Vuosikertomus tilinpäätös. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

Transkriptio

1 2010 tilinpäätös Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitteet Taseen liitteet Avainluvut ja analyysit Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) Avainluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan nettotuotto Riskien hallinta Luettelo yhtiön kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä Hallituksen esitys voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen (Veritas Eläkevakuutus) toimintaympäristöä leimasi vuonna 2010 osakemarkkinoiden nopea elpyminen. Markkinoiden voimakkaan kehityksen ansiosta yhtiön sijoitustuotto oli erittäin hyvä, työeläkeyhtiöiden paras. Tämän seurauksena yhtiön vakavaraisuus vahvistui entisestään. Pitkään jatkuneet panostukset henkilöstön työhyvinvointiin näkyvät nyt korkeana henkilöstötyytyväisyytenä. Yhtiön tärkein voimavara, henkilöstö, edistää kasvua korkealaatuisen asiakaspalvelun kautta. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusstrategia johti loistavaan tulokseen vuonna 2010 ja yhtiön sijoitukset tuottivat yksityisistä työeläkeyhtiöistä parhaiten. Yhtiön analyysi talouden kehityksestä sekä markkinoiden reaktioista oli oikea, ja eri sijoitusmarkkinoiden välinen allokointi onnistui hyvin. Yhtiön sijoitukset ovat tuottaneet hyvin myös pitkällä aikavälillä mitattuna. Sijoitussalkun vuosittainen tuotto on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut 5,6 %. Yhtiö on viime vuosina panostanut voimakkaasti henkilöstötyytyväisyyteen. Sitä onkin onnistuttu parantamaan ja sairauspoissaolopäivien määrää vähentämään. Yrityksen arvokkain voimavara on sen henkilöstö, ja työeläkealan toimijana Veritaksella on edelläkävijän rooli työhyvinvointiasioissa. Tyytyväisestä henkilöstöstä on myös kilpailuetua, sillä se parantaa asiakaspalvelun laatua. Työeläkejärjestelmä kehittyy Taatakseen edellytykset maan eläkevarojen pitkäjänteiselle ja te hokkaalle sijoittamiselle hallitus ehdotti helmikuussa, että vuoden 2008 lopussa säädetyn määräaikaisen vakavaraisuuslain voimassaoloaikaa pidennetään kahdella vuodella vuoden 2010 lopusta vuoden 2012 loppuun saakka. Toukokuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriö asetti kaksi työryhmää, joiden tehtävänä oli selvittää vakavaraisuussääntöjen muuttamistarpeita pidemmällä aikavälillä fi nanssikriisistä saatujen kokemusten perusteella. Työryhmät luovuttivat selvityksensä vuonna Selvitykset sisälsivät useita, kolmessa eri vaiheessa toteutettavia ehdotuksia. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat, nykyistä lainsäädäntöä tarkentavat lainmuutokset tulevat voimaan Muut muutokset ehdotetaan toteutettavaksi myöhemmin, koska ne sisältävät laajamittaisempia vakavaraisuussääntöjen muutoksia. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt aloittivat keväällä 2010 yhteisen, kestävään taloudelliseen kehitykseen tähtäävän kasvu- ja työllisyysohjelman valmistelun. Osana ohjelmaa asetettiin työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin selvittää työeläkejärjestelmän kehittämismahdollisuuksia työurien pidentämisen näkökulmasta katsottuna. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johtama työryhmä jätti raporttinsa maaliskuussa Raportti sisälsi seikkaperäisen selvityksen työeläkejärjestelmän eri kehittämisvaihtoehdoista ja se noussee keskusteluihin tulevaa hallitusohjelmaa työstettäessä. Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski luovutti maaliskuussa 2011 työhyvinvointityöryhmän raportin pääministerille. Ryhmä jatkoi johtaja Jukka Ahtelan työelämätyöryhmän aloittamaa työtä ja selvitti, millä keinoin työkyvyttömyyden pitkittymistä voidaan ennaltaehkäistä. Työeläkealan työhyvinvointitoiminnan tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ryhmä ehdottaa, että tämän tyyppisen toiminnan sääntelymahdollisuuksia selvitettäisiin. Sääntelyn arvioidaan vaikuttavan myönteisesti myös työeläkeyhtiöiden väliseen kilpailuun. Kilpailuvirasto syventyy helmikuussa 2011 julkaisemassaan selvityksessä Viisas sääntely toimivat markkinat työeläkealan kilpailutilanteeseen. Selvityksessä käsitellään muun muassa työeläkemarkkinoiden erityispiirteitä kuten hajautettua hallinnointia, järjestelmäyhteistyötä, vakuutusten siirtoon liittyviä ongelmia sekä vakuutusten nk. paketointia. Yhteenvetona kilpailuvirasto toteaa, että alan toiminta saattaisi olla tehokkaampaa, jos kilpailuolosuhteet olisivat vapaammat. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 aloittama kilpailuselvitys on edelleen työn alla. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 2010 myönnetyt vanhuuseläkkeet olivat 0,83 % pienempiä kuin ne olisivat olleet ilman elinaikakertoimen huomioimista. Kerrointa sovellettiin vuonna 1948 tai myöhemmin syntyneille henkilöille myönnettyihin eläkkeisiin. Eläkkeen pienenemistä voi kompensoida työskentelemällä pidempään. Vakuutusmaksutulo kasvoi 2,4 % Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu oli 22,0 % palkkasummasta vuonna 2010 eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Alle 53-vuotiaiden palkansaajien työeläkemaksu oli 4,5 % (4,3 %) palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 5,7 % (5,4 %). Tasoitusmäärän työttömyyseläkeosan pienentämiseksi pienet ja keskisuuret työnantajat saivat tilapäisen alennuksen, joka oli enintään 0,6 % palkasta. Kuten palkansaajien TyEL-maksu, myös YEL-vakuutusmaksu on sidoksissa ikään. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu oli 21,2 % (20,8 %) vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53 vuotta täyttäneiden 22,4 % (21,9 %). Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo kasvoi myös vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna TyEL-va-

4 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 kuutusmaksutulo kasvoi 2,7 % ja oli 331,1 (322,6) miljoonaa euroa. YEL-vakuutusmaksutulo oli 49,2 (49,0) miljoonaa euroa. Mainituista maksutuloista TyEL- ja YELlisäeläkevakuutusten osuus oli 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan maksutulo kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 8,8 miljoonaa euroa eli 2,4 %. Kasvu johtuu osittain hyvästä siirtotuloksesta ja osittain siitä, että asiakasyritysten palkkasummat ovat nousseet. Vakuutusmaksusaatavien luottotappiot kasvoivat kuitenkin vuonna 2010 ja olivat 4,6 (4,1) miljoonaa euroa. Vakuutettujen määrä kasvoi Vakuutettujen määrä kasvoi Veritas Eläkevakuutuksessa 1,5 % vuonna Yhtiöllä oli vuoden 2010 lopulla arviolta (55 000) TyEL-vakuutettua ja (12 340) YEL-vakuutettua. Edellä mainittujen Veritas Eläkevakuutuksen suoraan myöntämien työntekijäja yrittäjäeläkevakuutusten lisäksi yhtiö vastaa Försäkringsaktiebolaget Pensions- Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena Ahvenanmaalla myönnetystä vakuutuskannasta. Veritas Eläkevakuutuksen osuus on puolet tästä kannasta, joka vuoden 2010 lopussa käsitti arviolta (9 300) työntekijää ja (1 196) yrittäjää. Eläkkeet Korvauksia maksettiin vuonna 2010 yhteensä 340,1 (320,4) miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy yhteensä 3,6 (2,7) miljoonan euron hoitokulut sekä 0,4 (0,5) miljoonaa euroa työhyvinvointitoiminnan kustannuksia. Lakisääteisiä TyEL-eläkkeitä maksettiin 290,2 (271,2) miljoonaa euroa ja YEL-eläkkeitä 45,8 (46,0) miljoonaa euroa. Vuoden aikana myönnettiin (3 063) eläkettä, joista vanhuuseläkkeitä oli (1 928), työkyvyttömyyseläkkeitä 427 (507), osa-aikaeläkkeitä 178 (211), työttömyyseläkkeitä 70 (200) ja perhe-eläkkeitä 202 (217). Joulukuun 2010 lopussa Veritas Eläkevakuutuksesta lakisääteisen eläkkeensä saavia henkilöitä oli yhteensä (25 227). Näistä vanhuuseläkkeitä oli (16 079), työkyvyttömyyseläkkeitä (4 918), osa-aikaeläkkeitä 541 (557), työttömyyseläkkeitä 443 (730) ja perhe-eläkkeitä (2 943). Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli 1 882,7 (1 722,1) miljoonaa euroa Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 1 095,4 (1 016,8) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 787,4 (705,3) miljoonaa euroa. Vastuuvelan korkoutusvaatimukset määräytyvät niin, että 10 % on sidoksissa työeläkelaitosten keskimääräiseen noteerattujen osakkeiden tuottoprosenttiin ja jäljelle jäävä muu osa työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen. Viimeksi mainittu määräytyy niin, että 3 %:n rahastokorkoon lisätään nk. täydennyskerroin. Vuonna 2010 osaketuottoon sidottu vaatimus oli 20,67 % ja täydennyskerroin 0,24 % ajalla ja lopun vuotta 0,98 %. Perustekorko, jota käytetään mm. vakuutusmaksujen korkoutuksessa, oli 3,5 % ajalla ja loppuvuoden 4,5 %. Elpyvät sijoitusmarkkinat Vuonna 2009 alkanut sijoitusmarkkinoiden elpyminen jatkui vuonna 2010, ja vuosi oli yhtiön sijoitustoiminnan kannalta erittäin menestyksekäs. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitustuotto oli eläkevakuutusyhtiöistä selvästi paras. Samalla kun reaalitalouden syklinen elpyminen kävi yhä ilmeisemmäksi, osakemarkkinoiden arvostus koheni niin, että osakkeet ja osakkeisiin liittyvä riski ts. yritysobligaatiot tuottivat erittäin hyvin. Veritas Eläkevakuutus lisäsi kevään aikana osakkeiden ja yrityslainojen osuutta salkussaan ja pystyi näin hyödyntämään markkinoiden nopean kehityksen. Vuoden 2010 pääteema oli Euroopan valtioiden velkaantuminen. Euroalueen valtionobligaatioiden kannalta vuosi alkoi vahvasti ja ne tuottivatkin syksyllä parhaimmillaan noin 6 %. Vähitellen kävi yhä ilmeisemmäksi, että tiettyjen länsieurooppalaisten maiden valtionvelka oli kehittynyt ongelmaksi ja on sitä yhä. Valtionobligaatiomarkkinoiden tuotto laski siksi vuoden lopussa reiluun prosenttiin. USA:ssa tilanne on monella tapaa vieläkin vaikeampi, koska velkaantuminen yhteiskunnassa kokonaisuudessaan nousee arviolta n prosenttiin bruttokansantuotteesta. Pelkästään amerikkalaisen yhteiskunnan korkokustannukset ovat n. 10 % bruttokansantuotteesta vuodessa. Suomen osakemarkkinat tuottivat 23,5 % (29,8 % jos suurimpien yritysten paino rajataan 10 %:iin). Eurooppalaiset korkeamman luottoluokituksen yritysobligaatiot tuottivat 13,4 %, koska valtionlainamarkkinoiden vaikeudet vaikuttivat niiden tuottoon. Heikomman luottoluokituksen yritysobligaatiot tuottivat lähes 14,3 % sijoittajien kasvavan riskinnälän ansiosta. Vuonna 2010 eläkeyhtiöiden allokoinnissa nähtiin myös epätavallisen suuria eroja. Tämä on tosin hyvä asia, sillä se merkitsee riskin hajautumista koko eläkejärjestelmän tasolla. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitetun pääoman nettotuotto käyvin arvoin oli 11,5 % (10,8 %). Parhaiten tuottivat yhtiön osakesijoitukset, 22,0 % (32,1 %). Listattujen osakkeiden tuotto oli 24,6 %. Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin laskettuina olivat 214 (181) miljoonaa euroa vuonna Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkun markkina-arvo oli vuodenvaihteessa (1 858) miljoonaa euroa. Lainasaatavien yhteenlaskettu arvo laski 35 (46) miljoonaan euroon, mikä on 1,7 % (2,5 %) koko sijoitussalkusta. Joukkovel-

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 kakirjojen osuus sijoituksista kokonaisuudessaan oli 37,7 % (48,3 %) käyvän arvon laskiessa 786 (898) miljoonaan euroon. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkussa oli muita rahoitusmarkkinainstrumentteja ja talletuksia 2,8 % (3,5 %). Niiden arvo oli 58 (65) miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien osuus kasvoi. Osakkeiden arvo oli 852 (477) miljoonaa euroa, mikä nostaa osakkeiden ja osuuksien osuuden 40,8 %:iin (25,6 %) sijoitusten kokonaismäärästä. Kiinteistösijoitusten osuus oli 17,0 % (20,1 %) sijoitusten kokonaismäärästä eli 354 (372) miljoonaa euroa. Länsimaiden velkaantuminen sekä talouden painopisteen siirtyminen kehitysmaihin on teema, joka pitänee pintansa myös vuonna On hyvin todennäköistä, että markkinoilla nähdään ajoittain korkeaa volatiliteettiä mitä ei yllättävää kyllä tapahtunut vuonna 2010 reaalitalouden suurista kysymysmerkeistä huolimatta. Vahva vakavaraisuus hyvän sijoitustuoton ansiosta Veritas Eläkevakuutuksen vuoden 2010 kokonaistulos käyvin arvoin oli huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 143,2 (88,8) miljoonaan euroon. Kokonaistulokseen sisältyy sijoitustoiminnan tulos 124,6 (89,4) miljoonaa euroa, vakuutustoiminnan tulos 16,5 (-3,0) miljoonaa euroa ja hoitokustannusliikkeen tulos 2,2 (2,4) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan hyvän tuloksen ansiosta yhtiön vakavaraisuus vahvistui. Osittamaton lisävakuutusvastuu kasvoi 40,8 (30,5) miljoonalla eurolla ja arvostuserot 79,7 (56,9) miljoonalla eurolla. Toimintapääoma oli 459,1 (333,5) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 27,3 % (21,3 %), eli 2,4-kertainen (3,0) vakavaraisuusrajaan nähden. Syksyllä 2008 säädetyn määräaikaisen lain mukaan osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan. Tämä osa oli 70,1 (65,3) miljoonaa euroa. Ilman sen huomioimista olisi vakavaraisuusaste ollut 22,2 % (16,4 %). Asiakashyvityksiin siirrettiin 5,2 (3,9) miljoonaa euroa eli 0,33 % vakuutettujen palkkasummasta. Tavoitteena alan paras asiakaspalvelu Veritas Eläkevakuutuksen tavoitteena on alan paras asiakaspalvelu. Vuonna 2009 yhtiö määritteli ensimmäistä kertaa toimintasektoreilleen muun muassa puhelin- ja sähköpostipalveluun sekä käsittelyaikoihin liittyviä palvelulupauksia. Palvelun laadun hienosäätämiseksi entisestään lupauksia täsmennettiin vuodeksi Palvelutilastot osoittavat, että kaikki palvelulupaukset lunastettiin reippaasti vuonna Syksyllä 2010 lähetettiin toista kertaa kaikille yritysasiakkaille kirjallinen vakuutusote. Asiakkaat voivat otteen avulla päivittää tietojaan, tilata palveluja sekä saada käytännön vinkkejä vakuutuksestaan. Ote on osoittautunut oivaksi yhteydenpidon välineeksi muiden joukossa ja asiakkaamme käyttivät sitä aktiivisesti. Vuonna 2010 toteutettiin asiakastutkimus, joka osoitti asiakkaiden olevan tyytyväisiä yhtiön henkilökohtaiseen ja asiantuntevaan palveluun. Veritaksen asiakkaat ovat myös selvästi alan keskimäärää halukkaampia suosittelemaan yhtiötä uusille asiakkaille. Veritas Eläkevakuutus uudisti toukokuun alussa organisaatiotaan. Organisaatiomuutoksen tarkoituksena on henkilöstön asiakaskeskeisyyden sekä laajan asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen. Hyvinvoiva ja tyytyväinen henkilöstö on avain menestykseen Veritas Eläkevakuutus jatkoi sisäisiä kasvupanostuksiaan vuonna 2010 järjestämällä koko henkilöstölle yhteisen suunnittelupäivän. Päivän tarkoituksena oli saada henkilökunta mukaan yhtiön strategiseen suunnitteluun sekä kannustaa henkilöstöä kehittämään työkaluja yhtiön myynnille, asiakaspalvelulle ja jokaisen henkilökohtaiselle kehitykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hedelmällisen kasvun ohjelma käynnistettiin jo vuonna 2007 ja siitä on tullut pysyvä osa yhtiön strategiasuunnittelua. Työhyvinvointiohjelma Veritas Eläkevakuutus tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden työhyvinvoinnin kehittämiseen erityisen Avanti-ohjelman kautta. Avanti-ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan aina yhdessä asiakasyrityksen kanssa ja niiden tavoitteena on saada aikaan toimiva ja tuottoisa työympäristö. Ohjelma vaatii asiakasyritykseltä aikaa ja panostusta, mutta on kannattava sijoitus tulevaisuuden kannalta. Samalla ohjelma edistää työntekijöiden työurien pidentämistä lisäämällä työviihtyvyyttä sekä laajemmasta näkökulmasta katsottuna tarjoamalla asiakasyrityksille työkaluja ja luomalla yritysjohdolle mahdollisuuksia kehittää yrityksen työhyvinvointitoimintaa itse. Vuonna 2010 Avanti-ohjelmaa kehitettiin ottamalla käyttöön uusi työkalukokonaisuus. Tämä nk. Serious fun -työkalupakki tarjoaa tukea asiakasyritysten toiminnansuunnitteluun erityisesti työhyvinvointia ajatellen. Yritysvastuu Veritas Eläkevakuutuksen tehtävänä on luoda turvallisuutta, joka ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Yleishyödyllisen sponsoritoimintansa painopistealueeksi yhtiö on valinnut ennaltaehkäisevän nuorisotyön. Veritas on vuodesta 2006 alkaen tukenut Zest-nuoriso-ohjelmaa. Zest on suunnattu yläasteikäisille nuorille ja sen tarkoituksena on tukea heitä sosiaalisten taitojen oppimisessa. Samalla halutaan kannustaa nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja lahjakkuuksiaan sekä kehittämään näitä. Lukuvuoden loppuun men-

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 nessä Zest-ohjelman puitteissa oli tehty yli kouluvierailua ja tavoitettu yli nuorta. Koulutussektorilla Veritas Eläkevakuutus tekee yhteistyötä Yrkeshögskolan Novian kanssa. Yhteistyö kattaa ydinalueet työhyvinvointi, ympäristöjohtaminen, kiinteistöhallinto ja virtuaalinen koulutus. Yhteistyön tavoitteena on yhteisten ydinalueiden kehittäminen keskinäisen konsultoinnin ja asiantuntija-avun kautta. Yhteistyö tarjoaa myös opiskelijoille arvokkaan yhteyden elinkeinoelämään, ja samalla Veritas pääsee hyödyntämään mainittujen aihealueiden viimeisintä tietoa. Ympäristöjohtamisen alalta yhtiölle luovutettiin tammikuussa 2010 ympäristökartoituksena toteutettu lopputyö, jonka tarkoituksena on ohjata yhtiön materiaalin- ja energiankäyttöä ympäristölle suotuisampaan suuntaan. Ympäristöasioihin keskittyvä projektiryhmä on jatkanut työtä pääkonttorissa. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Finanssialan Keskusliiton (FK) ja Työeläkevakuuttajat TELAn työskentelyyn. Edunvalvonta on erityisen tärkeää sellaisten muutos- ja kehitysehdotusten yhteydessä, jotka koskevat alaa kokonaisuutena tai eri asiakassegmenttejä. Tärkeä merkitys on myös Eläketurvakeskuksen työryhmissä tapahtuvalla yhteistyöllä, jonka kautta mm. eläkeratkaisujen yhteinen linja määrittyy. Hallinto Veritas Eläkevakuutuksen hallintotapa perustuu työeläkeyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja osakeyhtiöiden hallintoa koskevaan lainsäädäntöön sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen. Lisäksi Veritas Eläkevakuutus noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnoimaa listayhtiöiden hallinnointikoodia. Veritas Eläkevakuutus noudattaa suositusta soveltuvin osin, osittain koska työeläkeyhtiöistä säädetty laki edellyttää tiettyjä toimintaperiaatteita ja osittain koska yhtiötä ei ole pörssinoteerattu. Työeläkeyhtiöiden hallintoa koskeva lainsäädäntö edellyttää hallituksen jäseniltä pätevyyttä ja osaamista työeläkekysymyksissä. Tästä syystä Veritas Eläkevakuutus järjesti yhtiön luottamushenkilöille hallintoseminaarin vuonna Yhtiön hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2010 uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Kjell Sundströmin ja varapuheenj ohtajaksi talousjohtaja Anders Dahlbäckin (Akava). Hallitukseen kuuluivat myös toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh (EK), toimitusjohtaja Stig-Erik Herrgård (EK), yksikönjohtaja Eivor Huldén, toimitusjohtaja Kurt Häggblad, konsernijohtaja Hannu Louhi (EK), toimitusjohtaja Anders Nordman, järjestösihteeri Anita Spring (SAK), asiamies Ralf Sund (STTK), professori Peter Wetterstein ja asiamies Johan Åström (EK). Hallituksen varajäseniä olivat aluepäällikkö Piia Alvesalo (EK), pääekonomisti Olli Koski (SAK) ja toimitusjohtaja Jan Nybom. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden 2010 aikana. Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa sekä hallituksen työjärjestystä. Veritas Eläkevakuutuksen hallintoneuvosto valitsi syyskokouksessaan 2010 uuden jäsenen, Markus Jussilan, yhtiön hallitukseen. Toimitusjohtaja Kurt Häggblad jätti hallituksen joulukuussa Muut hallituksen jäsenet valittiin uudelleen toimikaudelle Myös aluepäällikkö Piia Alvesalo, pääekonomisti Olli Koski ja toimitusjohtaja Jan Nybom jatkavat hallituksen varajäseninä vuonna Vuonna 2010 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Peter Boström ja varapuheenjohtajana asiamies Leila Kurki. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Boström osallistui kuuteen hallituksen kokoukseen vuonna Yhtiön toimitusjohtajalla on myös oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Master of Law, OTK Jan-Erik Stenman on ollut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta Hallintoneuvoston syyskokouksessa marraskuussa 2010 Peter Boström valittiin uudelleen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Asiamies Leila Kurki (STTK) jatkaa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuonna Hallintoneuvoston nimitysvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2010 hallintoneuvoston puheenjohtaja Peter Boström (valiokunnan puheenjohtaja), varapuheenjohtaja Leila Kurki sekä asiamies Johan Åström. Valiokunnan tehtäviin kuuluu nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu hallintoneuvostolle ja yhtiökokoukselle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallinta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan riskienhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa määritellään valvontaperiaatteiden lisäksi eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinoton rajat, vastuualueet ja riskimittarit. Riskienhallintasuunnitelma kattaa yhtiön koko toiminnan. Sijoitustoiminnan periaatteet määritellään hallituksen vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa, jossa puolestaan määritellään mm. sijoitusten allokointi eri omaisuuslajien välillä ja riskikeskittymien rajat. Sisäisen tarkastuksen päätehtävänä on osaltaan turvata yhtiön riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokas toiminta asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Riskienhallintaa esitellään laajemmin liitetietojen riskienhallintaosiossa. Kustannustehokasta toimintaa Vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksilla katettavat liikekulut kohosivat 5,2 % ja olivat 15,4 (14,6) miljoonaa euroa. Hoitokustannustuotot kasvoivat 3,4 % ja olivat 17,6 (17,0) miljoonaa euroa. Tämä

7 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 tarkoittaa, että liikekulut olivat 87,4 % (85,9 %) vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksista. Asiakkaat hyötyvät kustannustehokkaasta toiminnasta, sillä puolet hoitokustannusliikkeen ylijäämästä maksetaan asiakkaille asiakashyvityksinä. Muutoksia konsernirakenteessa Konserniin kuuluivat vuoden 2010 lopulla emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus sekä 32 kokonaan ja kolme osittain omistettua asunto- tai kiinteistöyhtiötä. Vuoden aikana ei hankittu uusia tytäryhtiöitä. Viisi tytäryhtiötä myytiin. Konsernin tulos Veritas Eläkevakuutuksen konsernituloslaskelma osoittaa 1,3 (+1,1) miljoonan euron tappiota. Vaatimus soveltaa yleisiä konsernilaskentaperiaatteita eläkevakuutusyhtiöihin johtaa siihen, että konsernitilinpäätöksen informaatioarvo on vähäinen kaikkien konsernitason kirjausten rasittaessa omaa pääomaa, kun taas emoyhtiön tulos kirjataan suurimmaksi osaksi vastuuvelkaa vastaan (nk. osittamaton lisävakuutusvastuu), ja esitetään vain hyvin pieneltä osin omassa pääomassa tilikauden voittona. Omat osakkeet Veritas Eläkevakuutus osti kuluneen vuoden aikana yhden oman osakkeen. Hankintahintana käytettiin yhtiön hallituksen vahvistamaa osakkeiden matemaattista arvoa eli 372,37 euroa, joka vähennettiin yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä omistuksessaan yhteensä omaa osaketta. Määrä vastaa 26,2 % kaikista osakkeista. Tulevaisuudennäkymät Vuosi 2011 on huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien myötä eläke poliittisesti haastava vuosi. Viime vuosina yhteiskunnallista keskustelua on leimannut jatkuva debatointi eläkejärjestelmän kestävyydestä sekä mahdollisen eläkeuudistuksen tarpeesta. Hallitus, työmarkkinajärjestöt ja ala itse ovat asettaneet useita työryhmiä, ja tuleva hallitusohjelma perustunee osittain näiden ryhmien työn tulokseen. Onnistuminen vaatii hyvää yhteistyötä työmarkkinaosapuolilta ja hallitukselta. Kaikki viittaa siihen, että vaalien jälkeen meillä on edessä jonkinlainen eläkeuudistus. Se minkälainen uudistuksesta tulee, riippuu hallituksen kokoonpanosta. Jo nyt on selvää, että aktiivisen työuran pidentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Keskustelu on kohdistunut eläköitymisiän nostamiseen, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös työuran alkupää; opiskelijoiden on siirryttävä aikaisemmin työelämään ja työskenneltävä pidempään. Työuria voidaan pidentää tekemällä aktiivista työtä työhyvinvoinnin puolesta. Kestävän ratkaisun löytäminen työurien pidentämiseksi edellyttää talouskasvua sekä kilpailukykyistä kotimaista teollisuutta. Työllisyysastetta ja tehokkuutta on lisättävä. Tästä näkökulmasta katsottuna hallituksen fi nanssi- ja veropolitiikalla tulee olemaan ratkaiseva merkitys. Näkymät sijoitusmarkkinoilla vuonna 2011 ovat vähintään yhtä haastavat kuin vuonna Sijoitusmarkkinoita leimaavat edestakaisin sahaavat pörssikurssit ja korkomarkkinoiden hermostuneisuus. Vuosi on alkanut Lähi-idän rauhattomuuksilla, mikä on vaikuttanut öljyn hintaan ja sen kautta maailmantalouden kasvuun. Konfl iktin eskaloitumisen uhka synnyttää epävarmuutta markkinoilla. Euroopan fi nanssikriisi on tällä haavaa hallinnassa, mutta ei vielä ratkaistu. EU:ssa on tehty päätöksiä tukipaketeista, hätärahastoista ja takauksista, mutta markkinoilla todellinen testi on edessä vasta, kun kriisimaiden on maksettava takaisin saamaansa rahoitusta ja samalla tasapainotettava budjettejaan. USA:n talous on näyttänyt kasvun merkkejä, mikä tukee Euroopan alueen ja Kaukoidän talouskehitystä pääpainonaan Kiina. Japanin luonnonkatastrofi on juuri nyt lamaannuttanut yhden maailman suurimmista talouksista. Katastrofi n seurauksia on tällä hetkellä vielä mahdotonta ennustaa. Inhimillinen tragedia sen sijaan on jo totta. Kriisi vaikuttaa todennäköisesti myös tavalla tai toisella Suomen talouteen. Vuoden 2010 aikana Veritas Eläkevakuutus aikoo kehittää omaa jakeluverkostoaan vahvistamalla alueellista läsnäoloaan rannikkoalueella ja kasvukeskusten ympärillä. Kehitystyötä tehdään yhdessä Veritaksen yhteistyökumppanien kanssa. Samanaikaisesti aletaan tehdä määrätietoista työtä Veritaksen brändin kirkastamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kustannustehokkuuteen sekä järjestelmäkehitykseen. Myös riskienhallintaan ja aktuaaritoimintaan panostetaan entistäkin enemmän. Veritas Eläkevakuutus on sitoutunut aktiiviseen edunvalvontaan fi nanssi- ja vakuutusmarkkinoilla sekä avoimeen vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö ottaa siksi myös vuonna 2011 aktiivisesti osaa eläkealaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun huolehtimalla edustuksestaan alan järjestöissä ja yhteistyöelimissä.

8 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo , ,32 Sijoitustoiminnan tuotot , ,26 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,47 Korvausvastuun kokonaismuutos , , , ,47 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,00 Liikekulut , ,69 Sijoitustoiminnan kulut , ,16 Vakuutustekninen tulos , ,26 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot , ,12 Tulos varsinaisesta toiminnasta , ,38 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 8 730, ,76 Tilikauden tulos , ,62

9 Tase Vastaavaa Emoyhtiö Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,26 Muut pitkävaikutteiset menot , ,69 Ennakkomaksut , , , ,28 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,28 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,90 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,34 Rahoitusmarkkinavälineet , ,75 Kiinnelainasaamiset , ,66 Muut lainasaamiset , , , , , ,94 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,89 Vakuutuksenvälittäjiltä , , , ,09 Muut saamiset , , , ,09 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,79 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,26 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,92 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,84 Muut siirtosaamiset , , , ,81 Vastaava yhteensä , ,04

10 Tase Vastattavaa Emoyhtiö Oma pääoma Sidottu Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,95 Muut rahastot , ,95 Tilikauden tulos , , , ,52 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,29 Vakuutustekninen vastuuvelka (oma osuus) Vakuutusmaksuvastuu , ,00 Korvausvastuu , , , ,00 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,08 Muut velat , , , ,43 Siirtovelat , ,80 Vastattavaa yhteensä , ,04

11 Rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus 0 0 Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus 0 0 Saadut korot Saadut osingot Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminnan muista tuotoista Maksut henkilöstökuluista Muut maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin, netto (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti 0 0 Maksetut osingot/ takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

12 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Seuraavat periaatteet koskevat sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen tilinpäätöstä että sen konsernitilinpäätöstä. Tilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen, sosiaali- ja terveysministeriön antamien kirjanpito- ja tilinpäätösmääräysten sekä fi nanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti ja osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vanhimpien tytäryhtiöiden osalta eliminoinnit on tehty päivätyn tilinpäätöksen arvojen mukaisesti. Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno on eliminoitu tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Konserniaktiiva on kohdistettu joko maa-alueisiin tai rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernitilinpäätöksestä on eliminoitu konsernin sisäinen osakeomistus. Vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta ja konsernin omasta pääomasta kirjataan vähemmistöosuutena. Konsernin liitetiedoissa ei ole esitetty eriä, jotka näkyvät emoyhtiön liitetiedoissa. Luottotappiot Saamiset kirjataan luottotappioina viimeistään silloin, kun ne on todettu lopullisiksi. Olennaiset vakuutusmaksusaamiset arvostetaan nimellisarvoonsa tai alempaan todennäköiseen arvoon. Sijoitusten luottotappiot kirjataan arvonalennuksina. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Valuuttakurssierot on käsitelty muina sijoitustoiminnan tuottoina/kuluina ja esitetään erikseen sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja koskevissa liitetiedoissa. Omaisuuden arvostus taseessa Aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot kirjataan alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla vähennettynä. Kiinteistöt kirjataan hankintamenon mukaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyinä. Jos todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kiinteistö arvostetaan alemman arvon mukaan. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenon tai alemman todennäköisen luovutushinnan mukaan. Tiettyjen kiinteistöomistusten kirjanpitoarvoihin on tehty arvonkorotus. Osakkeet ja osuudet kirjataan keskihintaperiaatteen mukaan ja arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää arvonalennuksilla korjatun kirjanpitoarvon. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkuperäisen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon korjattuna rahoitusmarkkinavälineen juoksuajalle jaksotetulla nimellisarvon ja hankintamenon erotuksella. Siltä osin kuin käypä arvo on kirjanpitoarvoa alempi eikä aleneminen johdu yleisen korkotason muutoksista rahoitusmarkkinavälineiden arvo on alennettu käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt alaskirjaukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää alaskirjauksin korjatun kirjanpitoarvon. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusaamiset on merkitty taseeseen alkuperäiseen arvoon tai tätä alempaan todennäköiseen arvoon. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisinstrumentteja kirjattaessa siitä huolimatta onko johdannaistransaktio suojaava vai ei. Johdannaisinstrumenttien kirjanpitoarvo muodostuu hankintahinnasta tai alemmasta käyvästä arvosta. Realisoimattomia positiivisia arvonmuutoksia ei merkitä kirjanpitoon. Suljettujen tai päättyneiden johdannaissopimusten tulos on kirjattu kokonaisuudessaan tulosvaikutteisena. Käyvän arvon määrittely Kiinteistöjen käypä arvo määritetään vuosittain erikseen fi nanssivalvonnan edellyttämällä tavalla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushintaa, joka voidaan saada vapailla markkinoilla riippumattomien osapuolten välillä tehtävässä kaupassa.

13 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Kiinteistösijoitusten käyvät arvot perustuvat merkittävimpien kiinteistöomistusten osalta myös ulkopuolisten arvioijien arviointi-instrumentteihin. Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeksi tilinpäätöspäivänä noteerattua ostokurssia. Niiden osakkeiden osalta, joille ei tilinpäätöspäivänä ole noteerattu ostokurssia, on käytetty viimeksi noteerattua päätöskurssia. Pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu yleensä alkuperäisestä hankinta-menosta tai alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Eräiden pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu substanssiarvon, voittokertoimien ja/ tai tehtyjen osakekauppojen perusteella lasketusta arvosta. Niin kutsuttujen pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään yleensä hallinnointiyhtiön alalla hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaan tekemää arviota osuuksien arvosta. Noteeraamattomien rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Johdannaisinstrumenttien käypänä arvona käytetään markkina-arvoa. Velkakirjasaamisten vakuudet on arvostettu todennäköiseen luovutushintaan. Velkasuhteen syntyessä vakuuden turvaava arvo on arvioitu konsernin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot Konsernin poistosuunnitelma on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaan ja perustuu arvioon varojen taloudellisesta käyttöiästä. Poistot perustuvat pääsääntöisesti alkuperäiseen hankintahintaan. Mikäli alkuperäistä hankintahintaa ei ole historiallisesti pystytty selvittämään, lähtöarvona on ollut päivätyn taseen kirjanpidollinen jäännösarvo ja mainittuun ajankohtaan perustuva taloudellinen elinikä. Seuraavia taloudellisia käyttöaikoja on sovellettu: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 v. Sijoitukset Teollisuus-, liike- ja toimistorakennukset 40 vuotta Asuinrakennukset 50 vuotta Aineelliset hyödykkeet Konttorikalusteet 5 vuotta Autot 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Muu kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 8 vuotta Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa vähennettyjen poistojen välinen poistoeron muutos on ilmoitettu erikseen emoyhtiön tuloslaskelmassa. Taseessa kertynyt poistoero ilmoitetaan emoyhtiön tilinpäätössiirtojen yhteydessä. Toimintokohtaiset kustannukset Liikekulut ja poistot ilmoitetaan tuloslaskelmassa toimintokohtaisesti vuosittain tehtyjen selvitysten perusteella. Prosentuaalinen jakauma voi siis vaihdella vuosittain. Tilinpäätössiirrot ja laskennallinen verovelka Erillisten yhtiöiden tilinpäätöksessä laskennallista verovelkaa ei vähennetä tilinpäätössiirroista. Konsernitaseessa tilinpäätössiirrot on jaettu vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan ja tulososuuden muutokseen. Verot Tuloslaskelmassa ilmoitetut verot sisältävät paitsi tilikauden arvioidun veron myös mahdolliset aikaisempien vuosien veroja koskevat oikaisuerät. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksin ja lisäeläkejärjestelyin. Eläkekulut on kirjanpidossa esitetty suoriteperusteisesti. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot (zillmerointi) Yhtiö ei ole aktivoinut vakuutusten hankintamenoja.

14 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TyEL:n mukainen vakuutus Työnantajan osuus , ,36 Työntekijän osuus , , , ,36 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,57 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,50 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 3 323, ,89 Vakuutusmaksutulo , ,32 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TyEL , ,93 YEL , , , ,57 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TyEL:n mukainen vakuutus , ,82 TyEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,88 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,96 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , , , ,77 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TyEL-eläkkeet , ,46 YEL-eläkkeet , , , ,02 Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) vakuutusmaksuista ja palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkeosien kustannustenjaosta , ,19 YEL:n valtion osuus , ,70 VEKL:n valtion korvaus , , , , , ,43 Korvaustoiminnon hoitokulut , ,11 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , ,93 Maksetut korvaukset yhteensä , ,47 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot, konserni , ,26 Korkotuotot , ,10 Muut tuotot , , , ,66 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,23 Korkotuotot , ,48 Muut tuotot , , , ,50 Yhteensä , ,16 Arvonalentumisten palautukset , ,51 Myyntivoitot , ,59 Yhteensä , ,26

15 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista, konserni , ,50 Kulut kiinteistösijoituksista , ,64 Kulut muista sijoituksista , ,58 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut , ,10 Korkokulut, konserni , ,78 Yhteensä , ,60 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset , ,34 Rakennusten suunnitelmapoistot , , , ,27 Myyntitappiot , ,29 Yhteensä , ,16 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,10 Tuloslaskelman erä liikekulut Vakuutusten hankintamenot: Ensivakuutusten palkkiot , ,60 Muut vakuutusten hankintamenot , , , ,84 Vakuutusten hoitokulut , ,39 Hallintokulut: Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus , ,35 Oikeushallintomaksu , ,30 VVV:n valvontamaksu , , , ,71 Muut hallintokulut , ,75 Yhteensä , ,69 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut , ,11 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , , , ,04 Liikekulut , ,69 Sijoitustoiminnan hoitokulut Kulut kiinteistösijoituksista , ,27 Kulut muista sijoituksista , ,51 Kokonaisliikekulut yhteensä , ,51 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,76 Eläkekulut , ,68 Muut henkilöstösivukulut , ,32 Yhteensä , ,76

16 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Hallituksen jäsenet Hallintoneuvoston jäsenet Henkilöstön keskimääräinen luku Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana Johdon eläkesitoumukset ja rahalainat Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 61-vuotiaana, josta aiheutuva vastuu on katettu eläkevakuutuksella. Hallintoveuvoston tai hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Yhtiö ei ole myöntänyt lainoja yhtiön johdossa oleville henkilöille eikä hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille.

17 Taseen liitteet Sijoitukset Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Indeksiin sidottujen lainojen tuottoa 0 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

18 Taseen liitteet Sijoitukset Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Indeksiin sidottujen lainojen tuottoa 0 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

19 Taseen liitteet Emoyhtiö 2010 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1) 1) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Kiinteistösijoitusten muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankinameno Kertyneet poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Arvonalentumiset Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset 0 Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset 0 Vähennykset 0 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ) Sisältää kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot.

20 Taseen liitteet Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusomaisuus Kotimaiset noteeratut osakkeet Aktia Bank Abp, A Suomi 8,58 % Aktia Bank Abp, R Suomi 10,64 % Atria Yhtymä Oyj, A Suomi 1,92 % Basware Oyj Suomi 2,69 % Biotie Therapies Oyj Suomi 3,80 % Cargotec Oyj Suomi 0,82 % Elisa Oyj Suomi 0,30 % Finnair Oyj Suomi 0,19 % Fortum Oyj Suomi 0,10 % Kemira Oyj Suomi 0,45 % Kone Oyj Suomi 0,11 % Lassila & Tikanoja Oyj Suomi 1,13 % Marimekko Oyj Suomi 2,74 % Metso Oyj Suomi 0,21 % Neste Oyj Suomi 0,24 % Nokia Oyj Suomi 0,05 % Nokian Renkaat Oyj Suomi 0,26 % Nordic Aluminium Oyj Suomi 2,87 % Okmetic Oyj Suomi 2,86 % Olvi Oyj Suomi 1,28 % Outokumpu Oyj Suomi 0,41 % Outotec Oyj Suomi 0,62 % Ponsse Oyj Suomi 1,28 % Pöyry Oyj Suomi 1,65 % Raisio Yhtymä Oyj, V Suomi 1,03 % Ramirent Oyj Suomi 1,23 % Rautaruukki Oyj, K Suomi 0,34 % Sampo Oyj, A Suomi 0,08 % SRV Yhtiöt Oyj Suomi 1,05 % Stockmann Oyj Abp, A Suomi 0,23 % Tekla Oyj, A Suomi 1,07 % Tikkurila Oyj Suomi 0,79 % UPM-Kymmene Oyj Suomi 0,22 % Uponor Oyj Suomi 0,49 % Viking Line Oyj Suomi 0,26 % Wärtsilä Oyj Abp, B Suomi 0,12 % YIT Oyj Suomi 0,53 % Ålandsbanken Abp, A Suomi 1,91 % Ålandsbanken Abp, B Suomi 2,20 % Ulkomaiset noteeratut osakkeet AF Ab B Ruotsi Autoliv Inc. SDB Ruotsi Altona Mining Norja Dannemora Mineral B Ruotsi Hennes & Mauritz Ab, B Ruotsi London Mining Plc Iso-Britannia

21 Taseen liitteet Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet Kotimaa Osuus osakkeista % Kirjanpitoarvo Käypä arvo Northland Resources Inc. Kanada Statoil Asa Norja Teliasonera Ab Ruotsi TTS Marine Asa Norja Volvo Ab, B Ruotsi Kotimaiset noteeraamattomat osakkeet F-Musiikki Oy Suomi 10,36 % Finda Oy Suomi 0,30 % Försäkrings Ab Garantia Suomi 2,00 % Tornator Timberland Oy Suomi 2,50 % VVO-Yhtymä Oyj, A Suomi 0,20 % Korkorahastot Aktia Corporate Bond+, D Aktia Emerging Markets Bond+, D Aktia Emerging Markets Local Currency Bond+, D Aktia Infl ation Bond+, D Babson Capital European Senior Loans Limited High Yield Bluebay Invest Grade Bond Base Bluebay Global Diversifi ed Corporate Bond Fund Evli European High Yield B Goldman Sachs Global High Yield Euro Harbourmaster HCM Loan Investments class Ahigh Yield Nordea Dedicated Invt FIS X-Credit FD BI-Eur High Yield SISF Euro Corporate Bond I ACC Osakerahastot Aberdeen Global Asia Pacifi c Axa Pacifi c Ex-Japan Equity Alpha A Black Rock European Focus Fond Black Rock Global funds Latin America DB X-Trackers SICAV SAX ETF DB X-Trackers SICAV MSCI Emerging Markets TRN IDX ETF DB X-Trackers DJ EU STX 50-1C Fund DB X-Trackers DJ STOXX DB X-Trackers MSCI USA TRN Index EFT 1C East Capital Bering Balkan Fund East Capital Bering Central Asia Fund East Capital Bering Russia Fund East Capital Bering Ukraine Fund East Capital Eastern European Fund East Capital Explorer BTA East Capital Russian Fund Fast Japan Fund I Fourton Odysseus, A Fourton Stamina, A Principal US Equity Fund Inst Acc SPDR S&P 500 ETF Trust SSGA Emerging Asia Alpha Equity Fund