Tehyn kuntavaaliteemat Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta

Transkriptio

1 Tehyn kuntavaaliteemat 2008 Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta

2 Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Martti Lindqvist Astioilla on reunansa -artikkelissa teoksesta Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy ry 1996

3 Tehyn kuntavaaliteemat 2008 Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten kannalta kunnallisten palveluiden ydintä. Myös suuri osa yhteisistä verovaroista käytetään juuri sosiaali- ja terveystoimessa, jotta kuntalaiset pysyvät terveinä ja saavat hyvän hoidon sairastuessaan, lapsilla on turvallinen ja laadukas päivähoito ja vanhuksille on turvattu eri elämäntilanteissa heidän tarvitsemansa hoito ja palvelut. Kuntavaalit 2008 käydään aikaan, jolloin kuntasektori on historiallisen suurten muutosten keskellä ja uudet kuntapäättäjät suurten haasteiden ja vaikeidenkin päätösten edessä. Muutoksen pyörteissä on kuitenkin pidettävä kiinni perustuslain lähtökohdasta, että julkisen vallan on turvatta- va jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulee olla väestön tarpeet ja oikeus hyvään hoitoon tasavertaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toiminnasta ja kaikesta kehittämisestä suurta vastuuta kantaa koulutettu hoitohenkilöstö. Vain näiden ihmisten osaamisella, motivoituneella työpanoksella ja välittämisellä syntyvät hyvä hoito ja palvelut myös se paljon puhuttu tulos. Koulutetun hoitohenkilöstön asiantuntemusta tarvitaan kunnallisessa päätöksenteossa. Muistathan äänestää hyvän hoidon puolesta. Jaana Laitinen-Pesola puheenjohtaja Tehy ry

4 4 Terveys- ja sosiaalialan työn vetovoima pitää säilyttää Terveys- ja sosiaalialan oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut kiinnostavat nuoria hakijoita. Heille tulee tarjota myös hyviä ja houkuttelevia työpaikkoja ja pysyviä työsuhteita. Jo alalla työskentelevien työhyvinvointiin sekä alalla pysymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terveys- ja sosiaalialan tehtävien ja työpaikkojen vetovoimaa lisäävät terve työyhteisö, osaava johtaminen ja oikea henkilöstörakenne ja -mitoitus. Näiden pitää olla oikeassa suhteessa työn vaativuuteen sekä potilaiden/asiakkaiden hoidon vaativuuteen. Henkilöstöllä pitää olla myös mahdollisuus kehittää työtään ja henkilöstöryhmien välistä työnjakoa. Keskeinen vetovoimatekijä on luonnollisesti kilpailukykyinen palkka. Lisäksi on voitava tarjota kohtuuhintaisia asuntoja, jotta hoitajilla on mahdollisuus asua ja elää riittävän lähellä. Työssäkäyntialueet eivät saa muodostua liian suuriksi. Hoitotyötä on johdettava Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei uudisteta projekteilla tai uusimalla organisaatiokaavioita. Poliittisten päätösten ja rakenneuudistusten rinnalle tarvitaan ihmisiä, jotka toteuttavat muutokset käytännössä. Muutosprosessit vaativat lääketieteellisen asiantuntemuksen lisäksi myös hoitotyön johtamista ja suunnittelua. Suunnittelun tavoitteena on parantaa väestön terveyttä, kehittää palvelutuotantoa, edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tukea

5 hoitohenkilöstön työtä sekä vaikuttaa alan vetovoimaisuuteen. Esimerkkinä muutosten hallinnasta ovat erilaiset sähköiset tietojärjestelmät ja -rekisterit, joiden alkuperäisenä tarkoituksena oli helpottaa hoitotyötä. Ne voivat pahimmillaan jopa hidastaa työtä, jos kukaan ei huolehdi järjestelmien käyttäjäystävällisyydestä. Myöskään palveluketjujen saumattomuus ei edisty, jos kokonaisuus ole kenenkään vastuulla. Tämä voi näkyä potilaan pallotteluna paikasta toiseen ilman että tieto kulkee eri hoitoyksiköiden välillä. Koulutettu hoitohenkilöstö on kuntasektorin suurin yksittäinen henkilöstöryhmä ja vastaa pitkälle muutosten käytäntöön viemisestä. Ellei suurinta henkilöstöryhmää ja hoitotyötä johda organisaatiossa aidosti kukaan, uudistusten tavoitteetkin voivat vesittyä. Osaamisesta huolehdittava Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja työtoimintojen kehittämisessä on osaavalla henkilöstöllä merkittävä rooli. Osaaminen vaikuttaa työssä viihtymiseen. Onnistunut ja hyvin toteutettu perehdyttäminen tekee työnantajista vetovoimaisia. Perehdytys ja työhön opastus on jokaisen työntekijän oikeus, joka lisää potilasturvallisuutta ja ammatissa toimijan oikeusturvaa. Täydennyskoulutus on lakisääteistä, siitä huolimatta se ei toteudu käytännössä. Täydennyskoulutuspäivien seurantaan tarvitaan monipuolisempia työvälineitä ja arviointia kuin mekaaninen toteutuneiden täydennyskoulutuksen päivien laskeminen. 5

6 6 Terveyden edistäminen tuo kestäviä säästöjä Kesäkuussa 2008 julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotus uudesta terveydenhuoltolaista, jonka tarkoituksena on yhdistää kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki sekä vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja alueellista yhteistyötä. Uusi terveydenhuoltolaki loisi perustan palveluiden asiakaslähtöisyydelle ja väestöryhmien välisten sekä alueellisten terveyserojen kaventamiselle. Panostuksia ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on vuosi vuodelta karsittu. Esitetty terveydenhuoltolaki yhdessä Paras-hankkeen kanssa parantaa terveydenhuoltoa vain, jos ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitys tunnustetaan. Esimerkiksi kouluterveydenhuoltoa on leikattu rankasti lamavuosista lähtien. Samoin opiskelijaterveydenhuollossa sekä muussa terveysneuvonnassa on paljon parantamisen varaa. Kasvavat terveyserot eri väestöryhmien välillä eivät kapene ja kustannusten hallitseminen on pitkällä tähtäimellä yhä vaikeampaa, ellei terveyden edistämisen haasteeseen vastata kunnissa tosissaan. Henkilöstönkin työterveyshuolto kuntoon Tehyläiset toimivat ammateissaan väestön terveyden ja elämänlaadun edistämiseksi. Valitettavasti työpaikkojen arki kertoo, että nämä tavoitteet eivät aina toteudu heidän omassa työssään. Työ on sekä henkisesti että fyysisesti kuormitta-

7 vaa ja terveyden edistäjien omassa työterveyshuollossa on puutteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työterveyshuollon palvelutason tulee kattaa lakisääteisten velvoitteiden lisäksi vähintään äkillisesti sairastuneen työntekijän hoito. Tuloksellisuutta tuottavuuden sijaan Erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa tulee pelkän tuottavuuden kasvun sijaan puhua tuloksellisuudesta. Se sisältää käsitteenä paitsi panoksen ja tuotoksen mittaamisen myös palvelun vaikuttavuuden, laadun ja asiakastyytyväisyyden arvioinnin sekä henkilöstön näkökulman palvelujen tekijöinä. Tuottavuus ei tule sosiaali- ja terveydenhuollossa tule paranemaan käden käänteessä. Päinvastoin lyhytnäköinen tehokkuuden ja kustannussäästöjen hakeminen johtaa pitkällä tähtäimellä suuriin kustannuksiin ja inhimillisiin kärsimyksiin huonona hoidon laatuna sekä henkilöstön pahoinvointina ja sairasteluna. Jotta myös kustannuspuolella päästään kestävään kehitykseen, kunnissa tarvitaan pitkäjänteistä työtä palvelurakenteiden, toimivien hoitoketjujen, työn organisoinnin ja oikean työnjaon, hyvän henkilöstöpolitiikan ja johtamisen sekä terveyden edistämisen eteen. 7

8 8 Palveluiden ostaminen vaatii osaamista Kunnat järjestävät alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palveluita voidaan tuottaa paitsi omana toimintana myös toisten kuntien, kolmannen sektorin tai yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Palveluiden organisoimisessa on ennakoitava tarpeet, otettava huomioon palveluiden ja henkilöstön saatavuus sekä hoitoketjujen toimivuus. Kun palveluita kilpailutetaan, on kiinnitettävä huomiota kustannusten lisäksi hoidon laatuun ja palveluntuottajan kykyyn järjestää lupaamansa palvelu. Myös hoidon jatkuvuus on varmistettava. Se on tärkeää sekä potilaan että hänen saamansa hoidon vaikuttavuuden kannalta. Palveluiden ostoosaamista on kunnissa vahvistettava. Päivähoito osana sosiaalipalvelua tukee lasta kokonaisvaltaisesti Päivähoito ja varhaiskasvatus tulee nähdä osana sosiaalipalvelua ja sen lähtökohtana on lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö varhaislapsuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Parhaillaan on käynnissä päivähoitolain uudistaminen. Tehy on vaatinut, että lakiuudistuksessa on määriteltävä ryhmäkoot. Ryhmän enimmäiskoko tulee määritellä koko toimintakaudeksi aina niin, että huomioidaan lapsen ikä, kehitystaso ja tuen tarpeet. Myös päivähoidon suhdelukuasetusta on tiukennettava siten, että varmistetaan

9 koko hoitopäivän ajalle riittävä määrä hoito- ja kasvatusalan ammattilaisia. Ikäihmisten palveluihin uusi inhimillinen suunta Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Vanhustyö on erikoisala, joka vaatii osaamista siinä missä muutkin erikoisalat. Gerontologisen ja geriatrisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen ikäihmisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on välttämätöntä. Huomiota on suunnattava ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen sekä ehkäisevään toimintaan. Tavoitteena tulee olla palvelurakenteen kehittäminen kohti hyvinvointia ja terveyden edistämistä sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Ikäihmisten palvelut toteutetaan vastaamaan asiakkaan tarpeita yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tavoitteena on palvelujen tuominen kotiin tai palveluiden kodinomaisuus. Myös pitkäaikaishoivaa tarjoavat yksiköt vaativat huomattavia uudistuksia. Konkreettista parantamista kaipaavat mm. ulkoilumahdollisuudet, yhteisalueet ja yksityisyys kuten oma huone, hygieniatila ja mahdolliset toiveet asuinkumppanista. Henkilöstön pitää olla osaavaa ja sitä tulee olla riittävästi. Kaikilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön 9

10 10 työhyvinvoinnista, työterveydestä ja -turvallisuudesta on huolehdittava. Asumis- ja hoitoympäristöjen pitää olla laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Ikäihmisten palvelut eivät ole pelkkää sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaan kunnan kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Monikulttuuriset asiakkaat ja työyhteisöt haastavat oppimaan uutta Työyhteisöistä tulee yhä monikulttuurisempia. Myös asiakkaat ja potilaat edustavat monia eri kulttuureja. Tämä on rikkaus suomalaisessa yhteiskunnassa ja edellyttää monikulttuurisuuden ottamista huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toiminnassa monelta kannalta. Myös työperäinen maahanmuutto lisääntyy, mutta se ei ratkaise alan vetovoimaisuusongelmia tai työvoiman riittävyyttä. Katse pitää suunnata maassa jo olevaan maahanmuuttajataustaiseen väkeen ja houkutella heitä hakeutumaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. On hyvä tiedostaa, että pula koulutetusta hoitoalan henkilöstöstä on maailmanlaajuista. Siksi työperäisen maahanmuuton ja työvoiman rekrytoinnin ulkomailta on oltava eettisesti kestävää. Emme voi imeä tyhjiin kehitysmaita, joilla itsellään on suuri tarve terveydenhuollon ammattilaisista. Rekrytoinnin tulee myös perustua rehellisyyteen ja vapaaehtoisuuteen.

11 Paras äänestää nyt hyvän hoidon puolesta

12 Tehyn toimisto Vaihde (09) , faksi (09) Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 5. kerros, Helsinki Postiosoite Tehy, PL 10, Tehy Innocorp Oy Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2008