EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2015/N) Suomi EU:sta peräisin olevia kalastustuotteita koskeva Venäjän tuontikielto

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C(2015) 4224 final Asia: Valtiontuki SA (2015/N) Suomi EU:sta peräisin olevia kalastustuotteita koskeva Venäjän tuontikielto Arvoisa ministeri, 1. MENETTELY (1) Suomen viranomaiset antoivat 20. tammikuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle sähköisen ilmoituksen tässä asiakirjassa käsiteltävästä tukitoimenpiteestä. Asia kirjattiin numerolla SA (2015/N). Komissio pyysi lisätietoja 18. maaliskuuta 2015 ja 21. huhtikuuta Suomen viranomaiset antoivat vastauksensa 31. maaliskuuta 2015, 6. toukokuuta 2015 ja 12. toukokuuta TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Nimi (2) EU:sta peräisin olevia kalastustuotteita koskeva Venäjän tuontikielto 2.2. Talousarvio (3) Tukijärjestelmän talousarvio on euroa, ja se rahoitetaan kokonaan valtion talousarviosta Kesto (4) Tukijärjestelmä on kertaluonteinen toimenpide, ja se kattaa vain kylmävarastoissa olleet kalamäärät. Tarkoituksena on käynnistää hakumenettely mahdollisille tuensaajille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt järjestelmän. Timo Soini Ulkoasiainministeri Merikasarmi, Laivastokatu 22, Helsinki PL 412 FI Valtioneuvosto, Suomi Euroopan komissio, B-1049 Bryssel, BELGIA Puhelin

2 2.4. Tuensaajat (5) Tukea myönnetään kalanjalostusyrityksille, jotka ennen kiellon täytäntöönpanoa ovat hankkineet kaupallisilta kalastajilta silakkaa tai kilohailia tarkoituksenaan viedä kalat Venäjälle. (6) Tuensaajien lukumäärä on alle Tuen tavoite (7) Ilmoitetulla tukijärjestelmällä pyritään korvaamaan vahingot, joita suomalaisille kalanjalostusyrityksille on aiheutunut EU:sta peräisin olevia kalastustuotteita koskevan Venäjän tuontikiellon vuoksi Tuki-intensiteetti (8) Tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia vahingoista Vahinkojen laskentamenetelmä (9) Tukea myönnetään kalanjalostusyrityksille, jotka olivat ennen kiellon täytäntöönpanoa ostaneet kaupallisilta kalastajilta silakkaa tai kilohailia tarkoituksenaan viedä kalat Venäjälle. Tuen edellytyksenä on, että kylmävarastossa olleet kalat on jouduttu myymään alhaisemmalla hinnalla rehuna (kalajauhoksi valmistettavaksi) tai elintarvikkeena tai ne on jouduttu varastoimaan tai hävittämään siten, että niiden arvo on ollut vähintään 30 prosenttia pienempi kuin mitä yritys olisi saanut, jos Venäjän vienti olisi jatkunut normaalisti. (10) Myönnettävän tuen määrä lasketaan objektiivisin perustein käyttäen jäljempänä kuvattua laskentamenetelmää. Menetelmää sovelletaan erikseen kuhunkin tukea saavaan yritykseen. Jäädytettynä myytävän silakan ja kilohailin normaaliarvo (A) Vuonna 2014 ennen tuontikieltoa ( ) toteutunutta jäädytetyn kokonaisen silakan ja kilohailin myyntiä Venäjälle koskevat asiakirjat (kuitit), joissa on tiedot myydyistä määristä ja hinnoista sekä kauppasopimuksista. Kylmävarastossa olevan jäädytetyn kalan todellinen ostoarvo (B) Rekisteröityjen kaupallisten kalastajien antamat laskut, ostolaskut, sopimukset tai muut luotettavat lausunnot (tai kuitit ammattikalastajille suoritetuista maksuista) ihmisravinnoksi tarkoitetusta silakasta ja kilohailista, jotka on ostettu vietäväksi Venäjälle ja jotka olivat kylmävarastossa ennen Venäjän tuontikiellon voimaantuloa (varastokirjanpitoa koskevat tiedot). Kalan myynnistä saatu poikkeuksellinen arvo (C) Asiakirjat (joissa on tiedot myydyistä määristä ja hinnoista), jotka koskevat kylmävarastossa olevan jäädytetyn kokonaisen silakan ja kilohailin myyntiä rehuksi, kalajauhoksi tai elintarvikkeiksi sen jälkeen, kun Venäjän tuontikielto tuli voimaan. 2

3 Poikkeukselliset kulut (D) Asiakirjat, jotka koskevat poikkeuksellisia kuluja tai ylimääräisiä pakkauskustannuksia, jotka aiheutuivat silakan ja kilohailin pitkästä varastointiajasta. Kylmävarastossa jäljellä olevat silakan ja kilohailin määrät sekä hävitetyt määrät (E) Tukihakemuksen täyttöpäivänä kylmävarastossa jäljellä olevat kokonaisen jäädytetyn silakan tai kilohailin määrät, jotka oli otettu kylmävarastoon ennen Venäjän tuontikiellon voimaantuloa. Asiakirjat, jotka koskevat kylmävarastossa olleita silakan ja kilohailin määriä, jotka on pitänyt hävittää. Tavanomainen arvoketju (X 1 ) A B = X 1 euroa (= 100 %) Esimerkki tavanomaisesta arvoketjusta A = tavanomainen jäädytetyn kalan myyntiarvo tonnia x 0,45 euroa B = ostetun kalan todellinen arvo tonnia x 0,25 euroa X 1 = tavanomainen tulos (= 100 %) Tulos X 1 : = euroa (= 100 %) Poikkeuksellinen arvoketju (X 2 ) (C + E) (B + D) = X 2 euroa (< 70 % tuloksesta X 1 ) Esimerkki poikkeuksellisesta arvoketjusta C = myydyn jäädytetyn kalan poikkeuksellinen myyntiarvo 800 tonnia x 0,30 euroa B = ostetun kalan todellinen arvo tonnia x 0,25 euroa D = poikkeuksellisten ylimääräisten kulujen kokonaisarvo euroa E = kylmävarastossa jäljellä olevan jäädytetyn kalan poikkeuksellinen arvo 200 tonnia x 0,30 euroa (sama kuin poikkeuksellinen myyntiarvo) X 2 = poikkeuksellinen tulos (< 70 % tavanomaisesta tuloksesta X 1 ) Taloudelliset menetykset (vahingot) osoitetaan kaavalla Tulos X 2 : ( ) ( ) = euroa (= 22,5 % tuloksesta X 1, < 70 %) Kalanjalostusyrityksen taloudellisten tappioiden perusteella myönnettävän tuen määrä lasketaan kaavalla X 1 X 2 = X 3. 3

4 2.8. Taustatiedot (11) Venäjän federaatio määräsi 6. elokuuta 2014 tuontikiellon sellaisista maista peräisin oleville maatalous- ja kalastustuotteille ja elintarvikkeille, jotka ovat ottaneet käyttöön Venäjän vastaisia pakotteita Ukrainan tilanteen vuoksi. (12) Komission yksiköiden maatalous- ja kalastusneuvoston kokousta ( lokakuuta 2014) varten laatiman muistion mukaan niiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden arvo, joihin Venäjän tuontikielto on vaikuttanut, oli arviolta noin 144 miljoonaa euroa vuonna 2013 (163 miljoonaa euroa Venäjän tietojen mukaan) eli lähes 5 prosenttia EU:n kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kokonaisviennin arvosta kyseisenä vuonna. Tämä on merkittävä markkinaosuus, kun otetaan huomioon kalastusalan erityisluonne. Tärkeimpiä Venäjälle vietäviä tuotteita olivat jäädytetty makrilli (17 %), jäädytetyt katkaravut (6 %), jäädytetty sardiini ja kilohaili (6 %) ja jäädytetty taimen (4 %). Vaikuttaa siltä, että vientikielto vaikuttaa voimakkaimmin katkarapuja pyytäviin tanskalaisiin troolareihin, makrillia pyytäviin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin pelagisiin troolareihin ja kurenuotta-aluksiin sekä silakkaa ja kilohailia pyytäviin Suomen ja Baltian maiden kurenuotta-aluksiin. (13) Ennen vientikieltoa Suomen tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden vientimarkkinat olivat Venäjä ja Viro, ja huomattava osa Viroon viedystä kalasta vietiin edelleen Venäjälle. Kiellolla oli sen vuoksi vakavia vaikutuksia suomalaisiin toimijoihin. (14) Kansallisten viranomaisten mukaan silakan ja kilohailin kokonaismyynti vuonna 2014 verrattuna vuoden 2013 kokonaismyyntiin väheni arviolta prosenttia ilmoitetun toimenpiteen tuensaajien osalta. Kaksi mahdollista tuensaajaa myy ainoastaan silakkaa ja kilohailia; muiden tuensaajien osalta silakan ja kilohailin myynti oli prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta vuonna TOIMENPITEEN ARVIOINTI 3.1. Onko kyseessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki? (15) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (16) Tästä seuraa, että toimenpide katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, jos se täyttää seuraavat kumulatiiviset ehdot: 1) toimenpide on myönnetty valtion varoista, 2) siitä on valikoivaa taloudellista etua tietyille yrityksille, 3) se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja 4) se vaikuttaa EU:n sisäiseen kauppaan. (17) Nyt käsiteltävässä tapauksessa tuki maksetaan suorina avustuksina suomalaisille jalostusyrityksille, jotka ennen Venäjän asettaman kiellon täytäntöönpanoa olivat ostaneet silakkaa tai kilohailia ja olivat järjestäneet sen viennin Venäjän markkinoille. (18) Tuen rahoittamiseen tarvittavat varat ovat julkisia varoja, jotka saadaan kansallisesta talousarviosta Suomen eduskunnan päätöksellä. Sen vuoksi toimenpiteessä on kyse valtion varoista, ja se on seurausta Suomen valtion toiminnasta. 4

5 (19) Järjestelmästä myönnettävä tuki tuo taloudellista etua rajoitetulle määrälle jalostusalan yrityksiä, ja se vahvistaa näiden yritysten kilpailuasemaansa markkinoilla, joilla käydään kauppaa. Kyseessä olevat määrät ylittävät vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät, joita sovelletaan kalastuksen ja vesiviljelyn alalla. Sen vuoksi toimenpide todennäköisesti vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. (20) Tuki on valikoiva, koska se suosii erityisesti tiettyjä suomalaisia jalostusyrityksiä. (21) Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki voi vaikuttaa epäsuotuisasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään unionin sisäistä kauppaa. Jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä. Näin ollen tuen antama etu voi vääristää kilpailua muiden kalastusalalla toimivien EU:n yritysten kanssa ja on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (22) Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että kysymyksessä oleva tukitoimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi (23) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrättyyn periaatteeseen, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu sisämarkkinoille, sovelletaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnettävä tuki on sisämarkkinoille soveltuva. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. (24) Suomen viranomaiset ovat ilmoituksessaan väittäneet, että Venäjän määräämästä EU:n kalastustuotteisiin sovellettavasta tuontikiellosta aiheutuvien äkillisten ja odottamattomien olosuhteiden seuraukset vastaavat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeuksellista tapahtumaa. Sen vuoksi on tarpeen arvioida, voidaanko kalastustuotteiden tuontikieltoa pitää poikkeuksellisena tapahtumana perussopimuksen tarkoittamassa merkityksessä. (25) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi tarkoitettu tuki soveltuu sisämarkkinoille. Kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen 1, jäljempänä suuntaviivat, 4.4 kohdan mukaan luonnonmullistus tai poikkeuksellinen tapahtuma on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon komission käytäntöön perustuvat edellytykset sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. 1 Suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten (EUVL C 84, , s. 10). 5

6 (26) EU:n lainsäädännössä ei ole poikkeuksellisten tapahtumien määritelmää. Sodat, sisäiset levottomuudet, lakot (tietyin varauksin ja niiden laajuudesta riippuen) sekä vakavat teollisuus- ja ydinonnettomuudet sekä tulipalot, jotka aiheuttavat laajoja menetyksiä, on kuitenkin aiemmin todettu poikkeuksellisiksi tapahtumiksi. Komission käytännöstä ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan löydy ennakkotapausta, joka koskisi kansainvälisen kaupan häiriön määrittelemistä poikkeukselliseksi tapahtumaksi SEUT-ssopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan merkityksessä. (27) Koska kyseessä on poikkeus periaatteeseen, jonka mukaan valtiontuet ovat kiellettyjä, SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittua termiä poikkeuksellinen tapahtuma on tulkittava suppeasti. Sen vuoksi komissio ei pidä Venäjän tuontikieltoa poikkeuksellisena tapahtumana tämän tapauksen olosuhteissa. (28) Sen vuoksi on arvioitava, voidaanko ilmoitetun tukitoimenpiteen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille 107 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla. Tukitoimenpiteen ominaispiirteiden vuoksi olisi tarkasteltava, pitäisikö siihen soveltaa suuntaviivojen 4.1 kohtaa ( Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpideluokkien tuki ). Jos ei, toimenpide olisi analysoitava myös ottaen huomioon 4.9 kohta ( Tuki muihin toimenpiteisiin ). (29) Suuntaviivojen 4.1 kohdassa todetaan, että tuet toimenpiteisiin, jotka ovat samantyyppisiä kuin ryhmäpoikkeusasetuksissa mainitut toimenpiteet ja joilla on määrä tukea pk-yrityksiä tai muita kuin pk-yrityksiä, arvioidaan kyseisten suuntaviivojen perusteella sekä mainituissa asetuksissa kullekin toimenpideluokalle säädettyjen edellytysten mukaan. Toisessa alakohdassa täsmennetään, että jos tukijärjestelmään tai yksittäiseen tukeen sisältyy nämä edellytykset ylittäviä tukia, jäsenvaltion on esitettävä perustelut ja osoitettava tuen välttämättömyys. (30) Suuntaviivojen 4.1 kohtaa on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan tällä hetkellä voimassa olevaa kalastus- ja vesiviljelyalaan sovellettavaa ryhmäpoikkeusasetusta eli komission asetusta (EU) N:o 1388/2014 2, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus. Ryhmäpoikkeusasetuksessa todetaan, että sen artiklassa luetellut tukimuodot ovat sisämarkkinoille soveltuvia ja ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät kaikki asetuksessa säädetyt edellytykset. Ryhmäpoikkeusasetus on vahvasti sidoksissa rahoitusvälineeseen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) 3. Itse asiassa kaikki sisämarkkinoille soveltuviksi ja ilmoitusvelvollisuudesta vapautetuiksi todetut tukimuodot 44 ja 45 artiklan tapauksia lukuun ottamatta koskevat toimia, jotka voisivat saada tukea EMKR:stä. 2 3 Komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 369, , s. 37). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, , s. 1). 6

7 (31) Näin ollen on arvioitava, pidetäänkö ilmoitettua tukitoimenpidettä ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvana tukimuotona. Mikäli näin on, on seuraavaksi tutkittava, täyttyvätkö kaikki asiaa koskevat edellytykset, ja jos toimenpiteeseen sisältyy kyseiset edellytykset ylittäviä tukia, onko jäsenvaltio esittänyt perustelut ja osoittanut tuen välttämättömyyden. (32) Tukitoimenpiteellä pyritään korvaamaan tappiot, joita silakkaa ja kilohailia Venäjälle vieville kalanjalostusyrityksille on aiheutunut. Jalostusyrityksille myönnettävää tukea säännellään ryhmäpoikkeusasetuksen 42 artiklassa: Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen tarkoitettu tuki (...) on (...) sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että a) tuki täyttää asetuksen (EU) N:o 508/2014 [EMKR-asetus] 69 artiklan edellytykset; ja b) tuen määrä bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna ei ylitä tällaiselle tuelle asetuksen (EU) N:o 508/ artiklassa ja kyseisen asetuksen 95 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettua julkisen rahoitusosuuden sallittua enimmäistasoa. (33) EMKR-asetuksen 69 artiklassa säädetään seuraavaa: EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostusta koskeviin investointeihin, (...) c) joilla tuetaan sellaisten kaupallisten kalasaaliiden jalostusta, joita ei voida käyttää ihmisravintona. (34) Silakkaa ja kilohailia voidaan käyttää ihmisravinnoksi, eikä ilmoitettua toimenpidettä näin ollen voida pitää samankaltaisena kuin ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluva tuki. Sen vuoksi tukitoimenpiteen soveltuvuutta koskeva arvio ei voi perustua suuntaviivojen 4.1 kohtaan. (35) Suuntaviivojen 4.9 kohdan mukaan tuet toimenpiteisiin, joihin sovellettavaa säännöstä ei ole mainittu kohdassa, voivat soveltua sisämarkkinoille, jos jäsenvaltio osoittaa, että tuki noudattaa suuntaviivojen 3 kohdassa vahvistettuja periaatteita ja varsinkin että sillä selkeästi pyritään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen. (36) Jos kyse on vahinkojen korvaamiseen tarkoitetusta tuesta kuten nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa, kun otetaan huomioon tuensaajille aiheutuneiden vahinkojen laajuus (ks. edellä johdanto-osan 14 kappale), kannustavaa vaikutusta ja toimintatuen kieltämistä koskevia periaatteita ei suuntaviivojen mukaan sovelleta. (37) Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4, jäljempänä perusasetus, 2 artiklassa. Perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaan yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään etenkin luomaan edellytykset taloudellisesti kannattavalle ja kilpailukykyiselle kalastusalan pyynti- ja jalostusteollisuudelle sekä maalla toteutettavalle kalastukseen liittyvälle toiminnalle. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, , s. 22). 7

8 (38) Käsillä olevassa tapauksessa osa alun perin Venäjälle vietäväksi tarkoitetusta kalasta oli äkillisestä tuontikiellosta johtuen myytävä alhaisempaan hintaan rehuna ja kalajauhona. Osa myytiin elintarvikkeiksi ja osa piti varastoida tai hävittää, koska niille ei ollut olemassa markkinoita. Tuensaajat ovat kärsineet huomattavaa vahinkoa (ks. edellä johdanto-osan 14 kappale). Venäjän asettaman kalastustuotteiden tuontikiellon asianomaisille jalostusyrityksille Suomessa aiheuttamien vahinkojen korvaaminen myötävaikuttaa jalostusteollisuuden taloudellisen elinkelpoisuuden ja siten sen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. (39) Jalostusteollisuutta koskevan vuotuisen talouskertomuksen mukaan 5 (vuoden 2012 tiedot) Suomen jalostussektori on kooltaan pieni ja muodostuu yksinomaan pkyrityksiä. Alan taloudellinen suorituskyky (sekä kannattavuutena että investointien tuottona mitattuna) oli suhteellisen heikko ja heikkeni edelleen vuosina Tänä aikana jäädytetyn silakan vienti on ollut kasvussa, ja Venäjä on ollut tärkein vientimarkkina-alue (Tanskan ja Viron ollessa seuraavaksi tärkeimmät). Kielto on typistänyt lupaavat vientimarkkinat, jotka olisivat voineet auttaa kääntämään taloudellisen suorituskyvyn laskusuuntauksen nousuun. Kertomuksessa todetaan, että tuontikiellolla voi olla voimakas vaikutus jalostusteollisuuteen, jos kaupan väheneminen jatkuu pitkään eikä uusia korvaavia markkinoita löydetä. (40) On syytä huomata, että jalostusteollisuus on olennainen edellytys elintarvikkeiden saatavuutta (perusasetuksen 2 artiklan 1 kohta) koskevan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteen kannalta. Vaikka Euroopan kalanjalostusteollisuus on riippuvainen raakaaineiden tuonnista kolmansista maista, sen olemassaolo on kuitenkin erittäin tärkeää jäsenvaltion pyyntisektorin yrityksille. Kokemus on osoittanut, että pyyntisektori voi sopeutua varastojen vaihteluihin helpommin kuin jalostussektori. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuontikiellolla ei ole kielteisiä vaikutuksia Suomen kalanjalostusyrityksiin, joihin se vaikuttaa voimakkaammin. (41) Tässä yhteydessä on korostettava, että tuontikielto on vaikuttanut erityisen voimakkaasti Venäjälle vievään kalanjalostusteollisuuteen. Suomen kalanjalostusyrityksillä oli noin tonnia pakattua ja jäädytettyä silakkaa ja kilohailia valmiina Venäjälle vietäväksi. Kalat oli pyydetty ennen Venäjän kaupan rajoituksia. Näiden tuotteiden vaihtoehtoiset markkinat (ihmisravinnoksi) ovat vähäiset, ja suurin osa tuotteista oli myytävä rehuna tai kalajauhon tuotantoon. (42) Tuontikiellon vaikutukset ovat erittäin vakavia. Esimerkiksi suurin suomalainen silakkaa ja kilohailia jalostava yritys vei ennen kieltoa 60 prosenttia tuotannostaan Venäjälle. Vientikiellon voimaantulon jälkeen tuotanto myytiin rehuksi ja kalajauhon tuotantoa varten. Koska silakan ja kilohailin tarjonta rehuksi tai kalajauhon tuotantoon on ollut ylijäämäistä, hinnat ovat laskeneet prosenttia kalan koosta riippuen. Kyseisen yrityksen on näin ollen mukauduttava liikevaihtonsa ja kannattavuutensa äkilliseen laskuun

9 (43) Vuonna 2014 silakan ja kilohailin myynti väheni järjestelmän mahdollisten tuensaajien osalta % verrattuna vuoteen Tämä vähennys johtuu Venäjän tuontikiellosta. Silakan ja kilohailin myynnin osuus on 100 prosenttia kaikesta myynnistä kahden yrityksen osalta ja prosenttia muiden yritysten osalta. Näin ollen kiellon vaikutukset edunsaajien liikevaihtoon ovat vastaavat tai jopa korkeammat kuin suuntaviivojen 4.4 kohdassa esitetty 30 prosentin kynnysarvo, jonka jälkeen sellaisten epäsuotuisten sääolojen, joita ei voida pitää luonnononnettomuutena tai poikkeuksellisena tapahtumana, aiheuttamien vahinkojen korvaamista voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana. (44) Vaikka vientikielto vaikuttaa yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen sen koko keston ajan silloin kun vaihtoehtoisia markkinoita (ihmisravinnoksi myynti) ei ole, on syytä huomata, että ilmoitetussa tapauksessa korvataan ainoastaan ennen Venäjän vientikieltoa pyydetyistä kaloista aiheutuneet tappiot. (45) Suuntaviivojen 4.9 kohdassa edellytetään, että tukitoimenpide on suuntaviivojen 3 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukainen. Sen vuoksi on tarpeen arvioida, täyttääkö ilmoitettu tuki kannustavaa vaikutusta koskevan edellytyksen (suuntaviivojen 3.3 kohta). (46) Suuntaviivojen 3.3 kohdan viimeisen virkkeen mukaan kannustavan vaikutuksen periaatetta ei sovelleta luonteeltaan korvaavaan tukeen, kuten luonnononnettomuuksien tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien tuhojen korjaamiseen. Kuten edellä on selitetty, ilmoitettua toimenpidettä ei voida pitää poikkeuksellisena tapahtumana, mutta tuen voidaan katsoa olevan luonteeltaan korvaavaa, kun otetaan huomioon tuontikiellon merkittävä vaikutus tuensaajien silakan ja kilohailin myyntiin niiden kokonaisliikevaihtoon suhteutettuna (ks. edellä johdanto-osan 14 kappale). (47) Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoo, että toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuontikiellosta johtuvia tappioita, on luonteeltaan korvaava, ja se vapautetaan sen vuoksi kannustavaa vaikutusta koskevasta ehdosta Mekanismi liiallisten korvausten poissulkemiseksi (48) Suomen viranomaisten ehdottamalla laskentamenetelmällä varmistetaan, että myönnetty tuki ei ylitä Venäjän tuontikiellon aiheuttamia todellisia vahinkoja. (49) Ehdotettu vahinkojen laskentamenetelmää sovelletaan erikseen kuhunkin tukea saavaan yritykseen, millä varmistetaan, ettei yksikään tuensaaja saa korvausta, joka ylittäisi todelliset aiheutuneet tappiot. 6 On huomattava, että vuotta 2012 on käytetty yhden tuensaajan osalta viitevuotena kyseiseen yritykseen tammikuusta lokakuuhun 2013 sovelletun tuontikiellon vuoksi, joka perustui Venäjän federaation eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun valvontalaitoksen terveystarkastukseen. 9

10 3.4. Päätelmät (50) Nämä tekijät huomioon ottaen komissio katsoo, että ilmoitettu tukitoimenpide täyttää ehdot, joiden perusteella sitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana suuntaviivojen 4.9 kohdan mukaisesti. 4. PÄÄTELMÄT Edellä esitetyn perusteella komissio on päättänyt olla vastustamatta tukea, sillä tuki soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jos tämä kirje sisältää salassapitovelvollisuutta koskevan komission tiedonannon mukaisesti salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen tiedoksi antamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo Suomen suostuvan tämän kirjeen julkaisemiseen kokonaisuudessaan. Jos Suomi katsoo joidenkin tietojen kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, sen on ilmoitettava kyseiset osat sekä perusteltava kunkin osan osalta, miksi salassapitoa pyydetään. Pyyntö on lähetettävä sähköisessä muodossa komission asetuksen (EY) N:o 794/ artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavaan osoitteeseen: MARE- AIDESDETAT@ec.europa.eu. Kunnioittavasti, Komission puolesta Karmenu VELLA Komission jäsen 10