Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä (VIOLA) n ja tutkimuksesta rajatun aineiston tarkastelua LINTU-muistio, Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-muistio

2 2 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Sisällysluettelo 1 Taustaa ja määritelmiä Tutkittavan toimintaympäristön liikennekuolemien jakautumatarkasteluja Erityistarkastelu tutkimusaineiston risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksista, joissa raskas ajoneuvo osapuolena Liikennekuolemat niissä tutkimusaineiston onnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo oli osallisena tapahtumakuukauden mukaan jaoteltuna Tuloksia ja pohdintaa n ja riskiaineiston liikennekuolemien jakautumavertailuista Huomioita VIOLA-tutkimusaineiston risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksista, joissa raskas ajoneuvo osapuolena Pohdintaa... 3

3 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 3 1 Taustaa ja määritelmiä Käsillä oleva muistio on jatkotarkastelua otsikossa mainitulle LINTU/VIOLA - tutkimukselle (Kelkka ym. LINTU-julkaisuja 3/26). Mainitussa VIOLAtutkimuksessa pyrittiin pääsemään kiinni liikennejärjestelmään liittyvään kuolemanriskiin liikennejärjestelmän normaaleissa käyttötilanteissa. Tutkimuksen aineistosta karsittiin siksi pois onnettomuudet, joita ei katsottu voitavan tulkita inhimilliseksi virheeksi, vaan joihin tulkittiin kuuluvan selvää riskinottoa tai liikennejärjestelmän suunnitellun käyttötavan vastaisuutta. Tutkimus rajattiin työmäärän kohtuullisena pitämiseksi koskemaan vain autoliikenteen onnettomuuksia (autojen keskinäiset ja yksittäisonnettomuudet). Tutkittavaksi toimintaympäristöksi valittiin tavalliset päätiet taajamien ulkopuolella. Tutkimuksessa aineistona olivat tutkijalautakuntien tutkimat moottoriajoneuvoliikenteen kuolonkolarit. Tutkimuksen taustaa on kuvattu lähemmin Toivosen muistiossa (26). Tutkijalautakunta-aineiston mukaan vuosina tapahtui tavallisilla yksiajorataisilla pääteillä taajamamerkin ulkopuolisilla alueilla kaikkiaan 1163 liikennekuolemaa autojen keskinäisissä ja yksittäisonnettomuuksissa (PÄÄTIEAINEISTO). Tässä karsimattomassa aineistossa oli siis keskimäärin 145 kuolemaa vuosittain. PÄÄTIEAINEISTOSTA rajattiin VIOLA-tutkimusta varten pois onnettomuudet, joihin tulkittiin sisältyvän selkeää riskinottoa tai kuolema johtui muista syistä (mukana onnettomuudessa oli alkoholi tai muu huumaava aine, kuollut ei ollut käyttänyt turvavyötä, oli arvioitu ajetun huomattavalla ylinopeudella, itsetuho, sairauskohtaus kuolinsyynä, alaikäinen kuljettaja). VIOLA-tutkimuksesta pois rajattuja, tavallisilla pääteillä tapahtuneita liikennekuolemia oli yhteensä 639 eli keskimäärin 8 vuosittain (ns. RIS- KIAINEISTO). VIOLA-tutkimuksen lopulliseen tutkimusaineistoon jäi siten 524 liikennekuolemaa eli keskimäärin 65 vuodessa (TUTKIMUSAINEISTO). Liikennekuolemien aineiston jakautuminen oli siis seuraavanlainen: PÄÄTIEAINEISTO 1163 kuollutta (tutkijalautakuntien tutkimat autojen keskinäiset ja yksittäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet vuosina yksiajorataisilla tavallisilla valta- ja kantateillä, taajamamerkin ulkopuolella) TUTKIMUSAINEISTO 524 kuollutta (autojen keskinäisiä ja yksittäisonnettomuuksia, joista on karsittu pois ns. riskiaineisto) VIOLA -tutkimuksesta karsittu ns. RISKIAINEISTO 639 kuollutta (onnettomuuksissa mukana oli alkoholi,5 promillea, huumaavat aineet, kuolleella ei olut turvavyö käytössä, oli huomattava ylinopeus (tie- tai ajoneuvokohtaisen rajoituksen ylitys >19 km/h), itsetuho, sairauskohtaus kuolinsyynä tai alaikäinen kuljettaja

4 4 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Jäljempänä muistiossa on esitetty päätieaineiston, tutkimusaineiston ja riskiaineiston liikennekuolemien erilaisia jakautumatarkasteluja. Lisäksi on esitetty pienempi erityistarkastelu tutkimusaineiston keskeisistä onnettomuustyypeistä, joissa raskas ajoneuvo osapuolena. Tarkastelujen taulukoissa ja kuvissa esitetään liikennekuolemien summalukuja VIO- LA-tutkimuksen kattamalta koko tutkimusjaksolta ( ). Tarkastelujen tavoitteena on toisaalta hahmottaa tarkemmin tutkimusaineiston ja vastaavan karsimattoman päätieaineiston suhdetta toisaalta tarkastella tutkimusaineiston ja riskiaineiston suhdetta sekä esittää varsinaista VIOLA-raporttia täydentäen onnettomuuksien tapahtumaolosuhteita ja -aikoja. Raskas ajoneuvo oli yleisimmin osapuolena tutkimusaineiston kohtaamis- ja risteämisonnettomuuksissa. Raskas ajoneuvo on vastapuolena tuhoisa, vaikka raskaan ajoneuvon kuljettajaa usein ei olekaan arvioitu onnettomuuden ykkösosalliseksi. Muistion jälkimmäisessä osassa esitetyllä tarkastelulla halutaan hahmottaa tarkemmin tällaisten liikennekuolemien olosuhteita. Liitetaulukossa on vertailun vuoksi esitetty aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksena saatu erilaisten päällystettyjen maanteiden liikenneturvallisuustilanteen yleiskuvaus. Siinä on käytetty Tiehallinnon onnettomuus- ja tierekisterin tietoja sekä rakennus- ja huoneistorekisterin asukastietoja. Kuvaus perustuu vuosina tapahtuneisiin onnettomuuksiin sillä osalla päällystettyä maantieverkkoa, joka on säilynyt ennallaan em. vuosina. Tarkastelu kattaa noin 11 8 km yksiajorataisia tavallisia valta- ja kantateitä. Vuosittain näillä pääteillä on ollut vajaat 15 liikennekuolemaa, jotka ovat lähes kaikki tapahtuneet taajamamerkin ulkopuolisilla teillä eli VIOLA-tutkimuksen mukaisessa liikenneympäristössä. Mainittu luku sisältää kaikki ko. verkon osalla tapahtuneet liikennekuolemat (myös mm. moottoripyöräonnettomuudet, kevyen liikenteen onnettomuudet ja edellä määritellyn ns. riskiaineiston). Liikennekuolemista keskimäärin noin 25 on vuosittain ollut jalankulku-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien seurausta.

5 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 5 2 Tutkittavan toimintaympäristön liikennekuolemien jakautumatarkasteluja Tutkittavalla toimintaympäristöllä tarkoitetaan tässä VIOLA-tutkimuksen mukaisia tavallisia yksiajorataisia valta ja kantateitä taajamamerkin ulkopuolella. Tämän luvun taulukoissa on esitetty edellä määritelty päätieaineisto kokonaisuudessaan (toisin sanoen tutkimusaineiston ja ns. riskiaineiston summa) ja toisaalta pelkkä tutkimusaineisto. Luvun kuvissa esitetään kuitenkin havainnollisuuden vuoksi tutkimusaineisto ja ns. riskiaineisto erillään. Liikennekuolemat kesällä ja talvella Taulukko 2.1. Kuolemat (kpl) vuodenajan ja onnettomuusluokan mukaan (Tiehallinnon onnettomuusluokitus). Onnettomuusluokka Kuolemat (kpl) Kesä (huhtikuu-lokakuu) Talvi (marraskuu-maaliskuu) Päätieaineisto Päätieaineisto Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopo-onnettomuus 1 5 Polkupyöräonnettomuus 1 Jalankulkijaonnettomuus 2 Muu onnettomuus Yhteensä Kohtaamisonnettomuus on suurin kuolemien aiheuttaja niin tutkimusaineistossa kuin riskiaineistossakin - tämä koskee sekä talvea että kesää. Talvella kohtaamiskuolemien osuus on sekä tutkimus- että riskiaineistossa noin 6 %. Kesällä kohtaamiskuolemien osuus on tutkimusaineistossa 55 % ja riskiaineistossa yli 45 %. ssa ovat kesällä seuraavaksi suurimpia risteämis- ja yksittäisonnettomuudet, talvella ohitusja risteämisonnettomuudet. Riskiaineistossa toiseksi eniten kuolemia aiheutuu yksittäisonnettomuuksista, joita tapahtuu erityisesti kesällä paljon (3 % kuolemista) Kuolemat (kpl) onnettomuusluokittain kesällä ja talvella tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto Riskiaineisto Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Muut Kesä Talvi

6 6 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri päätieryhmissä Taulukko 2.2. Liikennekuolemat (kpl) erinumeroisilla teillä tapahtumapaikan keskimääräisen vuorokausiliikenteen mukaan (liittymässä päätien KVL). Onnettomuuksiin on yhdistetty tierekisterin vuoden 24 autoliikenteen KVL-tieto. Tienumerot Kuolemat (kpl) keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) mukaan Päätieaineisto > 4-2- < Yht. > 4-2- < Yht vt vt kt Yhteensä Totaali n kuolemista 2/3 on tapahtunut valtateillä 1 12 ja noin 1/5 valtateillä Kantateiden osuus on alle 15 %. Riskiaineiston jakautuminen pääteiden kesken on varsin samantyyppinen tosin riskiaineiston kuolemista on tapahtunut hiukan vähemmän valtateillä 1-12 ja vastaavasti enemmän (vajaa 2 %) kantateillä. Sekä tutkimusaineisto että riskiaineisto jakautuvat KVL -luokkiin hyvin samalla tavalla; molemmissa aineistoissa noin 2/3 kuolemantapaukista tapahtuu päätien liikennemäärillä 4 autoa vuorokaudessa. Valtateillä 1-12 keskittyminen suuriliikenteisille teille on vielä voimakkaampaa: 8 % tutkimusaineiston kuolemista on tapahtunut liikennemäärillä 4; riskiaineistossa osuus on hieman yli 8 %. Kantateillä sekä tutkimusaineistossa että riskiaineistossa noin 6 % kuolemista on tapahtunut liikennemäärillä < 4, mutta kantateiden osuus kuolemista on kokonaisuudessaan melko pieni (tutkimusaineistossa alle 15 % ja riskiaineistossa alle 2 %). 25 Kuolemat (kpl) liikennemäärän ja tienumeron mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa > < 2 > vt 1-12 < vt kt 4-99 Riskiaineisto

7 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 7 Liikennekuolemat eri nopeusrajoitusalueilla Taulukko 2.3. Liikennekuolemat (kpl) tien nopeusrajoituksen mukaan (onnettomuuskohtainen nopeusrajoitus; liittymässä päätien nopeusrajoitus). Tien nopeusrajoitus Kuolemat (kpl) Päätieaineisto 5 km/h 3 6 km/h km/h km/h km/h Ei tiedossa 1 1 Yhteensä Riskiaineistossa on tapahtunut hiukan suurempi osuus kuolemista 6-7 km/h - rajoituksilla ja vastaavasti hieman pienempi osuus rajoituksella 8 km/h tutkimusaineistoon verrattuna. Molemmissa aineistoissa on rajoituksen 1 km/h osuus kuolemista noin 4 %. Rajoituksen 8 km/h osuus on yli 5 % riskiaineistossa ja yli 55 % tutkimusaineistossa. Tässä yhteydessä tulee pitää mielessä, että suurimmalla osalla tavallisista pääteistä on ollut käytössä talviajan nopeusrajoitus 8 km/h Kuolemat (kpl) päätien nopeusrajoituksen mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto km/h 6 km/h 7 km/h 8 km/h 1 km/h Ei tiedossa

8 8 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat osallisten ylinopeuden mukaan Taulukko 2.4. Liikennekuolemat (kpl) onnettomuuden jonkun osallisen ylinopeuden mukaan (joko ajoneuvokohtaisen tai tien nopeusrajoituksen ylitys; luokittelu tehty kolarikohtaisesti suurimman ylityksen perusteella) Ylinopeus Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Ei ylinopeutta < 1 km/h km/h km/h 63 3 km/h Yhteensä ssa kuoli 2/3 uhreista kolareissa, joissa kaikkien osapuolien arvioitiin noudattaneen nopeusrajoituksia; nopeusrajoituksen ylityksillä 1-19 km/h kuoli 1/3 uhreista. Riskiaineistossa alle 45 % kuoli kolareissa, joissa kaikkien osapuolien arvioitiin noudattaneen nopeusrajoituksia; 1/4 kuoli ylityksillä 1-19 km/h ja 1/3 nopeusrajoituksen ylityksen ollessa vähintään 2 km/h Kuolemat (kpl) onnettomuuden jonkun osapuolen tietä tai ajoneuvoa koskevan nopeusrajoituksen ylityksen mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa (jos ylityksiä useammalla, suurimman ylityksen mukaan) Riskiaineisto Ei ylinopeutta < 1 km/h 1-19 km/h 2-29 km/h 3 km/h

9 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 9 Liikennekuolemat raskaan liikenteen ylinopeuden mukaan Taulukko 2.5. Liikennekuolemat (kpl) onnettomuuden raskaan liikenteen ylinopeuden mukaan (joko ajoneuvokohtaisen tai tien nopeusrajoituksen ylitys) Ylinopeus Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Ei ylinopeutta < 1 km/h km/h km/h 11 3 km/h 5 Yhteensä Raskaalla ajoneuvolla on kuolonkolarissa ollut huomattavan usein ylinopeutta. n kuolemista, joissa raskas liikenne oli kolarin osapuolena, noin 45 % tapahtui raskaan liikenteen osapuolen ajaessa ylinopeudella. Riskiaineistossa osuus oli vielä suurempi eli 55 % Kuolemat (kpl) onnettomuuden raskaan liikenteen osapuolen tietä tai ajoneuvoa koskevan ylinopeuden mukaan 3 25 Riskiaineisto Ei ylinopeutta < 1 km/h 1-19 km/h 2-29 km/h 3 km/h

10 1 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat nopeusrajoituksen ja osallisen ylinopeuden mukaan Taulukko 2.6. n liikennekuolemat (kpl) nopeusrajoitusarvoittain jonkun osallisen henkilöauton tien nopeusrajoituksen ylityksen mukaan. Tien nopeusrajoitus Kuolleet (kpl) Ylitys ja sen suuruus Ei ylitystä 1-5 km/h 6-1 km/h km/h km/h 6 km/h km/h 7 8 km/h km/h Yhteensä ssa kuolleista liki 9 % kuoli kolareissa, joissa henkilöautoosapuolen ei arvioitu rikkoneen tien nopeusrajoitusta. Rajoituksella 8 km/h nopeusrajoitusta rikkoneiden kolareissa kuoli hieman suurempi osuus kuin 1 km/hrajoituksella Kuolemat (kpl) tutkimusaineistossa sen mukaan, ylittikö joku onnettomuuden henkilöauto-osapuoli tien nopeusrajoituksen Ei ylitystä 1-5 km/h 6-1 km/h km/h km/h km/h 7 km/h 8 km/h 1 km/h

11 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 11 Liikennekuolemat päihdeonnettomuuksissa Taulukko 2.7. Kuolemat (kpl) onnettomuuksissa, joissa joku osapuolista oli päihteiden vaikutuksen alainen. Vakavuus priorisoi osallisen valinnan (alempana taulukossa). Alkoholi tai huumaava aine Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Ei tietoa 21 3 Ei päihdyttäviä aineita (vain) alkoholi < (vain) alkoholi, (vain) alkoholi (vain) muita huumaavia aineita, esim. lääkkeitä 18 6 Sekä alkoholi että muu huumaava aine 15 Yhteensä ssa yli 95 % kuoli kolareissa, joissa osapuolilla ei todettu päihdyttäviä tai esimerkiksi huumaavia lääkeaineita veressä; riskiaineistossa vastaava osuus oli vain runsas 65 %. Riskiaineistossa joka neljäs kuolemista tapahtui kolareissa, joissa jollakin osapuolella oli yli,5 promillea alkoholia veressä näistä 3/4 kolareissa, joissa promillemäärä oli yli 1,2. 6 Kuolemat (kpl) onnettomuuden jonkun osapuolen päihteiden vaikutuksen alaisuuden mukaan 5 4 Riskiaineisto Ei päihteitä Alko <.5 Alko, Alko 1.2 Muu huumaava tai lääke Alko ja muu Ei tietoa

12 12 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat ja turvavyön käyttö Taulukko 2.8. Liikennekuolemat (kpl) turvavyön käytön mukaan Turvavyön käyttö Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Käytti turvavyötä Ei käyttänyt turvavyötä; käytössä ei 26 2 turvavyötä Ei käyttänyt turvavyötä, vaikka sellainen oli ja sitä olisi ollut velvollisuus käyttää Ei käyttänyt turvavyötä; ei velvollisuutta 18 käyttää Ei tietoa 6 23 Yhteensä n kuolleista liki 95 % oli käyttänyt turvavyötä (lopuista suurimmalla osalla puuttui tieto vyön käytöstä). Riskiaineistossa kuolleista joka kolmannella oli turvavyö käytössä, runsaalla 6 % vyö ei ollut käytössä ja lopuilta tieto puuttui Kuolemat (kpl) turvavyön käytön mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa (Riskiaineiston "Ei käyttänyt turvavyötä" -aineistossa 42 on sellaisia, joilla ei ollut vyötä käytössään tai ei olut säädöksiin perustuvaa käyttövelvollisuutta) Riskiaineisto Käytti Ei käyttänyt Ei tietoa

13 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 13 Sairauskohtaukset ja itsetuhotapaukset liikennekuolemissa Taulukko 2.9. Sairauskohtauksiin ja itsetuhoissa kuolleet (kpl) Sairaus / itsetuho Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Kuoleman aiheutti sairauskohtaus 46 Itsetuho 131 kaikki yhteensä sta sairauskohtauskuolemat ja arvioidut itsetuhot oli poistettu. Riskiaineistossa tällaisiksi tapauksiksi arvioituja oli yhteensä alle 3 % Sairauskohtauksiin ja itsetuhoissa kuolleet tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto Sairauskohtaus Itsetuho Koko aineisto

14 14 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri kuukausina Taulukko 2.1. Liikennekuolemien (kpl) jakautuminen kuukausille Kuukausi Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Tammikuu 86 5 Helmikuu Maaliskuu 8 33 Huhtikuu 8 33 Toukokuu 8 26 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu 13 4 Joulukuu Yhteensä n kuolemantapauksista likimain yhtä paljon on tapahtunut kesäkaudella (huhtikuu - lokakuu) ja talvikaudella (marraskuu maaliskuu) hieman enemmän talvella kuin kesällä. Riskiaineistossa kuolemat painottuvat selvästi kesäkaudelle (runsas 6 %). Ainoastaan tammi-, helmi- ja joulukuussa on tutkimusaineistossa tapahtunut enemmän kuolemantapauksia kuin riskiaineistossa Tammi Kuolemat (kpl) kuukausittain tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto Helmi Maalis Huhti Touko Elo Syys Loka Marras Joulu Kuolemat (kpl) talvella (tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuut) ja kesällä (huhtikuu-lokakuu) tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto Talvi Kesä

15 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 15 Liikennekuolemat eri viikonpäivinä kesällä ja talvella Taulukko Liikennekuolemat (kpl) viikonpäivän mukaan eri vuodenaikoina (talvi = tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuut; kesä = huhtikuu - lokakuu) Viikonpäivä Kuolemat (kpl) Kesä Talvi Päätieaineisto Päätieaineisto Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä Sekä tutkimusaineistossa (75-8 %) että riskiaineistossa (65-7 %) pääosa kuolemista tapahtuu tavallisina arkipäivinä (maanantai-perjantai) - talvella hieman pienempi osuus kuin kesällä. Perjantaina kuolleiden osuus on tutkimusaineistossa suurempi kuin riskiaineistossa niin kesällä kuin talvellakin. Lauantaina kuolleiden osuus on riskiaineistossa talvella selvästi suurempi kuin tutkimusaineistossa. Sunnuntaina kuolleiden osuus on riskiaineistossa selvästi suurempi kuin tutkimusaineistossa sekä kesällä että talvella Kuolemat (klp) viikonpäivittäin tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Riskiaineisto Riskiaineisto Kesä Talvi Ma-Pe 73 % 66 % 8 % 71 % La-Su 27 % 34 % 2 % 29 % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 %

16 16 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri vuorokaudenaikoina kesällä ja talvella Taulukko Liikennekuolemat (kpl) kellonajan mukaan eri vuodenaikoina (talvi = tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuut; kesä = huhtikuu - lokakuu) Kellonaika Kuolemat (kpl) Kesä Talvi Päätieaineisto Päätieaineisto.-2, , , , , , , , Yhteensä Kolmituntisjaksoista eniten kuolemia tapahtui iltapäivällä klo sekä tutkimusaineistossa että riskiaineistossa - tämä koskee niin kesää kuin talveakin. ssa mainittujen tuntien osuus on suurempi: 25 - liki 3 % kaikista kuolemista. Pääosa (liki 9 %) tutkimusaineiston liikennekuolemista tapahtuu aamun kello kuuden ja iltayhdeksän välillä. Riskiaineistossa vastaava osuus on 65-7 %. Sekä kesällä että talvella riskiaineistossa on tutkimusaineistoon verrattuna huomattavan paljon liikennekuolemia aamuyön tunteina; kesällä riskiaineistossa on tutkimusaineistoon verrattuna paljon kuolemia myös iltayön tunteina Kuolemat (kpl) kellonajan mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa.-2, , , , , , , ,59 Riskiaineisto Riskiaineisto Kesä Talvi

17 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 17 Liikennekuolemat eri keliolosuhteissa Taulukko Liikennekuolemat (kpl) eri keleillä (onnettomuuskohtainen tieto; liittymässä päätien keli). Keli Kuolemat (kpl) Päätieaineisto Kuiva Märkä Luminen Jäinen Luminen, ajourat paljaat Sohjoinen, ajourat paljaat 5 2 Jäinen, ajourat paljaat 6 3 Muut 4 1 Yhteensä ssa on erilaisten jäisten, lumisten tai sohjoisten kelien osuus (runsas 4 %) kuolemista huomattavasti suurempi kuin riskiaineistossa (runsas 2 %). Riskiaineiston kuolemissa puolestaan painottuvat kuivan ja märän kelin osuudet (yhteensä runsas 3/4). 4 Kuolemat (kpl) eri keleillä tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa Riskiaineisto Kuiva Märkä Luminen Jäinen Luminen ajourat paljaat Sohjoinen ajourat paljaat Jäinen ajourat paljaat Muut

18 18 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri urasyvyyksien mukaan kesällä ja talvella Taulukko Liikennekuolemat (kpl) kolarin jonkun osapuolen huonoimman renkaan urasyvyyden mukaan eri vuodenaikoina (sydäntalvi = joulu-, tammi- ja helmikuut; siirtymäkausi = marras- ja maaliskuut; kesäkausi = huhtikuu lokakuu; sydäntalvi ja siirtymäkausi muodostavat yhdessä talvikauden) 1 Urasyvyys (mm) Kuolemat (kpl) Päätieaineisto sydäntalvi siirtymä kesä sydäntalvi siirtymä kesä < ,-2, ,-3, ,,4, ,-5, ,-6, >6, ei tiedossa Talvella kuolemat jakautuivat sekä tutkimus- että riskiaineistossa kolarin osapuolten huonoimman renkaan urasyvyyden mukaan likimain samalla tavalla. Kesällä sen sijaan riskiaineistossa esiintyy selvästi enemmän kuolemia pienillä renkaan urasyvyyksillä. Varsinaisesti säädösten vastaisia urasyvyyksiä on melko vähän. Kuitenkin verrattuna tutkijoiden suosittelemiin urasyvyyksiin (katso alaviite) olisi rengastuksessa paljonkin parantamisen varaa. Kuolemat (kpl) onnettomuuden osapuolten huonoimman renkaan urasyvyyden mukaan tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa < 1,6 1,6-2,9 3,-3,9 4,-5,9 vähintään 6, ei tiedossa Talvi Kesä Talvi Kesä Riskiaineisto 1 Tarkoituksena oli hakea sellaisten liikennekuolemien osuutta, joissa oli jotakin puutteellisuuksia jonkun kolariosapuolen renkaissa. Renkaiden kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys on kesärenkailla 1,6 mm ja talvirenkailla 3, mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella. Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin kesärenkaalla vähintään 4 mm ja talvirenkaalla vähintään 6 mm, siis kaksinkertainen minimivaatimukseen verrattuna.

19 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 19 Liikennekuolemat aiheuttajaosapuolen iän ja sukupuolen mukaan kesällä ja talvella Taulukko Tutkijalautakuntien aiheuttajaosapuoliksi arvioimien kuljettajien (yksittäisonnettomuuksien kuljettajat + usean osallisen onnettomuuksien ykkösosalliset) jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan eri vuodenaikoina (talvi = tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuut; kesä = huhtikuu - lokakuu) Sukupuoli / ikä Kuljettajia (kpl) Kesä Talvi Päätieaineisto Päätieaineisto M M M M muu N N N N muu 1 1 Yhteensä Riskiaineistossa aiheuttajaosapuoliksi arvioiduista kuljettajista on miesten osuus selvästi suurempi ja naisten osuus selvästi pienempi kuin tutkimusaineistossa. Kesäaikana riskiaineistossa on vuotiaiden miesten osuus huomattavan suuri (6 %), talvikaudella puolestaan vuotiaiden miesten (6 %) Aiheuttajaosapuoliksi arvioitujen kuljettajien ikä- ja sukupuolijakautuma tutkimusaineistossa ja riskiaineistossa M M M M muu N N N N muu Riskiaineisto Riskiaineisto Kesä Talvi

20 2 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 3 Erityistarkastelu tutkimusaineiston risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksista, joissa raskas ajoneuvo osapuolena Liikennekuolemat niissä tutkimusaineiston onnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo oli osallisena tapahtumakuukauden mukaan jaoteltuna Liikennekuolemat eri kuukausina (raskas liikenne osallisena ) Kuolemat (kpl) Risteämiset Kohtaamiset Tammi 6 11 Helmi 6 15 Maalis 3 9 Huhti 4 9 Touko 9 Kesä 2 18 Heinä 1 5 Elo 5 1 Syys 6 6 Loka 1 9 Marras 2 13 Joulu 2 13 Yhteensä Niissä risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas liikenne oli osallisena, on kuollut talvikuukausina (tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuu) keskimäärin 3-4 % enemmän ihmisiä kuukautta kohden verrattuna kesäkuukausiin. Kuukausittaiset kuolemien määrät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja vaihtelu näin ollen suurta. Kohtaamisonnettomuuskuolemien suurin määrä on ollut kesäkuussa; neljä seuraavaksi suurinta kuukausittaista kuolemien määrää ovat talvikuukausilta Kuolemat (kpl) kuukausittain kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena Kuolemat (kpl) kuukausittain risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2 HUOMIO. Tässä luvussa käsitellään vain tutkimusaineiston risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksia.

21 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 21 Liikennekuolemat eri päätieryhmissä (raskas liikenne osallisena ) Taulukko 3.2. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa erinumeroisilla teillä liikennemääräluokittain raskaan ajoneuvon ollessa yhtenä osallisena (liittymässä päätien KVL). Onnettomuuksiin on yhdistetty tierekisterin vuoden 24 KVL-tieto. Tienumerot Kuolemat (kpl) keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) mukaan Risteämiset Kohtaamiset > < 2 Yht. > < 2 Yht. vt vt kt Yhteensä Total Raskaan liikenteen ollessa osapuolena kohtaamiskuolemat keskittyvät hyvin voimakkaasti keskeisille valtateille (vt1-12), joilla on tapahtunut 3/4 kuolemista. Runsas kaksi kolmannesta raskaan liikenteen kanssa kohtaamiskuolemista tapahtuu teillä, joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 4 autoa. Valtateillä 1-12 keskittyminen on vielä voimakkaampaa: liki 8 % kuolemantapauksista on teillä, joiden KVL on yli 4 autoa/vrk. Risteämiskuolemistakin varsin suuri osuus eli noin 6 % on tapahtunut valtateillä Risteämiskuolemissa ei ole havaittavissa vastaavaa keskittymistä suuriliikenteisille teille, vaikka näissäkin vähäliikenteisten teiden (KVL alle 2) osuus on alle 1 %. 6 Kuolemat (kpl) liikennemäärän ja tienumeron mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 6 Kuolemat (kpl) liikennemäärän ja tienumeron mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena vt 1-12 vt kt vt 1-12 vt kt > < 2 > < 2

22 22 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri keliolosuhteissa (raskas liikenne osallisena ) Taulukko 3.3. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa eri keleillä raskaan ajoneuvon ollessa yhtenä osallisena (onnettomuuskohtainen tieto; liittymässä päätien keli). Keli Kuolemat (kpl) Risteämiset Kohtaamiset Kuiva 17 6 Märkä 7 18 Luminen 8 17 Jäinen 4 27 Luminen, ajourat paljaat 2 4 Sohjoinen, ajourat paljaat Jäinen, ajourat paljaat 1 Yhteensä Raskaan liikenteen ollessa osapuolena kohtaamiskuolemista ja risteämiskuolemista valtaosa eli yli 6 % tapahtuu kuivalla tai märällä tiellä - kuivan tien ollessa suurin yksittäinen keliluokka. Kohtaamiskuolemissa toiseksi suurin yksittäinen keliluokka on jäinen tie. Eri tavoin jäisen, lumisen tai sohjoisen kelin yhteinen osuus on alle 4 %. 7 Kuolemat (kpl) kelin mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 7 Kuolemat (kpl) kelin mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena Kuiva Märkä Luminen Jäinen Luminen, ajourat paljaat Sohjoinen, ajourat paljaat Jäinen, ajourat paljaat Kuiva Märkä Luminen Jäinen Luminen, ajourat paljaat Sohjoinen, ajourat paljaat Jäinen, ajourat paljaat

23 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 23 Liikennekuolemat eri vuorokaudenaikoina (raskas liikenne osallisena ) Taulukko 3.4. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa kellonajan mukaan eri vuodenaikoina raskaan ajoneuvon ollessa yhtenä osallisena Kellonaika Kuolemat (kpl) Risteämiset Kohtaamiset.-2, , , , , , , , Yhteensä Risteämiskuolemat raskaan liikenteen ollessa osapuolena ovat enimmäkseen tapahtuneet päiväaikaan (klo 6-18), mutta joitakin on ollut myös iltayön tunteina. Kohtaamiskuolemat raskaan liikenteen ollessa osapuolena ovat painottuneet päivään ja iltaan: liki 9 % on tapahtunut aamun kello 9 ja puolen yön välillä. Iltayön (klo 21-24) osuus on likimain yhtä suuri kuin aamupäivän (klo 9-12). 35 Kuolemat (kpl) kellonajan mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 35 Kuolemat (kpl) kellonajan mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena , , , , , ,59 2,59 23,59.- 2, , , , , , , ,59

24 24 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri nopeusrajoitusalueilla (raskas liikenne osallisena ) Taulukko 3.5. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa päätien nopeusrajoituksen mukaan raskaan ajoneuvon ollessa yhtenä osallisena. Päätien nopeusrajoitus Kuolemat (kpl) Risteämiset Kohtaamiset 6 km/h km/h 1 8 km/h km/h 2 47 ei tiedossa 1 Yhteensä Risteämiskuolemat raskaan liikenteen ollessa osapuolena ovat enimmäkseen tapahtuneet 8 km/h -nopeusrajoituksella, joitakin tapauksia on ollut myös tätä pienemmillä rajoitusarvoilla ja vain muutama rajoituksella 1 km/h. Kohtaamiskuolemat raskaan liikenteen kanssa ovat painottuneet nopeusrajoitukselle 8 km/h, jolla tapahtuu runsas 6 % näistä kuolemista. Nopeusrajoituksen 1 km/hosuus yli 35 %. Vertailun vuoksi: kohtaamiskuolemat, joissa raskas ajoneuvo ei ole osapuolena, painottuvat enemmän rajoitukselle 1 km/h; näistä yli 45 % tapahtuu rajoituksella 1 km/h. 9 Kuolemat (kpl) tien nopeusrajoituksen mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 9 Kuolemat (kpl) päätien nopeusrajoituksen mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena km/h 7 km/h 8 km/h 1 km/h ei tiedossa 6 km/h 7 km/h 8 km/h 1 km/h ei tiedossa

25 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 25 Liikennekuolemat raskaan ajoneuvon kokonaismassan mukaan Taulukko 3.6. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa raskaan ajoneuvon kokonaismassan mukaan raskaan ajoneuvon ollessa yhtenä osallisena Raskaan ajoneuvon Kuolleet (kpl) massa Risteämiset Kohtaamiset 3,5 1 tn tn tn tn tn tn 8 17 > 6 tn 4 9 Ei tiedossa 1 1 Yhteensä Risteämiskuolemista raskaan liikenteen ollessa osapuolena liki 2/3 on tapahtunut kolareissa enintään 3 tonnia painavan auton kanssa ja liki 1/3 kolareissa yli 5 tonnia painavan auton kanssa. Yli 1 prosentissa kuolemantapauksista osapuolena on ollut yli 6 tonnia painava ajoneuvo. Kohtaamiskuolemissa liki 1 prosentissa raskaan ajoneuvon massaa ei ollut tiedossa. Lopuista kohtaamiskuolemista vajaa 2/3 on tapahtunut kolareissa enintään 3 tonnia painavan ajoneuvon kanssa. Raskaan ajoneuvon massa on ollut yli 5 tonnia lähes joka neljännessä kuolemista. Useampi kuin joka kolmastoista on ollut massaltaan yli 6 tonnia. 4 Kuolemat (kpl) raskaan ajoneuvon massan mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 4 Kuolemat (kpl) raskaan ajoneuvon massan mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena ,5-1 tn 1-2 tn 2-3 tn 3-4 tn 4-5 tn 5-6 tn > 6 tn Ei tiedossa 3,5-1 tn 1-2 tn 2-3 tn 3-4 tn 4-5 tn 5-6 tn > 6 tn Ei tiedossa

26 26 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Liikennekuolemat eri viikonpäivinä (raskas liikenne osallisena ) Taulukko 3.7. Liikennekuolemat (kpl) tutkimusaineistossa viikonpäivän mukaan raskaan ajoneuvon ollessa osapuolena. Viikonpäivä Kuolemat (kpl) Risteämiset Kohtaamiset Maanantai 1 19 Tiistai 3 37 Keskiviikko Torstai 7 23 Perjantai 4 17 Lauantai 3 2 Sunnuntai 1 Yhteensä Risteämis- ja kohtaamiskuolemat kolareissa, joissa raskas liikenne on ollut osapuolena, painotuvat arkipäiville; niistä vain noin kymmenen prosenttia tapahtuu viikonlopun päivinä. 4 Kuolemat (kpl) viikonpäivän mukaan kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena 4 Kuolemat (kpl) viikonpäivän mukaan risteämisonnettomuuksissa, joissa raskas ajoneuvo yhtenä osapuolena Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

27 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 27 4 Tuloksia ja pohdintaa 4.1 n ja riskiaineiston liikennekuolemien jakautumavertailuista VIOLA-tutkimuksessa selviteltiin liikennejärjestelmän kolariväkivaltaa tavallisten yksiajorataisten valta- ja kantateiden kuolemaan johtaneissa autoliikenteen keskinäisissä ja yksittäisonnettomuuksissa taajamien ulkopuolella. on sisältyi rajausten jälkeen 524 kuolemaa ja tutkimuksesta pois rajattuun ns. riskiaineistoon 639 kuolemaa. Tutkimuksessa tehdyn rajauksen mukaan siis noin 55 prosenttiin näiden teiden liikennekuolemista sisältyi huomattavaa riskinottoa. Jäljempänä vertaillaan tutkimusaineiston ja riskiaineiston ominaisuuksia. Kohtaamisonnettomuus on suurin kuolemien aiheuttaja niin tutkimusaineistossa kuin riskiaineistossakin - tämä koskee sekä talvea että kesää. Talvella kohtaamiskuolemien osuus on sekä tutkimus- että riskiaineistossa noin 6 %. Kesällä kohtaamiskuolemien osuus on tutkimusaineistossa 55 % ja riskiaineistossa yli 45 %. Riskiaineistossa kuolee erityisesti kesällä paljon ihmisiä myös yksittäisonnettomuuksissa (3 % kuolemista). n kuolemat painottuvat keskeiselle valtatieverkolle: niistä 2/3 on tapahtunut valtateillä 1 12 ja noin 1/5 valtateillä Kantateiden osuus on alle 15 %. Riskiaineiston jakautuminen pääteiden kesken on varsin samantyyppinen. Kuolemat keskittyvät suuriliikenteisille teille: noin 2/3 kuolemista tapahtui päätien liikennemäärillä 4 autoa vuorokaudessa. Valtateillä 1-12 noin 8 % tutkimusaineiston kuolemista on tapahtunut liikennemäärillä 4. Riskiaineistossa on tapahtunut hiukan suurempi osuus kuolemista 6-7 km/h - rajoituksilla ja vastaavasti hieman pienempi osuus rajoituksella 8 km/h tutkimusaineistoon verrattuna. Molemmissa aineistoissa on rajoituksen 1 km/h osuus kuolemista noin 4 %. Rajoituksen 8 km/h osuus on yli 5 % riskiaineistossa ja yli 55 % tutkimusaineistossa. Tässä yhteydessä tulee pitää mielessä, että suurimmalla osalla tavallisista pääteistä on ollut käytössä talviajan nopeusrajoitus 8 km/h. sta poistettiin onnettomuudet, joissa joku kolarin osapuoli oli ylittänyt tie- tai ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen yli 19 kilometrillä tunnissa. Ylinopeuksien osuutta tutkimusaineiston kuolemissa arvioitiin tässä lisätarkastelussa siten, että kolarikohtaisesti katsottiin, oliko joku kolarin osapuoli ylittänyt tie- tai ajoneuvokohtaista rajoitusta. Tämän jälkeen kaikki kolarissa kuolleet kirjattiin eri osapuolten nopeusrajoituksen suurimman ylityksen mukaan. ssa 2/3 uhreista kuoli kolareissa, joissa kaikkien osapuolien arvioitiin noudattaneen nopeusrajoituksia; nopeusrajoituksen ylityksillä 1-19 km/h kuoli 1/3 uhreista. Riskiaineistossa alle 45 % kuoli kolareissa, joissa kaikkien osapuolien arvioitiin noudattaneen nopeusrajoituksia; 1/4 kuoli nopeusrajoituksen ylityksillä 1-19 km/h ja 1/3 ylityksen ollessa vähintään 2 km/h. Raskaalla ajoneuvolla on kuolonkolarissa ollut huomattavan usein ylinopeutta. Kun raskas liikenne oli kolarin osapuolena, tutkimusaineiston kuolemista noin 45 % tapahtui raskaan liikenteen ajaessa ylinopeudella. Henkilöautojen sen sijaan oli arvioitu noudattaneen nopeusrajoitusta paremmin; tutkimusaineistossa liki 9 % kuoli kolareissa, joissa henkilöauto-osapuolen ei arvioitu rikkoneen tien nopeusrajoitusta. Riskiaineistossa raskaan liikenteen ylinopeudet olivat yleisempiä kuin tutkimusaineistossa; kuolemista noin 55 % tapahtui raskaan liikenteen ajaessa ylinopeudella.

28 28 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut ssa yli 95 % kuoli kolareissa, joissa osapuolilla ei todettu mitään päihdyttäviä aineita veressä; riskiaineistossa vastaava osuus oli vain runsas 65 %. Riskiaineistossa joka neljäs kuolemista tapahtui kolareissa, joissa jollakin osapuolella oli yli,5 promillea alkoholia veressä näistä 3/4 kolareissa, joissa promillemäärä oli yli 1,2. n kuolleista liki kaikki, joista tieto oli käytettävissä, olivat käyttäneet turvavyötä. Riskiaineistossa kuolleista vain joka kolmannella oli turvavyö käytössä. Sairauskohtauskuolemat ja arvioidut itsetuhot oli poistettu tutkimusaineistosta; riskiaineistossa tällaisiksi tapauksiksi arvioituja oli yhteensä alle 3 %. n kuolemantapauksista likimain yhtä paljon on tapahtunut kesäkaudella ja talvikaudella hieman enemmän talvella kuin kesällä. Riskiaineistossa kuolemat painottuvat selvästi kesäkaudelle (runsas 6 %). Pääosa kuolemista tapahtuu tavallisina arkipäivinä (maanantai-perjantai) sekä tutkimusaineistossa (75-8 %) että riskiaineistossa (65-7 %). ssa on sekä kesällä että talvella perjantaina kuolleiden osuus suurempi kuin riskiaineistossa. Riskiaineistossa on sekä kesällä että talvella sunnuntaina kuolleiden osuus selvästi suurempi kuin tutkimusaineistossa. Lauantaina kuolleiden osuus on riskiaineistossa talvella selvästi suurempi kuin tutkimusaineistossa. Yksittäisistä kolmituntisjaksoista eniten kuolemia tapahtuu iltapäivällä klo sekä tutkimusaineistossa että riskiaineistossa - tämä koskee niin kesää kuin talveakin. Pääosa (liki 9 %) tutkimusaineiston liikennekuolemista tapahtuu aamun kello kuuden ja iltayhdeksän välillä. Riskiaineistossa vastaava osuus on 65-7 %. Riskiaineistossa on sekä kesällä että talvella tutkimusaineistoon verrattuna huomattavan paljon liikennekuolemia aamuyön tunteina. ssa on erilaisten jäisten, lumisten tai sohjoisten kelien osuus (runsas 4 %) kuolemista huomattavasti suurempi kuin riskiaineistossa (runsas 2 %). Riskiaineiston kuolemissa puolestaan painottuvat kuivan ja märän kelin osuudet (yhteensä runsas 3/4). Talvella kuolemat jakautuivat kolarin osapuolten huonoimman renkaan urasyvyyden mukaan likimain samalla tavalla sekä tutkimus- että riskiaineistossa. Kesällä sen sijaan riskiaineistossa esiintyy selvästi enemmän kuolemia pienillä renkaan urasyvyyksillä. Varsinaisesti säädösten vastaisia urasyvyyksiä on melko vähän. Kuitenkin verrattuna tutkijoiden suosittelemiin urasyvyyksiin olisi rengastuksessa paljonkin parantamisen varaa. Aiheuttajaosapuoliksi arvioiduista kuljettajista on riskiaineistossa miesten osuus selvästi suurempi ja naisten osuus selvästi pienempi kuin tutkimusaineistossa. Kesäaikana riskiaineistossa painottuvat (osuus kaikista ykkösosallisista noin 6 %) vuotiaat miehet, talvikaudella puolestaan vuotiaat.

29 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Huomioita VIOLA-tutkimusaineiston risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksista, joissa raskas ajoneuvo osapuolena Jäljempänä tarkastellaan raskasta liikennettä tutkimusaineistossa. Raskas ajoneuvo oli yleisimmin osapuolena tutkimusaineiston kohtaamis- ja risteämisonnettomuuksissa ja tarkastelu rajattiin näihin kahteen onnettomuustyyppiin. Kohtaamisonnettomuuksissa kuoli 127 ihmistä ja risteämisonnettomuuksissa 38 ihmistä. Tarkastelulla halutaan hahmottaa tarkemmin tällaisten liikennekuolemien olosuhteita. Risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksissa, joissa raskas liikenne oli osallisena, on kuollut talvikuukausina keskimäärin 3-4 % enemmän ihmisiä kuukautta kohden verrattuna kesäkuukausiin. Kuukausittaiset kuolemien määrät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja kuukausivaihtelu suurta. Yksittäisistä kuukausista eniten kohtaamiskuolemia on raskaan liikenteen kanssa on tapahtunut kesäkuussa. Kohtaamiskuolemat keskittyvät hyvin voimakkaasti valtateille 1-12, joilla on tapahtunut 3/4 kuolemista. Runsas kaksi kolmannesta kohtaamiskuolemista tapahtui teillä, joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 4 autoa. Valtateillä 1-12 keskittyminen on vielä voimakkaampaa suuriliikenteisille teille: liki 8 % kuolemantapauksista tapahtui teillä, joiden KVL on yli 4 autoa/vrk. Risteämiskuolemistakin varsin suuri osuus eli noin 6 % on tapahtunut valtateillä Risteämiskuolemissa ei ole havaittavissa vastaavaa keskittymistä kaikista suuriliikenteisimmille teille kuin kohtaamiskuolemissa, vaikka näissäkin vähäliikenteisten teiden (KVL alle 2) osuus oli vain alle 1 %. Kohtaamiskuolemista ja risteämiskuolemista valtaosa eli yli 6 % tapahtui kuivalla tai märällä tiellä - kuivan tien ollessa suurin yksittäinen keliluokka. Kohtaamiskuolemissa raskaan liikenteen kanssa eri tavoin jäisen, lumisen tai sohjoisen kelin yhteinen osuus oli vajaa 4 %. Risteämiskuolemat ovat enimmäkseen tapahtuneet päiväaikaan (klo 6-18), mutta joitakin on ollut myös iltayön tunteina. Kohtaamiskuolemat raskaan liikenteen kanssa painottuivat päivään ja iltaan: liki 9 % on tapahtunut aamun kello 9 ja puolen yön välillä. Risteämiskuolemat ovat enimmäkseen tapahtuneet 8 km/h -nopeusrajoituksella, joitakin tapauksia on ollut myös tätä pienemmillä rajoitusarvoilla ja vain muutama rajoituksella 1 km/h. Kohtaamiskuolemat raskaan liikenteen kanssa ovat painottuneet nopeusrajoitukselle 8 km/h, jolla tapahtuu runsas 6 % näistä kuolemista. Nopeusrajoituksen 1 km/hosuus oli yli 35 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että kohtaamiskuolemista, joissa raskaita ajoneuvoja ei ole osapuolena, painottuvat enemmän rajoitukselle 1 km/h; näistä yli 45 % tapahtui rajoituksella 1 km/h. Risteämiskuolemista raskaan liikenteen ollessa osapuolena liki 2/3 on tapahtunut kolareissa enintään 3 tonnia painavan auton kanssa ja liki 1/3 kolareissa yli 5 tonnia painavan auton kanssa. Yli 1 prosentissa kuolemantapauksista osapuolena on ollut yli 6 tonnia painava ajoneuvo. Kohtaamiskuolemissa liki 1 prosentissa raskaan ajoneuvon massaa ei ollut tiedossa. Lopuista kohtaamiskuolemista vajaa 2/3 on tapahtunut kolareissa enintään 3 tonnia painavan ajoneuvon kanssa. Raskaan ajoneuvon massa on ollut yli 5 tonnia lähes joka

30 3 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut neljännessä kuolemista. Useampi kuin joka kolmastoista on ollut massaltaan yli 6 tonnia. Risteämis- ja kohtaamiskuolemat kolareissa, joissa raskas liikenne on ollut osapuolena, painottuivat arkipäiville; niistä vain noin kymmenen prosenttia tapahtuu viikonlopun päivinä. 4.3 Pohdintaa Tässä muistiossa tehdyt tarkastelut tuovat lisävalaistusta toisaalta kuolonkolareiden tapahtumaolosuhteisiin toisaalta tutkimusaineiston ja riskiaineiston eroihin ja yhtäläisyyksiin. Osaltaan ne vahvistavat varsinaisessa VIOLA-tutkimuksessa (LINTU-julkaisu 3/26) ja Toivosen muistiossa 26 tehtyjä havaintoja ja pohdintaa. Jäljempänä on esitetty keskeisimpiä liikenneympäristöön, nopeuksiin ja turvallisuutta parantaviin laitteisiin liittyviä liikennejärjestelmän parantamisajatuksia. Tämän tarkastelun perusteella keskikaiteet kannattaisi ensi vaiheessa toteuttaa keskeisille valtateille, joiden liikennemäärä on yli 4 autoa vuorokaudessa. Tästä olisi hyötyä sekä tavallisten että riskikuljettajien kohtaamisonnettomuuskuolemien torjunnassa. Ylinopeudet ovat kuolonkolareissa varsin yleisiä ja niihin myös raskaan liikenteen ylinopeuksiin - tulisikin puuttua, esimerkiksi älykkään nopeuden säätelyn keinoin, rajoittamalla ajonopeutta automaattisesti. Jo käytössä olevaa automaattista nopeusvalvontaa tulisi laajentaa ja tehostaa. Toimista olisi erityistä hyötyä riskiaineistossa, mutta myös huomattava osassa tutkimusaineistoa. Risteämisonnettomuuksissa näyttää nopeusrajoitus 8 km/h olevan vielä liian suuri. Turvallisuuden parantamiseksi tulisi kehittää erityisesti taajamien ulkopuolisille pääteille sopivia uusia risteysmalleja, jotka hillitsevät ajonopeuksia ja rakentaa kiertoliittymiä. Aiemmin VIOLA-tutkimuksessa todettiin, että vasemmalle päätielle kääntyminen on riskialtista tämä kannattaisi ottaa huomioon nelihaaraliittymien porrastamismalleissa. Siltä osin kuin keskikaiteita ei voida rakentaa, tulisi tarkistaa nopeusrajoituksia. Erityisesti tämä koskee talviajan huonoja kelejä ja kesäajan korkeita rajoituksia. Talvihoidon parantamisesta voisi olla hyötyä etenkin tutkimusaineiston rajauksen mukaisia kolareita ajatellen. Alkolukoista ja automaattisesti kiinnittyvistä turvavöistä olisi erityistä hyötyä riskiaineiston kuolemien torjunnassa. Jossakin määrin kuolemia voitaisiin vähentää myös tieympäristön pehmentämisellä (mm. kaiteet ja niiden kunto, yksityistieliittymien vähentäminen). Hyötyä voisi olla etenkin riskiaineiston kesäajan yksittäisonnettomuuksissa; pienemmässä määrin olisi hyötyä myös tutkimusaineiston kesäajan yksittäisonnettomuuksissa ja riskiaineiston talviajan yksittäisonnettomuuksissa. Erityisesti ajoneuvotekniikkaan liittyvät kehittämistarpeet on kuvattu VIOLAraportissa.

31 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut 31 LIITE Selitteitä: Asutustihentymä A = tienvarren asutustiheys on yli 6 asukasta /km 2 Asutustihentymä B = tienvarren asutustiheys on 3 6 asukasta /km 2 Tiheä haja-asutus = tienvarren asutustiheys on 6-3 asukasta /km 2 Maaseutu = Tienvarren asutustiheys on alle 6 asukasta /km 2 ( KVL = keskimääräinen vuorokausiliikenne; Rask% = raskaiden ajoneuvojen osuus; Suorite = autoliikenteen liikennesuorite (milj. autokm/v); Hvjo/v = henkilövahinkoihin jotaneita onnettomuuksia keskimäärin vuodessa; Hvjo/1 km = Hvj-onnettomuuksia / 1 tiekm/ v; Hvjo-riski = hvj-onnettomuuksia/ 1 milj. autokm/v; Asutusonn.% = kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksien osuus; Kuoll = kuolemien lkm; Kuol/1km = kuolemia/1 tiekm /v; Yks = yksittäisonnettomuudet; KRP = kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuudet yhteensä; OHK = Ohtitus- ja kohtaamisonnettomuudet yhteensä; Kev = jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet yhteensä; Ku/1 hvjo = kuolleita /1 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta Tieryhmien keskeisiä turvallisuuden tunnuslukuja Tarkastelussa mukana vuosina ennallaan pysyneet päällystetyt yleiset tiet. Pituus KVL Rask Suorite Hvjo Hvjo/ Hvjo-riski Asutus Kuoll Kuol/ Kuolemanriski Asutus Ku/1 Tieryhma km % Mkm/v % /v 1km Yht Yks KRP OHK Kev onn, % /v 1km Yht Yks KRP OHK Kev kuol,% hvjo 1 Moottoritie , ,6 2,2,9,5,2 24 7,9 2,3,3,14,1,4, Muu 2-ajoratainen , ,3 2, 6,9,8 1,1 7 5, 2,9,39,5,21,4, Moottoriliikennetie , ,1 1,8,7 2,3,3 16 8, 6,3 1,67,8,3 1,3, Em. yhteensä , ,8 2,1 2,7,8,5 46 2,9 3,3,47,11,7,18, Päätie, taajamamerkki , , 2,4 8,5,6 9, 83 1,9 1,,67,4,13,, Päätie, tilastotaajama , , 2,6 6,2 1,5 2, 63 3,3 2,2 1,27,13,37,42, Päätie, asutustih. A , , 2,6 4,3 1,6 1, , 2, 1,47,17,28,73, Päätie, asutustih. B , ,7 3,1 3,4 1,8 1, ,3 1,9 1,66,18,3,81, Päätie, tiheä haja-as , ,8 3,2 2,4 1,9, , 1,4 1,4,17,15,78, Päätie, maaseutu , ,2 2,8 1,3 1,6,4 21 4,9,8 1,3,16,7,61, Em. yhteensä , ,4 2,9 3,2 1,6 1, ,3 1,3 1,26,16,19,63, Muu tie, taajamamerkki , ,1 4,1 6,5 1,1 11, 75 17,1,8 1,6,29,6,9, Muu tie, tilastotaajama , ,9 4,9 4,6 1,5 4, ,4,5,96,24,17,18, Muu tie, asutustih. A , , 6,6 3,3 1,9 3,7 43 6,,3 1,,35,12,17, Muu tie, asutustih. B , ,9 7,5 2,7 2, 2, ,9,3 1,37,5,12,3, Muu tie, tiheä haja-as , ,7 7, 1,9 1,8 1, ,6,3 1,31,43,11,38, Muu tie, maaseutu , ,7 5,4 1, 1,7, ,2,1,95,42,3,31, Em. yhteensä , ,6 5,7 3,3 1,6 3, ,2,3 1,1,36,1,25, YHTEENSÄ , ,6 3,8 3,1 1,5 2, ,4,6 1,7,22,14,41, Huomautuksia: - KVL on keskimääräisten liikenteen kasvukertoimien avulla muutettu vastaamaan vuosien keskiarvoa. - Ennallaan pysyneiden tienkohtien kriteereitä on hieman lievennetty vuosien tarkastelusta (liitetaulukko 2)

32 32 Saara Toivonen, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Lähteet: Marko Kelkka, Esa Räty, Seppo Olkkonen, Marja-Terttu Juurinen, Timo Kari, Kari Laakso (26). Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden pienentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä. LINTU-julkaisuja 3/26 (LINTU/VIOLA). DI Timo Karin (TKK) tekemät taulukoinnit em. tutkimusta varten muodostetusta aineistosta ja tutkimuksesta pois rajatusta aineistosta. Harri Peltola ja Riikka Rajamäki (25). Päällystetyn tieverkon ominaisuuksien, nopeusrajoitusten ja tienvarsiasutuksen yhteydet liikenneturvallisuuteen. Vuosien onnettomuusaineiston tarkastelu. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 49/25. Saara Toivonen (26). Liikennejärjestelmän kolariväkivalta. Riskit ja niiden pienentäminen autoliikenteessä yksiajorataisilla pääteillä (LINTU/Viola). Muistio