Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme?"

Transkriptio

1 Työperusteisen maahanmuuton kaari mitä opimme? GATEWAY

2 Hyria Koulutus Oy:n Ari Orelma ja Kai Heimonen verkostoitumassa Bulgarian Sofiassa. Maahanmuutto-osasto 2 GATEWAY 2011

3 Päivi Jylli, projektipäällikkö, Luksia Aikuisopisto Työvoimaa tarpeeseen Gateway-projektissa etsittiin ja luotiin hyviä käytänteitä kansainvälisten ammattiosaajien rekrytointiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamiseen. Hyväksi havaittujen käytänteiden turvin yritykset ja yhteisöt saavat tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa sekä turvaavat toimintansa jatkuvuuden ja laajenemisen. Samalla ne saavat välineitä, joiden avulla johtaa monimuotoista työyhteisöä. Projektin verkostossa oli lisäksi mukana laaja joukko toimijoita. Gatewayn toteuttajat olivat Luksia Länsi- Uudenmaan aikuisopisto, Hyria koulutus Oy ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Projektin tehtävänä oli ratkoa tulevaisuuden työvoimapulaa ammattiosaajien työperusteisen maahanmuuton keinoin. Projektia rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-keskus, toteuttajaorganisaatiot ja niiden alueiden kunnat sekä Sisäministeriön TL 4 Matto-hankeverkoston kautta tulleet että Gateway-projektin hankkimat työnantaja-asiakkaat. Projektia toteutettiin Projektin lopputuloksena on toimintamalli, joka helpottaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointia ja kattaa koko rekrytointiprosessin lähtömaasta Suomeen. Miksi aikuisoppilaitosten johto halusi panostaa työperusteisen maahanmuuton toimintamallin kehittämiseen? Aikuiskoulutuskeskusten perustehtävä on tarjota elinkeinoelämän tarpeisiin pätevää ja osaavaa työvoimaa sekä ennakoida tulevia työvoimatarpeita. Eläköitymisen myötä työvoiman tarve kasvaa, mutta työvoiman tarjonta vähenee jatkuvasti ikäluokkien pienentyessä. Suomi ei selviydy ilman erilaisia, uusia, huolella testattuja ratkaisumalleja. Työvoimatarpeen ratkaisemiseen ei riitä yksi tai kaksi keinoa, vaan tarvitaan laaja keinovalikoima sekä yhteiskunnan eri osapuolten ennakkoluulotonta yhteistyötä. EU:n sisämarkkina-alueella kyse on työvoiman liikkuvuudesta, jonka on määrä täyttää molempien maiden akuutteja tarpeita. Kun toisessa EU-maassa on koulutettua työvoimaa vailla työtä ja toisessa työvoimapulaa, on tärkeää kehittää eettisesti kestäviä, testattuja toimintamalleja tukemaan EU-maiden välistä liikkuvuutta. GATEWAY

4 Gatewayn taustaa ideasta yhteistyöksi Petteri Sarvala, koulutusjohtaja, Luksia Aikuisopsto Gatewayn projektihenkilöstöä kesäisissä tunnelmissa Kokkolassa kesäkuussa Petteri Sarvala toinen oikealta. Idea Gateway-projektista syntyi tilanteessa, jossa kotimarkkinoilla ei enää ollut saatavilla riittävästi työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Usea aikuiskoulutuskeskus oli tuolloin mukana kahdella verkostoitumismatkalla Kiinaan, tavoitteena tukea oman elinkeinoalueen yrityksiä toiminnan laajentamisessa, mahdollisessa ulkomaankaupan käynnistämisessä/laajentamisessa sekä rekrytoinnissa, jossa yksi vaihtoehto oli työperusteinen maahanmuutto. Luksia aikuisopiston, silloisen Innofocuksen elinkeinoelämän verkostolla oli tuolloin kova metalliosaajien tarve Karkkilassa, kuten muidenkin oppilaitosten verkostoilla omilla alueillaan. Verkostoitumismatkoilla muodostui oppilaitosverkosto, joka teki tiivistä yhteistyötä ja suunnitelmia siitä, miten edetään, kun ollaan takaisin kotimaassa. Ensimmäisen Kiinan matkan aikana muotoutui oppilaitosverkosto, ja toisella täsmennettiin suunnitelmia tuottaa 4 GATEWAY 2011 yhteinen hanke palvelemaan kunkin koulutusorganisaation ympäröivää elinkeinoelämää. Kun aikuiskoulutuskeskuksille annettu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä oli vasta vakiinnuttamassa jalansijaa, hankeidea vastasi kaikilta osin erinomaisesti aikuiskoulutuskeskusten uusiin painotuksiin toimia edelläkävijänä yhteistyössä työelämän kanssa. Suunnittelemassa mukana olivat Keski- Pohjanmaan aikuisopiston rehtori Tapani Salomaa, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen silloinen apulaisrehtori Kirsti-Liisa Virta, Adultan koulutuspäällikkö Erkki Leppänen ja meiltä Innofocuksesta allekirjoittanut. Silloisessa työvoimapulatilanteessa oli alueellisia ja alakohtaisia painotuksia, mutta kaikille oppilaitoksille yhteinen toimiala oli metalli. Samalla matkalla aukesivat myös ns. kotouttamisrahaston hankehaut kolmansiin maihin (SOLID), johon hanke työstettiinkin. Sen hakukierroksen rahoitus suuntautui kuitenkin muihin painopisteisiin. Itse hankeidea kuitenkin oli, ja on mielestäni yhä tänä päivänäkin validi, joten ESR-rahoituksen toimintalinja 4:n tultua hakuun, syntyi Gateway-hankehakemus aikaisemmin jo huolella pohjustetun hankeaihion pohjalta. Keväällä 2008 rahoittaja näytti hankkeelle vihreää valoa ja rahoitusneuvottelut käynnistyivät heti kesän jälkeen. Todettakoon, että samaan aikaan osa hanketoteuttajien verkostosta teki myös paljon muuta kv-toimintaan tähtäävää yhteistyötä mm. Finnpron kanssa, joten voi sanoa monen raudan olleen tulessa. Tätä hanketta ei olisi syntynyt pelkästä työvelvollisuudesta, vaan kaikilla toimijoilla oli asiaan vahva palo/intohimo ja hanketta työstettiin verkostoitumismatkalla ja sen jälkeen intensiivisesti. Toimijoilla oli muotoutunut yhdessä selkeä näkemys aikuiskoulutuskeskusten merkittävästä roolista ikääntyvässä EU:ssa, jossa elinkeinoelämän pyörien liikkeellä pitäminen on yksi hyvinvointivaltioiden keskeisin perusta. Julkisista organisaatioista aikuiskoulutuskeskusten vahvuutena on kyllin nopea reagointivaste elinkeinoelämän nopeisiin tarpeisiin liittyen yritysten työvoimatarvekysyntään.

5 MATTO-verkostoa ja Gateway-projektin johtoa Suomen Bulgarian suurlähetystössä. Työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelma käynnistyi toden teolla alkuvuodesta 2009, kun työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja sisäasiainministeriön toimeenpanema MATTO-tukirakenne aloitti toimintansa. ESR-ohjelmakauden hitaasta käynnistymisestä huolimatta oli moni ESR:n toimintalinjasta 4 rahoitettu projekti ehtinyt jo käynnistää toimintansa. Projektien toiminnot ja tavoitteet vaihtelivat suuresti työvoiman rekrytoinnista sen kouluttamiseen ja asettautumisen tukemiseen. Osalle projekteista oli sälytetty alueensa yleisiä maahanmuuttoasioiden koordinointitehtäviä, kun taas joissakin kehitettiin valtakunnallisesti tai jo lähtömaissa hyödynnettäviä välineitä ja menetelmiä. Kehittämisohjelman projektien yhteistyöverkoston toiminnan käynnistyttyä Gateway profiloitui nopeasti kunnianhimoiseksi projektiksi, jossa tavoiteltiin varsin laajan kokonaisuuden luomista. Tavoitteena oli kehittää, pilotoida ja mahdollisuuksien mukaan myös etabloida kokonaisvaltainen, oman alueen tarpeisiin sopiva malli, joka kattaisi koko työvoiman maahanmuuton toimintaketjun. Gatewayn toiminta on ollut alusta alkaen perusteellista ja pitkäjänteistä. Niin oman alueen kuin työvoiman lähtömaiden tilanne kartoitettiin perusteellisesti, ja molempiin päihin rakennettiin tulevan toiminnan pohjaksi kattava yhteistyöverkosto. Lopulliseksi lähtömaaksi vali- Tapani Kojonsaari, projektipäällikkö, Sisäasiainministeriö /MATTO-tukirakenne Gateway-projekti työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelmassa koitui selvittelyjen jälkeen siihen asti ainakin työvoiman lähtömaana hieman vähemmän tunnettu Bulgaria, jonne projekti on rakentanut toimivan kumppanuuskuvion. Suomalaisten ja bulgarialaisten viranomaisten sitouttaminen, laadukkaasti järjestetyt koulutukset ja eri osapuolten oikeuksia kunnioittava, sovitut velvoitteet toteuttava toiminta ovat esimerkkejä niistä keinoista, joilla Gateway on tavoitteisiinsa pyrkinyt. Gateway-projektin henkilöstö on alusta asti ollut erittäin aktiivinen. Sen merkitys koko työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelmayhteistyön käynnistymiselle ja kehittymiselle on suuri. Projektin ulospäin suuntautunut ja kunnianhimoinen henkilöstö toimi merkittävänä vastuunkantajana ja generaattorina useissa kehittämisohjelmaverkoston teemoissa ja ideoinneissa. Ajoituksellisesti Gatewayn sen paremmin kuin minkään muunkaan työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelman ns. rekrytoivan projektin toiminta ei olisi voinut osua juuri huonommin kuin nyt tapahtui. Projektien suunnittelunaikainen työvoimapula muuttui nopeasti toiminnanaikaiseksi työttömyyden kasvuksi: yksi rekrytoivien projektien tärkeimmistä kriteereistä eli työnantajien sitouttaminen mukaan toimintaan on osoittautunut huomattavan vaativaksi ja resursseja kuluttavaksi. Gatewayn kokemukset niin koti- kuin lähtömaassakin ovat arvokkaita ja tulevat osaltaan vaikuttamaan työvoiman maahanmuuton toimintojen kehittämiseen. Toiveena on, että Gatewayta toimeenpanevat tahot pystyvät jatkossakin hyödyntämään projektissa huolellisesti tehtyä työtä. Kehittämisohjelman näkökulmasta puolestaan on erittäin tärkeää, ettei ESR-rahoituksen loppuminen katkaise Gatewayssa mukana olleiden osaavien toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta työvoiman maahanmuuton kehittäjien kanssa. GATEWAY

6 Vyyhdeistä lankoihin, haasteista ratkaisuihin Ennen minulla oli viisi periaatetta lastenkasvatuksesta, mutta ei yhtään lasta. Sen jälkeen minulla oli viisi lasta, mutta ei yhtään periaatetta. On kovin erilaista suunnitella kuin elää suunnitelmia todeksi. Päivi Jylli, projektipäällikkö Gateway-projekti Työperusteisen maahanmuuton vaiheet oli helppo suunnitella. Tarvitaan työpaikka, työnantaja, työsopimus, muutto, riittävä ammattitaito, pätevyys, kielitaito, perehdytys sekä paperi- ja käytännön asiat uudessa maassa sekä koko toimintaan eettiset periaatteet. Periaatteessa yksinkertaista ja selkeää. 6 GATEWAY 2011 Haasteet alkoivat vasta käytännön sekoittaessa hienot periaatteet. Suomi ei välttämättä ollutkaan vetovoimainen ykköskohde kylmine talvineen ja outoine kielineen. Erillisiksi vastuualueiksi paloitellut osaset menivät limittäin, lomittain ja osin päällekkäin. Eettiset periaatteet oli lopulta ainoa periaate, josta ei oltu valmiita tinkimään. Kaikilta muilta osin oli joustettava, jotta prosessin tärkein osanen asiakas saisi mitä tarvitsi ja halusi. Asiakkaan tarpeiden selvittäminen oli haastavaa. Työnantaja, työntekijä ja työyhteisö halusivat toki mahdollisimman mutkatonta etenemistä ja keskinäistä onnistunutta yhteistyötä. Vaikka keskeiset periaatteet olivat aina samat, odotusten, toiveiden ja oletusten erilaisuuden lisäksi suomalaisten järjestelmien valmistautumattomuus työperusteiseen maahanmuuttoon aiheutti ylimääräistä kitkaa. Työsopimuksen tekeminen työpaikan tietojärjestelmässä vaati suomalaisen henkilötunnuksen, jonka puolestaan sai vasta kun oli esittää Suomessa tehty työsopimus. Asiakkaat kiersivät yhdessä kehää. Nämä ja monta muuta

7 Gateway-projektin henkilöstöä kesällä 2009 Kokkolassa. asiaa kytkeytyivät vyyhdeiksi, joiden purkaminen vaatii keneltä tahansa saati suomen kielen alkeet vasta hallitsevalta maahanmuuttajalta sitkeyttä, sitkeyttä ja sitkeyttä. Tie työperusteiseksi maahanmuuttajaksi ei ollut alkuunkaan esteetön. Ehkä osin siitäkin syystä työpaikan perässä muuttaminen on yksi harvinaisimpia välittömiä syitä muuttaa Suomeen. Vastaan tulleiden vyyhtien aukaiseminen hankkeen turvin ei ollut vaikeaa. Viranomaisyhteistyössä löytyi joustavuutta. Eri osapuolet ymmärsivät hyvin tilanteiden outouden Suomessa, ja pulmaan kuin pulmaan saatiin ainakin ainutkertaisia ratkaisuja, jotta prosessi ei pysähtynyt yhteenkään esteeseen. Haluamme seuraavassa valottaa niitä moninaisia tilanteita ja tapahtumasarjoja, joihin päädyimme pilotoidessamme luomaamme työperusteisen maahanmuuton toimintamallia. Jotta muut voisivat hyödyntää kokemuksiamme, yritämme valottaa eri vaiheiden keskinäistä yhteyttä sen sijaan, että kuvaisimme vaiheet täysin erillisinä, toisistaan riippumattomina. Niitä varten, jotka haluavat tutustua kuhunkin prosessiin erillisenä, olemme liittäneet julkaisumme loppuun prosessikuvaukset sellaisina kuin ne laatimassamme toimintamallissa ovat. Uskomme kuitenkin, että parhaan kuvan tekemisistämme saa vasta lukemalla käytännön kokemuksiamme ja prosessikuvauksia yhdessä. Samalla toivomme pystyvämme valottamaan oman kokemuksemme ja näkemyksemme pohjalta sitä riskiä, joka syntyy, jos työperusteisen maahanmuuton vaiheet paloitellaan toisistaan liian erillään toteutettaviin vaiheisiin. Tällöin asiakkaan tehtäväksi voi viime kädessä jäädä se kaikkein haastavin osuus; pitää käsissään erilaisia lankoja ja palveluja ja yrittää sovittaa niitä yhteen, sen sijaan, että hänen tarpeisiinsa syntyisi räätälöity ja viimeistelty kokonaisuus. Harva ensikertalainen voi onnistua täydellisesti. Sama pätee myös hankkeisiin. Vaikka hankkeen toteuttajat ovat vahvoja ammattilaisia omilla osaalueillaan, uusia toimintamalleja voi syntyä vain tekemällä asioita uudella tavalla, heittäytymällä yhdessä tuottamaan uudenlaisia palveluja uusiin tarpeisiin. Kun kaikki on uutta uudet tarpeet, uudet asiakkaat, uudet yhteistyökumppanit ja uudet toimijat tekemässä yhdessä uusia asioita vaaditaan jatkuvaa joustavuutta sekä samaan aikaan kirkasta näkemystä toiminnan yhteisestä tavoitteesta. Itsetarkoitus ei saakaan olla virheiden välttäminen, vaan niistä oppiminen. Hyrian alueprojektipäällikkö Veli-Pekka Moisalon yksi mielilausahdus oli, että ei se ole tyhmä, joka tekee virheitä vaan se, joka ei opi niistä. Virheistä on pyritty oppimaan. Toimintaa on testattu ennakkoluulottomasti tavalla A ja tavalla B sen sijaan, että olisi tiukasti, ja myös jäykästi, pidetty kiinni yhdestä ainoasta oikeasta tavasta toimia. Yhtä oikeaa tapaa ei varmasti ole, sen totesi jo projektin ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa vuorineuvos Jaakko Ihamuotila, kun pohdittiin mahdollisuuksia luoda toimintamalli työperusteiseen maahanmuuttoon. Toimintamalli on nyt luotu, ei ainoa oikea eikä täydellinen, mutta pyrimme tässä oppimiskokemustemme yhteenvedossa välittämään mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan siitä, mitä on opittu, mitä nyt ehkä tekisimme toisin ja mitkä ratkaisut osoittautuivat toimiviksi ja miksi. GATEWAY

8 Veli-Pekka Moisalo, alueprojektipäällikkö, Hyria Koulutus Oy Työvoimapulasta ratkaisuihin Alussa en osannut, enkä ymmärtänyt mitään, mutta jo parin viikon kuluttua työ alkoi sujumaan Suomalaisen työvoiman demografista kehitystä ei voi estää eläkeiän muutoksilla eikä muillakaan poliittisilla päätöksillä. Jos halutaan säilyttää nykyinen talouskasvu ja -kehitys, on työvoimaa saatava enemmän työmarkkinoille. Helsingin kaupunki on Suomen talousveturi, jossa maahanmuuttajien osuus asukkaista on 10 prosenttia. Tästä luvusta vain pieni osa on turvapaikan hakijoita suuren osan ollessa suuren osan ollessa muista syistä maahanmuuttaneita. Tulevaisuuden liiketoiminnassa tulevat menestymään ne yritykset, jotka osaavat ottaa tämän reservin käyttöön mahdollisimman aikaisin. Tämä lainalaisuus tulee ulottumaan koko Suomeen varsin nopealla aikataululla. Organisaatiot rakentavat tulevaisuuttaan kiristyvillä työvoimamarkkinoilla luomalla itsestään imagoa. Viisas organisaatio jättää portteja auki ja on valmis keskusteluun, vaikka akuuttia työllistämisen mahdollisuutta ei juuri kyseisellä hetkellä olekaan. Jos organisaatiolla on Jokainen työnantaja koosta riippumatta elää kahdessa todellisuudessa. Toinen on jokapäiväinen arjessa selviytyminen, jossa on turvattava kassavirta ja ratkaistava perusliiketoiminnan kysymyksiä. Toinen todellisuus on organisaation vision taso, jossa on nähtävä arjen yli ja pystyttävä turvaamaan omaa menestymistä 1 3 vuoden päähän. Vuonna 2008 alkanut kansainvälinen taloustaantuma tuli nopeasti ja hiljensi monen toimialan dramaattisesti loppupuolella elpyminen on alkanut melkoisen vauhdikkaasti usealla toimialalla. Kehitys ei ole kuitenkaan ollut yhdenmukaista. Sama lainalaisauus toimii myös työvoimamarkkinoilla. positiivinen asenne maahanmuuttajien työhönottoon, ei siis pelkkään työllistämiseen, vaan työvoiman palkkaamiseen organisaation tarpeeseen, jättää organisaatio portit auki tulevan varalle. Gateway rekrytoi sairaanhoitajia Bulgariasta Suomeen Länsi- ja Keski-Uudellemaalle sekä Kanta-Hämeeseen. Vierastyövoima on usein työvoimapuskuri, 8 GATEWAY 2011

9 siirtymäaikaan, jos vain sai varmuuden kestosta. Kielitaitokysymyskin on osoittautunut yleensä helpommaksi pähkinäksi. Tässä tilanteessa erottautuvat ne organisaatiot, jotka visioivat omaa tulevaisuuttaan hieman pidemmälle. Näillä työnantajilla on usein kokemuksia virolaisista tai muista lähialueen hoitajista. Uusia EU-hoitajia on haluttu rauhassa kokeilla pilotteina omassa organisaatiossa tulevaa ennakoiden. Kirjaaminen on yksi haastavimmista työtehtävistä, mutta harjoitus tekee mestarin. jota pystytään sääntelemään helposti, koska työsuhteet ovat usein määräaikaisia. Pidemmällä aikajänteellä Suomi tarvitsee kaiken sen työvoiman, jota on saatavilla. Tulevaisuudessa ei ole enää varaa työvoimapuskuriin nykyisessä merkityksessä, vaan koko työvoima on osa yhtä ja samaa kokonaisuutta. Eriarvoistaminen vähentää motivaatiota ja luo yhteiskunnallisia ongelmia. Gatewayn palvelu käynnistyi aikana, jolloin taloustaantuma oli tulossa päälle ja työpaikkojen hankinta muista EU-maista tuleville oli haasteellista. Sairaanhoitajista oli kuitenkin kysyntää ruuhka-suomessa. Korostetun merkityksen on saanut tutkinnon tunnustaminen ja ammatin harjoittamisoikeuden saaminen Suomessa. Jokainen uusi sairaanhoitaja aloitti ensin lähihoitajan tehtävissä, jotta kieli ja työtavat tulisivat tutuiksi. Epävarmuus siirtymävaiheen pituudesta on osoittautunut usein kompastuskiveksi. Työnantajista osa oli valmis vaikka useamman vuoden Yksi keskeinen keskustelun aihe on hoitajien pysyvyys. Mikä takaa, ettei hoitaja Suomeen tullessaan irtisanoudu nopeasti ja tehty perehdyttämistyö valu muiden eduksi? Tämä kysymys pitää nähdä samaa taustaa vasten kuin kantaväestönkin kohdalla. Työnantajien pitää pystyä luomaan yrityksestään niin houkutteleva, että irtisanoutumisen mahdollisuus minimoituu. Vapaassa EU:ssa henkilöstöä ei voida sitoa millään laillisilla keinoilla; pois lukien jotkin erityisammatit. Sitouttamisen keinojen tulee olla porkkanaa. Vastaukset ovat pääosin samat kuin kaikilla: hyvä esimiestyö, kannustava ilmapiiri, työhyvinvoinnista huolehtiminen, avoin vuorovaikutus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, taloudelliset edut jne. Taloustaantuman jälkeen työnantajien kiinnostus EU-maista tuleviin hoitajiin on kasvanut ja ymmärrys vierastyövoiman tarpeesta on lisääntynyt pienen notkahduksen jälkeen. Taloudelliset ja toiminnalliset tarpeet tuovat sen myötä maahanmuuttajat yhä voimakkaammaksi tekijäksi työmarkkinoilla. GATEWAY

10 Projektikoordinaattori Kari Hakola Hyria Koulutus Oy:stä ja rehtori Tapani Salomaa Keski-Pohjanmaan aikuisopistosta menossa vierailulle Suomen suurlähetystöön Bulgariassa. Taustaa Osana Gateway-projektia toteutettiin vuoden 2010 aikana Bulgarian Sofiassa kolme lähtömaavalmennusta Suomeen työhön aikoville bulgarialaisille terveydenhuollon ammattilaisille. Samalla testattiin, miten rekrytointia voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä. Gateway:n kumppanioppilaitoksena toimi Bulgarian keskuskauppakamarin koulutuskeskus NCVT within BCCI (jäljempänä NCVT), jolla on Bulgariassa kattava kontaktiverkosto eri ammattialojen oppilaitoksiin ja keskeisiin toimijoihin. Gateway:n projektihenkilöstö koordinoi rekrytointia ja koulutusta NCVT:n tiloissa toimineessa maatoimistossa. Ensimmäinen lähtömaakoulutusjakso toteutettiin maalis-toukokuussa 2010 ja toinen loka-joulukuussa Kevään ja kesän aikana keskityttiin tiedotukseen ryhmille sairaaloissa ja oppilaitoksissa sekä henkilökohtaisesti Bulgarian EURES:n ja NCVT:n tiedotuksen kautta kontaktin saatuihin hakijoihin. Maatoimisto vastasi hakijoiden tiedusteluihin sähköpostitse ja haastattelemalla heitä. Kari Hakola, projektikoordinaattori Hyria Koulutus Oy Bulgariasta Suomeen - kokemukset työperäisen maahanmuutonrekrytointi pilotista Bulgaariassa 2010 Lähtömaakoulutus oli osallistujille maksuton, mutta Suomeen muutossa on edellytetty valmennuksen suomen kielen osuuden tavoitteiden saavuttamista (A1.2-A taso), varmistettua työpaikkaa sekä aktiivista osallistumista kielen opetuksen lisäksi suomalaiseen työelämään perehdyttävään kolmen viikon mittaiseen jaksoon. Rekrytoinnissa Gateway vastasi lähtömaassa työnhakijoiden esivalinnoista (valinnoista koulutukseen). Rekrytointipäätökset teki aina työnantaja, jolle tarjottiin mahdollisuus työhaastatteluun videoneuvotteluyhteyden kautta. Hammaslääkäreiden rekrytoinnissa tehtiin yhteistyötä Healthia Oy:n kanssa, joka vastasi Suomessa työnantajayhteyksistä ja Bulgariassa hammaslääkäreiden rekrytointihaastattelusta. Osallistujavalinnat Gateway:n syksyn koulutuksiin tehtiin Sofian alueelta ilmoittautuneiden joukosta. Alueella oli jo keväällä tehdyn tiedotuksen ansiosta saatu näkyvyyttä. Mitä opittiin? Gateway-projektissa lähtökohtana oli oppilaitosyhteistyön kehittäminen edistämään työvoiman liikkuvuutta, jolloin ensisijainen tapa tiedottaa opiskelijoita 10 GATEWAY 2011

11 Bulgarian Keskuskauppakamarin varajohtaja Georgi Stoev oli Kari Hakolan läheinen yhteistyökumppani hankkeen aikana. oli paikallisen oppilaitoksen kontaktien kautta. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin oppilaitoksissa ja sairaaloissa. Lisäksi tiedotuskanavana käytettiin työhallinnon EURES-palvelua, radiota ja lehti-ilmoitusta. Tiedotus- ja valintaprosessissa nousi esiin kaksi merkittävää asiaa. Projektin valinnoissa painotettiin englannin kielen taitoa, jotta maahanmuuttajilla olisi Suomessa työpaikallaan lähtömaavalmennuksessa opitun A.1.2-A.1.3 -tason suomen kielen lisäksi toinen apukieli. Usein hakijat ilmoittivat englannin kielen taitonsa todellista paremmaksi, vaikka osaamista esim. puhua käytännön tilanteissa tai edes vastata yksinkertaisiin kysymyksiin ei ollut lainkaan. Tämän vuoksi muodollisesti pätevistä hakijoista jouduttiin karsimaan huomattava osa. Toisena huomioon otettavana havaintona oli, että Bulgariassa on aluesairaaloiden epävarmasta tulevaisuudesta johtuen huomattava määrä yleis- ja erikoislääkäreitä aktiivisesti hakeutumassa muihin EU-maihin. Vuonna 2010 maasta muutti n. 500 lääkäriä, suurimpina ryhminä kirurgit ja anestesialääkärit. Lääkäreiden määrä terveydenhuollon koko henkilöstöstä on Bulgariassa ollut suhteellisesti suuri ja se on aiemmin lähes vastannut sairaanhoitajien määrää. Lisäksi Bulgariassa on jonkin verran sairaanhoitajana työskennelleitä, jotka ovat suorittaneet ns. välskärin (englanniksi ilmoitettu medical specialist ) tutkinnon. Tutkinto sijoittuu Bulgariassa sairaanhoitajan ja lääkärin väliin. Tutkintoa ei ole kuitenkaan missään EU-maassa mahdollista saada tunnustettua sairaanhoitajaksi eikä lääkäriksi edes täydentävillä opinnoilla. Näiltä henkilöiltä edellytetään EU-maissa opintojen suorittamista kokonaan uudelleen. Sitouttaminen Toteutettujen pilottijaksojen aikana osallistujien sitouttaminen osoittautui suurimmaksi haasteeksi. Tähän ei löydetty mitään yksittäistä syytä. Suomi kilpailee maastamuuttoa suunnittelevista hoitajista myös muiden EU-maiden kanssa. Aktiivisilla työnhakijoilla saattaa olla samanaikaisesti hakemuksia vireillä myös muualle, eikä Suomi kansainvälisessä kilpailussa ole välttämättä ensisijainen vaihtoehto. Muutamia keskeyttämisiä tapahtuikin osallistujien solmittua työsopimuksia muiden EU-maiden työnantajien kanssa. Sitoutumista Suomeen muuttoon olisi saattanut lisätä se, että hakijalle olisi voitu kertoa heti koulutuksen alussa, minkälaisia työpaikkavaihtoehtoja hänelle on tarjolla Suomessa. Lisäksi konkreettinen informaatio työehdoista, palkasta ja asunnosta tulisi antaa mahdollisimman pian lähtömaavalmennuksen alussa tai jo valintahaastattelussa. Projektissa valittiin lähtökohdaksi, että lähtömaavalmennuksen alkuvaiheessa (työelämäjakso) voidaan vielä varmistaa hakijan motivaatio ja eteneminen opinnoissa, ja vasta sen jälkeen työnantaja tekisi valinnat. Näin palveltaisiin paremmin suomalaisia työnantajia. Neuvotteluja rekrytointien konkreettisesta aikataulusta käytiin työnantajien kanssa koulutuksen edetessä. Rekrytointitilaisuuksissa muut Länsi- Euroopan maat ovat tarjonneet muut- Jatkuu seuraavalle sivulle GATEWAY

12 Jatkoa edelliseltä sivulta tajille kielikoulutusta kohdemaassa ilman lähtömaakoulutusta. Työpaikka, asunto, kielikoulutus ja asettautumispalvelut tulisikin voida paketoida yhdeksi palvelupaketiksi, jota hakijalle tarjotaan toimialasta riippuen joko lähtömaakoulutuksen kanssa tai ilman. Tiedottaminen Kilpailu osaavasta työvoimasta EU:ssa tulee jatkossa entisestään kovenemaan, ja sitä varten tulee koko prosessiin tiedotuksesta ja valintaprosessista lähtömaakoulutukseen, asettautumispalveluun ja työhön perehdyttämiseen luoda laadukkaat käytännöt ja työnjako eri toimijoiden kesken. Tiedotusta työmahdollisuuksista Suomessa ja rekrytointia kannattaisi lähtömaissa toteuttaa erityisinä Suomipäivinä, joissa tarjottaisiin Suomesta kiinnostuneille muutakin maatietoutta ja tietoa erityisesti suomalaisen yhteiskunnan kilpailueduista, joita lähtömaissa kuten Bulgariassa, tunnetaan huonosti. Suomi-päivä myös tarjoaisi eri toimijoille ja rekrytoijille yhteisen foorumin, jolloin yksittäiset toimijat saisivat laajempaa näkyvyyttä. Unkarissa vastaavanlainen tapahtuma järjestettiin syksyllä 2009 Budapestissa Suomen suurlähetystön ja Unkarin EURES:in yhteistyönä. Rekrytointia lähtömaassa toteuttavan toimijan ja työnantajien tulee kehittää rekrytointiyhteistyötä mahdollisimman pitkälle niin, että kiinnostuneille voidaan jo tiedotustilaisuudessa antaa tieto haettavista työpaikoista, kuvaus työtehtävistä, paikkakunnista ja mahdollisesti myös kuvaus asunnosta ja vuokratasosta. Hoitoalalla työnantajat ovat usein kuntia tai sairaanhoitopiirejä, joten työnantajien kannattaa varmistaa asuntotarjonta kunnallisilta asuntopalveluilta. Asunnot tulisi myös tarjota ainakin peruskalustuksella varustettuina. Gateway:n rekrytoinneissa projekti hankki asuntoon n. 600 euron hintaisen perusvarustuksen, jonka työnantaja laskutti myöhemmin rekrytoiduilta pienemmissä erissä suoraan palkasta. Joissakin tapauksissa työnantaja (yksityinen yrittäjä) kalusti asunnon valmiiksi. Ammatinharjoittamislupa ja muut dokumentit Jotta ammatinharjoittamislupa voidaan myöntää Suomessa, edellytetään valituilta terveydenhuollon ammattilaisilta tutkinto- ja työtodistuksen lisäksi oman maansa viranomaisen myöntämä ammatinharjoittamislupa. Lupaa vastaavia dokumentteja haetaan Bulgariassa alan ammattiliitolta (nurses association) ja terveysministeriöltä. Koska Suomessa ammatinharjoittamisluvista vastaava viranomainen (Valvira) edellyttää, ettei lupa saa olla yli 3 kk vanhempi, kannattaa hakuprosessi käynnistää vasta vähän ennen Suomeen muuttoa. Lisäksi vaadittavien dokumenttien hinta on bulgarialaisittain korkea, yhteensä lähes 300, minkä vuoksi hakijoilla tulisi olla varma tieto työpaikasta, ennen kuin heidän kannattaa jättää hakemus sisään. Tämän ja myös turvallisen irtisanoutumisen varmistamiseksi mahdollisesta omasta työpaikastaan osallistujat tarvitsevat työnantajalta mielellään kirjallisen sitoumuksen (esim. esisopimus) rekrytoinnista. Lisäksi esisopimus osoittautui välttämättömäksi, jotta rekrytoidulle työntekijälle voitiin hakea sosiaaliturvatunnus. Tunnus on välttämätön terveydenhuollon atk-järjestelmässä, jotta varsinainen työsopimus voidaan laatia. Projektissa saatujen kokemusten perusteella on suositeltavaa, että kaikki dokumentit, joista Valvira tai muu Suomen viranomainen edellyttää virallista kopiota (passikopio, opinto- ja työtodistusjäljennökset) säästetään kopioitavaksi Suomessa prosessin nopeuttamiseksi. Virallisesti oikeaksi todistettujen kopioiden ottaminen Bulgariassa on aikaa vievä prosessi. Suomessa Valvira edellyttää lisäksi, että dokumentit käännätetään virallisella kääntäjällä suomen, ruotsin tai englannin kielelle. Ensimmäisten hyväksyttyjen hakemusten jälkeen Valvira hyväksyy nyttemmin myös bulgarialaisen virallisen kääntäjän. Rekrytoinnin kohdentaminen Alueellisesti terveydenhuollon alan rekrytointia kannattaa Bulgariassa kohdentaa alueille, joissa sairaaloita ollaan vähentämässä ja joissa myös sijaitsee lähietäisyydellä alan oppilaitoksia. Tämä siksi, että on todennäköistä, että näillä alueilla on tarjota valmistuville nuorille vähemmän uramahdollisuuksia. Aktiivinen tiedotus, jossa työpaikka ja asettautumisprosessi esitellään kokonaispakettina, tuottaa varmasti tulosta muillakin alueilla. Eettisen rekrytoinnin näkökulmasta edellinen vaihtoehto olisi kestävämpi. Terveydenhuoltoalan oppilaitoksia on Bulgariassa Sofian lisäksi Varnassa, Plovdivissa, Plevenissä ja Stara Zagorassa. Plevenin yliopisto aloittaa helmikuussa 2011 ensimmäisen kansainvälisen englanninkielisen koulutusohjelman sairaanhoitajille. Plevenin yliopistolla on yhteistyösopimukset CAEMS:in (Center of American and European Medical School) ja LLC:n (Japani) kanssa. Projektin partneri Bulgarian keskuskauppakamari suositteli eri toimialoilla rekrytointia maakunnissa pääkaupungin sijaan, koska sisämaan alueilla oppilaitoksista valmistuvilla nuorilla ei ole samanlaisia uramahdollisuuksia, ja työttömyysluvut ovat yleisesti ottaen korkeampia. Hammashoidon alalla on ns. hammastu- 12 GATEWAY 2011

13 rismi muista EU-maista kasvussa erityisesti Mustanmeren rannikkoalueella. Rannikkoalueella hammaslääkäreiden työtilanne ja palkkataso ovatkin muuta maata parempia, mikä saattaa vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin alueella. Kielitaidon testaaminen ja kielen opettaminen Englannin kielitaidon testaukseen kannattaa valinnoissa kiinnittää huomiota eikä hakijoiden omaan ilmoitukseen tule sellaisenaan luottaa. Myös EURES:in rekisterissä olevat hakijat, joita Gateway:n valintatiimi haastatteli useita, ovat CV:ssään ilmoittaneet itse kielitaitonsa tason ja usein paremmaksi, kuin se todellisuudessa on. Projektissa haastatteluja toteutettiin Sofian lisäksi 80 km Sofiasta etelään sijaitsevan Kyustendilin alueella. Tuolloin kävi ilmi, että valtaosalla hakijoista ei ollut ilmoitettua englannin kielen taitoa. Sama tilanne lienee muillakin alueilla ja pienemmissä keskuksissa. Englannin kielen taito korreloi myös hakijan iän kanssa. killa kiinnostus muuttaa ulkomaille on muutenkin suurempi. Samalla voidaan varmistaa tutkinnon tunnustaminen ja nopea prosessi Valvirassa, kun tutkinnot ovat uudempia. Kielenopetuksessa kannattaa myös kokeilla lähtömaissa olevan kouluttajapotentiaalin kartoittamista ja käyttämistä. Näin erityisesti niillä aloilla, joilla työntekijältä edellytetään vain suomen kielen alkeet. Yhteistyötä olisi hyvä sopia sellaisten oppilaitosten välille, jossa valmistuvalle vuosikurssille voitaisiin opettaa vapaaehtoisena suomen kieltä. Tämä edellyttäisi kouluttajan löytämistä paikkakunnalta. Kouluttajaresurssien saamiseksi kannattaisi kehittää myös yhteistyötä Unkarin ja Romanian yliopistojen suomen kieltä pääaineena kouluttavien laitosten kanssa. Kouluttajaresurssin perehdyttämisessä voitaisiin hyödyntää esim. opiskelija- tai asiantuntijavaihto-ohjelmia. Tulevaisuuden haasteet Terveydenhuollon ammattialaa käsittelevän osion ja ammattialan kielenopetuksen tulee olla tärkeä osa lähtömaavalmennusta, koska ala on joka maassa tarkasti säänneltyä. Kohderyhmä on perehdytettävä ammattialaa koskeviin Mikäli rekrytoinneissa halutaan painottaa englannin kielen taitoa, kannattaa keskittyä oppilaitoksista valmistuviin ikäluokkiin. Yli 40-vuotiailla ainoa vieras kieli on hyvin usein venäjä. Nuorilla ikäluosuomalaisiin säädöksiin ja käytäntöihin riittävän perusteellisesti, mikä on myös otettava huomioon resursoinnissa. Hammaslääkäriryhmälle projekti toteutti ammattialaa käsittelevän osion videoneuvotteluyhteydellä Suomesta käsin. Kielikoulutusta varten kannattaisi pilotoida oppilaitosyhteistyötä perustamalla valittujen lähtömaiden oppilaitoksiin omia Suomi-luokkia. Käytännössä tämä voisi tapahtua tarjoamalla suomen kielen koulutusta normaalin opetusohjelman ohella vapaaehtoisena esimerkiksi viimeisen vuosikurssin opiskelijoille. Kannattaa selvittää myös olisiko osa opiskelusta tai harjoittelujakso ja siihen yhdistettävä kielenopetus mahdollisuuksia järjestää Suomessa esim. opiskelijavaihtona. Haasteena useilla aloilla tullee olemaan, onko suomalaisilla työnantajilla (esim. pk-yrityksillä) valmiutta maksaa kielikoulutusta sellaisilla aloilla, joilla varsinaisista työtehtävistä suoriutuu myös ilman suomen kieltä. Tällöin kielikoulutus saattaa jäädä alueellisten viranomaisten vastuulle Suomessa. Tästä ei kuitenkaan saatu projektin toteutusaikana näyttöä, koska yritysten rekrytointitarpeet mm. metallialalla tyrehtyivät ja projekti keskittyi terveydenhuollon alalle. Aurinko nousee Sofian ylle, myös tulevaisuudessa. GATEWAY

14 Kaisa-Leena Ahlroth, alueprojektipäällikkö, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Suomalaisesta toimintakulttuurista bulgarialaiseen ja päinvastoin Gateway- projektin kohdemaaksi täsmentyi projektin toteutusaikana tuore Euroopan Unionin jäsenvaltio Bulgaria. Maa on monille suomalaisille tuttu Mustanmeren turistikohteista, mutta maan toisella puolella sijaitseva pääkaupunki Sofia on useimmille oudompi tuttavuus. Tutuksi kaupunki tuli ainakin projektihenkilöstölle, josta osa työskenteli kaupungissa jopa useita viikkoja kerrallaan. 14 GATEWAY 2011

15 Projektin merkittävin yksittäinen tapahtuma Sofiassa oli järjestetty Osaamista ja liikkuvuutta seminaari. Seminaari oli ensimmäinen suomalaisbulgarialaisen yhteistyön tulos ihmisten, osaamisen, liikkuvuuden ja yritystoiminnan aiheista. Puhujina seminaarissa oli molempien maiden opetushallinnon, kauppakamarien, työ- ja elinkeinoelämän ja sisäasiainhallinnon edustajia johtavista asemista. Seminaariin osallistui 49 vierasta, joista puolet Suomesta. Suomesta saapuneille vieraille järjestettiin Gatewayn toimesta oheisohjelmaa seminaarin ympärille. Keskiviikkona järjestettiin B-to-B Meeting yritysvieraille liike-elämän yhteyksien parantamiseksi Suomen ja Bulgarian välillä. Tilaisuudessa esiteltiin lähinnä Pohjanmaan alueen elinkeinoelämää ja käytiin kahdenvälisiä keskusteluja tulkkien avustuksella asiakassuhteiden luomiseksi. Keskustelujen perusteella erityisesti suomalaisella metalliteollisuudella oli potentiaalia yhteistyöhön ja asiakkuuksiin Bulgariassa. Samoin tarvetta ja kiinnostusta oli naisyrittäjyysyhteistyölle ja alueelliselle rakennekehitystyölle. Maatalouden kehittäminen ja uudistaminen kaipasivat Bulgariassa ohjausta ja konsultointia. Tilaisuudessa oli läsnä 23 osallistujaa, joista puolet Bulgariasta. Suomalaisille osallistujille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua Gatewayn maatoimiston toimintaan, paikallisiin oppilaitoksiin ja opetushallinnon edustajiin. Verkostoitumista edistettiin mm. vastaanotolla suurlähetystössä ja yhteisillä päivällisillä. Bulgarialaiseen työkulttuuriin ja -tapoihin saatiin katsaus sofialaisen kielikoulun johtajan toimesta. Matkan tuloksena saavutetut odotukset suomalais-bulgarialaisen yhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi olivat korkealla. Bulgaria tarjoaa edelleen mahdollisuuksia tuoreen EU-jäsenyyden myötä suomalaiselle osaamiselle, sillä kehittämistarpeet ja -halu ovat merkittäviä. Haasteena yhteistyön jatkuvuudelle on projektitoiminnalle ominainen pitkäaikaisen rahoituksen puute ja etenkin liike-elämän varovaisuus maata kohtaan. Erilaiset toimintakulttuurit värittivät myös hankkeen aikaista yhteistyötä ja aiheuttivat hämmennystä niin projektihenkilöstölle kuin asiakkaillekin. Toimintakulttuurien erot ilmenivät kenties parhaiten sitoutumisessa ennakkoon tai viestintään. Asioita suunnitellaan ja niihin sitoudutaan lyhyemmillä valmisteluajoilla ja spontaanimmin kuin Suomessa. Bulgariassa henkilökohtaisten kontaktien, suositusten ja tapaamisten merkitys on Suomea suurempi niin liike-elämässä kuin yksityiselämässäkin. Projektin aikana solmitut kontaktit kantavat kuitenkin hedelmää myös jatkossa. GATEWAY

16 epäsopivan koulutuksen takia. Näiden puutteiden huomaaminen valintavaiheessa on säästänyt sekä osallistujat että projektin suurilta virhearvioinneilta, joissa panoksena olisi ollut kokonaisen perheen tulevaisuus. Aurora Vasama, koulutuskoordinaattori, Luksia aikuisopisto Kielikoulutuksesta lähtömaavalmennukseen Työn perässä ulkomaille lähteville osaajille suunnattu lähtömaavalmennus on vielä kehittämisvaiheessa oleva koulutuksen muoto, jonka mallista ei liene tarkkaa käsitystä. Kun liikutaan alueella, joka on melko tuntematon, jää ainoaksi vaihtoehdoksi pilotointi. Pilotointiin sisältyy valtava vastuu, koska siihen osallistuvat ovat oikeita ihmisiä, jotka asettavat alttiiksi elämänsä, perheensä ja tulevaisuutensa. Lähtömaavalmennuksen on siis oltava alusta asti päämäärätietoista, vastuullista ja pohdittua toimintaa, joka johtaa työntekijöiden turvalliseen laskeutumiseen suomalaiseen työelämään ja suomalaiseen arkeen. Gateway-projektissa on kokemusten perusteella löydetty tekijöitä, joista huolehtiminen on suoraan kytköksissä koulutuksen laatuun ja sen vaikuttavuuteen. Valintakriteerien tarkka määrittely Kun ulkomailta lähdetään rekrytoimaan työvoimaa, on selvitettävä ennalta kaikki alan koulutukseen ja työkokemukseen liittyvät vaatimukset, joita EU tai Suomi asettaa. Gateway-projektin kokemus on hoitoalalta ja alan vaatimusten monimutkaisuus on lopullisesti selvinnyt vasta projektin myötä. Monesta hyvästä hakijasta on jouduttu luopumaan esimerkiksi puutteellisen työkokemuksen tai Osallistujien kielitaidon vaatimusten osalta on pohdittava esimerkiksi sitä, millä kielellä muita kuin kielenopetuksen teoriaosuuksia käsitellään tai millä kielellä työhaastattelut tai perehdytys tapahtuvat. On kuitenkin otettava huomioon, että lyhyt koulutus ei heti anna valmiuksia työskennellä suomeksi, joten osallistujilla on oltava sellaisen kielen osaamista, jolla voi aloittaa työt Suomessa. Jos koulutuksen teoriaosuuksia ei ole mahdollista käsitellä osallistujien äidinkielellä, mikä olisi kaikkein paras vaihtoehto, olisi hyvä selvittää myös muita vaihtoehtoisia kieliä, joilla koulutus voidaan järjestää. Käytännössä yksinkertaisinta lienee kuitenkin edellyttää osallistujilta hyvää englannin kielen taitoa. Uusien EU-maiden elintaso-ongelmien takia jopa eläkeiän ylittäneet ihmiset ovat kiinnostuneita lähtemään ulkomaille töihin. Sen takia koulutukseen hyväksyttävien hakijoiden ikäraja on mietittävä etukäteen ja tuotava valintakriteereissä näkyviin. Valintakriteereistä kiinni pitäminen Usein kuulee mainittavan, että ulkomailta rekrytoitaessa on otettava huomioon kulttuurierot, mutta harvemmin eritellään, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Suomalainen tapa, jossa sääntöjä noudatetaan tiukasti sekä pidetään sitä yleisenä ajattelumallina, on melko poikkeuksellinen. Gatewayn kokemuksen mukaan esimerkiksi bulgarialaiset näkevät säännöt enemmänkin haasteina luovuudelle kuin varsinaisina rajoitteina. Sinnikkyys ja motivoituneisuus osoitetaan sillä, että asiaan palataan uudelleen ja uudelleen. Suomalaisin silmin saattaa vaikuttaa joskus nololta tai epätoivoiselta, ettei ihminen tunnu hyväksyvän ei-vastausta. Monet hakijat saattavat jopa tarjoutua osallistumaan omalla riskillään päästäkseen mukaan koulutukseen. Ketään ei kuitenkaan pidä hyväksyä osallistujaksi mistään muista syistä, kuin että hän on kaikki rekrytointikriteerit täyttävä ammattilainen, joka varmasti tulee rekrytoiduksi suomalaiseen työpaikkaan. 16 GATEWAY 2011

17 Koulutussisältöjen monipuolisuus ja järjestys Mitä aikaisemmin osallistujat tietävät, mihin he ovat menossa, sitä sitoutuneemmin he osallistuvat koulutukseen. Suomen kielen erikoislaatuisuus saattaa alkuvaiheessa pelästyttää, mutta mitä varmempia osallistujat ovat halustaan tulla nimenomaan Suomeen, sitä vahvempi heidän motivaationsa on kielikynnyksen yli kiipeämiseen. Tästä syystä pelkkä suomen kielen opettaminen ei riitä. Suomalaiseen työelämään kuuluvia perusasioita (työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työmarkkinajärjestöt, työehtosopimukset ja työsopimukset, palkkojen ja lomien määräytyminen, verotus ym.) ei myöskään voida ajatella integroitavaksi kevyesti suomen kielen koulutuksen joukkoon, vaan ne täytyy käsitellä selkeästi omina erillisinä teemakokonaisuuksinaan, mieluiten heti koulutuksen alussa. On myös tärkeää tuoda koulutukseen ammatillinen näkökulma ja oman alan suomalaiset säädökset ja toimintamallit. Kun jo alkuvaiheessa on selvää, millainen työtehtävä ja arki lähtijöitä odottavat, pelot ja hämmennys vaihtuvat sitoutuneisuuteen ja motivoituneisuuteen. Myös työnantajan vastaanottamisprosessi helpottuu ja työyhteisön mahdollisia ennakkoluuloja saadaan taltutettua, kun tulijoilla on tietoa suomalaisista säännöistä ja toimintatavoista. Kielen opetuksen pedagogiset valinnat ja osallistujien mahdollisuus intensiiviseen koulutukseen Lähtömaavalmennuksen kielikoulutuksen malliin kohdistuu valtavasti paineita. Toisaalta sen pitäisi antaa tukeva lähtökohta Suomessa jatkuvalle kielenoppimiselle, joten se ei saa jäädä turistikielikurssin fraasitasolle. Koulutuksen pitäisi luoda pohjaa aidolle kielen omaksumisprosessille sekä arjen ja asioiden hoitamisen selviytymiskielelle. Toisaalta osallistujille pitäisi tarjota Vieraan kulttuurin ymmärtäminen edellyttää nimenomaan paitsi oman kulttuurin arvostamista, myös sen perinpohjaista tuntemusta. heti kommunikaation välineitä ja nimenomaan omaan työhön liittyvää kieltä, jotta heille muodostuisi mahdollisimman pian tunne, että he alkavat saada kielen hallintaansa. Koulutukseen käytettävissä oleva aika on joka tapauksessa aivan liian vähäinen, jotta kieltä olisi mahdollista omaksua riittävästi. Gateway-projektissa tehtiin ratkaisu käyttää opetuskielenä englantia. Apukielen käyttäminen saattaa hidastaa suomenkieliseen kommunikointiin kiinni pääsemistä, mutta se antaa paremman mahdollisuuden kielen analysointiin ja selittämiseen. Ajan kanssa kilpaa juokseminen on kielen oppimisen suurin haaste. Mikäli osallistujat käyvät koulutuksessa töiden ohella, heidän jaksamisensa ja motivaationsa herpaantuu, kun itsenäisiä opiskelutehtäviä sisältävä ilta- tai viikonloppuopiskelu jatkuu useita kuukausia. Työnantajan olisi kohtuullista ja pitkällä tähtäimellä edullistakin tulla vastaan siten, että varmojen rekrytoitujen olisi mahdollista esimerkiksi vielä yhden kuukauden ajan käydä vastaanottavan työnantajan kustannuksella täysipäiväisesti suomen kielen kurssia. Lisäjakso voitaisiin järjestää joko Suomessa tai lähtömaassa, mutta varsinkin uusista EU-maista rekrytoitaessa ero elinkustannuksissa on Suomeen nähden niin suuri, että se olisi todennäköisesti edullisinta lähtömaassa. Osallistujille tarjottava tuki Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, tulee katkeamaton kontakti osallistujien kanssa. Kontakti ei saa jäädä sellaiselle tasolle, että osallistuja tapaa kouluttajaa ainoastaan ryhmässä. Hänelle on tarjottava mahdollisuus kysyä ja tuoda esiin mieltään askarruttavia asioita, ne on otettava vakavasti ja niihin on annettava vastauksia. Kontakti voi olla joko sovittu, toistuva kahdenkeskinen tapaaminen kouluttajan tai jonkun muun tukea antavan henkilön kanssa tai säännöllinen yhteys tulevan työnantajan edustajaan, mieluiten tulevaan esimieheen tai kollegaan. Lähtömaakoulutuksen tärkein tehtävä on varmistaa maasta toiseen muuttavan työntekijän riittävät valmiudet sekä hänen itsensä, perheensä että työnantajan näkökulmasta. Vaikka kielitaidon kehittyminen onkin avainasemassa, siihen keskittyminen ei saa jättää alleen muita tärkeitä näkökulmia. Kielitaito jatkaa joka tapauksessa kehittymistään suomenkielisessä työympäristössä. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin luoda molemminpuolinen luottamussuhde osallistujan ja tulevan työnantajan välille ja antaa selkeä kuva suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän rakenteesta. Oman projektimme Bulgarian kokemuksen valossa työntekijän turva ja suomalainen avoimuus näyttäisivät myös olevan vahvoja vetovoimatekijöitä, jotka auttavat jopa merkillisen kielen tuoman haasteen yli. GATEWAY

18 Myös kohdemaahan piti yrittää tutustua, mutta vaihtoehtoisia kohdemaita oli pitkään kolme, joista Bulgaria valikoitui lopulliseksi. Koska olin mukana vain osassa kokouksista, jouduin kokoamaan oman tietoni ja osaamiseni projektista melko irrallisista palasista. Sain kuitenkin aina tietoa, kun kysyin, ja pikku hiljaa koko kuva projektista alkoi muodostua. Huomasin, että projektin kokonaiskuvan hallinta oli tärkeää, koska tehtäväni eivät rajoittuneet vain suomen kielen opettamiseen, vaan minun oli hallittava monta muuta asiaa samanaikaisesti. Itse kouluttajaksi ja ulkomaille lähtemistä en kokenut ongelmalliseksi, koska en ollut lähdössä ensimmäistä kertaa ulkomaille töihin. Erityisenä haasteena pidin aikaa, koska tulevien opiskelijoiden oletettiin oppivan suomen kielen perusteita hyvin lyhyessä ajassa ja oman työn ohella. Työssä käyminen ja samanaikainen opiskelu ei ole helppoa; kaikista ei ole siihen. Tällöin kouluttajan rooli on erittäin tärkeässä asemassa. Toisena haasteena näin englannin kielen käytön opetuksessa. Olen kouluttanut maahanmuuttajia sekä kotoutumiskoulutuksessa että vapaan sivistystyön puolella. Yleensä opetus on tapahtunut suomen kielellä. Niillä, jotka käyttävät englantia välikielenään tai äidinkielenään, on ollut usein muita suurempia vaikeuksia suullisessa kielitaidossa. Uskon, että luottamus suomen kielen tuottamiseen on vahvempi, jos käyttää kohdekieltä myös opiskelun välineenä. Suomeen tulevilla sairaanhoitajilla painottui tietysti työn luonteen takia kommunikointi, niin asiakkaiden kuin työkavereiden kanssa. Projektimme koulutuksessa tehtiin kuitenkin tietoinen ratkaisu, että käytämme apukielenä englantia, jotta opiskeltavat rakenteet sekä sanasto saataisiin hallintaan nopeasti. Kolmantena haasteena ennen koulutuksen alkamista näin itse oppimisen. Mietimme koulutustiimimme ja myös koko projektiryhmämme kanssa, mitä tehdään silloin, kun nähdään, että opiskelija ei opikaan kieltä suunnitellusti. Kouluttajalla ei ole lyhyessä ajassa ja nopeatempoisessa opetuksessa kovin paljon mahdollisuutta auttaa ja keskittyä opiskelijaan, jolla on vaikeuksia kielen oppimisessa. Projektillamme oli kuitenkin vastuu myös siitä, että työnantaja saa niin ammatillisesti kuin kielellisesti osaavaa henkilökuntaa. Olin kouluttajana molemmissa Bulgarian koulutuksissamme. Syksyllä meillä oli Minna Mansikkala, kouluttaja, Luksia aikuisopisto Bulgariasta englannin kautta suomeksi siinä haastetta kuudeksi viikoksi Lähdin mukaan Gateway-projektiin noin kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun itse projekti oli alkanut. Alkuvaihe oli hyvin sekava, kuten varmaan oli muillekin projektimme tekijöille, koska ensi metrit olivat jo aiheuttaneet muun muassa ammattialan vaihdon. Alkuvaiheessa työni oli projektiin tutustumista, kokouksissa ja seminaareissa käyntiä ja samalla suomen kielen materiaalin tekemistä, ja tämä kaikki varsinaisen työn rinnalla. Oman materiaalin työstäminen ja kasaaminen oli ehkä kaikkein mielenkiintoisin osa. Käytimme siihen toisen kouluttajan kanssa kotoutumiskoulutuksessa tulleita ideoita, mutta mietimme usein myös ammatillista puolta. myös yhteistyökumppanimme kokoama hammaslääkäreiden ryhmä. Opetin molemmilla kerroilla sairaanhoitajia. Tämä antoi mahdollisuuden vertailla ryhmiämme. Ryhmät olivat selvästi erilaisia. Kun menin keväällä aloittamaan suomen kielen osuutta, ryhmässä piti olla 11 sairaanhoitajaa/lääkäriä/aviopuolisoa. Ensimmäisestä viikosta lähtien ryhmässä oli muutosta. Vaihtuvuus ja poissaolot vaikeuttivat eteenpäin pääsemisessä, kun aina oli joku poissa ja seuraavalla kerralla piti edellisen kerran asiat käydä jotenkin läpi alusta lähtien. Valitsin tässä sellaisen menetelmän, että ne opiskelijat, jotka olivat olleet paikalla, selittivät ydinasian bulgariaksi poissaolleille sillä tavalla kuin he olivat asian ymmärtäneet, ja sitten kaikki saivat kysellä minulta, jos he eivät olleet ymmärtäneet jotakin asiaa. Menetelmä tuntui toimivan kohtuullisesti eikä aikaa mennyt siihen, että joutuisin selittämään asian heille vieraalla kielellä. Kolmannella viikolla koulutuksemme ydinryhmä muodostui neljän henkilön kokoiseksi, joka oli sitten todella motivoitunut ja innostunut oppimaan. Oli mukavaa opettaa opiskelijoita, jotka olivat mukana täysillä. Ryhmän jäsenten välillä oli tietysti eroja oppimisessa. Keväällä jaoin kuuden viikon suomen kielen opetuksen puoliksi toisen kouluttajan kanssa. Siinä vaiheessa, kun toinen kouluttaja saapui, ryhmämme kahdelle sairaanhoitajalle oli jo työpaikat olemassa. Lääkärit olivat mukana omalla riskillä, mutta se ei vaikuttanut heidän opiskelumotivaatioon. Jälkimmäisessä osassa kouluttaja keskittyi erityisesti suulliseen tuottamiseen ja puheen ymmärtämiseen, koska olin omassa osuudessa käynyt läpi suomen kielen perusasiat. Kevään suurimmat haasteet olivat ehkä enemmän teknisiä ja paikallisuudesta johtuvia. Yhteiskunta ja ihmiset toimivat Bulgariassa eri tavalla kuin Suomessa, tietotekniikan kanssa oli joitakin ongelmia, ja Islannin tulivuoren purkaus toi oman jännityksen, mutta kaikesta selvittiin. Itse opetuksen kanssa ei ollut suuria ongelmia. Kielitaitotasotavoitteeksi olimme määritelleet A1.2. Taso ei ole kovin korkea, mutta vaatii ehkä enemmän ponnistelua, kun kieltä opitaan vieraana kielenä omassa maassa eikä toisena kielenä kohdemaassa. Tämäkin oli tavallaan yksi 18 GATEWAY 2011

19 haasteistamme. Käytimme paljon videomateriaalia internetistä. Myös muu projektihenkilöstömme osallistui autenttisen materiaalin hankintaan. Se, joka tuli käymään Sofiassa, toi tullessaan usein tuoreita lehtiä. Opetimme reilusti yli tavoitetason, sillä halusimme myös katsoa, meneekö joku sen yli. Syksyllä kouluttamaan lähteminen oli erilaista. Oli helppo mennä, kun tiesi paikat ja paikalliset kontaktimme. Syksyn sairaanhoitajien ryhmä oli jo lopullisessa muodossa, kun menin aloittamaan suomen kielen koulutuksen. Ryhmään liittyi mukaan myös yksi opiskelija, joka oli kiinnostunut suomen kielestä, ja hän toi omalla tavallaan piristävän vaikutuksen ryhmään. Syksyn ryhmä oli erilainen aloittaa myös sen vuoksi, että olin ollut syyskuussa haastattelemassa hakijoita eli olin tavannut jo tulevat opiskelijani. Syksyllä opetin suomen kielen osuuden kokonaan. Ryhmän motivaatio, kyky oppia ja mahdollisuus olla paikalla oli erilainen kuin keväällä. Etenemisvauhtimme oli huomattavasti hitaampi useista eri syistä. Syksyn opiskelijat eivät panostaneet suomen kielen opiskeluun vapaa-ajallaan samalla tavalla kuin kevään opiskelijat. Opiskelijoilla oli myös paljon työvuoroja kurssin aikana, mikä hidasti etenemistä. Käytin myös syksyllä samaa menetelmää kuin keväällä. Paikalla olijat selittivät poissaolijoille edellisen kerran ydinasioita päivän aluksi, jotta pääsisimme jatkamaan sujuvasti eteenpäin. Yksi suuri haaste oli täsmällisyys. Suunnittelin opetuksen aina useammalle henkilölle ja yritin painottaa puheen ymmärtämistä ja suullista tuottamista heti tunnin alusta. Usein paikalla oli kuitenkin vain yksi, muut tulivat myöhässä eri aikaan. Yhteiskeskustelut jäivät alussa vähäisiksi ja usein tuntui siltä, että junnasimme koko ajan paikallaan. Syksyn tasoerot olivat kevättä suuremmat. Hammaslääkäriryhmäkin tuntui oppivan nopeammin. Yritin pitää pääni kylmänä ja ajatella, että opetan ryhmääni sillä tasolla kuin se on mahdollista. Vastuu oppimisesta kolkutti takaraivossa. Ihmeisiin ei pysty aikarajoissa, jotka meillä oli, jos opiskelija ei pysty vastaanottamaan kieltä. Tulevaisuutta ajatellen koulutuksen pituuteen täytyisi kiinnittää huomiota. Se on tietysti myös rahakysymys. On tehtävä päätöksiä, mikä tämän kaltaisessa projektissa on tärkeintä. Syksyllä olin myös hammaslääkäriryhmän toisen suomen kielen kouluttajan eräänlaisena tutorina. Hän hyppäsi liikkuvaan junaan tietämättä projektista mitään, jolloin toimin perehdyttäjänä koulutuksen ohessa sekä Suomen päässä että Sofiassa. Se toi vaihtelua työhön, mutta myös kiirettä ja pitkiä päiviä. Muutoin syksyn suurimpia haasteita oli tietotekniikka. Toimiston verkkoyhteyksissä oli paljon ongelmia. Opetussuunnitelmat menivät nopeasti uusiksi, kun lauantaiaamuna huomasin, että verkko ei toimikaan ja olin ajatellut käyttää paljon internetiä päivän aikana. Sekä hammaslääkäreiden että sairaanhoitajien työhaastattelut tuottivat myös lisäjännitystä tekniikan kanssa. Koskaan ei voinut olla varma, toimiiko Skype-yhteys vai ei. Lisäksi meiltä hajosi yksi tietokone ja minun työpuhelinkin alkoi sekoilla ja elää omaa elämäänsä. Tällaisissa tilanteissa oli tärkeää, että sain yhteyden Suomeen nopeasti, ja Suomen päässä koulutussuunnittelija laittoi asiat välittömästi eteenpäin. Toimiston verkkoyhteyksille en mahtanut paljon mitään. Oli vaan odotettava kärsivällisesti. Kärsivällisyys onkin projektin aikana kasvanut huimasti! Bulgarialaiset ihmiset olivat pääsääntöisesti onneksi ystävällistä väkeä. Pidin tärkeänä sitä, että raportoimme viikoittain Suomeen koulutuskuulumisiamme, jotta muut projektihenkilöt pysyivät ajan tasalla. On vaikeaa hallita ja tehdä projektityötä, jos ei tiedä, mitä muut tekevät ja missä mennään. Koska projektimme oli jakautunut usean koulutusorganisaation kesken, tiedonkulku oli avainasemassa. Projektihenkilökunnan välinen tiedottaminen vaati kehittämistä, ja puhuimmekin siitä usein eli ongelma tiedostettiin. Olen opettanut ja tavannut myös alkukesästä Suomeen tulleita sairaanhoitajia Suomen päässä. On ollut ihanaa nähdä ja kuulla, miten heidän työnsä ja elämä Suomessa on sujunut. Viimeisessä viikkoraportissamme syksyn koulutuksen jälkeen totesin, että syksyn koulutusmatka oli haastava, mutta antoisa. Olen edelleen samaa mieltä, kuten myös koko projektista. Olen iloinen, että sain osallistua tähän hyvin vaihderikkaaseen projektiin. GATEWAY

20 Gateway-projektin kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat ja hammaslääkärit. Projekti toimi Bulgariassa ja rekrytoi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltoalalla toimiminen on erittäin tarkasti säänneltyä ja siten haasteellisimpia aloja työvoiman liikkuvuudelle. Projektin tarkoituksena on luoda eettisesti kestävä tuetun työperusteisen maahanmuuton malli. Sairaanhoitajien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyy jatkuvasti. Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivustolla avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt sadalla viime vuodesta. Lähitulevaisuudessa tilanne tulee yhä heikkenemään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Sairaanhoitajien ammattitaidon tunnustaminen perustuu sekä lakiin ja asetukseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä että direktiiviin ammattipätevyyden tunnustamisesta. Sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistuksen ja oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa. Oman haasteensa projektin toiminnalle on tuonut se, että Suomessa ei ollut aiemmin tunnustettu yhtäkään bulgarialaista sairaanhoitajan tutkintoa. EU-maiden kansalaisilla sairaanhoitajan laillistuksen voi saada automaattisesti, mikäli hakija on suorittanut EU-kriteereiden mukaisen sairaanhoitajan tutkinnon. Hakijan tutkinto voi olla myös vanhempi, mutta silloin olennainen seikka on, että hän on toiminut Tunnistamisesta tunnustamiseen Katja Lehtonen, asiantuntija alueprojektipäällikkö, Hyria Koulutus Oy Sairaanhoitajien ammattitaidon tunnistaminen GATEWAY projektissa sairaanhoitajana yhtäjaksoisesti kolme vuotta viimeisen viiden vuoden aikana. Silloin ammattitaidon katsotaan olevan ajan tasalla ja hakijan tutkinto voidaan tunnustaa. Koimme projektin aikana konkreettisesti sen, että direktiiviä on noudatettava kirjaimellisesti. Ensimmäisessä ryhmässä lähtömaakoulutukseen valittiin sairaanhoitaja, jolla oli kolme vuotta työkokemusta viiden vuoden aikana, mutta työsuhteiden välillä oli taukoja. Tämän vuoksi hänen tutkintonsa tunnustaminen oli haasteellista kaikille osapuolille. Gateway-projektin syksyn ryhmän rekrytointihaastatteluissa oltiin kontaktissa yli 60 ehdokkaaseen, jotka olivat halukkaita hakeutumaan lähtömaavalmennukseen Sofiassa. Aiemmista kokemuksista viisastuneina teimme selkeän valinnan siitä, että ryhmään valittiin vain ns. automaattisen tunnustamissäännön täyttäviä hakijoita, joille ei tule ongelmia tutkintoa tunnustettaessa Suomessa. Toinen kriteeri oli sellainen englannin kielen taito, jolla voi osallistua englanninkieliseen lähtömaavalmennukseen. Gateway-projektin lähtömaavalmennuksessa valmennettiin ammattilaisia suomalaiseen työelämään. Tämän tavoitteen täyttämisen kannalta oli tärkeää, että osallistujilla ja opettajilla oli yhteinen kieli. Hakijan kannalta laillistusprosessi muuttuu haastavammaksi silloin, kun tutkinnon suorittamisesta on aikaa, eikä vaatimus työkokemuksesta (3/5) täyty. Tässä tapauksessa hakijan tutkintotodistukset lähetetään sairaanhoitajia kouluttavaan ammattikorkeakouluun ja pyydetään lausunto, jossa hakijan tutkintoa vertaillaan suomalaisen tutkinnon vaatimuksiin. Lausunnon perusteella Valvirassa päätetään korvaavista toimenpiteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joko hakija osallistuu suomenkieliseen kelpoisuuskokeeseen Valviran määräämässä oppilaitoksessa tai hänelle määrätään sopeutumisaika. Sopeutumisaikana hakija toimii ohjauksen alaisena sairaanhoitajan tehtävissä Valviran määräämään ajan, joka on enimmillään kaksi vuotta. Valviran lopullinen päätös ammattitaidon tunnustamisesta perustuu pääasiassa ohjaajan lausuntoon ja tehdään yleisen tunnustamisjärjestelmän mukaisesti. Käytännössä tämä on erittäin haasteellinen prosessi sekä työnantajalle että ulkomaalaiselle työntekijälle. Tämän haasteellisuuden vuoksi rajasimme monia motivoituneita ja hyvän tuntuisia halukkaita valmennusryhmän ulkopuolelle syksyn 2010 valinnoissa. Valvira voi myös hylätä hakemuksen katsoessaan, ettei tutkinto ole direktiivin mukainen ja koulutus eroaa olennaisesti suomalaisesta sairaanhoitajan koulutuksesta, eikä hakijan työkokemuskaan täytä vaatimuksia. Käytännön esimerkkinä tästä olivat välskärin tutkinnon suorittaneet hakijat. Bulgariassa kyseinen tutkinto sijoittuu sairaanhoitajan ja lääkärin välille, mutta direktiivin mukaisesti kyseinen tutkinto ei ole siirrettävissä muihin EU-maihin. Asia tarkistettiin Valvirasta, eikä Suomessa voida tunnustaa tutkintoa, jota suomalaisessa tutkintojärjestelmässä ei ole. Yhteistyö Valviran kanssa on ollut hedelmällistä ja tarpeellista projektin onnistumiselle. Keskustelu ja konkreettisten ohjeiden saaminen on auttanut eteenpäin erilaisissa haasteellisissa tilanteissa osaamisen lisääntyessä matkan varrella. Valvira ei ota kantaa EU-kansalaisten kielitaitoon, vaan työnantaja määrittelee riittävän suomen kielen taidon sairaanhoitajan työtehtäviin nähden. Gatewayprojektin kautta rekrytoitavilta edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Työskentelykieli osallistujilla on aluksi englanti, joka väistyy suomen kielen taidon kehittyessä. Suomen kielen koulutusta on jatkettu Suomessa. 20 GATEWAY 2011

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011 Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Mitä projekti teki? Tuotti työperusteiseen maahanmuuttoon toimintamallin jossa aikuiskoulutuskeskusten rooli keskeinen

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON KANSALLINEN SEMINAARI 27.9.2010 Opteam lyhyesti TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 27.2.2014 Päivi Mäenpää HR Consultant +358 50 310 9924 paivi.maenpaa@opteam.fi Kielitaitovaatimus YKI4/B2 on hyvä,

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille 1.5.2009 31.10.2013 Hankkeen tarve ja kysyntälähtöisyys maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajan aiemman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot