Keski-Suomen laajakaistastrategia

Transkriptio

1 Keski-Suomen laajakaistastrategia Keski-Suomen liitto Maakuntahallitus

2 2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: (ei skandeja) Julkaisu B 135 ISSN ISBN ISBN (sähköinen versio) Julkaisun avainsanat: Laajakaista Laajakaistastrategia ICT strategia Keski-Suomi Painos: 350 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Kansi: Maria Siekkinen Jyväskylä 2004

3 3 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Strategiatyön tavoitteet Laajakaista-tilanne Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Strateginen tahtotila Lyhyen aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteet TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 1- Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen Toimenpidekokonaisuus 2 - Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi Toimenpidekokonaisuus 3 - Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen Toimenpidekokonaisuus 4 Strategian seuranta ja päivittäminen KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN RAHOITUS Mitä rahoitetaan julkisella rahoituksella? Mistä julkinen tuki rahoitetaan? Mitkä rajoitukset koskevat julkisen rahan käyttöä?...11 LIITE 1 - KANSALLISEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT...13 LIITE 2 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUURI - NYKYTILA...14 LIITE 3 - JULKISEEN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT PELISÄÄNNÖT...16

4 4 1 TIIVISTELMÄ Keski-Suomen laajakaistastrategia suuntaa ja linjaa niitä toimenpiteitä, joilla koko maakuntaan voidaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä palveluita. Nyt luodussa strategiassa määritellään strateginen tahtotila, pitkän (vuoteen 2010 mennessä) ja lyhyen tähtäimen (vuoteen 2006 mennessä) vaikuttavuustavoitteet, keinot ja toimenpiteet sekä rahoitusratkaisut. Keski-Suomen laajakaistastrategia noudattelee pääsääntöisesti kansallisen laajakaistastrategian linjauksia. Keski-Suomen strategisena tahtotilana on edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa eri viestintäverkkojen välityksellä. tehdä erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa Keski-Suomen laajakaistastrategiassa halutaan lähtökohtaisesti korostaa käyttäjille tarpeellisten sähköisten palveluiden olemassa oloa sekä niiden tasapuolista saavutettavuutta. Palvelut ja sisällöt voivat olla joko yritysten, julkisen sektorin tai myös yksityisten tarjoamia. Tavoitteellisesti ne on kyettävä saamaan ajasta ja paikasta riippumatta eri viestintäverkkojen välityksellä. Tämä vaatii infrastruktuurilta maakunnallista kattavuutta ja pitkällä aikajänteellä eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa saumattomasti. Human Technology näkökulma on näkyvästi esillä strategiassa. Strategisesta tahtotilasta johdettuna: lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on luoda koko Keski-Suomen alueen kotitalouksille ja yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden saavutettavuudelle vuoden 2006 loppuun mennessä pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on luoda Keski-Suomen maakunnasta eturivin toimija sähköisten palveluiden ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Laaditun toimenpideohjelman avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Ohjelma koostuu seuraavista osioista: 1. Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen 2. Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi 3. Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen 4. Strategian seuranta ja päivittäminen Pääsääntöisesti laajakaistaan liittyvät tukirahoitukset myönnetään haja-asutusalueiden osalta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston kautta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien alueella tavoite 1- ohjelmasta ja muualla Keski-Suomessa. ALMA-rahoituksen kautta. Alustavasti rahoitustarve ALMA-alueilla on n euroa ja tavoite 1 alueella euroa. Strategiatyö organisoitiin Keski-Suomen liiton toimesta ja se oli osa maakunnallista ICT-strategiaa. Strategian laadinnasta on vastannut maakuntahallituksen asettamasta ohjausryhmästä koottu asiantuntijaryhmä sekä ulkopuolinen konsultti. Strategia valmisteltiin elo-syyskuussa Maakuntahallitus hyväksyi strategian kokouksessaan

5 5 2 STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille (Liite 1). Laajakaistastrategian toteuttamiseksi hallitus on laatinut viidenkymmenen toimenpiteen ohjelman. Yhtenä erityistoimenpiteenä alueiden kehittämiseksi hallitus edellyttää alueellisten laajakaistastrategioiden laatimista ja toteutusta. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta laajakaistastrategiasta, , toimenpide 39) Toimenpiteen tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Vastuu alueellisesta laajakaistastrategiasta on maakuntaliitoilla ja kunnilla. 2.1 Strategiatyön tavoitteet Kansallisen laajakaistastrategian linjaukset ja näkemykset ovat relevantteja myös Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeässä osassa kehitettäessä tasapuolisesti koko maakuntaa. Tietoliikenneyhteydet turvaavat palveluja ja antavat uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on tärkeä kyetä valitsemaan oma asuinpaikkansa ja elinympäristönsä huolimatta infrastruktuurin rajoitteista. Laajakaistastrategia suuntaa ja linjaa niitä toimenpiteitä, joilla koko maakuntaan voidaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä palveluita. Nyt luodussa strategiassa määritellään strateginen tahtotila, pitkän (vuoteen 2010 mennessä) ja lyhyen tähtäimen (vuoteen 2006 mennessä) vaikuttavuustavoitteet, keinot ja toimenpiteet sekä rahoitusratkaisut. Strategia korostaa ihmisille ja yrityksille hyödyllisten sekä käyttäjälähtöisten palveluiden ja sisältöjen aikaansaamista. Laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen liittyvien panostusten ja toimenpiteiden pitää lähteä ensisijaisesti tästä näkökulmasta. Strategia tukee näin ollen Human Technology ajattelua. Strategiatyötä hyödynnetään useasta eri näkökulmasta. Se toimii maakunnan ja kuntien yhteisenä keskustelupaperina. Sen avulla luodaan yhteisiä toimintamalleja ja kehityshankkeita sekä yhteisesti koordinoituja toimenpiteitä. Strategiatyö kytkeytyy oleellisesti myös Keski-Suomen ICT-strategian työstämiseen ja verkostokaupunki - ajatteluun. Lisäksi sillä on vaikutuksia maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan, aluesuunnitteluun sekä tuleviin maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Strategia voidaan nähdä myös keinona tai välineenä muiden strategioiden ja suunnitelmien toteuttamisessa. Strategiatyö organisoitiin Keski-Suomen liiton toimesta ja se oli osa maakunnallista ICT-strategiaa. Strategian laadinnasta on vastannut maakuntahallituksen asettamasta ohjausryhmästä koottu asiantuntijaryhmä. Ryhmään kutsuttiin Seppo Mäkiranta (Keski-Suomen liitto), Jaakko Ryymin (Keski-Suomen TE-keskus), Petri Maaranen (Jyväskylän teknologiakeskus), Jouko Salonen (Äänekosken kaupunki), Teppo Sirniö (Petäjäveden kunta) ja Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Ulkopuolisena konsulttina strategiatyötä on vetänyt johtava konsultti Juha Luomala Yomista.

6 6 2.2 Laajakaista-tilanne Keski-Suomessa Keski-Suomen osalta laajakaistatilanteeseen liittyviä lähtökohtia on selvitetty Keski- Suomen TE-keskuksen teettämän esiselvityksen avulla. Selvityksen mukaan on teknologisesti mahdollista saada kaikki kotitaloudet verkotettua jo tällä hetkellä. Satelliitti- ja DSL teknologia ovat saatavilla ja niitä voidaan laajentaa haja-asutusalueilla lähes kaikkialle. Satelliittiteknologia on kuitenkin toistaiseksi melko kallista käyttää. DSL - teknologiaan pohjautuvaa palveluntarjontaa ei puolestaan markkinalähtöisesti juurikaan nopealla aikataululla laajenneta haja-asutusalueille. Tällä hetkellä arviolta noin 70-80% Keski-Suomen kotitalouksista voidaan kytkeä DSL-pohjaiseen laajakaistaan. Maantieteellisen peittävyyden näkökulmasta tarkasteltuna luvuksi jää noin 40-50%. Infrastruktuuriin liittyvä tiivistelmä on tämän strategian liitteenä (liite 2). Vuoden 2005 loppuun mennessä on arvioitu, että valtakunnallisesti 90 95% puhelinverkon piirissä olevista kotitalouksista voisi kytkeytyä laajakaistaan. Kansallisen laajakaistastrategian keinoin osuutta pyritään vielä hivenen nostamaan. Keski- Suomessa luku jäänee ilman tukitoimia hivenen alemmas (arviolta 85 %). Kuitenkin tarve hyödyntää laajakaistan mahdollistamia sähköisiä palveluita on ilmeinen myös haja-asutusalueella. Kuvassa 1. on ennusteena laajakaistan käytön yleistyminen valtakunnallisesti. Ennusteet eivät luonnollisestikaan erottele haja-asutusalueiden ja taajamien asukkaita toisistaan, mutta näitä ennusteita voidaan hyödyntää myös Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta. Mukana ovat sekä liikenne- ja viestintäministeriön ennuste ( salmiakki-viivoitus ) ja konsulttiyhtiö McKinseyn tekemä ennuste ( neliö-viivoitus). % Lanseeraus: Nopeutta Laajentuminen: Hyötyä ja helppokäyttöisyyttä Kypsyminen: Lisää hyötyä, helppokäyttöisyyttä ja halvempia hintoja Kuva 1. Ennuste laajakaistan käytön lisääntymisestä Suomessa (LVM 2003, The McKinsey Quaterly 2003) Laajakaistan osalta ns. lanseerausvaihe on takana (vuodet ). Tällöin laajakaistan hankkineet arvostivat sen tuomaa lisänopeutta. Alkuvaiheen käyttäjiä ovat olleet useimmiten opiskelijat (18 25 vuotiaat) ja osittain myös lapsiperheet. Laajentumisvaiheessa (vuodet ) laajakaistan hankkijat ovat tyypillisesti helppokäyttöisyyttä ja lisänopeutta haluavia. Hankkijoina ovat yhä edelleen erityisesti opiskelijat, mutta entistä useammin lapsiperheet (25 44 vuotiaat aikuiset) ja työnsä puolesta nopeita yhteyksiä haluavat. Kypsymisvaiheessa (vuodet >) hankkijoiksi tulevat myös vanhemmat, vähemmän Internetiä hyödyntävät henkilöt. Heille hyöty ja helppokäyttöisyys yhdistettynä halpaan hintaan ovat hankintapäätöksen laukaisevana tekijänä.

7 7 3 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET 3.1 Strateginen tahtotila Keski-Suomen laajakaistastrategia noudattelee pääsääntöisesti kansallisen laajakaistastrategian linjauksia. Keski-Suomen strategisena tahtotilana on edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa eri viestintäverkkojen välityksellä. tehdä erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa Keski-Suomen laajakaistastrategiassa halutaan lähtökohtaisesti korostaa käyttäjille tarpeellisten sähköisten palveluiden olemassa oloa sekä niiden tasapuolista saavutettavuutta. Palvelut ja sisällöt voivat olla joko yritysten, julkisen sektorin tai myös yksityisten tarjoamia. Tavoitteellisesti ne on kyettävä saamaan ajasta ja paikasta riippumatta eri viestintäverkkojen välityksellä. Käytännössä tämä vaatii infrastruktuurilta maakunnallista kattavuutta ja pitkällä aikajänteellä eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa saumattomaksi kokonaisuudeksi. 3.2 Lyhyen aikavälin tavoitteet Strategisesta tahtotilasta johdettuna lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on: luoda koko Keski-Suomen alueen kotitalouksille ja yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden saavutettavuudelle vuoden 2006 loppuun mennessä Tämä luo pohjan nykyisten sähköisten palveluiden hyödyntämiseen yksittäisen ihmisen asuinpaikasta tai yksittäisen yrityksen toimipaikasta riippumatta. Samalla se luo osaltaan painetta palvelun ja sisällöntuottajille entistä laadukkaampien sähköisten palvelukokonaisuuksien luomiselle. Lisäksi se tukee pitkän tähtäimen tavoitetta palveluiden saavutettavuudesta eri viestintäverkkojen välityksellä. 3.3 Pitkän aikavälin tavoitteet Strategisesta tahtotilasta johdettuna pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on: luoda Keski-Suomen maakunnasta eturivin toimija sähköisten palveluiden ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Palveluiden ja sisältöjen hyödyntäminen tulee mahdollistaa ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumattomaksi. Tämä johtaa alueellisten palveluyritysten tarjonnan saavutettavuuden paranemiseen, yritysten välisen verkostoitumisen kehittymiseen, julkisen sektorin yhteistyömahdollisuuksien huomattavaan paranemiseen sekä yksittäisten keskisuomalaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvamiseen.

8 8 4 TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelman avulla pyritään saavuttamaan strateginen tahtotila ja siitä johdetut lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteet. Toimenpiteet on jaettu neljään eri kategoriaan: 1. Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen 2. Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi 3. Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen 4. Strategian seuranta ja päivittäminen Seuraavassa on kuvattu kategorioittain yksittäiset toimenpiteet. 4.1 Toimenpidekokonaisuus 1- Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen Toimenpiteiden tavoitteena on laajakaistapalvelujen kysynnän lisääminen edistämällä verkossa tarjottujen palvelujen tarjontaa. Toimenpiteet kohdistuvat niin julkisten kuin kaupallistenkin palvelujen tarjontaan. Lisääntyvä kysyntä tekee teleyrityksille mahdolliseksi laajentaa laajakaistapalvelujen kaupallista tarjontaa myös haja-asutusalueelle. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 1.2 Kunnille/kaupungeille asetetaan investointitukirahoitukseen liittyväksi toimenpiteeksi erityisen sähköisen asioinnin strategian laatiminen. Osa kunnista on strategian jo laatinut. 1.3 Luodaan kuntien muodostamien strategioiden pohjalta seutukuntapohjaiset toimintamallit. Kantaa otetaan toimintatapojen ja mallien mahdolliseen harmonisoimiseen sekä olemassa olevan infrastruktuurien optimaaliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Tässä yhteydessä voidaan huomioida Jyväskylän seudun verkostokaupunkiajattelun kokemukset. Yksittäisten seutukunnallisten toimintamallien hyödyntämistä koordinoi koko maakunnan tasolla Keski-Suomen liitto. 1.4 Analysoidaan Keski-Suomen ICTstrategiassa koulutuksen ja yritysten verkostoitumisen tuottamat mahdollisuudet sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan edistämisessä. Kiinnitetään erityistä huomiota verkostoitumisen osalta perusinfrastruktuurivaatimusten kartoittamiseen. Verkottumista ei voi laajassa mittakaavassa tapahtua, ellei IT-infrastruktuuri ole riittävällä tasolla. 1.1 Kunnille/kaupungeille luodaan viestintäohjeistus laajakaistainfrastruktuuriin liittyvistä kehittämistoimista. Keski- Suomen liitto (TE-keskus) Kunnat Seutukunnat, Keski- Suomen liitto Keski- Suomen liitto 10-12/ mennessä mennessä mennessä

9 9 4.2 Toimenpidekokonaisuus 2 - Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi Toimenpiteiden tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee tasavertaisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus Keski- Suomen liitto, TE-keskus, Kunnat Kunnat (operaattorit) 2.1 Haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin rakentamisen kilpailuttaminen ja tukipäätösten tekeminen. Kilpailuttaminen etenee siten, että TE-keskukselle osoitettujen laajakaista hakemuksien takarajana on Tämän jälkeen Keski-Suomen liitto on mukana koordinoimassa maakunnallisesti operaattoreiden kilpailuttamisen mennessä. Rahoittajana toimivat TEkeskus, kunnat ja yksityinen taho (esim. operaattori). TE-keskuksen osalta rahoituspäätökset tehdään pääsääntöisesti vuoden 2005 alussa. 2.2 Laajakaistainfrastruktuurin rakennuttaminen. Rakennuttaminen tehdään vuoden 2005 aikana kilpailuttamisen jälkeen laadittavien sopimusten mukaisesti. Kunnat tekevät itsenäisesti päätökset toteutusteknologiasta- ja aikataulusta. 2.3 Laajakaistainfrastruktuurin jatkokehittäminen. Toimenpiteen tavoitteena on toisaalta varmistaa laajakaista -infrastruktuurin laajeneminen koko maakunnan alueelle. Toisaalta toimenpiteellä varmistetaan rakennettavan infrastruktuurin kehittyminen siten, että sitä voidaan hyödyntää ja jatkokehittää kohtuullisin kustannuksin myös jatkossa. Keski- Suomen liitto, TE-keskus, kunnat, operaattorit 10/2004-3/ /2005 1/ Toimenpidekokonaisuus 3 - Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen Toimenpiteillä edistetään uusien teknologioiden markkinoille tuloa. Uudet palvelut lisäävät käyttäjien valinnanmahdollisuuksia ja parantavat palvelutasoa. Toimenpiteiden seurauksena laajakaistapalvelujen tarjonta lisääntyy ja kilpailu kiihtyy myös eri teknologioiden välillä. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 3.1 Keski-Suomen alueelta pyritään löytämään 2-3 aluetta, jossa uusiin teknologioihin ja viestintäverkkojen yhdentymiseen liittyviä palveluja ja sisältöjä tuodaan käyttäjien hyödynnettäväksi. 3.2 Uusien teknologioiden pilotointiin liittyvät tukipäätökset ja kilpailuttaminen. Kilpailuttaminen etenee samoin kuin kohdassa 2.1. eli hakemukset osoitetaan TE-keskukselle, jonka jälkeen Keski-Suomen liitto on mukana koordinoimassa maakunnallisesti operaattoreiden kilpailuttamisen mennessä. Rahoittajana toimivat TEkeskus, kunnat ja yksityinen taho (esim. operaattori). TE-keskuksen osalta rahoituspäätökset teh- Keski- Suomen liitto, TE-keskus TE-keskus Keski- Suomen liitto 10-11/ /2004

10 10 dään pääsääntöisesti vuoden 2005 alussa. 3.3 Uusiin teknologioihin pohjautuvien verkkojen rakennuttaminen. Rakennuttaminen tehdään vuoden 2005 aikana kilpailuttamisen jälkeen laadittavien sopimusten mukaisesti. Kunnat tekevät itsenäisesti päätökset toteutusteknologiasta- ja aikataulusta. 3.4 Järjestetään liike-ideakilpailu eri viestintäverkkojen yhdentymisen tuottamiin mahdollisuuksiin liittyvistä aiheista. Sarjoina ovat sekä teknologiset, että sosiaaliset innovaatiot. Toimenpiteellä tuodaan esille uusia ideoita tuotteista ja palveluista, jotka helpottavat yhdentyvien viestintäverkkojen avulla ihmisten ja yritysten arkea. Kunnat (operaattorit) 1-12/2005 JSP syksy Toimenpidekokonaisuus 4 Strategian seuranta ja päivittäminen Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa laaditun laajakaistastrategian toteutuminen suunnitelmien mukaisesti. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 4.1 Ehdotetaan erityisen tietoyhteiskunta-agentin resurssoimista edistämään Keski-Suomen tietoyhteiskunta kehitystä. Agentin tehtävänä on antaa kasvot tässäkin strategiassa esitettyjen tavoitteiden eteenpäin viemiselle. 4.2 Muodostetaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa asetettujen toimenpiteiden etenemistä. 4.3 Strategian toteutumisen seuraamista varten ohjausryhmä luo olemassa olevista toimintatavoista ja malleista soveltuvan mittariston. Mittarina voidaan käyttää esimerkiksi laajakaistakäytön yleistymistä. Keski-Suomen liitto 11-12/2005 Maakuntahallitus 01/ /2007 Ohjausryhmä 01-02/2005

11 11 5 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN RAHOITUS Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on laatinut ohjeen julkisten varojen käytöstä tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Ohjeessa määritellään julkisen tuen myöntämisen yleiset periaatteet. Ohjeistus tukeen liittyvistä yksityiskohdista on kokonaisuutena liitteessä (Liite 3). 5.1 Mitä rahoitetaan julkisella rahoituksella? Kansallinen laajakaistastrategia linjaa, että laajakaistamarkkinat kehittyvät pääosin markkinaehtoisesti. Laajakaistastrategian julkiseen rahoitusosuuteen käytetään valtion, kuntien ja EU:n rahoitusta. Tuki voidaan kohdistaa verkko-investointeihin, uusien laajakaistateknologioiden käyttöönottoon sekä sähköisten palveluiden ja sisältöjen tuottamiseen liittyvien toimintamallien kehittämiseen. 5.2 Mistä julkinen tuki rahoitetaan? Pääsääntöisesti laajakaistaan liittyvät tukirahoitukset myönnetään hajaasutusalueiden osalta EMOTR:n eli Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston kautta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien alueella tavoite 1- ohjelmasta ja muualla Keski-Suomessa Alueellisen maaseutuohjelman eli ns. ALMA-rahoituksen kautta. Keski-Suomen TE-keskukseen mennessä tulleisiin laajakaistahanke hakemuksien pohjalta alustava rahoitustarve infrastruktuurin rakentamisen osalta on seuraava: ALMA-alue: euroa (17 hankehakemusta) Tavoite 1 alue: euroa (4 hankehakemusta) YHTEENSÄ: euroa EMOTR:n rahoitusta käytettäessä ovat tukiosuudet seuraavat: Tavoite 1- ja ALMA-rahoitusosuus max. 45% (EU+valtio) Kuntien rahoitusosuus minimi 30% Yksityinen rahoitus minimi 25% (tämä voi olla myös operaattoreiden antamaa rahoitusta) Lisäksi pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös muita rahoitusmahdollisuuksia Maakunnan kehittämisraha Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Lisäksi opetusministeriön toimialan momentteja käytetään tietoyhteiskuntaohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Nämä toimenpiteet tukevat myös laajakaistastrategiaa. 5.3 Mitkä rajoitukset koskevat julkisen rahan käyttöä? Julkista tukea laajakaistahankkeisiin voidaan myöntää vain sellaisissa tapauksissa, jossa tarvittavia yhteyksiä ei synny markkinaehtoisesti. Kaupallisen tarjonnan puuttuminen yksittäisellä alueella määritellään kunnan tai kaupungin toimesta.

12 Laajakaistainvestointien tulee aina perustua avoimeen kilpailuun. Kilpailutuksen yhtenä tavoitteena on joko löytää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tai todeta sellaisten puuttuminen. Verkko-investointeihin kohdennetulla tuella rakennettua verkkokapasiteettia tulee tarjota kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin kaikkien verkko- ja palveluoperaattoreiden käyttöön. Näin verkon rakentaneelle operaattorille ei synny yksinoikeutta verkon hyödyntämiseen. 12

13 13 LIITE 1 - KANSALLISEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Nopeat ja alueelliset kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä tietoyhteiskunnan toimivuudelle, kehittymiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouden kasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri tekee mahdolliseksi parantaa julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätöntä myös alueellisen ja väestöryhmien tasa-arvon toteutumiseksi. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on: 1. edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, 2. edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkoissa, 3. edistää laajakaistan kysyntää, 4. jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Näiden vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen liittymää 2. nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla, 3. Suomi nousee Euroopan eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Vaikuttavuustavoitteet ovat vuoden 2005 loppuun kiinnitettyjä välitavoitteita; laajakaistastrategian toteutus ja seuranta jatkuvat koko hallituskauden loppuun (2007). Tavoitteisiin liittyvät lisäksi seuraavat lähtökohdat: Hallituksen laajakaistastrategia on teknologianeutraali. Julkisen vallan toimenpitein ei suosita mitään erityistä teknologiaa, vaan edistetään niiden keskinäistä kilpailua ja toisiaan täydentävää käyttöä. Alueellisista tekijöistä ja kysynnästä riippuu, mitkä ovat kullakin alueella teknis-taloudellisesti sopivimpia vaihtoehtoja nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaan Kaikki maan puhelinkotitaloudet eivät kuitenkaan ole kiinteän puhelinverkon laajakaistatarjonnan piirissä vuonna 2005, vaan 2 5 prosenttia niistä on uusien laajakaistateknologioiden tarjonnan varassa. Näiden haja-asutusalueen kotitalouksien teknistaloudellisesti sopivimpia laajakaistaratkaisuja ovat satelliittipalvelut ja digitaalinen televisio. Julkisen tuen käytölle luodaan ehdot, jotka takaavat ettei tuki ehkäise tai hidasta kaupallisen laajakaistatarjonnan laajentumista tai vääristä kilpailua ja markkinaolosuhteita. Laajakaistatarjonnan tulisi perustua kaupalliseen toimintaan avoimilla markkinoilla, joilla eri palvelut kilpailevat keskenään. Haja-asutusalueella laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa rajoittavat erityiset teknis-taloudelliset tekijät. Yhteiskunnan erityistoimenpiteitä jatketaan ja kehitetään alueilla, joilla ei synny laajakaistapalveluiden kaupallisen tarjonnan edellyttämää riittävää kysyntää. Maakunnat ja kunnat ovat keskeisessä asemassa alueiden kehittämisessä.

14 14 LIITE 2 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUURI - NYKYTI- LA Keski-Suomen TE-keskuksen teettämän esiselvityksen (kevät 2004) mukaisesti laajakaistainfrastruktuurin nykytila on seuraava: DSL teknologia DSL pohjaisten laajakaistaliittymien tarjoajia Keski-Suomen alueella ovat Avatar, Kestel (Elisa), MTV3, Saunalahti, Song, TELE2 ja TeliaSonera. Kaikki palveluntarjoajat käyttävät hyväksi kahden ison verkko-operaattorin infrastruktuuria. Jyväskylän seudun osalta verkkoinfrastruktuuri on pääosin Kesnetin omistuksessa ja jolta palveluntarjoajat vuokraavat verkkoa. Muun maakunnan osalta Sonera omistaa suurimman osan verkosta. Lisäksi PPO:lla on infrastruktuuria pohjoisen Keski-Suomen alueella. Koko Keski-Suomen näkökulmasta n. 95 %:iin kotitalouksista on periaatteessa mahdollista kytkeä DSL pohjainen laajakaista. Tällä hetkellä n.70 80% Keski-Suomen asukasmäärästä asuu laajakaistaliittymän toimintaetäisyydellä. Loput kotitalouksista sijaitsevat sellaisilla haja-asutusalueilla, joille DSL:n vieminen on operaattorin näkökulmasta kannattamatonta liiketoimintaa vielä tässä vaiheessa. Lankapuhelinverkkoon on mahdollista saada myös kiinteä ISDN liittymä. Sekä Kestel (Elisa) että Sonera tarjoavat sitä ja se on saatavilla lähes koko Keski-Suomen alueelle. Taloyhtiöissä voidaan käyttää myös ns. jaettua kaistaa, jolloin DSL yhteys tuodaan talojakamoon, josta se jaetaan huoneistoittain. Sonera ja Kesnet/Kestel tarjoavat tätä oman infrastruktuurin alueella. Kaapelimodeemi Jyväsviestinnän kaapeli TV -verkko rajoittuu Jyvässeudun alueelle. Kaapelimodeemiliittymän Jyväsviestintä on tuotteistanut Kanetti nimiseksi. Käytännössä saatavuus rajoittuu taajamiin ja isoihin kyliin ja asuntoalueille. Sonera tarjoaa isojen kuntien taajamissa Kaapeli TV-mahdollisuutta, mutta kaapelimodeemia ei näille alueille ole Keski-Suomessa tarjonnassa. Datasähkö Datasähköön pohjautuvaa palvelutarjontaa ei ole Keski-Suomessa tällä hetkellä olemassa. Jyväskylän energia ja Sonera pilotoivat palvelua, mutta sitä ei ole kaupallisessa tarjonnassa tällä hetkellä. Valokuitu Runkoyhteydet on toteutettu koko maakunnan alueella pääosin valokuidulla. Samoin isoihin yrityksiin ja julkisen sektorin toimipisteisiin on joissakin tapauksissa viety myös valokuitu. Yksittäisille kuluttajille valokuitua ei ole viety (muuta kuin erityistapauksissa). Koko Keski-Suomen alueella runkoverkot kattavat kaikki keskeiset taajamat ja asutusalueet. Runkoverkot

15 15 kulkevat pääsääntöisesti isojen teiden varsia pitkin, joten näillä alueilla sijaitsevat haja-asutusalueet ovat lähellä runkoverkkoa. Langaton laajakaista Kuluttajille suunnattua kaupallista tarjontaa ei tällä hetkellä ole olemassa Pilottikokeiluja ovat suorittaneet sekä TeliaSonera, että Kesnet/Kestel. (TeliaSoneran pilotti on ollut Puumalassa). Tele2 käynnisti vuonna 2001 Jyväskylän keskustassa (Kuokkala) langattoman laajakaista tarjoamisen yritysasiakkaille. Palvelu on lopetettu. Keuruun Pihlajavedellä on tutkimushankkeena toteutettu langaton verkko, jota testataan parhaillaan. Satelliittiteknologia Keski-Suomen alueella on tarjolla muutama satelliittiteknologiaa hyödyntävää laajakaistatarjoajaa. Teknisesti vaihtoehtona ovat: Hybriditeknologiaan perustuvan laajakaistayhteys. Laajakaistalähetys vastaanotetaan suoraan satelliitista lautasantennin kautta. Omat lähetykset tehdään modeemin, ISDN:n tai GPRS:n avulla. Kaksisuuntainen yhteys käyttää kaikkeen internetliikenteeseen satelliittiyhteyttä, mikä mahdollistaa sujuvan ja aina auki olevan internetin käytön maksimissaan 500 kbps:n nopeudella lähes kaikkialla Suomessa. Matkaviestinverkot Keski-Suomen osalta palveluntarjoajien matkaviestinverkot kattavat koko maakunnan. Kaikki operaattorit tarjoavat GPRS yhteyksiä. Kolmannen sukupolven (UMTS) yhteyksien tarjoamisesta ei ole vielä lanseerausaikataulua tiedossa. Digitaaliset televisioverkot Palveluntarjoajia ei ole

16 16 LIITE 3 - JULKISEEN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT PELISÄÄNNÖT Tässä liitteessä tuodaan esille julkiseen rahoituksen osalta ne pelisäännöt, jotka sisäministeriön asettama työryhmä on muistiossaan ( ) esittänyt. Tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategian toteuttamiseksi valtioneuvosto päätti myös alueiden kehittämisen kannalta tarpeellisista toimenpiteistä. Näiden yhtenä tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi myös niillä alueilla, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on laatinut tämän ohjeen maakunnan liitoille ja kunnille julkisten varojen käytöstä tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Tämän ohjeen mukaista julkista tukea voidaan kohdistaa ainoastaan laajakaistayhteyksien vaatimien infrastruktuuri-investointien (verkko) rakentamiseen. Maakunnan liitot ja kunnat voivat olla hankkeessa mukana joko ainoana julkisena rahoittajana tai yhtenä osapuolena valtion ja/tai EU:n rakennerahastojen kanssa Ohjeessa määritellään julkisen tuen myöntämisen yleiset periaatteet. Tarkoitus on että kukin hallinnonala antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi tukitasosta, tuen määrästä ja hyväksyttävistä kustannuksista. Keskeiset määritelmät Laajakaistaisella Internet-yhteydellä tarkoitetaan yleisesti kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa yhteyttä. Suomessa yleisimmät laajakaistapalvelujen verkkotekniikat ovat tällä hetkellä kiinteää puhelinverkkoa hyödyntävä DSL -yhteys, kaapelitelevisioverkkoa hyödyntävä kaapelimodeemi sekä kiinteä lähiverkkotyyppinen -yhteys suoraan loppukäyttäjälle. Laajakaistayhteyttä määriteltäessä ei kuitenkaan voida sitoutua nykyisin käytössä oleviin teknologioihin. Laajakaistaisen yhteyden vaatimukset voidaan täyttää teknologioiden ja markkinoiden kehittyessä myös muilla tavoin. Julkisen rahoituksen kannalta olennaista on erottaa toisistaan verkko- ja palveluoperointi. 1) infrastruktuuri ja sen rakenneosat (valokaapeli, kupari, kanavointilaitteet, kuten DSLAM tms.) käytännössä fyysinen verkko, jonka olemassaolo on edellytys erilaisten palveluiden tarjoamiselle (käyttöikä vaihtelee valitusta ratkaisusta riippuen) a) alueellinen runkoverkko yhdistää alueen eri keskukset b) liityntäverkko, joka yhdistää yksittäiset pisteet alueelliseen runkoverkkoon 2) varsinainen palvelu: sähköpostiosoitteet, kotisivut, www-yhteys, virussuojaus, palomuuripalvelut, erilaiset portaalit, sisältötuotantoratkaisut jne. Verkon käyttömaksu jakaantuu käytännössä verkon käyttömaksuun ja palvelumaksuihin. Jotta laajakaistaisia internet-palveluja voidaan tarjota loppuasiakkaille, tarvitsee näitä palveluja välittävä palveluyritys pääsyn verkkoon. Kun kyseessä on kiinteä puhelinverkko, palveluyritys voi rakentaa laajakaistayhteyden itse vuokraamalla televerkkoyritykseltä tarvittavat tilaajayhteydet ja asentamalla omat laajakaistapalvelun tarjonnassa tarvittavat tekniset laitteensa verkkoyrityksen laitetilaan. Palveluyritys voi myös

17 17 ostaa verkkoyritykseltä tukkukauppana kapasiteettia, jolloin omia tilaajayhteyksien välityskykyä parantavia laitteita ei tarvita. Miten todetaan kaupallisen tarjonnan puuttuminen? Julkista tukea laajakaistahankkeisiin voidaan myöntää vain sellaisissa tapauksissa, jossa tarvittavia yhteyksiä ei synny markkinaehtoisesti. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakunnan liitot laativat yhdessä kuntien kanssa alueellisen laajakaistastrategian. Ne valmistuvat syyskuun 2004 loppuun mennessä. Myös komission suuntaviivat rakennerahastojen osallistumisesta sähköisen viestinnän tukemiseen edellyttävät tällaisten alueellisten strategioiden laatimista. (SEC 2003/895) Kaupallisen tarjonnan puuttuminen arvioidaan alueellisessa strategiassa. Siinä voidaan perustella tuen tarvetta eri näkökulmista. Alueellisesta strategiasta tulee selvitä myös karkeasti alue, johon tukea voidaan kohdistaa, alueen väestömäärä, etäisyydet ja käytössä oleva tietoliikenneinfrastruktuuri. Alueellisessa laajakaistastrategiassa voidaan esittää myös vaihtoehtoisia toteutustapoja, kuten esimerkiksi yksi tai useampi kunta rakennuttaa tai kylät, kyläyhdistykset tai kyläläisten muodostamat osuuskunnat rakennuttavat laajakaistainfrastruktuuria tai sen osia. Mihin tuki suunnataan? Tuen tavoitteena tulee olla laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien tarjonnan parantaminen. Ensisijaisina hyötyjinä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, kotitaloudet, kirjastot ja koulut. Tukea ei myönnetä pelkästään viranomaisten (esim. kuntien) keskinäisiä yhteyksiä palvelevien verkkojen rakentamiseen. Tuki kohdistetaan verkko-investointeihin. Tuella rakennettua verkkokapasiteettia tulee tarjota kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin kaikkien verkko- ja palveluoperaattoreiden käyttöön. Näin verkon rakentaneelle operaattorille ei synny yksinoikeutta verkon hyödyntämiseen. Tämän vuoksi tukea ei voi myöskään kohdentaa laajakaistapalveluiden hintoihin. Tukea myönnettäessä eri teknologisia ratkaisuja tulee arvioida tasapuolisesti. Miten kilpailutetaan? Laajakaistainvestointien tulee aina perustua avoimeen kilpailuun. Kilpailutuksen yhtenä tavoitteena on joko löytää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tai todeta sellaisten puuttuminen. Kilpailu voidaan kohdistaa verkon rakentamiseen ja verkkooperaattoreiden palveluiden tarjontaan joko yhdessä tai erikseen. Kilpailutuksessa noudatettavat yksityiskohtaiset menettelytavat on määritelty laissa julkisista hankinnoista (1505/92) ja sen perusteella annetussa asetuksessa (1416/93). Tarjouspyynnössä tulee ilmoittaa mille alueelle verkkoyhteyksiä ollaan rakentamassa, alueen koko, väestön ja kotitalouksien määrä ja sijainti, yritykset, kuntien palvelulaitokset (koulut, kirjastot jne.) ja niiden sijainti sekä käytössä olevan tietoliikenneverkon omistaja. Tarjoajia pyydetään arvioimaan tuen tarve. Tarjouspyynnössä ei tule sitoa tarjouksia mihinkään määrättyyn teknologiaan. Tekniset ratkaisut ovat yksi kilpailun kohde.

18 18 Tarjoajia pyydetään selvittämään myös, miten verkkoyhteyksien omistus- ja hallintaoikeudet on tarkoitus järjestää sekä ilmoittamaan eri osapuolten vastuunjako ja muut keskinäiset sitoumukset. Nämä seikat täsmennetään tukipäätöksessä, josta tulee käydä ilmi myös eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Mitkä ovat verkon luovuttamisen tasapuoliset ehdot? Tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden takaamiseksi tulee syrjimättömän hinnoittelun lisäksi kiinnittää huomiota myös muihin toimitusehtoihin, esimerkiksi toimitusaikaan. Tukipäätökseen on liitettävä ehdot siitä, että operaattori/kunta on velvollinen luovuttamaan verkon käyttöoikeutta/kapasiteettia myös muille toimijoille kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin. On tärkeää, ettei julkisella tuella vääristetä kilpailutilannetta eikä estetä kilpailevien palveluntarjoajien markkinoille tuloa. Viestintäviraston antamissa ja voimaan tulleissa ns. huomattavan markkinavoiman päätöksissä (HMV -päätökset) 43 paikalliselle teleyritykselle on asetettu sekä laajakaistapalvelujen että puheensiirtopalvelujen tarjonnassa välttämättömien tilaajayhteystuotteiden markkinoilla velvollisuus noudattaa mm. hinnastojen ja toimitusehtojen julkisuutta sekä tasapuolisia, syrjimättömiä ehtoja. Osalle teleyrityksistä on asetettu myös hinnoittelua koskevia velvoitteita. Näillä 43 paikallisella yrityksellä on siis jo tällä hetkellä velvollisuus luovuttaa verkkoaan tasapuolisin kilpailijoiden käyttöön. (lista ko. yrityksistä on saatavissa osoitteesta: Myös Kilpailuvirasto valvoo laajakaistayhteyksien hinnoittelua ja muita luovutusehtoja. Valvonta perustuu kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/1992). Virasto on pyrkinyt varmistamaan palveluoperaattoreiden tasapuolisen kohtelun ja kilpailun laajakaistaisten internetpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Tässä tarkoituksessa se on puuttunut vuoden 2003 aikana laajasti paikallisten teleyhtiöiden soveltamiin verkon vuokrauksen ehtoihin. Havaitessaan niiden olevan kilpailurajoituslain vastaisia, Kilpailuvirasto voi esittää markkinaoikeudelle kilpailunrikkomismaksun määräämistä. (lisätietoja www. kilpailuvirasto.fi)