Kommenttipuheenvuoro Robert Arnkilin esitykseen

Transkriptio

1 Anneli Eteläpelto, FT (psykologia), professori (aikuiskasvatustiede) Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

2 Kommenttipuheenvuoro Robert Arnkilin esitykseen Henkilökohtaisen työuran näkökulmasta rakennettu tarina käytännön ja tutkimuksen vuoropuhelusta. Vuoropuhelu toteutunut yksilön työuran jatkumolla sen eri vaiheina: ohjaustyö valtion virassa - > projektitutkija -> arvioija -> yksityisyrittäjä - > asiantuntija Oma rooli tieteellisen / tutkimustiedon hyödyntäjänä, välittäjänä, tulkkina, käytäntöjen kokeilijana ja kehittäjänä Näkökulmat: 1) Yht.kunnallinen konteksti, 2) dialoginen tila tiedon muodostukselle, 3) aika, 4) markkinoistuminen ja 5) tiedon välittäjän/ kytkijän rooli Oman mallin (käsitteet ja metodit) luonut yrittäjä-asiantuntija Tutkimus määrittyy toimintatutkimukseksi / kokeiluksi/ aiempien käsitteellisten mallien hyödyntämiseen 2

3 Yliopistotoimijan näkökulma tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluun. Käytäntö on monella tapaa ja lisääntyvästi läsnä yliopistojen toiminnassa vastoin julkisuudessa esiintyvää kritiikkiä. Yliopistolaki (2009): Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuva ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallinen relevanssi koulutuksen kautta: Perinteisten professioiden (lääkäri, lakimies, pappi) lisäksi akateemisen koulutuksen piiriin on meillä jo varhain tullut mm. opettajankoulutus (1863-) ja sosiaalialan (sosiaalityön) koulutus. 3

4 - Tietoyhteiskunnan käytäntökäänne > tieto tuottavaksi ja eläväksi, rajat liukuviksi, vuorovaikutus aktiiviseksi ja dialogiseksi (Satka, 2012) - Tieteellisen tiedon tarve ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisussa: ilmaston muutos, energian riittävyys, kulttuurien vastakkainasettelu (EU, Suomen Akatemia, 2011) >> Monitieteinen ja ilmiölähtöinen tutkimus - Suomen Akatemia: Tutkimusohjelmat (ihmisen mieli, TULOS, etc.) nousee ajankohtaisista yhteiskunnallisista ongelmista. - Muut käytäntötutkimuksen toimijat: esim. TSR (tuottavuus & hyvinvointi työssä) - Valtion tutkimuslaitosuudistus (THL, TTL, ym.) & ministeriöiden rahoitus >> Strateginen rahoitus tukemaan: Osaaminen ja muuttuva työelämä 4

5 - Huoli Suomen tieteen tilasta on tuottanut viime vuosina lukuisia reformeja, kasvavaa kilpailutusta ja ulkoisen rahoituksen hakemista. - Toimien keskeisenä pontimena on ollut yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. - Perusresurssien leikkaukset tätä päivää. - Näyttöön perustuva (evidence-based) päätöksenteko & suomalainen neuvonantojärjestelmä. Valtioneuvoston kanslia. (Raivio, 2014) > Science for policy (lääketiede, koulutus, ympäristönsuojelu, rikostorjunta, sosiaalityö, public policy liikkeenjohto, palvelu- ja tuoteinnovaatiot) Neuvoja neuvoo, päättäjä päättää Suurimmat ongelmat kysyntäpuolella : Poliittinen tarkoituksenmukaisuus jyrää usein näyttöön perustuvan evidenssin yli (Raivio, 2014) 5

6 Ontologista ja epistemologista puhetta Friedrich Engels, filosofi ( ): Kuten kaikki muutkin filosofiset päähänpistot, kumoaa parhaiten käytäntö, nimittäin kokeilu ja teollisuus Kurt Lewin, sosiaalipsykologi ( ): Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria Ilkka Niiniluoto (2013): Tutkimuksen agendaa ei voi kuitenkaan määritellä yksinomaan yhteiskunnallisista tarpeista lähtien. Voidakseen menestyä tehtävässään tutkijalla on oltava intohimoista tiedon janoa, jonka lähteinä ovat häntä itseään polttavat ongelmat. Tiedettä ovat aina vieneet eteenpäin suuret peruskysymykset maailmankaikkeuden alkuperästä, aineen rakenteesta, elämän synnystä, perinnöllisyyden mekanismeista, mielen ja aivotilojen suhteesta, kielen evoluutiosta, tahdon vapaudesta, rationaalisen päättelyn rakenteesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvän elämän päämääristä. 6

7 PROAGENT-hanke esimerkkinä käytännön ja teorian vuoropuhelusta MMATILLISEN TOIMIJUUDEN ja TYÖSSÄ OPPIMISEN AHVISTAMINEN MUUTTUVASSA TYÖSSÄ ( ) Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos läpelto, A., Hökkä, P., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K., Mahlakaarto, S., Herranen, S. Rahoitus: Suomen Akatemia, TSR, JY, KSSHP

8 Työelämäinterventiot ja aineistonhankinta Kohdeorganisaatiot Keskussairaalan päivystysalue (kaksi osastoa) Kaksi yliopiston ainelaitosta, yksi palvelukeskus Toimijuuskysely Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Dialoginen työkonferenssi Työidentiteettivalmennus halukkaille perustason työntekijöille Johdon toimijuutta vahvistava työpaja (6 kk) Alku- ja loppuhaastattelut Etnograafinen aineistonkeruu (observointi, haastattelut, varjostus) työpaikoilla sekä kehittämistyön (työpajat, työkonferenssit) videointi, tilannearviot, ym. Ammatillisen toimijuuden monikytkentäinen vahvistamisohjelma (TSR)

9 TULOKSET:TYÖIDENTITEETTIVALMENNUS OPPIMISAREENANA 9

10 VALMENNUS MONIPUOLINEN OPPIMISAREENA TYÖN ULKOPUOLINEN ELÄMÄ Itsetuntemus Sosiaaliset suhteet AMMATILLISUUS Ammatillinen identiteetti Voimavarat työssä TYÖYHTEISÖ Sosiaaliset suhteet Yhteisöllinen toimijuus TYÖKÄYTÄNNÖT Toimijuus vuorovaikutuksessa Näkökulmat ja rajat työhön AMMATILLINEN OSAAMINEN Sosioemotionaaliset taidot Pedagogiset menetelmät 10

11 JOHDON VALMENNUSOHJELMA JOHDON VALMENNUSOHJELMA 11

12 VALMENNUSOHJELMAN ANTI Kokemuksia valmennuksesta o Johtajaidentiteetin selkeytyminen ja vahvistuminen. o Ymmärrys erilaisista ihmisistä ja identiteeteistä sekä niiden kohtaamisesta. o Uusia voimavaroja johtajuuteen. o Yhteisöllisyys ja sosiaalisen verkoston laajeneminen. Valmennuksen merkitys työhön o Toimijuutta tukevien menetelmien hyödyntäminen työssä. o Uusien lähestymistapojen hyödyntäminen ihmisten kohtaamisessa. o Ideoita organisaation/työyhteisön kehittämiseen. o Tunnetoimijuuden keskeinen merkitys johtamisessa. 12

13 TUNTEET JA TOIMIJUUS Tunnepuhetta paljon Keskijohto kuvasi toimijuuttaan rajoitetuksi ja jännitteiseksi Paljon riittämättömyyden tunnetta: No se vie voimia tää turha turha byrokratia. Nythän on meneillään hirvittävän paljon näitä koulutuksen arviointeja ja näitä, ni omalla tavallaan se on tarkotettu et ne veis kehitystä eteenpäin mut ne on NIIN NIIN NIIN työllistäviä se on aivan tyrmäävää kun tuodaan semmonen kymmeniä sivuja koskeva kysely mihin pitää vasta Sellanen riittämättömyys, jatkuva riittämättömyyden tunne että haluais tehdä asioita paljon paremmin, mut just se että ei ehdi, ei jaksa, ei pysty. 13

14 TUNTEET JA TOIMIJUUS Riittämättömyyden tunteesta kohti rohkeutta, varmuutta ja vahvuutta no itteään kohtaan sen armollisuuden ja semmosen niinkun pienen toimijuuden vahvistuminen kyllä selvästi lisääntyi. Kävin aika monestiki itseni kanssa semmoista sisäistä keskustelua että hei Maija mitä sä teet tossa, miksi sä niinku reagoit niinku joissakin tilanteissa, miks susta nyt tuntuu pahalta, miks sä reagoit TOLLEEN, et mikä tässä nyt mättää 14

15 TOIMIJUUTTA TUKEVAT KÄYTÄNNÖT ORGANISAATIOSSA 15

16 TYÖKONFERENSSI TYÖYHTEISÖN TOIMIJUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Demokraattinen dialoginen tila Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen Moniääninen osallistuminen Osallistuminen ja dialogisuus Aktiivinen osallistuminen dialogiin Kehittämisehdotukset ja niiden toteutus Kehittäminen ja oppiminen Työkäytäntöjen kehittämispuhe 16

17 YHTEENVETO PÄÄTULOKSISTA Työidentitettivalmennus tarjosi oppimistilan ja tuen monipuoliselle työidentiteettien tuunaukselle. Vahvisti erityisesti yksilöllistä toimijuutta (joka kohdistui ammatillisiin identiteetteihin ja työkäytäntöihin), mutta myös kollektiivista toimijuutta. Johdon valmennusohjelma näkyi johtajien työssä 1) johtajana vahvistumisessa, 2) uusina johtamiskäytäntöinä, ja 3) tunnetoimijuutena. Dialoginen työkonferenssi loi työkäytäntöjen kehittämiselle tilan, joka salli osallistujien yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden. Se mahdollisti osallistumisen ammattirajoja ylittävään dialogiin, aloitteiden esittämisen ja muiden ammattiryhmien näkökulman kuulemisen. 17

18 TOIMIJUUDEN MONITASOINEN TUKEMINEN TYÖSSÄ Keskijohto Kollektiivisuus Työntekijät Vaikuttaminen Työyhteisö Osallisuus Yhteinen visio Pelisäännöt Monitasoiset kytkennät Tunteet ja toimijuus Ilmapiiri Ammatillisten identiteettien tuunaus Toimijuutta tukevat työkäytännöt Voimaannuttavat johtamiskäytännöt Luovuutta ja innovatiivisuutta vahvistavat oppimistilat 18

19 Lähteitä Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (2011). Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa.. Aikuiskasvatuksen 49.vuosikirja. Vantaa: Kansanvalistusseura. Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2014). Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä? Aikuiskasvatus, 34(2), Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M. & Eteläpelto, A. (toim.). (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä. Kirja löytyy sähköisenä osoitteesta: Mahlakaarto S. (2010) Voimaantuminen identiteettityönä vahvaksi työssä? Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen, P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro 2010,