Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28. Panu Kari s. 11. Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31. Milla Kortemaa s. 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28. Panu Kari s. 11. Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31. Milla Kortemaa s. 36"

Transkriptio

1

2 Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28 Panu Kari s. 11 Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31 Milla Kortemaa s. 36 Patrik Lustig s. 7, 29, 30, 39, 41, 43, 46 Topi Vanhatalo s. 18, 23, 33 Anna Vauhkonen s. 24

3 Sisällys Teatterimuseo Esittävien taiteiden muisti Teatterimuseon vuosi 2011 Kokoelmat sekä tieto- ja kuvapalvelu Esinekokoelmat Artikkeli: Teatterimuseon luonnoskokoelmat Arkisto Tieto- ja kuvapalvelu Näyttelyt ja teatterikasvatus Pysyvä näyttelykokonaisuus Backstage, Arkadia-teatteri ja Teatterin ullakko Teatterikasvatuksen työpajat Vaihtuvat näyttelyt työpajoineen ja oheisohjelmineen Kiertonäyttelyt Verkkonäyttelyt Aikuisopetus Oheisohjelmat Tiedotus ja markkinointi Kävijät Talous ja tulevaisuuden näkymät Organisaatio, henkilökunta, tilat Lahjoittajat

4

5 TEATTERIMUSEO ESITTÄVIEN TAITEIDEN MUISTI Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ( ) ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtäviä ohjaavat säätiön säännöt, museolaki ja -asetus, strategia ( ), kokoelmapoliittinen ohjelma ja tallennussuunnitelma sekä marraskuussa 2011 Museoviraston kanssa solmittu sopimus valtakunnallisesta toiminnasta vuosille Av-arkiston esitystallenteiden tallentamista ja käyttöä ohjaa museon säätiön ja esittävien taiteiden keskeisten tekijäjärjestöjen välillä vuonna 2010 solmittu kollektiivisopimus. Teatterimuseo on esittävien taiteiden muisti, niiden kulttuuriperinnön vaalija sekä yleisöä palveleva tieto- ja elämyskeskus. Se on vuorovaikutuksessa esittävien taiteiden ja kulttuuriperintöalan kentän sekä asiakkaidensa kanssa kehittyvä asiantuntijaorganisaatio. Museo ylläpitää erityisesti suomalaisen ammattimaisen teatteri- ja tanssikulttuurin ominaispiirteitä ja kehitystä valottavaa esinekokoelmaa ja arkistoa sekä edistää myös muiden esittävien taiteiden lajien, kuten oopperan, nukketeatterin ja sirkuksen tuntemusta. Museon ydintoimintoja ovat kokoelmien ylläpito, kartuttaminen, luettelointi ja digitointi, näyttelyt ja teatterikasvatus, aineistolähtöinen tutkimus ja tiedon popularisointi sekä monimuotoinen palvelutoiminta tieto- ja kuvapalvelusta oheisohjelmiin. Museo ylläpitää kahta merkittävää esittävien taiteiden valtakunnallista tietokantaa. Ida-kokoelmatietokanta palvelee museon toimintaa, kokoelmien hallintaa ja saavutettavuutta sekä tietopalvelun ja tutkijasalin asiakkaita. Yhteistyössä Tinfon (Teatterin tiedotuskeskus) kanssa ylläpidetty Ilona-esitystietokanta kokoaa ammatilliset ohjelmistot oheistietoineen verkkoasiakkaiden saataville. Museon painopistealue on teatterikasvatus, toiminnallinen museopedagogiikka. Pysyvä näyttelykokonaisuus muodostaa osallistavan, moniaistisen oppimisympäristön, jonka kokeilupisteissä näyttelyvieras pääsee esittävien taiteiden keinoin tutustumaan teatterin ja tanssin eri ammatteihin. Esittävien taiteiden ammattilaisten suunnittelema näyttelyskenografi a valo- ja äänimaailmoineen luo museoon erityisen teatterin ilmapiirin. Työpajoja ja oheisohjelmaa suunnataan ja räätälöidään eri ikäisten kävijöiden tarpeisiin. Vaihtuviin näyttelyihin suunnitellaan omat työpajansa ja oheisohjelmansa. Museon tiloissa järjestetään teatterikasvatuksen esitystoimintaa, erikoisalojen seminaareja ja tapahtumia, koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, yritys- ja työyhteisötilaisuuksia sekä teatterin keinoin toteutettuja juhlia. Teatterimuseon näyttelyt, julkaisut ja yleisötyö lisäävät esittävien taiteiden tuntemusta, niiden työn jäljen näkyvyyttä ja arvostusta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 3

6 TEATTERIMUSEON VUOSI 2011 Museonjohtaja Helena Kallio YLEISÖTYÖN KEHITTÄMINEN Teatterimuseolla on ollut menestyksekäs vuosi. Vuonna 2010 uudistettu pysyvä näyttely osoitti toimivuutensa ja vetovoimaisuutensa erityisesti ryhmävierailujen osalta. Teatterikasvatuksen ja juhlapalvelun työpajoihin ja näyttelyopastuksiin osallistui kaikkiaan 473 ryhmää, mikä on museon historian kolmanneksi suurin vuotuinen kokonaismäärä. Ryhmämyyntitiimi kokoontui säännöllisesti seuraamaan varaustilannetta ja eritteli asiakasryhmien tavoitettavuutta, tarpeita sekä sijoittelua museon tilojen ja aukioloaikojen puitteissa. Lasten ja nuorten työpajatoiminnan rinnalla fokusoitiin museopedagogiikan asiantuntijaroolin kehittämiseen, verkostoitumiseen sekä aikuisten yleisötyön kehittämiseen. Juhlapalvelun tarjontaan suunniteltiin uusi työyhteisöille suunnattu Tykyttääkö? -työpajapaketti. Näyttelyiden aukioloaikaa pidennettiin keskiviikkoiltaisin ja ryhdyttiin kutsumaan vierailevia tekijöitä Keskiviikkovieraiksi keskustelemaan esittävien taiteiden ja museon näyttelyiden ajankohtaisista teemoista. Ryhmäkäyntien määrää on resurssien puitteissa mahdollista edelleen jonkin verran kasvattaa asiakkuuksia erittelemällä ja huomioimalla ryhmien rinnalla myös yksittäisja perhekävijät. Ryhmävierailu Teatterimuseolla on antoisa ja mielekäs tapa välittää erikoismuseon ydinasiaa: yhteisöllisyys kuuluu esittävien taiteiden luonteeseen. Ryhmän jäsenet voivat kokeilupisteissä ja toiminnallisissa työpajoissa kokeilla teatterin eri ammattirooleja ja toimia yleisönä toisilleen. Yksittäiskävijäkään ei jää Teatterimuseossa yksin. Museo satsaa asiantuntevien, teatteri-ilmaisun taitoisten näyttelyoppaiden, työpajanvetäjien ja juhlatyöntekijöiden rekrytointiin ja perehdytykseen. Asiakaspalautteissa saatiinkin toimintavuoden aikana kauniita kiitoksia vastaanotosta, huolenpidosta, asiantuntevasta näyttelyn eri osiin opastamisesta, työpajojen toimivuudesta sekä viihtyisästä ja inspiroivasta, teatterin tuoksuisesta tunnelmasta. 4

7 PÄÄHANKKEET, NÄYTTELYT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäavustusten turvin toteutettiin pukuluonnosten ja esitysvalokuvien digitointihanke, kokoelmalähtöinen kiertonäyttely sekä av-teknisen infrastruktuurin uudistamisen jatkohanke, jossa uusittiin valoja ohjaava himmenninjärjestelmä sekä vaihtuvien näyttelyiden av-kalusto. Näyttelytilojen turvallisuus, käyttömukavuus, teatterinomaisen valaistuksen muunneltavuus sekä energiatehokkuus paranivat merkittävästi. Huomiota kiinnitettiin edelleen myös näyttelyiden ohjausjärjestelmän tekniseen ylläpitoon ja jokapäiväisen käytön ohjeistukseen. Näyttelyohjelmistossa huomioitiin Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen 25-vuotisjuhla, lavastaja Eeva Ijäksen pitkä ura 40 vuotta täyttäneessä KOMteatterissa sekä Marjo Levlinin sirkushistoriallisen näyttelyn myötä pohjoismainen sirkuksen vuosi. Valokuvataiteilija Stefan Bremerin näyttelyssä ja sen yhteyteen järjestetyssä seminaarissa kiinnitettiin huomio teatterivalokuvauksen pitkäjänteiseen kehitykseen ja digitaaliajan tallennustehtävään. Kokoelmien valtakunnallista näkyvyyttä ja saavutettavuutta edistivät myös kiertonäyttelyt ja kokoelmalainat, Suomen Museot Online -palveluun liitetty aineisto sekä sosiaalisen median hyödyntäminen museon tapahtumien ja kokoelmien esittelyssä. Teatterikasvatuksen erityisasiantuntemusta jaettiin valtakunnallisesti käynnistämällä jälleen museo- ja kulttuurialan yleisötyöntekijöille Teatterin keinot käyttöön -koulutus ja kehittämällä Skene -verkko-oppimisympäristön sisältöä. Kokoelma- ja näyttelytyön sekä teatterikasvatuksen yhteisprojektina ryhdyttiin vuodelle 2012 jatkuvaan 2000-luvun teatterin nykydokumentointihankkeeseen, johon kuuluvat aineiston keruu ja museon 50-vuotisnäyttelyn toteuttaminen. Teatteri-lehdessä julkaistiin hankkeeseen liittyvä museonjohtajan artikkeli, joka käsitteli 2000-luvun teatterin uutta yhteiskunnallisuutta. Henkilöstössä puhalsivat edelleen muutoksen tuulet. Museon kahdeksan vakituisen toimen vastuuhenkilöstöstä on puolet vaihtunut noin vuoden sisällä, mikä on tuntuva muutos tiiviissä asiantuntijaorganisaatiossa. Muutos on kannustanut arvioimaan, selkeyttämään ja kehittämään toimintatapoja, työnkuvia ja työprosesseja sekä saanut liikkeelle uusia ideoita ja osaamisyhdistelmiä. Henkilövaihdokset perehdytyksineen ja työnpaikkauksineen ovat väistämättä myös rasittaneet muotoaan muuttavaa työyhteisöä ja vaikuttaneet jossain määrin toimintakaudelle suunniteltujen projektien etenemiseen. Teatterimuseo huolehtii työntekijöidensä osaamisen ja ammattitaidon kehittymisestä ja kannustaa kouluttautumiseen. Kuluneena vuonna käytiin kahdet kehityskeskustelut, joiden yhteydessä kehitettiin toimenkuvia ja tehtiin täydennyskouluttautumissuunnitelmia. Osaamisen kohdentamista ja toiminnan tulostavoitteellisuutta edistettiin erilaisissa osa-alue- ja hankepalavereissa tiimiyttämällä, kiinnittämällä huomiota projektinhallinnan kehittämiseen sekä selkeyttämällä käytännön työnjakoa ja toimintaprosesseja. 5

8 STRATEGIA JA VALTAKUNNALLISEN TOIMINNAN KOLMIVUOTISNEUVOTTELUT Teatterimuseon strategian uudelleenmuodostuksen prosessi osui mielekkäästi Museoviraston kanssa sovittavan kolmivuotiskauden valtakunnallisen toiminnan suunnittelukaudelle. Vuonna 2009 toteutetun ulkoisen arvioinnin tarjoaman huomion mukaisesti lujitettiin strategisen tavoitteenasettelun ja käytännön toiminnan suunnittelun välistä yhteyttä. Strategian keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen, digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen, kokoelmien terävöittäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Valtakunnallisen toiminnan päätavoitteiksi vuosille sovittiin digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistämisen lisäksi kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys, teatterikasvatuksen verkostoyhteistyön ja asiakkuuksien kehittäminen sekä nykydokumentoinnin kehittäminen. Kokoelmien säilytystilojen toimivuus ja lähivuosien palvelintilatarpeet arvioitiin strategiaprosessin yhteydessä. Kokoelmien terävöittämisen tavoitteen pohjalta ryhdyttiin esinekokoelmien kokonaishallinnan ja saavutettavuuden kehittämiseen (KoKo-projekti). Projektin suunnittelua ja toteuttamista tukee amanuenssin museokokoelmien hallinnan täydennyskoulutus Metropoliassa. Arkiston tavoitteenmuodostuksessa kiinnitettiin huomio säilytystilojen riittävyyden ja toimivuuden arviointiin sekä digitoinnin ja pitkäaikaissäilyvyyden kehittämiseen. Strategiatyön yhteydessä ideoitiin myös sähköisen toimintaympäristön ja verkkosivujen hyödyntämistä kokoelmien näkyvyyden, arvostuksen ja tunnettuuden edistämisessä. Edellisen pysyvän Voima ja lumo -näyttelyn historiaosio muokattiin verkkonäyttelyksi. Digitointihankkeen aineistosta ryhdyttiin tuoreeltaan tuottamaan verkkonäyttelyä ja pukuluonnoksia esiteltiin museon joulukalenterissa. Tieto- ja kuvapalvelun tavoitteeksi otettiin sähköisen toimintaympäristön entistä parempi hyödyntäminen, mitä pohjustettiin teknisillä parannuksilla. TIETOTEKNISET JA AV-TEKNISET PUITTEET Verkkoväylän parannustyöllä edistettiin sähköisen aineistonsiirron, tieto- ja kuvapalvelun sekä jokapäiväisen viestinnän sujuvuutta. Palvelintilaa laajentamalla parannettiin av-arkiston kehittämismahdollisuuksia ja turvattiin pitkäaikaissäilytyksen edellytyksiä. Myös tietokoneita ja tallennusvälineistöä uusittiin. Kokoelmatyön tietoteknisiä kysymyksiä ratkomaan koottiin eri osa-alueiden asiantuntemuksen yhdistävä tietohallintotiimi ja kehitettiin tiedottajan toimenkuvaa tiimin osaavana tietoteknisenä neuvottelijana. Alkavaa strategiakautta varten arvioitiin alustavasti museon Ida-kokoelmatietokannan ja Ilona-esitystietokannan uudistamistarpeet. Asiantuntija-kommentaattoreina ryhdyttiin seuraamaan Museo hankkeen digitaalisen kokoelmahallinnan ja luettelointikäytäntöjen yhtenäistämisen etenemistä. 6

9 SUOMEN KIELET JA KANSAINVÄLISYYS Teatterimuseo vaalii suomalaisen teatterin kaksikielistä kulttuuriperintöä. Työpajoja ja opastuksia on tarjolla myös ruotsiksi. Ruotsinkielistä tiedotusta ja näyttelyviestintää vahvistettiin toimintakaudella. Vaihtuvien näyttelyiden ohjelmistossa tehtiin yhteistyötä kaksikielisten tekijöiden, Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n arkiston ja Vivicas vänner -säätiön kanssa. Museo pyrkii ottamaan ruotsinkielen taidon huomioon myös rekrytoinneissaan. Kansainvälisyys on luonteva ja kasvava osa tallennettavan esittävien taiteiden ammattikentän toimintaa. Teatterimuseollakin on toimintavuoden aikana vieraillut kollegoita mm. Krakovasta, Jekaterinburgista ja Portugalista. Museon tieto- ja kuvapalvelu toimitti aineistoa kansainväliseen skenografi ajulkaisuun. Arkistonhoitaja sekä kuvaja tietopalvelun tutkija vierailivat alustajina Tallinnan Teatri- ja Muusikamuuseumin järjestämässä teatterivalokuvaseminaarissa. Museonjohtaja vieraili kesäkuussa Taiteen keskustoimikunnan tuella Prahan kansainvälisessä skenografi an kvadriennaalissa ja emännöi juhannusaattona Suomen osastolla järjestetyn Pecha kucha -tapahtuman. Myös Goethe-instituutin kanssa ryhdyttiin näyttely-yhteistyön valmisteluun. Teatterimuseon henkilökunta vuonna

10 KOKOELMAT SEKÄ TIETO- JA KUVAPALVELU Museon valtakunnallinen esinekokoelma ja arkisto vaalivat kulttuurihistoriallisesti merkittävää teatteri- ja tanssiaineistoa 1800-luvulta alkaen. Museon yhteydessä toimiva ainutlaatuinen, valtakunnallinen arkisto säilyttää korvaamatonta esittävien taiteiden tietoa, av-aineistoa sekä monipuolisesti suomalaisten näyttämöiden visuaalista muistia ja esitysjatkumoa ilmentävää valokuva-arkistoa. Kokoelmat sekä tieto- ja kuvapalvelu tutkijasaleineen palvelevat museon toimintaa, esittävien taiteiden tiedontuotantoa ja kulttuurihistorian rakentumista. DIGITOINTIPROJEKTI Kokoelmien digitointiastetta nosti merkittävästi vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten työllistämiseen myöntämällä valtionavustuksella rahoitettu pukuluonnosten ja niihin liittyvien esityskuvien digitointi- ja verkkosaatavuushanke. Projekti oli Kaapelitehtaan museoiden yhteishankkeen osahanke. Teatterimuseon digitointiprojekti alkoi Projektia varten palkattiin seitsemän kuukauden ajaksi kolme assistenttia, joista yksi digitoi ja kuvasi ja kaksi luetteloi 1960-, ja 1980-lukujen suomalaisten teatteripukusuunnittelijoiden luonnoksia sekä niihin liittyviä esitysja työkuvia. Digitointiprojektissa saatiin luetteloitua mm. kaikki museon kokoelmissa olevat pukusuunnittelija Liisi Tandefeltin (s. 1936) ja skenografi Pekka Ojamaan ( ) luonnokset. Ojamaan digitoitua luonnosaineistoa ja valokuvia tuodaan tuoreeltaan esiin hänen elämäntyöstään kertovassa verkkonäyttelyssä Ihmisen heijastus. Verkkonäyttelyn toteuttamiseksi solmittiin Taideteollisen korkeakoulun kanssa ensimmäinen harjoittelusopimus. Skenografi an opiskelija Outi Herrainsilta käsikirjoitti Kalevalan päivänä vuonna 2012 avattavan näyttelyn. Projektissa digitoituja pukuluonnoksia tehtiin tunnetuiksi myös Teatterimuseon kotisivuilla julkaistussa vuoden 2011 joulukalenterissa ja SMOL-hakuportaalissa. SMOL Digitoidut kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Vuoden 2011 lopulla kokoelmatyössä panostettiin aineiston siirtämiseen Museoviraston Suomen Museot Online eli SMOL-hakuportaaliin, johon Teatterimuseo liittyi vuonna Kaikille avoin SMOL laajentaa museo- ja kuvakokoelmien saavu- 8

11 tettavuutta, lisää kulttuuriperinnön käyttäjien tasa-arvoisuutta ja mahdollistaa sellaisen aineiston esittelyn, joka ei ole esillä näyttelyissä. SMOLin myötä eri museoiden kokoelmia voidaan hakea, selata ja katsella kootusti samasta verkko-osoitteesta. Ida-WebOnline- järjestelmän avulla Teatterimuseon Ida-kokoelmatietokannasta poimittiin vuoden 2011 aikana 97 esineen tiedot Suomen Museot Online -palveluun. Näistä pääosa oli digitointiprojektissa luetteloituja pukuluonnoksia. Hakuportaaliin vietiin pukusuunnittelija Liisi Tandefeltin luonnoksia hänen uransa alkupuolelta. Yli kolmekymmenvuotisen uran pukusuunnittelijana vuosina tehnyt Tandefelt kuuluu suomalaisen pukusuunnittelun uranuurtajiin. SMOLiin viedyn aineiston joukossa oli myös varhaisen Savonlinnan Oopperajuhlien Aino-oopperan kuorolaisten pukuja ja asusteita. Arkiston valokuvakokoelmia tuotiin yleisön saataville päivittämällä SMOL -hakuportaaliin 237 teatterivalokuvaa Kari Haklin negatiivikokoelmasta. Vuoden 2011 lopussa SMOL-palvelussa on nähtävissä yhteensä 323 esinettä ja 629 valokuvaa Teatterimuseon kokoelmista (yhteensä 1002 kpl). TEATTERIVALOKUVA Syksyn 2011 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota teatterivalokuvaan. Nykyisellään jo noin kuvaa käsittävän Teatterimuseon valokuva-arkiston ajankohtaisia teemoja käsiteltiin Stefan Bremerin näyttelyn yhteydessä järjestetyssä teatterivalokuvauksen seminaarissa Vierailija-alustusten ohella seminaarissa pitivät puheenvuoron myös museon arkistonhoitaja Tiina Peltola sekä tieto- ja kuvapalvelun tutkija Pälvi Laine. He osallistuivat myös Tallinnassa pidettyyn seminaariin Theatre Photography of Digital Century in documenting Art and History ja pitivät siellä alustuksen Teatri- ja Muusikamuuseumin pyynnöstä. Lisäksi osallistuttiin kaksipäiväisille valtakunnallisille kuva-arkistopäiville. TAKO-YHTEISTYÖ Vuoden 2010 alkupuolella käynnistetyn valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKO:n tavoitteena on parantaa kokoelmien hallintaa, jakaa asiantuntijuutta sekä lisätä näyttely-yhteistyötä ja kokoelmien liikkuvuutta. Teatterimuseosta ilmoittauduttiin TAKO:n pooliin 6, jonka aiheena on Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi. Poolin tavoitteena oli yhteisen nykydokumentointihankkeen käynnistäminen. Arkiston ja esinekokoelmien henkilövaihdosten myötä Teatterimuseon TAKO-yhteistyö jäi sovitusti seurantavaiheeseen. Vuoden 2011 lopussa amanuenssi ja arkistonhoitaja ilmoittautuivat jälleen mukaan pooli 6:n toimintaan ja aktiivisempaan TAKOyhteistyöhön. Ajatuksena on edelleen kehittää kokoelmayhteistyötä Teatterimuseon omalla erikoisalalla selvittämällä valtakunnallisen toiminnan tavoitteiden mukaisesti, mitä teatteriaiheista aineistoa eri museoissa ja arkistoissa säilytetään. 9

12 Esinekokoelmat Esinekokoelmatyössä käynnistettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävä KoKo-projekti. Hankkeen osaprojekteihin kuuluvat mm. kokoelmien inventointi, säilytystilojen uudelleenjärjestely, poistosuunnitelman toteuttaminen ja arvoluokituksen kehittäminen. Lähivuosina jatkuvan projektin tavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmapolitiikan päivittäminen sekä erikoisaineistojen tallennustehtävän profi lointi. Kokoelmien haltuunoton ja selvitystyön osaprojektina vielä vuoden 2011 lopulla Teatterimuseon taulut ja taide-esineet inventoitiin ja suureksi osaksi myös luetteloitiin projektiassistentin avulla. KARTUNTA Teatterimuseon kokoelmien kartuntaa ohjaa vuonna 2008 valmistuneeseen Kokoelmapoliittiseen ohjelmaan sisältyvä tallennussuunnitelma. Kokoelmatyötä suunnataan edelleen kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti proaktiivisempaan, profi loidumpaan keruutyöhön, saavutettavuutta edistävään digitointiin, digitoitujen aineistojen käyttöön sekä esineiden merkitystä esitystaiteen kontekstissa avaavan tekijätiedon keruuseen. Museo painottaa esinekokoelmien kartuttamisessa esineistön laatua ja teatterihistoriallista laatua, esineiden esitystaiteellista kontekstia avaavan tekijätiedon keruuta sekä mahdollisuutta tallennettaviksi valitun esitysaineiston kokonaisjäljen keruuseen. Vuoden 2011 kokoelmien kartunta oli kohtuullista, vaikka lahjoitusten joukossa oli muutamia lukumääräisesti suurehkoja aineistoeriä. Esinekokoelmien kartunta vuosina 2011 ja Näyttämöpuvut Lavastus- ja pukuluonnokset Pienoismallit Teatteritekniikka 1 Muut Yhteensä MERKITTÄVIÄ LAHJOITUKSIA Suomen Kansallisoopperalta saatiin lahjoituksena 40 pienoismallin erä, joka oli ollut deponoituna museolle vuodesta 1983 lähtien. Pienoismalleja 1950-luvulta 1980-luvulle sisältävään lahjoitukseen kuuluu merkittävien suomalaisten lavastajien, muun muassa Seppo Nurmimaan ja Paul Suomisen pienoismalleja. Vuonna 2011 vastaanotettujen lahjoitusten määrää voitiin lisätä kohtuullisesti verrattuna edellisenä vuonna näyttelyuudistuksen vuoksi vaatimattomaksi jääneeseen lahjoitusmäärään. Kartuntaa nostivat muutamat melko suuret lahjoitukset, kuten Riitta Räsäsen luovuttama Tero Kiiskisen ( ) jäämistö, joka sisälsi

13 Seppo Nurmimaan pienoismalli Maurice Ravelin oopperaan Espanjalainen hetki, SKO puku- ja lavastusluonnosta sekä muuta Kiiskisen skenografi n työhön liittyvää materiaalia. Kirsti Kisu Ahon lahjoittama aineisto sisälsi 155 luonnosta hänen uraltaan pukusuunnittelijana. Juhani Rytkölän luovuttama Helsingin Kaupunginteatterin rekvisiittalahjoitus sisälsi 88 esinettä. Mainitsemisen arvoisia ovat myös Svenska Teaternin Fanny & Alexander -esitykseen ja Helsingin Kaupunginteatterin Kvartettiin liittyvät lahjoitukset. Ingmar Bergmanin Fanny & Alexanderin Suomen kantaesityksen ensi-ilta oli Kvartetin Suomen ja Pohjoismaiden kantaesityksen ensi-ilta oli Vuosina esitettynä siitä tuli eräs Suomen suosituimmista esityksistä. Toimintavuoden lahjoitusten helmiin kuuluu Ellen Thesleffi n perikunnan lahjoittama lavastustaiteen edelläkävijä Edward Gordon Craigin yhdentoista luonnoksen kokonaisuus. DIGITOINTI, SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUVUUS Vuonna 2011 saatiin digitoitua ja luetteloitua suuri määrä esinekokoelmien aineistoa. Museon Ida-kokoelmienhallintaohjelmaan lisättiin 2375 tietuetta (448 vuonna 2010). Vuoden 2011 lopussa tietokannassa oli täten 6223 tietuetta (3840 vuonna 2010). Esinekokoelmien digitointiaste on 34 % (vuonna %). Kaikkiaan kokoelmissa on esinettä. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden lopussa kaikkiaan luonnosta, joista noin puolet (noin 6679) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 71 %. Digitointiprojektissa luetteloitiin yhteensä 2622 luonnosta, jotka tallennettiin museon kokoelmien hallintatietokantaan 1208 tietueena. Projekti nosti luonnosten digitointiastetta viidestä prosentista 25 prosenttiin. Pukuluonnoskokoelmien saavutettavuus 11

14 nuoren tutkimusalan käyttöön ja museon näyttelykäyttöön lisääntyi digitointihankkeen myötä merkittävästi. Digitointiprojektin ulkopuolelle jäivät vielä Maija Pekkasen (s. 1941) ja Marjukka Larssonin (s. 1941) suuret pukuluonnoskokoelmat. Uuden luetteloidun aineiston lisäksi Ida-kokoelmienhallintaohjelmaan saatiin luonnosten osalta vietyä myös vanhojen käsikortistojen tietoja, mikä myös lisäsi kokoelmien saavutettavuutta huomattavasti. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan tai yhden tietueen takana voi olla useampia esineitä, esim. sarja jonkun tietyn esityksen luonnoksia. Teatterimuseon kokoelmia esiteltiin kiertonäyttelyksi valmistetussa Pieni suuri maailma -näyttelyssä, joka on kokoelmiin kuuluvien klassikkonäytelmien pienoismallien ja pukujen johdattama retki suomalaisen teatterin visuaaliseen muistiin. Erä kokoelmien pienoismalleja pääsi näyttelyssä ensimmäistä kertaa esille yleisön nähtäväksi ja ovat ensi kertaa tarjolla valtakunnalliseen kiertoon. Esinekokoelmien valtakunnallista saavutettavuutta ja liikkuvuutta edistivät myös esinelainat muiden näyttelyihin sekä Loviisassa ja Postimuseossa vieraillut kiertonäyttely. Suomen Kansallisoopperan puvuista koostuva, suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia Oopperan pukuaarteita jatkaa Teatterimuseon ohjelmistossa edelleen. Esinelainat muiden näyttelyihin: Helsingin kaupunginmuseo Enemmän funkkista Reino! Kaksi Ansa Ikosen elokuvapukua lähti marraskuussa 2011 konservoitavaksi. Postimuseo, Helsinki Oopperan merkkivuodet Silkkiä, samettia Oopperan pukuaarteita -näyttely Lahjoitetut Luettelointi Kaavio: Esinekokoelmien kartunta ja luettelointi

15 TEATTERIMUSEON LUONNOSKOKOELMAT Teatterimuseossa on laaja ja edustava luonnoskokoelma, joka on täydentynyt erityisesti luvulla eläkkeelle jääneiden suunnittelijoiden ja perikuntien lahjoitusten myötä. Museon kokoelmissa oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan luonnosta. Niistä noin puolet (n. 6679) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 71 %. Teatterimuseon kokoelmat pohjautuvat Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton sekä Suomen Kansallisteatterin museon perustamisen yhteydessä 1962 lahjoittamiin esinekokoelmiin. Tuolloin luotiin myös museon luonnoskokoelman alku. Ensimmäisten lahjoitettujen esineiden joukossa oli myös luonnoksia, kuten esim. suomalaisen lavastustaiteen uranuurtajan Matti Warénin ( ) luonnos Suomen Kansallisteatterin esitykseen Joutsikki vuodelta Taidemaalarina aloittanut Matti Warén oli Suomen Kansallisteatterin pitkäaikainen lavastaja. Teatterimuseon Warén-kokoelmiin kuuluu yli 1000 luonnosta. Museon luonnoskokoelmat pitävät sisällään niin teatterin, oopperan kuin baletin ja muun tanssin esityksiin luotuja lavastus- ja pukuluonnoksia. Lavastusluonnoskokoelma sisältää aineistoa 1800-luvun lopulta tähän päivään. Vanhimman ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostaa suomalaisen skenografian uranuurtajien aineisto (n luonnosta), joka painottuu 1920-luvulle. Kokoelman oletettavasti vanhin luonnos on museon Backstage-näyttelyssäkin esillä oleva Louis Sparren ( ) piirros Suomalaisen teatterin Elinan surma -esityksestä vuodelta Suomalainen lavastustaide alkoi kehittyä 1900-luvun alussa teatteritoiminnan vakiinnuttua. Matti Warénin mittavan kokoelman lisäksi maininnan ansaitsevat esim. Yrjö Ollilan ( ), Karl Fagerin ( ), Martti Tuukan ( ), Hannes Närhen ( ) ja Rolf Stegarsin ( ) aineistot. Useat alkuaikojen lavastajat olivat Warénin tavoin taiteilijan koulutuksen saaneita. Peruskokoelmaan kuuluu lisäksi myös luonnoskokonaisuuksia 1900-luvun keskeisistä suomalaisen lavastustaiteen kilpailujen ja näyttelyiden töistä ja 1800-luvun lavastustaiteen mallikirjoja. Luonnoksia löytyy suomalaisen lavastustaiteen historian varrelta kuluvalle vuosituhannelle saakka. Monipuolisen uran tekivät mm. Pekka Heiskanen (s. 1929), Kaj Puumalainen ( ) ja Pekka Ojamaa ( ). Pukusuunnittelija on ammattina nuorempi kuin lavastajan työ. Varsinaisen ammattikoulutuksen saaneita pukusuunnittelijoita alettiin kiinnittää teattereihin 1970-luvulla. Teatterimuseon mittava pukuluonnoskokoelma edustaa suomalaisen pukusuunnittelun vaiheita 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Kokoelman tiettävästi vanhimmat pukuluonnokset ovat Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1909 esitetyn, vielä nimeämättömän suunnittelijan Mestari Olavi -esityksen luonnokset. Varhaisia ammattimaisesti työskennelleitä pukusuunnittelijoita olivat mm. pukusuunnittelun pioneereiksikin nimetyt Martha Neiglick-Platonoff ( ), Regina Backberg ( ) ja Ritva Karpio ( ). Seuraavan polven uranuurtajia edustavat esimerkiksi pitkän uran tehneet ja suuret luonnos-kokoelmat lahjoittaneet Liisi Tandefelt (s. 1936), Maija Pekkanen (s. 1941) ja Marjukka Larsson (s. 1941). Luonnoksia löytyy myös nykysuunnittelijoilta, kuten esim. Tarja Simoselta (s. 1963), Pasi 13

16 Räbinältä (s. 1965) ja Anna Kontekilta (s. 1953). Useat lavastajat ovat suunnitelleet produktioihin myös pukuja, esimerkkeinä Matti Warénin ohella mm. Wolle Weiner ( ) ja Seppo Nurmimaa ( ). Tämän päivän skenografeja museon kokoelmissa edustavat mm. Kimmo Viskari ja Reija Hirvikoski (s. 1954). Lavastusluonnosten vanhin aineisto on ikänsä sekä käytettyjen tekniikoiden ja materiaalien (pastelli, akvarelli, sekatekniikka) vuoksi erittäin arkaa. Materiaalin herkkyys tekee luonnokset haavoittuviksi fyysiselle rasitukselle. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada suomalaisen teatterin visuaalista muistia kantava arvokas aineisto digitoitua ja samalla paremmin tutkijoiden ja yleisön saavutettavaksi. Amanuenssi Sanna Brander Arkisto Teatterimuseon arkisto toimii esittävien taiteiden valtakunnallisena erikoisarkistona, jonka kokoelmiin kuuluu asiakirja-aineistoa, valokuvia, julisteita, käsiohjelmia, lehtileikekokoelma sekä audiovisuaalinen arkisto. Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja. Henkilövaihdoksen vuoksi arkisto oli alkuvuodesta ilman arkistonhoitajaa kolme kuukautta. Vuoden kuluessa määräaikaista henkilöstöä osallistui pukuluonnoksiin liittyvien esitysvalokuvien digitointiprojektiin, 2000-luvun av-aineistojen hankintaa kartoittavaan projektiin ja käsiohjelmien järjestämiseen noin yhden henkilötyövuoden verran. Arkiston suurin yksittäinen kartuntaerä oli teatteri- ja tanssitaiteen lehtileikekokoelman eli ns. kritiikkikokoelman siirto Teatterikorkeakoulun kirjastosta Teatterimuseon arkistoon. Aiemmin lahjoitettu kokoelma täydentyi vuosien aineistoilla yhteensä 39 hyllymetrin verran. Muutoin aineistokartunta oli vuoden aikana maltillista; kaikki lahjoitukset yhteen laskien aineistoa vastaanotettiin hieman alle 20 hyllymetriä. Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota digitaalisen arkiston kehittämiseen ja ryhdyttiin digitointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelman ensimmäinen versio valmistui arkistonhoitajan toimesta kokoelmatiimin kommentoitavaksi ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 aikana. AV-aineistojen hankintaan liittyen selvitettiin useiden lähteiden ja vierailujen avulla erilaisia formaattikysymyksiä. Lisäksi osallistuttiin Digiwiki-yhteisön seminaareihin ja vastattiin Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kyselyyn. Teknisten edellytysten kohennuttua verkkoväylän parannushankkeen ja palvelintilalaajennuksen myötä voitiin 14

17 aloittaa arkistossa olevien sähköisten aineistojen siirto palvelimella sijaitsevaan digitaaliseen arkistoon. Valokuvien digitointi ja luettelointi edistyi vuoden aikana erillisrahoituksen ja määräaikaisen työvoiman avulla. Myös asiakirjojen luettelointi eteni arkistonhoitajan työpanoksella kohtuullisesti. KARTUNTA ARKISTO JA VALOKUVAT Teatteri- ja tanssitaiteen lehtileikekokoelma (ns. kritiikkikokoelma) täydentyi vuosien aineistoilla yhteensä 39 hyllymetriä. Varsinaisia arkistoaineistolahjoituksia ja lisälahjoituksia saatiin yhteensä 21 kpl, laajuudeltaan 16,35 hm. Suurin yksittäinen lahjoitus oli Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton asiakirja-aineisto, joka sisältää mm. Keskusliiton hallituksen ja vuosikokousten pöytäkirjat, ITI:n ja PTU:n Suomen keskuksen pöytäkirjoja ja laajan Teatteripäiviä koskevan aineiston. Käsiohjelma- ja julistekokoelmat ovat karttuneet teattereiden lähettämällä aineistolla sekä yksityishenkilöiden lahjoituksilla. Valokuva-arkistoon saatiin yli 4000 uutta kuvaa. Arkiston kartunta vuosina 2011 ja Lahjoitukset 15 2 hm 14 6,5 hm Lisät 6 14,35 hm 11 14,25 hm Yhteensä 21 16,35 hm 25 20,75 hm Valokuvien kartunta vuosina 2011 ja Lahjoitukset kpl kpl Lisät kpl kpl Yhteensä kpl kpl 15

18 AUDIOVISUAALINEN ARKISTO Teatterimuseon audiovisuaalinen arkisto karttui lahjoituksina vain muutamalla kappaleella, mutta loppuvuoden aikana tehtiin pohjatyötä vuoden 2012 hankinnoille. Näyttelyprojektien yhteydessä av-arkistoon saatiin museon omana tuotantona ohjaaja Ralf Långbackan, lavastajien Antti Mattila, Kati Lukka ja Hannu Lindholm sekä valokuvataiteilija Stefan Bremerin haastattelut. Haastattelijana toimi museonjohtaja. Skenografi Pekka Ojamaan elämäntyöstä kertovan verkkonäyttelyn käsikirjoittaja Outi Herrainsilta kartutti arkistoa pukusuunnittelija Sari Salmelan haastattelulla. Lisäksi arkistoon tallennettiin vuoden seminaariohjelmistoa. Syksyllä käynnistettiin teattereiden ja ammattilaisryhmien esitystallenteita kartoittava kysely sekä valikoidun, 2000-luvun teatterin keskeisiä ilmiöitä valottavan esitystallenneaineiston keruu av-arkistoon. Tallenneaineistoa on tarkoitus tuoda esiin jo vuoden 2012 näyttelyssä. AV-arkisto: lahjoitukset, lisät ja oma tuotanto vuosina 2011 ja Äänitteet 3 7 kpl kpl Kuvanauhat 4 14 kpl kpl Yhteensä 7 21 kpl kpl LUETTELOINTI ARKISTO Arkistoaineistoa saatiin luetteloiduksi vuoden aikana 9 hm. Luetteloinnin kohteena olivat Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton lisälahjoitus sekä useat pienet henkilöarkistot. Vuoden aikana arkistonhoitaja järjesti mm. Olivia Gebhardin, Jalmari Lahdensuon ja Laura Kalmarin henkilöarkistot. Käsiohjelma- ja julistekokoelmaa järjestettiin ja täydennettiin. VALOKUVAT Valokuvien digitointiprojektissa jatkettiin kokoelmissa olevien esityskuvien digitointia. Valitut kuvat liittyivät samanaikaisesti rahoitettuun pukuluonnosprojektiin. Projektissa numeroitiin ja arkistoitiin kuvaa, joista Idaan otantaperiaatteella luetteloitiin ja digitoitiin 1642 kuvaa. Lisäksi arkistonhoidon ja asiakaspalvelun yhteydessä Ida-järjestelmään luetteloitiin noin 70 kuvaa sekä useita esitystason luetteloita. Lisäksi 4 talletuksen valokuvat luetteloitiin esitystason luetteloiksi. 16

19 AUDIOVISUAALINEN ARKISTO AV-aineistojen luettelointi ja digitointi kärsi resurssien puutteesta. Vuoden aikana luetteloitiin uusia nimikkeitä 8 kpl sekä digitoitiin C-kasetteja 8 tuntia ja avokelanauhaa 10 min ,5 24, , , , ,5 1,5 2 2, Lahjoitukset Luettelointi Kaavio: Arkistokokoelmien kartunta ja luettelointi hyllymetreinä vuonna Vuoden 2009 lukuun sisältyy 11,5 hm Tampereen Työväen Teatterin ja Suomen Kansallisteatterin roolivihkoja ja näytelmätekstejä Lahjoitukset Luettelointi Lahjoitukset Luettelointi Kaavio: Valokuvakokoelmien kartunta ja luettelointi

20 Arkistoaineistojen kokonaismäärät vuoden 2011 lopussa (sulkeissa 2010) Arkistojen määrä aineisto hyllymetrit 880 (825) vuotuinen kasvu hm arkistojen määrä, diarioidut 516 (499) arkistojen määrä, diarioimattomat n. 50 Arkistoluettelot valmistuneet arkistoluettelot / Ida-tietokantaan luetteloidut 267 (245) Tieto- ja kuvapalvelu AINEISTON JA TIEDON LIIKKUVUUS Teatterimuseon tietopalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, voidaan laajat selvitystyöt tehdä maksullisena tietopalveluna. Tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Tutkijoita palvellaan Kaapelitehtaalla sijaitsevassa tutkijasalissa. 18

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Imatran kaupunki Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku on kulttuuri, taide- ja liikuntakasvatussuunnitelma joka sisältyy Imatran kaupungin

Lisätiedot

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS

Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS Suomen kirjainstituutin säätiö sr OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2016 KÄVIJÄMÄÄRÄT Kävijämäärä on yhteensä 2 636 Kaikki käynnit yhteensä 1841 henkilöä (Tästä maksulliset ja ilmaiset museokäynnit 865 henkilöä)

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Pienpainatteet Luston museokokoelmissa Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Luston kirjastokokoelma käsikirjastoluontoinen; yleisöllä pyynnöstä mahdollisuus tutustua aineistoihin ensisijaisesti museotyön

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila Salla Erho 9.5.2012 Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Kirjaston ulkoisen ilmeen määrittäjä: Alvar Aalto Aalto-sali, pääkirjaston keskus Pääkirjasto

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo TAKO-ohjausryhmä 2017 TAKO-kevätseminaari 2017 7.-8.2.2017 Suomen kansallismuseo Ohjausryhmän tehtävät Määrittelee TAKO-toiminnan tavoitteet Ylläpitää ja koordinoi poolien toimintaa Raportoi toiminnastaan

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Viisumi tuntemattomaan

Viisumi tuntemattomaan Viisumi tuntemattomaan Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN viisumi tuntemattomaan Kantaesitys Willensaunassa 11.3.2016 On saksalaisten syytä, että Tuulikki syntyy Oulussa. Saksalaisten hallussa oleviin

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa.

Sarka toimii muita museoita tutkimuksessa konsultoivana tahona, sekä asiantuntijana museoiden julkaisuissa ja seminaareissa. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Perusnäyttelyn uudistaminen vastaamaan parasta nykytietämystä Suomen maatalouden historiasta 2. Maatalousteemaisten museoiden yhteistyö museotoiminnan

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot