KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA"

Transkriptio

1 KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA Hämeen liitto

2 SISALTÖ 1. Taustaa 2 2. Kansallinen laajakaistastrategia 2 3. Laajakaistatekniikoista 5 4. Kanta-hämeen maakunnan laajakaistastrategian laatiminen 9 5. Laajakaistan saatavuus ja kysyntä Kanta-Hämeen maakunnassa 10 Liite 1. Laajakaistan kattavuus Liite 2. Vakituinen asutus ja laajakaistan kattavuus Liite 3. Kiinteistöjen sijoittuminen ja laajakaistan kattavuus 1

3 1. TAUSTAA Toimivilla tietoliikenneyhteyksillä on keskeinen merkitys maakunnan asukkaille sekä yritysten ja hallinnon toiminnoille. Tämä raportti on ensimmäinen osa Kanta-Hämeen maakunnan laajakaistastrategiaa. Raportissa kuvataan aluksi valtakunnallisen laajakaistastrategian linjauksia. Sen jälkeen tarkastellaan laajakaistan saatavuutta ja kysyntää maakunnassa. Raportti on laadittu Hämeen liitossa yhteistyössä alueen teleyhtiöiden kanssa. Raportin ovat laatineet Sirpa Somerpalo ja Heikki Pusa. Selvitys perustuu saatavuuden osalta tilanteeseen syyskuussa Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jukka Kantinkoski, Elisa Oyj /Riihimäen Puhelin Oy Unto Ojala, Forssan Seudun Puhelin Oy Kari Tavisalo, Hämeen Puhelin Oy Heikki Salo, TeliaSonera Finland Oyj Hannu Saarinen, Hämeen liitto, työryhmän puheenjohtaja Sirpa Somerpalo, Hämeen liitto Olli Vaunumäki, Hämeen liitto Heikki Pusa, Hämeen liitto, sihteeri Maakunnan laajakaistastrategian jatkovalmistelu on tarkoitus käynnistää välittömästi. Seuraavana vaiheena tämän nykytilan kartoituksen jälkeen Hämeen liiton toimesta tullaan laatimaan teknis-taloudellinen suunnitelma nopeiden, turvallisten ja kehittyneempien yhteyksien ja palvelujen saatavuutta koskevaksi kehittämisohjelmaksi. Ohjelman toteutus käynnistetään vuoden 2005 aikana, mikäli eri osapuolten kesken löydetään riittävä yhteisymmärrys suunnitteluvaiheessa. 2. KANSALLINEN LAAJAKAISTASTRATEGIA Valtioneuvosto teki 29. tammikuuta 2004 periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallituksen tavoitteena on luoda edellytykset kehittyneen tietoyhteiskunnan palveluille. Nopeat ja alueelliset kattavat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä tietoyhteiskunnan toimivuudelle, kehittymiselle ja palveluille. Korkealaatuinen ja tehokas viestintäinfrastruktuuri parantaa tuottavuutta ja edistää talouden kasvua kaikilla sektoreilla. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri tekee mahdolliseksi parantaa julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kattava tarjonta on välttämätöntä myös alueellisen ja väestöryhmien tasa-arvon toteutumiseksi. 2

4 2.1 Alueellisen laajakaistastrategian laatiminen Laajakaistastrategian toteuttamiseksi valtioneuvosto on laatinut viidenkymmenen toimenpiteen ohjelman. Yhtenä erityistoimenpiteenä alueiden kehittämiseksi hallitus edellyttää alueellisten laajakaistastrategioiden laatimista ja toteutusta. Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta laajakaistastrategiasta, , toimenpide 39) Toimenpiteen tavoitteena on, että verkon rakentaminen ja yhteyksien tarjonta tulee taloudellisesti mahdolliseksi sielläkin, missä se ei nyt ole kaupallisesti kannattavaa. Vastuu alueellisesta laajakaistastrategiasta on maakuntaliitoilla ja kunnilla. 2.2 Kansallisen laajakaistastrategia lähtökohtia Laajakaistalle ei ole yleisesti hyväksyttyä teknistä määritelmää. Mm. Euroopan unionissa, OECD:ssä ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa yleisen näkemyksen mukaan laajakaista tarkoittaa yhteyttä, joka voi välittää vähintään 256 kbit/s. Kansallisessa laajakaistastrategia-ehdotuksessa laajakaista ymmärretään dynaamisena käsitteenä siten, että se on tiedonsiirtoyhteys, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan aineiston ja siellä tarjottujen palvelujen käytön vaivattomasti. Kansallisessa laajakaistastrategiassa lähtökohtana on sellainen yhteys, jonka välityskyky on vähintään 256 kbit/s. Yhteysnopeuden tarve voi kasvaa verkossa välitettyjen sisältöjen kehittyessä. Valtioneuvoston hyväksymä laajakaistastrategia on teknologianeutraali. Julkisen vallan toimenpitein ei suosita mitään erityistä teknologiaa, vaan edistetään niiden keskinäistä kilpailua ja toisiaan täydentävää käyttöä. Alueellisista tekijöistä ja kysynnästä riippuu, mitkä ovat kullakin alueella teknistaloudellisesti sopivimpia vaihtoehtoja nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaan. Kansallisessa laajakaistastrategiassa korostetaan lisäksi mm. seuraavia näkökulmia Laajakaistatarjonnan tulisi perustua kaupalliseen toimintaan avoimilla markkinoilla, joilla eri palvelut kilpailevat keskenään. 3

5 Haja-asutusalueella laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa rajoittavat erityiset teknis-taloudelliset tekijät. Yhteiskunnan erityistoimenpiteitä jatketaan ja kehitetään alueilla, joilla ei synny laajakaistapalveluiden kaupallisen tarjonnan edellyttämää riittävää kysyntää. Maakunnat ja kunnat ovat keskeisessä asemassa alueiden kehittämisessä. Julkisen tuen käytölle luodaan ehdot, jotka takaavat ettei tuki ehkäise tai hidasta kaupallisen laajakaistatarjonnan laajentumista tai vääristä kilpailua ja markkinaolosuhteita. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on: edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkoissa, edistää laajakaistan kysyntää jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle Tavoitteiksi kansallisessa laajakaistastrategiassa asetetaan vuoden 2005 loppuun mennessä: Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen laajakaistaliittymää nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla, Suomi nousee Euroopan eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Kansallinen laajakaistastrategian mukaan: alueelliset laajakaistastrategiat perustuvat kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä strategioissa kartoitetaan palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. Kansallisen laajakaistastrategian mukaisesti alueellisten laajakaistastrategioiden painopiste tulee olla kansalaisten (kotitalouksien) laajakaistaliittymien saatavuudessa ja sen ratkaisemisessa. Alueellisessa laajakaistastrategiassa muita keskeisiä asiakassegmenttejä ovat PK-yritykset ja kuntien palvelulaitokset (mm. yhteispalvelupisteet, koulut ja kirjastot). Julkisen sektorin toimijoiden sisäiset tietoliikenneyhteystarpeet (hallinnon verkko) tulee nähdä yhtenä laajakaistaliittymien saatavuuden mahdollistavana tekijänä, mutta strategian tavoitteena ei ole viranomaisten keskinäisiä yhteyksiä palvelevien laajakaistaverkkojen rakentaminen. 4

6 3. LAAJAKAISTATEKNIIKOISTA Laajakaistayhteydet voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: kiinteät yhteydet ja langattomat yhteydet. Näistä kiinteät yhteydet ovat vielä selvästi yleisempiä. Kiinteissä yhteyksissä käytettävistä laajakaistateknologioista DSL ja kaapelimodeemi ovat ylivoimaisesti yleisimmät - Länsi-Euroopassa osuudet ovat DSL 71% ja kaapelimodeemi 26% kaikista laajakaistayhteyksistä, maailmalla vastaavat luvut ovat 59% ja 39%. Nämä kaksi teknologiaa kattavat yli 95% kaikista maailman laajakaistayhteyksistä. DSL (Digital Subscriber Line) DSL on kiinteitä lankapuhelinverkkoja hyödyntävä laajakaistateknologia, jossa tiedonsiirto tapahtuu samoissa kuparikaapeleissa kuin puheen siirto, mutta eri taajuusalueella. Perinteinen puhelinliikenne hyödyntää vain osaa tarjolla olevasta kaistanleveydestä, jolloin dataa voidaan siirtää puhelinverkon käyttämätöntä kaistaa hyödyntäen. DSL-yhteyden suurin etu on se, että se tarjoaa loppukäyttäjälle oman kaistan, jota ei jaeta muiden saman alueen käyttäjien kanssa. Loppukäyttäjä siis saa yhteysnopeuden, joka ei riipu muista käyttäjistä samalla alueella. DSL-yhteys muodostetaan yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välille erityisen puhelinpistokkeeseen kytkettävän DSL-modeemin avulla. DSL-yhteyden nopeuteen vaikuttavat loppukäyttäjän etäisyys paikallisvaihteesta, puhelinkaapelin paksuus ja käytettävän DSL-teknologian tyyppi. Kuluttajamarkkinoilla tyypillinen loppukäyttäjän DSL-yhteys on epäsymmetrinen ADSL (Asymmetric DSL), jossa nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin nopeus käyttäjältä verkkoon. DSL on selvästi maailman yleisin käytössä oleva laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laaja-kaistayhteyksistä on 59%. DSL:n yleistymisen nopeuteen eri maissa vaikuttaa suuresti se, ovatko puhelinkaapeliverkkojen omistajat valmiita vuokraamaan verkkoja kilpaileville DSL-yhteyksien tarjoajille. Kaapelimodeemi Kaapelimodeemi on maailman toiseksi yleisin laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laajakaistayhteyksistä on 39%. Teknologia on yleinen erityisesti maissa, joissa on laaja kaapelitelevisioverkko, jonka avulla Internetyhteys voidaan kaapelimodeemiteknologiassa muodostaa. Kaapelitelevisiolähetykset eivät käytä koko taajuuskaistaa, vaan osa voidaan varata Internet -yhteydelle verkosta käyttäjän suuntaan sekä yhteydelle käyttäjältä verkkoon. 5

7 Kaapelimodeemiteknologiassa jokaiselle käyttäjälle ei varata omaa taajuuskaistaa, kuten DSL-teknologiassa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten käyttäjien kanssa. Niinpä loppukäyttäjän todellinen yhteysnopeus riippuu siitä, miten paljon liikennettä toiset alueen käyttäjät aiheuttavat samanaikaisesti. Ethernet Ethernet ei varsinaisesti ole kilpaileva fyysinen teknologia DSL-, kaapelimodeemi- ja optisen teknologian kanssa, vaan paikallisverkkojen tiedonsiirtostandardi. DSL- ja kaapelimodeemia käytettäessä loppukäyttäjällä on ethernet-yhteys tietokoneestaan DSL- tai kaapelimodeemiin ja modeemin avulla yhteyden tarjoajan kautta Internetiin. Jos ethernet kuitenkin tuodaan suoraan loppukäyttäjälle, hän voi kytkeä tietokoneensa suoraan paikallisverkkoon ilman kaapeli- tai DSL-modeemia. Tämä on Suomessa yleistä esimerkiksi toimistoissa. Datasähkö Datasähköteknologiassa laajakaistayhteys muodostetaan sähköverkon avulla. Kuten DSL-teknologiassa, datasähkössä loppukäyttäjälle varataan oma taajuuskaista selvästi normaalin sähkö-verkon vaihtovirran taajuudesta (50-60 Hz) poikkeavalla taajuusalueella. Haja-asutusalueilla datasähkö soveltuu erityisesti alueille, joilla on sähköverkko, mutta ei puhelinverkkoa tai kaapelitelevisioverkkoa. Käytännössä kuitenkin teknisten etäisyysrajoitusten vuoksi datasähkön liiketaloudellisesti realistinen tarjonta on toistaiseksi mahdollista lähinnä vain taajamissa. Valokuitu Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole laajamittaisesti käytössä Internet-yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai maiden välillä. Valokuidun tärkein etu on sen suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Koska valon taajuus on huomattavasti suurempi kuin kuparikaapelissa tai langattomassa teknologiassa käytetty taajuus, voidaan valokaapelia pitkin siirtää huomattavasti suurempi määrä dataa aikayksikköä kohden. Valokuitu ei sinänsä ole kovin kallista, mutta kustannuksia nostaa se, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit, koska olemassa olevia kuparisia kaapeleita ei voida hyödyntää. Lisäksi valokuituun perustuviin yhteyksiin tarvittavat päätelaitteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin DSL- tai kaapelimodeemiteknologiassa. Nämä kustannustekijät hidastavat valokuidun viemistä loppukäyttäjälle asti. 6

8 WLAN (Wireless local area network) WLAN on paikallisverkko, jossa Internet-yhteys muodostetaan langattomasti tukiaseman ja loppukäyttäjän tietokoneen välillä erityisen WLANverkkokortin avulla. Langattomuus onkin teknologian suurin etu, joten se on yleistymässä koti- ja toimistoympäristössä. WLAN -teknologiaa voidaan käyttää verkkoyhteyden tarjoamiseksi alueellisesti ja paikallisesti. Myös hotellit ja lentokentät ovat alkaneet tarjota langatonta Internet-yhteyttä asiakkailleen. Harvaan asutuilla seuduilla langattoman yhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille voi tulla edullisemmaksi, jos valmista kiinteää verkkoa, kuten puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa, ei ole hyödynnettävissä. Kuten kaapelimodeemiteknologiassa, WLAN-teknologiassa ei varata jokaiselle loppukäyttäjälle omaa taajuuskaistaa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten saman alueen käyttäjien kanssa. Yhteysnopeus riippuu toisten samanaikaisten käyttäjien määrästä. WLAN-yhteyttä käytetään usein kiinteän laajakaistayhteyden, esimerkiksi DSL-yhteyden, viimeisenä osana yhdistämään useita käyttäjiä langattomasti verkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toimistossa DSL-yhteyden päähän yhdistetään WLAN-tukiasema, johon käyttäjät muodostavat langattoman yhteyden. Satelliittiteknologia Satelliittiteknologiaa käytetään laajakaistayhteyden toimittamiseen erittäin harvaanasutuille alueille, joita kiinteiden verkkojen laajakaistateknologioilla ei voida tavoittaa. Aiemmin yhteys verkosta loppukäyttäjälle muodostettiin satelliitin avulla, mutta yhteydelle käyttäjältä verkkoon vaadittiin erillinen paluukanava, mikä rajoitti huomattavasti teknologian hyödyntämistä. Nykyisellä satelliitti-teknologialla voidaan kuitenkin jo muodostaa kaksisuuntainen yhteys loppukäyttäjän ja satelliitin välillä. Satelliittiteknologian selvä etu on sen kattavuus. Satelliitin avulla voidaan laajakaistayhteys tuoda loppukäyttäjälle, joka asuu kaukana taajamasta. Teknologian huonoja puolia ovat olleet erityisesti sen kalleus, pitkästä välimatkasta satelliitin ja loppukäyttäjän välillä johtunut viive ja heikko signaalin laatu, sekä rajallinen kaistanleveys ja sen myötä matalampi yhteysnopeus. Näistä syistä satelliittiteknologian hyödyntämismahdollisuudet Internetin tarjoamiseksi suurille käyttäjämäärille ovat olleet rajalliset viime aikoihin saakka. Matkaviestinverkot Tällä hetkellä Euroopassa matkaviestinverkkojen kautta toteutettavana Internet-yhteytenä yleistyvä GPRS ei sellaisenaan ole varsinainen laajakaistateknologia, mutta esimerkiksi paluukanavana toimiva. Tulevaisuuden niin sanottujen kolmannen sukupolven mobiiliteknologioiden tavoitteena on kuitenkin tarjota Internet-yhteyksiä jopa nopeudella 2 Mbit/s, mikä ylittää useimpien nykyisin tarjolla olevin kiinteiden yhteyksien siirtonopeuden. 7

9 Matkaviestinverkkojen yleistymistä Internet-yhteyden tarjoavana teknologiana on hidastanut lähinnä kolme seikkaa: matkaviestinoperaattoreiden kyvyttömyys investoida tarvittavaan infrastruktuuriin, kiinteitä laajakaistateknologioita ja WLAN-teknologiaa hitaampi tiedonsiirtonopeus sekä vielä toistaiseksi korkeammat hinnat siirtonopeuteen nähden. Digitaaliset televisioverkot Laajakaistayhteys voidaan toteuttaa myös maanpäällisen digitaalisen televisioverkon (DVB-T) ja esimerkiksi GPRS:n tai lankapuhelinmodeemin yhdistelmällä, samaan tapaan kuin satelliittiverkon kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneeseen asennetaan DVB-T-vastaanotinkortin lisäksi puhelinmodeemi, Ethernet -verkkoliitin tai GPRS -yhteys, joiden avulla vuorovaikutteisuus mahdollistuu. DVB-T -vastaanotinkortti liitetään antennijärjestelmään. Tietokoneeseen asennetaan ohjelmisto verkkoyhteyden luomiseksi. Tietokoneen rinnalle on markkinoille tulossa päätelaitteita, joissa Internetliikenne voidaan yhdistää digitaaliseen televisiovastaanottimeen. Koneeseen latautuvalla materiaalilla on pieni viive paluukanavan käytön vuoksi, joten se ei sovellu esim. reaaliaikaiseen pelaamiseen. Suurten tiedostojen lähettäminen on myös hitaahkoa. Yhteysnopeus on riittävä tietoyhteiskunnan peruspalveluiden käyttämiseen. 8

10 4. KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN LAAJAKAISTASTRATEGIAN LAA- TIMINEN Maakunnan laajakaista-strategiaa on valmisteltu yhteistyössä alueella toimivien teleyhtiöiden kanssa. Teleyhtiöistä ovat olleet mukana Elisa Oyj / Riihimäen Puhelin Oy, Forssan Seudun Puhelin Oy, Hämeen Puhelin Oy ja TeliaSonera Finland Oyj Laajakaistastrategian valmistelu on jaettu kahteen päävaiheeseen: Ensimmäisenä vaiheena on tehty saatavuustarkastelu, jossa on pyritty selvittämään laajakaistayhteyksien nykyinen saatavuus maakunnassa. Tavoitteena ensimmäisessä vaiheessa on myös ollut saada näkemys siitä, mihin liittymis-tasoon nykykehityksellä on maakunnassa mahdollista päästä vuoden 2005 loppuun mennessä. Toisessa vaiheessa ( vv ) laajakaistastrategian valmistelu painottuu saavutettavuuden edistämisen ohella käyttäjille yhteisten nopeampien ja turvallisempien palvelujen sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen., jolloin teknisistä kysymyksistä siirrytään kohti varsinaisen tietoyhteiskuntastrategian valmistelua. Kanta-Hämeen maakunnassa tietoliikenteeseen ja sen hyödyntämiseen liittyvä kehittämistyö on tähän asti tehty seutukuntakohtaisesti. Maakunnan kaikki kolme seutukuntaa ovat erilaisissa julkisesti rahoitetuissa projekteissa ja muissa, lähinnä kuntien yhteistyöhankkeissa, käynnistäneet kehitystyön, jonka tulosten pohjalta yhteinen maakunnallinen strategia voidaan laatia ja toteuttaa. Internetin käyttöön liittyy tänä päivänä myös monia ongelmia ja uhkia, haittaohjelmat, roskaposti ja liikenteen ruuhkaongelmat, jotka edellyttävät yksittäisiä käyttäjiä ja myös organisaatioita tukevia yhteisiä ratkaisuita; muussa tapauksessa turvallisesta Internetin käytöstä tulee käyttäjäkohtaisesti liian kallista. Kolmen seutukunnan maakunta voi seutukuntien yhteisillä ratkaisuilla rakentaa hyvin hallittavan ja turvallisen Internetin sisäalueen, joka edistää maakunnan sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden kehittämistä ja joka voidaan tarvittaessa jopa sulkea omaksi tehokkaaksi turvallisen käytön alueeksi. Alueen teleyhtiöt ovat myös ilmaisseet halunsa olla mukana maakunnallisen strategian laadinnassa. 9

11 5. LAAJAKAISTAN SAATAVUUS JA KYSYNTÄ KANTA-HÄMEEN MAA- KUNNASSA 4.1 Saatavuustarkastelu Hämeen liitolla on ollut käytössään teleyhtiöiden toimittamat laajakaistavalmiudet omaavien keskittimien sijainnit. Aineisto jakautuu pääosin seutukunnittain. Forssan kaupunkiseutua koskeva aineisto on saatu Forssan Seudun Puhelin Oy:ltä. Ypäjää, Loppea (p.l. Launonen) ja osin Kalvolaa koskevat laajakaistan saatavuutta ja liittymisastetta koskevat tiedot on saatu TeliaSonera Finland Oyj:ltä. Hämeen Puhelin Oy ja Elisa Oyj/Riihimäen Puhelin Oy toimittivat Hämeenlinnan ja Riihimäen seutuja koskevat tiedot. Tiedot vastaavat syyskuun 2004 tilannetta. Saatavuustarkastelu on tehty Hämeen liitossa edellä mainittuihin teleyhtiöiden toimittamiin aineistoihin perustuen. Tarkastelu perustuu laajakaistavalmiudet (256 kbt/s) omaavien keskittimien paikantamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskittimien ympärille ajettiin teoreettinen viiden kilometrin saatavuusvyöhyke. Teleyhtiöt tarkensivat vyöhykkeen rajauksia johtopituuksiin ja toteutumiseen perustuvilla tarkasteluilla. Laajakaistan käyttömahdollisuuden ulkopuolelle jäävä väestö ja rakennukset laskettiin Hämeen liiton käytössä olevista rekistereistä. Laakakaistan saatavuus koko maakunnan alueella on hyvin korkea, 99,4 %. Tarkastelun perusteella vajaa 1000 asukasta on laajakaistan ulottumattomissa Kanta-Hämeessä. Kuntia, joissa yli sata vakituista asukasta on ilman ADSLmahdollisuutta ovat Loppi ja Janakkala. Muiden kuntien osalta kysymys on muutamasta kymmenestä vakituisesta asukkaasta. Forssan, Hämeenlinnan, Jokioisten, Rengon, Riihimäen ja Ypäjän kuntien alueella kaikilla asukkailla on mahdollisuus 256 kbt/s-laajakaistayhteyteen. Vakituisia asuinkiinteistöjä ilman laajakaistamahdollisuutta on noin 600 kpl. Loma-asuntoja viiden kilometrin säteen ulkopuolisille katvealueille jää noin 1600 kpl. Laajimmat laajakaistan ulottumattomissa olevat alueet näyttäisivät olevan seuraavat: - Lopen länsi- ja eteläosat, - Janakkalan eteläosa (Vähikkälä), - Kalvolan luoteisosa, - Lammin pohjois-ja koillisosat Lisäksi on muutamia yksittäisiä alueita. Jatkossa on tavoitteena, että maakunnassa voidaan valituilla toimenpiteillä päästä 100 %:n kattavuuteen. Keskittimien laajakaistavalmiudet Hämeen maakunnan alueella sijaitsevista keskittimistä suurimmassa osassa on ADSL-valmiudet. Keskittimiä on yhteensä 152 kpl ja näistä 10 on ilman 10

12 ADSL-valmiutta. Jos näihin lisättäisiin valmius, enää noin 350 asukasta olisi ilman laajakaistamahdollisuutta. Laskenta on tehty teoreettisella 5 km saatavuusvyöhykkeellä. Samalla menetelmällä laskettuna enää noin 200 asuntoa ja noin 550 loma-asuntoa olisi saatavuuden ulkopuolella. Taulukossa 1. esitetään ilman ADSL-mahdollisuutta olevien vakituisten asukkaiden määrät kunnittain. Taulukosta 2. käy ilmi ADSL-saatavuuden ulkopuolella olevien rakennusten määrät kunnittain. Liitteiden kuvissa on kuvattu laajakaistan kattavuus sekä asutuksen ja kiinteistöjen sijoittuminen. 4.2 Kysyntä Laajakaistan kysyntää ei tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti selvitetty. Työn yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella näyttäisi maakunnassa penetraatio l. liittymisaste olevan kuitenkin hyvin alhainen, siinä %:n luokkaa. Tulevassa toisessa vaiheessa kysyntätilannetta kartoitetaan nyt tehtyä tarkemmin. Maakunnallisen tietoyhteiskuntastrategian toteuttamisen sinällään voidaan odottaa lisäävän laajakaistan kysyntää ja käyttöä. Näin varsinkin jos sen kautta voidaan aikaansaada nykyistä nopeampia ja turvallisempia yhteyksiä ja monipuolisempia palveluja niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimesta ja käyttöön. Taulukko 1. Ilman ADSL-mahdollisuutta olevien vakituisten asukkaiden määrät kunnittain KUNTA ASUKKAITA ILMAN ADSL-MAHDOLLISUUTTA FORSSA 0 HATTULA 4 HAUHO 16 HAUSJÄRVI 29 HUMPPILA 2 HÄMEENLINNA 0 JANAKKALA 184 JOKIOINEN 0 KALVOLA 56 LAMMI 31 LOPPI 652 RENKO 0 RIIHIMÄKI 0 TAMMELA 10 TUULOS 11 YPÄJÄ 0 YHTEENSÄ 995 asukasta 11

13 Taulukko 2. ADSL-saatavuuden ulkopuolella olevat rakennukset kunnittain. (Rakennus- ja huoneistorekisteri 2002) Kunta Käyttötarkoitus Lukumäärä Forssa 0 Hattula ASUNTO 3 LOMA-ASUNTO 19 Hauho ASUNTO 14 LOMA-ASUNTO 18 Hausjärvi ASUNTO 20 LIIKERAKENNUS 1 LOMA-ASUNTO 24 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Humppila 0 Hämeenlinna 0 Janakkala ASUNTO 108 JULKINEN RAKENNUS 2 LIIKERAKENNUS 5 LOMA-ASUNTO 167 Jokioinen 0 Kalvola ASUNTO 53 JULKINEN RAKENNUS 1 LIIKERAKENNUS 3 LOMA-ASUNTO 143 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Lammi ASUNTO 29 JULKINEN RAKENNUS 5 LIIKERAKENNUS 7 LOMA-ASUNTO 98 TEOLLISUUSRAKENNUS 3 Loppi ASUNTO 337 JULKINEN RAKENNUS 11 LIIKERAKENNUS 33 LOMA-ASUNTO 1111 TEOLLISUUSRAKENNUS 13 Renko 0 Riihimäki 0 Tammela ASUNTO 3 LOMA-ASUNTO 15 TEOLLISUUSRAKENNUS 1 Tuulos ASUNTO 11 LOMA-ASUNTO 26 Ypäjä 0 YHTEENSÄ 2286 ASUNTO 578 JULKINEN RAKENNUS 19 LIIKERAKENNUS 49 LOMA-ASUNTO 1621 TEOLLISUUSRAKENNUS 19 12

14 13

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus

Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 50/2003 /V Kansallinen laajakaistastrategia Ehdotus Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003 Liikenne- ja viestintäministeriölle Tietoyhteiskunnan toimivuus

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW

/LLWH. 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW /LLWH 9$/7,21(89267213(5,$$7(3bb7g6.$16$//,6(67$/$$-$.$,67$675$ 7(*,$67$ 6WUDWHJLDQWDXVWDMDOlKW NRKGDW Suomalainen 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunta korostaa osaamista, kannustaa työntekoon ja yrittämiseen

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Keski-Suomen laajakaistastrategia

Keski-Suomen laajakaistastrategia Keski-Suomen laajakaistastrategia Keski-Suomen liitto Maakuntahallitus 20.10.2004 2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Yhteydet:

Lisätiedot

Anu Matero SELVITYS- JA SUUNNITTELUTYÖ KAINUUN LANGATTOMASTA LAAJAKAISTAVERKOSTA

Anu Matero SELVITYS- JA SUUNNITTELUTYÖ KAINUUN LANGATTOMASTA LAAJAKAISTAVERKOSTA Anu Matero SELVITYS- JA SUUNNITTELUTYÖ KAINUUN LANGATTOMASTA LAAJAKAISTAVERKOSTA Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Kevät 2005

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 619/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä asuinkiinteistöissä taloyhtiöissä seminaari 6.10.2005 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - www.stul.fi 1 Hankitaanko taloyhtiöön yhteinen laajakaistajärjestelmä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen laajakaistastrategia. -laajakaista kaikille, kaikkialla

Varsinais-Suomen laajakaistastrategia. -laajakaista kaikille, kaikkialla Varsinais-Suomen laajakaistastrategia -laajakaista kaikille, kaikkialla Varsinais-Suomen laajakaistastrategia Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto ISBN 951-9054-84-7 2004 Kansikuva: Helkama Bica Hanko,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA X.X.2009 Diaarinumero Sisällys 1. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä 3 2. Maakunnan alueelle esitettävät

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014

Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Uurainen Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 24.2.2014 Päätöksentekomalli Toiminto A Toiminto B Päätöksentekijät Päätös A Päätös

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Valokuituselvitys, kevät 2015

Valokuituselvitys, kevät 2015 Valokuituselvitys, kevät 2015 Pälkäneen kunta Harri Pinola, Timo Ojala, Aleksi Saukkoriipi 3.6.2015 1. Johdanto Kiinteitä, nopeita laajakaistayhteyksiä on selvitetty Pälkäneen kunnassa useiden hankkeiden

Lisätiedot

TERVETULOA VALOKAISTALLE!

TERVETULOA VALOKAISTALLE! TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut.

Laajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut. Laajakaistaverkot - avain tulevaisuuden palveluihin professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen (TKK) Hannu.Kari@hut.fi Hannu H. Kari/TKK/T/TKT Page 1/18 Internetin palvelut Perinteiset

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4. SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet... 3 1.1 Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa... 3 1.2 Väestö ja peruspalveluiden sijainti... 4 1.4.1 Väestön ikärakenne Hämeenlinna 2014 ja koko maa 2013

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

OHJE 1/2009: SUUNNITELMA LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN AIKATAULUTUKSESTA JA TARJONTAKARTOITUKSEN LAADINNASTA

OHJE 1/2009: SUUNNITELMA LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN AIKATAULUTUKSESTA JA TARJONTAKARTOITUKSEN LAADINNASTA 257/9521/2009 1 (6) Viestintämarkkinat ja -palvelut Yleispalvelun valvonta-yksikkö OHJE 1/2009: SUUNNITELMA LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN AIKATAULUTUKSESTA JA TARJONTAKARTOITUKSEN LAADINNASTA 1. LAAJAKAISTARUNKOVERKKOHANKKEEN

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA TIETOYHTEISKUNNAN INFRASTRUK- TUURIN PARANTAMISEKSI PERIAATEPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot