Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti)

Transkriptio

1 Kolariväkivalta -sarjan tulosten pohdintaa (LYHDE-projekti) Liikennejärjestelmän kolariväkivalta? Kolariväkivaltasarjan LINTU-julkaisuja 3/2006 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä 5/2008 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Kolarikuolemat taajamissa: liikennekuolemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi 3/2009 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen moottoriteillä 4/2009 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta Riskit ja niiden vähentäminen seutu- ja yhdysteillä Muistio Kevyen liikenteen onnettomuudet yksiajorataisilla pääteillä Liitännäisiä : 1/2009 Keskikaiteen toteutettavuus nykyisille teille 2/2010 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa. Jalankulun ja pyöräilyn kuolonkolarien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä DI Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskus (aik. Sito Oy) marko.kelkka@ely-keskus.fi DI Saara Toivonen Liikennevirasto saara.toivonen@liikennevirasto.fi Saara Toivonen

2 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta -tutkimussarja ja liittyvät raportit TEKIJÄT (erilaisin kokoonpanoin): Teknillinen korkeakoulu, Työterveyslaitos, Turun yliopisto, Sito Oy; VTT, Talentek Oy, Lectus Ky Marko Kelkka, Timo Ernvall, Esa Räty, Marja-Terttu Juurinen, Timo Kari, Kari Laakso, Seppo Olkkonen, Esko Keskinen, Ari Katila, Sirkku Laapotti, Kati Hernetkoski, Riikka Rajamäki, Antti Virtanen, Peter Lüthje, Noora Airaksinen, Katja Suhonen, Marko Tikkanen; Klas Hytönen, Mikko Uljas, Harri Peltola, Seppo Karppinen, Mauri Soukiala, Kirsi Järvenpää, Kalle Toiskallio AINEISTO: Liikennevakuutuskeskuksen tutkijalautakunta-aineisto; kirjallisuus, Livin tierekisteri OHJAUSRYHMISSÄ (erilaisin kokoonpanoin): Tiehallinto/Liikennevirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ajoneuvohallintokeskus, Liikennevakuutuskeskus, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Järvenpään kaupunki, Liikenneturva, Merivoimien esikunta, Työterveyslaitos, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja ELY-keskukset ja Lapin tiepiiri Saara Toivonen

3 Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) Liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikennejärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien tulee pystyä vastaamaan siitä, että asianmukaiset tiedot ja taidot omaava henkilö ei kuole eikä loukkaannu vakavasti liikenteessä. Inhimillinen virhe ei saa johtaa kuolemaan. (Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille ) Saara Toivonen

4 Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) Tutkimussarjan olennaisia näkökulmia olivat: millaista kolariväkivaltaa ihmiskeho kestää sekä miten liikennejärjestelmän ominaisuuksia ja liikenteen säätelyä tulisi kehittää, että kolariväkivalta saataisiin riittävän alhaiselle tasolle ihmisen kestokykyä ajatellen....parantamistoimia harkittaessa tulee keskittyä kolarien seurausten lieventämiseen, tuhoisien onnettomuusketjujen katkaisemiseen sekä liikennejärjestelmän ominaisuuksien ja ratkaisujen kehittämiseen / sopeuttamiseen ihmisen kestokykyä ja todettua liikennekäyttäytymistä vastaaviksi (esimerkkeinä auton ominaisuudet / kolariturvallisuus, tien ominaisuudet / törmäysturvallisuus, nopeuksien hallinta ja sopiva nopeustaso sekä eri tekijöiden yhteen sopivuus)... Saara Toivonen

5 Taustaa (otteita tutkimushausta 2005) Analysoidaan ja kuvataan valitussa toimintaympäristössä keskeisissä onnettomuustyypeissä kuoleman aiheuttaneet tekijät ja tapahtumat....samalla tulee pohtia törmäyssuuntien, törmäysnopeuksien, erilaisten ajoneuvojen kolariturvallisuuden ja -yhteensopivuuden, ajoneuvojen ja liikenneympäristön kolariyhteensopivuuden, jne. merkitystä vakaville seurauksille... Arvioidaan ominaisuuksia ja tekijöitä liikennejärjestelmässä, jotka altistavat kolarien vakaville seurauksille. Hahmotellaan toimia tilanteen parantamiseksi. Arvioinnissa pääpaino järjestelmän normaalissa käytössä tapahtuneissa onnettomuuksissa ("inhimillinen virhe"). Tutkijaryhmään lääkäri, ajoneuvotekniikan ja liikennetekniikan asiantuntijat. Saara Toivonen

6 Syvätutkimusaineiston rajauksista Saara Toivonen

7 Kaikki tutkijalautakuntien tutkimat kuolemat ( ),1900 ihmistä 800 Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Mopo-onnettomuus Eläinonnettomuus Muu onnettomuus Yksiajoratainen päätie Seutu-tai yhdystie Moottoritie Taajaman tie tai katu Muu Saara Toivonen

8 Riskinoton osuus (tutkijalautakuntien tutkimat kuolemat ) Tavanomainen liikennekäyttäytyminen Merkittävä riskinotto Sairauskohtaus, jos kuolinsyynä Yksiajoratainen päätie Seutu-tai yhdystie Moottoritie Taajaman tie tai katu Muu tai ei tietoa Saara Toivonen

9 Tavanomaisessa liikenteessä kuolleet , 875 ihmistä Yksiajoratainen päätie Yksittäisonn. Kääntyminen Ohitus Risteäminen Kohtaaminen Peräänajo Eläinonn. Mopo-onn. Polkupyörä Jalankulkija Muu onn. Seutu-tai yhdystie Moottoritie Taajaman tie tai katu Muu Saara Toivonen

10 Liikennejärjestelmän riskit tavanomaisessa liikenteessä Riskit arvioitiin moottoriajoneuvoliikenteelle jalankululle ja pyöräilylle Arviointi suoritettiin toimintaympäristöittäin Yksiajorataiset päätiet Seutu- ja yhdystiet Moottoritiet Taajamien kadut ja tiet (taajamamerkillä osoitetut väylät) Saara Toivonen

11 Kuolleet onnettomuusluokittain 1-ajorataisten pääteiden aineistossa, moottoriajoneuvot (tavanomainen liikenne) Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Muu Saara Toivonen

12 1) Henkilöauton (A) kohtaamisonnettomuus raskaan ajoneuvon (B) kanssa: kuljettaja ja oikealla edessä sekä takana istunut matkustaja kuolivat. A:n nopeus km/h ja B:n 80 km/h. Saara Toivonen

13 2) Henkilöauton (A) kohtaamisonnettomuus henkilöauton (B) kanssa. A ajautui kaarteessa vastaan tulevien (B:n) kaistalle. Kuljettajat kuolivat, lisäksi loukkaantui 4 matkustajaa. A:n ja B:n nopeus noin 100 km/h. Saara Toivonen

14 Henkilöautoissa kuolleet autoon kohdistuneen törmäyksen suunnan mukaan, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Kuolleita [kpl] ETU (klo 11,12,1) SIVU (klo 2-4 ja 8-10) TAKA (klo 5-7) Törmäyssuunta MUUT Saara Toivonen

15 Seurausten vakavuus kaikille osallisille sekä surmansa saaneiden kuolinajat, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot 600 Seurausten vakavuus (kaikki osalliset) 600 Kuolinaika Ei vammoja Lievä loukkaant. Vakava loukkaant. Kuoli 0 Kuoli heti Ennen hoitotoimia < 6 h 6-24 h 1-7 vrk 7-30 vrk >30 vrk Saara Toivonen

16 Vammautumisen vakavuus nopeuden muutoksen mukaan (vain kohtaamisonnettomuudet; delta-v laskettu tutkijalautakunnan arvioiman ajonopeuden tai nopeusrajoituksen perusteella, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot) ei vammoja vammautunut kuollut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % < Nopeuden muutos törmäyksessä, km/h Saara Toivonen

17 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Kuljettajat Kuolleet Loukkaantuneet Pää 39,6 21,5 Selkäranka 10,2 9,2 Rintakehä 28,5 1,5 Vatsa ja lantio 2,8 13,9 Raajat 1,4 20,0 Monivamma 6,9 21,5 Muu 10,5 12,3 Saara Toivonen

18 Kuolemaan johtaneet vammautumismekanismit ja törmäyssuunnat kohtaamisonnettomuudet, 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot Vammautumismekanismi Kuolleiden lukumäärä törmäyssuunnittain Keula Kylki Perä Muu Yhteensä Iskeytyminen kohtaa vasten Iskeytyminen ja painuminen Ajoneuvon murskautuminen Ulkopuolisten osien tunkeutuminen Painuminen turvavyötä vasten 8 8 Muu mekanismi Ei tietoa Yhteensä Iskeytyminen kohtaa vasten Vammautumismekanismit (kpl) 80 km/hrajoituksella kohtaamisonnettomuuksissa Iskeytyminen ja painuminen Ajoneuvon murskautuminen Ulkopuolisten osien tunkeutuminen Painuminen turvavyötä vasten Ha -Ha Ha-Ra Muu mekanismi Iskeytyminen kohtaa vasten Vammautumismekanismit (kpl) 100 km/hrajoituksella kohtaamisonnettomuuksissa Iskeytyminen ja painuminen Ajoneuvon murskautuminen Ulkopuolisten osien tunkeutuminen Painuminen turvavyötä vasten Ha -Ha Ha-Ra Saara Toivonen Muu mekanismi

19 Kuolemat (kpl) raskaan ajoneuvon massan mukaan kohtaamis onnettomuuksissa Raskas liikenne törmäyskohteena liki 40 prosentissa kohtaamisonnettomuuksien kuolemissa 1- ajorataisilla pääteillä 3,5-10 tn tn tn tn tn tn > 60 tn Ei tiedossa Saara Toivonen

20 Riskien vähentäminen tavanomaisessa liikenteessä 1. Tie- ja liikenneympäristö, tienpitäjän toimenpiteet toimintaympäristöittäin Yksiajorataiset päätiet Seutu- ja yhdystiet Moottoritiet Taajamien kadut ja tiet 2. Ajoneuvotekniikka 3. Lainsäädäntö 4. Koulutus, valistus ja tiedotus Pohdintaa riskinotosta Johtopäätöksiä ja pohdintaa lähestymistavasta Saara Toivonen

21 Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (1-ajorataiset päätiet) Suuri osa tavanomaisen moottoriajoneuvoliikenteen kuolemista voitaisiin torjua kohtuullisella määrällä keskikaiteellisia teitä Muilta osin alempia nopeusrajoituksia Vaikutusta myös seuraavilla toimilla: kiertoliittymät, liittymien porrastaminen, eritasoliittymät yksityisten teiden liittymien järjestelyt, reunakaiteet talviliikenteen hallinta palautetta antavat keskialueet työnjako kulku- ja kuljetusmuotojen kesken? Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kohentaminen: kevyen liikenteen väylät, alikulkukäytävät, tien ylitysten turvaaminen nopeusrajoitukset tiiviin tienvarsiasutuksen kohdilla Saara Toivonen

22 Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (seutu- ja yhdystiet) Moottoriajoneuvoliikenteen turvallisuus: seututeiden parempi talvihoito, (talviajan) nopeusrajoitukset, liittymien nopeusrajoitukset, reunaympäristön pehmentäminen yhdysteillä yleisen nopeusrajoituksen 80 km/h alentaminen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kohentaminen: nopeusrajoitukset tiiviin tienvarsiasutuksen kohdilla kevyen liikenteen väylät (halvempien ratkaisujen hakeminen?), tien ylitysten turvaaminen tievalaistus yksityistieliittymien turvallisuustarkastukset, näkemien parantaminen, nopeusrajoitukset Saara Toivonen

23 Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (moottoritiet) kaiteiden päiden ja vanhojen kaiteiden korjaaminen eritasoliittymissä väärään ajosuuntaan lähtemisen karsiminen Saara Toivonen

24 Johtopäätöksiä tienpidon alueelta (Taajamien kadut ja maantiet) Tavanomaisessa moottoriajoneuvoliikenteessä kuolemanriski vähäinen, poikkeuksena risteämisonnettomuudet (noin 10 % taajamakuolemista): nopeuksien alentaminen (alle 50 km/h) Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus: huomiota kaupunkien pää- ja kokoojaväylien suojateihin ja pyöräteiden jatkeisiin (jalankulkijat suuret kaupungit; pyöräilijät kaupungit), pientalovaltaisten kokoojakatujen liittymät (pyöräilijät) ajonopeuksien alentaminen (nopeusrajoitukset, rakenteelliset nopeudenalentimet, automaattinen nopeusvalvonta) suojateiden ja pyörätien jatkeiden havaittavuus, kunto, rakenteet, varoittaminen/muistuttaminen, valaistus, liikennevalot yli- ja alikulkuja kaupunkirakenteeseen sopivasti, pyöräteitä, kevyen liikenteen väyliä kevyen liikenteen järjestelyiden turvallisuustarkastukset, kokeilutoiminta, ohjeistus Saara Toivonen

25 Henkilöautojen kolariturvallisuus parantunut: Sivutörmäykset huomioivat rakennesäännökset EU:ssa voimaan 1996 Testiohjelmien (mm. EuroNCAP 1997-) myötä: Etu-, sivu-, jalankulkijatörmäystesti ja lapsimatkustajan suojan testit Etutörmäys 64 km/h ja sivutörmäys 50 km/h nopeudessa Turvallisuusarvio saman kokoiseen vertailuryhmään nähden, ei arviota raskaaseen ajoneuvoon tai eläimeen törmäyksestä Henkilöautojen kolariturvallisuus parantunut: Turvatyynyt edessä ja verhotyynyt sivuilla voivat estää pään ja rintakehän iskeytymistä ohjauspyörään, eturakenteisiin, sivuikkunoihin Turvavyön kiristimet ja kuormituksen rajoittimet vähentävät erityisesti rintakehän vammoja Kolaritutkimukset ovat vahvistaneet testeissä hyvin selviytyneiden autojen olevan myös todellisissa onnettomuuksissa turvallisempia 1-ajorataiset päätiet, moottoriajoneuvot TUTKIJARYHMÄN ARVIO (N = 496): 60 kuljettajaa olisi todennäköisesti säilyttänyt ajoneuvon hallinnan ajonvakautusjärjestelmän (ESP) avulla. 70 kuljettajan toimintaa olisi auttanut vireystilan valvova hälytin 50 auton renkaiden kuluneisuus myötävaikutti onnettomuuden syntyyn 24 kuljettajaa olisi arviolta hyötynyt etäisyystutkan käytöstä Saara Toivonen

26 Ajoneuvotekniikka Henkilöautossa selviytymismahdollisuutta parantavat: autossa optimaalinen aktiivinen ja passiivinen turvallisuus siedettävä törmäysnopeus etutörmäys kohteeseen, jonka massa ja keularakenteet yhteensopivat Henkilöauton ja raskaan auton nokkakolarissa pääteillä henkilöauto usein murskaantuu. Henkilöautojenkin välisissä suuren nopeuden kolareissa korirakenne usein painuu sisään. Sivutörmäykset? Hidastuvuus? Jalankulkijan ja pyöräilijän huomiointi? Kolariaineistosta todettua, 1-ajorataiset päätiet: Turvavyö: vyöllisistä 42 % kuoli, vyöllä ei vaikutusta 19 % pelastui kuolemalta 31%:n vammat lievenivät Etuturvatyyny: 40 % tyynypaikoilla edessä istuneista kuoli 47 % tyynyttömillä paikoilla edessä istuneista kuoli Saara Toivonen

27 Lainsäädäntöön liittyvää autoilijaa velvoittavat suojatiesäännöt, soveltaminen, valvonta pyöräilijän ja autoilijan keskinäiset väistämissäännöt ja niistä muistuttaminen (liikenneympäristön toimin) jalankulkijan heijastimen käyttö ja pyöräilijän kypärän käyttö automaattisen valvonnan edellytykset, monipuolistaminen ja laajentaminen myös taajamissa kuljettajan väsymys ja valvonta heikentynyt ajokyky Saara Toivonen

28 Koulutus, valistus ja tiedotus autoilijan suojatiesäännöt, ennakoiva ajotapa pyöräilijän ja autoilijan keskinäiset väistämissäännöt, varominen jalankulkijan heijastimen käyttö ja pyöräilijän kypärän käyttö ikääntyvien riskeistä, heikentyvästä ajokyvystä informointi kuljettajan väsymyksen merkitys, kuljettajan huomion suuntaamisen merkitys huonojen talvikelien huomiointi nopeuksissa Saara Toivonen

29 Pohdintaa riskinotosta riskinotto suhteellisesti yleisintä moottoriteillä sekä seutu- ja yhdysteillä, mutta sitä esiintyy kaikenlaisissa liikenneympäristöissä riskinotto suhteellisesti yleisintä mopo- ja yksittäisonnettomuuksissa, mutta sitä esiintyy kaikentyyppisissä onnettomuuksissa osaan (?) riskinotto-onnettomuuksista ehkä hyötyä tavanomaiselle liikenteelle esitetyistä toimista ei kuitenkaan varmuutta asiasta riskinotto kaikissa liikenneympäristöissä on yleistä, vaarassa myös muiden henki riskinotolta ei voi sulkea silmiä nopeudenrajoittimet, älykäs nopeudensäätely / automaattinen valvonta alkolukot älykkäät turvalaitteet sähköinen ajokortti Saara Toivonen

30 Pohdintaa lähestymistavasta Riskinoton rajaus huomattava ylinopeus, turvalaitteiden käytön laiminlyönti, rattijuopumus, itsetuho, sairauskohtauskuolema, ajo-oikeuden puuttuminen ylinopeuden rajauskriteeri olisi mahdollisesti voinut olla tiukempi (käytännössä ei kovin suurta merkitystä tutkittavien tapausten lukumäärälle) jalankulkijan heijastimen ja pyöräilijän kypärän käyttämättömyys (ei poissulkukriteerinä - ilmiötä analysoitiin ja arvioitiin) Riskinoton rajaus ei mikään tieteellinen totuus, pikemminkin käytännönläheinen menettely toimintamallien hahmottamiseksi Inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virhearviointia, jopa riskinottoa (jos siihen on mahdollisuus), ihminen kestää huonosti nykyliikenteessä syntyviä törmäys- ja hidastuvuusvoimia Liikennejärjestelmään sisältyvät (ohjelmoidut?) kuolemanriskit tienkäyttäjien riskinotto Saara Toivonen