Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen"

Transkriptio

1 teatterimuseo 2013

2 Kannen kuvat: Taustakuva: Näyttelijän kengissä -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia näyttämöllä. Kuva: Ilona Kemppainen. Teatteri Tuulettimen demot Kuvia nyky-suomesta -näyttelyssä keväällä Kuva: Milla Kortemaa. Kenkäpari Näyttelijän kengissä -näyttelyssä: Kuva: Ilona Kemppainen. Tragedia-näyttelyn apolloninen huone. Kuva: Ilona Kemppainen. Herkkuja Saako sitä syödä -näyttelyssä. Kuva: Stella Karlsson. Tuovi Hirvisuo Viipurin Kaupunginteatterin pukuhuoneessa. Kuva: Eino Partanen.

3 SISÄLLYS Teatterimuseo Tallennus ja kokoelmayhteistyö Kokoelmiemme tunnettuus ja saavutettavuus Näkyvyys ja kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen Asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen Artikkeli: Hyvää yritethän mutta priimaa pakkaa tulhon Kävijät, tiedotus ja markkinointi Kokoelmat ja tietopalvelu Esinekokoelmat pukukokoelmat keskiössä Arkisto Käsikirjasto Artikkeli: Tanssiaineistojen digitointi- ja luettelointihanke Teatterikasvatus Lisäopinnoista ja yhteistyöstä virtaa ja uusia tuulia Artikkeli: Uusia yhteistyökumppaneita ja uusia metodeja Näyttelyt Vaihtuvat näyttelyt Kiertonäyttelyt Artikkeli: Yhteistyötä sydämellä Talous 2013 Tulevaisuuden näkymät Organisaatio, henkilökunta, tilat Vuoden 2013 tunnusluvut Lahjoittajat

4

5 teatterimuseo Teatterimuseo on yksityisen Teatterimuseon säätiön ylläpitämä esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Vuoden 2013 tuloksellisuuden tunnuslukumme löytyvät tiivistettynä toimintakertomuksen lopusta. Teatterimuseon työtä ohjaavat lähtökohtaisesti museolaki ja -asetus sekä säätiön säännöt. Kokoelmatyötä ohjaavat myös kokoelmapoliittinen ohjelma, tallennus- ja digitointisuunnitelmat sekä alamme keskeisten tekijäjärjestöjen kanssa solmittu av-arkiston kollektiivisopimus. Vuosittaisen työn painotusten keskeiset ohjenuorat ovat Museoviraston kanssa solmittu valtakunnallisen toiminnan kolmivuotissopimus sekä Teatterimuseon vuoteen 2016 voimassa oleva strategia. Nämä muodostavat tavoitteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Sopimuksessa ja strategiassa yhteisesti nimettyjä painopisteitä ovat digitaalisen agendan ja saavutettavuuden edistäminen sekä asiakkuuksien ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Teatterimuseon vuoden 2013 toiminnan strateginen avainsana on yhteistyö. Ulkoinen ja sisäinen fokus yhteistyöhön, verkostoitumiseen sekä tiimityöhön palvelivat muiden strategisten tavoitteiden toteutumista. TALLENNUS- JA KOKOELMAYHTEISTYÖ Kokoelmiemme profi lointia, esittävien taiteiden kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tallennusyhteistyön kehittämistä edistettiin TAKO-yhteistyön myötä. TAKOn Taide, oppi ja kokemus -poolin piirissä toteutettiin Teatterimuseon omana hankkeena valtakunnallinen kartoitus muiden museoiden ja arkistojen teatteriaineistoista. Tiedonkeruu palvelee tallennusyhteistyön kehittämistä ja tietopalvelumme tarpeita. Museoille kysely oli lähetetty vuoden 2012 lopussa ja arkistoille se lähetettiin vuoden 2013 alussa. Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen päätavoitteisiin kuuluvat myös kokoelmien liikkuvuus ja näkyvyys sekä nykydokumentoinnin kehittäminen. Strategisiin tavoitteisiimme kuuluvat lisäksi kokoelmien terävöittäminen sekä museon näkyvyyden ja esittävien taiteiden kulttuuriperinnön arvostuksen kasvattaminen.

6 Syksyllä 2013 osallistuttiin saman poolin yhteiseen, Aboa Vetus & Ars Novan vetämään Kokoelmien avaimet -hankkeeseen. Työ toteutettiin Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Teatterimuseon osuudessa palkattiin kahdeksi kuukaudeksi projektityöntekijä. Työ sisälsi museon kokoelmien arvottamista käsittelevän taustaselvityksen, 12 avainesineen valinnan, kahden avainesineen merkitysanalyysin laatimisen sekä avainesinepalstan suunnittelemisen museon kotisivuille. Avainesinetutkimus vahvistaa kokoelmien tuntemusta museon sisällä ja vuonna 2014 kotisivuille koottavan palstan myötä myös museon ulkopuolella. Avainesineiden valintaa ja merkitysanalyysia voidaan jatkaa tehdyn työn pohjalta. Kokoelma-asiantuntijamme osallistuivat myös TAKO-seminaareihin ja poolin 6 sisällä käytyyn keskusteluun tallennusvastuunjaosta. Teatterimuseo toi esille huolensa sirkusaineistojen tallentamisesta, joka ei tämänhetkisten resurssien puitteissa mahdu minkään muistiorganisaation vastuulle. Neuvottelimme myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen edustajien kanssa sirkusaineistojen tilanteesta ja pohdimme alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Lisäksi Teatterimuseon aloitteesta neuvoteltiin tv-aineistojen tallennusvastuusta. Neuvottelutapaamiseen osallistuivat Teatterimuseon, Radio- ja tvmuseon ja Kavan (Elävän kuvan museon sekä televisio- ja radioarkiston) edustajat. Valtakunnallista neuvontaa ja Teatterimuseon asiantuntemusta annettiin myös muiden käyttöön. Arkistomme toimi välittäjänä Riihimäen Teatterin vanhan arkiston luovuttamisessa Riihimäen kaupungin keskusarkistoon. Neuvotteluvaiheessa Teatterimuseon arkistonhoitaja ja arkiston harjoittelija inventoivat teatterin vanhan arkiston, ja sisällyttivät tiedot museon valtakunnalliseen tiedonkeruuseen arkistojen teatteriaineistoista. Arkistonhoitaja osallistui myös Päivälehden museossa järjestettyyn vapaa- muotoiseen tapaamiseen, jossa kahdeksan museon ja kuva-arkiston edustajat pohtivat kuvalaattojen säilytystä, vedostamista ja luettelointia koskevia kysymyksiä. Yhteistyötä jatketaan keväällä Tavoitteena on saada aikaan kuvalaattoja koskeva yleisluonteinen ohjeistus. Svenska Teaternin arkistosta huolehtivan Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n kanssa neuvottelimme SvT:n lasinegatiivikokoelman tulevaisuudesta. Museo teetti kokoelmalle kuntokartoituksen ostopalveluna Suomen valokuvataiteen museolta. Museo hanke liittyy kokoelmien hallinnan ja saavutettavuuden edistämiseen yhteisratkaisuin. Amanuenssimme ja arkistonhoitajamme osallistuivat hankkeen tiedotustilaisuuksiin ja toimivat asiantuntijajäseninä luettelointityöryhmän kommenttiryhmässä. Teatterimuseo on Idatietokantansa uudistamistarpeesta käsin kiinnostunut tulevasta yhteisestä kokoelmahallintajärjestelmästä ja pyrki järjestelmän pilotointiin, muttei tullut valituksi. Seuraamme hankkeen etenemistä. Valmistelimme myös 50-vuotisjuhlanäyttelymme matkaa Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle. Pukukokoelmien terävöittämishankkeen myötä ryhdyimme suunnittelemaan uutta, kiertävää pukunäyttelyä yhteistyössä Aalto-yliopiston pukusuunnittelun tutkijan Joanna Weckmanin kanssa. Weckman osallistui pukukokoelmiemme profi lointiin ja käytännön työhön pukujen parissa inventointeineen ja poistosuunnitelmineen. Kokoelmamme ja tutkijayhteistyömme palvelevat kiinteästi suomalaisen näyttämöpukusuunnittelun visuaalisen muistin rakentamista ja näkyväksi tekemistä. Pukusuunnittelun opiskelijat saivat Weckmanin johdolla pukujen käsittelyyn painotetun esittelyn Teatterimuseon kokoelmaan. Myös Aalto-yliopiston arkiston Arabian toimipisteen arkistonhoitaja kävi tutustumassa museon kokoelmiensäilytystiloihin. 4

7 KOKOELMIEMME TUNNETTUUS JA SAAVUTETTAVUUS Ammattimainen tanssi kuuluu Teatterimuseon tallennusalueeseen. Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota tanssin kulttuuriperinnön näkyvyyteen verkkojulkaisusarjassamme ja seminaariohjelmassamme. Kuluneena vuonna pelastimme ja digitoimme OKM:n Myytti-avustuksen turvin erän yhdessä tanssin asiantuntijoiden kanssa valittuja tanssitallenteita. Kyse on ainutlaatuisesta nykydokumentoinnista, jonka myötä suomalaisen tanssin 1980-luvulta alkanutta merkittävää kehityshistoriaa saadaan liikehavainnoinnin mahdollistavina tallenteina edes pala pitkäaikaisesti talteen. Nykydokumentoinnin rinnalla Myytti-projektissa lisättiin esinekokoelmiimme kuuluvien suomalaisen tanssin uranuurtajien tanssipukujen saavutettavuutta. Kaapelitehtaalle suunnitellaan rakennuslaajennuksena Tanssin taloa. Teatterimuseon tanssikokoelmien näkyvyyttä ja alan kulttuuriperintötietoisuutta edistettiin vuonna 2013 rakentamalla Teatterimuseon pop up -osasto Tanssin talo ry:n HOP Helsinki -tanssitapahtumaan Tapahtuma keräsi Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin yli 1700 kävijää. Esittelimme ajankohtaiset tanssiprojektimme ja tanssiaineistoa kokoelmistamme. Pienimuotoisessa näyttelyssä nähtiin museoesineitä, kuvatallenteita, valokuvia, asiakirjoja ja otteita arkistoluetteloista. Yhteistyöponnistus oli myös Suomen valokuvataiteen museon koordinoima Kysy museolta -verkkopalvelu, joka on herättänyt positiivista innostusta. Verkkopalvelussa julkaistujen vastausten avulla on saatu avattua Teatterimuseon arkiston aarteita aivan uudella, tietoa pysyvästi laajan yleisön saavutettaville kokoavalla tavalla. Palstalle laadittiin vuoden aikana kaikkiaan 47 vastausta, joiden yhteydessä julkaistiin 28 digitaalista kuvaa museon kokoelmissa olevista valokuvista tai asiakirjoista. Valtaosa kysymyksistä koski teatterialan henkilöitä tai ryhmiä. Toiseksi suurin aiheryhmä olivat teatteriesityksiä ja toisaalta Teatterimuseon kokoelmia koskevat sisältökysymykset. Vastausten laatimiseksi tehtyjen hakujen ja käytettyjen arkistoyksiköitten määrä on laskettu mukaan tietopalvelun yleiseen tilastoon. Yhteishankkeen päätösseminaari Asiantuntijuus jakoon museot ja tietopalvelu Teatterimuseon osasto HOP Helsinki -tapahtumassa Merikaapelihallissa Kuva: Ilona Kemppainen. 5

8 pidettiin Teatterimuseon Arkadiateatterissa. Teatterimuseon johtaja Helena Kallio osallistui seminaarin paneelikeskusteluun Museoiden asiantuntijuus tänään ja tietopalvelun tutkija (vt.) Tiina Piispa piti puheenvuoron aiheesta Teatterimuseo verkossa: Tietoa populaaristi. NÄKYVYYS JA KULTTUURIPERINNÖN ARVOSTUKSEN KASVATTAMINEN Näyttelijän teemavuoden 2013 merkeissä tuotimme yhdessä satavuotisjuhliaan viettävän Suomen Näyttelijäliiton kanssa videon Näyttelijän päivä. Teatterimuseolla kuvattu video kertoi näyttelijänammatin monipuolisuudesta ja ammattiliiton vaiheista sekä vei elävälle kierrokselle pysyvän näyttelymme kokeilupisteisiin. Video julkistettiin lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä versiona YouTubessa ja toimitettiin esitettäväksi 14 suomalaisen teatterin yleisöauloihin ympäri maata. Video teki museota tunnetuksi teatteriyleisöjen parissa ja osallistuimme sillä myös Museoliiton propagandaprojektiin. Vuonna 2013 toteutettiin myös kaksi verkkonäkyvyyden edistämisprojektia. Facebooksivustolle tuotettiin näyttelyille ja palveluille omat räätälöidyt välilehdet, joiden sisältö päivittyy suoraan museon www-sivuilta. Loppuvuodesta julkistettiin Teatterimuseon mobiilisivusto (m.teatterimuseo.fi ). Erillistä päivittämistä edellyttävää mobiilisivustoa ylläpidetään sivuston toteuttajan palvelimella. Teatterimuseon oman www-sivuston seuraavan isomman uudistamisen yhteydessä www- ja mobiilisivustot on tarkoitus yhdistää, jotta päästään kaksinkertaisesta päivityksestä. QR-koodien avulla toimivan SmartMuseum -sovelluksen myötä näyttelymme avautuvat entistä paremmin myös englannin- ja venäjänkieliselle yleisölle. Myös aiempaan yhteistyöhön perustuvat kiertonäyttelyt Hämeenlinnan Hippaloissa ja Tampereen Teatterikesässä sekä hyväntekeväisyysyhteistyönä toteutettu pop up -näyttely Helsingin keskustassa lisäsivät Teatterimuseon saavutettavuutta ja yleisöä sekä kokoelmiemme ja teatterikasvatuksemme tunnettuutta. Kokoelmien näkyvyyttä edistivät myös vaihtuvat näyttelyt sekä kokoelmatiimin ja tiedottajan yhteistyönä toteuttamat museon verkkopalstat, kuukausittainen Valokiilassakokoelmanosto ja joulukalenteri. Kotisivujemme virtuaalimuseosta näyttelyt ja kuvat kokoelmiemme aarteista saavuttavat helposti ja valtakunnallisesti sosiaalisen median käyttäjät. Museonjohtaja on ottanut myös Twitterin käyttöön museon toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Juhlapalvelu liittyi Venuu.fi -palveluun, jonka kautta museon tiloihin saadaan uutta yleisöä. Palvelu avautui lokakuun lopussa, ja arvostelusivuilta oli jo joulukuussa luettavissa ylistäviä viiden tähden arvosteluja museolla vietetyistä juhlista. ASIAKKUUKSIEN JA VERKOSTO- YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Ydinhenkilöstömme on aktiivisesti kehittänyt yleisötyön ja kokoelmatyön osaamistaan, työprosessejaan ja verkostoitumistaan. Myös työharjoittelijoiden, oheistapahtumien esiintyjien, vapaaehtoistyöntekijöiden ja lahjoittajien kiinnostus museota kohtaan on kuluneena vuonna ollut runsasta. Heidän kanssaan olemme voineet olla avaamassa ja mahdollistamassa monia taiteen, elämysten, osaamisen, oppimisen ja tiedon polkuja. Olemmekin pyrkineet entistä enemmän tiedostamaan myös jo olemassa olevien verkostojemme uudenlaisten yhdistelmien ketterät mahdollisuudet. Hyvä esimerkki tästä on myös juhlapalvelumme verkostoista syntynyt kävijäkampanjamme ilmaislauantaiden ohjelma. Henkilökunnan sisäisenä kehityshankkeena on museolehtorin vetämänä johtamisopintojensa projektina tartuttu keskeiseen haasteeseemme: näyttelystrategian, näyttelyiden pitkäjänteisen suunnittelun, työprosessien ja työnjaon kehittämiseen nykyisellä henkilös- 6

9 törakenteella. Yhtäältä koko henkilökunnan osallisuus näyttelytuotannoissa vahvistaa yleisösuhdettamme kauttaaltaan. Toisaalta näyttelypäällikön tarve on edelleen tunnistettava kipukohta tehtävän tultua aikoinaan ylikuormituksen vuoksi rajatuksi pois esinekokoelmien amanuenssin työnkuvasta. Museolehtori toimi Hotelli- ja ravintolamuseon museolehtorin mentorina Helsingin Yliopiston järjestämissä MATKa-pedagogiikan opinnoissa. Teatterimuseo osallistui myös yleisötyön johtamisen kehittämiseen: museolehtori toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen järjestämän Yleisötyön ytimessä yleisöyhteistyön keinot ja johtaminen -koulutuksen suunnittelijana ja vastuukouluttajana. Teatterimuseo oli myös mukana järjestämässä hillittömän monitaiteista Himo4 Avoin lähdekoodi taiteeseen -seminaaria, joka tapahtui eri puolilla Helsinkiä Seminaarissa paneuduttiin taiteen mahdollisuuksiin opetuksessa ja esiteltiin avointen verkossa toimivien taidelähtöisten oppimisen ympäristöjen mahdollisuuksia. Pääjärjestäjänä toimi Helsingin Kulttuurikeskus/Annantalo. Museoviraston Kokeilutonni-avustuksella järjestimme Kaapelitehtaan kolmen museon yhteisen, toiminnallisen kick-off -työpajan haasteellisen heterogeenisten tarpeidemme yhteensovittamiseksi ja aulapalvelumme yhteistyön ja laadun kehittämiseksi. TEATTERIMUSEO ON HELMI! JÄRJESTIMME SLUSHIN YHTEYDESSÄ NAISTEN MENTORIVERKOSTON KOKKARIT TEATTERIMUSEON TILOISSA. MAHTAVA JA INSPIROIVA PAIKKA, IRROTTAA AJATUKSET ARJESTA. TEATTERIMUSEO TOI RIPAUKSEN TAIKAVOIMAA MEIDÄN TAPAHTUMAAN. Asiakaspalautteesta, venuu.fi THIS IS THE PERFECT PLACE FOR AN INTERNATIONAL BUSINESS MEETING - CREATIVELY DIFFERENT! THE SETTING IS INSPIRATIONAL, THE MANAGEMENT AND STAFF ARE VERY WELCOMING AND EFFICIENT, AND THE FACILITIES ARE EXCELLENT. HELSINKI SHOULD BE PROUD OF ITS THEATRE MUSEUM! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Videoinstallaatio Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä. Kuva: Ilona Kemppainen. 7

10 HYVÄÄ YRITETHÄN MUTTA PRIIMAA PAKKAA TULHON Museonjohtaja Helena Kallion vuosikatsaus Teatterimuseo on kuluneena vuonna jälleen osoittanut vireytensä, aikaansaavan tavoitteellisuutensa sekä ennakkoluulottoman rohkeutensa oman alansa syvällisen tiedon ja herkullisten elämysten yhdistäjänä. Päämäärätietoisten ponnistustemme tuloksissa ilahduttaa erityisesti yleisömääriemme selkeä kasvu. Yhä useampi löytää kävijäkampanjamme nimeämän Helsingin parhaan salaisuuden niin näyttelyissämme kuin kotisivujemme virtuaalisessa elämys- ja oppimisympäristössä. Tämä kertoo keskeisten tavoitteidemme, museon tunnettuuden, näkyvyyden sekä vaalimamme kulttuuriperinnön arvostuksen lisääntymisestä. Olemme vuoden aikana jatkaneet kulttuuriperintötietoisuuden kasvattamista erikoisalojemme keskuudessa mm. Suomen Näyttelijäliiton teemavuoden, Tanssin talon tapahtuman ja museolla järjestettyjen seminaarien myötä. TeMen ja TNL:n lehdissä julkaistiin artikkelit museon toiminnasta. Henkilökuntamme opinnoissaan solmimat kontaktit ja verkostoituminen, kokoelmayhteistyö sekä luottamus- ja asiantuntijatehtävät ammattikentällämme lisäävät Teatterimuseon vaikuttavuutta. Suomen Näyttelijäliiton satavuotisjuhlan kunniaksi näyttelijöiden monialainen osaaminen, ammatin ja liiton kehitys nostettiin esiin Näyttelijän kengissä -näyttelyssämme. Näyttelijäteemainen ohjelmasarjamme antoi toimintavuodelle oman hohteensa. Päätimmekin jatkaa juhlia ja pitää näyttelytilan avoinna ja käytössä seuraavan toimintavuoden loppuun. Yhtä juhlaa oli myös yhteistyössä ammattiliiton kanssa tuottamamme Näyttelijän päivä -videon valmistaminen. Videolla otamme näyttelijä Mika Piispan kanssa ilon irti Teatterimuseon pysyvän näyttelyn kokeilupisteistä. Museonjohtajaroolikin tuli siinä turhista vakavuuksista pöllytettyä humorististehokkaaseen tyyliin à la Teatterimuseo! Näyttelijän päivä -videoon voi yhä tutustua sekä verkossa että näyttelymme sisääntulossa, missä näin konkreettisesti rohkaisemme yleisöämme ottamaan tilan haltuun. Tilaa otettiin haltuun myös aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivien lasten ja heidän vanhempiensa erityisryhmälle suunnatussa Tee tilaa! -projektissa, jonka teatteripedagogimme Milla Kortemaa toteutti Alvar Aalto -museon sekä nuorisopsykiatrian ja toimintaterapian asiantuntijoiden kanssa. Teatterikasvatuksemme käynnisti myös yhteistyön Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. HeSeta ry -yhteistyötämme jatkaen teimme tilaa myös seksuaalivähemmistöjen teatterille. Teatteri Tuuletin toi Kuvia nyky- Suomesta -näyttelyymme ja tragedianäyttelyymme raikkaan vinkkelinsä, vallitsevan kaanonin ja nykyisyyden toisin näkemisen tärkeän taidon. Teatterimuseon queer-tietoisuutta vahvistimme edelleen yhdessä HeSeta ry:n kanssa järjestämämme Helsinki Pride -viikon tapahtuman myötä. Osallistuin myös Työväenmuseo Werstaalla järjestettyyn Queering the Memory Institutions -seminaariin. Sosiaalinen Teatterimuseo konkretisoituu näin entisestään: olemme olemassa kaiken ikäisiä, monenlaisia museokokijoita, oppijoita, kokeilijoita, tietäjiä ja kulttuuriperinnöstä nauttijoita varten. Pyrimme myös yllättämään kävijämme uusilla vinkkeleillä teatterihistoriaan. 8

11 Pia Hounin käsikirjoittamassa Tragedia ajassa ajaton tragedia -näyttelyssä toimme näkyviin uutta, ennen kokoamatonta tietoa antiikin kreikkalaisten tragedioiden suomalaisesta esitysperinteestä. Keskustelu jatkui seminaarissa suomalaisten tragediaohjaajien ja antiikintutkijoiden kanssa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen Platon-projektia museolla järjestäessäni pääsin syventymään antiikin mytologiseen maailmaan ja kokeilemaan henkilökohtaisesti jopa sokraattisen dialogin hedelmällisiä vaikutuksia. Kreikan suurlähettiläs Christos Kontovounisios kunnioitti Kreikan EU-puheenjohtajavuoden kynnyksellä meitä läsnäolollaan tragedianäyttelyn avajaisissa, toi mukanaan ystäväpiiristään useita suurlähettiläitä ja teki lähtemättömän vaikutuksen niin avajaispuheellaan kuin runoilijan ja kosmopoliitin välittömän valloittavalla olemuksellaan. Vuoden unohtumattomiin hetkiin ja tunnelmiin kuului myös Eino Partasen teatterivalokuvia esittelevän Tunteita ja eleganssia -näyttelyn yhteyteen järjestämämme Viipuriilta. Ohjelmaan kuului Pentti Paavolaisen opastus näyttelyyn. Katselimme Ypyän arkkitehtipariskunnan alkuperäisnauhoituksiin luvuilta pohjautuvan Hetket jotka jäivät -elokuvan ohjaaja Pia Andellin kanssa. Annoin aikoinaan elokuvaa tehtäessä ääneni arkkitehti Martta Ypyälle, ja nyt Viipuri-illassamme sain lämpimissä tunnelmissa vihdoin tutustua hänen arkistofilmillä esiintyviin lapsiinsa. Kesällä pääsin museo- ja kulttuuriretkelle Puolaan, missä sain kollegoiden opastamana tutustua mm. Varsovan kansalliseen Teatr Wielkiin, Krakovan Cricoteka-arkiston toimintaan, Tadeusz Kantorin elämäntyön perintöön ja hänen alkuperäiskunnossa säilytettyyn työhuoneeseensa. Erityisen antoisan tuokion vietin Krakovan historiallisessa museossa heidän vuorovaikutteisen teatterinäyttelysuunnitelmansa äärellä. Suunnitelmassa oli ilokseni nähtävissä vaikutteita aiemmasta vierailusta meillä Helsingissä. Rahoitus oli vieraillessani vielä vahvistumatta, mutta lämpimin ajatuksin toivon saavamme sisarmuseon Krakovaan. Syksyllä tutustuin Tukholman uudistettuna avattuun Tanssimuseoon sekä Musiikki- ja teatterimuseoon, jossa oli esillä myös Vivica Bandlerin kuvaajien joukkoon kuuluvan pitkän linjan teatteri- ja tanssikuvaaja Beata Bergströmin valokuvanäyttely. Toimintavuotemme huipentui näyttelytempaukseemme lastensairaalan hyväksi. Heittäydyimme sydämen asialla rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, luomaan uusia kumppanuuksia hyväntekeväisyysyhteistyössä, sijoittamaan näyttelyn keskelle kauppakeskusta ja puhumaan omalla tavallamme tulevaisuutta kantavien lasten ja nuorten puolesta. Heidän oikeutensa hyvään terveydenhoitoon, kunnolliseen lastensairaalaan JA kulttuuriperinnön sekä taiteen hyvinvointia ja osallisuutta tuottavaan rikkauteen tulisi olla perustavia itseisarvoja, josta ei julkisessa rahoituksessa tingitä! Osallistuin pop up -näyttelymme valvontaan. Sain opastettavikseni ryhmän erilaisista kulttuurisista taustoista saapuvia esikouluikäisiä, jotka täpinöissään kurkistelivat näyttelyn aarrekaappeihin ja nammistelivat houkuttelevien teatteriruokien äärellä. Kierroksen päätteeksi he pukivat innoissaan ylleen tarpeistonsuunnittelijana pitkän uran tehneen Juhani Rytkölän työpajakäyttöä varten tuomat päähineet. Vieläpä pääsin rohkaisemaan energisimpiä vieraistani uimaan näyttelyn ympäri teatteriruokatarpeiden joukosta karanneina kaloina maailmanympärimatkalla! Tämänkään kokemuksen jälkeen en voi hetkeäkään epäillä Teatterimuseon olemassaolon tarkoitusta: sen voi parhaimmillaan lukea teatterin ja tanssin maagisen kulttuuriperinnön ja esittämisen lumoon tempautuvien kävijöidemme kasvoilta. 9

12 kävijät, tiedotus ja markkinointi Kävijälähtöisyys on museon keskeinen arvo. Tavoitteena on, että museon tietosisällöt ovat helposti ja eri muodoissa saatavilla ja että museon näyttelyissä kävijät, työpajoihin ja oheistoimintaan osallistuvat ja tietopalvelun asiakkaat löytävät museosta tarvitsemansa. Näyttelyissä ja työpajoissa pyritään lisäksi tarjoamaan kävijälle elämys, pala teatterin lumoa. Teatterimuseon viestinnän tavoitteena on tehdä museota tunnetummaksi ja näkyvämmäksi ja houkutella yhä useampia ihmisiä museon palveluiden pariin. Verkkoviestintä ja sen kehittäminen oli edelleen painopistealueena yhdessä näkyvyyden lisäämisen ja työpajojen markkinoinnin rinnalla. Yksittäiskävijöitä tavoiteltiin kesäkampanjan, loppuvuoden ilmaislauantaiden sekä NÄYTTELYVIERAITA 18 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 TIETOPALVELUN ASIAKKAITA 19 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 VERKKOKÄYNTEJÄ 26 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2012 erilaisten viikonloppuohjelmien ja tapahtumapäivien avulla. Kesäkampanjan toteutti tällä kertaa yksi museon freelancer-työntekijä ja erityisenä kohderyhmänä olivat turistit. Ilmaislauantait järjestettiin välisenä aikana. Samalla kerättiin edellisvuotiseen malliin kävijäpalautteita. Koko Kaapelitehtaan yhteisen markkinoinnin painopiste on Jätkäsaaren uusi asuinalue. Infopaketit jaettiin jokaiseen valmistuneeseen asuntoon. Teatterimuseosta paketissa kertoi ajankohtainen kausiesite. Museon näyttely- ja tapahtumatiedotus nojaa pääasiassa ilmaiskanaviin. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin lehtiin ja muihin medioihin sekä menopalstoille. Erityisesti joulukuun pop up -näyttely sai huomiota. Se pääsi mm. Helsingin Sanomiin sekä MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen. Ilmoittelua Väliverho-, Repertoar- ja Teatterijoukko-lehdissä jatkettiin. Loppuvuoden ilmaislauantaista ilmoitettiin Cult24- ja Voima-lehdissä. Vuosi 2013 oli museon kävijämäärän kannalta todellinen kasvun vuosi. Erikoismuseoselvityksessä kävijää vuodessa nimettiin vähimmäiskriteeriksi, ja kuluneena vuonna Teatterimuseo siihen pääsi ja ylittikin sen kirkkaasti. Yleisökampanjat (Kesäturisti ja Helsingin paras salaisuus) kenties tuottivat tulosta kahden vuoden sinnikkään yrittämisen jälkeen. Museon toiminnan laajeneminen toiseen käyntikohteeseen Uuden lastensairaala hankkeen tukemisen myötä toi myös oman lisänsä kävijämääriin. Kaapelitehtaalla kävi kuluneen vuoden aikana yhteensä kävijää. Tietopalvelun 10

13 asiakkaina kävi Kaapelitehtaan tiloissa 197 ihmistä: tutkijoita, ryhmiä ja yksittäiskävijöitä. Näyttelyissä vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä kävijää, Galleria Esplanadin toimipisteessä 1087 kävijää, yhteensä siis näyttelyvieraita oli Pääsylippujen hinnat olivat 6/4 euroa, yhden maksavan aikuisen mukana pääsi yksi alle 15-vuotias ilmaiseksi. Käytössä oli edelleen yhteislippu Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa, 10 euroa. Ryhmäkäynnin hinnat olivat 70/90/110 euroa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen minimilaskelman mukaan vuoden 2013 kävijämäärämme tuotti talousvaikutuksena museon ympäristöön n euron tulon. Suurin osa museon kävijöistä tutustuu museoon edelleen ryhmän mukana. Erilaisia ryhmäkäyntejä (työpajat, opastukset ja juhlapalvelu) oli 591 kappaletta. Teatteriseikkailu on edelleen museon menestystuote, 1 2 tunnin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä pajoja oli 135 kpl. Historiaseikkailut ja -kävelyt ovat myös vakaassa suosiossa, samoin pienimpien Satupolut. Synttäriseikkailut ovat edelleen suurin kasvaja, syntymäpäivät järjestettiin museolla 98 kertaa. Juhlapalvelun tilaisuuksia järjestettiin 62 kappaletta, joissa tehtiin 75 työpajaa. Labra toi teatterikasvatuksen osioon uuden kokonaisuuden. Myös helmikuussa lanseerattu Kysy museolta -palvelu lisäsi museon verkkopalveluita. Verkkosivujemme käyttö on noussut selvästi edellisvuodesta. Teatterimuseo.fi -sivustolla vierailtiin kertaa, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilöityjen kävijöiden osuus nousi 30 % vuoteen 2012 verrattuna. Museon sivuja katsottiin kertaa ja sivustolla vietetty aika oli kokonaisuudessaan n tuntia. Marrasjoulukuun vaihteessa julkistettu mobiilisivusto ehti kerätä kuukauden aikana 659 käyntiä ja 1779 sivukatselua. Labra-kokonaisuus tilastoidaan erikseen. Labrassa vierailtiin toukokuisen julkistamisen jälkeen 602 kertaa. Teatterimuseon Kysy museolta -palvelussa käytiin 2422 kertaa. Yhteensä museon verkkopalveluita käytettiin siis kertaa. Museon Facebook-sivun käyttäjä- tai kattavuustilastointi saadaan Facebookin palvelusta, jonka mukaan museon sivun kokonaiskattavuus vuonna 2013 oli Kävijöille tarjottiin jälleen näyttelyiden lisäksi muuta teema- ja erikoisohjelmaa: talvi- ja joululomapelejä, pääsiäisen suuri munametsästys ja kesäkurssit nuorille, ja marraskuun jo perinteiset Horror-pelit. Ilmaispäivät museossa olivat kuluneena vuonna äitien- ja isänpäivä, kansainvälinen lastenteatteripäivä (20.3.), maailman teatteripäivä (27.3.), Kansainvälinen tanssin päivä (29.4.), kansainvälinen museopäivä (18.5.) ja Helsinki-päivä (12.6.). Valtakunnallisena Satupäivänä museo toimi jälleen tapahtumapaikkana. Päivän aikana noin 100 päiväkoti-ikäistä lasta kävi viidessä erilaisessa työpajassa. Verkkosivuilla jatkettiin kokoelmien aktiivista esittelyä Valokiilassa-palstan ja joulukalenterin avulla. Devising-menetelmäopas Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto julkaistiin joulukuun alussa. Kuva: Heikki Suomi 11

14 Kierrossa Teatterimuseolla oli kuluneena vuonna kaksi näyttelyä. Tilaustyönä valmistunut Saako sitä syödä Teatteriruokaa -näyttely avautui Hämeenlinnassa osana Hippalot-lastenfestivaalia Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa. Kävijöitä oli Hippaloiden aikana kpl. Näyttely oli auki vielä , jolloin sen näki 345 kävijää; yhteensä 1573 kävijää. Kierrossa oli myös Viva Vivica -näyttely, joka vieraili Tampereen Teatterikesässä, jossa sen näki 173 näyttelyvierasta. Kiertonäyttelyissä siis oli yhteensä 1746 kävijää, tietopalvelulla oli asiakkaita sähköisesti ja puhelimitse yhteensä 500. Verkon kautta museoon tutustui kävijää. Näin ollen museon palveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan ihmistä. HUIKEA PAIKKA! HETI HISSISTÄ ASTUTTAESSA AVAUTUU AIVAN TOISENLAINEN MAAILMA. JÄRJESTIMME 40 HLÖN PIKKUJOULUMME TEATTERIMUSEOSSA JA PAIKKA OLI JUHLIIMME MITÄ MAINIOIN. YKSI ILLAN KOHOKOHDISTA OLI JÄRJESTÄ KOHTAUS -OHJELMANUMERO, JOSSA KOLMEEN RYHMÄÄN JAKAUTUNEINA SAIMME LUODA IHKAOMAT NÄYTELMÄT OHJAAJAN JOHDOLLA. PUVUSTAMON KÄYTTÖ TEKI HOMMASTA VIELÄ MAHTAVAMPAA. Asiakaspalautteesta, venuu.fi JÄRJESTIN TEATTERIMUSEOSSA KARONKKANI, JA PAIKKA OLI AIVAN LOISTAVA! JO PELKKÄ YMPÄRISTÖ LOI HIENON ILMAPIIRIN, KAIKKI PUVUT JA LAVASTEET OVAT TODELLA UPEITA. OMAT LAPSENI OLIVAT MUKANA VARSIN VIRALLISESSA JUHLASSA, JA HEILLÄ OLI SILTI KOKO AJAN PUUHASTELTAVAA. PALVELU OLI KAIKEN KAIKKIAAN LOISTAVAA JA HENKILÖKUNTA TODELLA MIELLYTTÄVÄÄ. SUOSITTELEN VILPITTÖMÄSTI! Asiakaspalautteesta, venuu.fi Jos vierailit musessa ensimmäistä kertaa, mitä odotit käynniltä? EN OIKEIN PIDÄ MUSEOISTA, JOTEN EN VARSINAISESTI ODOTTANUT VIERAILUA MUSEOSSA. Vastasiko käynti odotuksiasi? OLI PALJON PAREMPI! MUUTTI KÄSITYKSENI MUSEOISTA! Ote kävijätutkimuksesta

15 kokoelmat ja tietopalvelu Teatterimuseon kokoelmat palvelevat museon toimintaa, yleisöä ja erikoisalan tutkimusta. Esinekokoelmat ja arkisto vaalivat kansallisesti merkittävää teatteriaineistoa jopa 1830-luvulta alkaen. Kokoelmat täydentyvät teattereiden ja tanssiryhmien, alan järjestöjen, teatterin ja tanssin ammattilaisten sekä muiden yksityishenkilöiden lahjoituksin. Tietopalvelun tutkijasali vastaanottaa asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Esinekokoelmien pääosassa on puku- ja lavastustaiteen esineistö ja luonnokset, teatterin ja tanssin roolipuvut, lavastuspienoismallit ja historialliset taustafondit. Kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran oopperan ja nukketeatterin aineistoa, teatteritekniikkaa sekä näyttelyprojektien yhteydessä koottu aasialaisen teatterin kokonaisuus. Esinekokoelmista vastaa päätoiminen esinekokoelmien amanuenssi. Arkiston kokoelmat jakautuvat asiakirja-aineistoon (teatteri- ja järjestöarkistot, henkilöarkistot, käsiohjelma- ja julistekokoelma, lehtileikekokoelma), valokuva-arkistoon ja av-arkistoon (muun muassa esitystallenteet ja tekijähaastattelut). Arkistosta vastaa päätoiminen arkistonhoitaja. Vuonna 2008 valmistunut kokoelmapoliittinen ohjelma suuntaa tallennustyötä nykydokumentointiin sekä teatterin ja tanssin ominaispiirteitä ja historiallista kehitystä valottavien ilmiöiden tallennukseen. Kartunnassa painotetaan valikoitujen kohteiden monipuolista tallentamista ja kontekstitietojen keruuta. Ajankohtainen strateginen tavoite on kokoelmien kokonaisprofi ilin terävöittäminen. Luettelointi- ja digitointihank- kein edistetään käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Kokoelmalahjoitukset käsitellään kollektiivisesti. Museonjohtaja ohjaa osaltaan kokoelmatyötä ja osallistuu aineistolahjoitusten selvittämiseen. Teatterimuseon tieto- ja kuvapalvelu vastaa sekä museon omaan materiaaliin että yleisesti teatteriin liittyviin tiedusteluihin. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, sähköpostitse ja paikan päällä tutkijasalissa. Jos asiakas ei itse pääse tutustumaan museon arkistoon ja kokoelmiin, laajat selvitystyöt tehdään maksullisena tietopalveluna. Tieto- ja kuvapalvelu kehittää tekijänoikeuksien puitteissa valokuva-arkiston digitaalista tallennusta ja jakelua, kuvankäyttösopimusten käytäntöä sekä sähköisen toimintaympäristön hyödyntämistä aineistojen saavutettavuuden edistämiseksi. Tieto- ja kuvapalveluun saapuviin tiedusteluihin liittyviä hakuja ja käytettyjen aineistojen lukumääriä seurataan, jotta tiedustelujen sekä asiakaskäyntien sisällön laajuus saadaan näkyväksi. Verrattuna edellisvuoden tilastoihin kasvua on ollut erityisesti tehtyjen hakujen määrässä ja aineistoyksiköitten käyttöasteessa. Kuvakopioita on toimitettu runsaasti enemmän kuin aiempana vuonna. Asiakkaat hyödynsivät myös edellisenä vuonna käyttöönotettua sukututkimuspakettia. Kuva- ja tietopalvelusta vastaa päätoiminen tutkija. Vuonna 2013 Teatterimuseo ei enää toimittanut aineistoa Museoviraston Suomen Museot Online -hakuportaaliin. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada aineistoja esille Finna-asiakasliittymän välityksellä. 13

16 ESINEKOKOELMAT PUKUKOKOELMAT KESKIÖSSÄ Esinekokoelmissa jatkettiin kokoelmien terävöittämiseen, kokonaishallintaan ja saavutettavuuden lisäämiseen tähtäävää Kokohanketta. Hankkeessa kokoelmia ja niiden merkittävyyttä pohditaan suhteessa kattavuuteen, kuntoon, säilytysresurssiin sekä tutkimus- ja näyttelykäyttöön. Vuonna 2013 fokuksessa olivat erityisesti pukukokoelmat. Museolle myönnettiin Myytti-avustusta, jonka osaprojektina kokoelmissa olevat vanhat tanssipuvut inventoitiin, luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Projektin aikana käsiteltiin 97 pukua. Pukututkija, pukusuunnittelija Joanna Weckman toimi asiantuntijana pukukokoelman jatkotyöstössä. Noin kolmasosa, eli n. 500 pukua Teatterimuseon pukukokoelmasta tutkittiin syksyllä. Inventoinnin perusteella laadittiin ja toteutettiin poisto- ja siirtosuunnitelmien ensimmäinen osio. Kokoelmista poistettiin huonon kunnon tai kokoelmiin sopimattomuuden vuoksi kaikkiaan 94 pukua tai asukokonaisuutta, joista osa siirrettiin museon käyttökokoelmiin. Pukujen käsittely samoin kuin poistojen ja siirtojen dokumentoiminen on hidasta työtä. Projektin jälkitöihin meneekin suhteellisesti enemmän aikaa kuin varsinaiseen pukujen läpikäymiseen. Kokoelmien kartunta pysyi vuonna 2013 hillittynä, lahjoituksia vastaanotettiin kahdeksan kappaletta. Kartunnan määrää nosti kuitenkin yksi lukumäärältään suurempi luonnos- ja pukulahjoitus. Ida-kokoelmienhallintaohjelmaan lisättiin vuoden aikana tietueita 71 (edellisvuonna 156). Esinetietokannassa tietueita on yhteensä vuoden vaihtuessa (6 390). Esinekokoelmien digitointiaste on noin 33 %. Digitoinnin myötä kokoelmat saadaan sujuvammin sekä kansalaisten että tutkijoiden ulottuville. Varsinaisen luetteloinnin piirissä esineitä on todellisuudessa enemmän, sillä kaikkia luetteloituja esineitä ei ole vielä viety sähköiseen tietokantaan, tai yksi tietue voi käsittää useampia esineitä, esim. sarjan jonkun tietyn tuotannon luonnoksia. Digitointiasteen suhteelliseen vähäisyyteen vaikuttaa laaja lavastus- ja pukuluonnoskokonaisuus, joka on noussut esinekokoelmien suurimmaksi aineistoksi. Museon kokoelmissa on vuoden 2013 lopussa kaikkiaan luonnosta, joista hieman yli puolet (9 218) on pukuluonnoksia. Luonnosten osuus koko esinekokoelmasta on 82 %. Kaikkiaan Teatterimuseon kokoelmissa on esinettä. Teatterimuseon suosittu kiertonäyttely Silkkiä, samettia Oopperan pukuaarteita palasi Savonlinnasta kierrettyään lähes neljä vuotta. Näyttelyn nelisenkymmentä pukua purettiin nukkien päältä Metropolian tekstiilikonservaattoriharjoittelijoiden avustuksella. Harjoittelijat tekivät puvuista suppean kuntokartoituksen, jonka jälkeen puvut luetteloitiin ja digitoitiin puuttuvilta osin. Sen jälkeen ne pakattiin ja sijoitettiin arvonsa mukaisesti takaisin kokoelmiensäilytystiloihin. Eva Hemmingin tanssipuku, joka on alun perin kuulunut Venäjän Keisarillisen hovin hovineidolle. Kuva: Stella Karlsson. 14

17 MERKITTÄVIÄ ESINELAHJOITUKSIA Lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Seppä lahjoitti 6 pienoismallia ja 1513 puku- ja lavastusluonnosta. Seppä on toiminut skenografina 1980-luvulta alkaen ja työskennellyt kiinnitettynä tai freelancerina kymmenissä Suomen ammatillisesti toimivissa teattereissa. Juhani Rytkölän lahjoitus sisälsi puku- ja lavastusluonnoksien lisäksi yhden taustafondin hänen teatteriuransa alkupuolelta 1960-luvulla Turussa. Alunperin tanssijana ja koreografina työskennellyt Rytkölä on kehittänyt ja opettanut rekvisiitan valmistusta. Erityisesti teatterinaamioiden tekijänä kunnostautunut Rytkölä toimi Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäisenä tarpeistonsuunnittelijana 25 vuotta jääden eläkkeelle vuonna Tanssija ja koreografi Sinikka Gripenberg lahjoitti osan suomalaista tanssihistoriaa. Vanhin hänen käytössään olleista seitsemästä tanssipuvusta oli alunperin käytössä kotimaisessa Vivaldin Concerto Grosson esityksessä vuonna Gripenberg itse käytti sitä vuonna 1972 saman esityksen myöhemmässä versiossa. Jyrki Karttunen luovutti museoon tanssiryhmä Karttunen Kollektivin My Imaginary Friend is With Me -esityksessä (2007) käytetyn puvun sekä Bad Body Doubles -esityksessä (2010) käytetyn tanssijanuken. AV-ARKISTOON KERÄTTIIN JA DIGITOITIIN 170 TANSSITALLENNETTA, YHTEENSÄ 150 TUNTIA TANSSIN HISTORIAA PUKUKOKOELMISSA INVENTOITIIN JA DIGITOITIIN 97 TANSSIPUKUA TAI PUVUN OSAA KUVAPALVELU TOIMITTI ASIAKKAILLE 467 KUVAKOPIOTA KONTEKSTITIETOINEEN 15

18 ARKISTO Arkistossa panostettiin vuonna 2013 kuvatallenteisiin, henkilöarkistoihin ja valokuvavedoksiin. Sisällöllisesti korostui eniten tanssi. Teatterimuseon arkisto jakaantuu asiakirja-, valokuva- ja av-arkistoon. Yksittäiset lahjoituserät sisältävät usein eri aineistotyyppejä. Oman kokonaisuutensa muodostavat av- ja valokuva-aineistot kirjataan heti diariointivaiheessa av- ja valokuva-arkistoon. Vuositilastoissa hyllymetrimäärään ei ole sisällytetty niitä kokonaisuuksia, jotka sisältävät ainoastaan valokuvia tai av-aineistoa ja jotka näin ollen on kirjattu suoraan valokuvatai av-arkistoon. Valokuva ja av-arkiston kartuntamäärät ilmoitetaan tilastoissa erikseen ja hyllymetrien sijasta kappaleina. Audiovisuaalinen arkisto Syksyllä 2012 käynnistetyn tanssitallennehankkeen keruuvaihe ajoittui loppukeväälle ja syksylle Hankkeessa kerättiin analogisia kuvatallenteita eri puolilta maata. Suurin osa tallenteista oli VHS-nauhoja, mutta myös muut formaatit huomioitiin. Valtaosa tallenteista oli peräisin ja 1990-luvulta. Alkuperäiset nauhat lainattiin, ja av-arkiston kokoelmiin sisällytettiin digitaalinen kopio 170 tallenteesta. Vuositilastossa keruu on huomioitu yhtenä kartuntaeränä. Projektin jälkeen tanssitallenteiden vastaanottamista jatketaan osana arkiston tavanomaista työtä. Tanssitallennehankkeen digitointivaihe ajoittui syksylle Opetus- ja kulttuuriministeriön Myytti-avustuksen turvin työhön palkattiin projektiassistentti ( ), jota avusti projektin loppuvaiheessa mediaassistenttiharjoittelija. Digitointia tilattiin myös alan yrityksestä. Kaikkiaan tanssitallenteita digitoitiin 170 kpl, yhteensä noin 150 h (käyttökopiot huomioiden 300 h). Digitoitu aineisto tallennettiin Teatterimuseon palvelimelle osaksi museon av-arkistoa. Asiakkaat voivat katsoa tallenteita museon tutkijasalin asiakaspäätteeltä. Kunkin digitaalisen tallenteen tekniset metatiedot kirjattiin ylös. Muilta osin projektin luettelointityö jatkuu vuonna Valikoiduista tallenteista valmistettiin kooste, jonka avulla hanketta esiteltiin Tanssin talo -hankkeen järjestämässä HOP Helsinki -tanssitapahtumassa. C-kasetteja digitoitiin ensin Suomen Jazz & Pop arkiston tiloissa ja heidän opastuksellaan. Loppuvuodesta c-kasetteja digitoitiin Teatterimuseon omissa tiloissa. Digitoitavaksi valittiin 29 haastatteluäänitettä Hilkka Eklundin henkilöarkistosta ja 19 muuta haastatteluäänitettä. Keruun lisäksi Teatterimuseo vastaanotti kaksi muuta kuvatallennetta ja 133 kpl muita äänitteitä. Omana tuotantonaan Teatterimuseo tallensi museossa tehtyjä haastatteluja ja seminaareja, yhteensä kuusi digitaalista äänitettä ja kuusi digitaalista kuvatallennetta. Asiakirja-arkisto Asiakirja-arkiston tilastoituja lahjoituksia vastaanotettiin 14 erää, laajuudeltaan yhteensä 15,20 hyllymetriä (hm). Näistä laajimpia olivat toimittaja ja teatterikriitikko Hilkka Eklundin, tutkija, opettaja ja teatteriohjaaja Timo Kallisen sekä kulttuuritoimittaja ja teatterikriitikko Jyrki Vuoren henkilöarkistot. Vuoden tanssiteemaan liittyi tanssija, tanssipedagogi ja koreografi Sinikka Gripenbergin henkilöarkisto. Lisäksi vastaanotettiin teattereiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamia käsiohjelmia ja julisteita, joita aikaisempien vuosien tapaan ei tilastoitu. Hilkka Eklundin henkilöarkisto järjestettiin ja luetteloitiin asiakirja-aineiston (2 hm) osalta yksityiskohtaisesti ja av-aineiston (129 c- kasettia) sekä valokuvien (3897 kpl) osalta yleisellä tasolla. Luettelointitiedot syötetään Ida-tietokantaan vuonna Arkistoon sisältyy lisäksi 3,30 hm kotimaisia ja ulkomaisia käsiohjelmia. Eklundin henkilöarkiston järjestäminen oli maksullinen tilaustyö, jossa huomattavan suuri osa työstä kohdistui 16

19 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin valokuvakokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin valokuvaa. Kuvassa Rose-Marie, ensi-ilta Työväenteatterissa Kuvassa vasemmalla Terttu Soininvirta (Lady Jane) ja tyttöjen ympäröimänä Oiva Sala (Hirmu-Herman. Kuva: Valokuva Oy Kolmio / Teatterimuseon arkisto. kuolinpesän aineistojen seulomiseen. Projektissa työskenteli kaksi projektityöntekijää yhteensä hieman yli viisi kuukautta. Suomen Kansallisteatterin roolivihkokokoelmaa puhdistettiin ja koteloitiin 10 hm, ja Teatterimuseon vanhoja diaariosidoksia digitoitiin 0,24 hm. Jatkuvasti karttuvan käsiohjelmakokoelman järjestämistä jatkettiin. Valokuva-arkisto Valokuva-arkisto karttui monipuolisilla aineistoilla. Mittavin luovutuserä oli Naamiolehden kuvalaattakokoelma (arviolta 1000 kuvalaattaa). Naamio-lehden valokuvat olivat erityisen korkealaatuisia, joten kokoelma on merkittävä. Valokuvalahjoituksiin lukeutuivat myös 637 vedoksen kokoelma Helsingin Kaupunginteatterin esityskuvia sekä lavastaja-puvustaja Ulla Kotimaan lavastusja puvustustöihin liittyvä valokuvakokoelma (734 diapositiivia). Valokuvia sisältyi myös henkilöarkistoihin. Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin laajasta valokuvakokoelmasta luetteloitiin Ida-tietokantaan 1597 mustavalkovedosta. Luetteloidut vedokset myös digitoitiin. Luettelointityön osana valokuvien kontekstitietoja tarkistettiin, ja kuviin liittyvien 146 teatterituotannon tietoja korjattiin ja täydennettiin Ilona-esitystietokantaan. Ilona-tietokannan täydentäminen vei aikaa luetteloinnin perustyöltä, mutta sen todettiin tärkeällä tavalla edistävän alan tutkimusta myös jatkossa. Tanja Aholan negatiivi- ja dia-arkiston valokuvia digitoitiin 870 kpl ja Suomen Tanssi- 17

20 taiteilijain Liiton tanssikuvia 320 kpl. Näitä ei huomioida tämän toimintakertomuksen tilastoissa, koska kuvia ei vielä ole kuvakohtaisesti luetteloitu Ida-tietokantaan. Tietopalvelun yhteydessä digitoitiin ja luetteloitiin Ida-tietokantaan kuvakohtaisesti 91 valokuvaa. Säilymisen turvaaminen Kaapelitehtaalla sijaitsevien arkistomakasiinien olosuhteiden hallitseminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Vuonna 2013 Kaapelitehdas korjautti arkistomakasiinien seinien halkeamia Suomen valokuvataiteen museon ohjeistuksen mukaan. Toimenpide selvästi vakautti olosuhteita. Arkistomakasiinien kokonaistilanteen selvittämistä jatketaan kuitenkin vuonna Svenska Teaternin lasinegatiivikokoelman järjestämistä varten on aikaisempina vuosina haettu rahoitusta, mutta tuloksetta. Vuonna 2013 kokoelman kunto selvitettiin, jotta jatkotoimenpiteitä voitaisiin harkita paremmin. Kuntokartoituksen suoritti Suomen valokuvataiteen museon kaksi konservaattoria. Kartoituksen yhteydessä aineisto pakattiin väliaikaisiin säilytyslaatikkoihin aiempaa pienemmissä ja siten turvallisemmissa erissä. Jatkotoimenpiteitä ryhdyttiin pohtimaan yhdessä Svenska litteratursällskapet i Finland rf:n (SLS) kanssa, koska sen hallussa on Svenska Teaternin arkisto. Keskusteluja SLS:n kanssa jatketaan vuonna Arkistonhoitaja kävi Suomen valokuvataiteen museossa tutustumassa valokuvaamalla suoritettavaan digitoimiseen. Tavoitteena on jatkossa digitoida ainakin osa aineistoista valokuvaamalla. Vuoden 2013 lopussa Teatterimuseo hankki tätä tarkoitusta varten makro-objektiivin ja uuden valopöydän. Uusien työprosessien kehittelemistä jatketaan vuonna KÄSIKIRJASTO Käsikirjaston kokoelmat koostuvat lähinnä teatterihistoriasta, teatterialan tutkimuskirjallisuudesta, teatterintekijöitten muistelmateoksista, teatterialan aikakauslehdistä sekä teattereiden ohjelmistolehdistä. Kirjasto palvelee museon työntekijöitä ja tutkijasalin asiakkaita. Käsikirjaston kokoelma karttuu mm. yksityishenkilöiden lahjoituksista ja kustantamoiden toimittamista vapaakappaleista. Kuluneen vuoden aikana kirjastoon saatiin merkittäviä teoksia Hilkka Eklundin perikunnan lahjoituksena. Tieto- ja kuvapalvelun tutkija luetteloi saapuneita kirjalahjoituksia tietokantaan ja ylläpitää kirjaston käytettävyyttä. Hallintoassistentti vastaa saapuneiden lehtien luetteloinnista. Syksyllä kirjaston ja tutkijasalin tilaa järjestettiin toimivammaksi. Työtä edelsi kirjaston aineiston läpikäynti. Kirjastosta poistettiin luokkia ja julkaisuja, jotka eivät liity teatterialaan. Loppuvuodesta selvitettiin mahdollisuutta hakea kirjastotyöhön informaatiotutkimuksen harjoittelijaa seuraavalle vuodelle. Aineistolainat näyttelyihin Glamour Filmitähtiä ja kauneuden lumoa luvuilla, TR Taidehalli, Tampere. Ansa Ikosen iltapuku elokuvasta Vaimoke, Art Deco ja taiteet: France Finlande , Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki. Yrjö Ollilan lavastusluonnoksia, Maggie Gripenbergin piirrosluonnoksia, tanssiaiheisia valokuvia ja käsiohjelmia. Voitto auringosta, Teatterikorkeakoulu, Helsinki. Taustafondeja Jack Helen Brut ja Homo$ -ryhmien futuristisen Voitto auringosta -oopperan lavastuksesta vuodelta Tullimuseon/Tullin keskushallinnon juhlanäyttely, Tullin keskushallinto, Helsinki. Aino Acktén käyttämä Ainon puku Melartinin Aino-oopperasta vuodelta

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teatterimuseo. Juhlavuosi 2012. Teatterimuseon kävijät ja asiakkaat 2012 Artikkeli: Juhlat Teatterimuseossa teatteritaikaa öiseen aikaan

SISÄLLYS. Teatterimuseo. Juhlavuosi 2012. Teatterimuseon kävijät ja asiakkaat 2012 Artikkeli: Juhlat Teatterimuseossa teatteritaikaa öiseen aikaan teatterimuseo 2012 SISÄLLYS Kannen kuvat: Taustakuva: Kuvia nyky-suomesta -näyttely. Kuva: Ilona Kemppainen. Lapsia pukuhuoneessa. Kuva: Ilona Kemppainen. Pesukone Suomi NYT! -installaatiosta, Kuvia nyky-suomesta.

Lisätiedot

Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28. Panu Kari s. 11. Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31. Milla Kortemaa s. 36

Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28. Panu Kari s. 11. Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31. Milla Kortemaa s. 36 Valokuvat: Timo A. Aalto s. 28 Panu Kari s. 11 Ilona Kemppainen kannen taustakuva sekä s. 20, 26, 27, 31 Milla Kortemaa s. 36 Patrik Lustig s. 7, 29, 30, 39, 41, 43, 46 Topi Vanhatalo s. 18, 23, 33 Anna

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teatterimuseo valtakunnallinen erikoismuseo Taidetta, tietoa, taitoa, toimintaa ja tapahtumia

SISÄLLYS. Teatterimuseo valtakunnallinen erikoismuseo Taidetta, tietoa, taitoa, toimintaa ja tapahtumia Kansi Valokuvat: Tanja Ahola s. 3, 7, 17, 18, 19, 21, 29, 33 Kasper Hirvikoski s. 31 Ilona Kemppainen Kansi: iso kuva, sähkömies, pienoismalli ; s. 4, 8, 32, 37 Heli Nurmi s. 22 Kaisa Rissanen Kansi: maalari,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Näyttelypäällikkö Susanna Luojus & Intendentti Kaj Martin 24.9.2015 Kypsän miehen iän saavuttanut, omillaan toimeentuleva, määrätietoinen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Teatterimuseon toiminta-ajatus ja kokoelmatoimintaa määrittävät kehykset - Toiminta-ajatus - Kehykset

Teatterimuseon toiminta-ajatus ja kokoelmatoimintaa määrittävät kehykset - Toiminta-ajatus - Kehykset Sisällysluettelo Teatterimuseon toiminta-ajatus ja kokoelmatoimintaa määrittävät kehykset - Toiminta-ajatus - Kehykset Teatterimuseon kokoelmien historia: synty ja vaiheet - 1940- ja 1950-luku: aineiston

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta Kuvakokoelmat.fi Kokemuksia digitointihankkeesta Taustaa Kuva-arkiston tilanne kuvapalveluihin on kulunut paljon työaikaa kokoelmien digitointiaste on pieni ei ole ollut mahdollisuuksia hakea digitointiin

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali. OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Korkeakoulujen kansallinen julkaisuportaali OKM:n bibliometriikkaseminaari, 11.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) OKM:n tiedonkeruu ja raportointiportaali Yliopistojen julkaisutiedot (v. 2011 lähes

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla:

VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla: VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla: dramatisointien määrä suhteessa alkuperäistekstien määrään Tiina Vanhanen 2013 1 Selvityksessä tutkittiin teatterien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Sirpa Kantola-Pakkanen Hallitusohjelmat Säädökset Ohjaus OKM strategiat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelmat

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä

Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä Samdokin pitkä menestys Vuodesta 1977 Samdok on koordinoinut Ruotsin museoiden nykyajandokumentointia ja ollut kansainvälisellä tasolla esikuvana. Mikä

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi

www.museotilasto.fi museotilasto@nba.fi MUSEOTILASTO 2013, Kyselyn rakenne MUSEOKÄYNNIT, vaihe 1/12... 1 PERUSTIEDOT, vaihe 2/12... 4 YLEISÖTYÖ, vaihe 3/12... 5 PÄÄSYMAKSUT, vaihe 4/12... 7 AVOINNA OLO, vaihe 5/12... 9 NÄYTTELYT, vaihe 6/12...

Lisätiedot