Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme?"

Transkriptio

1 Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme? GATEWAY

2 Hyria Koulutus Oy:n Ari Orelma ja Kai Heimonen verkostoitumassa Bulgarian Sofiassa. Maahanmuutto-osasto 2 GATEWAY 2011

3 Päivi Jylli, projektipäällikkö, Luksia Aikuisopisto Työvoimaa tarpeeseen Gateway-projektissa etsittiin ja luotiin hyviä käytänteitä kansainvälisten ammattiosaajien rekrytointiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamiseen. Hyväksi havaittujen käytänteiden turvin yritykset ja yhteisöt saavat tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa sekä turvaavat toimintansa jatkuvuuden ja laajenemisen. Samalla ne saavat välineitä, joiden avulla johtaa monimuotoista työyhteisöä. Projektin verkostossa oli lisäksi mukana laaja joukko toimijoita. Gatewayn toteuttajat olivat Luksia Länsi- Uudenmaan aikuisopisto, Hyria koulutus Oy ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Projektin tehtävänä oli ratkoa tulevaisuuden työvoimapulaa ammattiosaajien työperusteisen maahanmuuton keinoin. Projektia rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-keskus, toteuttajaorganisaatiot ja niiden alueiden kunnat sekä Sisäministeriön TL 4 Matto-hankeverkoston kautta tulleet että Gateway-projektin hankkimat työnantaja-asiakkaat. Projektia toteutettiin Projektin lopputuloksena on toimintamalli, joka helpottaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointia ja kattaa koko rekrytointiprosessin lähtömaasta Suomeen. Miksi aikuisoppilaitosten johto halusi panostaa työperusteisen maahanmuuton toimintamallin kehittämiseen? Aikuiskoulutuskeskusten perustehtävä on tarjota elinkeinoelämän tarpeisiin pätevää ja osaavaa työvoimaa sekä ennakoida tulevia työvoimatarpeita. Eläköitymisen myötä työvoiman tarve kasvaa, mutta työvoiman tarjonta vähenee jatkuvasti ikäluokkien pienentyessä. Suomi ei selviydy ilman erilaisia, uusia, huolella testattuja ratkaisumalleja. Työvoimatarpeen ratkaisemiseen ei riitä yksi tai kaksi keinoa, vaan tarvitaan laaja keinovalikoima sekä yhteiskunnan eri osapuolten ennakkoluulotonta yhteistyötä. EU:n sisämarkkina-alueella kyse on työvoiman liikkuvuudesta, jonka on määrä täyttää molempien maiden akuutteja tarpeita. Kun toisessa EU-maassa on koulutettua työvoimaa vailla työtä ja toisessa työvoimapulaa, on tärkeää kehittää eettisesti kestäviä, testattuja toimintamalleja tukemaan EU-maiden välistä liikkuvuutta. GATEWAY

4 Gatewayn taustaa ideasta yhteistyöksi Petteri Sarvala, koulutusjohtaja, Luksia Aikuisopsto Gatewayn projektihenkilöstöä kesäisissä tunnelmissa Kokkolassa kesäkuussa Petteri Sarvala toinen oikealta. Idea Gateway-projektista syntyi tilanteessa, jossa kotimarkkinoilla ei enää ollut saatavilla riittävästi työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Usea aikuiskoulutuskeskus oli tuolloin mukana kahdella verkostoitumismatkalla Kiinaan, tavoitteena tukea oman elinkeinoalueen yrityksiä toiminnan laajentamisessa, mahdollisessa ulkomaankaupan käynnistämisessä/laajentamisessa sekä rekrytoinnissa, jossa yksi vaihtoehto oli työperusteinen maahanmuutto. Luksia aikuisopiston, silloisen Innofocuksen elinkeinoelämän verkostolla oli tuolloin kova metalliosaajien tarve Karkkilassa, kuten muidenkin oppilaitosten verkostoilla omilla alueillaan. Verkostoitumismatkoilla muodostui oppilaitosverkosto, joka teki tiivistä yhteistyötä ja suunnitelmia siitä, miten edetään, kun ollaan takaisin kotimaassa. Ensimmäisen Kiinan matkan aikana muotoutui oppilaitosverkosto, ja toisella täsmennettiin suunnitelmia tuottaa 4 GATEWAY 2011 yhteinen hanke palvelemaan kunkin koulutusorganisaation ympäröivää elinkeinoelämää. Kun aikuiskoulutuskeskuksille annettu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä oli vasta vakiinnuttamassa jalansijaa, hankeidea vastasi kaikilta osin erinomaisesti aikuiskoulutuskeskusten uusiin painotuksiin toimia edelläkävijänä yhteistyössä työelämän kanssa. Suunnittelemassa mukana olivat Keski- Pohjanmaan aikuisopiston rehtori Tapani Salomaa, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen silloinen apulaisrehtori Kirsti-Liisa Virta, Adultan koulutuspäällikkö Erkki Leppänen ja meiltä Innofocuksesta allekirjoittanut. Silloisessa työvoimapulatilanteessa oli alueellisia ja alakohtaisia painotuksia, mutta kaikille oppilaitoksille yhteinen toimiala oli metalli. Samalla matkalla aukesivat myös ns. kotouttamisrahaston hankehaut kolmansiin maihin (SOLID), johon hanke työstettiinkin. Sen hakukierroksen rahoitus suuntautui kuitenkin muihin painopisteisiin. Itse hankeidea kuitenkin oli, ja on mielestäni yhä tänä päivänäkin validi, joten ESR-rahoituksen toimintalinja 4:n tultua hakuun, syntyi Gateway-hankehakemus aikaisemmin jo huolella pohjustetun hankeaihion pohjalta. Keväällä 2008 rahoittaja näytti hankkeelle vihreää valoa ja rahoitusneuvottelut käynnistyivät heti kesän jälkeen. Todettakoon, että samaan aikaan osa hanketoteuttajien verkostosta teki myös paljon muuta kv-toimintaan tähtäävää yhteistyötä mm. Finnpron kanssa, joten voi sanoa monen raudan olleen tulessa. Tätä hanketta ei olisi syntynyt pelkästä työvelvollisuudesta, vaan kaikilla toimijoilla oli asiaan vahva palo/intohimo ja hanketta työstettiin verkostoitumismatkalla ja sen jälkeen intensiivisesti. Toimijoilla oli muotoutunut yhdessä selkeä näkemys aikuiskoulutuskeskusten merkittävästä roolista ikääntyvässä EU:ssa, jossa elinkeinoelämän pyörien liikkeellä pitäminen on yksi hyvinvointivaltioiden keskeisin perusta. Julkisista organisaatioista aikuiskoulutuskeskusten vahvuutena on kyllin nopea reagointivaste elinkeinoelämän nopeisiin tarpeisiin liittyen yritysten työvoimatarvekysyntään.

5 MATTO-verkostoa ja Gateway-projektin johtoa Suomen Bulgarian suurlähetystössä. Työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelma käynnistyi toden teolla alkuvuodesta 2009, kun työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja sisäasiainministeriön toimeenpanema MATTO-tukirakenne aloitti toimintansa. ESR-ohjelmakauden hitaasta käynnistymisestä huolimatta oli moni ESR:n toimintalinjasta 4 rahoitettu projekti ehtinyt jo käynnistää toimintansa. Projektien toiminnot ja tavoitteet vaihtelivat suuresti työvoiman rekrytoinnista sen kouluttamiseen ja asettautumisen tukemiseen. Osalle projekteista oli sälytetty alueensa yleisiä maahanmuuttoasioiden koordinointitehtäviä, kun taas joissakin kehitettiin valtakunnallisesti tai jo lähtömaissa hyödynnettäviä välineitä ja menetelmiä. Kehittämisohjelman projektien yhteistyöverkoston toiminnan käynnistyttyä Gateway profiloitui nopeasti kunnianhimoiseksi projektiksi, jossa tavoiteltiin varsin laajan kokonaisuuden luomista. Tavoitteena oli kehittää, pilotoida ja mahdollisuuksien mukaan myös etabloida kokonaisvaltainen, oman alueen tarpeisiin sopiva malli, joka kattaisi koko työvoiman maahanmuuton toimintaketjun. Gatewayn toiminta on ollut alusta alkaen perusteellista ja pitkäjänteistä. Niin oman alueen kuin työvoiman lähtömaiden tilanne kartoitettiin perusteellisesti, ja molempiin päihin rakennettiin tulevan toiminnan pohjaksi kattava yhteistyöverkosto. Lopulliseksi lähtömaaksi vali- Tapani Kojonsaari, projektipäällikkö, Sisäasiainministeriö /MATTO-tukirakenne Gateway-projekti työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelmassa koitui selvittelyjen jälkeen siihen asti ainakin työvoiman lähtömaana hieman vähemmän tunnettu Bulgaria, jonne projekti on rakentanut toimivan kumppanuuskuvion. Suomalaisten ja bulgarialaisten viranomaisten sitouttaminen, laadukkaasti järjestetyt koulutukset ja eri osapuolten oikeuksia kunnioittava, sovitut velvoitteet toteuttava toiminta ovat esimerkkejä niistä keinoista, joilla Gateway on tavoitteisiinsa pyrkinyt. Gateway-projektin henkilöstö on alusta asti ollut erittäin aktiivinen. Sen merkitys koko työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelmayhteistyön käynnistymiselle ja kehittymiselle on suuri. Projektin ulospäin suuntautunut ja kunnianhimoinen henkilöstö toimi merkittävänä vastuunkantajana ja generaattorina useissa kehittämisohjelmaverkoston teemoissa ja ideoinneissa. Ajoituksellisesti Gatewayn sen paremmin kuin minkään muunkaan työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelman ns. rekrytoivan projektin toiminta ei olisi voinut osua juuri huonommin kuin nyt tapahtui. Projektien suunnittelunaikainen työvoimapula muuttui nopeasti toiminnanaikaiseksi työttömyyden kasvuksi: yksi rekrytoivien projektien tärkeimmistä kriteereistä eli työnantajien sitouttaminen mukaan toimintaan on osoittautunut huomattavan vaativaksi ja resursseja kuluttavaksi. Gatewayn kokemukset niin koti- kuin lähtömaassakin ovat arvokkaita ja tulevat osaltaan vaikuttamaan työvoiman maahanmuuton toimintojen kehittämiseen. Toiveena on, että Gatewayta toimeenpanevat tahot pystyvät jatkossakin hyödyntämään projektissa huolellisesti tehtyä työtä. Kehittämisohjelman näkökulmasta puolestaan on erittäin tärkeää, ettei ESR-rahoituksen loppuminen katkaise Gatewayssa mukana olleiden osaavien toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta työvoiman maahanmuuton kehittäjien kanssa. GATEWAY

6 Vyyhdeistä lankoihin, haasteista ratkaisuihin Ennen minulla oli viisi periaatetta lastenkasvatuksesta, mutta ei yhtään lasta. Sen jälkeen minulla oli viisi lasta, mutta ei yhtään periaatetta. On kovin erilaista suunnitella kuin elää suunnitelmia todeksi. Päivi Jylli, projektipäällikkö Gateway-projekti Työperusteisen maahanmuuton vaiheet oli helppo suunnitella. Tarvitaan työpaikka, työnantaja, työsopimus, muutto, riittävä ammattitaito, pätevyys, kielitaito, perehdytys sekä paperi- ja käytännön asiat uudessa maassa sekä koko toimintaan eettiset periaatteet. Periaatteessa yksinkertaista ja selkeää. 6 GATEWAY 2011 Haasteet alkoivat vasta käytännön sekoittaessa hienot periaatteet. Suomi ei välttämättä ollutkaan vetovoimainen ykköskohde kylmine talvineen ja outoine kielineen. Erillisiksi vastuualueiksi paloitellut osaset menivät limittäin, lomittain ja osin päällekkäin. Eettiset periaatteet oli lopulta ainoa periaate, josta ei oltu valmiita tinkimään. Kaikilta muilta osin oli joustettava, jotta prosessin tärkein osanen asiakas saisi mitä tarvitsi ja halusi. Asiakkaan tarpeiden selvittäminen oli haastavaa. Työnantaja, työntekijä ja työyhteisö halusivat toki mahdollisimman mutkatonta etenemistä ja keskinäistä onnistunutta yhteistyötä. Vaikka keskeiset periaatteet olivat aina samat, odotusten, toiveiden ja oletusten erilaisuuden lisäksi suomalaisten järjestelmien valmistautumattomuus työperusteiseen maahanmuuttoon aiheutti ylimääräistä kitkaa. Työsopimuksen tekeminen työpaikan tietojärjestelmässä vaati suomalaisen henkilötunnuksen, jonka puolestaan sai vasta kun oli esittää Suomessa tehty työsopimus. Asiakkaat kiersivät yhdessä kehää. Nämä ja monta muuta

7 Gateway-projektin henkilöstöä kesällä 2009 Kokkolassa. asiaa kytkeytyivät vyyhdeiksi, joiden purkaminen vaatii keneltä tahansa saati suomen kielen alkeet vasta hallitsevalta maahanmuuttajalta sitkeyttä, sitkeyttä ja sitkeyttä. Tie työperusteiseksi maahanmuuttajaksi ei ollut alkuunkaan esteetön. Ehkä osin siitäkin syystä työpaikan perässä muuttaminen on yksi harvinaisimpia välittömiä syitä muuttaa Suomeen. Vastaan tulleiden vyyhtien aukaiseminen hankkeen turvin ei ollut vaikeaa. Viranomaisyhteistyössä löytyi joustavuutta. Eri osapuolet ymmärsivät hyvin tilanteiden outouden Suomessa, ja pulmaan kuin pulmaan saatiin ainakin ainutkertaisia ratkaisuja, jotta prosessi ei pysähtynyt yhteenkään esteeseen. Haluamme seuraavassa valottaa niitä moninaisia tilanteita ja tapahtumasarjoja, joihin päädyimme pilotoidessamme luomaamme työperusteisen maahanmuuton toimintamallia. Jotta muut voisivat hyödyntää kokemuksiamme, yritämme valottaa eri vaiheiden keskinäistä yhteyttä sen sijaan, että kuvaisimme vaiheet täysin erillisinä, toisistaan riippumattomina. Niitä varten, jotka haluavat tutustua kuhunkin prosessiin erillisenä, olemme liittäneet julkaisumme loppuun prosessikuvaukset sellaisina kuin ne laatimassamme toimintamallissa ovat. Uskomme kuitenkin, että parhaan kuvan tekemisistämme saa vasta lukemalla käytännön kokemuksiamme ja prosessikuvauksia yhdessä. Samalla toivomme pystyvämme valottamaan oman kokemuksemme ja näkemyksemme pohjalta sitä riskiä, joka syntyy, jos työperusteisen maahanmuuton vaiheet paloitellaan toisistaan liian erillään toteutettaviin vaiheisiin. Tällöin asiakkaan tehtäväksi voi viime kädessä jäädä se kaikkein haastavin osuus; pitää käsissään erilaisia lankoja ja palveluja ja yrittää sovittaa niitä yhteen, sen sijaan, että hänen tarpeisiinsa syntyisi räätälöity ja viimeistelty kokonaisuus. Harva ensikertalainen voi onnistua täydellisesti. Sama pätee myös hankkeisiin. Vaikka hankkeen toteuttajat ovat vahvoja ammattilaisia omilla osaalueillaan, uusia toimintamalleja voi syntyä vain tekemällä asioita uudella tavalla, heittäytymällä yhdessä tuottamaan uudenlaisia palveluja uusiin tarpeisiin. Kun kaikki on uutta uudet tarpeet, uudet asiakkaat, uudet yhteistyökumppanit ja uudet toimijat tekemässä yhdessä uusia asioita vaaditaan jatkuvaa joustavuutta sekä samaan aikaan kirkasta näkemystä toiminnan yhteisestä tavoitteesta. Itsetarkoitus ei saakaan olla virheiden välttäminen, vaan niistä oppiminen. Hyrian alueprojektipäällikkö Veli-Pekka Moisalon yksi mielilausahdus oli, että ei se ole tyhmä, joka tekee virheitä vaan se, joka ei opi niistä. Virheistä on pyritty oppimaan. Toimintaa on testattu ennakkoluulottomasti tavalla A ja tavalla B sen sijaan, että olisi tiukasti, ja myös jäykästi, pidetty kiinni yhdestä ainoasta oikeasta tavasta toimia. Yhtä oikeaa tapaa ei varmasti ole, sen totesi jo projektin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa vuorineuvos Jaakko Ihamuotila, kun pohdittiin mahdollisuuksia luoda toimintamalli työperusteiseen maahanmuuttoon. Toimintamalli on nyt luotu, ei ainoa oikea eikä täydellinen, mutta pyrimme tässä oppimiskokemustemme yhteenvedossa välittämään mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan siitä, mitä on opittu, mitä nyt ehkä tekisimme toisin ja mitkä ratkaisut osoittautuivat toimiviksi ja miksi. GATEWAY

8 Veli-Pekka Moisalo, alueprojektipäällikkö, Hyria Koulutus Oy Työvoimapulasta ratkaisuihin Alussa en osannut, enkä ymmärtänyt mitään, mutta jo parin viikon kuluttua työ alkoi sujumaan Suomalaisen työvoiman demografista kehitystä ei voi estää eläkeiän muutoksilla eikä muillakaan poliittisilla päätöksillä. Jos halutaan säilyttää nykyinen talouskasvu ja -kehitys, on työvoimaa saatava enemmän työmarkkinoille. Helsingin kaupunki on Suomen talousveturi, jossa maahanmuuttajien osuus asukkaista on 10 prosenttia. Tästä luvusta vain pieni osa on turvapaikan hakijoita suuren osan ollessa suuren osan ollessa muista syistä maahanmuuttaneita. Tulevaisuuden liiketoiminnassa tulevat menestymään ne yritykset, jotka osaavat ottaa tämän reservin käyttöön mahdollisimman aikaisin. Tämä lainalaisuus tulee ulottumaan koko Suomeen varsin nopealla aikataululla. Organisaatiot rakentavat tulevaisuuttaan kiristyvillä työvoimamarkkinoilla luomalla itsestään imagoa. Viisas organisaatio jättää portteja auki ja on valmis keskusteluun, vaikka akuuttia työllistämisen mahdollisuutta ei juuri kyseisellä hetkellä olekaan. Jos organisaatiolla on Jokainen työnantaja koosta riippumatta elää kahdessa todellisuudessa. Toinen on jokapäiväinen arjessa selviytyminen, jossa on turvattava kassavirta ja ratkaistava perusliiketoiminnan kysymyksiä. Toinen todellisuus on organisaation vision taso, jossa on nähtävä arjen yli ja pystyttävä turvaamaan omaa menestymistä 1 3 vuoden päähän. Vuonna 2008 alkanut kansainvälinen taloustaantuma tuli nopeasti ja hiljensi monen toimialan dramaattisesti loppupuolella elpyminen on alkanut melkoisen vauhdikkaasti usealla toimialalla. Kehitys ei ole kuitenkaan ollut yhdenmukaista. Sama lainalaisauus toimii myös työvoimamarkkinoilla. positiivinen asenne maahanmuuttajien työhönottoon, ei siis pelkkään työllistämiseen, vaan työvoiman palkkaamiseen organisaation tarpeeseen, jättää organisaatio portit auki tulevan varalle. Gateway rekrytoi sairaanhoitajia Bulgariasta Suomeen Länsi- ja Keski-Uudellemaalle sekä Kanta-Hämeeseen. Vierastyövoima on usein työvoimapuskuri, 8 GATEWAY 2011

9 siirtymäaikaan, jos vain sai varmuuden kestosta. Kielitaitokysymyskin on osoittautunut yleensä helpommaksi pähkinäksi. Tässä tilanteessa erottautuvat ne organisaatiot, jotka visioivat omaa tulevaisuuttaan hieman pidemmälle. Näillä työnantajilla on usein kokemuksia virolaisista tai muista lähialueen hoitajista. Uusia EU-hoitajia on haluttu rauhassa kokeilla pilotteina omassa organisaatiossa tulevaa ennakoiden. Kirjaaminen on yksi haastavimmista työtehtävistä, mutta harjoitus tekee mestarin. jota pystytään sääntelemään helposti, koska työsuhteet ovat usein määräaikaisia. Pidemmällä aikajänteellä Suomi tarvitsee kaiken sen työvoiman, jota on saatavilla. Tulevaisuudessa ei ole enää varaa työvoimapuskuriin nykyisessä merkityksessä, vaan koko työvoima on osa yhtä ja samaa kokonaisuutta. Eriarvoistaminen vähentää motivaatiota ja luo yhteiskunnallisia ongelmia. Gatewayn palvelu käynnistyi aikana, jolloin taloustaantuma oli tulossa päälle ja työpaikkojen hankinta muista EU-maista tuleville oli haasteellista. Sairaanhoitajista oli kuitenkin kysyntää ruuhka-suomessa. Korostetun merkityksen on saanut tutkinnon tunnustaminen ja ammatin harjoittamisoikeuden saaminen Suomessa. Jokainen uusi sairaanhoitaja aloitti ensin lähihoitajan tehtävissä, jotta kieli ja työtavat tulisivat tutuiksi. Epävarmuus siirtymävaiheen pituudesta on osoittautunut usein kompastuskiveksi. Työnantajista osa oli valmis vaikka useamman vuoden Yksi keskeinen keskustelun aihe on hoitajien pysyvyys. Mikä takaa, ettei hoitaja Suomeen tullessaan irtisanoudu nopeasti ja tehty perehdyttämistyö valu muiden eduksi? Tämä kysymys pitää nähdä samaa taustaa vasten kuin kantaväestönkin kohdalla. Työnantajien pitää pystyä luomaan yrityksestään niin houkutteleva, että irtisanoutumisen mahdollisuus minimoituu. Vapaassa EU:ssa henkilöstöä ei voida sitoa millään laillisilla keinoilla; pois lukien jotkin erityisammatit. Sitouttamisen keinojen tulee olla porkkanaa. Vastaukset ovat pääosin samat kuin kaikilla: hyvä esimiestyö, kannustava ilmapiiri, työhyvinvoinnista huolehtiminen, avoin vuorovaikutus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, taloudelliset edut jne. Taloustaantuman jälkeen työnantajien kiinnostus EU-maista tuleviin hoitajiin on kasvanut ja ymmärrys vierastyövoiman tarpeesta on lisääntynyt pienen notkahduksen jälkeen. Taloudelliset ja toiminnalliset tarpeet tuovat sen myötä maahanmuuttajat yhä voimakkaammaksi tekijäksi työmarkkinoilla. GATEWAY

10 Projektikoordinaattori Kari Hakola Hyria Koulutus Oy:stä ja rehtori Tapani Salomaa Keski-Pohjanmaan aikuisopistosta menossa vierailulle Suomen suurlähetystöön Bulgariassa. Taustaa Osana Gateway-projektia toteutettiin vuoden 2010 aikana Bulgarian Sofiassa kolme lähtömaavalmennusta Suomeen työhön aikoville bulgarialaisille terveydenhuollon ammattilaisille. Samalla testattiin, miten rekrytointia voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä. Gateway:n kumppanioppilaitoksena toimi Bulgarian keskuskauppakamarin koulutuskeskus NCVT within BCCI (jäljempänä NCVT), jolla on Bulgariassa kattava kontaktiverkosto eri ammattialojen oppilaitoksiin ja keskeisiin toimijoihin. Gateway:n projektihenkilöstö koordinoi rekrytointia ja koulutusta NCVT:n tiloissa toimineessa maatoimistossa. Ensimmäinen lähtömaakoulutusjakso toteutettiin maalis-toukokuussa 2010 ja toinen loka-joulukuussa Kevään ja kesän aikana keskityttiin tiedotukseen ryhmille sairaaloissa ja oppilaitoksissa sekä henkilökohtaisesti Bulgarian EURES:n ja NCVT:n tiedotuksen kautta kontaktin saatuihin hakijoihin. Maatoimisto vastasi hakijoiden tiedusteluihin sähköpostitse ja haastattelemalla heitä. Kari Hakola, projektikoordinaattori Hyria Koulutus Oy Bulgariasta Suomeen - kokemukset työperäisen maahanmuutonrekrytointi pilotista Bulgaariassa 2010 Lähtömaakoulutus oli osallistujille maksuton, mutta Suomeen muutossa on edellytetty valmennuksen suomen kielen osuuden tavoitteiden saavuttamista (A1.2-A taso), varmistettua työpaikkaa sekä aktiivista osallistumista kielen opetuksen lisäksi suomalaiseen työelämään perehdyttävään kolmen viikon mittaiseen jaksoon. Rekrytoinnissa Gateway vastasi lähtömaassa työnhakijoiden esivalinnoista (valinnoista koulutukseen). Rekrytointipäätökset teki aina työnantaja, jolle tarjottiin mahdollisuus työhaastatteluun videoneuvotteluyhteyden kautta. Hammaslääkäreiden rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä Healthia Oy:n kanssa, joka vastasi Suomessa työnantajayhteyksistä ja Bulgariassa hammaslääkäreiden rekrytointihaastattelusta. Osallistujavalinnat Gateway:n syksyn koulutuksiin tehtiin Sofian alueelta ilmoittautuneiden joukosta. Alueella oli jo keväällä tehdyn tiedotuksen ansiosta saatu näkyvyyttä. Mitä opittiin? Gateway-projektissa lähtökohtana oli oppilaitosyhteistyön kehittäminen edistämään työvoiman liikkuvuutta, jolloin ensisijainen tapa tiedottaa opiskelijoita 10 GATEWAY 2011

11 Bulgarian Keskuskauppakamarin varajohtaja Georgi Stoev oli Kari Hakolan läheinen yhteistyökumppani hankkeen aikana. oli paikallisen oppilaitoksen kontaktien kautta. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin oppilaitoksissa ja sairaaloissa. Lisäksi tiedotuskanavana käytettiin työhallinnon EURES-palvelua, radiota ja lehti-ilmoitusta. Tiedotus- ja valintaprosessissa nousi esiin kaksi merkittävää asiaa. Projektin valinnoissa painotettiin englannin kielen taitoa, jotta maahanmuuttajilla olisi Suomessa työpaikallaan lähtömaavalmennuksessa opitun A.1.2-A.1.3 -tason suomen kielen lisäksi toinen apukieli. Usein hakijat ilmoittivat englannin kielen taitonsa todellista paremmaksi, vaikka osaamista esim. puhua käytännön tilanteissa tai edes vastata yksinkertaisiin kysymyksiin ei ollut lainkaan. Tämän vuoksi muodollisesti pätevistä hakijoista jouduttiin karsimaan huomattava osa. Toisena huomioon otettavana havaintona oli, että Bulgariassa on aluesairaaloiden epävarmasta tulevaisuudesta johtuen huomattava määrä yleis- ja erikoislääkäreitä aktiivisesti hakeutumassa muihin EU-maihin. Vuonna 2010 maasta muutti n. 500 lääkäriä, suurimpina ryhminä kirurgit ja anestesialääkärit. Lääkäreiden määrä terveydenhuollon koko henkilöstöstä on Bulgariassa ollut suhteellisesti suuri ja se on aiemmin lähes vastannut sairaanhoitajien määrää. Lisäksi Bulgariassa on jonkin verran sairaanhoitajana työskennelleitä, jotka ovat suorittaneet ns. välskärin (englanniksi ilmoitettu medical specialist ) tutkinnon. Tutkinto sijoittuu Bulgariassa sairaanhoitajan ja lääkärin väliin. Tutkintoa ei ole kuitenkaan missään EU-maassa mahdollista saada tunnustettua sairaanhoitajaksi eikä lääkäriksi edes täydentävillä opinnoilla. Näiltä henkilöiltä edellytetään EU-maissa opintojen suorittamista kokonaan uudelleen. Sitouttaminen Toteutettujen pilottijaksojen aikana osallistujien sitouttaminen osoittautui suurimmaksi haasteeksi. Tähän ei löydetty mitään yksittäistä syytä. Suomi kilpailee maastamuuttoa suunnittelevista hoitajista myös muiden EU-maiden kanssa. Aktiivisilla työnhakijoilla saattaa olla samanaikaisesti hakemuksia vireillä myös muualle, eikä Suomi kansainvälisessä kilpailussa ole välttämättä ensisijainen vaihtoehto. Muutamia keskeyttämisiä tapahtuikin osallistujien solmittua työsopimuksia muiden EU-maiden työnantajien kanssa. Sitoutumista Suomeen muuttoon olisi saattanut lisätä se, että hakijalle olisi voitu kertoa heti koulutuksen alussa, minkälaisia työpaikkavaihtoehtoja hänelle on tarjolla Suomessa. Lisäksi konkreettinen informaatio työehdoista, palkasta ja asunnosta tulisi antaa mahdollisimman pian lähtömaavalmennuksen alussa tai jo valintahaastattelussa. Projektissa valittiin lähtökohdaksi, että lähtömaavalmennuksen alkuvaiheessa (työelämäjakso) voidaan vielä varmistaa hakijan motivaatio ja eteneminen opinnoissa, ja vasta sen jälkeen työnantaja tekisi valinnat. Näin palveltaisiin paremmin suomalaisia työnantajia. Neuvotteluja rekrytointien konkreettisesta aikataulusta käytiin työnantajien kanssa koulutuksen edetessä. Rekrytointitilaisuuksissa muut Länsi- Euroopan maat ovat tarjonneet muut- Jatkuu seuraavalle sivulle GATEWAY

12 Jatkoa edelliseltä sivulta tajille kielikoulutusta kohdemaassa ilman lähtömaakoulutusta. Työpaikka, asunto, kielikoulutus ja asettautumispalvelut tulisikin voida paketoida yhdeksi palvelupaketiksi, jota hakijalle tarjotaan toimialasta riippuen joko lähtömaakoulutuksen kanssa tai ilman. Tiedottaminen Kilpailu osaavasta työvoimasta EU:ssa tulee jatkossa entisestään kovenemaan, ja sitä varten tulee koko prosessiin tiedotuksesta ja valintaprosessista lähtömaakoulutukseen, asettautumispalveluun ja työhön perehdyttämiseen luoda laadukkaat käytännöt ja työnjako eri toimijoiden kesken. Tiedotusta työmahdollisuuksista Suomessa ja rekrytointia kannattaisi lähtömaissa toteuttaa erityisinä Suomipäivinä, joissa tarjottaisiin Suomesta kiinnostuneille muutakin maatietoutta ja tietoa erityisesti suomalaisen yhteiskunnan kilpailueduista, joita lähtömaissa kuten Bulgariassa, tunnetaan huonosti. Suomi-päivä myös tarjoaisi eri toimijoille ja rekrytoijille yhteisen foorumin, jolloin yksittäiset toimijat saisivat laajempaa näkyvyyttä. Unkarissa vastaavanlainen tapahtuma järjestettiin syksyllä 2009 Budapestissa Suomen suurlähetystön ja Unkarin EURES:in yhteistyönä. Rekrytointia lähtömaassa toteuttavan toimijan ja työnantajien tulee kehittää rekrytointiyhteistyötä mahdollisimman pitkälle niin, että kiinnostuneille voidaan jo tiedotustilaisuudessa antaa tieto haettavista työpaikoista, kuvaus työtehtävistä, paikkakunnista ja mahdollisesti myös kuvaus asunnosta ja vuokratasosta. Hoitoalalla työnantajat ovat usein kuntia tai sairaanhoitopiirejä, joten työnantajien kannattaa varmistaa asuntotarjonta kunnallisilta asuntopalveluilta. Asunnot tulisi myös tarjota ainakin peruskalustuksella varustettuina. Gateway:n rekrytoinneissa projekti hankki asuntoon n. 600 euron hintaisen perusvarustuksen, jonka työnantaja laskutti myöhemmin rekrytoiduilta pienemmissä erissä suoraan palkasta. Joissakin tapauksissa työnantaja (yksityinen yrittäjä) kalusti asunnon valmiiksi. Ammatinharjoittamislupa ja muut dokumentit Jotta ammatinharjoittamislupa voidaan myöntää Suomessa, edellytetään valituilta terveydenhuollon ammattilaisilta tutkinto- ja työtodistuksen lisäksi oman maansa viranomaisen myöntämä ammatinharjoittamislupa. Lupaa vastaavia dokumentteja haetaan Bulgariassa alan ammattiliitolta (nurses association) ja terveysministeriöltä. Koska Suomessa ammatinharjoittamisluvista vastaava viranomainen (Valvira) edellyttää, ettei lupa saa olla yli 3 kk vanhempi, kannattaa hakuprosessi käynnistää vasta vähän ennen Suomeen muuttoa. Lisäksi vaadittavien dokumenttien hinta on bulgarialaisittain korkea, yhteensä lähes 300, minkä vuoksi hakijoilla tulisi olla varma tieto työpaikasta, ennen kuin heidän kannattaa jättää hakemus sisään. Tämän ja myös turvallisen irtisanoutumisen varmistamiseksi mahdollisesta omasta työpaikastaan osallistujat tarvitsevat työnantajalta mielellään kirjallisen sitoumuksen (esim. esisopimus) rekrytoinnista. Lisäksi esisopimus osoittautui välttämättömäksi, jotta rekrytoidulle työntekijälle voitiin hakea sosiaaliturvatunnus. Tunnus on välttämätön terveydenhuollon atk-järjestelmässä, jotta varsinainen työsopimus voidaan laatia. Projektissa saatujen kokemusten perusteella on suositeltavaa, että kaikki dokumentit, joista Valvira tai muu Suomen viranomainen edellyttää virallista kopiota (passikopio, opinto- ja työtodistusjäljennökset) säästetään kopioitavaksi Suomessa prosessin nopeuttamiseksi. Virallisesti oikeaksi todistettujen kopioiden ottaminen Bulgariassa on aikaa vievä prosessi. Suomessa Valvira edellyttää lisäksi, että dokumentit käännätetään virallisella kääntäjällä suomen, ruotsin tai englannin kielelle. Ensimmäisten hyväksyttyjen hakemusten jälkeen Valvira hyväksyy nyttemmin myös bulgarialaisen virallisen kääntäjän. Rekrytoinnin kohdentaminen Alueellisesti terveydenhuollon alan rekrytointia kannattaa Bulgariassa kohdentaa alueille, joissa sairaaloita ollaan vähentämässä ja joissa myös sijaitsee lähietäisyydellä alan oppilaitoksia. Tämä siksi, että on todennäköistä, että näillä alueilla on tarjota valmistuville nuorille vähemmän uramahdollisuuksia. Aktiivinen tiedotus, jossa työpaikka ja asettautumisprosessi esitellään kokonaispakettina, tuottaa varmasti tulosta muillakin alueilla. Eettisen rekrytoinnin näkökulmasta edellinen vaihtoehto olisi kestävämpi. Terveydenhuoltoalan oppilaitoksia on Bulgariassa Sofian lisäksi Varnassa, Plovdivissa, Plevenissä ja Stara Zagorassa. Plevenin yliopisto aloittaa helmikuussa 2011 ensimmäisen kansainvälisen englanninkielisen koulutusohjelman sairaanhoitajille. Plevenin yliopistolla on yhteistyösopimukset CAEMS:in (Center of American and European Medical School) ja LLC:n (Japani) kanssa. Projektin partneri Bulgarian keskuskauppakamari suositteli eri toimialoilla rekrytointia maakunnissa pääkaupungin sijaan, koska sisämaan alueilla oppilaitoksista valmistuvilla nuorilla ei ole samanlaisia uramahdollisuuksia, ja työttömyysluvut ovat yleisesti ottaen korkeampia. Hammashoidon alalla on ns. hammastu- 12 GATEWAY 2011

13 rismi muista EU-maista kasvussa erityisesti Mustanmeren rannikkoalueella. Rannikkoalueella hammaslääkäreiden työtilanne ja palkkataso ovatkin muuta maata parempia, mikä saattaa vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin alueella. Kielitaidon testaaminen ja kielen opettaminen Englannin kielitaidon testaukseen kannattaa valinnoissa kiinnittää huomiota eikä hakijoiden omaan ilmoitukseen tule sellaisenaan luottaa. Myös EURES:in rekisterissä olevat hakijat, joita Gateway:n valintatiimi haastatteli useita, ovat CV:ssään ilmoittaneet itse kielitaitonsa tason ja usein paremmaksi, kuin se todellisuudessa on. Projektissa haastatteluja toteutettiin Sofian lisäksi 80 km Sofiasta etelään sijaitsevan Kyustendilin alueella. Tuolloin kävi ilmi, että valtaosalla hakijoista ei ollut ilmoitettua englannin kielen taitoa. Sama tilanne lienee muillakin alueilla ja pienemmissä keskuksissa. Englannin kielen taito korreloi myös hakijan iän kanssa. killa kiinnostus muuttaa ulkomaille on muutenkin suurempi. Samalla voidaan varmistaa tutkinnon tunnustaminen ja nopea prosessi Valvirassa, kun tutkinnot ovat uudempia. Kielenopetuksessa kannattaa myös kokeilla lähtömaissa olevan kouluttajapotentiaalin kartoittamista ja käyttämistä. Näin erityisesti niillä aloilla, joilla työntekijältä edellytetään vain suomen kielen alkeet. Yhteistyötä olisi hyvä sopia sellaisten oppilaitosten välille, jossa valmistuvalle vuosikurssille voitaisiin opettaa vapaaehtoisena suomen kieltä. Tämä edellyttäisi kouluttajan löytämistä paikkakunnalta. Kouluttajaresurssien saamiseksi kannattaisi kehittää myös yhteistyötä Unkarin ja Romanian yliopistojen suomen kieltä pääaineena kouluttavien laitosten kanssa. Kouluttajaresurssin perehdyttämisessä voitaisiin hyödyntää esim. opiskelija- tai asiantuntijavaihto-ohjelmia. Tulevaisuuden haasteet Terveydenhuollon ammattialaa käsittelevän osion ja ammattialan kielenopetuksen tulee olla tärkeä osa lähtömaavalmennusta, koska ala on joka maassa tarkasti säänneltyä. Kohderyhmä on perehdytettävä ammattialaa koskeviin Mikäli rekrytoinneissa halutaan painottaa englannin kielen taitoa, kannattaa keskittyä oppilaitoksista valmistuviin ikäluokkiin. Yli 40-vuotiailla ainoa vieras kieli on hyvin usein venäjä. Nuorilla ikäluosuomalaisiin säädöksiin ja käytäntöihin riittävän perusteellisesti, mikä on myös otettava huomioon resursoinnissa. Hammaslääkäriryhmälle projekti toteutti ammattialaa käsittelevän osion videoneuvotteluyhteydellä Suomesta käsin. Kielikoulutusta varten kannattaisi pilotoida oppilaitosyhteistyötä perustamalla valittujen lähtömaiden oppilaitoksiin omia Suomi-luokkia. Käytännössä tämä voisi tapahtua tarjoamalla suomen kielen koulutusta normaalin opetusohjelman ohella vapaaehtoisena esimerkiksi viimeisen vuosikurssin opiskelijoille. Kannattaa selvittää myös olisiko osa opiskelusta tai harjoittelujakso ja siihen yhdistettävä kielenopetus mahdollisuuksia järjestää Suomessa esim. opiskelijavaihtona. Haasteena useilla aloilla tullee olemaan, onko suomalaisilla työnantajilla (esim. pk-yrityksillä) valmiutta maksaa kielikoulutusta sellaisilla aloilla, joilla varsinaisista työtehtävistä suoriutuu myös ilman suomen kieltä. Tällöin kielikoulutus saattaa jäädä alueellisten viranomaisten vastuulle Suomessa. Tästä ei kuitenkaan saatu projektin toteutusaikana näyttöä, koska yritysten rekrytointitarpeet mm. metallialalla tyrehtyivät ja projekti keskittyi terveydenhuollon alalle. Aurinko nousee Sofian ylle, myös tulevaisuudessa. GATEWAY

14 Kaisa-Leena Ahlroth, alueprojektipäällikkö, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Suomalaisesta toimintakulttuurista bulgarialaiseen ja päinvastoin Gateway- projektin kohdemaaksi täsmentyi projektin toteutusaikana tuore Euroopan Unionin jäsenvaltio Bulgaria. Maa on monille suomalaisille tuttu Mustanmeren turistikohteista, mutta maan toisella puolella sijaitseva pääkaupunki Sofia on useimmille oudompi tuttavuus. Tutuksi kaupunki tuli ainakin projektihenkilöstölle, josta osa työskenteli kaupungissa jopa useita viikkoja kerrallaan. 14 GATEWAY 2011

15 Projektin merkittävin yksittäinen tapahtuma Sofiassa oli järjestetty Osaamista ja liikkuvuutta seminaari. Seminaari oli ensimmäinen suomalaisbulgarialaisen yhteistyön tulos ihmisten, osaamisen, liikkuvuuden ja yritystoiminnan aiheista. Puhujina seminaarissa oli molempien maiden opetushallinnon, kauppakamarien, työ- ja elinkeinoelämän ja sisäasiainhallinnon edustajia johtavista asemista. Seminaariin osallistui 49 vierasta, joista puolet Suomesta. Suomesta saapuneille vieraille järjestettiin Gatewayn toimesta oheisohjelmaa seminaarin ympärille. Keskiviikkona järjestettiin B-to-B Meeting yritysvieraille liike-elämän yhteyksien parantamiseksi Suomen ja Bulgarian välillä. Tilaisuudessa esiteltiin lähinnä Pohjanmaan alueen elinkeinoelämää ja käytiin kahdenvälisiä keskusteluja tulkkien avustuksella asiakassuhteiden luomiseksi. Keskustelujen perusteella erityisesti suomalaisella metalliteollisuudella oli potentiaalia yhteistyöhön ja asiakkuuksiin Bulgariassa. Samoin tarvetta ja kiinnostusta oli naisyrittäjyysyhteistyölle ja alueelliselle rakennekehitystyölle. Maatalouden kehittäminen ja uudistaminen kaipasivat Bulgariassa ohjausta ja konsultointia. Tilaisuudessa oli läsnä 23 osallistujaa, joista puolet Bulgariasta. Suomalaisille osallistujille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua Gatewayn maatoimiston toimintaan, paikallisiin oppilaitoksiin ja opetushallinnon edustajiin. Verkostoitumista edistettiin mm. vastaanotolla suurlähetystössä ja yhteisillä päivällisillä. Bulgarialaiseen työkulttuuriin ja -tapoihin saatiin katsaus sofialaisen kielikoulun johtajan toimesta. Matkan tuloksena saavutetut odotukset suomalais-bulgarialaisen yhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi olivat korkealla. Bulgaria tarjoaa edelleen mahdollisuuksia tuoreen EU-jäsenyyden myötä suomalaiselle osaamiselle, sillä kehittämistarpeet ja -halu ovat merkittäviä. Haasteena yhteistyön jatkuvuudelle on projektitoiminnalle ominainen pitkäaikaisen rahoituksen puute ja etenkin liike-elämän varovaisuus maata kohtaan. Erilaiset toimintakulttuurit värittivät myös hankkeen aikaista yhteistyötä ja aiheuttivat hämmennystä niin projektihenkilöstölle kuin asiakkaillekin. Toimintakulttuurien erot ilmenivät kenties parhaiten sitoutumisessa ennakkoon tai viestintään. Asioita suunnitellaan ja niihin sitoudutaan lyhyemmillä valmisteluajoilla ja spontaanimmin kuin Suomessa. Bulgariassa henkilökohtaisten kontaktien, suositusten ja tapaamisten merkitys on Suomea suurempi niin liike-elämässä kuin yksityiselämässäkin. Projektin aikana solmitut kontaktit kantavat kuitenkin hedelmää myös jatkossa. GATEWAY

16 epäsopivan koulutuksen takia. Näiden puutteiden huomaaminen valintavaiheessa on säästänyt sekä osallistujat että projektin suurilta virhearvioinneilta, joissa panoksena olisi ollut kokonaisen perheen tulevaisuus. Aurora Vasama, koulutuskoordinaattori, Luksia aikuisopisto Kielikoulutuksesta lähtömaavalmennukseen Työn perässä ulkomaille lähteville osaajille suunnattu lähtömaavalmennus on vielä kehittämisvaiheessa oleva koulutuksen muoto, jonka mallista ei liene tarkkaa käsitystä. Kun liikutaan alueella, joka on melko tuntematon, jää ainoaksi vaihtoehdoksi pilotointi. Pilotointiin sisältyy valtava vastuu, koska siihen osallistuvat ovat oikeita ihmisiä, jotka asettavat alttiiksi elämänsä, perheensä ja tulevaisuutensa. Lähtömaavalmennuksen on siis oltava alusta asti päämäärätietoista, vastuullista ja pohdittua toimintaa, joka johtaa työntekijöiden turvalliseen laskeutumiseen suomalaiseen työelämään ja suomalaiseen arkeen. Gateway-projektissa on kokemusten perusteella löydetty tekijöitä, joista huolehtiminen on suoraan kytköksissä koulutuksen laatuun ja sen vaikuttavuuteen. Valintakriteerien tarkka määrittely Kun ulkomailta lähdetään rekrytoimaan työvoimaa, on selvitettävä ennalta kaikki alan koulutukseen ja työkokemukseen liittyvät vaatimukset, joita EU tai Suomi asettaa. Gateway-projektin kokemus on hoitoalalta ja alan vaatimusten monimutkaisuus on lopullisesti selvinnyt vasta projektin myötä. Monesta hyvästä hakijasta on jouduttu luopumaan esimerkiksi puutteellisen työkokemuksen tai Osallistujien kielitaidon vaatimusten osalta on pohdittava esimerkiksi sitä, millä kielellä muita kuin kielenopetuksen teoriaosuuksia käsitellään tai millä kielellä työhaastattelut tai perehdytys tapahtuvat. On kuitenkin otettava huomioon, että lyhyt koulutus ei heti anna valmiuksia työskennellä suomeksi, joten osallistujilla on oltava sellaisen kielen osaamista, jolla voi aloittaa työt Suomessa. Jos koulutuksen teoriaosuuksia ei ole mahdollista käsitellä osallistujien äidinkielellä, mikä olisi kaikkein paras vaihtoehto, olisi hyvä selvittää myös muita vaihtoehtoisia kieliä, joilla koulutus voidaan järjestää. Käytännössä yksinkertaisinta lienee kuitenkin edellyttää osallistujilta hyvää englannin kielen taitoa. Uusien EU-maiden elintaso-ongelmien takia jopa eläkeiän ylittäneet ihmiset ovat kiinnostuneita lähtemään ulkomaille töihin. Sen takia koulutukseen hyväksyttävien hakijoiden ikäraja on mietittävä etukäteen ja tuotava valintakriteereissä näkyviin. Valintakriteereistä kiinni pitäminen Usein kuulee mainittavan, että ulkomailta rekrytoitaessa on otettava huomioon kulttuurierot, mutta harvemmin eritellään, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Suomalainen tapa, jossa sääntöjä noudatetaan tiukasti sekä pidetään sitä yleisenä ajattelumallina, on melko poikkeuksellinen. Gatewayn kokemuksen mukaan esimerkiksi bulgarialaiset näkevät säännöt enemmänkin haasteina luovuudelle kuin varsinaisina rajoitteina. Sinnikkyys ja motivoituneisuus osoitetaan sillä, että asiaan palataan uudelleen ja uudelleen. Suomalaisin silmin saattaa vaikuttaa joskus nololta tai epätoivoiselta, ettei ihminen tunnu hyväksyvän ei-vastausta. Monet hakijat saattavat jopa tarjoutua osallistumaan omalla riskillään päästäkseen mukaan koulutukseen. Ketään ei kuitenkaan pidä hyväksyä osallistujaksi mistään muista syistä, kuin että hän on kaikki rekrytointikriteerit täyttävä ammattilainen, joka varmasti tulee rekrytoiduksi suomalaiseen työpaikkaan. 16 GATEWAY 2011

17 Koulutussisältöjen monipuolisuus ja järjestys Mitä aikaisemmin osallistujat tietävät, mihin he ovat menossa, sitä sitoutuneemmin he osallistuvat koulutukseen. Suomen kielen erikoislaatuisuus saattaa alkuvaiheessa pelästyttää, mutta mitä varmempia osallistujat ovat halustaan tulla nimenomaan Suomeen, sitä vahvempi heidän motivaationsa on kielikynnyksen yli kiipeämiseen. Tästä syystä pelkkä suomen kielen opettaminen ei riitä. Suomalaiseen työelämään kuuluvia perusasioita (työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työmarkkinajärjestöt, työehtosopimukset ja työsopimukset, palkkojen ja lomien määräytyminen, verotus ym.) ei myöskään voida ajatella integroitavaksi kevyesti suomen kielen koulutuksen joukkoon, vaan ne täytyy käsitellä selkeästi omina erillisinä teemakokonaisuuksinaan, mieluiten heti koulutuksen alussa. On myös tärkeää tuoda koulutukseen ammatillinen näkökulma ja oman alan suomalaiset säädökset ja toimintamallit. Kun jo alkuvaiheessa on selvää, millainen työtehtävä ja arki lähtijöitä odottavat, pelot ja hämmennys vaihtuvat sitoutuneisuuteen ja motivoituneisuuteen. Myös työnantajan vastaanottamisprosessi helpottuu ja työyhteisön mahdollisia ennakkoluuloja saadaan taltutettua, kun tulijoilla on tietoa suomalaisista säännöistä ja toimintatavoista. Kielen opetuksen pedagogiset valinnat ja osallistujien mahdollisuus intensiiviseen koulutukseen Lähtömaavalmennuksen kielikoulutuksen malliin kohdistuu valtavasti paineita. Toisaalta sen pitäisi antaa tukeva lähtökohta Suomessa jatkuvalle kielenoppimiselle, joten se ei saa jäädä turistikielikurssin fraasitasolle. Koulutuksen pitäisi luoda pohjaa aidolle kielen omaksumisprosessille sekä arjen ja asioiden hoitamisen selviytymiskielelle. Toisaalta osallistujille pitäisi tarjota Vieraan kulttuurin ymmärtäminen edellyttää nimenomaan paitsi oman kulttuurin arvostamista, myös sen perinpohjaista tuntemusta. heti kommunikaation välineitä ja nimenomaan omaan työhön liittyvää kieltä, jotta heille muodostuisi mahdollisimman pian tunne, että he alkavat saada kielen hallintaansa. Koulutukseen käytettävissä oleva aika on joka tapauksessa aivan liian vähäinen, jotta kieltä olisi mahdollista omaksua riittävästi. Gateway-projektissa tehtiin ratkaisu käyttää opetuskielenä englantia. Apukielen käyttäminen saattaa hidastaa suomenkieliseen kommunikointiin kiinni pääsemistä, mutta se antaa paremman mahdollisuuden kielen analysointiin ja selittämiseen. Ajan kanssa kilpaa juokseminen on kielen oppimisen suurin haaste. Mikäli osallistujat käyvät koulutuksessa töiden ohella, heidän jaksamisensa ja motivaationsa herpaantuu, kun itsenäisiä opiskelutehtäviä sisältävä ilta- tai viikonloppuopiskelu jatkuu useita kuukausia. Työnantajan olisi kohtuullista ja pitkällä tähtäimellä edullistakin tulla vastaan siten, että varmojen rekrytoitujen olisi mahdollista esimerkiksi vielä yhden kuukauden ajan käydä vastaanottavan työnantajan kustannuksella täysipäiväisesti suomen kielen kurssia. Lisäjakso voitaisiin järjestää joko Suomessa tai lähtömaassa, mutta varsinkin uusista EU-maista rekrytoitaessa ero elinkustannuksissa on Suomeen nähden niin suuri, että se olisi todennäköisesti edullisinta lähtömaassa. Osallistujille tarjottava tuki Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, tulee katkeamaton kontakti osallistujien kanssa. Kontakti ei saa jäädä sellaiselle tasolle, että osallistuja tapaa kouluttajaa ainoastaan ryhmässä. Hänelle on tarjottava mahdollisuus kysyä ja tuoda esiin mieltään askarruttavia asioita, ne on otettava vakavasti ja niihin on annettava vastauksia. Kontakti voi olla joko sovittu, toistuva kahdenkeskinen tapaaminen kouluttajan tai jonkun muun tukea antavan henkilön kanssa tai säännöllinen yhteys tulevan työnantajan edustajaan, mieluiten tulevaan esimieheen tai kollegaan. Lähtömaakoulutuksen tärkein tehtävä on varmistaa maasta toiseen muuttavan työntekijän riittävät valmiudet sekä hänen itsensä, perheensä että työnantajan näkökulmasta. Vaikka kielitaidon kehittyminen onkin avainasemassa, siihen keskittyminen ei saa jättää alleen muita tärkeitä näkökulmia. Kielitaito jatkaa joka tapauksessa kehittymistään suomenkielisessä työympäristössä. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin luoda molemminpuolinen luottamussuhde osallistujan ja tulevan työnantajan välille ja antaa selkeä kuva suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän rakenteesta. Oman projektimme Bulgarian kokemuksen valossa työntekijän turva ja suomalainen avoimuus näyttäisivät myös olevan vahvoja vetovoimatekijöitä, jotka auttavat jopa merkillisen kielen tuoman haasteen yli. GATEWAY

18 Myös kohdemaahan piti yrittää tutustua, mutta vaihtoehtoisia kohdemaita oli pitkään kolme, joista Bulgaria valikoitui lopulliseksi. Koska olin mukana vain osassa kokouksista, jouduin kokoamaan oman tietoni ja osaamiseni projektista melko irrallisista palasista. Sain kuitenkin aina tietoa, kun kysyin, ja pikku hiljaa koko kuva projektista alkoi muodostua. Huomasin, että projektin kokonaiskuvan hallinta oli tärkeää, koska tehtäväni eivät rajoittuneet vain suomen kielen opettamiseen, vaan minun oli hallittava monta muuta asiaa samanaikaisesti. Itse kouluttajaksi ja ulkomaille lähtemistä en kokenut ongelmalliseksi, koska en ollut lähdössä ensimmäistä kertaa ulkomaille töihin. Erityisenä haasteena pidin aikaa, koska tulevien opiskelijoiden oletettiin oppivan suomen kielen perusteita hyvin lyhyessä ajassa ja oman työn ohella. Työssä käyminen ja samanaikainen opiskelu ei ole helppoa; kaikista ei ole siihen. Tällöin kouluttajan rooli on erittäin tärkeässä asemassa. Toisena haasteena näin englannin kielen käytön opetuksessa. Olen kouluttanut maahanmuuttajia sekä kotoutumiskoulutuksessa että vapaan sivistystyön puolella. Yleensä opetus on tapahtunut suomen kielellä. Niillä, jotka käyttävät englantia välikielenään tai äidinkielenään, on ollut usein muita suurempia vaikeuksia suullisessa kielitaidossa. Uskon, että luottamus suomen kielen tuottamiseen on vahvempi, jos käyttää kohdekieltä myös opiskelun välineenä. Suomeen tulevilla sairaanhoitajilla painottui tietysti työn luonteen takia kommunikointi, niin asiakkaiden kuin työkavereiden kanssa. Projektimme koulutuksessa tehtiin kuitenkin tietoinen ratkaisu, että käytämme apukielenä englantia, jotta opiskeltavat rakenteet sekä sanasto saataisiin hallintaan nopeasti. Kolmantena haasteena ennen koulutuksen alkamista näin itse oppimisen. Mietimme koulutustiimimme ja myös koko projektiryhmämme kanssa, mitä tehdään silloin, kun nähdään, että opiskelija ei opikaan kieltä suunnitellusti. Kouluttajalla ei ole lyhyessä ajassa ja nopeatempoisessa opetuksessa kovin paljon mahdollisuutta auttaa ja keskittyä opiskelijaan, jolla on vaikeuksia kielen oppimisessa. Projektillamme oli kuitenkin vastuu myös siitä, että työnantaja saa niin ammatillisesti kuin kielellisesti osaavaa henkilökuntaa. Olin kouluttajana molemmissa Bulgarian koulutuksissamme. Syksyllä meillä oli Minna Mansikkala, kouluttaja, Luksia aikuisopisto Bulgariasta englannin kautta suomeksi siinä haastetta kuudeksi viikoksi Lähdin mukaan Gateway-projektiin noin kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun itse projekti oli alkanut. Alkuvaihe oli hyvin sekava, kuten varmaan oli muillekin projektimme tekijöille, koska ensi metrit olivat jo aiheuttaneet muun muassa ammattialan vaihdon. Alkuvaiheessa työni oli projektiin tutustumista, kokouksissa ja seminaareissa käyntiä ja samalla suomen kielen materiaalin tekemistä, ja tämä kaikki varsinaisen työn rinnalla. Oman materiaalin työstäminen ja kasaaminen oli ehkä kaikkein mielenkiintoisin osa. Käytimme siihen toisen kouluttajan kanssa kotoutumiskoulutuksessa tulleita ideoita, mutta mietimme usein myös ammatillista puolta. myös yhteistyökumppanimme kokoama hammaslääkäreiden ryhmä. Opetin molemmilla kerroilla sairaanhoitajia. Tämä antoi mahdollisuuden vertailla ryhmiämme. Ryhmät olivat selvästi erilaisia. Kun menin keväällä aloittamaan suomen kielen osuutta, ryhmässä piti olla 11 sairaanhoitajaa/lääkäriä/aviopuolisoa. Ensimmäisestä viikosta lähtien ryhmässä oli muutosta. Vaihtuvuus ja poissaolot vaikeuttivat eteenpäin pääsemisessä, kun aina oli joku poissa ja seuraavalla kerralla piti edellisen kerran asiat käydä jotenkin läpi alusta lähtien. Valitsin tässä sellaisen menetelmän, että ne opiskelijat, jotka olivat olleet paikalla, selittivät ydinasian bulgariaksi poissaolleille sillä tavalla kuin he olivat asian ymmärtäneet, ja sitten kaikki saivat kysellä minulta, jos he eivät olleet ymmärtäneet jotakin asiaa. Menetelmä tuntui toimivan kohtuullisesti eikä aikaa mennyt siihen, että joutuisin selittämään asian heille vieraalla kielellä. Kolmannella viikolla koulutuksemme ydinryhmä muodostui neljän henkilön kokoiseksi, joka oli sitten todella motivoitunut ja innostunut oppimaan. Oli mukavaa opettaa opiskelijoita, jotka olivat mukana täysillä. Ryhmän jäsenten välillä oli tietysti eroja oppimisessa. Keväällä jaoin kuuden viikon suomen kielen opetuksen puoliksi toisen kouluttajan kanssa. Siinä vaiheessa, kun toinen kouluttaja saapui, ryhmämme kahdelle sairaanhoitajalle oli jo työpaikat olemassa. Lääkärit olivat mukana omalla riskillä, mutta se ei vaikuttanut heidän opiskelumotivaatioon. Jälkimmäisessä osassa kouluttaja keskittyi erityisesti suulliseen tuottamiseen ja puheen ymmärtämiseen, koska olin omassa osuudessa käynyt läpi suomen kielen perusasiat. Kevään suurimmat haasteet olivat ehkä enemmän teknisiä ja paikallisuudesta johtuvia. Yhteiskunta ja ihmiset toimivat Bulgariassa eri tavalla kuin Suomessa, tietotekniikan kanssa oli joitakin ongelmia, ja Islannin tulivuoren purkaus toi oman jännityksen, mutta kaikesta selvittiin. Itse opetuksen kanssa ei ollut suuria ongelmia. Kielitaitotasotavoitteeksi olimme määritelleet A1.2. Taso ei ole kovin korkea, mutta vaatii ehkä enemmän ponnistelua, kun kieltä opitaan vieraana kielenä omassa maassa eikä toisena kielenä kohdemaassa. Tämäkin oli tavallaan yksi 18 GATEWAY 2011

19 haasteistamme. Käytimme paljon videomateriaalia internetistä. Myös muu projektihenkilöstömme osallistui autenttisen materiaalin hankintaan. Se, joka tuli käymään Sofiassa, toi tullessaan usein tuoreita lehtiä. Opetimme reilusti yli tavoitetason, sillä halusimme myös katsoa, meneekö joku sen yli. Syksyllä kouluttamaan lähteminen oli erilaista. Oli helppo mennä, kun tiesi paikat ja paikalliset kontaktimme. Syksyn sairaanhoitajien ryhmä oli jo lopullisessa muodossa, kun menin aloittamaan suomen kielen koulutuksen. Ryhmään liittyi mukaan myös yksi opiskelija, joka oli kiinnostunut suomen kielestä, ja hän toi omalla tavallaan piristävän vaikutuksen ryhmään. Syksyn ryhmä oli erilainen aloittaa myös sen vuoksi, että olin ollut syyskuussa haastattelemassa hakijoita eli olin tavannut jo tulevat opiskelijani. Syksyllä opetin suomen kielen osuuden kokonaan. Ryhmän motivaatio, kyky oppia ja mahdollisuus olla paikalla oli erilainen kuin keväällä. Etenemisvauhtimme oli huomattavasti hitaampi useista eri syistä. Syksyn opiskelijat eivät panostaneet suomen kielen opiskeluun vapaa-ajallaan samalla tavalla kuin kevään opiskelijat. Opiskelijoilla oli myös paljon työvuoroja kurssin aikana, mikä hidasti etenemistä. Käytin myös syksyllä samaa menetelmää kuin keväällä. Paikalla olijat selittivät poissaolijoille edellisen kerran ydinasioita päivän aluksi, jotta pääsisimme jatkamaan sujuvasti eteenpäin. Yksi suuri haaste oli täsmällisyys. Suunnittelin opetuksen aina useammalle henkilölle ja yritin painottaa puheen ymmärtämistä ja suullista tuottamista heti tunnin alusta. Usein paikalla oli kuitenkin vain yksi, muut tulivat myöhässä eri aikaan. Yhteiskeskustelut jäivät alussa vähäisiksi ja usein tuntui siltä, että junnasimme koko ajan paikallaan. Syksyn tasoerot olivat kevättä suuremmat. Hammaslääkäriryhmäkin tuntui oppivan nopeammin. Yritin pitää pääni kylmänä ja ajatella, että opetan ryhmääni sillä tasolla kuin se on mahdollista. Vastuu oppimisesta kolkutti takaraivossa. Ihmeisiin ei pysty aikarajoissa, jotka meillä oli, jos opiskelija ei pysty vastaanottamaan kieltä. Tulevaisuutta ajatellen koulutuksen pituuteen täytyisi kiinnittää huomiota. Se on tietysti myös rahakysymys. On tehtävä päätöksiä, mikä tämän kaltaisessa projektissa on tärkeintä. Syksyllä olin myös hammaslääkäriryhmän toisen suomen kielen kouluttajan eräänlaisena tutorina. Hän hyppäsi liikkuvaan junaan tietämättä projektista mitään, jolloin toimin perehdyttäjänä koulutuksen ohessa sekä Suomen päässä että Sofiassa. Se toi vaihtelua työhön, mutta myös kiirettä ja pitkiä päiviä. Muutoin syksyn suurimpia haasteita oli tietotekniikka. Toimiston verkkoyhteyksissä oli paljon ongelmia. Opetussuunnitelmat menivät nopeasti uusiksi, kun lauantaiaamuna huomasin, että verkko ei toimikaan ja olin ajatellut käyttää paljon internetiä päivän aikana. Sekä hammaslääkäreiden että sairaanhoitajien työhaastattelut tuottivat myös lisäjännitystä tekniikan kanssa. Koskaan ei voinut olla varma, toimiiko Skype-yhteys vai ei. Lisäksi meiltä hajosi yksi tietokone ja minun työpuhelinkin alkoi sekoilla ja elää omaa elämäänsä. Tällaisissa tilanteissa oli tärkeää, että sain yhteyden Suomeen nopeasti, ja Suomen päässä koulutussuunnittelija laittoi asiat välittömästi eteenpäin. Toimiston verkkoyhteyksille en mahtanut paljon mitään. Oli vaan odotettava kärsivällisesti. Kärsivällisyys onkin projektin aikana kasvanut huimasti! Bulgarialaiset ihmiset olivat pääsääntöisesti onneksi ystävällistä väkeä. Pidin tärkeänä sitä, että raportoimme viikoittain Suomeen koulutuskuulumisiamme, jotta muut projektihenkilöt pysyivät ajan tasalla. On vaikeaa hallita ja tehdä projektityötä, jos ei tiedä, mitä muut tekevät ja missä mennään. Koska projektimme oli jakautunut usean koulutusorganisaation kesken, tiedonkulku oli avainasemassa. Projektihenkilökunnan välinen tiedottaminen vaati kehittämistä, ja puhuimmekin siitä usein eli ongelma tiedostettiin. Olen opettanut ja tavannut myös alkukesästä Suomeen tulleita sairaanhoitajia Suomen päässä. On ollut ihanaa nähdä ja kuulla, miten heidän työnsä ja elämä Suomessa on sujunut. Viimeisessä viikkoraportissamme syksyn koulutuksen jälkeen totesin, että syksyn koulutusmatka oli haastava, mutta antoisa. Olen edelleen samaa mieltä, kuten myös koko projektista. Olen iloinen, että sain osallistua tähän hyvin vaihderikkaaseen projektiin. GATEWAY

20 Gateway-projektin kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat ja hammaslääkärit. Projekti toimi Bulgariassa ja rekrytoi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltoalalla toimiminen on erittäin tarkasti säänneltyä ja siten haasteellisimpia aloja työvoiman liikkuvuudelle. Projektin tarkoituksena on luoda eettisesti kestävä tuetun työperusteisen maahanmuuton malli. Sairaanhoitajien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyy jatkuvasti. Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivustolla avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt sadalla viime vuodesta. Lähitulevaisuudessa tilanne tulee yhä heikkenemään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Sairaanhoitajien ammattitaidon tunnustaminen perustuu sekä lakiin ja asetukseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä että direktiiviin ammattipätevyyden tunnustamisesta. Sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistuksen ja oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa. Oman haasteensa projektin toiminnalle on tuonut se, että Suomessa ei ollut aiemmin tunnustettu yhtäkään bulgarialaista sairaanhoitajan tutkintoa. EU-maiden kansalaisilla sairaanhoitajan laillistuksen voi saada automaattisesti, mikäli hakija on suorittanut EU-kriteereiden mukaisen sairaanhoitajan tutkinnon. Hakijan tutkinto voi olla myös vanhempi, mutta silloin olennainen seikka on, että hän on toiminut Tunnistamisesta tunnustamiseen Katja Lehtonen, asiantuntija alueprojektipäällikkö, Hyria Koulutus Oy Sairaanhoitajien ammattitaidon tunnistaminen GATEWAY projektissa sairaanhoitajana yhtäjaksoisesti kolme vuotta viimeisen viiden vuoden aikana. Silloin ammattitaidon katsotaan olevan ajan tasalla ja hakijan tutkinto voidaan tunnustaa. Koimme projektin aikana konkreettisesti sen, että direktiiviä on noudatettava kirjaimellisesti. Ensimmäisessä ryhmässä lähtömaakoulutukseen valittiin sairaanhoitaja, jolla oli kolme vuotta työkokemusta viiden vuoden aikana, mutta työsuhteiden välillä oli taukoja. Tämän vuoksi hänen tutkintonsa tunnustaminen oli haasteellista kaikille osapuolille. Gateway-projektin syksyn ryhmän rekrytointihaastatteluissa oltiin kontaktissa yli 60 ehdokkaaseen, jotka olivat halukkaita hakeutumaan lähtömaavalmennukseen Sofiassa. Aiemmista kokemuksista viisastuneina teimme selkeän valinnan siitä, että ryhmään valittiin vain ns. automaattisen tunnustamissäännön täyttäviä hakijoita, joille ei tule ongelmia tutkintoa tunnustettaessa Suomessa. Toinen kriteeri oli sellainen englannin kielen taito, jolla voi osallistua englanninkieliseen lähtömaavalmennukseen. Gateway-projektin lähtömaavalmennuksessa valmennettiin ammattilaisia suomalaiseen työelämään. Tämän tavoitteen täyttämisen kannalta oli tärkeää, että osallistujilla ja opettajilla oli yhteinen kieli. Hakijan kannalta laillistusprosessi muuttuu haastavammaksi silloin, kun tutkinnon suorittamisesta on aikaa, eikä vaatimus työkokemuksesta (3/5) täyty. Tässä tapauksessa hakijan tutkintotodistukset lähetetään sairaanhoitajia kouluttavaan ammattikorkeakouluun ja pyydetään lausunto, jossa hakijan tutkintoa vertaillaan suomalaisen tutkinnon vaatimuksiin. Lausunnon perusteella Valvirassa päätetään korvaavista toimenpiteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joko hakija osallistuu suomenkieliseen kelpoisuuskokeeseen Valviran määräämässä oppilaitoksessa tai hänelle määrätään sopeutumisaika. Sopeutumisaikana hakija toimii ohjauksen alaisena sairaanhoitajan tehtävissä Valviran määräämään ajan, joka on enimmillään kaksi vuotta. Valviran lopullinen päätös ammattitaidon tunnustamisesta perustuu pääasiassa ohjaajan lausuntoon ja tehdään yleisen tunnustamisjärjestelmän mukaisesti. Käytännössä tämä on erittäin haasteellinen prosessi sekä työnantajalle että ulkomaalaiselle työntekijälle. Tämän haasteellisuuden vuoksi rajasimme monia motivoituneita ja hyvän tuntuisia halukkaita valmennusryhmän ulkopuolelle syksyn 2010 valinnoissa. Valvira voi myös hylätä hakemuksen katsoessaan, ettei tutkinto ole direktiivin mukainen ja koulutus eroaa olennaisesti suomalaisesta sairaanhoitajan koulutuksesta, eikä hakijan työkokemuskaan täytä vaatimuksia. Käytännön esimerkkinä tästä olivat välskärin tutkinnon suorittaneet hakijat. Bulgariassa kyseinen tutkinto sijoittuu sairaanhoitajan ja lääkärin välille, mutta direktiivin mukaisesti kyseinen tutkinto ei ole siirrettävissä muihin EU-maihin. Asia tarkistettiin Valvirasta, eikä Suomessa voida tunnustaa tutkintoa, jota suomalaisessa tutkintojärjestelmässä ei ole. Yhteistyö Valviran kanssa on ollut hedelmällistä ja tarpeellista projektin onnistumiselle. Keskustelu ja konkreettisten ohjeiden saaminen on auttanut eteenpäin erilaisissa haasteellisissa tilanteissa osaamisen lisääntyessä matkan varrella. Valvira ei ota kantaa EU-kansalaisten kielitaitoon, vaan työnantaja määrittelee riittävän suomen kielen taidon sairaanhoitajan työtehtäviin nähden. Gatewayprojektin kautta rekrytoitavilta edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Työskentelykieli osallistujilla on aluksi englanti, joka väistyy suomen kielen taidon kehittyessä. Suomen kielen koulutusta on jatkettu Suomessa. 20 GATEWAY 2011

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ OPAS Pro-Sourcen asiantuntijat Markku Kaijala ja Lasse Pehto kertovat, miten vältät viisi kardinaalivirhettä rekrytoinnissa. VIRHE 1: ET OIKEASTI TIEDÄ, MITÄ ETSIT

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot