Suomen kielellä työelämään

Transkriptio

1 Suomen kielellä työelämään - Kielen oppiminen osaksi kansainvälisiä koulutusohjelmia Metropolia ammattikorkeakoulussa Juhlasali, Bulevardi 31, Helsinki

2 Ohjelma 13:30 Kahvi ja ilmoittautuminen 14:00 Avaussanat Riitta Konkola, rehtori, Metropolia AMK 14:05 Kielimuurin Yli - suositusten esittely Mikko Toivonen, yhteyspäällikkö, Helsingin yliopisto 14:15 Suomen kielellä työelämään Johanna Komppa, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto 14:30 Riitta Konkola, rehtori, Metropolia AMK 14:45 Kielimuuria ylittämässä Laureassa Eila Toiviainen, opintopäällikkö, Laurea AMK, Otaniemi 15:00 Johanna Moisio, ylitarkastaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö 15:15 HERIEC (Helsinki Region Immigrant Employment Council) -kehittämishankkeen esittely Markku Lahtinen, asiamies, Helsingin seudun kauppakamari 15:30 Keskustelua 16:00 Tarjoilu 16:45 Tilaisuus päättyy

3 Kielimuurin yli Kuinka saamme korkeakoulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen taidon vastaamaan työelämän tarpeita? Mikko Toivonen, Helsingin yliopisto

4 Sujuvasti suomenkieliseen työyhteisöön? Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sujuva sopeutuminen suomenkieliseen työyhteisöön on yhteinen tavoite pääkaupunkiseudulla. Asiantuntijat pääkaupunkiseudun koulutusorganisaatioista, julkishallinnosta, järjestöistä ja elinkeinoelämästä muodostivat kevään 2013 aikana järjestetyissä neljässä työpajassa yhteisen näkemyksen tarpeellisista toimenpiteistä, joilla edistetään maahanmuuttajien suomen kielen oppimista. Suositukset korkeakoulutettujen maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen ja työllistymisen edistämiseksi pääkaupunkiseudulla

5 Suositusten toteuttaminen vaatii yhteistyötä Maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen edistämistä on lähestyttävä eri näkökulmista. Yhteinen tavoite edellyttää monipuolisia toimenpiteitä useilta eri organisaatioilta: Korkeakoulut ja muut koulutusorganisaatiot Kunnat, seudullinen julkishallinto ja ministeriöt Järjestöt (mm. kauppakamari, EK, ammattiliitot, yrittäjäjärjestöt) Työnantajat Suositukset jakautuvat neljään osaan: 1. Opintojen kehittäminen 2. Tutkintojen kehittäminen 3. Työnantajien tukeminen 4. Yhteistyö ja koordinointi

6 1. Opintojen kehittäminen Suomen kielen opetusta kehitettävä työelämälähtöisemmäksi mm. yhdistämällä kielen ja substanssiaineen opetus Muitakin työelämäyhteyksiä lisättävä, mm. vierailut yrityksiin ja yrityksistä kursseille, job shadowing (opiskelija seuraa työpäivää ja raportoi kielenopettajalle) Opetusta tarjolle monimuotoisesti eri aikoihin Ks. nykyisiä vaihtoehtoja esim. finnishcourses.fi Enemmän työharjoittelumahdollisuuksia suomenkielisissä työyhteisöissä Työharjoittelua voisi ohjata työnantajan ja substanssiaineen opettajan lisäksi myös suomen kielen opettaja. Harjoittelijaparit: suomalainen harjoittelija kv. opiskelijan kieli- ja kulttuurimentorina Tandem-kieliopetus/mentorointi harjoittelupaikassa Lisää koulutusta ja tukea suomi toisena kielenä -opettajille Opettajille mahdollisuus tutustua työelämään eri aloilla järjestämällä perehtymisjaksoja yrityksissä ja organisaatioissa

7 2. Tutkintojen kehittäminen Tutkintovaatimuksiin harkittava suomen kielen taitotasojen sisällyttämistä Varsinkin sellaisilla aloilla, joilla suomen kielen taito on erityisen tärkeä Sosiaali- ja terveysalan koulutusta ei tule järjestää enää täysin englanninkielisenä. Opinto-ohjauksella ja viestinnällä luotava realistiset odotukset työmarkkinoiden kielitaitovaatimuksista Yhteistyötä korkeakoulujen ja työnantajien välillä kielitaitovaatimusten kartoittamiseksi Valmistuneille lisää mahdollisuuksia kielitaidon kehittämiseen Esim. työn ohessa

8 3. Työnantajien tukeminen Työnantajien tueksi on kehitettävä tiedotusta ja palveluita: Verkkosivusto, jossa tietoa maahanmuuttajien rekrytoinnista ja palveluntarjoajien yhteystietoja (mm. kouluttajia) Koulutuksia Mentorivalmennusta Kielikoulutusta (myös selkosuomi työyhteisölle, ammattisanastoja, verkko-oppimisympäristöjä ym.) Monikulttuurisuus- ja kansainvälisyyskoulutuksia Viestintäkampanjoita korkeakoulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnista ja hyvistä käytännöistä (esim. tandem-kieliopinnot, suomen kielen opinnot henkilöstökoulutuksessa) Työn ohella tapahtuvan kielikoulutuksen edistämiseksi tulee selvittää sopivia kannusteita.

9 4. Yhteistyö ja koordinointi Pääkaupunkiseudulle tulee perustaa yhteinen HERIEC-palvelu, joka kokoaa yhteistyökumppaneita edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kiinnittymistä seudun työmarkkinoille. OKM:n, SM:n ja TEM:n on tärkeää tehdä koordinoitua yhteistyötä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen helpottamiseksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen on aidosti sitouduttava kotimaisten kielten opintoyhteistyösopimukseen (KOTI2), joka on ollut voimassa syksystä 2012 alkaen. Yhteinen kurssitarjonta Joopas-portaalissa

10 Lisätietoja Projektikoordinaattori Minka Hietanen (09) Projektin vastuullinen johtaja Mikko Toivonen (09) Tutustu suosituksiin ja niiden taustoihin tarkemmin:

11 * Yliopistonlehtori Johanna Komppa

12 Opinto-ohjauksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa on panostettava siihen, että opiskelijat saavat realistiset odotukset työmarkkinoista ja alalla vaadittavasta kielitaidosta. *

13 Täysin englanninkielisiä koulutusohjelmia ei tule jatkossa tarjota sosiaali- ja terveysalalla. Opetusta tulee muuttaa työelämälähtöisemmäksi yhdistämällä koulutusalan ja suomen kielen opetus. Tämä tarkoittaa toisaalta koulutusalan opintosisältöjen ja sanaston hyödyntämistä kieliopinnoissa, toisaalta sitä, että oman alan kursseja aletaan vähitellen opiskella myös suomeksi. *

14 KIELIMUURIA YLITTÄMÄSSÄ LAUREASSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Eila Toiviainen Opintopäällikkö Marja-Leena Piispanen Lehtori, S2 Laurea Otaniemi

15 Kielitaitovaatimukset hakuvaiheessa Englannin kielen osaaminen (YKI taso 4,TOEFL, IELTS) Suomen kielen osaamista hakuvaiheessa ei vaadita. Hakijoille tiedotetaan hakemista koskevilla sivuilla suomen kielen opinnoista koulutuksen aikana. Suomen kielen osaamisen tärkeyttä korostetaan hakuvaiheesta valmistumiseen asti, jotta opiskelija työllistyisi Suomessa. 15

16 Suomen kielen opiskelu koulutuksen aikana Opiskelijat suorittavat 15 OP-26 OP suomen kielen opintoja koulutuksen aikana. Harjoitteluympäristöissä, luokkahuoneen ulkopuolella, opiskelijan suomen osaamisessa tapahtuu loikka arkipäivän ja työelämän kieleen. Suomen kielen osaamisen osoittaminen: opintojaksojen suorittaminen hyväksytysti, YKI 16

17 Miten tästä eteenpäin? Suomen kielen osaaminen ja siinä kannustaminen on jokaisen meidän asia. Opiskelijan suomen kielen oppiminen on prosessi, kuten ammattitaidon oppiminenkin. Kannustajilta tarvitaan asennetta ja oppijoilta motivaatiota. Maahanmuuttajataustaisten, suomenkielisen koulutuksen käyneiden opiskelijoiden käsitteellisen, abstraktin suomen kielen oppiminen on haaste. Uusissa opetussuunnitelmissa painotetaan suomenkielisen ammattikielen oppimista integroimalla opiskelijaryhmiä opetuksessa. 17

18 Miten tästä eteenpäin..? Sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin sisältyy runsaasti harjoittelua, jossa opiskelijan osaaminen aidossa työympäristössä kehittyy. Rohkaistaan opiskelijaa suomen kielen oppimisessa, eikä vaadita täydellistä kielen osaamista opintojen ja harjoittelun alussa. Opiskelijoiden tulee saada opintojen alkuvaiheesta asti harjoittelupaikkoja, jotta opinnot eivät viivästy. Yhteistyötä työelämän harjoittelupaikkojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tulee kehittää. 18

19 KIITOS. 19

20 Kauppakamarin ja HERA:n ehdotus työnantajapalvelun käynnistämistä Helsinki Region Immigrant Employment Council Markku Lahtinen

21 Poistumalaskelma Foredatan poistumatyökalulla tilastokeskuksen aineistosta ja työpaikkamuutos VATT:n ennakoinnin perusura maakunnittain - tammikuu 2014, Uudenmaan liitto OPHa

22 Poistumalaskelma Foredatan poistumatyökalulla tilastokeskuksen aineistosta ja työpaikkamuutos VATT:n ennakoinnin perusura maakunnittain - tammikuu 2014, OPHa

23 Osuus koko väestöstä, % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Helsingin seutu Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue Työpaikat Uudellamaalla yli kv-tutkintoopiskelijaa sekä kv-tutkijoita 2000 vuosittain korkeakouluista valmistuvaa kansainvälistä tutkintoopiskelijaa Koulutusvienti vs. sijoitetun pääoman tuotto Suurin osa valmistuneista kvopiskelijoista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä Vieraskieliset Kantaväestö

24 HERIEC-Helsinki HERIEC-Plus HERIEC-kehityshanke + = Työperäiseen maahanmuuttoon perustuvan työnantajapalvelunkehittämishanke (HERIEC) Kesto 1/2014-6/ /2015 Operatiiviset toimet Yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen Kansallisen rekrytointi- ja matching-kanavan jalostaminen Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen Mentorointi- ja työharjoitteluohjelma(t) Tapahtumat työnantajille ja talenteille Tulevaisuuteen tähtäävät toimet Vakinaisen työnantajapalvelun kehittäminen Yhteistyö palveluntuottajien kanssa PR ja mielipidevaikuttaminen HERIEC-työnantajapalvelun tavoitteet: 1) Parantaa työnantajien ja pk-yritysten edellytyksiä rekrytoida ja sopeuttaa kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään 2) Koota kumppaneita yhteistyöhön tarkoituksena luoda kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia kiinnittyä seudun työmarkkinoille 3) Tarjota julkiselle hallinnolle mahdollisuus tehdä monenkeskistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä kysyntälähtöisten työnantajapalveluiden kehittämiseksi. 24

25