Sisällysluettelo VUOSIKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tuloslaskelma. Tase. Rahoituslaskelma

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitteet Taseen liitteet Avainluvut ja analyysit Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) Avainluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan nettotuotto Riskien hallinta Luettelo yhtiön kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä Hallituksen esitys voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

2 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Katsaus menneeseen vuoteen Myynnillisesti vuosi 2011 oli erittäin hyvä Veritas Eläkevakuutukselle. Maksutulo kasvoi voimakkaasti lisääntyvästä talouden epävarmuudesta ja kovasta kilpailusta huolimatta. Yhtiö selviytyi hyvin työeläkealan siirtokierroksilla. Vuosi 2011 oli sijoitustoiminnan kannalta haastava. Veritas Eläkevakuutus ei saavuttanut, kuten eivät muutkaan työeläkevakuutusyhtiöt, positiivista tuottoa sijoitussalkkuunsa. Tämä johtui lähinnä osakekurssien laskusta kolmannella vuosineljänneksellä. Alan kehitys Vaalivuosi 2011 aloitti keskustelun työeläkejärjestelmän kestävyydestä. Tosiasia on, että voidaksemme taata eläkevarojen riittävyyden, on työvuosien määrän kasvettava suhteessa eläkevuosiin. Jukka Rantalan vetämä eläkeneuvotteluryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia työurien pidentämiseksi ja maaliskuussa 2011 ryhmä antoi yksityiskohtaisen selvityksen eri työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksista suomalaisten työuriin. Samalla Eeva Kuuskosken vetämä työhyvinvoinnin työryhmä ja Vesa Rantahalvarin vetämä työterveyshuoltoryhmä antoivat raporttinsa; kaikki selvitykset olivat perustana eläke- ja muuta sosiaalipolitiikkaa koskevissa hallitusneuvotteluissa. Rantalan työryhmä sai toimeksiannokseen jatkaa työtään laajemmassa mittakaavassa. Hallitusohjelmaan tehtiin useita työeläkealaa koskevia kirjauksia. Vakavaraisuusvaatimuksen uudistaminen jatkuu ja lisäksi selvitetään mm. miten työeläkeyhtiöiden riskinottokykyä voitaisiin vahvistaa. Myös Solvenssi II-direktiivin soveltuvuutta työeläkelaitoksiin selvitetään. Hallitus päätti myös kiinnittää suurempaa huomiota työeläkealan kilpailuun. Erkki Rajaniemi luovutti joulukuussa 2011 arviointimuistion. Muistiossa todetaan, että alan kilpailun täytyy olla tarkoituksenmukaista ja pyrkiä tehokkuuden lisämiseen sekä tukea järjestelmän kestävyyttä. Raportissa keskusteltiin mm. yhtiökohtaisista hoitokustannusosuuksista sekä työeläkeyhtiöiden työhyvinvointipalveluiden säännöstelystä. Vuosi 2011 toi mukanaan huomattavan parannuksen useiden yrittäjien työeläketurvaan, sillä YEL-vakuutus laajennettiin koskemaan myös yrittäjiä, joilla on 30 prosentin omistusosuus yrityksestä. Vuonna 2011 erilaiset työeläkekysymykset ylittivät uutiskynnyksen aikaisempaa useammin. Eduskuntavaalit nostivat esiin sellaisia teemoja kuin eläkeikä ja eläkeindeksi; aiheita, jotka koskettavat monia. Sijoitusmarkkinoiden lasku oli hallitseva myöhäissyksyn keskusteluissa. Tilinpäätös Vakuutusliike Vuoden 2011 viimeisen vuosipuoliskon vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Veritas Eläkevakuutuksen maksutulo kehittyi positiivisesti. Sekä palkkasummia että YEL-työtuloja tarkistettiin ylöspäin. Vakuutusmaksutulo Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu oli 22,4 % palkkasummasta vuonna Alle 53-vuotiaiden palkansaajien työeläkemaksu oli 4,7 % (4,5 %) palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 6,0 % (5,4 %). Tasoitusmäärän työttömyyseläkeosan pienentämiseksi pienet ja keskisuuret työnantajat saivat tilapäisen alennuksen, joka oli enintään 0,5 % palkasta. Kuten palkansaajien TyEL-maksu, myös YEL-vakuutusmaksu on sidoksissa ikään. Vuonna 2011 alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu oli 21,6 % (21,2 %) vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53 vuotta täyttäneiden 22,9 % (22,4 %). Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo kasvoi myös vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna TyELvakuutusmaksutulo kasvoi 12,0 % ja oli 370,7 (331,1) miljoonaa euroa. YEL-vakuutusmaksutulo oli 52,9 (49,2) miljoonaa euroa. Mainituista maksutuloista TyEL-lisäeläkevakuutusten osuus oli 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan maksutulo kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 43,2 miljoonaa euroa eli 11,4 %. Vakuutusmaksusaatavien luottotappiot pienenivät hieman ja olivat 4,2 (4,6) miljoonaa euroa. Maksetut eläkkeet Veritas Eläkevakuutus maksoi korvauksia vuonna 2011 yhteensä 374,8 (340,1) miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy yhteensä 3,9 (3,6) miljoonan euron hoitokulut sekä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa työhyvinvointitoiminnan kustannuksia. Lakisääteisiä TyEL-eläkkeitä maksettiin 320,9 (290,2) miljoonaa euroa ja YELeläkkeitä 49,6 (45,8) miljoonaa euroa. Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli 1 914,4 (1 882,1) miljoonaa euroa Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 1 053,0 (1 095,4) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 861,4 (787,4) miljoonaa euroa.

3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Vastuuvelan korkoutusvaatimukset määräytyvät niin, että 10 % on sidoksissa työeläkelaitosten keskimääräiseen noteerattujen osakkeiden tuottoprosenttiin ja jäljelle jäävä muu osa työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen. Viimeksi mainittu määräytyy niin, että 3 %:n rahastokorkoon lisätään nk. täydennyskerroin. Vuonna 2011 osaketuottoon sidottu vaatimus oli -17,61 % ja täydennyskerroin 1,10 % ajalla ja lopun vuotta 1,01 %. Perustekorko, jota käytetään mm. vakuutusmaksujen korkoutuksessa, oli vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4,50 % ja ajalla ,75 %. Sijoitusmarkkinat Vuosi 2011 oli erittäin vaikea sijoitusvuosi. Vuosi käynnistyi USA:n taloudellisen kasvun odotuksin, mikä johti positiiviseen osakemarkkinakehitykseen Euroopassa. Kevään lopulla oli kuitenkin selvää, ettei USA:n eikä Euroopan poliittinen kehityskulku pystynyt selviämään yhä pahenevasta valtioiden velkakriisistä. Suomessa osakemarkkinat kääntyivät laskuun jo keväällä osaksi Nokian kurssisyöksyn takia, mutta varsinainen suuri pudotus tuli elokuussa USA:n valtionobligaatioiden luottokelpoisuuden laskiessa. Teollistuneiden maiden korkea velkaantumisaste, eurooppalaisten pankkien riskialttius ja EU:n hidas poliittinen päätöksentekoprosessi rahoitusasioissa pahensivat tilannetta entisestään, mikä johti siihen, että sekä osakekurssit että yrityslainamarkkinat sukelsivat voimakkaasti. Veritas Eläkevakuutus sijoittaa pitkällä tähtäimellä. Nykyisen sijoitusilmaston perusteella arvioitiin, että vahva kotimainen osake- ja kiinteisösijoitussalkku kannattaa säilyttää, jotta eläkejärjestelmän edellyttämä riittävä tuotto saavutetaan. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoitti heikompaa sijoitustulosta vuonna Veritas Eläkevakuutuksen sijoitetun pääoman nettotuotto käyvin arvoin oli -4,9 % (11,5 %). Osakkeiden ja osuuksien tuotto oli kokonaisuudessaan -18,5 % (22,0 %) ja listattujen osakkeiden -21,2 % (24,6 %). Kiinteistösijoitukset tuottivat hyvin 7,7 % (7,5 %). Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin laskettuina olivat -102 (214) miljoonaa euroa vuonna Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkun markkina-arvo oli vuodenvaihteessa (2 086) miljoonaa euroa. Lainasaatavien yhteenlaskettu arvo nousi hieman 38 (35) miljoonaan euroon, mikä on 1,9 % (1,7 %) koko sijoitussalkusta. Joukkovelkakirjojen osuus sijoituksista kokonaisuudessaan nousi 46,6 %:iin (37,7 %) ja niiden käypä arvo 933 (786) miljoonaan euroon. Muiden rahoitusmarkkinainstrumenttien ja talletusten arvo oli 92 (58) miljoonaa euroa mikä on 4,6 (2,8) prosenttia sijoitusten kokonaismäärästä. Osakkeiden ja osuuksien osuus laski lähinnä pörssilaskun seurauksena 29,0 (40,8) prosenttiin. Niiden arvo oli 580 (852) miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten arvo 358 (354) miljoonaa euroa oli suunnilleen vuoden takaisella tasolla, kun taas niiden osuus kokonaissijoituksista nousi 17,9 (17,0) prosenttiin. Vakavaraisuus ja kokonaistulos Veritas Eläkevakuutuksen kokonaistulos käyvin arvoin aleni vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna ja oli -155,1 (143,2) miljoonaa euroa. Kokonaistulokseen sisältyy sijoitustoiminnan tulos -148,6 (124,6) miljoonaa euroa, vakuutustoiminnan tulos -8,5 (16,5) miljoonaa euroa ja hoitokustannusliikkeen tulos 2,0 (2,2) miljoonaa euroa. Sijoitusmarkkinoiden heilahtelut vaikuttivat Veritas Eläkevakuutuksen vakavaraisuuteen. Osittamaton lisävakuutusvastuu laski 48,7 (lisäystä 40,8) miljoonalla eurolla ja arvostuserot 101,8 (lisäys 79,7) miljoonalla eurolla. Toimintapääoma oli 310,8 (459,1) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 17,6 % (27,3 %), eli 2,3-kertainen (2,4) vakavaraisuusrajaan nähden. Syksyllä 2008 säädetyn määräaikaisen lain mukaan osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan. Tämä osa oli 73,3 (70,1) miljoonaa euroa. Ilman sen huomioimista olisi vakavaraisuusaste ollut 13,0 % (22,2 %). Asiakashyvityksiin siirrettiin 3,4 (5,2) miljoonaa euroa eli 0,20 % vakuutettujen palkkasummasta. Käyttökustannukset ja hoitokustannussuhde Kustannustehokas toiminta on yksi Veritas Eläkevakuutuksen keskeisistä tavoitteista. Asiakkaat hyötyvät kustannustehokkaasta toiminnasta, sillä puolet hoitokustannusliikkeen ylijäämästä maksetaan asiakkaille asiakashyvityksinä. Vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksilla katettavat liikekulut kohosivat 2,3 % ja olivat 15,7 (15,4) miljoonaa euroa. Hoitokustannustuotot kasvoivat 0,8 % ja olivat 17,7 (17,6) miljoonaa euroa. Liikekulut olivat 88,7 % (87,4 %) vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksista. Konserni Konserniin kuuluivat vuoden 2011 lopulla emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus sekä 33 kokonaan ja 3 osittain omistettua asunto- tai kiinteistöyhtiötä. Vuoden aikana hankittiin yksi uusi tytäryhtiö. Yhtään tytäryhtiötä ei myyty.

4 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Asiakkaat Veritas Eläkevakuutuksessa oli vuoden 2011 lopussa vakuutettuna arviolta (56 600) työntekijää ja (11 730) yrittäjää. Vakuutettujen määrä väheni 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. TyELvakuutusten määrä väheni jonkin verran ja oli (7 538). Yrityskohtainen työntekijöiden määrä nousi kuitenkin 7,5:stä 7,7:ään. Veritaksen vastuulla on myös puolet Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena myönnetyistä TyEL- ja YEL-vakuutuksista. Vakuutuskanta käsitti vuoden 2011 lopussa arviolta (9 800) työntekijää ja (1 182) yrittäjää. Vuoden aikana myönnettiin (2 883) uutta eläkettä, joista vanhuuseläkkeitä oli (2 006), työkyvyttömyyseläkkeitä 484 (427), osa-aikaeläkkeitä 102 (178), työttömyyseläkkeitä 31 (70) ja perhe-eläkkeitä 233 (202). Veritas maksaa lakisääteistä eläkettä henkilölle (26 141). Heistä (17 541) sai vanhuuseläkettä, (4 673) työkyvyttömyyseläkettä, 471 (541) osa-aikaeläkettä, 239 (443) työttömyyseläkettä ja (2 973) perhe-eläkettä. Asiakaspalvelu Aito asiakaskeskeisyys on kilpailuvaltti, jolla Veritas Eläkevakuutus erottautuu markkinoilla. Jokaiselle vakuutusasiakkaallemme on nimetty oma yhteyshenkilö. Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja ja välineitä tarjotakseen entistä asiakasystävällisempää palvelua. Vuonna 2011 otettiin yhteyttä niihin YEL-asiakkaisiin, joilla katsottiin olevan suhteellisesti alhainen työtulo. Tarkoituksena oli saada työtulo vastaamaan paremmin yritystoiminnan todellista tasoa. Nämä toimenpiteet sekä YEL-lakimuutos, joka laajensi YEL-vakuutuksen koskemaan entistäkin useampaa yrittäjää, nostivat keskimääräistä YELtyötuloa yli 9 prosentilla (19 084) euroon. Veritas Eläkevakuutus haluaa aktiivisesti kehittää vuoropuhelua yhtiön ja asiakkaiden välillä. Kolmatta kertaa lähetetty vakuutusote tarjosi nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuuden lähettää palautetta ja asiakastietoja verkon kautta. Yhtiön verkkosivusto veritas.fi uusittiin syyskuussa, ja uuden sivuston sisältö sekä toimivuus suunniteltiin asiakkailta aikaisemmin saadun palautteen perusteella. Mm. sähköiset TyEL- ja YELhakemuslomakkeet otettiin käyttöön. Asiakas voi nyt ottaa YEL-vakuutuksen myös perustayritys.fi -palvelun kautta. Viestintää asiakkaille ja suurelle yleisölle on myös tehostettu sosiaalisen median kautta. Vuonna 2011 Veritas Eläkevakuutus kehitti yhteisen pankki- ja vakuutuspaketin, Aktia Alfan, yhdessä Aktian kanssa. Aktia Alfa on tarkoitettu sekä uusille että jo vakiintuneille yrittäjille, jotka työllistävät enintään viisi henkilöä. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnista on tullut yksi tärkeimmistä teemoista eläkejärjestelmän kestävyydystä ja eläkevarojen riittävyydestä keskusteltaessa. Veritas Eläkevakuutus tarjoaa kaikille asiakkailleen tukea työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhtiö on jatkanut vuonna 2010 käyttöön otetun Serious Fun-palvelukonseptin kehittämistä. Syyskuussa 2011 lanseerattiin Serious Fun-verkkoportaali, jonka kautta työhyvinvointiin liittyvät materiaalit ovat saatavilla verkossa. Veritaksen asiakkaille tarjotaan myös neuvontaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ns. Avanti-ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena on ottaa asiakasyrityksissä käyttöön pysyvät ennaltaehkäisevät toimintatavat. Ohjelmalla, joka edellyttää sekä aikaa että taloudellisia panostuksia asiakasyritykseltä, pyritään saamaan aikaan konkreettisia tuloksia lisääntyneenä henkilöstötyytyväisyytenä ja korkeampana työmotivaationa. Vuonna 2011 yhtiössä oli käynnissä 118 Avanti-ohjelmaa. Yritysten työhyvinvointi oli voimakkaasti esillä vuonna Keväällä toteuttiin pilottiprojektina elämäntapaanalyysi Joensuun alueen yrittäjäasiakkaille. Analyysin tarkoituksena oli löytää menetelmiä työperäisen stressin vähentämiseksi ja tukea yksittäisen yrittäjän työssäjaksamista. Analyysi toteuttiin yhdessä Folkhälsanin kanssa. Marraskuussa vastaava analyysi tarjottiin yrittäjille Oulun seudulla. Henkilökunta Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on menestyksen avain. Keväällä 2011 yhtiö toteutti henkilöstötutkimuksen yhdessä Corporate Image Oy:n kanssa. Tutkimus osoittaa, että Veritaksen henkilöstön työviihtyvyys- ja sitoutumisindeksit ovat korkeampia kuin alalla keskimäärin. Yhtiössä oli keskimääräin 134 työntekijää vuonna Vuoden aikana palkattiin 17 uutta työntekijää ja 12 henkilöä lopetti Veritaksessa, joista neljä jäi eläkkeelle. Kaikista työntekijöista 42 prosentilla on äidinkielenään ruotsi ja valtaosa henkilöstöstä, 78 prosenttia, on naisia. Veritas Eläkevakuutuksella on kannustinjärjestelmä, joka koskee koko henkilökuntaa. Kannustinjärjestelmän tehtävänä on mm. selventää yhteyttä yhtiön strategisten tavoitteiden ja jokaisen yksittäisen työntekijän työpanoksen välillä. Kannustinjärjestelmään ei tehty merkittäviä muutoksia vuonna 2011.

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Hallinto Veritas Eläkevakuutuksen hallintotapa perustuu työeläkeyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja osakeyhtiöiden hallintoa koskevaan lainsäädäntöön sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen. Lisäksi Veritas Eläkevakuutus noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnoimaa listayhtiöiden hallinnointikoodia. Veritas Eläkevakuutus noudattaa suositusta soveltuvin osin, osittain koska työeläkeyhtiöistä säädetty laki edellyttää tiettyjä toimintaperiaatteita ja osittain koska yhtiötä ei ole pörssinoteerattu. Veritas Eläkevakuutuksen hallitus vastaa siitä, että yhtiötä johdetaan ammattimaisesti ja terveiden toimintaperiaatteiden mukaan sekä siitä että toiminta on tarkoituksenmukaiseti järjestetty. Toimitusjohtaja Kjell Sundström (Åbo Akademin säätiö) valittiin tammikuussa uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja talousjohtaja Anders Dahlbäck (Akava) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen muina jäseninä jatkoivat toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh (EK), toimitusjohtaja Stig-Erik Herrgård (EK), yksikönjohtaja Eivor Huldén, toimitusjohtaja Markus Jussila, konsernijohtaja Hannu Louhi (EK), toimitusjohtaja Anders Nordman, järjestösihteeri Anita Spring (SAK), asiamies Ralf Sund (STTK), professori Peter Wetterstein sekä asiamies Johan Åström (EK). Hallituksen varajäseniä olivat aluepäällikkö Piia Alvesalo (EK), pääekonomisti Olli Koski (SAK) ja toimitusjohtaja Jan Nybom. Kaikki hallituksen jäsenet sekä varajäsenet valittiin uudelleen tehtäväänsä vuodeksi 2012 hallintoneuvoston kokouksessa marraskuussa Hallitus kokoontui kaikkiaan 11 kertaa vuoden aikana. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2011 toimitusjohtaja Kjell Sundström (puheenjohtaja), talousjohtaja Anders Dahlbäck (Akava) sekä asiamies Johan Åström (EK). Valiokunnan jäsenet valittiin uudelleen toimikaudeksi Tarkastusvaliokunta käsittelee yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, raportointiin ja sisäiseen valvontaan liittyviä asioita. Hallituksen jäsenten pätevyyden ja osaamisen takaamiseksi yhtiö järjestää vuosittain hallintoseminaarin yhtiön luottamushenkilöille. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valvoa yhtiön hallintoa, josta hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat. Hallintoneuvosto valitsee yhtiön hallituksen jäsenet. Vuonna 2011 hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Peter Boström ja varapuheenjohtajana työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki (STTK). Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja valittiin uudelleen tehtäväänsä hallintoneuvoston kokouksessa marraskuussa Hallintoneuvoston nimitysvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2011 hallintoneuvoston puheenjohtaja Peter Boström (puheenjohtaja), varapuheenjohtaja Leila Kurki sekä asiamies Johan Åström. Valiokunnan tehtäviin kuuluu nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu hallintoneuvostolle ja yhtiökokoukselle. Puheenjohtaja Peter Boström, varapuheenjohtaja Leila Kurki ja asiamies Johan Åström jatkavat nimitysvaliokunnassa myös vuonna Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Boström osallistui yhteensä viiteen hallituksen kokoukseen. Myös yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Master of Law, OTK Jan-Erik Stenman on ollut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta Omat osakkeet Veritas Eläkevakuutus osti vuoden aikana 34 omaa osaketta. Hankintahintana käytettiin yhtiön hallituksen vahvistamaa osakkeiden matemaattista arvoa. Kauppahinnaksi muodostui sisältäen varainsiirtoveron yhteensä ,15 euroa, joka on vähennetty yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa mitätöidä yhtiön omistamat omaa osaketta. Mitätöinnin jälkeen yhtiön osakekanta koostuu osakkeesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallinta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan riskienhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa määritellään valvontaperiaatteiden lisäksi eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinoton rajat, vastuualueet ja avainluvut. Riskienhallintasuunnitelma kattaa yhtiön koko toiminnan. Sijoitustoiminnan periaatteet määritellään hallituksen vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa, jossa määritellään mm. eri omaisuuslajien välisen sijoitusallokoinnin sekä riskikeskittymien rajat. Sisäisen tarkastuksen päätehtävänä on turvata yhtiön riskienhallinta-, valvontaja hallintoprosessien tehokas toiminta asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen raamit määritellään hallituksen vuosittain vahvistamassa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmassa. Sisäinen tarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Riskienhallintaa esitellään laajemmin riskienhallintaosiossa. Tulevaisuudennäkymät Veritas Eläkevakuutus ei aio tehdä suuria muutoksia sijoitussalkkunsa allokointiiin vallitsevassa markkinatilanteessa. Vaikka sijoitusilmasto on tällä hetkellä vaativa ja yleistä keskustelua leimaa huoli talouden kehityssuunnasta, näyttää Veritas Eläkevakuutuksen

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 asiakaskunta yritysten palkkasummaan ilmoitettujen muutosten perusteella voivan suhteellisen hyvin. Vuonna 2012 yhtiössä aloitetaan todennäköisesti useita merkittäviä IT-hankkeita. Veritas Eläkevakuutus neuvottelee tällä hetkellä muun muassa yhtiön eläkekäsittelyjärjestelmän uudistamisesta. Tilinpäätösajankohdan jälkeen yhtiö on tehnyt sopimuksen ja ostanut 15 prosenttia yhtiön pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Aktia Vahinkovakuutus Oy:n osakekannasta. Osana samaa sopimusta ruotsalainen vahinkovakuutusyhtiö Folksam Sak osti 51 prosenttia Aktia Vahinkovakuutuksen osakekannasta ja Aktia Oyj:n omistusosuus laski 34 prosenttiin. Folksam Sakilla on lisäksi optio ostaa myöhemmin vielä 24 prosenttia Aktia Vahinkovakuutus Oy:n osakekannasta. Aktia Vahinkovakuutuksen osakkeiden osto vahvistaa Veritas Eläkevakuutuksen asemaa yhä kilpaillummilla markkinoilla. tarkoitus viedä päätökseen maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Tämän työn puitteissa selvitetään myös, miltä osin tulevan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden Solvenssi II -lainsäädännön hallintosäännöt sisällytetään lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä. Tavoitteena on perusteellisen uudistuksen voimaantulo aikaisintaan vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisätä työeläkealan kilpailua ja ehdottaa, että vakuutusmaksun yhtiökohtaisten hoitokustannusosien käyttöönottoa selvitettäisiin yhtiöiden toiminnan tehostamiseksi. Samanaikaisesti on käynyt tarpeelliseksi säädellä tarkemmin eläkeyhtiöiden tapaa tarjota työhyvinvointiin liittyviä palveluja. Vastuullinen menettely asiassa on hyödyksi koko alalle. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdotti vuonna 2010, että vakavaraisuuslainsäädäntöä uudistettaisiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset olivat luonteeltaan lähinnä teknisiä ja astuivat voimaan Maaliskuussa 2012 hallitus antoi eduskunnalle esityksen vakavaraisuuslainsäädännön muutoksista. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vahvistaa eläkelaitosten riskinottokykyä tehostamalla niin kutsuttujen riskipuskureiden käyttöä. Nykyiset puskurit, toimintapääoma ja tasoitusmäärä, yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi, joka toimii sekä sijoitus- että vakuutusriskipuskurina. Lakimuutoksen ehdotetaan astuvan voimaan vuoden 2013 alussa eli samaan aikaan kuin vuodesta 2008 voimassa olleiden väliaikaisten vakavaraisuuslainsäädännön lievennysten voimassaolo päättyy. Uudistuksen kolmannen ja viimeisen vaiheen valmistelut aloitettiin vuonna 2011 ja ne on

7 Tuloslaskelma Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo , ,09 Sijoitustoiminnan tuotot , ,05 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,77 Korvausvastuun kokonaismuutos , , , ,77 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,00 Liikekulut , ,46 Sijoitustoiminnan kulut , ,25 Vakuutustekninen tulos , ,66 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot , ,50 Tulos varsinaisesta toiminnasta , ,16 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,31 Tilikauden tulos , ,47

8 Tase Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,20 Muut pitkävaikutteiset menot , ,83 Ennakkomaksut , , , ,08 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,59 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,64 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,34 Rahoitusmarkkinavälineet , ,91 Kiinnelainasaamiset , ,28 Muut lainasaamiset , , , , , ,44 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,36 Vakuutuksenvälittäjiltä , , , ,46 Muut saamiset , , , ,49 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,65 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,55 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,87 Muut siirtosaamiset , , , ,54 Vastaavaa yhteensä , ,10

9 Tase Vastattavaa Oma pääoma Sidottu Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,95 Muut rahastot , ,20 Tilikauden tulos , , , ,62 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,98 Vakuutustekninen vastuuvelka (oma osuus) Vakuutusmaksuvastuu , ,00 Korvausvastuu , , , ,00 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,28 Muut velat , , , ,75 Siirtovelat , ,75 Vastattavaa yhteensä , ,10

10 Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus 0 0 Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus 0 0 Saadut korot Saadut osingot Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminnan muista tuotoista Maksut henkilöstökuluista Muut maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin, netto (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti 0 0 Maksetut osingot/ takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

11 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Seuraavat periaatteet koskevat sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen tilinpäätöstä että sen konsernitilinpäätöstä. Tilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen, sosiaali- ja terveysministeriön antamien kirjanpito- ja tilinpäätösmääräysten sekä fi nanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti ja osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vanhimpien tytäryhtiöiden osalta eliminoinnit on tehty päivätyn tilinpäätöksen arvojen mukaisesti. Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno on eliminoitu tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Konserniaktiiva on kohdistettu joko maa-alueisiin tai rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernitilinpäätöksestä on eliminoitu konsernin sisäinen osakeomistus. Vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta ja konsernin omasta pääomasta kirjataan vähemmistöosuutena. Konsernin liitetiedoissa ei ole esitetty eriä, jotka näkyvät emoyhtiön liitetiedoissa. Luottotappiot Saamiset kirjataan luottotappioina viimeistään silloin, kun ne on todettu lopullisiksi. Olennaiset vakuutusmaksusaamiset arvostetaan nimellisarvoonsa tai alempaan todennäköiseen arvoon. Sijoitusten luottotappiot kirjataan arvonalennuksina. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Valuuttakurssierot on käsitelty muina sijoitustoiminnan tuottoina/kuluina ja esitetään erikseen sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja koskevissa liitetiedoissa. Omaisuuden arvostus taseessa Aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot kirjataan alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla vähennettynä. Kiinteistöt kirjataan hankintamenon mukaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyinä. Jos todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kiinteistö arvostetaan alemman arvon mukaan. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenon tai alemman todennäköisen luovutushinnan mukaan. Tiettyjen kiinteistöomistusten kirjanpitoarvoihin on tehty arvonkorotus. Osakkeet ja osuudet kirjataan keskihintaperiaatteen mukaan ja arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää arvonalennuksilla korjatun kirjanpitoarvon. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkuperäisen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon korjattuna rahoitusmarkkinavälineen juoksuajalle jaksotetulla nimellisarvon ja hankintamenon erotuksella. Siltä osin kuin käypä arvo on kirjanpitoarvoa alempi eikä aleneminen johdu yleisen korkotason muutoksista rahoitusmarkkinavälineiden arvo on alennettu käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt alaskirjaukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää alaskirjauksin korjatun kirjanpitoarvon. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusaamiset on merkitty taseeseen alkuperäiseen arvoon tai tätä alempaan todennäköiseen arvoon. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisinstrumentteja kirjattaessa siitä huolimatta onko johdannaistransaktio suojaava vai ei. Johdannaisinstrumenttien kirjanpitoarvo muodostuu hankintahinnasta tai alemmasta käyvästä arvosta. Realisoimattomia positiivisia arvonmuutoksia ei merkitä kirjanpitoon. Suljettujen tai päättyneiden johdannaissopimusten tulos on kirjattu kokonaisuudessaan tulosvaikutteisena. Käyvän arvon määrittely Kiinteistöjen käypä arvo määritetään vuosittain erikseen fi nanssivalvonnan edellyttämällä tavalla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushintaa, joka voidaan saada vapailla markkinoilla riippumattomien osapuolten välillä tehtävässä kaupassa. Kiinteistösijoitusten käyvät arvot perustuvat merkittävimpien kiinteistöomistusten osalta myös ulkopuolisten arvioijien arviointi-instrumentteihin.

12 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeksi tilinpäätöspäivänä noteerattua ostokurssia. Niiden osakkeiden osalta, joille ei tilinpäätöspäivänä ole noteerattu ostokurssia, on käytetty viimeksi noteerattua päätöskurssia. Pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu yleensä alkuperäisestä hankinta-menosta tai alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Eräiden pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu substanssiarvon, voittokertoimien ja/ tai tehtyjen osakekauppojen perusteella lasketusta arvosta. Niin kutsuttujen pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään yleensä hallinnointiyhtiön alalla hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaan tekemää arviota osuuksien arvosta. Noteeraamattomien rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Johdannaisinstrumenttien käypänä arvona käytetään markkina-arvoa. Velkakirjasaamisten vakuudet on arvostettu todennäköiseen luovutushintaan. Velkasuhteen syntyessä vakuuden turvaava arvo on arvioitu yhtiön vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot Konsernin poistosuunnitelma on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaan ja perustuu arvioon varojen taloudellisesta käyttöiästä. Poistot perustuvat pääsääntöisesti alkuperäiseen hankintahintaan. Mikäli alkuperäistä hankintahintaa ei ole historiallisesti pystytty selvittämään, lähtöarvona on ollut päivätyn taseen kirjanpidollinen jäännösarvo ja mainittuun ajankohtaan perustuva taloudellinen elinikä. Seuraavia taloudellisia käyttöaikoja on sovellettu: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 v. Sijoitukset Teollisuus-, liike- ja toimistorakennukset 40 vuotta Asuinrakennukset 50 vuotta Aineelliset hyödykkeet Konttorikalusteet 5 vuotta Autot 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Muu kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 8 vuotta Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa vähennettyjen poistojen välinen poistoeron muutos on ilmoitettu erikseen emoyhtiön tuloslaskelmassa. Taseessa kertynyt poistoero ilmoitetaan emoyhtiön tilinpäätössiirtojen yhteydessä. Toimintokohtaiset kustannukset Liikekulut ja poistot ilmoitetaan tuloslaskelmassa toimintokohtaisesti vuosittain tehtyjen selvitysten perusteella. Prosentuaalinen jakauma voi siis vaihdella vuosittain. Tilinpäätössiirrot ja laskennallinen verovelka Erillisten yhtiöiden tilinpäätöksessä laskennallista verovelkaa ei vähennetä tilinpäätössiirroista. Konsernitaseessa tilinpäätössiirrot on jaettu vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan ja tulososuuden muutokseen. Verot Tuloslaskelmassa ilmoitetut verot sisältävät paitsi tilikauden arvioidun veron myös mahdolliset aikaisempien vuosien veroja koskevat oikaisuerät. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksin ja lisäeläkejärjestelyin. Eläkekulut on kirjanpidossa esitetty suoriteperusteisesti. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot (zillmerointi) Yhtiö ei ole aktivoinut vakuutusten hankintamenoja.

13 Tuloslaskelman liitteet Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TyEL:n mukainen vakuutus Työnantajan osuus , ,31 Työntekijän osuus , , , ,31 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,66 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,54 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 0, ,58 Vakuutusmaksutulo , ,09 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TyEL , ,32 YEL , , , ,99 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TyEL:n mukainen vakuutus , ,01 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,21 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,51 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , , , ,53 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TyEL-eläkkeet , ,30 YEL-eläkkeet , , , ,82 Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) vakuutusmaksusta ja palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkeosien kustannustenjaosta , ,09 YEL:n valtion osuus , ,26 VEKL:n valtion korvaus , , , , , ,68 Korvaustoiminnon hoitokulut , ,46 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , ,63 Maksetut korvaukset yhteensä , ,77 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Osinkotuotot, konserni ,00 0,00 Korkotuotot, konserni , ,27 Korkotuotot , ,77 Muut tuotot , , , ,00 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,02 Korkotuotot , ,99 Muut tuotot , , , ,28 Yhteensä , ,28 Arvonalentumisten palautukset , ,96 Myyntivoitot , ,81 Yhteensä , ,05

14 Tuloslaskelman liitteet Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista, konserni , ,50 Kulut kiinteistösijoituksista , ,01 Kulut muista sijoituksista , ,93 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut , ,07 Korkokulut, konserni , ,61 Yhteensä , ,12 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset , ,77 Rakennusten suunnitelmapoistot , , , ,92 Myyntitappiot , ,21 Yhteensä , ,25 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,80 Tuloslaskelman erä liikekulut Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutusten palkkiot , ,15 Muut vakuutusten hankintamenot , , , ,08 Vakuutusten hoitokulut , ,61 Hallintokulut Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus , ,28 Oikeushallintomaksu , ,17 Finanssivalvonnan valvontamaksu , , , ,18 Muut hallintokulut , ,59 Yhteensä , ,46 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut , ,46 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , , , ,09 Liikekulut , ,46 Sijoitustoiminnan hoitokulut Kulut kiinteistösijoituksista , ,32 Kulut muista sijoituksista , ,14 Kokonaisliikekulut yhteensä , ,01 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,78 Eläkekulut , ,31 Muut henkilöstösivukulut , ,16 Yhteensä , ,25

15 Tuloslaskelman liitteet Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Hallituksen jäsenet Hallintoneuvoston jäsenet Johdon eläkesitoumukset ja rahalainat Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 61-vuotiaana, josta aiheutuva vastuu on katettu eläkevakuutuksella. Hallintoveuvoston tai hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Yhtiö ei ole myöntänyt lainoja yhtiön johdossa oleville henkilöille eikä hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille. Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut Henkilöstön keskimääräinen luku Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana

16 Taseen liitteet Sijoitukset Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) Ei-suojaavat johdannaiset Kirjanpitoarvo Käypä arvo Muut saamiset Ennakkomaksut optiosopimuksista Muut velat Ennakkomaksut optiosopimuksista Futuurit Termiinisopimukset Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

17 Taseen liitteet Sijoitukset Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus) Ei-suojaavat johdannaiset Kirjanpitoarvo Käypä arvo Muut saamiset Ennakkomaksut optiosopimuksista Muut velat Ennakkomaksut optiosopimuksista Futuurit 0 0 Termiinisopimukset Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

18 Taseen liitteet 2011 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1) 1) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Kiinteistösijoitusten muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankinameno Kertyneet poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Arvonalentumiset Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset 0 Vähennykset 0 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ) Sisältää kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot.

19 Taseen liitteet Osakkeet ja osuudet Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusomaisuus Kotimaiset noteeratut osakkeet Aktia Bank Abp, A Suomi 8,58 % Aktia Bank Abp, R Suomi 10,64 % Atria Yhtymä Oyj, A Suomi 2,18 % Basware Oyj Suomi 2,97 % Biotie Therapies Oyj Suomi 1,98 % Cargotec Oyj Suomi 0,99 % Finnair Oyj Suomi 1,16 % Fortum Oyj Suomi 0,10 % Kemira Oyj Suomi 1,04 % Kesko Oyj Suomi 0,54 % Lassila & Tikanoja Oyj Suomi 1,44 % Marimekko Oyj Suomi 2,74 % Metso Oyj Suomi 0,29 % Nokia Oyj Suomi 0,09 % Nokian Renkaat Oyj Suomi 0,28 % Nordea Pankki Oyj Suomi 0,03 % Nordic Aluminium Oyj Suomi 2,87 % Okmetic Oyj Suomi 2,69 % Olvi Oyj Suomi 0,99 % Oriola-KD Oyj Suomi 0,64 % Outokumpu Oyj Suomi 0,85 % Outotec Oyj Suomi 0,66 % Ponsse Oyj Suomi 1,21 % Pöyry Oyj Suomi 1,79 % Raisio Yhtymä Oyj, V Suomi 1,60 % Ramirent Oyj Suomi 1,51 % Stockmann Oyj Abp, A Suomi 0,23 % UPM-Kymmene Oyj Suomi 0,13 % Viking Line Oyj Suomi 0,26 % Wärtsilä Oyj Abp, B Suomi 0,25 % YIT Oyj Suomi 0,93 % Ålandsbanken Abp, A Suomi 1,91 % Ålandsbanken Abp, B Suomi 2,09 % Ulkomaiset noteeratut osakkeet Autoliv Inc. SDB Ruotsi Altona Mining Norja Altona Mining Australia Dannemora Mineral B Ruotsi Nordic Mines AB Ruotsi Northland Resources Inc. Kanada TTS Marine Asa Norja Volvo Ab, B Ruotsi Kotimaiset noteeraamattomat osakkeet Finda Oy Suomi 0,30 % Försäkrings Ab Garantia Suomi 2,00 % Goodmill Oy Suomi 15,62 % M-Brain Oy Suomi 17,93 % Multi Touch Suomi 8,59 % Tornator Timberland Oy Suomi 2,50 % VVO-Yhtymä Oyj, A Suomi 0,20 %

20 Taseen liitteet Osakkeet ja osuudet Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Korkorahastot Aktia Corporate Bond+, D Aktia Emerging Markets Bond+, D Aktia Emerging Markets Local Currency Bond+, D Aktia Emerging Markets Local Currency Bond T-bill +, D Babson Capital European Senior Loans Limited High Yield Bluebay Invest Grade Bond Base Bluebay Global Diversified Corporate Bond Fund Bluebay Global High Yield Bond Evli European High Yield B Harbourmaster HCM Loan Investments class Ahigh Yield Investec EM Local Currency Dynamic Debt I Acc Gross USD Neuberger Berman High Yield Bond Fund I Nordea Dedicated Invt FIS X-Credit FD BI-Eur High Yield Osakerahastot Aberdeen Global Asia Pacific Black Rock European Focus Fond Black Rock Global funds Latin America Comgest Growth Emerging Markets Equity DB X-Trackers DJ EU STX 50-1C Fund DB X-Trackers DJ STOXX DB X-Trackers MSCI USA TRN Index EFT 1C East Capital Bering Balkan Fund East Capital Bering Central Asia Fund East Capital Bering Russia Fund East Capital Bering Ukraine Fund East Capital Eastern European Fund East Capital Explorer BTA East Capital Russian Fund Eagle US Small Cap Equity Eaton Vance International Fourton Odysseus, A Fourton Stamina, A Macquarie Asia New Stars OP-Kehittyvä Aasia Pääomarahastot Capital Dynamics S.C.A.-Global Secondaries III East Capital Financials Investors Essedel Russia Opportunity Fund Ky Finnmezzanine Rahasto III A Ky First European Fund Investments Mandatum Pääomarahasto I Ky Nordic Mezzanine Gp II Nordic Mezzanine Gp III Pohjola Selected Opportunities Fund Ky Polaris Private Equity III RCP Secondary Opportunity Fund Sentica Buyout III Ky Sovereign Capital Limited Partnership III

21 Osakkeet ja osuudet Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kiinteistörahastot AKR Tuotto Ky AKR Verto Ky CapMan Real Estate Fund II Ky Forum Fastighets Kb Sponda Kiinteistörahasto I Ky Sponda Kiinteistörahasto II Ky VCA Baltic Retail Fund Ky Muut rahastot AIM Insurance Strategies Fund Alpha 15 Fund- Class A BNP Harewood Volhedge Catco Reinsurance Fund Ltd Catco 2 SP 1 Reinsurance Fund Ltd H.I.G. Bayside Loan Opportunity Cayman Fund II Perella Weinberg Opportunity Offshore Fund II B Perella Weinberg Opportunity Offshore Fund III B Selectinvest Arbitrage/Liqudation Class C

22 Taseen liitteet Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Hankintameno Edellisenä vuonna loppuun poistetut Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Edellisenä vuonna loppuun poistetut Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo

23 Vuosikertomus 2010 Taseen liitteet Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Muut lainasaamiset vakuuden mukaan eriteltynä Muut lainasaamiset Pankkitakaus Takausvakuutus Nimivakuus Vakuutuskirja Muu vakuus Jäljellä oleva hankintameno Eläkelainasaamisten yhteismäärä Muut kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Jäljellä oleva hankintameno yhteensä Konsernisaamiset ja -velat Muut saamiset Muut lyhytaikaiset velat Muut siirtosaamiset Ennakkoon maksetut eläkkeet Saatavia Eläketurvakeskukselta Muut siirtosaamiset Oman pääoman muutokset Osakepääoma Osakepääoma Osakkeiden lkm kpl Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Muu oma pääoma Varmuusrahasto Lunastetut omat osakkeet, 2011: 34 kpl/ 2010: 1 kpl Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä Hallituksen käyttövarat Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä Eri tarkoituksiin