Keski-Suomen laajakaistastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen laajakaistastrategia"

Transkriptio

1 Keski-Suomen laajakaistastrategia Keski-Suomen liitto Maakuntahallitus

2 2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin (014) fax (014) Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: (ei skandeja) Julkaisu B 135 ISSN ISBN ISBN (sähköinen versio) Julkaisun avainsanat: Laajakaista Laajakaistastrategia ICT strategia Keski-Suomi Painos: 350 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Kansi: Maria Siekkinen Jyväskylä 2004

3 3 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Strategiatyön tavoitteet Laajakaista-tilanne Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Strateginen tahtotila Lyhyen aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteet TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 1- Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen Toimenpidekokonaisuus 2 - Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi Toimenpidekokonaisuus 3 - Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen Toimenpidekokonaisuus 4 Strategian seuranta ja päivittäminen KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN RAHOITUS Mitä rahoitetaan julkisella rahoituksella? Mistä julkinen tuki rahoitetaan? Mitkä rajoitukset koskevat julkisen rahan käyttöä?...11 LIITE 1 - KANSALLISEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT...13 LIITE 2 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUURI - NYKYTILA...14 LIITE 3 - JULKISEEN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT PELISÄÄNNÖT...16

4 4 1 TIIVISTELMÄ Keski-Suomen laajakaistastrategia suuntaa ja linjaa niitä toimenpiteitä, joilla koko maakuntaan voidaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä palveluita. Nyt luodussa strategiassa määritellään strateginen tahtotila, pitkän (vuoteen 2010 mennessä) ja lyhyen tähtäimen (vuoteen 2006 mennessä) vaikuttavuustavoitteet, keinot ja toimenpiteet sekä rahoitusratkaisut. Keski-Suomen laajakaistastrategia noudattelee pääsääntöisesti kansallisen laajakaistastrategian linjauksia. Keski-Suomen strategisena tahtotilana on edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa eri viestintäverkkojen välityksellä. tehdä erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa Keski-Suomen laajakaistastrategiassa halutaan lähtökohtaisesti korostaa käyttäjille tarpeellisten sähköisten palveluiden olemassa oloa sekä niiden tasapuolista saavutettavuutta. Palvelut ja sisällöt voivat olla joko yritysten, julkisen sektorin tai myös yksityisten tarjoamia. Tavoitteellisesti ne on kyettävä saamaan ajasta ja paikasta riippumatta eri viestintäverkkojen välityksellä. Tämä vaatii infrastruktuurilta maakunnallista kattavuutta ja pitkällä aikajänteellä eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa saumattomasti. Human Technology näkökulma on näkyvästi esillä strategiassa. Strategisesta tahtotilasta johdettuna: lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on luoda koko Keski-Suomen alueen kotitalouksille ja yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden saavutettavuudelle vuoden 2006 loppuun mennessä pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on luoda Keski-Suomen maakunnasta eturivin toimija sähköisten palveluiden ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Laaditun toimenpideohjelman avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Ohjelma koostuu seuraavista osioista: 1. Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen 2. Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi 3. Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen 4. Strategian seuranta ja päivittäminen Pääsääntöisesti laajakaistaan liittyvät tukirahoitukset myönnetään haja-asutusalueiden osalta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston kautta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien alueella tavoite 1- ohjelmasta ja muualla Keski-Suomessa. ALMA-rahoituksen kautta. Alustavasti rahoitustarve ALMA-alueilla on n euroa ja tavoite 1 alueella euroa. Strategiatyö organisoitiin Keski-Suomen liiton toimesta ja se oli osa maakunnallista ICT-strategiaa. Strategian laadinnasta on vastannut maakuntahallituksen asettamasta ohjausryhmästä koottu asiantuntijaryhmä sekä ulkopuolinen konsultti. Strategia valmisteltiin elo-syyskuussa Maakuntahallitus hyväksyi strategian kokouksessaan

5 5 2 STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille (Liite 1). Laajakaistastrategian toteuttamiseksi hallitus on laatinut viidenkymmenen toimenpiteen ohjelman. Yhtenä erityistoimenpiteenä alueiden kehittämiseksi hallitus edellyttää alueellisten laajakaistastrategioiden laatimista ja toteutusta. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta laajakaistastrategiasta, , toimenpide 39) Toimenpiteen tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Vastuu alueellisesta laajakaistastrategiasta on maakuntaliitoilla ja kunnilla. 2.1 Strategiatyön tavoitteet Kansallisen laajakaistastrategian linjaukset ja näkemykset ovat relevantteja myös Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeässä osassa kehitettäessä tasapuolisesti koko maakuntaa. Tietoliikenneyhteydet turvaavat palveluja ja antavat uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on tärkeä kyetä valitsemaan oma asuinpaikkansa ja elinympäristönsä huolimatta infrastruktuurin rajoitteista. Laajakaistastrategia suuntaa ja linjaa niitä toimenpiteitä, joilla koko maakuntaan voidaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää sähköisiä palveluita. Nyt luodussa strategiassa määritellään strateginen tahtotila, pitkän (vuoteen 2010 mennessä) ja lyhyen tähtäimen (vuoteen 2006 mennessä) vaikuttavuustavoitteet, keinot ja toimenpiteet sekä rahoitusratkaisut. Strategia korostaa ihmisille ja yrityksille hyödyllisten sekä käyttäjälähtöisten palveluiden ja sisältöjen aikaansaamista. Laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen liittyvien panostusten ja toimenpiteiden pitää lähteä ensisijaisesti tästä näkökulmasta. Strategia tukee näin ollen Human Technology ajattelua. Strategiatyötä hyödynnetään useasta eri näkökulmasta. Se toimii maakunnan ja kuntien yhteisenä keskustelupaperina. Sen avulla luodaan yhteisiä toimintamalleja ja kehityshankkeita sekä yhteisesti koordinoituja toimenpiteitä. Strategiatyö kytkeytyy oleellisesti myös Keski-Suomen ICT-strategian työstämiseen ja verkostokaupunki - ajatteluun. Lisäksi sillä on vaikutuksia maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan, aluesuunnitteluun sekä tuleviin maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Strategia voidaan nähdä myös keinona tai välineenä muiden strategioiden ja suunnitelmien toteuttamisessa. Strategiatyö organisoitiin Keski-Suomen liiton toimesta ja se oli osa maakunnallista ICT-strategiaa. Strategian laadinnasta on vastannut maakuntahallituksen asettamasta ohjausryhmästä koottu asiantuntijaryhmä. Ryhmään kutsuttiin Seppo Mäkiranta (Keski-Suomen liitto), Jaakko Ryymin (Keski-Suomen TE-keskus), Petri Maaranen (Jyväskylän teknologiakeskus), Jouko Salonen (Äänekosken kaupunki), Teppo Sirniö (Petäjäveden kunta) ja Pekka Neittaanmäki (Jyväskylän yliopisto). Ulkopuolisena konsulttina strategiatyötä on vetänyt johtava konsultti Juha Luomala Yomista.

6 6 2.2 Laajakaista-tilanne Keski-Suomessa Keski-Suomen osalta laajakaistatilanteeseen liittyviä lähtökohtia on selvitetty Keski- Suomen TE-keskuksen teettämän esiselvityksen avulla. Selvityksen mukaan on teknologisesti mahdollista saada kaikki kotitaloudet verkotettua jo tällä hetkellä. Satelliitti- ja DSL teknologia ovat saatavilla ja niitä voidaan laajentaa haja-asutusalueilla lähes kaikkialle. Satelliittiteknologia on kuitenkin toistaiseksi melko kallista käyttää. DSL - teknologiaan pohjautuvaa palveluntarjontaa ei puolestaan markkinalähtöisesti juurikaan nopealla aikataululla laajenneta haja-asutusalueille. Tällä hetkellä arviolta noin 70-80% Keski-Suomen kotitalouksista voidaan kytkeä DSL-pohjaiseen laajakaistaan. Maantieteellisen peittävyyden näkökulmasta tarkasteltuna luvuksi jää noin 40-50%. Infrastruktuuriin liittyvä tiivistelmä on tämän strategian liitteenä (liite 2). Vuoden 2005 loppuun mennessä on arvioitu, että valtakunnallisesti 90 95% puhelinverkon piirissä olevista kotitalouksista voisi kytkeytyä laajakaistaan. Kansallisen laajakaistastrategian keinoin osuutta pyritään vielä hivenen nostamaan. Keski- Suomessa luku jäänee ilman tukitoimia hivenen alemmas (arviolta 85 %). Kuitenkin tarve hyödyntää laajakaistan mahdollistamia sähköisiä palveluita on ilmeinen myös haja-asutusalueella. Kuvassa 1. on ennusteena laajakaistan käytön yleistyminen valtakunnallisesti. Ennusteet eivät luonnollisestikaan erottele haja-asutusalueiden ja taajamien asukkaita toisistaan, mutta näitä ennusteita voidaan hyödyntää myös Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta. Mukana ovat sekä liikenne- ja viestintäministeriön ennuste ( salmiakki-viivoitus ) ja konsulttiyhtiö McKinseyn tekemä ennuste ( neliö-viivoitus). % Lanseeraus: Nopeutta Laajentuminen: Hyötyä ja helppokäyttöisyyttä Kypsyminen: Lisää hyötyä, helppokäyttöisyyttä ja halvempia hintoja Kuva 1. Ennuste laajakaistan käytön lisääntymisestä Suomessa (LVM 2003, The McKinsey Quaterly 2003) Laajakaistan osalta ns. lanseerausvaihe on takana (vuodet ). Tällöin laajakaistan hankkineet arvostivat sen tuomaa lisänopeutta. Alkuvaiheen käyttäjiä ovat olleet useimmiten opiskelijat (18 25 vuotiaat) ja osittain myös lapsiperheet. Laajentumisvaiheessa (vuodet ) laajakaistan hankkijat ovat tyypillisesti helppokäyttöisyyttä ja lisänopeutta haluavia. Hankkijoina ovat yhä edelleen erityisesti opiskelijat, mutta entistä useammin lapsiperheet (25 44 vuotiaat aikuiset) ja työnsä puolesta nopeita yhteyksiä haluavat. Kypsymisvaiheessa (vuodet >) hankkijoiksi tulevat myös vanhemmat, vähemmän Internetiä hyödyntävät henkilöt. Heille hyöty ja helppokäyttöisyys yhdistettynä halpaan hintaan ovat hankintapäätöksen laukaisevana tekijänä.

7 7 3 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET 3.1 Strateginen tahtotila Keski-Suomen laajakaistastrategia noudattelee pääsääntöisesti kansallisen laajakaistastrategian linjauksia. Keski-Suomen strategisena tahtotilana on edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa eri viestintäverkkojen välityksellä. tehdä erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa Keski-Suomen laajakaistastrategiassa halutaan lähtökohtaisesti korostaa käyttäjille tarpeellisten sähköisten palveluiden olemassa oloa sekä niiden tasapuolista saavutettavuutta. Palvelut ja sisällöt voivat olla joko yritysten, julkisen sektorin tai myös yksityisten tarjoamia. Tavoitteellisesti ne on kyettävä saamaan ajasta ja paikasta riippumatta eri viestintäverkkojen välityksellä. Käytännössä tämä vaatii infrastruktuurilta maakunnallista kattavuutta ja pitkällä aikajänteellä eri viestintäverkkojen yhdentymistä toisiinsa saumattomaksi kokonaisuudeksi. 3.2 Lyhyen aikavälin tavoitteet Strategisesta tahtotilasta johdettuna lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on: luoda koko Keski-Suomen alueen kotitalouksille ja yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden saavutettavuudelle vuoden 2006 loppuun mennessä Tämä luo pohjan nykyisten sähköisten palveluiden hyödyntämiseen yksittäisen ihmisen asuinpaikasta tai yksittäisen yrityksen toimipaikasta riippumatta. Samalla se luo osaltaan painetta palvelun ja sisällöntuottajille entistä laadukkaampien sähköisten palvelukokonaisuuksien luomiselle. Lisäksi se tukee pitkän tähtäimen tavoitetta palveluiden saavutettavuudesta eri viestintäverkkojen välityksellä. 3.3 Pitkän aikavälin tavoitteet Strategisesta tahtotilasta johdettuna pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteena on: luoda Keski-Suomen maakunnasta eturivin toimija sähköisten palveluiden ja yhdentyvien viestintäverkkojen hyödyntäjä vuoden 2010 loppuun mennessä. Palveluiden ja sisältöjen hyödyntäminen tulee mahdollistaa ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumattomaksi. Tämä johtaa alueellisten palveluyritysten tarjonnan saavutettavuuden paranemiseen, yritysten välisen verkostoitumisen kehittymiseen, julkisen sektorin yhteistyömahdollisuuksien huomattavaan paranemiseen sekä yksittäisten keskisuomalaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvamiseen.

8 8 4 TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelman avulla pyritään saavuttamaan strateginen tahtotila ja siitä johdetut lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteet. Toimenpiteet on jaettu neljään eri kategoriaan: 1. Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen 2. Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi 3. Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen 4. Strategian seuranta ja päivittäminen Seuraavassa on kuvattu kategorioittain yksittäiset toimenpiteet. 4.1 Toimenpidekokonaisuus 1- Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittäminen Toimenpiteiden tavoitteena on laajakaistapalvelujen kysynnän lisääminen edistämällä verkossa tarjottujen palvelujen tarjontaa. Toimenpiteet kohdistuvat niin julkisten kuin kaupallistenkin palvelujen tarjontaan. Lisääntyvä kysyntä tekee teleyrityksille mahdolliseksi laajentaa laajakaistapalvelujen kaupallista tarjontaa myös haja-asutusalueelle. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 1.2 Kunnille/kaupungeille asetetaan investointitukirahoitukseen liittyväksi toimenpiteeksi erityisen sähköisen asioinnin strategian laatiminen. Osa kunnista on strategian jo laatinut. 1.3 Luodaan kuntien muodostamien strategioiden pohjalta seutukuntapohjaiset toimintamallit. Kantaa otetaan toimintatapojen ja mallien mahdolliseen harmonisoimiseen sekä olemassa olevan infrastruktuurien optimaaliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Tässä yhteydessä voidaan huomioida Jyväskylän seudun verkostokaupunkiajattelun kokemukset. Yksittäisten seutukunnallisten toimintamallien hyödyntämistä koordinoi koko maakunnan tasolla Keski-Suomen liitto. 1.4 Analysoidaan Keski-Suomen ICTstrategiassa koulutuksen ja yritysten verkostoitumisen tuottamat mahdollisuudet sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan edistämisessä. Kiinnitetään erityistä huomiota verkostoitumisen osalta perusinfrastruktuurivaatimusten kartoittamiseen. Verkottumista ei voi laajassa mittakaavassa tapahtua, ellei IT-infrastruktuuri ole riittävällä tasolla. 1.1 Kunnille/kaupungeille luodaan viestintäohjeistus laajakaistainfrastruktuuriin liittyvistä kehittämistoimista. Keski- Suomen liitto (TE-keskus) Kunnat Seutukunnat, Keski- Suomen liitto Keski- Suomen liitto 10-12/ mennessä mennessä mennessä

9 9 4.2 Toimenpidekokonaisuus 2 - Erityistoimenpiteet haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi Toimenpiteiden tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee tasavertaisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus Keski- Suomen liitto, TE-keskus, Kunnat Kunnat (operaattorit) 2.1 Haja-asutusalueiden laajakaistainfrastruktuurin rakentamisen kilpailuttaminen ja tukipäätösten tekeminen. Kilpailuttaminen etenee siten, että TE-keskukselle osoitettujen laajakaista hakemuksien takarajana on Tämän jälkeen Keski-Suomen liitto on mukana koordinoimassa maakunnallisesti operaattoreiden kilpailuttamisen mennessä. Rahoittajana toimivat TEkeskus, kunnat ja yksityinen taho (esim. operaattori). TE-keskuksen osalta rahoituspäätökset tehdään pääsääntöisesti vuoden 2005 alussa. 2.2 Laajakaistainfrastruktuurin rakennuttaminen. Rakennuttaminen tehdään vuoden 2005 aikana kilpailuttamisen jälkeen laadittavien sopimusten mukaisesti. Kunnat tekevät itsenäisesti päätökset toteutusteknologiasta- ja aikataulusta. 2.3 Laajakaistainfrastruktuurin jatkokehittäminen. Toimenpiteen tavoitteena on toisaalta varmistaa laajakaista -infrastruktuurin laajeneminen koko maakunnan alueelle. Toisaalta toimenpiteellä varmistetaan rakennettavan infrastruktuurin kehittyminen siten, että sitä voidaan hyödyntää ja jatkokehittää kohtuullisin kustannuksin myös jatkossa. Keski- Suomen liitto, TE-keskus, kunnat, operaattorit 10/2004-3/ /2005 1/ Toimenpidekokonaisuus 3 - Uusien laajakaistateknologioiden käyttöönoton ja leviämisen edistäminen Toimenpiteillä edistetään uusien teknologioiden markkinoille tuloa. Uudet palvelut lisäävät käyttäjien valinnanmahdollisuuksia ja parantavat palvelutasoa. Toimenpiteiden seurauksena laajakaistapalvelujen tarjonta lisääntyy ja kilpailu kiihtyy myös eri teknologioiden välillä. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 3.1 Keski-Suomen alueelta pyritään löytämään 2-3 aluetta, jossa uusiin teknologioihin ja viestintäverkkojen yhdentymiseen liittyviä palveluja ja sisältöjä tuodaan käyttäjien hyödynnettäväksi. 3.2 Uusien teknologioiden pilotointiin liittyvät tukipäätökset ja kilpailuttaminen. Kilpailuttaminen etenee samoin kuin kohdassa 2.1. eli hakemukset osoitetaan TE-keskukselle, jonka jälkeen Keski-Suomen liitto on mukana koordinoimassa maakunnallisesti operaattoreiden kilpailuttamisen mennessä. Rahoittajana toimivat TEkeskus, kunnat ja yksityinen taho (esim. operaattori). TE-keskuksen osalta rahoituspäätökset teh- Keski- Suomen liitto, TE-keskus TE-keskus Keski- Suomen liitto 10-11/ /2004

10 10 dään pääsääntöisesti vuoden 2005 alussa. 3.3 Uusiin teknologioihin pohjautuvien verkkojen rakennuttaminen. Rakennuttaminen tehdään vuoden 2005 aikana kilpailuttamisen jälkeen laadittavien sopimusten mukaisesti. Kunnat tekevät itsenäisesti päätökset toteutusteknologiasta- ja aikataulusta. 3.4 Järjestetään liike-ideakilpailu eri viestintäverkkojen yhdentymisen tuottamiin mahdollisuuksiin liittyvistä aiheista. Sarjoina ovat sekä teknologiset, että sosiaaliset innovaatiot. Toimenpiteellä tuodaan esille uusia ideoita tuotteista ja palveluista, jotka helpottavat yhdentyvien viestintäverkkojen avulla ihmisten ja yritysten arkea. Kunnat (operaattorit) 1-12/2005 JSP syksy Toimenpidekokonaisuus 4 Strategian seuranta ja päivittäminen Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa laaditun laajakaistastrategian toteutuminen suunnitelmien mukaisesti. Toimenpiteen sisältö Vastuu Aikataulutus 4.1 Ehdotetaan erityisen tietoyhteiskunta-agentin resurssoimista edistämään Keski-Suomen tietoyhteiskunta kehitystä. Agentin tehtävänä on antaa kasvot tässäkin strategiassa esitettyjen tavoitteiden eteenpäin viemiselle. 4.2 Muodostetaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa asetettujen toimenpiteiden etenemistä. 4.3 Strategian toteutumisen seuraamista varten ohjausryhmä luo olemassa olevista toimintatavoista ja malleista soveltuvan mittariston. Mittarina voidaan käyttää esimerkiksi laajakaistakäytön yleistymistä. Keski-Suomen liitto 11-12/2005 Maakuntahallitus 01/ /2007 Ohjausryhmä 01-02/2005

11 11 5 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN RAHOITUS Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on laatinut ohjeen julkisten varojen käytöstä tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Ohjeessa määritellään julkisen tuen myöntämisen yleiset periaatteet. Ohjeistus tukeen liittyvistä yksityiskohdista on kokonaisuutena liitteessä (Liite 3). 5.1 Mitä rahoitetaan julkisella rahoituksella? Kansallinen laajakaistastrategia linjaa, että laajakaistamarkkinat kehittyvät pääosin markkinaehtoisesti. Laajakaistastrategian julkiseen rahoitusosuuteen käytetään valtion, kuntien ja EU:n rahoitusta. Tuki voidaan kohdistaa verkko-investointeihin, uusien laajakaistateknologioiden käyttöönottoon sekä sähköisten palveluiden ja sisältöjen tuottamiseen liittyvien toimintamallien kehittämiseen. 5.2 Mistä julkinen tuki rahoitetaan? Pääsääntöisesti laajakaistaan liittyvät tukirahoitukset myönnetään hajaasutusalueiden osalta EMOTR:n eli Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston kautta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien alueella tavoite 1- ohjelmasta ja muualla Keski-Suomessa Alueellisen maaseutuohjelman eli ns. ALMA-rahoituksen kautta. Keski-Suomen TE-keskukseen mennessä tulleisiin laajakaistahanke hakemuksien pohjalta alustava rahoitustarve infrastruktuurin rakentamisen osalta on seuraava: ALMA-alue: euroa (17 hankehakemusta) Tavoite 1 alue: euroa (4 hankehakemusta) YHTEENSÄ: euroa EMOTR:n rahoitusta käytettäessä ovat tukiosuudet seuraavat: Tavoite 1- ja ALMA-rahoitusosuus max. 45% (EU+valtio) Kuntien rahoitusosuus minimi 30% Yksityinen rahoitus minimi 25% (tämä voi olla myös operaattoreiden antamaa rahoitusta) Lisäksi pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan myös muita rahoitusmahdollisuuksia Maakunnan kehittämisraha Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Lisäksi opetusministeriön toimialan momentteja käytetään tietoyhteiskuntaohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Nämä toimenpiteet tukevat myös laajakaistastrategiaa. 5.3 Mitkä rajoitukset koskevat julkisen rahan käyttöä? Julkista tukea laajakaistahankkeisiin voidaan myöntää vain sellaisissa tapauksissa, jossa tarvittavia yhteyksiä ei synny markkinaehtoisesti. Kaupallisen tarjonnan puuttuminen yksittäisellä alueella määritellään kunnan tai kaupungin toimesta.

12 Laajakaistainvestointien tulee aina perustua avoimeen kilpailuun. Kilpailutuksen yhtenä tavoitteena on joko löytää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tai todeta sellaisten puuttuminen. Verkko-investointeihin kohdennetulla tuella rakennettua verkkokapasiteettia tulee tarjota kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin kaikkien verkko- ja palveluoperaattoreiden käyttöön. Näin verkon rakentaneelle operaattorille ei synny yksinoikeutta verkon hyödyntämiseen. 12

13 13 LIITE 1 - KANSALLISEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Nopeat ja alueelliset kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä tietoyhteiskunnan toimivuudelle, kehittymiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouden kasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri tekee mahdolliseksi parantaa julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätöntä myös alueellisen ja väestöryhmien tasa-arvon toteutumiseksi. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on: 1. edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, 2. edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkoissa, 3. edistää laajakaistan kysyntää, 4. jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Näiden vaikuttavuustavoitteena on: 1. Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen liittymää 2. nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla, 3. Suomi nousee Euroopan eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Vaikuttavuustavoitteet ovat vuoden 2005 loppuun kiinnitettyjä välitavoitteita; laajakaistastrategian toteutus ja seuranta jatkuvat koko hallituskauden loppuun (2007). Tavoitteisiin liittyvät lisäksi seuraavat lähtökohdat: Hallituksen laajakaistastrategia on teknologianeutraali. Julkisen vallan toimenpitein ei suosita mitään erityistä teknologiaa, vaan edistetään niiden keskinäistä kilpailua ja toisiaan täydentävää käyttöä. Alueellisista tekijöistä ja kysynnästä riippuu, mitkä ovat kullakin alueella teknis-taloudellisesti sopivimpia vaihtoehtoja nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaan Kaikki maan puhelinkotitaloudet eivät kuitenkaan ole kiinteän puhelinverkon laajakaistatarjonnan piirissä vuonna 2005, vaan 2 5 prosenttia niistä on uusien laajakaistateknologioiden tarjonnan varassa. Näiden haja-asutusalueen kotitalouksien teknistaloudellisesti sopivimpia laajakaistaratkaisuja ovat satelliittipalvelut ja digitaalinen televisio. Julkisen tuen käytölle luodaan ehdot, jotka takaavat ettei tuki ehkäise tai hidasta kaupallisen laajakaistatarjonnan laajentumista tai vääristä kilpailua ja markkinaolosuhteita. Laajakaistatarjonnan tulisi perustua kaupalliseen toimintaan avoimilla markkinoilla, joilla eri palvelut kilpailevat keskenään. Haja-asutusalueella laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa rajoittavat erityiset teknis-taloudelliset tekijät. Yhteiskunnan erityistoimenpiteitä jatketaan ja kehitetään alueilla, joilla ei synny laajakaistapalveluiden kaupallisen tarjonnan edellyttämää riittävää kysyntää. Maakunnat ja kunnat ovat keskeisessä asemassa alueiden kehittämisessä.

14 14 LIITE 2 KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUURI - NYKYTI- LA Keski-Suomen TE-keskuksen teettämän esiselvityksen (kevät 2004) mukaisesti laajakaistainfrastruktuurin nykytila on seuraava: DSL teknologia DSL pohjaisten laajakaistaliittymien tarjoajia Keski-Suomen alueella ovat Avatar, Kestel (Elisa), MTV3, Saunalahti, Song, TELE2 ja TeliaSonera. Kaikki palveluntarjoajat käyttävät hyväksi kahden ison verkko-operaattorin infrastruktuuria. Jyväskylän seudun osalta verkkoinfrastruktuuri on pääosin Kesnetin omistuksessa ja jolta palveluntarjoajat vuokraavat verkkoa. Muun maakunnan osalta Sonera omistaa suurimman osan verkosta. Lisäksi PPO:lla on infrastruktuuria pohjoisen Keski-Suomen alueella. Koko Keski-Suomen näkökulmasta n. 95 %:iin kotitalouksista on periaatteessa mahdollista kytkeä DSL pohjainen laajakaista. Tällä hetkellä n.70 80% Keski-Suomen asukasmäärästä asuu laajakaistaliittymän toimintaetäisyydellä. Loput kotitalouksista sijaitsevat sellaisilla haja-asutusalueilla, joille DSL:n vieminen on operaattorin näkökulmasta kannattamatonta liiketoimintaa vielä tässä vaiheessa. Lankapuhelinverkkoon on mahdollista saada myös kiinteä ISDN liittymä. Sekä Kestel (Elisa) että Sonera tarjoavat sitä ja se on saatavilla lähes koko Keski-Suomen alueelle. Taloyhtiöissä voidaan käyttää myös ns. jaettua kaistaa, jolloin DSL yhteys tuodaan talojakamoon, josta se jaetaan huoneistoittain. Sonera ja Kesnet/Kestel tarjoavat tätä oman infrastruktuurin alueella. Kaapelimodeemi Jyväsviestinnän kaapeli TV -verkko rajoittuu Jyvässeudun alueelle. Kaapelimodeemiliittymän Jyväsviestintä on tuotteistanut Kanetti nimiseksi. Käytännössä saatavuus rajoittuu taajamiin ja isoihin kyliin ja asuntoalueille. Sonera tarjoaa isojen kuntien taajamissa Kaapeli TV-mahdollisuutta, mutta kaapelimodeemia ei näille alueille ole Keski-Suomessa tarjonnassa. Datasähkö Datasähköön pohjautuvaa palvelutarjontaa ei ole Keski-Suomessa tällä hetkellä olemassa. Jyväskylän energia ja Sonera pilotoivat palvelua, mutta sitä ei ole kaupallisessa tarjonnassa tällä hetkellä. Valokuitu Runkoyhteydet on toteutettu koko maakunnan alueella pääosin valokuidulla. Samoin isoihin yrityksiin ja julkisen sektorin toimipisteisiin on joissakin tapauksissa viety myös valokuitu. Yksittäisille kuluttajille valokuitua ei ole viety (muuta kuin erityistapauksissa). Koko Keski-Suomen alueella runkoverkot kattavat kaikki keskeiset taajamat ja asutusalueet. Runkoverkot

15 15 kulkevat pääsääntöisesti isojen teiden varsia pitkin, joten näillä alueilla sijaitsevat haja-asutusalueet ovat lähellä runkoverkkoa. Langaton laajakaista Kuluttajille suunnattua kaupallista tarjontaa ei tällä hetkellä ole olemassa Pilottikokeiluja ovat suorittaneet sekä TeliaSonera, että Kesnet/Kestel. (TeliaSoneran pilotti on ollut Puumalassa). Tele2 käynnisti vuonna 2001 Jyväskylän keskustassa (Kuokkala) langattoman laajakaista tarjoamisen yritysasiakkaille. Palvelu on lopetettu. Keuruun Pihlajavedellä on tutkimushankkeena toteutettu langaton verkko, jota testataan parhaillaan. Satelliittiteknologia Keski-Suomen alueella on tarjolla muutama satelliittiteknologiaa hyödyntävää laajakaistatarjoajaa. Teknisesti vaihtoehtona ovat: Hybriditeknologiaan perustuvan laajakaistayhteys. Laajakaistalähetys vastaanotetaan suoraan satelliitista lautasantennin kautta. Omat lähetykset tehdään modeemin, ISDN:n tai GPRS:n avulla. Kaksisuuntainen yhteys käyttää kaikkeen internetliikenteeseen satelliittiyhteyttä, mikä mahdollistaa sujuvan ja aina auki olevan internetin käytön maksimissaan 500 kbps:n nopeudella lähes kaikkialla Suomessa. Matkaviestinverkot Keski-Suomen osalta palveluntarjoajien matkaviestinverkot kattavat koko maakunnan. Kaikki operaattorit tarjoavat GPRS yhteyksiä. Kolmannen sukupolven (UMTS) yhteyksien tarjoamisesta ei ole vielä lanseerausaikataulua tiedossa. Digitaaliset televisioverkot Palveluntarjoajia ei ole

16 16 LIITE 3 - JULKISEEN RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT PELISÄÄNNÖT Tässä liitteessä tuodaan esille julkiseen rahoituksen osalta ne pelisäännöt, jotka sisäministeriön asettama työryhmä on muistiossaan ( ) esittänyt. Tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategian toteuttamiseksi valtioneuvosto päätti myös alueiden kehittämisen kannalta tarpeellisista toimenpiteistä. Näiden yhtenä tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi myös niillä alueilla, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on laatinut tämän ohjeen maakunnan liitoille ja kunnille julkisten varojen käytöstä tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Tämän ohjeen mukaista julkista tukea voidaan kohdistaa ainoastaan laajakaistayhteyksien vaatimien infrastruktuuri-investointien (verkko) rakentamiseen. Maakunnan liitot ja kunnat voivat olla hankkeessa mukana joko ainoana julkisena rahoittajana tai yhtenä osapuolena valtion ja/tai EU:n rakennerahastojen kanssa Ohjeessa määritellään julkisen tuen myöntämisen yleiset periaatteet. Tarkoitus on että kukin hallinnonala antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi tukitasosta, tuen määrästä ja hyväksyttävistä kustannuksista. Keskeiset määritelmät Laajakaistaisella Internet-yhteydellä tarkoitetaan yleisesti kiinteähintaista ja aina auki olevaa nopeaa yhteyttä. Suomessa yleisimmät laajakaistapalvelujen verkkotekniikat ovat tällä hetkellä kiinteää puhelinverkkoa hyödyntävä DSL -yhteys, kaapelitelevisioverkkoa hyödyntävä kaapelimodeemi sekä kiinteä lähiverkkotyyppinen -yhteys suoraan loppukäyttäjälle. Laajakaistayhteyttä määriteltäessä ei kuitenkaan voida sitoutua nykyisin käytössä oleviin teknologioihin. Laajakaistaisen yhteyden vaatimukset voidaan täyttää teknologioiden ja markkinoiden kehittyessä myös muilla tavoin. Julkisen rahoituksen kannalta olennaista on erottaa toisistaan verkko- ja palveluoperointi. 1) infrastruktuuri ja sen rakenneosat (valokaapeli, kupari, kanavointilaitteet, kuten DSLAM tms.) käytännössä fyysinen verkko, jonka olemassaolo on edellytys erilaisten palveluiden tarjoamiselle (käyttöikä vaihtelee valitusta ratkaisusta riippuen) a) alueellinen runkoverkko yhdistää alueen eri keskukset b) liityntäverkko, joka yhdistää yksittäiset pisteet alueelliseen runkoverkkoon 2) varsinainen palvelu: sähköpostiosoitteet, kotisivut, www-yhteys, virussuojaus, palomuuripalvelut, erilaiset portaalit, sisältötuotantoratkaisut jne. Verkon käyttömaksu jakaantuu käytännössä verkon käyttömaksuun ja palvelumaksuihin. Jotta laajakaistaisia internet-palveluja voidaan tarjota loppuasiakkaille, tarvitsee näitä palveluja välittävä palveluyritys pääsyn verkkoon. Kun kyseessä on kiinteä puhelinverkko, palveluyritys voi rakentaa laajakaistayhteyden itse vuokraamalla televerkkoyritykseltä tarvittavat tilaajayhteydet ja asentamalla omat laajakaistapalvelun tarjonnassa tarvittavat tekniset laitteensa verkkoyrityksen laitetilaan. Palveluyritys voi myös

17 17 ostaa verkkoyritykseltä tukkukauppana kapasiteettia, jolloin omia tilaajayhteyksien välityskykyä parantavia laitteita ei tarvita. Miten todetaan kaupallisen tarjonnan puuttuminen? Julkista tukea laajakaistahankkeisiin voidaan myöntää vain sellaisissa tapauksissa, jossa tarvittavia yhteyksiä ei synny markkinaehtoisesti. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakunnan liitot laativat yhdessä kuntien kanssa alueellisen laajakaistastrategian. Ne valmistuvat syyskuun 2004 loppuun mennessä. Myös komission suuntaviivat rakennerahastojen osallistumisesta sähköisen viestinnän tukemiseen edellyttävät tällaisten alueellisten strategioiden laatimista. (SEC 2003/895) Kaupallisen tarjonnan puuttuminen arvioidaan alueellisessa strategiassa. Siinä voidaan perustella tuen tarvetta eri näkökulmista. Alueellisesta strategiasta tulee selvitä myös karkeasti alue, johon tukea voidaan kohdistaa, alueen väestömäärä, etäisyydet ja käytössä oleva tietoliikenneinfrastruktuuri. Alueellisessa laajakaistastrategiassa voidaan esittää myös vaihtoehtoisia toteutustapoja, kuten esimerkiksi yksi tai useampi kunta rakennuttaa tai kylät, kyläyhdistykset tai kyläläisten muodostamat osuuskunnat rakennuttavat laajakaistainfrastruktuuria tai sen osia. Mihin tuki suunnataan? Tuen tavoitteena tulee olla laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien tarjonnan parantaminen. Ensisijaisina hyötyjinä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, kotitaloudet, kirjastot ja koulut. Tukea ei myönnetä pelkästään viranomaisten (esim. kuntien) keskinäisiä yhteyksiä palvelevien verkkojen rakentamiseen. Tuki kohdistetaan verkko-investointeihin. Tuella rakennettua verkkokapasiteettia tulee tarjota kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin kaikkien verkko- ja palveluoperaattoreiden käyttöön. Näin verkon rakentaneelle operaattorille ei synny yksinoikeutta verkon hyödyntämiseen. Tämän vuoksi tukea ei voi myöskään kohdentaa laajakaistapalveluiden hintoihin. Tukea myönnettäessä eri teknologisia ratkaisuja tulee arvioida tasapuolisesti. Miten kilpailutetaan? Laajakaistainvestointien tulee aina perustua avoimeen kilpailuun. Kilpailutuksen yhtenä tavoitteena on joko löytää vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja tai todeta sellaisten puuttuminen. Kilpailu voidaan kohdistaa verkon rakentamiseen ja verkkooperaattoreiden palveluiden tarjontaan joko yhdessä tai erikseen. Kilpailutuksessa noudatettavat yksityiskohtaiset menettelytavat on määritelty laissa julkisista hankinnoista (1505/92) ja sen perusteella annetussa asetuksessa (1416/93). Tarjouspyynnössä tulee ilmoittaa mille alueelle verkkoyhteyksiä ollaan rakentamassa, alueen koko, väestön ja kotitalouksien määrä ja sijainti, yritykset, kuntien palvelulaitokset (koulut, kirjastot jne.) ja niiden sijainti sekä käytössä olevan tietoliikenneverkon omistaja. Tarjoajia pyydetään arvioimaan tuen tarve. Tarjouspyynnössä ei tule sitoa tarjouksia mihinkään määrättyyn teknologiaan. Tekniset ratkaisut ovat yksi kilpailun kohde.

18 18 Tarjoajia pyydetään selvittämään myös, miten verkkoyhteyksien omistus- ja hallintaoikeudet on tarkoitus järjestää sekä ilmoittamaan eri osapuolten vastuunjako ja muut keskinäiset sitoumukset. Nämä seikat täsmennetään tukipäätöksessä, josta tulee käydä ilmi myös eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Mitkä ovat verkon luovuttamisen tasapuoliset ehdot? Tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden takaamiseksi tulee syrjimättömän hinnoittelun lisäksi kiinnittää huomiota myös muihin toimitusehtoihin, esimerkiksi toimitusaikaan. Tukipäätökseen on liitettävä ehdot siitä, että operaattori/kunta on velvollinen luovuttamaan verkon käyttöoikeutta/kapasiteettia myös muille toimijoille kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin. On tärkeää, ettei julkisella tuella vääristetä kilpailutilannetta eikä estetä kilpailevien palveluntarjoajien markkinoille tuloa. Viestintäviraston antamissa ja voimaan tulleissa ns. huomattavan markkinavoiman päätöksissä (HMV -päätökset) 43 paikalliselle teleyritykselle on asetettu sekä laajakaistapalvelujen että puheensiirtopalvelujen tarjonnassa välttämättömien tilaajayhteystuotteiden markkinoilla velvollisuus noudattaa mm. hinnastojen ja toimitusehtojen julkisuutta sekä tasapuolisia, syrjimättömiä ehtoja. Osalle teleyrityksistä on asetettu myös hinnoittelua koskevia velvoitteita. Näillä 43 paikallisella yrityksellä on siis jo tällä hetkellä velvollisuus luovuttaa verkkoaan tasapuolisin kilpailijoiden käyttöön. (lista ko. yrityksistä on saatavissa osoitteesta: Myös Kilpailuvirasto valvoo laajakaistayhteyksien hinnoittelua ja muita luovutusehtoja. Valvonta perustuu kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/1992). Virasto on pyrkinyt varmistamaan palveluoperaattoreiden tasapuolisen kohtelun ja kilpailun laajakaistaisten internetpalveluiden vähittäismarkkinoilla. Tässä tarkoituksessa se on puuttunut vuoden 2003 aikana laajasti paikallisten teleyhtiöiden soveltamiin verkon vuokrauksen ehtoihin. Havaitessaan niiden olevan kilpailurajoituslain vastaisia, Kilpailuvirasto voi esittää markkinaoikeudelle kilpailunrikkomismaksun määräämistä. (lisätietoja www. kilpailuvirasto.fi)

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW /LLWH 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW Suomalainen 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta korostaa osaamista, kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA

KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA Hämeen liitto 13.12.2004 SISALTÖ 1. Taustaa 2 2. Kansallinen laajakaistastrategia 2 3. Laajakaistatekniikoista 5 4.

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Päätöksentekomalli Toiminto A Toiminto B Päätöksentekijät Päätös A Päätös

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1766/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Mallikylän hanke

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Mallikylän hanke Sopijapuolet Tuen myöntäjä Mallikunta 1 (Tilaaja) Katuosoite 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Y-tunnus 0000000-0 Tuen saaja Teleyritys X (Toimittaja) Katuosoite 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Y-tunnus 0000000-0 Tuettavan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 8.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 8.5.2009 1 Laajakaista kaikille Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet 1 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä Jokaisessa vakinaisessa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus

Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 50/2003 /V Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003 Liikenne- ja viestintäministeriölle Tietoyhteiskunnan toimivuus

Lisätiedot

SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI

SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI 1 SOPIMUS SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI Sopijapuolet Tilaaja Suonenjoen kaupunki Keskuskatu 3, PL 13 77601 Suonenjoki

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8)

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8) Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8) Sopijapuolet Tilaaja Y-tunnus 0169321-6 Lieksan kaupunki (Tuen myöntäjä) Rantalantie 6 81720 Lieksa Toimittaja Y-tunnus 2462309-3 Pielisen

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Tuettavan hankkeen perustiedot 2(9) Sopimus kunnan myöntämästä tuesta

Tuettavan hankkeen perustiedot 2(9) Sopimus kunnan myöntämästä tuesta 1(9) Sopimus kunnan maksamasta tuesta (Luonnos) Laajakaista kaikille 2015: Emäsalon hanke Sopijapuolet Tilaaja Porvoon kaupunki (alla Tilaaja ) (Tuen myöntäjä) Raatihuoneenkatu 9 06101 Porvoo Y-tunnus

Lisätiedot

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke Pertun -kuitu Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke 4.2.2010 2 Luottamuksellinen Verkkoa rakennettiin Rakennettua kaapelireittiä Runkoreittiä 165 km Tilaajareittiä 68 km Asennettua kaapelia Runkokaapelia

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ohje 2. VALTION TUEN EDELLYTYSTEN HUOMIOIMINEN PILOTTIHANKKEEN KILPAILUTUKSESSA

Ohje 2. VALTION TUEN EDELLYTYSTEN HUOMIOIMINEN PILOTTIHANKKEEN KILPAILUTUKSESSA Ohje 1 (6) Viestintämarkkinat ja -palvelut Yleispalvelun valvonta OHJE PILOTTIHANKKEIDEN KILPAILUTTAMISEKSI () 1. TAUSTA Valtioneuvosto on 4.12.2008 antamallaan periaatepäätöksellä asettanut hankkeen,

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 619/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA X.X.2009 Diaarinumero Sisällys 1. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä 3 2. Maakunnan alueelle esitettävät

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Laajakaista 2015 -hanke

Laajakaista 2015 -hanke Laajakaista 2015 -hanke Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta, suunnittelu ja kehittäminen, Aluekehitysyksikkö Sote jory 9.11.2010 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet ja miten

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Juuan laajakaista- hanke (9)

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Juuan laajakaista- hanke (9) Sopijapuolet Tilaaja Juuan kunta (Tuen myöntäjä) Poikolantie 1 83900 JUUKA Y-tunnus 0168654-2 Toimittaja (Tuen saaja) Pielisen tietoverkko-osuuskunta c/o Nurmeksen Lämpö Oy Kauppatori 3 75500 NURMES Y-tunnus

Lisätiedot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot

Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Taloyhtiöiden kiinteistöverkot Toimintamalli taloyhtiöille ja operaattoreille palveluntarjoajan vaihtotilanteissa Mika Enäjärvi lakiasiat FiCom ry Lähtökohdat Taloyhtiöiden ja asukkaiden mahdollisuudet

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liityntäverkon hinnasto

Liityntäverkon hinnasto Liityntäverkon hinnasto (Tilaaja- ja kiinteiden yhteyksien vuokraaminen) Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010 1 Kirje kunnille Laajakaista kaikille -hanke 16.4.2010 Jakelu: - Etelä-Savon kaupunkien ja kuntien hallitukset - Laajakaista kaikille -hankkeen Etelä-Savon kuntien yhteyshenkilöt Laajakaista kaikille -hankkeen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot