KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA

Transkriptio

1 KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA Hämeen liitto

2 SISALTÖ 1. Taustaa 2 2. Kansallinen laajakaistastrategia 2 3. Laajakaistatekniikoista 5 4. Kanta-hämeen maakunnan laajakaistastrategian laatiminen 9 5. Laajakaistan saatavuus ja kysyntä Kanta-Hämeen maakunnassa 10 Liite 1. Laajakaistan kattavuus Liite 2. Vakituinen asutus ja laajakaistan kattavuus Liite 3. Kiinteistöjen sijoittuminen ja laajakaistan kattavuus 1

3 1. TAUSTAA Toimivilla tietoliikenneyhteyksillä on keskeinen merkitys maakunnan asukkaille sekä yritysten ja hallinnon toiminnoille. Tämä raportti on ensimmäinen osa Kanta-Hämeen maakunnan laajakaistastrategiaa. Raportissa kuvataan aluksi valtakunnallisen laajakaistastrategian linjauksia. Sen jälkeen tarkastellaan laajakaistan saatavuutta ja kysyntää maakunnassa. Raportti on laadittu Hämeen liitossa yhteistyössä alueen teleyhtiöiden kanssa. Raportin ovat laatineet Sirpa Somerpalo ja Heikki Pusa. Selvitys perustuu saatavuuden osalta tilanteeseen syyskuussa Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jukka Kantinkoski, Elisa Oyj /Riihimäen Puhelin Oy Unto Ojala, Forssan Seudun Puhelin Oy Kari Tavisalo, Hämeen Puhelin Oy Heikki Salo, TeliaSonera Finland Oyj Hannu Saarinen, Hämeen liitto, työryhmän puheenjohtaja Sirpa Somerpalo, Hämeen liitto Olli Vaunumäki, Hämeen liitto Heikki Pusa, Hämeen liitto, sihteeri Maakunnan laajakaistastrategian jatkovalmistelu on tarkoitus käynnistää välittömästi. Seuraavana vaiheena tämän nykytilan kartoituksen jälkeen Hämeen liiton toimesta tullaan laatimaan teknis-taloudellinen suunnitelma nopeiden, turvallisten ja kehittyneempien yhteyksien ja palvelujen saatavuutta koskevaksi kehittämisohjelmaksi. Ohjelman toteutus käynnistetään vuoden 2005 aikana, mikäli eri osapuolten kesken löydetään riittävä yhteisymmärrys suunnitteluvaiheessa. 2. KANSALLINEN LAAJAKAISTASTRATEGIA Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille. Nopeat ja alueelliset kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä tietoyhteiskunnan toimivuudelle, kehittymiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouden kasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri tekee mahdolliseksi parantaa julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätöntä myös alueellisen ja väestöryhmien tasa-arvon toteutumiseksi. 2

4 2.1 Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen Laajakaistastrategian toteuttamiseksi valtioneuvosto on laatinut viidenkymmenen toimenpiteen ohjelman. Yhtenä erityistoimenpiteenä alueiden kehittämiseksi hallitus edellyttää alueellisten laajakaistastrategioiden laatimista ja toteutusta. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta laajakaistastrategiasta, , toimenpide 39) Toimenpiteen tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Vastuu alueellisesta laajakaistastrategiasta on maakuntaliitoilla ja kunnilla. 2.2 Kansallisen laajakaistastrategia lähtökohtia Laajakaistalle ei ole yleisesti hyväksyttyä teknistä määritelmää. Mm. Euroopan unionissa, OECD:ssä ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa yleisen näkemyksen mukaan laajakaista tarkoittaa yhteyttä, joka voi välittää vähintään 256 kbit/s. Kansallisessa laajakaistastrategia-ehdotuksessa laajakaista ymmärretään dynaamisena käsitteenä siten, että se on tiedonsiirtoyhteys, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan aineiston ja siellä tarjottujen palvelujen käytön vaivattomasti. Kansallisessa laajakaistastrategiassa lähtökohtana on sellainen yhteys, jonka välityskyky on vähintään 256 kbit/s. Yhteysnopeuden tarve voi kasvaa verkossa välitettyjen sisältöjen kehittyessä. Valtioneuvoston hyväksymä laajakaistastrategia on teknologianeutraali. Julkisen vallan toimenpitein ei suosita mitään erityistä teknologiaa, vaan edistetään niiden keskinäistä kilpailua ja toisiaan täydentävää käyttöä. Alueellisista tekijöistä ja kysynnästä riippuu, mitkä ovat kullakin alueella teknistaloudellisesti sopivimpia vaihtoehtoja nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaan. Kansallisessa laajakaistastrategiassa korostetaan lisäksi mm. seuraavia näkökulmia Laajakaistatarjonnan tulisi perustua kaupalliseen toimintaan avoimilla markkinoilla, joilla eri palvelut kilpailevat keskenään. 3

5 Haja-asutusalueella laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa rajoittavat erityiset teknis-taloudelliset tekijät. Yhteiskunnan erityistoimenpiteitä jatketaan ja kehitetään alueilla, joilla ei synny laajakaistapalveluiden kaupallisen tarjonnan edellyttämää riittävää kysyntää. Maakunnat ja kunnat ovat keskeisessä asemassa alueiden kehittämisessä. Julkisen tuen käytölle luodaan ehdot, jotka takaavat ettei tuki ehkäise tai hidasta kaupallisen laajakaistatarjonnan laajentumista tai vääristä kilpailua ja markkinaolosuhteita. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on: edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkoissa, edistää laajakaistan kysyntää jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle Tavoitteiksi kansallisessa laajakaistastrategiassa asetetaan vuoden 2005 loppuun mennessä: Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen laajakaistaliittymää nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla, Suomi nousee Euroopan eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Kansallinen laajakaistastrategian mukaan: alueelliset laajakaistastrategiat perustuvat kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä strategioissa kartoitetaan palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti alueellisten laajakaistastrategioiden painopiste tulee olla kansalaisten (kotitalouksien) laajakaistaliittymien saatavuudessa ja sen ratkaisemisessa. Alueellisessa laajakaistastrategiassa muita keskeisiä asiakassegmenttejä ovat PK-yritykset ja kuntien palvelulaitokset (mm. yhteispalvelupisteet, koulut ja kirjastot). Julkisen sektorin toimijoiden sisäiset tietoliikenneyhteystarpeet (hallinnon verkko) tulee nähdä yhtenä laajakaistaliittymien saatavuuden mahdollistavana tekijänä, mutta strategian tavoitteena ei ole viranomaisten keskinäisiä yhteyksiä palvelevien laajakaistaverkkojen rakentaminen. 4

6 3. LAAJAKAISTATEKNIIKOISTA Laajakaistayhteydet voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: kiinteät yhteydet ja langattomat yhteydet. Näistä kiinteät yhteydet ovat vielä selvästi yleisempiä. Kiinteissä yhteyksissä käytettävistä laajakaistateknologioista DSL ja kaapelimodeemi ovat ylivoimaisesti yleisimmät - Länsi-Euroopassa osuudet ovat DSL 71% ja kaapelimodeemi 26% kaikista laajakaistayhteyksistä, maailmalla vastaavat luvut ovat 59% ja 39%. Nämä kaksi teknologiaa kattavat yli 95% kaikista maailman laajakaistayhteyksistä. DSL (Digital Subscriber Line) DSL on kiinteitä lankapuhelinverkkoja hyödyntävä laajakaistateknologia, jossa tiedonsiirto tapahtuu samoissa kuparikaapeleissa kuin puheen siirto, mutta eri taajuusalueella. Perinteinen puhelinliikenne hyödyntää vain osaa tarjolla olevasta kaistanleveydestä, jolloin dataa voidaan siirtää puhelinverkon käyttämätöntä kaistaa hyödyntäen. DSL-yhteyden suurin etu on se, että se tarjoaa loppukäyttäjälle oman kaistan, jota ei jaeta muiden saman alueen käyttäjien kanssa. Loppukäyttäjä siis saa yhteysnopeuden, joka ei riipu muista käyttäjistä samalla alueella. DSL-yhteys muodostetaan yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välille erityisen puhelinpistokkeeseen kytkettävän DSL-modeemin avulla. DSL-yhteyden nopeuteen vaikuttavat loppukäyttäjän etäisyys paikallisvaihteesta, puhelinkaapelin paksuus ja käytettävän DSL-teknologian tyyppi. Kuluttajamarkkinoilla tyypillinen loppukäyttäjän DSL-yhteys on epäsymmetrinen ADSL (Asymmetric DSL), jossa nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin nopeus käyttäjältä verkkoon. DSL on selvästi maailman yleisin käytössä oleva laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laaja-kaistayhteyksistä on 59%. DSL:n yleistymisen nopeuteen eri maissa vaikuttaa suuresti se, ovatko puhelinkaapeliverkkojen omistajat valmiita vuokraamaan verkkoja kilpaileville DSL-yhteyksien tarjoajille. Kaapelimodeemi Kaapelimodeemi on maailman toiseksi yleisin laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laajakaistayhteyksistä on 39%. Teknologia on yleinen erityisesti maissa, joissa on laaja kaapelitelevisioverkko, jonka avulla Internetyhteys voidaan kaapelimodeemiteknologiassa muodostaa. Kaapelitelevisiolähetykset eivät käytä koko taajuuskaistaa, vaan osa voidaan varata Internet -yhteydelle verkosta käyttäjän suuntaan sekä yhteydelle käyttäjältä verkkoon. 5

7 Kaapelimodeemiteknologiassa jokaiselle käyttäjälle ei varata omaa taajuuskaistaa, kuten DSL-teknologiassa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten käyttäjien kanssa. Niinpä loppukäyttäjän todellinen yhteysnopeus riippuu siitä, miten paljon liikennettä toiset alueen käyttäjät aiheuttavat samanaikaisesti. Ethernet Ethernet ei varsinaisesti ole kilpaileva fyysinen teknologia DSL-, kaapelimodeemi- ja optisen teknologian kanssa, vaan paikallisverkkojen tiedonsiirtostandardi. DSL- ja kaapelimodeemia käytettäessä loppukäyttäjällä on ethernet-yhteys tietokoneestaan DSL- tai kaapelimodeemiin ja modeemin avulla yhteyden tarjoajan kautta Internetiin. Jos ethernet kuitenkin tuodaan suoraan loppukäyttäjälle, hän voi kytkeä tietokoneensa suoraan paikallisverkkoon ilman kaapeli- tai DSL-modeemia. Tämä on Suomessa yleistä esimerkiksi toimistoissa. Datasähkö Datasähköteknologiassa laajakaistayhteys muodostetaan sähköverkon avulla. Kuten DSL-teknologiassa, datasähkössä loppukäyttäjälle varataan oma taajuuskaista selvästi normaalin sähkö-verkon vaihtovirran taajuudesta (50-60 Hz) poikkeavalla taajuusalueella. Haja-asutusalueilla datasähkö soveltuu erityisesti alueille, joilla on sähköverkko, mutta ei puhelinverkkoa tai kaapelitelevisioverkkoa. Käytännössä kuitenkin teknisten etäisyysrajoitusten vuoksi datasähkön liiketaloudellisesti realistinen tarjonta on toistaiseksi mahdollista lähinnä vain taajamissa. Valokuitu Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai maiden välillä. Valokuidun tärkein etu on sen suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Koska valon taajuus on huomattavasti suurempi kuin kuparikaapelissa tai langattomassa teknologiassa käytetty taajuus, voidaan valokaapelia pitkin siirtää huomattavasti suurempi määrä dataa aikayksikköä kohden. Valokuitu ei sinänsä ole kovin kallista, mutta kustannuksia nostaa se, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit, koska olemassa olevia kuparisia kaapeleita ei voida hyödyntää. Lisäksi valokuituun perustuviin yhteyksiin tarvittavat päätelaitteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin DSL- tai kaapelimodeemiteknologiassa. Nämä kustannustekijät hidastavat valokuidun viemistä loppukäyttäjälle asti. 6

8 WLAN (Wireless local area network) WLAN on paikallisverkko, jossa Internet-yhteys muodostetaan langattomasti tukiaseman ja loppukäyttäjän tietokoneen välillä erityisen WLANverkkokortin avulla. Langattomuus onkin teknologian suurin etu, joten se on yleistymässä koti- ja toimistoympäristössä. WLAN -teknologiaa voidaan käyttää verkkoyhteyden tarjoamiseksi alueellisesti ja paikallisesti. Myös hotellit ja lentokentät ovat alkaneet tarjota langatonta Internet-yhteyttä asiakkailleen. Harvaan asutuilla seuduilla langattoman yhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille voi tulla edullisemmaksi, jos valmista kiinteää verkkoa, kuten puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa, ei ole hyödynnettävissä. Kuten kaapelimodeemiteknologiassa, WLAN-teknologiassa ei varata jokaiselle loppukäyttäjälle omaa taajuuskaistaa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten saman alueen käyttäjien kanssa. Yhteysnopeus riippuu toisten samanaikaisten käyttäjien määrästä. WLAN-yhteyttä käytetään usein kiinteän laajakaistayhteyden, esimerkiksi DSL-yhteyden, viimeisenä osana yhdistämään useita käyttäjiä langattomasti verkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toimistossa DSL-yhteyden päähän yhdistetään WLAN-tukiasema, johon käyttäjät muodostavat langattoman yhteyden. Satelliittiteknologia Satelliittiteknologiaa käytetään laajakaistayhteyden toimittamiseen erittäin harvaanasutuille alueille, joita kiinteiden verkkojen laajakaistateknologioilla ei voida tavoittaa. Aiemmin yhteys verkosta loppukäyttäjälle muodostettiin satelliitin avulla, mutta yhteydelle käyttäjältä verkkoon vaadittiin erillinen paluukanava, mikä rajoitti huomattavasti teknologian hyödyntämistä. Nykyisellä satelliitti-teknologialla voidaan kuitenkin jo muodostaa kaksisuuntainen yhteys loppukäyttäjän ja satelliitin välillä. Satelliittiteknologian selvä etu on sen kattavuus. Satelliitin avulla voidaan laajakaistayhteys tuoda loppukäyttäjälle, joka asuu kaukana taajamasta. Teknologian huonoja puolia ovat olleet erityisesti sen kalleus, pitkästä välimatkasta satelliitin ja loppukäyttäjän välillä johtunut viive ja heikko signaalin laatu, sekä rajallinen kaistanleveys ja sen myötä matalampi yhteysnopeus. Näistä syistä satelliittiteknologian hyödyntämismahdollisuudet Internetin tarjoamiseksi suurille käyttäjämäärille ovat olleet rajalliset viime aikoihin saakka. Matkaviestinverkot Tällä hetkellä Euroopassa matkaviestinverkkojen kautta toteutettavana Internet-yhteytenä yleistyvä GPRS ei sellaisenaan ole varsinainen laajakaistateknologia, mutta esimerkiksi paluukanavana toimiva. Tulevaisuuden niin sanottujen kolmannen sukupolven mobiiliteknologioiden tavoitteena on kuitenkin tarjota Internet-yhteyksiä jopa nopeudella 2 Mbit/s, mikä ylittää useimpien nykyisin tarjolla olevin kiinteiden yhteyksien siirtonopeuden. 7

9 Matkaviestinverkkojen yleistymistä Internet-yhteyden tarjoavana teknologiana on hidastanut lähinnä kolme seikkaa: matkaviestinoperaattoreiden kyvyttömyys investoida tarvittavaan infrastruktuuriin, kiinteitä laajakaistateknologioita ja WLAN-teknologiaa hitaampi tiedonsiirtonopeus sekä vielä toistaiseksi korkeammat hinnat siirtonopeuteen nähden. Digitaaliset televisioverkot Laajakaistayhteys voidaan toteuttaa myös maanpäällisen digitaalisen televisioverkon (DVB-T) ja esimerkiksi GPRS:n tai lankapuhelinmodeemin yhdistelmällä, samaan tapaan kuin satelliittiverkon kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneeseen asennetaan DVB-T-vastaanotinkortin lisäksi puhelinmodeemi, Ethernet -verkkoliitin tai GPRS -yhteys, joiden avulla vuorovaikutteisuus mahdollistuu. DVB-T -vastaanotinkortti liitetään antennijärjestelmään. Tietokoneeseen asennetaan ohjelmisto verkkoyhteyden luomiseksi. Tietokoneen rinnalle on markkinoille tulossa päätelaitteita, joissa Internetliikenne voidaan yhdistää digitaaliseen televisiovastaanottimeen. Koneeseen latautuvalla materiaalilla on pieni viive paluukanavan käytön vuoksi, joten se ei sovellu esim. reaaliaikaiseen pelaamiseen. Suurten tiedostojen lähettäminen on myös hitaahkoa. Yhteysnopeus on riittävä tietoyhteiskunnan peruspalveluiden käyttämiseen. 8

10 4. KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LAA- TIMINEN Maakunnan laajakaista-strategiaa on valmisteltu yhteistyössä alueella toimivien teleyhtiöiden kanssa. Teleyhtiöistä ovat olleet mukana Elisa Oyj / Riihimäen Puhelin Oy, Forssan Seudun Puhelin Oy, Hämeen Puhelin Oy ja TeliaSonera Finland Oyj Laajakaistastrategian valmistelu on jaettu kahteen päävaiheeseen: Ensimmäisenä vaiheena on tehty saatavuustarkastelu, jossa on pyritty selvittämään laajakaistayhteyksien nykyinen saatavuus maakunnassa. Tavoitteena ensimmäisessä vaiheessa on myös ollut saada näkemys siitä, mihin liittymis-tasoon nykykehityksellä on maakunnassa mahdollista päästä vuoden 2005 loppuun mennessä. Toisessa vaiheessa ( vv ) laajakaistastrategian valmistelu painottuu saavutettavuuden edistämisen ohella käyttäjille yhteisten nopeampien ja turvallisempien palvelujen sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen., jolloin teknisistä kysymyksistä siirrytään kohti varsinaisen tietoyhteiskuntastrategian valmistelua. Kanta-Hämeen maakunnassa tietoliikenteeseen ja sen hyödyntämiseen liittyvä kehittämistyö on tähän asti tehty seutukuntakohtaisesti. Maakunnan kaikki kolme seutukuntaa ovat erilaisissa julkisesti rahoitetuissa projekteissa ja muissa, lähinnä kuntien yhteistyöhankkeissa, käynnistäneet kehitystyön, jonka tulosten pohjalta yhteinen maakunnallinen strategia voidaan laatia ja toteuttaa. Internetin käyttöön liittyy tänä päivänä myös monia ongelmia ja uhkia, haittaohjelmat, roskaposti ja liikenteen ruuhkaongelmat, jotka edellyttävät yksittäisiä käyttäjiä ja myös organisaatioita tukevia yhteisiä ratkaisuita; muussa tapauksessa turvallisesta Internetin käytöstä tulee käyttäjäkohtaisesti liian kallista. Kolmen seutukunnan maakunta voi seutukuntien yhteisillä ratkaisuilla rakentaa hyvin hallittavan ja turvallisen Internetin sisäalueen, joka edistää maakunnan sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden kehittämistä ja joka voidaan tarvittaessa jopa sulkea omaksi tehokkaaksi turvallisen käytön alueeksi. Alueen teleyhtiöt ovat myös ilmaisseet halunsa olla mukana maakunnallisen strategian laadinnassa. 9

11 5. LAAJAKAISTAN SAATAVUUS JA KYSYNTÄ KANTA-HÄMEEN MAA- KUNNASSA 4.1 Saatavuustarkastelu Hämeen liitolla on ollut käytössään teleyhtiöiden toimittamat laajakaistavalmiudet omaavien keskittimien sijainnit. Aineisto jakautuu pääosin seutukunnittain. Forssan kaupunkiseutua koskeva aineisto on saatu Forssan Seudun Puhelin Oy:ltä. Ypäjää, Loppea (p.l. Launonen) ja osin Kalvolaa koskevat laajakaistan saatavuutta ja liittymisastetta koskevat tiedot on saatu TeliaSonera Finland Oyj:ltä. Hämeen Puhelin Oy ja Elisa Oyj/Riihimäen Puhelin Oy toimittivat Hämeenlinnan ja Riihimäen seutuja koskevat tiedot. Tiedot vastaavat syyskuun 2004 tilannetta. Saatavuustarkastelu on tehty Hämeen liitossa edellä mainittuihin teleyhtiöiden toimittamiin aineistoihin perustuen. Tarkastelu perustuu laajakaistavalmiudet (256 kbt/s) omaavien keskittimien paikantamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskittimien ympärille ajettiin teoreettinen viiden kilometrin saatavuusvyöhyke. Teleyhtiöt tarkensivat vyöhykkeen rajauksia johtopituuksiin ja toteutumiseen perustuvilla tarkasteluilla. Laajakaistan käyttömahdollisuuden ulkopuolelle jäävä väestö ja rakennukset laskettiin Hämeen liiton käytössä olevista rekistereistä. Laakakaistan saatavuus koko maakunnan alueella on hyvin korkea, 99,4 %. Tarkastelun perusteella vajaa 1000 asukasta on laajakaistan ulottumattomissa Kanta-Hämeessä. Kuntia, joissa yli sata vakituista asukasta on ilman ADSLmahdollisuutta ovat Loppi ja Janakkala. Muiden kuntien osalta kysymys on muutamasta kymmenestä vakituisesta asukkaasta. Forssan, Hämeenlinnan, Jokioisten, Rengon, Riihimäen ja Ypäjän kuntien alueella kaikilla asukkailla on mahdollisuus 256 kbt/s-laajakaistayhteyteen. Vakituisia asuinkiinteistöjä ilman laajakaistamahdollisuutta on noin 600 kpl. Loma-asuntoja viiden kilometrin säteen ulkopuolisille katvealueille jää noin 1600 kpl. Laajimmat laajakaistan ulottumattomissa olevat alueet näyttäisivät olevan seuraavat: - Lopen länsi- ja eteläosat, - Janakkalan eteläosa (Vähikkälä), - Kalvolan luoteisosa, - Lammin pohjois-ja koillisosat Lisäksi on muutamia yksittäisiä alueita. Jatkossa on tavoitteena, että maakunnassa voidaan valituilla toimenpiteillä päästä 100 %:n kattavuuteen. Keskittimien laajakaistavalmiudet Hämeen maakunnan alueella sijaitsevista keskittimistä suurimmassa osassa on ADSL-valmiudet. Keskittimiä on yhteensä 152 kpl ja näistä 10 on ilman 10

12 ADSL-valmiutta. Jos näihin lisättäisiin valmius, enää noin 350 asukasta olisi ilman laajakaistamahdollisuutta. Laskenta on tehty teoreettisella 5 km saatavuusvyöhykkeellä. Samalla menetelmällä laskettuna enää noin 200 asuntoa ja noin 550 loma-asuntoa olisi saatavuuden ulkopuolella. Taulukossa 1. esitetään ilman ADSL-mahdollisuutta olevien vakituisten asukkaiden määrät kunnittain. Taulukosta 2. käy ilmi ADSL-saatavuuden ulkopuolella olevien rakennusten määrät kunnittain. Liitteiden kuvissa on kuvattu laajakaistan kattavuus sekä asutuksen ja kiinteistöjen sijoittuminen. 4.2 Kysyntä Laajakaistan kysyntää ei tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti selvitetty. Työn yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella näyttäisi maakunnassa penetraatio l. liittymisaste olevan kuitenkin hyvin alhainen, siinä %:n luokkaa. Tulevassa toisessa vaiheessa kysyntätilannetta kartoitetaan nyt tehtyä tarkemmin. Maakunnallisen tietoyhteiskuntastrategian toteuttamisen sinällään voidaan odottaa lisäävän laajakaistan kysyntää ja käyttöä. Näin varsinkin jos sen kautta voidaan aikaansaada nykyistä nopeampia ja turvallisempia yhteyksiä ja monipuolisempia palveluja niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimesta ja käyttöön. Taulukko 1. Ilman ADSL-mahdollisuutta olevien vakituisten asukkaiden määrät kunnittain KUNTA ASUKKAITA ILMAN ADSL-MAHDOLLISUUTTA FORSSA 0 HATTULA 4 HAUHO 16 HAUSJÄRVI 29 HUMPPILA 2 HÄMEENLINNA 0 JANAKKALA 184 JOKIOINEN 0 KALVOLA 56 LAMMI 31 LOPPI 652 RENKO 0 RIIHIMÄKI 0 TAMMELA 10 TUULOS 11 YPÄJÄ 0 YHTEENSÄ 995 asukasta 11

13 Taulukko 2. ADSL-saatavuuden ulkopuolella olevat rakennukset kunnittain. (Rakennus- ja huoneistorekisteri 2002) Kunta Käyttötarkoitus Lukumäärä Forssa 0 Hattula ASUNTO 3 LOMA-ASUNTO 19 Hauho ASUNTO 14 LOMA-ASUNTO 18 Hausjärvi ASUNTO 20 LIIKERAKENNUS 1 LOMA-ASUNTO 24 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Humppila 0 Hämeenlinna 0 Janakkala ASUNTO 108 JULKINEN RAKENNUS 2 LIIKERAKENNUS 5 LOMA-ASUNTO 167 Jokioinen 0 Kalvola ASUNTO 53 JULKINEN RAKENNUS 1 LIIKERAKENNUS 3 LOMA-ASUNTO 143 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Lammi ASUNTO 29 JULKINEN RAKENNUS 5 LIIKERAKENNUS 7 LOMA-ASUNTO 98 TEOLLISUUSRAKENNUS 3 Loppi ASUNTO 337 JULKINEN RAKENNUS 11 LIIKERAKENNUS 33 LOMA-ASUNTO 1111 TEOLLISUUSRAKENNUS 13 Renko 0 Riihimäki 0 Tammela ASUNTO 3 LOMA-ASUNTO 15 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Tuulos ASUNTO 11 LOMA-ASUNTO 26 Ypäjä 0 YHTEENSÄ 2286 ASUNTO 578 JULKINEN RAKENNUS 19 LIIKERAKENNUS 49 LOMA-ASUNTO 1621 TEOLLISUUSRAKENNUS 19 12

14 13