NUOTTI-valmennus NEETnuorille

Transkriptio

1 NUOTTI-valmennus NEETnuorille lukien Koulutus palveluntuottajille Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan

2 NUOTTI-valmennus

3 Taustaa NUOTTI-valmennukseen liittyen Kela on kehittänyt NUOTTI-valmennuksen Kelan ja Ohjaamojen, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (myöhemmin TYP) ja Etsivän nuorisotyön sekä sosiaalitoimen yhteistyön välineeksi NEET-nuorten auttamisessa. NUOTTI-valmennus on v. NEET-nuorille suunnattua ammatillista kuntoutusta, jossa nuoren kokonaistilanteen arviointiin liittyy olennaisesti myös sosiaalisen toimintakyvyn tarkastelu. Tästä syystä valmennus sivuaa sosiaalista kuntoutusta, mutta ei kuitenkaan sisällä perinteistä sosiaalityötä tai - ohjausta. Nuorella voi olla samanaikaisesti haasteita eri toimintakyvyn osa-alueilla, mitkä kaikki tulee huomioida valmennuksessa tarvelähtöisesti. NUOTTI-valmennus on kokeiluna , päätökset tehdään harkinnanvaraisena kuntoutuksena, NUOTTI-valmennukseen n. 800 nuorta vuonna 2018 (määrärahasidonnaisuus) NUOTTI-valmennus muuttuu lainmuutoksen myötä vakiintuneeksi ammatillisen kuntoutuksen palveluksi

4 Kelan Lain kuntoutus mukaan järjestettävä (KKRL 566/2005) Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta HUOM! NUOTTI-valmennuksen ajalta ei makseta kuntoutusrahaa 4

5 Miten NUOTTI asettuu Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikossa? Taito-kurssi NUOTTI Valmentava Ammatillinen kuntoutusselvitys Selvittävä ja arvioiva TEAK (sis. työkokeilun, työhönvalmennuksen ja em. yhdistelmän) Koulutuskokeilu Ammatillinen koulutus

6 Sosiaalisen kuntoutuksen ja NUOTTI-valmennuksen ero Sosiaalihuoltolain 17 : Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Kelassa ei ole sosiaalityötä eikä -ohjausta SOSIAALINEN KUNTOUTUS Yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden hoitamisessa, palveluohjaus) vahvemman ja pidempiaikaisen tuen tarve Erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta), vertaistuki Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja työtoimintaan Kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa NUOTTI-VALMENNUS Henkilökohtainen valmentaja ja verkostotyö Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät Tuen tarve määrällisesti vähäisempää Ei ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa eikä työtoimintaa Ei edellytä kuntoutussuunnitelmaa Ei sisällä sosiaalityötä tai ohjausta, mutta palvelusta voidaan ohjata tarvittaessa sosiaalitoimeen

7 NUOTTI-valmennuksen kohderyhmä, nuoren tunnistaminen ja ohjaaminen valmennukseen

8 NUOTTI-valmennuksen kohderyhmä 1/2 Kyseessä on vuotiaat NEET-nuoret, joiden toimintakyky on heikentynyt Nuori voi hakea valmennukseen ilman todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä terveydentilastaan. Nuorella voi olla sairaus, mutta se ei ole edellytys valmennuksen myöntämiselle. Valmennukseen pääsemiseksi riittää, että nuori ilmaisee itse tai nuoren kanssa työskentelevä toteaa, ettei nuori yksin jaksa tai selviydy oman elämänsä suunnittelusta, ja tarvitsee siihen tukea Nuoren tilannetta ja palvelutarvetta tarkastellaan valmennukseen ohjautumisessa sekä valmennuksen aikana kokonaisvaltaisesti ja entistä kevyemmin, painottamatta erityisesti mitään toimintakyvyn osa-aluetta.

9 NUOTTI-valmennuksen kohderyhmä 2/2 Opiskelijat eivät pääsääntöisesti kuulu tähän kohderyhmään, koska heillä on opiskelupaikka Nuoren yksilöllisestä tilanteesta johtuvia poikkeuksia ovat Esimerkiksi verkko-opinnot, jotka eivät etene (oppilaitoksen tukipalvelut puuttuvat) Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat valmennuksellista tukea

10 NEET-nuoren tunnistaminen ja ohjaaminen nimetylle kuntoutuskäsittelijälle Ohjaamot, Etsivä nuorisotyö, TYP, sosiaalitoimi, TE-toimistot ja mahdolliset muut tahot voivat tunnistaa NEET-nuoren ja ohjata Kelaan Kumppaniasiantuntija soittaa nuoren kanssa tai nuoren suostumuksella Kelan vakuutuspiirin skyperinkiin* tai soittaa nuoren kanssa tai nuoren suostumuksella Kelan kuntoutuksen palvelunumeroon ja ilmoittaa nuoren yhteystiedot Kuntoutuksen puhelinpalvelun asiakasneuvoja siirtää nuoren tiedot toimeksiantona nimetylle etuuskäsittelijälle, joka soittaa nuorelle 2 pvän kuluessa Kelan sisäisessä etuuskäsittelyssä voidaan tunnistaa NEET-nuori jo nykyisellä osaamisella (kehitteillä toimintamalli) Sisäinen toimeksiantotyö kuntoutuksen työjonoon tunnisteella NEETN

11 Vakuutuspiirien skyperingit alkaen* Skypeosoitteet, jotka kirjoitetaan alkaen: (Kelan Läntinen vakuutuspiiri) (Kelan Keskinen vakuutuspiiri) (Kelan Eteläinen vakuutuspiiri) (Kelan Itäinen vakuutuspiiri) (Kelan Pohjoinen vakuutuspiiri) Osoitteet ovat tilauksessa, muoto voi vielä muuttua. Ilmoitamme skyperinki osoitteet -sivustolla

12

13 Miten NEET-nuori tunnistetaan yhteistyötahoilla ja Kelassa? esimerkkejä elämäntilanteista Nuori on asiakkaana Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä tai TYP-toimipisteessä tai muulla taholla. Asiantuntija-arvion mukaan heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opintojen selvittelyä ja suunnittelua tai työllistymistä ei kykene tai ei ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle on toistuvasti keskeyttänyt opintonsa, ja on lannistunut hakemaan apua palveluviidakossa on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön päihdeongelmastaan huolimatta pyrkii muuttamaan elämäänsä sekä tarvitsee muutokseen hoidon ja päihdekuntoutuksen ohella muuta kuntoutuksellista tukea on vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä. Kiinnitä vielä huomiota nuoren kohdalla esimerkiksi seuraaviin asioihin: vuorokausirytmit sekaisin tai peli- tai päihderiippuvuus kuormitusta liittyen omaisen menetykseen tai vanhempien avioeroon tai perheen muut vaikeat psykososiaaliset rasitukset kuten omaisriippuvuus tai muu nuoren liian suuren vastuun kantaminen velkataakka tai raha-asiat sekaisin aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä ongelmia. 13

14 Haastattelu ja NUOTTIIN pääsyn edellytykset Jokainen ilmoitettu ja poimittu nuori haastatellaan (jos nuori tavoitetaan) Nimetty etuuskäsittelijä haastattelee nuoren joko kasvokkain tai puhelimitse ja käyttää motivoivan haastattelun menetelmää sekä ilman diagnoosia-haastattelurunkoa NUOTISSA ei ole kirjallista hakemusta NUOTISSA nuorelta ei edellytetä todettua sairautta eikä hänen tarvitse toimittaa lääketieteellisiä selvityksiä Edellytykset Nuoren toimintakyky on heikentynyt jollain ICF:n toimintakykyluokituksen osa-alueella (yksilötekijät, ympäristötekijät, osallistuminen, suoriutuminen) Riittää, että nuori itse toivoo pääsevänsä NUOTTIIN ja/tai hänen kanssaan työskentelevä toteaa, että nuori ei yksin selviydy ja tarvitsee tukea oman elämänsä suunnitteluun

15 Yhteistyö kuntoutuspalveluntuottajan kanssa Kelan etuuskäsittelijä tekee kuntoutuspäätöksen nuoren ja yhteistyötahon antamilla tiedoilla; hanketunnus NEETN Lähettää kuntoutuspäätöksen liitteineen kuntoutuspalveluntuottajalle ja on tarpeen mukaan yhteydessä myös puhelimitse (nuoren suostumus) Seuraa nuoren kuntoutuksen etenemistä sovitusti valmentajan kanssa ja sopii yhteisestä yhteydenpidosta lähettävään tahoon sekä kuntoutuspalveluntuottajaan Kuntoutuspalveluntuottaja Saa maksusitoumuksena kuntoutuspäätöksen NUOTTI-valmennuksesta, joka on harkinnanvarainen KKRL 12 :n päätös Päätös sisältää tiedon NEET-nuorten kehittämishankkeesta Päätöksen liitteenä asiakkaan haastattelukoosteet, mahdolliset yhteistyötahon toimittamat asiakirjat ja lääketieteelliset selvitykset, jos niitä on On yhteydessä Kelaan, jos NUOTIN käynnistyminen ei toteudu palvelukuvauksen mukaisesti Nuorelle ei makseta kuntoutusrahaa v. 2018, joten palveluntuottajan ei tarvitse sitä varten toimittaa Kelaan osallistumistodistuksia

16 NUOTTI-valmennuksen toteuttaminen

17 Ydinajatus: NUOTTI kannattelee nuorta Luottamus nuoren antamaan tietoon Ei tavoitella sen suurempaa kuin uskoa muutoksen mahdollisuuteen NUOTTI Luottamus yhteistyötahojen antamaan tietoon Riittää, että haluaa osallistua NUOTTIIN, ei vaadita sen suurempaa motivaatiota

18 NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 1/2 NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on, että nuori kiinnostuu elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta ja opiskelu- tai työelämään suuntaamisesta. Valmennuksella tähdätään siihen, että sen päätyttyä nuorella on uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa. NUOTTI-valmennus voi parhaimmillaan johtaa esimerkiksi suoraan muuhun ammatilliseen kuntoutukseen, opiskeluun tai työhön.

19 NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 2/2 Nuori itse asettaa tavoitteensa valmentajan tuella Valmennuksen tavoitteita ovat esimerkiksi, että nuori ja hänen verkostonsa saavat käsityksen nuoren toimintakyvyn osa-alueista, nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja taidoista sekä osallistumisen ja/tai suoriutumisen esteistä nuorelle muodostuu käsitys siitä, kuinka hän voi hyödyntää voimavarojaan arjessa ja opiskelussa, työssä tai työnhaussa nuori kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan (esimerkiksi itsestä tai raha-asioista huolehtiminen, arkirutiinit, asiointi) nuoren ymmärrys opiskelun ja/tai työn merkityksestä lisääntyy ja hänen kykynsä nähdä itsensä opiskelijana, työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu nuori asettaa itselleen ainakin alustavan työelämä- tai opiskelutavoitteen nuoren verkostoa hyödynnetään, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet ja palvelut.

20 Yleistä valmennuksen toteuttamisesta NUOTTI-valmennus voidaan toteuttaa joko yhtenä kokonaisuutena, tai se voidaan jaksottaa esimerkiksi ennen ammatillista kuntoutusselvitystä ja sen jälkeen. Tavoitteena on, että nuori ei jää tyhjän päälle ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen. NUOTTI-valmennus voidaan myöntää nuorelle uudestaan tilanteessa, jossa valmentaja ja Kelan etuuskäsittelijä arvioivat sen tarpeelliseksi. Toteutus 10 kuukauden sisällä käynnistymisestä.

21 Valmennuksen rakenne Nuoren tapaamiset NUOTTI sisältää 20 x 60 minuutin käyntikertaa Verkostotyö Yhteydenpito

22 Nuoren tapaamiset Yksi tapaaminen voi sisältää yhden tai useamman käyntikerran. Käyntikertoja voi yhdistää esim. niin, että tapaaminen kestää 120 min, tällöin kuluu kaksi myönnettyä käyntikertaa. Tapaamiset toteutetaan nuoren arkiympäristössä ja edellyttää valmentajalta jalkautumista. Esim. nuoren koti, kirjasto, kahvila, yms. Tapaamisia voidaan myös toteuttaa etäkuntoutuksena videoneuvottelun keinoin, kuitenkin niin että valmennus on aloitettava kasvokkain (valmentaja arvioi etäkuntoutuksen soveltuvuuden) Tapaamisiin voi osallistua nuoren kanssa toiminut taho esimerkiksi Ohjaamon työntekijä tai nuoren läheinen. Tapaamisia voidaan toteuttaa jaksotettuna nuoren tilanteen mukaan. Osa tapaamisista voidaan toteuttaa esimerkiksi nuoren siirryttyä työhön, opiskelemaan tai pidempikestoiseen kuntoutukseen.

23 Verkostotyö valmentajan kanssa tehdyn sopimuksen edellytyksenä on, että valmentaja hallitsee verkostotyön valmennuksen aikana nuori tapaa yhdessä valmentajansa kanssa muita nuorelle merkityksellisiä toimijoita. Lisäksi valmentaja huolehtii nuoren tarpeen mukaisesta verkostotyöstä myös tapaamisten välillä. verkostotyön avulla yhdistetään nuoren kanssa toimivien tahojen asiantuntemus nuorelle merkityksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi verkostotyö mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon ja nuoren kokonaistilanteen hahmottamisen verkostotyötä voidaan tehdä myös ilman nuoren läsnäoloa, mutta se edellyttää nuoren suostumusta valmennuksen ensimmäiset tapaamiset voidaan sovitusti toteuttaa Ohjaamossa tai muualla jo nuoren kanssa työskentelevällä taholla. jos nuorella ei ole asiakkuutta Ohjaamoon, TYP:een tai muihin verkostoihin, ottaa valmentaja yhteyttä tarpeellisiin toimijoihin ja varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

24 Yhteydenpito Valmennuksessa valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä tiiviimmin kuin muissa Kelan kuntoutuspalveluissa nuorta ei jätetä yksin! Valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä nuoren tarpeen mukaisesti myös tapaamisten välillä. Yhteydenpidon tavoitteena on varmistaa, että nuoren herännyttä kiinnostusta ylläpidetään ja samalla se vahvistaa luottamuksellista yhteistyösuhdetta. Yhteydenpitovälineinä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia, tekstiviestiä tai sosiaalista mediaa, mutta näissä kanavissa ei käsitellä luottamuksellisia tietoja

25 Valmentajan työote Valmentaja hyödyntää nuoren kanssa työskentelyssä ratkaisukeskeistä, joustavaa ja reflektoivaa työotetta. Ratkaisukeskeisessä työotteessa huomioitavia asioita ovat esimerkiksi: Vahvuuksien, onnistumisten ja osaamisen esille tuominen sekä mielenkiinnon kohteiden ja voimavarojen hyödyntäminen Rohkaisu ja kannustus Nykyhetken ja tulevaisuuden tarkastelu Tasavertaisuus Tavoitteiden pilkkominen pienemmiksi osatavoitteiksi Valmentajan ymmärrys nuoren ympäristöstä ja verkostosta sekä nuorten kanssa toimimisen erityispiirteistä

26 Valmentajan tehtävät 1/2 Työskentelyn lähtökohtana ovat nuoren voimavarat, taidot ja tulevaisuuteen suuntaaminen. Valmentaja rohkaisee nuorta hyödyntämään omia voimavarojaan, toimimaan itse ja asettamaan tavoitteita. Valmentaja toimii nuoren rinnalla kulkijana, rakentaa luottamusta, huomioi hänet yksilönä ja varmistaa yhteisen kielen löytämisen nuoren kanssa. Valmentaja huolehtii koko valmennuksen ajan siitä, että nuori tietää, mitä milläkin tapaamisella tehdään ja miksi

27 Valmentajan tehtävät 2/2 Valmentaja osallistaa nuorta tapaamisten suunnitteluun niin, että nuorella on mahdollisuus vaikuttaa valmennuksen sisältöön ja toteutustapaan Valmentaja käyttää nuorelle soveltuvia ja valmennukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista tukevia toiminnallisia menetelmiä esimerkiksi arkiaskareita (kuten ruuanlaitto, siivous tai asiointien harjoittelu), oppimiseen liittyvää pelillistämistä (Spiral-peli), erilaisia luovia menetelmiä (kuten kuvataide, valokuvaus, kirjoittaminen), ihme-kysymykset tai tulevaisuuden muistelu. Nuori voi harjoitella valmentajan tuella esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja, uusia selviytymiskeinoja stressaaviin tilanteisiin tai tilanteisiin, joita hän välttelee. Nuori voi vahvistaa itsetuntemustaan, tunteiden ilmaisua tai vuorovaikutustaitojaan.

28 Valmennuksen teemat Nuoren vahvuuksien ja toiminnan esteiden kartoittaminen Missä asioissa nuori kokee olevansa hyvä ja missä on onnistunut Ymmärtää, mitkä asiat estävät nuorta osallistumasta ja suoriutumasta etsivät keinot niiden ylittämiseksi Jos valmentaja tunnistaa nuorella terveydellisiä ongelmia, hän auttaa nuorta saamaan apua terveydenhuollosta ja kulkee mukana tarpeen mukaan Muutosmotivaation vahvistaminen valmennuksen keskiössä on nuoren motivaation synnyttäminen tai vahvistaminen. Valmentajan tehtävänä on tukea nuorta muutoksen mahdollisuuden näkemisessä ja luoda nuorelle tulevaisuuden uskoa.

29 Valmennuksen teemat Ammatilliselle polulle suuntaaminen valmennus tähtää lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä nuoren siirtymiseen työelämään suuntaavalle polulle. nuori saattaa valmennuksen päättyessä jo pystyä asettamaan itselleen alustavan opiskelu- tai työelämätavoitteen Ei kiirehditä, vaan edetään nuoren tahdissa nuoren käsitys itsestään opiskelijana, työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu valmennuksen aikana. Nuori saa tietoa eri opiskelu-, työ- ja/ tai kuntoutusmahdollisuuksista ja siitä, mitä ne häneltä edellyttävät. Nuorelle voi olla tarpeen myös sanoittaa työn ja opiskelun merkitystä hänen tulevaisuutensa kannalta. Nuoren tulisi nähdä koulutus ja työssäkäynti hyödylliseksi, jotta hän ottaisi voimavaransa ja taitonsa käyttöön ammatilliselle polulle pääsemiseksi.

30 Valmennuksen käynnistyminen Valmentaja: ottaa nuoreen yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä valmennuspäätöksen saavuttua palveluntuottajalle Sopii nuoren kanssa puhelimitse ensimmäisen tapaamisen, joka tulee järjestää mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta Kertoo nuorelle mahdollisuudesta ottaa ensimmäiselle valmennuskerralle mukaan läheisen tai muun tukihenkilön

31 Valmennuksen päättyminen Valmennuksen päättyessä nuori ja valmentaja pohtivat millaista tukea nuori tarvitsee jatkoa ajatellen sekä miten opittuja taitoja ja selviytymiskeinoja ylläpidetään. Tarvittaessa järjestetään yhteinen tapaaminen nuoren verkoston kanssa jatkosuunnitelmien varmistamiseksi. Valmentaja laatii valmennuksesta kirjallisen kuntoutuspalautteen Palautteessa kuvataan nuoren tilannetta (erityisesti huomioiden osallistuminen, suoriutuminen, yksilö- ja ympäristötekijät), valmennuksen toteutumista, asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista sekä lisäksi nuoren kanssa yhdessä sovitut jatkotoimenpiteet. Valmentaja ottaa yhteyttä Kelaan, jos nuorelle on tarpeen hakea jatkoa valmennukselle.

32 Valmennuksen peruminen tai keskeyttäminen Jos nuori ei aloita valmennusta tai jo alkanut valmennus keskeytyy tai on vaarassa keskeytyä, valmentaja neuvottelee asiasta Kelan nimetyn etuuskäsittelijän kanssa. Ennen päätöksen lakkauttamista etuuskäsittelijä pyrkii käymään nuoren kanssa keskustelun (kuuleminen).

33 Yleistä ja huomioitavaa

34 Nuoren toimeentulo valmennuksen aikana Kokeilun aikana nuorella ei synny valmennuksen kestosta johtuen (alle 4 tuntia matkoineen) oikeutta kuntoutusrahaan. Nuori jatkaa samalla etuudella kuin ennen valmennuksen aloittamista. Erityistä on, että tässä palvelussa valmentaja liikkuu nuoren luo, joten nuorelle ei pitäisi syntyä matkakustannuksia. Mikäli nuorelle syntyy matkakustannuksia, ne korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti.

35 Tulkkaus NUOTTI-valmennuksessa Vieraan kielen tulkkausta voidaan järjestää NUOTTI-valmennukseen enintään 10 käyntikerralle. Kun tulkkauksen järjestäminen työ tehdään Oiwaan, työn tarkenteeksi laitetaan NUOTTI Päätöksen mukana lähetetään NUOTTI-palveluntuottajalle ohje tulkkauksesta Tulkkia tilatessa NUOTTI-palveluntuottajan tulee ilmoittaa tulkkitilauksen viite NUOTTI

36 Mihin valmentaja ottaa yhteyttä Kela-asioissa ja mistä saa tietoa? Nuoreen ja nuoren toimeentuloon liittyvät kysymykset vakuutuspiirien skyperingit alkaen Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro NUOTTI-valmennuspalveluun, henkilöstömuutoksiin ja muihin sopimusasioihin liittyvät kysymykset Suunnittelija Johanna Rouvinen Suunnittelija Marjaana Pajunen Tiedotamme NUOTTIIN liittyviä asioita -sivuston kautta

37 Kiitos. Palautteesi esityksestä? Peukuta sopivassa kohtaa En saanut työhöni tarvitsemaani tietoa Saamani tieto auttaa minua työssäni

38 Kiitos osallistujille

39 NUOTTI-valmennuksen palveluntuottajat vakuutuspiireittäin

40 Valitut palveluntuottajat/ Itäinen vakuutuspiiri yht. 11 palveluntuottajaa, 23 valmentajaa Nuorten Ystävät-Palvelut Oy (Keski-Suomi) KK-Verve Oy (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi) Tukeva-työhönvalmennussäätiö (Pohjois-Savo) Juhta Oy/Ehta Henkilöstöpalvelut (Pohjois-Karjala) Huoltoliitto ry Kunnonpaikka (Pohjois-Savo) Spring House Oy (Pohjois-Savo) Honkalampi-säätiö (Keski-Suomi) SOS-lapsikyläsäätiö (Keski-Suomi) Vetrea Terveys Oy (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Debora Oy (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi) Porstua ry (Etelä-Savo)

41 Valitut palveluntuottajat/ Keskinen vakuutuspiiri yht. 9 palveluntuottajaa, 20 valmentajaa KK-Verve Oy (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa) Silta-Valmennusyhdistys ry (Pirkanmaa) Hämeen Spes Oy (Kanta-Häme) Sosiaalipalvelut Kelopuu Oy (Pirkanmaa) Tmi KaroliinaS (Pirkanmaa) Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry (Etelä-Pohjanmaa) Debora Oy (Kanta-Häme, Pirkanmaa) Tmi Hyvinvointi Pyrhönen (Kanta-Häme) Merikratos Oy (Pirkanmaa)

42 Valitut palveluntuottajat/ Läntinen vakuutuspiiri yht. 11 palveluntuottajaa, 18 valmentajaa Valo-Valmennusyhdistys ry (Varsinais-Suomi, Satakunta, Factotum Sirkka Nikulainen (Varsinais-Suomi) KK-Verve Oy (Varsinais-Suomi, Satakunta) Toiminimi Anu Nurmi (Varsinais-Suomi) Ulla Aho (Pohjanmaa) Psykologipalvelut Sari Mokka (Satakunta) Hevostoiminta Laukki (Pohjanmaa) Katri Matomäki (Satakunta) Arviointi- ja kuntoutuspalvelut Lossi Oy (Satakunta) MLLn Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö (Varsinais-Suomi) Härmän Kuntoutus Oy (Pohjanmaa)

43 Valitut palveluntuottajat/ Pohjoinen vakuutuspiiri yht. 11 palveluntuottajaa, 20 valmentajaa NorTher Oy (Lappi pohjoinen, Lappi eteläinen) Coronaria Terameri Oy (Lappi pohjoinen, Lappi eteläinen) Saura-Säätiö sr (Lappi eteläinen) Ksakki ry (Lappi eteläinen, Pohjois-Pohjanmaa) Rokuan Kuntoutus Oy (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Cimson Koulutuspalvelut Oy Jyväskylä (Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Spring House Oy (Kainuu) Nuorten Ystävät ry (Pohjois-Pohjanmaa) KK-Verve Oy (Pohjois-Pohjanmaa) Nivalan Työpajasäätiö (Pohjois-Pohjanmaa) Kokkotyö-säätiö sr (Keski-Pohjanmaa)

44 Valitut palveluntuottajat/ Eteläinen vakuutuspiiri yht. 21 palveluntuottajaa, 46 valmentajaa IntoPajat ry (Etelä-Karjala) T:mi Minna Helkala (Kymenlaakso) TyönVuoksi (Etelä-Karjala) Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö (Uusimaa) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Uusimaa) Tunne Taitosi Tmi (Uusimaa) KK-Verve Oy (Etelä-Karjala, Uusimaa) Loisto setlementti ry (Uusimaa) Terapia- ja koulutuspalvelu Onneli (Uusimaa, Invalidisäätiö (Päijät-Häme, Uusimaa)

45 Valitut palveluntuottajat/ Eteläinen vakuutuspiiri jatkuu Coronaria Terameri Oy (Etelä-Karjala, Kymenlaakso) Coronaria Contextia Oy (Päijät-Häme, Uusimaa) Cimson Koulutuspalvelut Oy Jyväskylä (Päijät-Häme, Kymenlaakso, Uusimaa) Omnia Koulutus Oy (Uusimaa) Kovak Oy (Uusimaa) SOS-lapsikyläsäätiö (Uusimaa) Valmennuskeskus Public (Päijät-Häme, Uusimaa) ValmennusLehto (Päijät-Häme, Kymenlaakso) Psykologipalvelu Mukanasi (Uusimaa Toiminimi Pirjo Räsänen (Uusimaa) Luotsari Oy (Uusimaa)