Tehyn näkemyksiä hallituskaudelle Hyvän hoidon edellytykset turvattava
|
|
- Miina Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tehyn näkemyksiä hallituskaudelle Hyvän hoidon edellytykset turvattava
2 Sisällys 4 Palvelujärjestelmän ja -rakenteiden uudistusta jatkettava 4 Rahoitusjärjestelmän ongelmat ratkaistava 4 Terveys- ja sosiaalialan vetovoima säilytettävä 5 Työtä samapalkkaisuuden puolesta jatkettava 5 Työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus järkeistettävä 6 Korkeakoulujärjestelmän toimiva rakenne 6 Terveystiede Helsingin yliopistoon 6 Tuloksellisuus ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta 7 Terveyden edistäminen kaventaa terveyseroja ja hillitsee kustannuksia 8 Johtaminen avainasemassa muutoksessa 8 Tietojärjestelmät kuntoon 8 Päivähoito ja varhaiskasvatus tukee lasta kokonaisvaltaisesti 9 Ikäihmisten palveluihin uusi inhimillinen suunta 9 Hoitohenkilöstöllä oikeus hyvään työterveyshuoltoon 10 Työperäinen maahanmuutto terveys- ja sosiaalialalla
3 Tehyn näkemyksiä hallituskaudelle Hyvän hoidon edellytykset turvattava Tämä Martti Lindqvistin ajatus on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan, kun valmistaudumme tulevan hallituskauden haasteisiin talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen suuntaa ja seuraavan hallituskauden käsikirjoitusta laadittaessa on pidettävä kiinni perustuslain siitä lähtökohdasta, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulee olla väestön tarpeet ja oikeus hyvään hoitoon tasavertaisesti. Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Martti Lindqvist Astioilla on reunansa -artikkeli teoksessa Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy ry Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toiminnasta ja sen kehittämisestä suuren vastuun kantaa koulutettu hoitohenkilöstö. Vain näiden ihmisten osaamisella, motivoituneella työpanoksella ja välittämisellä syntyvät hyvä hoito, laadukkaat palvelut ja tuloksellinen toiminta. Toivon, että nämä ajatukset ja Tehyn tavoitteet seuraavan hallituskauden ajalle puhuttelevat tulevia päättäjiä. Toivon myös, että he sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissään toimivat vastuullisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti turvaten edellytykset hyvään hoitoon. 3 Jaana Laitinen-Pesola puheenjohtaja Tehy ry
4 4 Palvelujärjestelmän ja -rakenteiden uudistusta jatkettava Terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on säilytettävä julkisella sektorilla palveluiden laadun ja kattavuuden varmistamiseksi. Kehitystä kohti sosiaalija terveyspalveluiden hallinnon ja rahoituksen kannalta suurempia alueellisia yksiköitä on jatkettava. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava entistä sujuvammassa yhteistyössä. Toimivat hoitoketjut ja palvelurakenne ehkäisevät myös ns. osaoptimointia. Perusterveydenhuollon riittävät resurssit sekä terveyden edistämisessä että sairaanhoidossa on turvattava. Julkisuudessa on esitetty huolta sekä taloudellisten että henkilöstöön liittyvien resurssien riittävyydestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tästä syystä on tärkeä määritellä yhteisesti valtakunnallisella tasolla palveluiden laatu sekä se, mitä julkisin varoin järjestetään. Onko nykytila siis se palveluiden laajuus ja laatutaso, joka halutaan säilyttää? Poliittisen päättäjän velvollisuus on tehdä päätökset asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Tämä on tulevan hallituskauden työtä, jota pitää tehdä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Palveluiden laatua varmistavat henkilömitoituksen sitovat normit, jotka määrittelevät vaadittavan koulutuksen sekä henkilöstömäärän erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa. Rahoitusjärjestelmän ongelmat ratkaistava Rahoitusjärjestelmällä on vahva ohjausvaikutus sekä rakenteisiin että palveluiden järjestämiseen. Nykyiset rinnakkaiset rahoitus- ja subventiomekanismit julkisista varoista mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollossa osaoptimoinnin, joka ei ota huomioon kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä on uudistettava. Verorahoitukseen perustuva peruspalveluiden rahoitusmalli on toimiva. Uudistetussa rahoitusmallissa on kyettävä arvioimaan palveluiden tarkoituksenmukaiset tuottamistavat sekä vaikuttavuus ja huolehtimaan väestön näkökulmasta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Terveys- ja sosiaalialan vetovoima säilytettävä Väestön ikääntymisen myötä palveluiden tarve kasvaa. Samalla työikäisten osuus pienenee. Koulutetun hoitohenkilöstön riittävyys tässä tilanteessa on pyrittävä varmistamaan monin eri keinoin.
5 Työpaikkojen vetovoimaisuus on pidettävä korkealla tasolla, jotta terveys- ja sosiaalialan koulutetut osaajat eivät siirry muille aloille. Keskeisiä alan vetovoimatekijöitä ovat työolot ja palkkataso. Sitovasti määritelty riittävä henkilöstömitoitus tukee työssä jaksamista. Työn vetovoimaisuutta lisäävät myös mm. joustavat työaikajärjestelyt, oman osaamisen hyödyntäminen ja hyvä johtaminen sekä henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet työpaikalla ja omaan työhön, mutta edustuksellisesti myös laajempiin kokonaisuuksiin. Myös virka- ja työehtosopimusjärjestelmien on tuettava osaltaan alan ja työpaikkojen vetovoimaa. Työtä samapalkkaisuuden puolesta jatkettava Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaohjelman mukaisesti miesten ja naisten palkkaeroja tulee kaventaa vuoteen 2015 mennessä viidellä prosenttiyksiköllä. Julkisuudessa on avoimesti esitetty arvioita, että tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2008 oli euroa. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna miesten keskimääräinen kuukausiansio oli euroa ja naisten euroa. Eroa on edelleen 610 euroa. Suomi käytti vuonna 2008 terveydenhuoltomenoihin 8,4 prosenttia bruttokansantuotteestaan. OECD-maiden keskiarvo oli 9,1%. Suomen alhaista BKT-osuutta selittää pitkälti se, että työvoimaltaan voimakkaasti naisvaltaisen alan palkkataso on kansainvälisesti vertaillen matalahko. Koulutetun hoitohenkilöstön palkkataso on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta on selkeästi vielä jäljessä kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräisestä ansiotasosta. Tehy vaatii, että miesten ja naisten palkkaerojen tulee kaventua vuoteen 2015 voimassa olevan samapalkkaohjelman tavoitteen mukaisesti. Samapalkkaisuusohjelman eteneminen on tärkeä erittäin naisvaltaisen koulutetun hoitohenkilöstön palkkatason ja alan vetovoiman parantamisen kannalta. Tehy vaatii myös, että tulevalla hallituskaudella valmistellaan kolmikantaisesti jatko samapalkkaisuustavoitetta edelleen edistävälle nykyisen kaltaiselle toimenpideohjelmalle. Työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus järkeistettävä Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee koulutettu ja osaava henkilöstö. Koulutuksen laadun ja määrän tulee vastata työelämän tarpeita maan eri osissa ja erikoisaloilla. 5
6 6 Työvoimapoliittinen koulutus on yhä enemmän myös perustutkintoihin johtavaa koulutusta, mikä osaltaan parantaa pysyvän työllistymisen mahdollisuuksia. Mm. tästä syystä on koulutustarpeen arvioinnin, koulutuspaikkojen määrän ja työelämän kannalta sekä oikean osaamisen varmistamisen kannalta epätarkoituksenmukaista, että työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus ovat työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällöin esimerkiksi koulutustarpeen arviointia tehdään alueellisesti valtakunnallisen arvioinnin rinnalla ja näin ollen myös eri perustein. Työvoimapoliittisen koulutuksen koordinointi, ohjaus ja rahoitus tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Korkeakoulujärjestelmän toimiva rakenne Hallituskaudella tulee käynnistää myös arviointi korkeakoulujen duualimallin toimivuudesta ja yhden korkeakouluväylän järjestelmään siirtymisestä. Kansantaloudellisesti tällä valinnalla olisi merkittävä vaikutus opiskeluaikojen lyhenemiseen ja opiskelijoiden uravalintoihin. Terveystiede Helsingin yliopistoon Terveydenhuollon johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa organisaatioiden toiminnan ja kehittämisen kannalta. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta on haasteissa alan vetovoiman ja työvoiman riittävyyden kannalta. Yli puolet alan palveluista ja työvoimasta on Etelä-Suomen läänin alueella. Hoitotyön johtajista merkittävä osa on eläköitymässä lähivuosina. Myös alan oppilaitosten opettajista uhkaa tulla pula. Nykyinen terveystieteen maisterikoulutus ei määrällisesti tule riittämään edellä mainittuihin tarpeisiin. Hoitotyön johtamiseen ja alan opetusresursseihin ei saa muodostua vajetta, joka koettelisi eniten Uudenmaan aluetta. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tämän estämiseksi. Tehy esittää terveystieteen maisterin koulutuksen aloittamista Helsingin yliopistossa ja opintojen suuntaamista johtamiseen ja opettajan koulutukseen. Tuloksellisuus ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta Laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut, potilasturvallisuus ja yhä tärkeämmäksi tuleva tavoite tuloksellisesta toiminnasta edellyttävät koulutettua hoitohen-
7 kilöstöä. Laadukas perustutkinto takaa pohjan koko työuran aikaiselle osaamisen kehittämiselle alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomessa tehdään tuloksellista työtä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveysmenomme ovat OECDvertailussa melko maltilliset. Tulevaisuuteen täytyy kuitenkin varautua etenkin työvoiman riittävyyden ja palveluiden tarpeen kasvun kannalta. Tuloksellisuudella tarkoitetaan kunta-alalla kykyä onnistua palveluiden järjestämisessä taloudellisesti, vaikuttavuuden, palveluiden laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Tuloksellisuutta ei siis mitata vain rahassa tai suoritteina, vaan ratkaisevaa on lopputulos kuinka paljon ja kuinka vaikuttavia ja laadukkaita terveyspalveluita pystytään tuottamaan. Tehy pitääkin viime aikaista julkisen sektorin tuottavuus-keskustelua liian kapea-alaisena ja mekaanisena. Kestävä tuloksellisuuden paraneminen edellyttää pitkäjänteistä työtä palvelurakenteiden, toimivien hoitoketjujen, työn organisoinnin, oikean työnjaon, hyvän henkilöstöpolitiikan ja johtamisen eteen. Hyvää kehittämistyötä on tehtykin jo paljon, mutta hankkeiden tulokset eli hyvät käytännöt eivät ole riittävän laajassa käytössä valtakunnallisesti. Tätä tulee tehostaa. Palvelujärjestelmään ja organisaatioiden toimintaan liittyvien uudistusten ohella on tuloksellisuuden parantamiseksi vielä paljon potentiaalia työpaikkojen arjessa. Henkilöstön osaaminen ja kehittämisideat liittyen heidän omaan työhönsä, arki-innovaatiot, tulisi ottaa järjestelmällisemmin huomioon tuloksellisuustyössä. Tehy esittää, että kaikkia julkisen sektorin työpaikkoja kannustetaan kehittämään innovaatioprosesseja. Potentiaali työpaikkojen arjesta on saatava käyttöön, koska innovaatiot eivät synny itsestään eikä kaikista ideoista tule hyödynnettäviä tuotteita tai palveluita. Julkisen sektorin tuloksellisuutta tulee tarkastella sektoreittain ja määritellä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta toivotut kehityssuunnat ja seurattavat mittarit. Terveyden edistäminen kaventaa terveyseroja ja hillitsee kustannuksia Terveyden edistämisellä saadaan aikaan kestäviä säästöjä. Uusi terveydenhuoltolaki luo mahdollisuuden parantaa terveydenhuoltoa ja edistää kansanterveyttä, jos ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitys tunnustetaan ja haasteeseen vastataan kunnissa. Ilman painopisteen siirtämistä terveyden edistämiseen nykyistä enemmän terveyse- 7
8 8 rot eivät kavennu ja kustannusten hallitseminen pitkällä tähtäimellä vaikeutuu. Terveyden edistämiseksi on koottava kaikki tavoitteen kannalta keskeiset toimijat yhteen yli hallinnonalojen ja eri sektoreiden erityisesti huomioon ottaen kolmannen sektorin merkitys ja mahdollisuudet kansanterveystyössä. Myös terveyden edistämisen johtamiseen on kiinnitettävä huomiota ja sen on oltava kunnissa ylimmän johdon vastuualuetta. Johtaminen avainasemassa muutoksessa Johtajat ovat avainasemassa sosiaali- ja terveysalalla. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tuloksellisesti ja vaikuttavasti on vahvasti sidoksissa johtamisosaamiseen. Koulutetun hoitohenkilöstön johtajat ovat toimintaperiaatteiden ja -tavoitteiden näkökulmasta oleellisessa asemassa, koska he johtavat suurinta osaa henkilöstövoimavaroista ja päivittäisestä toiminnasta. Terveydenhuollon ammattihenkilötausta yhdistettynä johtamiskoulutukseen, osaamiseen ja näkemykseen on vahva pohja strategiselle johtamiselle koko organisaatiossa. Uusi terveydenhuoltolaki ei määrittele organisaatioiden johtamista. Sosiaali- ja terveysalan johtajien tulee olla arvostettuja johtamisen osaajia. Heidän johtamansa organisaatiot ovat haluttuja, terveellisiä ja turvallisia, osaamista kehittäviä sekä työtyytyväisyyttä korostavia yksiköitä. Työpaikoilla koetaan työniloa ja työssä jaksamista tuetaan. Johtajien toiminta perustuu tutkittuun tietoon, joka on perusta johtamiskäytännöille, päätöksenteolle ja muutosten toteuttamiselle. Organisaatioiden johtamisessa valta ja vastuu toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta on selkeästi määritelty. Tietojärjestelmät kuntoon Terveydenhuollon tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi mahdollisimman ripeästi. Tietotekniikan tuloksellisessa hyödyntämisessä terveys- ja sosiaalialan työpaikoilla on myös otettava huomioon ajanmukainen ja riittävä laitekanta. Päivähoito ja varhaiskasvatus tukee lasta kokonaisvaltaisesti Päivähoito ja varhaiskasvatus tulee nähdä osana sosiaalipalvelua, jonka lähtökohtana on lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö varhaislapsuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Laadukkaat päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointiyhteis-
9 kuntaa ja tärkeä tekijä työelämän tasa-arvon edistäjänä ja molempien vanhempien työssä käynnin mahdollistajana. Päivähoitolain uudistamistyöhön liittyen Tehy on vaatinut, että lakiuudistuksessa määritellään ryhmäkoot koko toimintakaudeksi aina niin, että arvioinnissa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja tuen tarve. Myös päivähoidon suhdelukuasetusta on tiukennettava niin, että varmistetaan koko hoitopäivän ajalle riittävä määrä hoito- ja kasvatusalan ammattilaisia. Ikäihmisten palveluihin uusi inhimillinen suunta Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Vanhustyö on erikoisala, joka vaatii osaamista kuten muutkin erikoisalat. Gerontologisen ja geriatrisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen ikäihmisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on välttämätöntä. Ikäihmisten palvelurakenteen kehittämisen tavoitteena tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Ikäihmisten palvelut toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla ja yhteistyössä hänen itsensä ja läheistensä kanssa. Tavoitteena on palveluiden tuominen kotiin tai palveluiden kodinomaisuus. Pitkäaikaishoivaa tarjoavat yksiköt vaativat huomattavia uudistuksia. Konkreettista parantamista vaativat mm. ulkoilumahdollisuudet, yhteisalueet ja yksityisyys kuten oma huone, hygieniatila ja mahdolliset toiveet asuinkumppanista. Henkilöstön tulee olla osaavaa ja sitä tulee olla riittävästi. Kaikilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön työhyvinvoinnista, työterveydestä ja -turvallisuudesta on huolehdittava. Asumis- ja hoitoympäristöjen pitää olla laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Ikäihmiset eivät ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä vaan kuntalaisia, joiden hyvinvointi on kunnan kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Hoitohenkilöstöllä oikeus hyvään työterveyshuoltoon Hyvin toimiva työterveyshuolto johon kuuluu myös sairaanhoito on jokaisen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän oikeus. 9
10 10 Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä hoitohenkilöstö näkee oman työterveyshuoltonsa toimivuudessa ongelmina mm. työterveyshuollon resurssipulan, työterveyshuoltopalvelun järjestämisen omalla työpaikalla sekä pitkän maantieteellisen etäisyyden työterveyshuollon toimipaikkaan. Työntekijällä tulee olla oikeus hakeutua työpaikan sopimuksen mukaiseen työterveyshuoltoon ilman esimiehen lähetettä tai esimiehen suorittamaa tarpeen arviointia. Työntekijää ei myöskään saa asettaa työterveyshuollon palveluiden suhteen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi määräaikaisuuteen vedoten. Konkreettinen työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä vaaratekijä sosiaali- ja terveysalalla on edelleen kosteusvaurioiden aiheuttama työympäristön homeongelma. Huonokuntoisesta rakennuskannasta johtuvat merkittävät terveyttä vaarantavat tekijät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle että asiakkaille ja potilaille on poistettava. Kosteus- ja homevauroisten sairaalarakennusten korjausrakentamiseen on seuraavalla hallituskaudella osoitettava riittäviä taloudellisia resursseja valtiovallan toimesta. Työperäinen maahanmuutto terveys- ja sosiaalialalla Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla yhtenä keinona vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan työvoimatarvetta tulevaisuudessa, elleivät työpaikat ole vetovoimaisia. Tehyn näkemyksen mukaan maassa jo olevia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee houkutella hakeutumaan entistä enemmän sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja työhön. On hyvä tiedostaa, että pula hoitohenkilöstöstä on maailmanlaajuista. Siksi työperäisen maahanmuuton ja työvoiman rekrytoinnin ulkomailta tulee olla eettisesti kestävää. Emme voi imeä kuiviin kehittyviä maita, joilla itsellään on suuri tarve terveydenhuollon ammattilaisista. Myös kaksien työmarkkinoiden syntyminen on estettävä mm. työvoimaa välittävien yritysten paremmalla valvonnalla.
11
12 Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Martti Lindqvist Astioilla on reunansa -artikkeli teoksessa Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy ry Tehyn toimisto Vaihde (09) , faksi (09) Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 5. kerros, Helsinki Postiosoite Tehy, PL 10, Tehy Innocorp Oy Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2010
Tehyn kuntavaaliteemat 2008. Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta
Tehyn kuntavaaliteemat 2008 Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!
TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee 3. Rohkeammin digiaikaan 4. Hyva n hoidon ketju 5. Tekijaẗ ja asiakkaat
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh
Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? 10.9.2018 Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn missio Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, joka ajaa jäsentensä
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotAjankohtaista edunvalvonnasta
Ajankohtaista edunvalvonnasta 24.05.2019 Johtamisen ja esimiestyön päivät Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi 1 Neuvottelukierros 2020 Pöydälle nostetaan: Kiky-työajanpidennys (poisto/kompensoiminen)
LisätiedotTEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!
TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! VOIKO SOTE-UUDISTUS ONNISTUA? Kyllä voi, mutta vain tietyillä ehdoilla. TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotTulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko
LisätiedotVALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö
VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?
ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotFaktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla
Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotHyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena
Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena TERVIS hyvinvointifoorumi 02.09.2015 Kuopio Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotHyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja
Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotKouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotPalkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotTyönjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa
Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli ja tulevaisuus
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon
LisätiedotTästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät
Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Helsinki, 23.5.2019 Paula Risikko, TtT Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä YHTEINEN TILANNEKUVA TOIMIVALTUUDET SUORITUSKYKY
LisätiedotTyöikäisten terveydenhuolto osana SOTEa
Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, lääkintöneuvos TYÖKE-seminaari 7.11.2018 Finlandiatalo 1 10.10.2018 Miksi maakunta- ja sote-uudistus tehdään? Perustuslakivaliokunta
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotVaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku
Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
Lisätiedot