Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Transkriptio

1 Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi NYKYTILA

2 Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan maakunnassa. Suunnittelualueen kunnat muodostavat Keski- Karjalan talousalueen, jonka keskus on Kitee.

3 Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Suunnittelualueelle on aiemmin laadittu useita liikennesuunnitelmia: Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma (2012) Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2010) Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (2007) Keski-Karjalan turvallisuussuunnitelmassa (2012, sis. myös liikenneturvallisuusasioita) Tohmajärvelle laadittu esteettömyyskartoitus (2012) Joukkoliikennettä on näiden lisäksi käsitelty julkaisuissa: Joukkoliikenteen järjestämistapa Itä-Suomen henkilöliikennestrategian osaprojekti (2013) Keski-Karjalan joukkoliikenteen palvelutarvekartoitus (2011) Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma (2006). Keski-Karjalan maankäytön suunnittelua ohjaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Kaavan 1. vaihe vahvistettu valtioneuvostossa vaihe vahvistettu ympäristö-ministeriössä vaihe vahvistettu ympäristöministeriössä vaihe on valmistelussa. Keski-Karjalan osalta tärkeimmät siinä ratkaistavat asiat koskevat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kiteelle, Tohmajärvelle ja Rääkkylään on laadittu useita osayleiskaavoja ja asemakaavoja.

4 Liikenneverkko Keski-Karjalan tärkeimmät liikenneväylät: valtatie 6 (Loviisa-Kajaani) valtatie 9 (Turku-Tohmajärvi) Helsinki-Joensuu -rata Kiteen Tolosenmäessä sijaitsevalla rautatieasemalla pysähtyvät rataa kulkevat Pendolinot ja IC-junat, jotka pysähtyvät Joensuun ja Helsingin välillä myös Parikkalassa, Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Lahdessa sekä Tikkurilassa ja Pasilassa. Joensuusta junilta yhteys myös Lieksaan ja Nurmekseen. Keski-Karjalaa lähin lentoasema Joensuussa Etäisyys Kiteeltä noin 80 km, Rääkkylästä ja Tohmajärveltä noin 70 km Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä, vt 9 yksi Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. valtateiden 6 ja 9 liittymästä matkaa rajanylityspaikalle noin 35 kilometriä

5 Jalankulku- ja pyöräilyväylät Keski-Karjalan kuntien keskustaajamissa verrattain kattava jalankulun ja pyöräilyn verkko Yleensä jalankulku- ja pyöräilyväylät sijoittuvat ELY-keskuksen hallinnoimille väylille väylille, jotka ovat siirtyneet ELY-keskuksen hallinnasta kunnalle Lähes kaikkien jalankulku- ja pyöräilyväylien tyyppi on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä luonteva ottaen huomioon alueen koko sekä väestö- ja liikennemäärät Yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä täydentää kuntien keskustaajamissa jalkakäytävät, puistot ja viheralueet.

6 Jalankulku- ja pyöräilyväylät KITEE

7 Jalankulku- ja pyöräilyväylät TOHMAJÄRVI

8 Jalankulku- ja pyöräilyväylät RÄÄKKYLÄ

9 Liikennemäärät Liikennesuorite Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2012 noin miljoonaa autokilometriä/vuosi Vähentynyt vuodesta 2011 (1 273 miljoonaa autokilometriä/vuosi) Liikennesuorite väheni myös valtakunnallisesti verrattuna vuoteen 2011 Raskaan liikenteen liikennesuorite oli vuosina 2011 ja 2012 noin 83 miljoonaa autokilometriä/vuosi. Raskaan liikenteen liikennesuorite kasvoi valtakunnallisesti vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 2 miljoonalla autokilometrillä. Niiralan rajanylityspaikan kautta kulkevan raskaan liikenteen määrä vuonna 2013 oli noin ajoneuvoa (saapuvat ja lähtevät yhteensä) ja henkilöautoliikenteen määrä noin ajoneuvoa. Henkilöautoliikenteen määrä kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2013 noin ajoneuvolla. Raskaan liikenteen osalta ei ole havaittavissa yhtä suurta kasvua; vuonna 2011 liikennemäärä oli alempi kuin vuonna Maanteiden keskimääräiset liikennemäärät (ajon./vrk) v. 2013

10 Nopeusrajoitukset Pääteillä (vt 6, vt 9) pääasiassa 100 km/h osin 80 km/h Haja-asutusalueella pääosin 80 km/h Kylien ja muiden asutustihentymien kohdalla yleensä 60 tai 80 km/h Maanteillä taajamien kohdalla enintään 50 km/h Katuverkolla km/h

11 Liikenneonnettomuudet v AJANKOHDAN MUKAAN Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja Liikenneonnettomuudet vuosina Eniten liikenneonnettomuuksia tapahtuu heinäkuussa ja marras-helmikuussa. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on suurimmillaan kesäkuusta syyskuuhun. Tarkastelujakson aikana ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta kausina maalistoukokuu. Viikonpäivistä onnettomuuksia tapahtuu eniten perjantaisin ja lauantaisin. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja Liikenneonnettomuudet kuukauden mukaan jaoteltuna Liikenneonnettomuudet viikonpäivien mukaan jaoteltuna

12 Liikenneonnettomuudet v ONNETTOMUUSLUOKAN MUKAAN Polkupyöräonnettomuus Muu eläinonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Ohitusonnettomuus Peuraonnettomuus Mopedionnettomuus Peräänajo-onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Muu onnettomuus Risteämisonnettomuus Hirvionnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja

13 Liikenneonnettomuudet v TIELUOKAN MUKAAN

14 Liikenneonnettomuudet v OSALLISET

15 Liikenneonnettomuudet v KITEE, POHJOISOSA

16 Liikenneonnettomuudet v KITEE, TAAJAMA

17 Liikenneonnettomuudet v KITEE, KESKUSTA

18 Liikenneonnettomuudet v KITEE, ETELÄOSA

19 Liikenneonnettomuudet v KITEE, KESÄLAHTI

20 Liikenneonnettomuudet v TOHMAJÄRVI

21 Liikenneonnettomuudet v TOHMAJÄRVI, KEMIE

22 Liikenneonnettomuudet v RÄÄKKYLÄ

23 Liikenneonnettomuudet v RÄÄKKYLÄ, KESKUSTA

24 Liikenneonnettomuudet v YHTEENVETO Keski-Karjalassa onnettomuuksista suurin osa tapahtuu yhdysteillä (29 % onnettomuuksista), valtateillä (27 %) ja seututeillä (21 %). Onnettomuuksista suurin osa on yksittäisonnettomuuksia (31 %), hirvionnettomuuksia (16 %), muita onnettomuuksia (12 %) ja risteämisonnettomuuksia (10 %). Myös suurin osa henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Polkupyöräonnettomuus Muu eläinonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Ohitusonnettomuus Peuraonnettomuus Mopedionnettomuus Peräänajo-onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Muu onnettomuus Risteämisonnettomuus Hirvionnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Ei henkilövahinkoja Keski-Karjalassa suurin haaste on kääntää onnettomuuksien määrä laskuun. Muita haasteita ovat: yksittäisonnettomuuksien määrän ja niiden vakavuuden vähentäminen risteämis- ja kääntymisonnettomuuksien vähentäminen eläinonnettomuuksien, erityisesti hirvieläinonnettomuuksien vähentäminen

25 Viisaan liikkumisen kysely Viisaan liikkumisen kysely Toteutettiin internetissä keväällä 2014 eharava-kyselyohjelman avulla. Kohderyhmänä olivat suunnittelualueen kuntien asukkaat. Kunnat tiedottivat kyselystä internet-sivuillaan. Kyselyllä kartoitettiin asukkaiden liikkumistottumuksia, koettua liikenneturvallisuutta liikennejärjestelmän kehittämistarpeita vaaranpaikkoja ja ongelmakohtia (kartalla) ongelmallisia tieosuuksia (kartalla) yhteystarpeita (kartalla) Vastauksia 222 kpl, joista 37 % Kitee 36 % Tohmajärvi 24 % Rääkkylä Vastaajien ikäjakauma nuorin vastaaja 18-vuotias vanhin 74-vuotias keski-ikä 47 vuotta

26 Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA ASIOINTI- JA HARRASTUSMATKOILLA Kulkutapajakauma asiointi- ja harrastusmatkoilla kesällä (yllä) ja talvella (alla).

27 Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA TYÖ- JA KOULUMATKOILLA Kulkutapajakauma työ- ja koulumatkoilla kesällä (yllä) ja talvella (alla).

28 Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA TYÖ- JA KOULUMATKOILLA, MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Potentiaalia jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseen Kulkutapajakauma työ- ja koulumatkoilla kesällä (yllä) ja talvella (alla).

29 Viisaan liikkumisen kysely JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET Mikä kannustaisi teitä liikkumaan työ- tai vapaa-ajan matkoillanne kävellen ja pyöräillen nykyistä useammin? Kaikki vastaajat (yllä) Vastaajat, jotka tekevät 3 kilometrin tai sitä lyhyemmän työ- tai koulumatkansa henkilöautolla (alla)

30 Viisaan liikkumisen kysely TURVAVÄLINEIDEN KÄYTTÖ

31 Viisaan liikkumisen kysely LIIKENNERIKKOMUKSET Keski-Karjalassa tapahtuvat liikennerikkomukset kyselyn perusteella.

32 Viisaan liikkumisen kysely TURVATTOMIMMAT KÄYTTÄJÄRYHMÄT LIIKENTEESSÄ SEKÄ SYYT TURVATTOMUUTEEN Alle kouluikäiset Jalankulku- ja pyöräilyväylien yhteyspuutteet lapset liikkuvat teiden varsilla Runsas rajaliikenne Eivät tunne/ymmärrä liikennesääntöjä Arviointikyky ei vielä kehittynyt Epävarmuus liikenteessä Muiden tienkäyttäjien välinpitämättömyys Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Aistien heikkeneminen iän myötä, havaintokyvyn heikkeneminen Liikkuvat itsenäisesti autolla, hallintalaitteet ja auton käsittely eivät enää entisellä tasolla Jalankulku- ja pyöräilyväylät Muut liikkujat eivät huomioi, esimerkiksi anna tietä suojatietä ylitettäessä Koululaiset Erillisten jalankulku- ja pyöräilyväylien puuttuminen koulumatkoilla, erityisesti taajamien ulkopuolella Rajaliikenne: suuret liikennemäärät ja nopeudet Muu liikenne ei huomioi itsenäisesti liikkuvia koululaisia Koululaiset eivät osaa huomioida muuta liikennettä, havainnointikyky ei ole vielä hyvä Liikuntaesteiset/-rajoitteiset Korkeuserot esimerkiksi suojateillä (reunakivet vs. luiskatut reunakivet) Jalankulku- ja pyöräilyväylien yhteyspuutteet Kunnossapidon puutteet kesällä (halkeamat, epätasaisuudet) Kunnossapidon puutteet talvella (aurauksen taso) Väärin pysäköidyt ajoneuvot, muiden liikkujien ajattelemattomuus

33 Viisaan liikkumisen kysely TURVATTOMIMMAT LIIKENNEMUODOT LIIKENTEESSÄ SEKÄ SYYT TURVATTOMUUTEEN Kävely Jalankulku- ja pyöräilyväylien tai jalkakäytävien puuttuminen kävely tien laidassa Autoilijat eivät kunnioita suojateitä Pyöräilijät ja autoilijat eivät juuri ota kävelijöitä huomioon; suuret nopeudet ja lyhyet etäisyydet ohitettaessa Kävely tien laidassa teillä, joilla paljon raskasta liikennettä Pyöräily Pyöräteiden puuttuminen ja pyöräily tien laidassa Teiden kapeus ja ohitustilanteet Raskas liikenne ja rajaliikenne Pyöräilijöitä ei oteta huomioon liikenteessä Pyöräilykypärää ei käytetä Pyörä on lähes äänetön kulkuväline, pyörällä suuret nopeudet muiden tienkäyttäjien on vaikea havaita Mopot Autot ohittavat mopot läheltä Kapeat pientareet Muun liikenteen huomioiminen ja havainnointi vielä heikkoa Liikennesääntöjä ei vielä tunneta Mopoilijat eivät käytä suuntamerkkiä käännyttäessä Mopojen virittäminen, suuret tilannenopeudet Vastausten perusteella eniten kehitettävää kaikissa kunnissa: Teiden ja katujen kunnossapito (päällysteet, tieympäristön hoito) Liikennekäyttäytyminen (muiden liikkujien huomioon ottaminen, liikennesääntöjen noudattaminen) Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kattavuus sekä kunnossapito ja laatu Joukkoliikenteen laatutaso

34 Koulumatkojen turvattomuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida Koululiitumenetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan ELY-keskuksen tierekisteristä, ja se huomioi muun muassa liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen jalankulku- ja pyöräilyväylät. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää.

35