhaiset hallintokulut Oikeudenmukaisuus Menokehitykseen vaikuttaminen "helppoa" Suomen terveydenhuollon rahoitus: Heikkoudet 1. Monikanavainen rahoitus Tästä melko laaja yksimielisyys 2. Rahoittajan pieni ja riskialtis väestöpohja Pienet kunnat 3. Kokonaisvastuun puuttuminen rahoituksesta 4. Heikot kannusteet "järkevälle toiminnalle" Markku Pekurinen Markku Pekurinen 10 Suomen terveydenhuollon rahoitus: Kehittämiskohteet 1. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän arviointi ja selkeyttäminen 2. Valtio-kunta vastuu- ja rahoitussuhteen selkeyttäminen ja vakauttaminen 3. Rahoituksen ohjausvaikutuksen parantaminen Rahoitus tukemaan terveyspoliittista strategiaa 4. Kannustavuuden parantaminen Monikanavarahoitus: Ongelma vai epäongelma? Rahoituksen monimuotoisuus ei sinänsä ole ongelma Lisää rahaa palveluihin Rahoitusrasite jakautuu monille tahoille Monikanavaisuus muodostuu ongelmaksi, jos ja kun se vaikuttaa merkittävästi eri osapuolien päätöksentekoon ja käyttäytymiseen Markku Pekurinen Markku Pekurinen 12

9 Ohjelmapäällikkö Juha Teperi Sosiaali- ja terveysministeriö PALVELUJEN TUOTTAMISEN NÄKÖKULMA MITEN RAHOITUS VAIKUTTAA PALVELUTUOTANTOON? Kuinka rahoitus vaikuttaa Miten rahoitus vaikuttaa terveydenhuollon palvelutuotantoon? Terveydenhuollon rahoitus TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentti Juha Teperi 1) palvelutuotannon strategisten kehittämistavoitteiden toteutumiseen? 2) hoitavien palvelujen tuotantoon? 3) terveyden edistämiseen ja ehkäiseviin palveluihin? Palvelujärjestelmäpolitiikan päätavoitteita tehokkuus (kustannusvaikuttavuus) Palvelujärjestelmäpolitiikan päätavoitteita tehokkuus (kustannusvaikuttavuus) yhdenvertainen saatavuus (oikeudenmukaisuus) yhdenvertainen saatavuus (oikeudenmukaisuus) laatu, asiakaslähtöisyys laatu, asiakaslähtöisyys peruspalvelu-erikoispalvelu -integraatio peruspalvelu-erikoispalvelu -integraatio hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, ennalta ehkäisyn ja peruspalvelujen ensisijaisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, ennalta ehkäisyn ja peruspalvelujen ensisijaisuus Kuinka varmistaa tehokkuus (kustannusvaikuttavuus) kun sairauspäivärahat maksetaan eri pussista kuin hoito kun omistajalla (kunnalla) on heikot mahdollisuudet vaikuttaa sairaaloiden käyttöön ja kustannuksiin kun lääkkeet maksetaan eri pussista kuin muu hoito kun lääke valitaan maksajan, ei tehokkuuden mukaan yhdenvertainen saatavuus (oikeudenmukaisuus) kun kunnilla on kannustimet rajoittaa kaikille avointen terveyskeskuspalvelujen saatavuutta ja kun samaan aikaan terveellä ja hyvätuloisella väestöllä on ainoat käyttömaksuttomat ja jonottomat palvelut (työterveyshuolto) laatu, asiakaslähtöisyys kun tuottaja saa enemmän rahaa kun hoito pilkotaan osiin kun tuottaja saa enemmän rahaa kun hoito epäonnistuu kun julkinen hammashuolto alihoitaa, yksityinen ylihoitaa peruspalvelu-erikoispalvelu -integraatio kun erikoislääkäripalvelut on keskitetty sairaaloihin ja yksityisasemille Tapa maksaa hoidosta vaikuttaa tuotantoon - kaksi perusmallia Suoriteperusteinen + selkeä: maksat siitä mitä saat + palkitsee teknisestä tuottavuudesta kannustaa suoritetehtailuun ei kannusta laatuun (esim. komplikaatioiden välttämiseen) ei kannusta uusiin palvelukonsepteihin sairaalat Raamibudjetointi + tuottaja tietää tulorahoituksen etukäteen + palkitsee kustannuskontrollista kannustaa rajoittamaan palvelujen käyttöä (myös tarpeellista ja kustannusvaikuttavaa) kannustaa osaoptimointiin siirtämällä kustannuksia muille toimijoille terveyskeskukset

10 Kolmas tie: Nippuhinnoittelu terveysongelmaspesifi kapitaatio yksi ja sama potilaskohtainen korvaus riippuen terveysongelmasta ja riskitekijöistä ei riipu suoritteista kattaa koko hoitoprosessin toimii vain jos kytketään hoitotuloksen mittaamiseen edut: poistaa kannustimet liikatuotantoon ja säännöstelyyn palkitsee tehokkuudesta (kustannusvaikuttavuus) kannustaa varmistamaan koko hoitoprosessin hyvän lopputuloksen vähentää tarvetta prosessin normitukseen rohkaisee kokonaan uusiin palvelumalleihin Onko nippuhinnoittelu realismia? edellyttää hoitotulosten mittaamista yksilötasolla koko hoitoprosessin kattamista yhden korvauksen puitteissa pelisääntöjen luomista kunkin terveysongelman ja palvelujärjestelmän rakenteen mukaan soveltamisen vaikeusaste vaihtelee helppoa esim. yhden tuottajan hoivapalveluissa nyt käynnissä pilotteja eri terveysongelmissa (USA, Kanada, Saksa; Ruotsi) saavutettavissa olevat edut niin suuret että (haasteista huolimatta) pakko kehittää Kuinka maksaa ehkäisystä ja terveyden edistämisestä? juhlapuheiden (ja lisääntyvän näytön) mukaan terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy tuottaa terveyttä tehokkaasti miksi vaikea pala kunnille? investointi heti, hy ödyt kaukana tulevaisuudessa ( vuotta) hyödyt voi korjata joku muu tiukka kuntatalous (mukaan lukien esh:n laskutus) pakottaa priorisoimaan tämän hetken hoitavia palveluja looginen ratkaisu: hyvinvointidebentuuri (Paul Lillrank) Valtion (takaama) hyvinvointilaina kunnille kunta sitoutuu k äyttämään täysimääräisesti tehokkaaksi todettuun ehkäisevään interventioon valtio lainaa (tai takaa sijoittajalle) toimeenpanon edellyttämän summan täysimääräisesti kohtuullisella markkinakorolla kunta maksaa syntyvistä säästöistä pitkällä, hyötylaskelmaan perustuvalla aikataululla kaikki voittavat kuntalainen / kansalainen: hyvinvointi lisääntyy kunta: kykenee investoimaan tulevaisuuteen valtio: metodi konkreettiselle ehkäisev älle politiikalle lainanantaja (eläkeyhtiö tms): turvallinen, sosiaalisesti kestävä sijoitus Valtion (takaama) hyvinvointilaina kunnille tarkennettavia kohtia mm. kansanterveyden asiantuntijat arvioimaan ja autorisoimaan interventiot rahoitusalan asiantuntijat kehittämään instrumentti jatkokehittelyn haasteita hyötyjen hyvin pitkä aikajänne interventioiden oltava pitkäaikaisia (pysyviä) ehkäisyn kustannusvaikuttavuus saattaa syntyä lisääntyvän hyvinvoinnin, ei säästöjen kautta liian hyvä idea hylättäväksi muutaman avoimen kysymyksen takia?

11 Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopisto KUNTATALOUSNÄKÖKULMA TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS JA KUNNAN KUSTANNUSHALLINTA. MIKÄ OLISI PARAS RATKAISU KUNTANÄKÖKULMASTA? Terveydenhuollon rahoitus Muutoksen vaihtoehdot Kuntanäkökulma kulma Kuntien rooli? Palvelujen järjestj rjestäminen? Palvelujen tuottaminen? Palvelujen rahoittaminen Pekka Rissanen Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos Terveydenhuoltomenojen rahoitus Terveydenhuoltomenojen rahoitus (lähde THL) Terveyspalvelujen rahoitus 2007 Terveyspalvelujen rahoitus rahoittaja 1 Kela Yksityinen Valtio Kunnat % terveyspalvelujen rahoituksesta

12 Kunnan merkitys Palvelujen j? Kunnat suurin terveydenhuoltomenojen maksaja Kuntien osuus julkisista terveydenhuoltomenoista yli puolet (~51 %)? Kunnat rahoittavat noin puolet terveyspalvelujen menoista Kuntien osuus palvelujen julkisesta rahoituksesta noin 58 % Rahoitus Rahoitus? Valtion ja kuntien välinen v rahoitusjako muuttui 1990-luvun alkuvuosina Valtionosuusmallin muutos Lama Kuntien rahoitusperustan suhdanneherkkyys lisää ääntyi? Rahoitusvastuun pallottelu vakuutus- ja verorahoituspohjaisen tuotannon välillv lillä Vaikutus palvelujen järjestämistapojen kehittymiseen Rahoitusriski? Kuntien rahoitusriski vaihtelee huomattavasti kuntakoon mukaan Skaalaetuja eniten tällä puolella, vähemmv hemmän tuotannon ja järjestj rjestämisen puolella!? Rahoitusriskin jakamiseksi useita keinoja kuntien keskinäinen inen vakuutus sairaalapalvelujen laskutus- ja hinnoitteluperiaatteet kuntakoon kasvattaminen, Kannusteet? Monen rahoituskanavan ongelmat: eri rahoittajilla erilaiset pyrkimykset ja rahoituksen toimintamallit kannustaa palvelutuotannon puolella osa-optimointiinoptimointiin kokonaistaloudellinen tarkoituksenmukaisuus?? Rahoitusratkaisut vaikuttavat palvelutuotannon tehokkuuteen myös rahoitukseen sisällytettävä selkeät, tehokkaaseen palvelujen tuotantoon tähtäävät t kannusteet

13 Pääjohtaja Jorma Huuhtanen KELA VALTAKUNNALLINEN NÄKÖKULMA TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET JA KELAN KUSTANNUSHALLINTA. MIKÄ ON KELAN RATKAISU TERVEYDENHUOLLON RAHOITUKSEN KEHITTÄMISEKSI? Terveydenhuollon haasteet 1/3 Kansallinen terveysrahasto Kansallinen terveysrahasto Jorma Huuhtanen Miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa? PL 6 (yhdenvertaisuus); 19 (oikeus sosiaaliturvaan) Miten varmistaa potilaan riittävä valinnanvapaus? Terveysjärjestelmätoiminnot Terveysrahoituspolitiikan välitavoitteet Terveyssysteemin tavoitteet Terveydenhuollon haasteet 2/3 Hoitoketjun saumattomuus ja prosessin ohjaus Monikanavainen ohjaus ja rahoitus tuottaa pahoja saumakohtia hoitoketjuissa Järjestelmästä puuttuu sekä vastuullinen viimesijainen johtajuus että linjaorganisaatio Asiakas/potilaslähtöisyys ei toteudu Osaoptimointia esiintyy merkittävästi Valinnanvapaus on vähäinen Palveluketjua ja hoitoprosessia joutuu johtamaan potilas itse tai hänen omaisensa Resurssia hukataan merkittävästi H Y V Ä H A L L I N N O I N T I Voimavarojen luonti Käytön ja voima - varojen jaon tasaarvo Terveysrahoitusjärjestelmä Maksujen koonti Poolaus Palvelujen hankinta Palvelutuotanto Laatu Tehokkuus Läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus Terveyslisä arvo Tasa -arvo terveyden osalta Rahoitusturvallisuus Tasa -arvo rahoituksen suhteen Reagointiherkkyys WHO. Terveysrahoituksen, politiikkatavotteiden, muiden järjestelmätoimintojen ja lopputavotteiden yhteydet (Chisholm D, Evans BE (2007))

14 Terveydenhuollon haasteet 3/3 Epäyhtenäinen ja epävarma kunnallinen rahoituspohja Monet kunnat edelleen pieniä, verotulot heikot ja riskinkantokyky olematon Alueellinen väest ön ja talouden kehitys erittäin epätasainen Väestön ikääntyminen on erityinen haaste kaikissa kunnissa ja erityisesti poismuuttoalueilla Kuntien yksityispalvelujen hankintoja ei koordinoida, ja sen ohjaus ei toteudu terveydenhuollon vaan markkinaoikeuden näkökulmasta. Monenlaiset tietojärjestelmät Kuntaliitoksilla ei voida ratkaista kaikkia ongelmia Ikävakioidut sairastavuusindeksit 2008 kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin Johtopäätös: Kuntien yhdistäminen ei merkittävästi tasoita alueellisia terveyseroja! Kansallinen terveysrahasto 1/3 Perustetaan kansallinen terveysrahasto, johon yhdistetään koko julkisen terveydenhuollon rahoitus (valtio, kunnat, Kela). Kunnat vakuuttaisivat rahaston kautta omat asukkaansa samalla tavoin kuin yritykset henkilöstönsä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi rahastolle. Kunta maksaisi vuosittaista vakuutusmaksua ja säästyisi terveysmenojen vaihteluista. Kansalaiset voisivat kotipaikkakunnasta riippumatta valita järjestelmään hyväksytyt palvelumuodot järjestelmän hyväksymiltä palveluntuottajilta. Valinnanvapaus ja palvelutaso paranisivat aidon kilpailun kautta kuntalaiset voisivat äänest ää jaloillaan, kuitenkaan vaihtamatta kotikuntaa! Kansallinen terveysrahasto 2/3 Palvelujen saatavuus, myös syrjäseuduilla, turvataan sopimusteitse. Palvelujen hankinnat voidaan suunnitella ja tehdä keskitetysti tai hajautetusti sen mukaan mikä kulloinkin on järkevintä. Hankintamenettelyä ja kilpailulainsäädäntöätulisi tarkistaa terveydenhuoltohankintojenkin osalta siten, että aitoa kilpailua edistetään mahdollisimman tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Palvelujen kansallinen rekisteröinti ja tilastointi saadaan uudelle tasolle. Hyvän hoidon periaatteita, terveyden edistämistä jne. voidaan toteuttaa järjestelmän avulla kirjaamalla niitä hankintasopimuksiin ja esim. antamalla vakuutusmaksualennuksia niille kunnille, jotka pitävät hyvää huolta asukkaidensa terveyden edistämisestä. Kansallinen terveysrahasto 3/3 Kysymyksiä ja vastauksia 1/4 Malli kerää yhteen ja koordinoi kaikki terveydenhuollon järjestämisen muodot, kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat. Kaikki olisivat samalla viivalla. Malli poistaa rahoituksen monikanavaisuuden yhdistämällä eri rahoituskanavien rahoituksen ja hoitamalla nykyisen sairausvakuutuksen rahoitus- ja korvaustehtäviä. Malli poistaisi suuren osan terveydenhuollon nykyisistä sauma- ja kitkatekijöistä. Malli vahvistaisi kuntien taloutta ja itsehallintoa vakauttamalla niiden terveysmenojen kehitys ja avaamalla uusia mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaidensa terveydenhuollon järjestämiseen (esim. paikallisen ja/tai alueellisen yhteistyöelimen kautta) Lisääkö malli kustannuksia? Terveysrahastomallissa kustannuksia voidaan halutessa rajoittaa ja ohjata jopa nykyistä tehokkaammin! Kansallisessa mallissa osaoptimointi voidaan välttää Palvelutaso ja kulut ovat säädettävissä halutulle tasolle. Julkinen valtakunnallinen rahasto kykenee tarvittaessa pysymään annetussa budjettikehyksessä vaikka palveluntuottajat ovat yksityisiä (esim. Kelan hoitama harkinnanvarainen kuntoutus) Vastaus: ehdottomasti ei!

15 Kysymyksiä ja vastauksia 2/4 Kysymyksiä ja vastauksia 3/4 Mitä tapahtuu terveyskeskuksille ja sairaaloille? Miten käy syrjäseutujen palveluille? Paikalliset palvelut voidaan turvata nykyistä tehokkaammin kun hankinta hoidetaan keskitetysti Erikoissairaanhoitoa voidaan hankkia ja kehittää sekä alueen että koko maan väest ön tarpeet huomioiden Terveysrahaston hallinnoiman tiedon avulla kyetään luomaan asiakas/potilaslähtöinen palveluketju. Vastaus: ne jatkaisivat toimintaansa, mutta toiminnan juridinen muoto olisi toinen (liikelaitos tai osakeyhtiö) samoin rahoittaja (terveysrahasto). Sairaanhoitopiirit voitaisiin joko pilkkoa yksikköihin tai yhtiöittää sellaisenaan. Terveysrahasto voi sopia palveluntuottajien kanssa suurista kokonaisuuksista johon sisältyvät myös syrjäseutujen palvelut ja niiden hoitaminen Jos palveluntuottajat eivät ole halukkaita/kyvykkäitä hoitamaan näitä palveluita terveysrahaston tulee järjestää ne itse samoin kuin kunnat nykyisin. Kansallisen terveysrahaston edellytykset hoitaa nämä palvelut ovat vähintään yhtä hyviä kuin yksittäisen kunnan Vastaus: syrjäseutujen palvelut voidaan turvata Kysymyksiä ja vastauksia 4/4 Hukkuuko demokratia terveysrahastoratkaisussa? Demokratia toteutuu terveysrahastossa neljän kanavan kautta 1. Kunta toimii asukkaittensa puolesta "vakuuttajana" ja siten p alvelujen asiamiehenä kuntalaistensa puolesta 2.Terveysrahasto olisi Kelan hoitamana parlamentaarisessa valvonnassa 3. Paikallinen ja alueellinen demokratia voidaan toteuttaa paikallisten/alueellisten yhteisty ö elinten avulla (Kela, kunta/kunnat, palveluntuottaja, mahd. asiakasryhmät kuten potilasjärjestöt) 4. Kelan strategia on asiakas/potilaslä htöinen. Kela tutkii minkä laisia palveluja asiakas/potilas haluaa ja tarvitsee sekä hyödyntää näitä tietoja kehitt äessään palvelutoimintaansa. Terveysrahaston toteutuessa menettelyä sovellettaisiin myö s terveydenhuoltoon. Vastaus: demokratia toteutuisi nykyistä kin vahvemmin ja monipuolisemmin Kiitos huomiostanne!

16 Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri RAHOITTAJIEN VAIKUTUS PALVELUJEN ORGANISOINTIIN JA KÄYTTÖÖN TERVEYDENHUOLLON RAHOITUSSEMINAARI EDUSKUNTA KOLME ESIMERKKIÄ Rahoittajien vaikutus palvelujen organisointiin ja käyttöön Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri I. Laboratoriotutkimukset HINTAKORIT ILMAN PATOLOGIAN TUTKIMUKSIA VUODEN 2007 ALUSSA Laskettuna Suomelanniemen asukkaiden v käytön (pth + esh) perusteella Tutkimukset yhteensä ilman Patologian tutkimuksia ( tutk.) *) verinäytteenotto ( n. ottoa) hinnoiteltu erikseen ja Näytteenottojen yhteenlaskettuhinta mukana korissa **) verinäytteenotto hinnoissa mukana Lähde: Suomen Kuntaliitto Jouko Isolauri 3 Sairaala Kainuun shp **) Päij ät-hämeen shp **) Keski-Suomen shp *) HUS/HUSLAB *) Pirkanmaan shp, Lab.keskus *) Pohjois-Pohjanmaan shp **) Etelä-Savon shp **) Keski-Pohjanmaan shp *) Etelä-Pohjanmaan shp **) Kanta-Hämeen shp *) Etelä Karjalan shp *) Kymenlaakson shp *) Pohjois-Karjalan shp **) VSSHP/TYKSLAB *) Lapin shp **) Vaasan shp * PSSHP/KYS-Lab.keskus *) Satakunnan shp *) Itä-Savon shp **) Länsi-Pohjan shp **) Yhteensä ilman patol. tutk. nouseva järjestys ind med = Jouko Isolauri 4 Yksityiset laboratoriot Sairaala HUS/Hyvinkään sairlab *) Jokilaakson sair. **) Oulaskankaan sair. **) Malmin tha/sair. ** Länsi-Uudenmaan sha *) Lapponia-sair. **) Forssan sair. **) Yhteensä ilman patol. tutk. nouseva järjestys ind med = Kelan taksaehdotus 2007 Potilailta perittyjen hintojen med Potilailta vuonna 2006 perittyjen hintojen mediaani, Kela ind med = mediaani alin ylin ylin/alin , Jouko Isolauri Jouko Isolauri 6

17 II. Mielenterveyskuntoutujan palveluasuminen Vuorokausihinta 168 e (hoiva 142 e, vuokra 13 e, ruoka 13 e), siis 5040 e/kuukausi Kelan asumistuki ( jos ei muuta asuntoa) 80% 180:sta eurosta= 144 e Asiakas: kansaneläke 570 e, josta 153 omaan käyttöön, siis 417 e palveluasumiseen Siis kunnan osuus 4479 II. Mielenterveyskuntoutujan palveluasuminen Mikä muuttuisi, jos olisi vain yksi rahoittaja? Siirtyisivätkö asiakkaat nopeammin kotiin tai kevyemmän palveluasumisen piiriin? Nyt insentiivi niin heikko, että tällaisessa asumismuodossa saatetaan asua jopa 10 vuotta Hinta silloin euroa Mittakaava: asukkaan kunta, 50 tällaista kuntalaista, asumisen ja kuntoutuksen hinta 1,5 miljoonaa euroa Jouko Isolauri Jouko Isolauri 8 III. Lihavuusleikkaus III. Lihavuusleikkaus Yliopistollisen sairaalan moni ammatillinen ryhmä ei suosittele leikkausta suurten riskien vuoksi Potilas hakeutuu yksityiselle lääkäriasemalle, missä lihavuusleikkaus tehdään Potilas maksaa hoidon kokonaan itse Leikkauksesta aiheutuu pitkää tehohoitoa vaativia komplikaatioita Komplikaatioiden hoidon hinta tähän mennessä euroa Hoito ei ole päättynyt Potilaan kotikunta maksaa kalliin hoidon tasausrajaan asti Lopun maksavat sairaanhoitopiirin j äsenkunnat yhdessä Jouko Isolauri Jouko Isolauri 10 III. Lihavuusleikkaus Rahoituksen selkiyttäminen, miten? Pitäisikö yhtenäisiä hoidon kriteereitä noudattaa myös yksityisellä sektorilla? Pitäisikö hoidon toteuttajan vastata myös komplikaatioista? Entä sitten jos sama tapahtuu toisin päin, kunnallisen sektorin hoito jää kesken ja saatetaan loppuun yksityisellä? Tilaajan ja tuottajan eriyttäminen ja yksi maksaja? Entä omavastuut? Yhtenäiset kriteerit korvattavuuden ehdoksi Vastuu komplikaatioiden hoidosta hoidon toteuttajalle Täysin yksityisen sektorin hoidon aiheet, miten ne määritellään? Jouko Isolauri Jouko Isolauri 12

18 ACCORDING TO A NEW REPORT, THE U.S. HEALTHCARE SYSTEM WASTES BETWEEN $600 BILLION AND $850 BILLION ANNUALLY CATEGORIZED AS FOLLOWS Unnecessary Care: 40 %, or $250 billion to $325 billion Fraud: 19 %, or $125 billion to $175 billion Administrative Inefficiency: 17 %, or $100 billion to $150 billion Healthcare Provider Errors: 12 %, or $75 billion to $100 billion Preventable Conditions: 6 %, or $25 billion to $50 billion Lack of Care Coordination: 6 %, or $25 billion to $50 billion Source: WASTE IN THE U.S. HEALTHCARE SYSTEM PEGGED AT $700 BILLION Jouko Isolauri 13

19 Terveyden ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki Helsingin yliopisto RAHOITUKSEN MONIKANAVAISUUS, SUOMALAISEN TERVEYDENHUOLLON ONGELMA Hyvä järjestelmä on Monikanavaisen rahoitusjärjestelm rjestelmän ongelmakohdat Martti Kekomäki, ki, Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon prof., HY, emeritus tehokas,, ts. tuottaa hyötyä järkevin kustannuksin verrattaessa voimavarojen vaihtoehtoisiin käyttötapoihintapoihin valitsemalla hoidot järkev j rkevästi: kohdentava t. toteuttamalla hoidot tuhlailematta: toteuttava t. oikeudenmukainen tavoitellen hoidon jakautumista sen tarpeen mukaan rasittamalla eri tuloluokkia niiden suhteellisen maksukyvyn mukaan Hyvä rahoitusjärjestelmä ei estä järkevimmän hoidon valitsemista ei katko hoitoketjuja ei kannusta kikkailuun kuten osaoptimointiin, nimikylttien vaihtoon, kustannusten siirtelyyn ei lisää kansalaisten eriarvoisuutta ja eikä aktiivisesti kasvata väest estön terveyseroja jakautuu neutraalisti kansalaisten kannettavaksi pitää kokonaiskustannukset minimissään edist ää terveyssektorin ty övoiman saatavuutta helpottaa koko systeemin ohjaustoimea Hyvä on pitää mielessä, että WHO arvioi maamme palvelujärjestelm rjestelmän mutasarjaan v tutkimuksessa oli virheitä, o.k.;.; väestöryhmien palvelu- ja terveyserot olivat silti tämän surkean tuloksen suurin erillinen selittäjjä OECD:n maaraportit (Jeremy Hurst) ) ovat toistuvasti kiinnittäneet neet huomiota oman maamme terveydenhuollon tuntuvaan eriarvoisuuteen kuuroille korville, tietty: Suomihan on aina terveydenhuollon mallimaa Estää järkevimmän n hoidon valitsemista houkutus muunlaiseen ratkaisuun on suuri: kunta maksaa leikkauksen, KELA lääkkeet Katkoo hoitoketjuja Hoitoketju diagnostiikka-hoito hoito- kuntoutus on vaarassa katketa, sillä KELA vastaa tuntuvasta osasta kuntoutuksen kustannuksia

20 Kannustaa kikkailuun rakennuksen nimikylttiä vaihtamalla kunta siirtää mm. vuodeosastohoidon lääkekustannuksia KELAlle (Hgin kaupunki) sairaalassa hoidettava syöpäpotilas potilas kipaisee hakemassa apteekista rohtonsa ja näin sairaala säästää ää : tämä on täysin irvokasta Pahentaa palveluiden ja terveyden jakautumiseroja yhteiskunnassa Suomi on care paradoxin mallimaa kolmine rahoitus- ja hoitoränneineen: mitä parempiosaiseen joukkoon kuulut, sitä terveempi olet, sen vähemmän tarvitset palveluita, sitä enemmän n on saatavillasi terveyspalveluita, sitä enemmän n niitä käytät ja sitä vähemmän n niistä suhteellisesti maksat Age-standardized mortality avoidable through improved treatment and medical care for men aged per 100,000 population by quintiles of disposable family income in Death rates preventable by primary health care measures Change (%) according to income quintiles women Missä on John Rawlsin men oikeudenmukaisuusteoria? lowest Source: Arffmanhighest et al Myös ylin käyrä kuvaa miljoonaa suomalaista, niitä köyhimpiä Source 10 2 October 2008 JuhaTeperi Jakaa rahoitusvastuun epätasa tasa-arvoisesti arvoisesti poikki tuloluokkien Suomi kuului aikaisemmin pohjoismaiseen perheeseen, mutta hiipii siitä nyt pienin askelin kohti yksityisvakuutukseen pohjaavia ratkaisuja (seuraava kuva: CH = Sveitsi, US = Yhdysvallat) Estimates of progressivity (Kakwani Progressivity Index) of total health expenditure in 12 OECD countries in various years according to the % of health expenditure financed by taxation (London School of Economics). Key: DK, Denmark (1981,1987); FI, Finland (1990, 1996); F, France ( 1984, 1989) D, Germany (1989); I, Italy (1991); NE, Netherlands (1987, 1992); P, Portugal (1990); E, Spain (1980, 1990); SW, Sweden (1980, 1990); CH, Switzerland (1982, 1992); UK, United Kingdom (1993); US, United States (1987).

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne Kilpailu ja tuloksella johtaminen terveydenhuollossa -seminaari Helsingissä 11.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelija Kati Hokkanen Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne Valmistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Tulevaisuuden palvelujärjestelmä Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus. Tuula Haatainen

Sote-uudistus. Tuula Haatainen Sote-uudistus Tuula Haatainen 25.1.2013 Sote-palvelurakenne 2 25.1.2013 Tuula Haatainen Perustason kantokykyvaatimukset» Riittävän väestöpohjan lisäksi:» talouden kestävyys ja vakaus» riittävä osaaminen»

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä 6.2.2014 Kuntien ja kuntayhtymien palvelut muuttuvissa hallintorakenteissa Rahoitusjärjestelmän uudistus Olli Kerola apulaisosastopäällikkö SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot