Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen"

Transkriptio

1 teatterimuseo 2013

2 Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-suomesta -näyttelyssä keväällä Kuva: Milla Kortemaa. Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen. Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen. Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson. Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen.

3 SISÄLLYS Teatterimuseo Tallennus ja kokoelmayhteistyö Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen Artikkeli: Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon Kävijät, tiedotus ja markkinointi Kokoelmat ja tietopalvelu Esinekokoelmat pukukokoelmat keskiössä Arkisto Käsikirjasto Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke Teatterikasvatus Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja Näyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä Talous 2013 Tulevaisuuden näkymät Organisaatio, henkilökunta, tilat Vuoden 2013 tunnusluvut Lahjoittajat

4

5 teatterimuseo Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013 tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta. Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökohtaisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digitointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston kollektiivisopimus. Vuosittaisen työn painotusten keskeiset ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa solmittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuotissopimus sekä Teatterimuseon vuoteen 2016 voimassa oleva strategia. Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja strategiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitumiseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden strategisten tavoitteiden toteutumista. TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ Kokoelmiemme profi lointia, esittävien taiteiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tallennusyhteistyön kehittämistä edistettiin TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Teatterimuseon omana hankkeena valtakunnallinen kartoitus muiden museoiden ja arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkistoille se lähetettiin vuoden 2013 alussa. Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydokumentoinnin kehittäminen. Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi kokoelmien terävöittäminen sekä museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen.

6 Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yhteiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ toteutettiin Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä. Työ sisälsi museon kokoelmien arvottamista käsittelevän taustaselvityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden avainesineen merkitysanalyysin laatimisen sekä avainesinepalstan suunnittelemisen museon kotisivuille. Avainesinetutkimus vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan palstan myötä myös museon ulkopuolella. Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta. Kokoelma-asiantuntijamme osallistuivat myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisällä käytyyn keskusteluun tallennusvastuunjaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei tämänhetkisten resurssien puitteissa mahdu minkään muistiorganisaation vastuulle. Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimuseon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tvmuseon ja Kavan (Elävän kuvan museon sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat. Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuseon asiantuntemusta annettiin myös muiden käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Riihimäen Teatterin vanhan arkiston luovuttamisessa Riihimäen kaupungin keskusarkistoon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inventoivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällyttivät tiedot museon valtakunnalliseen tiedonkeruuseen arkistojen teatteriaineistoista. Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden museossa järjestettyyn vapaa- muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteistyötä jatketaan keväällä Tavoitteena on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleisluonteinen ohjeistus. Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiivikokoelman tulevaisuudesta. Museo teetti kokoelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna Suomen valokuvataiteen museolta. Museo hanke liittyy kokoelmien hallinnan ja saavutettavuuden edistämiseen yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja arkistonhoitajamme osallistuivat hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantuntijajäseninä luettelointityöryhmän kommenttiryhmässä. Teatterimuseo on Idatietokantansa uudistamistarpeesta käsin kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelmahallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraamme hankkeen etenemistä. Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäyttelymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämishankkeen myötä ryhdyimme suunnittelemaan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yhteistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weckman osallistui pukukokoelmiemme profi lointiin ja käytännön työhön pukujen parissa inventointeineen ja poistosuunnitelmineen. Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme palvelevat kiinteästi suomalaisen näyttämöpukusuunnittelun visuaalisen muistin rakentamista ja näkyväksi tekemistä. Pukusuunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esittelyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aalto-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon kokoelmiensäilytystiloihin. 4

7 KOKOELMIEMME TUNNETTUUS JA SAAVUTETTAVUUS Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimuseon tallennusalueeseen. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kulttuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisusarjassamme ja seminaariohjelmassamme. Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoimme OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaatuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta merkittävää kehityshistoriaa saadaan liikehavainnoinnin mahdollistavina tallenteina edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydokumentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisättiin esinekokoelmiimme kuuluvien suomalaisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen saavutettavuutta. Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennuslaajennuksena Tanssin taloa. Teatterimuseon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuonna 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki -tanssitapahtumaan Tapahtuma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa kokoelmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valokuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluetteloista. Yhteistyöponnistus oli myös Suomen valokuvataiteen museon koordinoima Kysy museolta -verkkopalvelu, joka on herättänyt positiivista innostusta. Verkkopalvelussa julkaistujen vastausten avulla on saatu avattua Teatterimuseon arkiston aarteita aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan yleisön saavutettaville kokoavalla tavalla. Palstalle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47 vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28 digitaalista kuvaa museon kokoelmissa olevista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vastausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käytettyjen arkistoyksiköitten määrä on laskettu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon. Yhteishankkeen päätösseminaari Asiantuntijuus jakoon museot ja tietopalvelu Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa Kuva: Ilona Kemppainen. 5

8 pidettiin Teatterimuseon Arkadiateatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio osallistui seminaarin paneelikeskusteluun Museoiden asiantuntijuus tänään ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti puheenvuoron aiheesta Teatterimuseo verkossa: Tietoa populaaristi. NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viettävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu video kertoi näyttelijänammatin monipuolisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelymme kokeilupisteisiin. Video julkistettiin lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14 suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri maata. Video teki museota tunnetuksi teatteriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä myös Museoliiton propagandaprojektiin. Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkkonäkyvyyden edistämisprojektia. Facebooksivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö päivittyy suoraan museon www-sivuilta. Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi ). Erillistä päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa ylläpidetään sivuston toteuttajan palvelimella. Teatterimuseon oman www-sivuston seuraavan isomman uudistamisen yhteydessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta päivityksestä. QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum -sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat entistä paremmin myös englannin- ja venäjänkieliselle yleisölle. Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja Tampereen Teatterikesässä sekä hyväntekeväisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyttely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatterimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme tunnettuutta. Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaihtuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tiedottajan yhteistyönä toteuttamat museon verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassakokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivujemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat kokoelmiemme aarteista saavuttavat helposti ja valtakunnallisesti sosiaalisen median käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut myös Twitterin käyttöön museon toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi -palveluun, jonka kautta museon tiloihin saadaan uutta yleisöä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja arvostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla vietetyistä juhlista. ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTO- YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittänyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan, työprosessejaan ja verkostoitumistaan. Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumien esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän kanssaan olemme voineet olla avaamassa ja mahdollistamassa monia taiteen, elämysten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polkuja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän tiedostamaan myös jo olemassa olevien verkostojemme uudenlaisten yhdistelmien ketterät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä on myös juhlapalvelumme verkostoista syntynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantaiden ohjelma. Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena on museolehtorin vetämänä johtamisopintojensa projektina tartuttu keskeiseen haasteeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös- 6

9 törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnistettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esinekokoelmien amanuenssin työnkuvasta. Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuseon museolehtorin mentorina Helsingin Yliopiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös yleisötyön johtamisen kehittämiseen: museolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen järjestämän Yleisötyön ytimessä yleisöyhteistyön keinot ja johtaminen -koulutuksen suunnittelijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo oli myös mukana järjestämässä hillittömän monitaiteista Himo4 Avoin lähdekoodi taiteeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puolilla Helsinkiä Seminaarissa paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin opetuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toimivien taidelähtöisten oppimisen ympäristöjen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo. Museoviraston Kokeilutonni-avustuksella järjestimme Kaapelitehtaan kolmen museon yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yhteistyön ja laadun kehittämiseksi. TEATTERIMUSEO ON HELMI! JÄRJESTIMME SLUSHIN YHTEYDESSÄ NAISTEN MENTORIVERKOSTON KOKKARIT TEATTERIMUSEON TILOISSA. MAHTAVA JA INSPIROIVA PAIKKA, IRROTTAA AJATUKSET ARJESTA. TEATTERIMUSEO TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA MEIDÄN TAPAHTUMAAN. Asiakaspalautteesta, venuu.fi THIS IS THE PERFECT PLACE FOR AN INTERNATIONAL BUSINESS MEETING - CREATIVELY DIFFERENT! THE SETTING IS INSPIRATIONAL, THE MANAGEMENT AND STAFF ARE VERY WELCOMING AND EFFICIENT, AND THE FACILITIES ARE EXCELLENT. HELSINKI SHOULD BE PROUD OF ITS THEATRE MUSEUM! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Videoinstallaatio Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä. Kuva: Ilona Kemppainen. 7

10 HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan tavoitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tiedon ja herkullisten elämysten yhdistäjänä. Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriemme selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin parhaan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja oppimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden, näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä. Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista erikoisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijatehtävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta. Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaaminen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme. Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Päätimmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toimintavuoden loppuun. Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä -videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatterimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näyttelijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa, missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun. Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja heidän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteripedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nyky- Suomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tietoisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestettyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin. Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnöstä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatterihistoriaan. 8

11 Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä toimme näkyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suomalaisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaajien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokeilemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia. Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtajavuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajaispuheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan. Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatterivalokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuriilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän arkkitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin luvuilta pohjautuvan Hetket jotka jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ääneni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa vihdoin tutustua hänen arkistofilmillä esiintyviin lapsiinsa. Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toimintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säilytettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunnitelmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä. Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saavamme sisarmuseon Krakovaan. Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely. Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heittäydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lastensairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä! Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyttelyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kierroksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin rohkaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla! Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassaolon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuriperinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta. 9

12 kävijät, tiedotus ja markkinointi Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo. Tavoitteena on, että museon tietosisällöt ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopalvelun asiakkaat löytävät museosta tarvitsemansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala teatterin lumoa. Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on tehdä museota tunnetummaksi ja näkyvämmäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä ja sen kehittäminen oli edelleen painopistealueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja työpajojen markkinoinnin rinnalla. Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampanjan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä NÄYTTELYVIERAITA 18 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 TIETOPALVELUN ASIAKKAITA 19 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 VERKKOKÄYNTEJÄ 26 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtumapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti tällä kertaa yksi museon freelancer-työntekijä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit. Ilmaislauantait järjestettiin välisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuotiseen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaapelitehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asuntoon. Teatterimuseosta paketissa kertoi ajankohtainen kausiesite. Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus nojaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatterijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voima-lehdissä. Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kannalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismuseoselvityksessä kävijää vuodessa nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylittikin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesäturisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laajeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden lastensairaala hankkeen tukemisen myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin. Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aikana yhteensä kävijää. Tietopalvelun 10

13 asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197 ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävijöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä kävijää, Galleria Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yhteensä siis näyttelyvieraita oli Pääsylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle 15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat 70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen minimilaskelman mukaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti talousvaikutuksena museon ympäristöön n euron tulon. Suurin osa museon kävijöistä tutustuu museoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juhlapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseikkailu on edelleen museon menestystuote, 1 2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa, samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseikkailut ovat edelleen suurin kasvaja, syntymäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa. Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62 kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa. Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden kokonaisuuden. Myös helmikuussa lanseerattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon verkkopalveluita. Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi -sivustolla vierailtiin kertaa, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöityjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen 2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin kertaa ja sivustolla vietetty aika oli kokonaisuudessaan n tuntia. Marrasjoulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisivusto ehti kerätä kuukauden aikana 659 käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-kokonaisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen 602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta -palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä museon verkkopalveluita käytettiin siis kertaa. Museon Facebook-sivun käyttäjä- tai kattavuustilastointi saadaan Facebookin palvelusta, jonka mukaan museon sivun kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden lisäksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa: talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suuri munametsästys ja kesäkurssit nuorille, ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit. Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatteripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä (29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.) ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena Satupäivänä museo toimi jälleen tapahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100 päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilaisessa työpajassa. Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktiivista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulukalenterin avulla. Devising-menetelmäopas Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto julkaistiin joulukuun alussa. Kuva: Heikki Suomi 11

14 Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmistunut Saako sitä syödä Teatteriruokaa -näyttely avautui Hämeenlinnassa osana Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippaloiden aikana kpl. Näyttely oli auki vielä , jolloin sen näki 345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää. Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyttelyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tietopalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta museoon tutustui kävijää. Näin ollen museon palveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan ihmistä. HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA. Asiakaspalautteesta, venuu.fi JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA. PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä? EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA. Vastasiko käynti odotuksiasi? OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA! Ote kävijätutkimuksesta

15 kokoelmat ja tietopalvelu Teatterimuseon kokoelmat palvelevat museon toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimusta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kansallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa 1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tietopalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja lavastustaiteen esineistö ja luonnokset, teatterin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienoismallit ja historialliset taustafondit. Kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esinekokoelmista vastaa päätoiminen esinekokoelmien amanuenssi. Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-aineistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henkilöarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma, lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja. Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliittinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nykydokumentointiin sekä teatterin ja tanssin ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartunnassa painotetaan valikoitujen kohteiden monipuolista tallentamista ja kontekstitietojen keruuta. Ajankohtainen strateginen tavoite on kokoelmien kokonaisprofi ilin terävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank- kein edistetään käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osaltaan kokoelmatyötä ja osallistuu aineistolahjoitusten selvittämiseen. Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuvapalvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteissa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytäntöä sekä sähköisen toimintaympäristön hyödyntämistä aineistojen saavutettavuuden edistämiseksi. Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehtyjen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu runsaasti enemmän kuin aiempana vuonna. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä vuonna käyttöönotettua sukututkimuspakettia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoiminen tutkija. Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toimittanut aineistoa Museoviraston Suomen Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada aineistoja esille Finna-asiakasliittymän välityksellä. 13

16 ESINEKOKOELMAT PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Kokohanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden merkittävyyttä pohditaan suhteessa kattavuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä tutkimus- ja näyttelykäyttöön. Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisesti pukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myytti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmissa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Pukututkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman toimi asiantuntijana pukukokoelman jatkotyöstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin huonon kunnon tai kokoelmiin sopimattomuuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asukokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin meneekin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsinaiseen pukujen läpikäymiseen. Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013 hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kahdeksan kappaletta. Kartunnan määrää nosti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmienhallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetietokannassa tietueita on yhteensä vuoden vaihtuessa (6 390). Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %. Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jonkun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden 2013 lopussa kaikkiaan luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on esinettä. Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia Oopperan pukuaarteita palasi Savonlinnasta kierrettyään lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkymmentä pukua purettiin nukkien päältä Metropolian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäilytystiloihin. Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson. 14

17 MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja lavastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografina 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teattereissa. Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden taustafondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja koreografina työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta. Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle vuonna Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa. Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä kotimaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna Gripenberg itse käytti sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa. Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Friend is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä (2010) käytetyn tanssijanuken. AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN 170 TANSSITALLENNETTA, YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN 97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE 467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN 15

18 ARKISTO Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuvatallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valokuvavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten tanssi. Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-, valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoituserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä. Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja valokuva-aineistot kirjataan heti diariointivaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuositilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisällytetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jotka näin ollen on kirjattu suoraan valokuvatai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kartuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen ja hyllymetrien sijasta kappaleina. Audiovisuaalinen arkisto Syksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallennehankkeen keruuvaihe ajoittui loppukeväälle ja syksylle Hankkeessa kerättiin analogisia kuvatallenteita eri puolilta maata. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja, mutta myös muut formaatit huomioitiin. Valtaosa tallenteista oli peräisin ja 1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainattiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositilastossa keruu on huomioitu yhtenä kartuntaeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden vastaanottamista jatketaan osana arkiston tavanomaista työtä. Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoittui syksylle Opetus- ja kulttuuriministeriön Myytti-avustuksen turvin työhön palkattiin projektiassistentti ( ), jota avusti projektin loppuvaiheessa mediaassistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssitallenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Digitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asiakkaat voivat katsoa tallenteita museon tutkijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaalisen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jatkuu vuonna Valikoiduista tallenteista valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestämässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa. C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz & Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksellaan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoitavaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilkka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta haastatteluäänitettä. Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanotti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Teatterimuseo tallensi museossa tehtyjä haastatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista kuvatallennetta. Asiakirja-arkisto Asiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yhteensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajimpia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja teatterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot. Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssipedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teattereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien vuosien tapaan ei tilastoitu. Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 c- kasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään Ida-tietokantaan vuonna Arkistoon sisältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomaisia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jossa huomattavan suuri osa työstä kohdistui 16

19 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto. kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Projektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää yhteensä hieman yli viisi kuukautta. Suomen Kansallisteatterin roolivihkokokoelmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia digitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsiohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin. Valokuva-arkisto Valokuva-arkisto karttui monipuolisilla aineistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamiolehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000 kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat olivat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeutuivat myös 637 vedoksen kokoelma Helsingin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastusja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma (734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös henkilöarkistoihin. Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin laajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta. Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luettelointityön osana valokuvien kontekstitietoja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatterituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan täydentäminen vei aikaa luetteloinnin perustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä tavalla edistävän alan tutkimusta myös jatkossa. Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valokuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi- 17

20 taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä ei huomioida tämän toimintakertomuksen tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakohtaisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tietopalvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valokuvaa. Säilymisen turvaaminen Kaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasiinien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaapelitehdas korjautti arkistomakasiinien seinien halkeamia Suomen valokuvataiteen museon ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien kokonaistilanteen selvittämistä jatketaan kuitenkin vuonna Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman järjestämistä varten on aikaisempina vuosina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta. Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin, jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita paremmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen valokuvataiteen museon kaksi konservaattoria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakattiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa pienemmissä ja siten turvallisemmissa erissä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan yhdessä Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja SLS:n kanssa jatketaan vuonna Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvataiteen museossa tutustumassa valokuvaamalla suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena on jatkossa digitoida ainakin osa aineistoista valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uusien työprosessien kehittelemistä jatketaan vuonna KÄSIKIRJASTO Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskirjallisuudesta, teatterintekijöitten muistelmateoksista, teatterialan aikakauslehdistä sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjasto palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasalin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma karttuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja kustantamoiden toimittamista vapaakappaleista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapalvelun tutkija luetteloi saapuneita kirjalahjoituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyllä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineiston läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan. Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuksen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle. Aineistolainat näyttelyihin Glamour Filmitähtiä ja kauneuden lumoa luvuilla, TR Taidehalli, Tampere. Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, Art Deco ja taiteet: France Finlande , Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaiheisia valokuvia ja käsiohjelmia. Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$ -ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo

TAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo TAKO-ohjausryhmä 2017 TAKO-kevätseminaari 2017 7.-8.2.2017 Suomen kansallismuseo Ohjausryhmän tehtävät Määrittelee TAKO-toiminnan tavoitteet Ylläpitää ja koordinoi poolien toimintaa Raportoi toiminnastaan

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa 14.6.2012 Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto Tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentaminen Rehtorin päätös (16.4.2009) kehottaa tutkijoita

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Pienpainatteet Luston museokokoelmissa Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Luston kirjastokokoelma käsikirjastoluontoinen; yleisöllä pyynnöstä mahdollisuus tutustua aineistoihin ensisijaisesti museotyön

Lisätiedot

Kokoelmat esiin - kimpassa -

Kokoelmat esiin - kimpassa - Kokoelmat esiin - kimpassa - PIKI-verkkokirjasto kohtaamispaikaksi ja kokoelmien monipuolisuus ja ammatillinen osaaminen esiin Se lähti l kirjasto2.0:sta sta Asettajat:Tampereen kaupunginkirjasto ja PIKI-kirjastot

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Toteutuminen Kesän 2011 käyttäjätutkimus kohdentui hankeen pilottikohteeseen, Ilosaarirockiin pyrittiin löytämään sisältöä ja merkityksiä itse tapahtuman ja sen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO. Toimintasuunnitelma

Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO. Toimintasuunnitelma Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO Toimintasuunnitelma 2017 2019 2 1. TAKOn toiminta-ajatus Ammatillisten museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Palveluhinnasto 2016

Palveluhinnasto 2016 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot 2 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat... 8 Asiantuntijatyöt...

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Alustavaa tarkastelua Temen freelancerit touko-heinä 2016 kyselyssä (Tinfo&Teme) Toiminnanjohtaja Karola Baran 5.8.2016, Tampereen teatterikesä Mitä kysyttiin

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot