EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel K(2010)6051

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel K(2010)6051 Asia: Valtiontuki N 43/2010 Suomi Valtiontuki kiertovesitekniikkaa käyttävän vesiviljelylaitoksen laajentamiseksi ja kaviaarin jalostuslaitoksen rakentamiseksi Varkauden alueelle Arvoisa Herra ulkoministeri, 1. MENETTELY 1. Tukitoimenpiteistä ilmoitettiin komissiolle 29. tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin komissiossa numerolla N 43/2010. Komission 17. helmikuuta 2010, 24. helmikuuta 2010, 22. maaliskuuta 2010, 12. toukokuuta 2010 ja 16. kesäkuuta 2010 esittämien pyyntöjen perusteella lisätietoja toimitettiin 19. helmikuuta 2010, 10. maaliskuuta 2010, 22. huhtikuuta 2010, 9. kesäkuuta 2010 ja 1. heinäkuuta YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUKITOIMENPITEESTÄ 2. Toimenpiteiden tarkoituksena on rahoittaa kiertovesitekniikkaa käyttävän vesiviljelylaitoksen laajennusta sekä sammen ja kaviaarin jalostushallin rakentamista Varkauden alueella. Tukea myöntävät Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy (KST) 1. Päätös myöntää tukea perustuu Suomen valtionavustuslakiin ( /688). Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, N Helsinki 1 KST on Varkauden kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. KST rakentaa, hankkii ja hallinnoi tiloja teollista ja kaupallista käyttöä varten sekä rakentaa, hankkii ja hallinnoi kiinteistöjä pääasiassa yritysten käyttöön. Tällaiset kiinteistöt tarjotaan yrityksille omakustannushintaan.

2 3. Kyseessä olevilla toimenpiteillä on tarkoitus antaa investointitukea Carelian Caviar Oy:lle (jäljempänä Carelian ). Carelian on vuonna 2005 perustettu sammen kasvatusta harjoittava yritys. Yrityksen suurin omistaja on Huutokosken Arvokala Oy 2 (jäljempänä Arvokala ), joka on kalankasvatusyritys. 4. Suomen viranomaiset haluaisivat rahoittaa Carelianin nykyisten tuotantotilojen laajennusta, jotta yritys voisi kaksinkertaistaa tuotantonsa. Ne aikovat myös rahoittaa varastointi- ja jalostushallien rakentamista. Hankkeen päättymisen jälkeen Carelian pystyy hoitamaan kaikki sammenlihan ja kaviaarin tuotantovaiheet kasvatuksesta jalostukseen ja markkinointiin. 5. Tuotantolaitoksen sekä varastointi- ja jalostushallien rakentamisen hoitaa KST. Tilojen omistajuus siirretään KST:ltä Carelianille 20-vuotisella sopimuksella. Rakentamisen rahoittamiseksi KST ottaa itse lainan liikepankista. Ostosopimuksen perusteella Carelian maksaa KST:lle kuukausierät, joiden suuruus riippuu KST:n ottaman pankkilainan ehdoista. Carelian saa myös ELY-keskukselta suoraa avustusta, joka vähennetään ostohinnasta, joka Carelianin on maksettava KST:lle. 6. Tuotantolaitoksen laajennustöiden sekä varastointi- ja jalostushallien rakentamistöiden kustannuksiksi arvioidaan euroa. Rakennuskustannuksiin sisältyy tavanomainen sisätiloissa käytettävä teknologia (sähkö, lämpö, vesi, ilmanvaihto jne.). Julkisen tuen määräksi on ehdotettu 40 prosenttia näistä kustannuksista. 7. Tilojen rakentamisen lisäksi Carelianin on ostettava jalostustekniikkaa ja -laitteita. Carelianille myönnetään Suomen EFF-ohjelmasta rahoitusta tätä hankeen osaa varten. Tämä päätös ei koske kyseistä hankkeen osaa Suomen viranomaiset ovat korostaneet, että hanke on erittäin ympäristöystävällinen. Ne ovat ilmoittaneet, että Carelian kasvattaa sammet kiertovesijärjestelmällä ja hyödyntää läheisen Stora Enson paperitehtaan hukkalämpöä. Lisäksi puhdasvesi- ja jätevesiliittymät yhdistetään Stora Enson järjestelmään. Paperitehtaan keinotekoisesta vedensyöttökanavasta ja padosta yhdistetään puhdasvesiputki paastotusaltaisiin. 9. Suomen viranomaiset katsovat, että hankkeen taloudelliset näkymät ovat myönteiset sekä kaviaarin että sammenlihan tuotannon kannalta. 10. Lisäksi Suomen viranomaiset totesivat, että hankkeella luodaan 22 kokoaikaista työpaikkaa rakennusvaiheessa. Kun Carelianin laitos on täysin toiminnassa, kokoaikaisia työpaikkoja arvioidaan olevan (tällä hetkellä kahdeksan). 2 3 Arvokala omistaa noin 40 prosenttia Carelianin osakkeista. Ks. Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/ artiklan 2 kohta (EUVL L 223, , s. 1).

3 3. TUKITOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3.1. Menettelytapavaatimukset 11. Ilmoittamalla toimenpiteistä ennen niiden myöntämistä Suomen viranomaiset ovat täyttäneet niille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimuksen) 108 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvan velvollisuuden. 12. Lisäksi Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet keskeyttämään tuen maksamisen, jos kävisi ilmi, että tuensaajalla on edelleen käytössään aiemmin saamaansa komission mielestä sisämarkkinoille soveltumatonta laitonta tukea, siihen asti, kun tuensaaja on palauttanut tai maksanut suljetulle tilille koko sisämarkkinoille soveltumattoman laittoman tuen ja asiaan liittyvän takaisinperintäkoron Onko kyseessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki? 13. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 14. ELY-keskuksen antama suora avustus muodostaa kiistämättä edun Carelianille, koska kyseessä on julkisen viranomaisen valtion varoista antama avustus. 15. Carelian saa myös edun halpakorkoisen lainan muodossa. Kuten 5 kohdassa todetaan, Carelian ostaa rakennukset KST:ltä 20-vuotisen sopimuksen perusteella. Ostosopimuksen ehdot ovat sellaiset, että Carelian ottaa tosiasiassa vastuun KST:n pankkilainan maksamisesta. Lainan viitekorko vaihtelee. Sen korko perustuu kuuden kuukauden Euriboriin, johon lisätään 0,7 prosentin marginaali. KST ei vaadi korkeampaa korkoa kuin mitä pankki perii siltä. KST ainoastaan veloittaa käsittelymaksun, joka lasketaan rakennuspinta-alan perusteella (1,20 euroa/m 2 vuodessa) hallinnollisten kustannusten kattamiseksi. Carelianin profiili huomioon ottaen se ei olisi voinut saada markkinoilta lainaa samoilla ehdoilla kuin KST. Näin ollen Carelian saa edun 4, joka vastaa Carelianin tosiasiallisesti maksaman korkoprosentin (johon lisätään käsittelymaksu) ja viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon 5 mukaisesti määritellyn lainan viitekoron erotusta. Carelianin luottokelpoisuus ja vakuudet 6 huomioon ottaen tämä viitekorko vastaa Suomen IBOR-peruskorkoa, johon on lisätty 220 peruspistettä. 16. Komissio katsoo, että Carelianille annetun halpakorkoisen lainan taustalla on valtio. Halpakorkoisen lainan myöntää nimittäin KST, joka on Varkauden kaupungin Valtion määräysvallassa olevien yritysten jollekin toiselle yritykselle myöntämä laina voi suosia jälkimmäistä yritystä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos lainaajalle annetaan suotuisammat ehdot kuin mitä se olisi voinut saada pääomamarkkinoilta (ks. tuomioistuimen asiassa C-142/87 Belgia v. komissio 21. toukokuuta 1990 antama tuomio, Kok. 1990, s. 231, sekä unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-222/ kesäkuuta 2009 antaman tuomion 67 kohta). EUVL C 14, , s. 6. Finneva-rahoituslaitoksen tekemän arvioinnin mukaan Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Carelianin luottokelpoisuus on BB. Carelianin vakuuksia pidetään normaaleina.

4 omistama osakeyhtiö. Lisäksi KST:n tehtävänä on rakentaa, hankkia ja hallinnoida tiloja teollista ja kaupallista käyttöä varten sekä rakentaa, hankkia ja hallinnoida kiinteistöjä pääasiassa yritysten käyttöön. Tällaiset kiinteistöt tarjotaan yrityksille omakustannushintaan. Halpakorkoista lainaa on sen vuoksi pidettävä julkisen viranomaisen myöntämänä. 17. Lisäksi halpakorkoinen laina rahoitetaan valtion varoilla. Julkiset viranomaiset ovat luopuneet tuloista, koska ne eivät pyytäneet Carelianilta marginaalia, joka vastaisi Carelianin riskiprofiilia markkinoilla. 18. Carelianin halpakorkoisesta lainasta saama etu on valikoiva. Suomen viranomaisten mukaan KST tarjoaa palvelujaan ainoastaan tietyt edellytykset täyttäville yrityksille (asianomaisten yritysten on esim. harjoitettava tuottavaa toimintaa). 19. Kaviaarin markkina-arvo on korkea, ja sitä myydään kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimmät tuottajat EU:ssa sijaitsevat Ranskassa ja Italiassa. Tuottajia on kuitenkin muissakin maissa (Saksassa, Espanjassa jne.). Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Carelian aikoo myydä tuotteitaan Suomen lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella. Näin ollen on todennäköistä, että tällä tavalla myönnetyt tukitoimenpiteet väärentävät tai uhkaavat väärentää kilpailua, koska ne lujittavat Carelianin taloudellista asemaa sen kilpailijoihin nähden. Lisäksi ne voivat vaikuttaa yhteisön sisäiseen kauppaan, koska Carelian kilpailee muiden jäsenvaltioiden yritysten kanssa. 20. Suomen viranomaisten ehdottamat tukitoimenpiteet ovat näin ollen SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea Soveltuvuus sisämarkkinoille 21. Toimenpiteitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina ainoastaan SEUTsopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyissä poikkeustapauksissa. Kyseisen poikkeuksen mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. 22. Toimenpiteet koskevat vesiviljelyhankkeelle myönnettävää tukea, jota on sen vuoksi arvioitava kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen mukaisesti (jäljempänä kalastuksen suuntaviivat ) Kalastuksen suuntaviivojen kohdan mukaan tukitoimenpiteet, jotka ovat samantyyppisiä kuin suuntaviivojen 2.2 kohdassa tarkoitetussa kalastusta harjoittaville pk-yrityksille myönnettävää tukea koskevassa EUVL C 84, , s. 10. Tukitoimenpiteet eivät kuulu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 736/2008 (EUVL L 201, , s. 16) soveltamisalaan, koska hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat yli 2 miljoonaa euroa ja tuen määrä yli 1 miljoonaa euroa (ks. asetuksen 1 artiklan 3 kohta). Suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten, EUVL C 84, , s. 10.

5 ryhmäpoikkeusasetuksessa 10 (jäljempänä kalastuksen ryhmäpoikkeusasetus ) mainitut toimenpiteet, arvioidaan näiden suuntaviivojen perusteella sekä kalastuksen ryhmäpoikkeusasetuksessa kullekin toimenpideluokalle säädettyjen edellytysten mukaan. 24. Kalastuksen ryhmäpoikkeusasetuksen 11 asetuksen mukaan ollakseen sisämarkkinoille soveltuvaa vesiviljelyyn tehtäviin tuottaviin investointeihin myönnettävän tuen on ensin täytettävä Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/ (jäljempänä EFF-asetus ) 28 ja 29 artiklassa sekä kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä maaliskuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 498/ (jäljempänä täytäntöönpanosäännöt ) 9 ja 10 artiklassa säädetyt edellytykset. Lisäksi tuen määrä ei voi olla avustusekvivalenttina ilmaistuna suurempi kuin EFFasetuksen liitteessä II vahvistettu julkinen rahoitusosuus. 25. Kalastuksen ryhmäpoikkeusasetuksen 16 artiklan mukaan ollakseen sisämarkkinoille soveltuvaa kalastustuotteiden jalostukseen myönnettävän tuen on ensin täytettävä EFF-asetuksen 34 ja 35 artiklassa ja täytäntöönpanosääntöjen 14 artiklassa säädetyt edellytykset. Lisäksi tuen määrä ei voi olla avustusekvivalenttina ilmaistuna suurempi kuin EFF-asetuksen liitteessä II vahvistettu julkinen rahoitusosuus. 26. Lisäksi kalastuksen suuntaviivojen kohdan mukaan tuella on myös oltava kannustava vaikutus ja niiden on oltava avoimia eikä niihin saa sisältyä toimintatukea. Tuen antamisen nimenomaisena edellytyksenä on oltava, että tuensaaja noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä tukikaudella Investoinnit tuottavaan vesiviljelyyn 27. EFF-asetuksen 29 artiklan 1 kohdan b alakohdassa sallitaan vesiviljelyinfrastruktuurille annettava tuki silloin, kun tuetuilla maatalousmenetelmillä voidaan huomattavasti vähentää kielteisiä tai lisätä myönteisiä ympäristövaikutuksia vesiviljelyalan tavanomaisiin käytäntöihin verrattuna. Täytäntöönpanosääntöjen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritellään tavalliset käytänteet sitovaa lainsäädäntöä noudattaen toteutetuksi vesiviljelytoiminnaksi, joka voi liittyä terveyttä, eläinten terveyttä tai ympäristöä koskeviin seikkoihin. 28. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että Carelianin käyttämät emokalat on tuotu eurooppalaisilta vesiviljelytuottajilta ja että kaikki nuoret sammet on saatu viljellyistä vanhemmista. Tulevaisuudessa mäti ja kalanpoikaset tuotetaan yhdessä Arvokalan kanssa. Komissio on tämän vuoksi yhtä mieltä siitä, että viljellyn sammen tuotanto Carelianin tiloissa ei vaaranna luonnonvaraisia kantoja Komission asetus (EY) N:o 736/2008 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kalastustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 201, , s. 16). EUVL L 223, , s. 1. EUVL L 120, , s. 1.

6 29. Tuotanto tapahtuu kiertovesitekniikalla. Kalankasvatuksessa syntyvä liete johdetaan Stora Enson jätevedenpuhdistuslaitokseen, jossa se kuivataan ja poltetaan paperitehtaan lämpövoimalaitoksessa. Tällaisella järjestelmällä on pienemmät ympäristövaikutukset perinteisiin kasvatustekniikkoihin verrattuna, sillä jätteet voidaan suodattaa ja kierrättää uudelleen (jolloin päästöt vähenevät), estää kalojen pakeneminen ja yleisesti ottaen ratkaista tilaan ja vedensaatavuuteen liittyvät ongelmat. 30. Toinen merkittävä uutuus on se, että kalankasvatuksessa hyödynnetään läheisen Stora Enson paperitehtaan hukkalämpöä. Laitoksen vedet lämmitetään Stora Enson hukkalämmöllä, joka tavallisesti laskettaisiin läheiseen järveen. Näin ollen paperitehtaan kyseisen järven ekosysteemiin aiheuttamat haitat pienenevät. 31. Komissiolle on ilmoitettu, että Carelian ottaa käyttöön huipputekniikkaa hyödyntävän automaattisen järjestelmän, jolla turvataan kalojen hyvinvointi ja mekaanisen ja biologisen puhdistuksen tehokkuus sekä vähennetään ympäristön kuormitusta. 32. Näin ollen komissio katsoo, että näillä vesiviljelymenetelmillä, joita Suomen viranomaiset suunnittelevat tukevansa, vähennetään kielteisiä tai lisätään myönteisiä ympäristövaikutuksia huomattavasti vesiviljelyalan tavanomaisiin käytäntöihin verrattuna EFF-asetuksen 29 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. 33. EFF-asetuksen 28 artiklan 5 kohdan mukaan on vältettävä se, että tukitoimenpide aiheuttaa haitallisia vaikutuksia tai vaikuttaa kielteisesti kalavarojen säilyttämispolitiikkaan. 34. Kuten tämän päätöksen 28 kohdassa todetaan, Carelianin hanke ei vaaranna sammen luonnonvaraisia kantoja, joten ei ole mitään syytä uskoa, että hankkeella voisi olla kielteisiä vaikutuksia EU:n kalavarojen säilyttämispolitiikkaan. 35. Lisäksi Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet olevansa vakuuttuneita siitä, että hankkeella ei luoda ylimääräistä tuotantokapasiteettia. Ne korostivat, että sammen luonnonvaraiset kannat ovat pienentyneet jyrkästi. Tämän vuoksi kaikkien sampilajien kansainvälistä kauppaa on säännelty CITES-sopimuksella 13 vuodesta 1998 alkaen. Nykyisin katsotaan yleisesti, että tulevaisuudessa sammen viljely on ainoa tapa tyydyttää markkinoiden kysyntä. Suomen viranomaiset viittasivat myös Maailman sammensuojeluyhdistyksen (WSCS) 14 tekemiin tutkimuksiin. WSCS:n mukaan sammen ja kaviaarin tuotanto ja tarjonta ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Tällä hetkellä kysyntä ylittää tarjonnan. Tällä hetkellä kaviaaria tuotetaan noin 100 tonnia vuodessa, josta noin 90 prosenttia saadaan viljellystä sammesta. WSCS:n arvion mukaan kaviaarin kysyntä on tonnia vuodessa. Suomen viranomaiset totesivat myös, että Carelian tähtää maailmanmarkkinoille. 36. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että sammenlihan markkinat ovat yhä varhaisessa kehitysvaiheessa. Yleisesti ottaen vesiviljelytuotanto on erittäin lupaava Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus.

7 ratkaisu kalastustuotteiden kasvavan kysynnän tyydyttämiseen, koska luonnonvaraisen kalan pyyntiä ei voida enää lisätä. Kaviaarin kysyntä on perinteisesti ollut suurta, kun taas sammenliha on ollut vain sivutuote, jota ei ole markkinoitu yhtä aktiivisesti. Sammenlihan markkinoiden odotetaan kuitenkin kasvavan huomattavasti, kunhan useat yritykset aloittavat sen laajamittaisen markkinoinnin koko maailmassa. 37. Koska sampi on uhanalainen laji ja sammen viljely näyttää olevan ainoa tapa tyydyttää markkinoiden kysyntä ja koska Euroopassa on melko vähän kaviaarin tuottajia, ei komission mielestä ole markkinanäkymät ja kaviaarin korkea markkinaarvo huomioon ottaen mitään erityistä vaaraa, että hankkeella olisi kielteisiä vaikutuksia. 38. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että Carelian on EFF-asetuksen 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti toimittanut toimivaltaisille viranomaisille tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY liitteessä IV säädetyt tiedot Tuki kalastustuotteiden jalostukseen 39. EFF-asetuksen 35 artiklan mukaan tukea voidaan myöntää yritysten rakentamiseen, laajentamiseen, varustamiseen ja nykyaikaistamiseen samalla kun keskitytään yhden tai useamman mainitussa artiklassa luetellun tavoitteen saavuttamiseen. Komissio katsoo, että Carelian-hankkeen jalostamisosuus edistää ennen kaikkea 35 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn tavoitteen saavuttamista (markkinoiden kapealle sektorille tarkoitettujen korkealaatuisten tuotteiden tuottaminen). 40. Carelianin pääasiallinen tuote on kaviaari. Sammenliha on vain sivutuote. 41. Kuten 37 kohdassa todetaan, kaviaarin markkina-arvo on korkea. Tämä johtuu siitä, että kaviaarin tuotantoon liittyy itse viljelyn lisäksi (joka on jo sinällään melko pitkä prosessi) useita muita huolellisuutta ja taitoa vaativia toimia: naaraspuolisten kalojen valinta, tuoreutus, paastotus, teurastus ja lopulta mätimunien käsittely. Jokainen näistä toimista on erittäin tärkeä tuotteen laadun kannalta. Carelian on ottanut nämä eri vaiheet huomioon ja aikoo tuottaa korkealaatuista kaviaaria. 42. Hintansa ja harvinaisuutensa vuoksi kaviaari on eittämättä kapealle sektorille tarkoitettu tuote. 43. Näin ollen komissio katsoo, että sammen jalostukseen (kaviaariksi) annettava investointituki on EFF-asetuksen 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen. 44. Suomen viranomaiset korostivat, että ehdotettu hanke on erittäin tärkeä, sillä se monipuolistaa elinkeinorakennetta ja luo uusia työllisyysmahdollisuuksia Varkauden alueella, jossa työttömyys on kasvanut nopeasti viime vuosina. 45. Koska hankkeella luodaan 22 kokoaikaista työpaikkaa rakennusvaiheessa ja työllistetään henkilöä rakennustöiden jälkeen (tällä hetkellä kahdeksan), komissio katsoo, että investoinnilla pyritään edistämään kalastusalan kestävää työllisyyttä EFF-asetuksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

8 Tuottaviin vesiviljely- ja jalostusinvestointeihin myönnettävän tuen yhteiset soveltuvuusedellytykset Ainoastaan pk-yrityksille annettavaa tukea on myönnettävä ensisijaisesti mikro- ja pienyrityksille 46. Carelian ja Arvokala ovat komission asetuksen (EY) N:o 800/ liitteessä I olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja omistusyhteysyrityksiä, joten tietyntyyppiset niille myönnettävät tuet soveltuvat sisämarkkinoille perussopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti. Niitä voidaan yhdessä pitää pienenä yrityksenä, sillä yritys työllistää alle 50 henkilöä ja sen vuotuinen liikevaihto ja tase ovat alle 10 miljoonaa euroa. 47. Tukitoimenpiteet noudattavat näin ollen EFF-asetuksen 29 artiklan 2 kohtaa (yhdessä EFF-asetuksen 3 artiklan f alakohdan kanssa) ja 4 kohtaa (yhdessä täytäntöönpanosääntöjen 10 artiklan 5 kohdan kanssa) Tukikelpoiset kustannukset 48. Kuten tämän päätöksen 10 kohdassa todetaan, tukitoimenpiteisiin liittyvät kustannukset ovat tuotanto- ja jalostuslaitoksen eri osien rakennuskustannuksia. Asianomaiset hankekustannukset eivät kata emokalojen ja nuorten kalojen ostamisesta syntyviä kustannuksia. Komissio katsoo sen vuoksi, että tuki koskee ainoastaan investointikustannuksia EFF-asetuksen 29 artiklan 1 kohdan ja 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti Tuki-intensiteetti 49. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ne aikovat rajoittaa tuen, sen muodosta riippumatta, 40 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista EFF-asetuksen liitteen II mukaisesti. 50. Tarkemmin sanoen ne ovat ilmoittaneet varmistavansa, että suoran tuen määrä on enintään 35 prosenttia ja että se yhdessä halpakorkoisesta lainasta saatavien etuuksien määrän kanssa on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Suomen viranomaiset valvovat halpakorkoiseen lainaan sisältyvän tuen määrää ja mukauttavat tarvittaessa halpakorkoisten lainojen ehtoja. Asianomainen vuotuinen tukimäärä tullaan mainitsemaan vuosikertomuksessa Kalastus- ja vesiviljelyalalle myönnettävän tuen yleiset edellytykset 51. Kalastuksen suuntaviivojen kohdan mukaan tuella on oltava kannustava vaikutus ja niiden on oltava avoimia eikä niihin saa sisältyä toimintatukea. Tuen antamisen nimenomaisena edellytyksenä on oltava, että tuensaaja noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä tukikaudella. 52. Kuten kohdassa todetaan, kyseessä oleva tukitoimenpide koskee investointeja eikä se sisällä toimintatukea. 15 EUVL L 214, , s. 3.

9 53. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei tukea yhdistetä muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa. 54. Lopuksi Suomen viranomaiset ilmoittivat, että tukea ei myönnetä toimiin, joiden täytäntöönpanon tuensaaja on jo aloittanut, eikä toimiin, jotka tuensaaja aloittaisi jo pelkästään markkinaolosuhteiden perusteella, tukea ei myönnetä tilanteessa, jossa ei noudateta yhteisön oikeutta eikä erityisesti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, tuen myöntämisedellytyksissä määrätään nimenomaisesti, että tuensaajan on tukikauden ajan noudatettava yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ja että tuki on maksettava takaisin suhteessa rikkomuksen vakavuuteen, jos tukikauden aikana havaitaan, ettei tuensaaja noudata näitä sääntöjä Päätelmät 55. Komissio katsoo, että kyseessä olevat tukitoimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille tarkoitettua valtiontukea. 56. Komissio katsoo, että tukitoimenpiteet noudattavat kalastuksen suuntaviivoissa vahvistettuja edellytyksiä ja soveltuvat näin ollen sisämarkkinoille. 4. PÄÄTELMÄ Komissio on näin ollen päättänyt, että tuki noudattaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa paljastaa kolmansille osapuolille, pyydämme ilmoittamaan siitä komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräaikaan mennessä, se katsoo teidän suostuvan siihen, että tiedot paljastetaan kolmansille osapuolille ja että tämä kirje julkaistaan kokonaisuudessaan todistusvoimaisilla kielillä seuraavilla internetsivustoilla: Pyyntönne on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate General for Maritime Affairs and Fisheries DG MARE F4 (Legal Matters) B-1049 Bryssel Faksi: (+32-2) Kunnioittavasti Komission puolesta Maria DAMANAKI Komission jäsen