Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosiinkubaatiossa
|
|
- Martta Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosiinkubaatiossa in vitro Mikko Nieminen Syventävä tutkielma perustuu kansainvälisesti vertaisarvioituun artikkeliin: Acetaldehyde production from ethanol and glucose by non-candida albicans yeasts in vitro. Nieminen MT, Uittamo J, Salaspuro M, Rautemaa R. Oral Oncology Syventävät opinnot HLK Mikko Nieminen Opiskelijanumero Ohjaaja: EHL,HLT, dosentti Riina Richardson Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen laitos, suulääketiede ja Haartman-instituutti, bakteriologian ja immunologian osasto Helsinki 2011
2 1 Sisällysluettelo Sivu 1. Lyhennelmä 2 2. Tutkimuksen tausta 3 3. Aineisto ja menetelmät 4 a. Candida-kannat 4 b. Asetaldehydin mittaaminen kaasukromatografilla 6 c. Tilastolliset menetelmät 6 4. Tulokset 7 5. Pohdinta 9 6. Kiitokset Lähteet 11
3 2 Lyhennelmä Yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin suurkulutus ja huono suuhygienia. Näiden tekijöiden vaikutuksesta sylkeen erittyy korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä, jonka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut 1-ryhmän karsinogeeniksi. Suuri osa syljen asetaldehydistä on suun mikrobien tuottamaa. Tiedetään, että suun mikrobiomiin kuuluvat bakteerit ja Candida albicans -hiivat kykenevät tuottamaan mutageenisiä määriä asetaldehydiä. C. albicansin aiheuttaman kroonisen mukosiitin onkin todettu olevan karsinogeeninen. Muiden kandidalajien (non- albicans Candida, NAC) määrän on todettu kasvavan etenkin suusyöpähoitoja saavilla potilailla ja toisinaan osalle näistä potilaista kehittyy uusi primäärikarsinooma kandidamukosiitin läheisyyteen. NAC-lajien kykyä tuottaa asetaldehydiä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pystyvätkö NAC-lajit tuottamaan karsinogeenisiä määriä asetaldehydiä etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa in vitro. Kaikkiaan kolmenkymmenen (n=30) kliinisen ja kantapankkinac-kannan kyky tuottaa asetaldehydiä etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa mitattiin kaasukromatografilla. Yksi C. albicans kantapankkikanta oli mukana kontrollina. Kaikki kandidahiivat tuottivat merkittäviä määriä asetaldehydiä etanoliinkubaatiossa in vitro. C. tropicalis kannat tuottivat eniten (252,3 µm) ja C. krusei kannat vähiten (54,6 µm) asetaldehydiä etanolista. NAC-lajeista ainoastaan C. glabrata tuotti merkittäviä määriä asetaldehydiä glukoosia fermentoimalla. Suuontelon kolonisoituminen merkittävään asetaldehydituotantoon pystyvällä NAC-lajilla kuten C. glabratalla voi altistaa suun limakalvon paikallisesti korkeille määrille asetaldehydiä, mikä voi johtaa suusyövän kehittymiseen.
4 3 Tutkimuksen tausta Yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin suurkulutus ja huono suuhygienia (Pelucchi C 2008, La Vecchia 1997). Näiden tekijöiden vaikutuksesta sylkeen erittyy korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC, International Agency for Research on Cancer) luokittelee alkoholin käytön yhteydessä muodostuvan asetaldehydin I-ryhmän karsinogeeniksi (Secretan B 2009). Asetaldehydin karsinogeenisuus on osoitettu niin eläinkokeissa kuin myös laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa (Boccia S 2009, Salaspuro M 2011). Asetaldehydin mutageenisyys perustuu sen kykyyn muodostaa DNA-addukteja hyvinkin matalissa pitoisuuksissa ( µm) (Brooks PJ 2005, Seitzh HK 2007). Asetaldehydi on etanolimetabolian ensimmäinen välituote. Itse etanoli ei ole karsinogeenista, vaan sen kyky aiheuttaa syöpää on selitettävissä siitä syntyvällä asetaldehydillä. Alkoholia nautittaessa etanoli jakautuu tasaisesti elimistön vesifaasiin, jolloin myös veren ja syljen etanolipitoisuudet tasaantuvat. Suuri osa syljen asetaldehydistä on suun mikrobien tuottamaa (Homann N 1997). Muodostuvan asetaldehydin määrä riippuu mikrobien alkoholidehydrogenaasi-entsyymin (ADH) aktiivisuudesta ja mikrobien kokonaismäärästä (Salaspuro M 1996). Huono suuhygienia altistaa näin ollen korkeille acetaldehydipitoisuuksille. Tämän lisäksi tietyt alkoholijuomat kuten Calvados sisältävät jo itsessään huomattavia määriä karsinogeenista asetaldehydiä (Linderborg K 2008, Lachenmeier DW 2009). Useat suun mikrobiomiin kuuluvat mikrobit tuottavat aktiivista ADH:a. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet mm. Neisseria ja Streptokokki sukujen bakteerien pystyvän tuottamaan merkittäviä määriä asetaldehydiä etanolista in vitro (Kurkivuori J 2000, Muto M 2000). Myös Candida albicans -hiivojen on todettu kykenevän tuottamaan korkeita asetaldehydipitoisuuksia etanolista (Tillonen J 1999). Tämän lisäksi ne pystyvät tuottamaan asetaldehydiä glukoosista fermentoimalla (Uittamo J 2009). Kroonisen C. albicansin aiheuttaman mukosiitin onkin todettu olevan karsinogeeninen in vivo (Rautemaa R 2007).
5 4 C. albicans on yleisin suusta eristetty hiivasieni. Sen lisäksi useat muut kandidalajit (non-albicans Candida, NAC) kuten C. krusei, C. glabrata ja C. tropicalis voivat kolonisoida ja infektoida suuonteloa (Richardson MD 2003). Candida albicansin ja muiden kandidalajien määrän on osoitettu kasvavan suusyöpähoitojen aikana (Rautemaa R 2006). Suusyövän kirurgisen hoidon osana tehtävät ihoa sisältävät mikrovaskulaarisiirteet lisäävät keratinisoituneen epiteelin pinta-alaa suuontelossa ja sädehoidot puolestaan vaurioittavat sylkirauhasia minkä seurauksena syljen eritys vähenee tai lakkaa kokonaan. Nämä tekijät suosivat opportunististen hiivapatogeenien kasvua. Lisäksi atsoliryhmän sienilääkkeiden käyttö syöpähoitojen aikana suosii niille luonnostaan resistenttien NAC-lajien kolonisaatiota. NAC-lajien kykyä tuottaa karsinogeenistä asetaldehydiä ei ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää muiden kandidalajien kyky tuottaa karsinogeenistä asetaldehydiä etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa in vitro. Tutkimuksen hypoteesinä on että muilla kandidalajeilla on kyky tuottaa merkittäviä määriä karsinogeenistä asetaldehydiä in vitro. Tämä voisi selittää niiden paikallista karsinogeenistä vaikutusta suuontelossa sekä etiologista roolia suusyövän taustalla. Aineisto ja menetelmät Candida -kannat Tutkimukseen valittiin yksi Candida albicans kantapankkikanta (ATCC 90028) ja 30 NAC-kantaa (Taulukko 1). NAC-kannoista neljä oli kantapankkikantoja (ATCC, American Type Culture Collection tai CCUG, Culture Collection of University of Gothenburg), kolme UK-NEQAS (United Kingdom National External Quality Assessment Service) laadunvarmistuskantoja ja 23 kliinistä kantaa HUSLABin Kliinisen mikrobiologian osaston kantapankista (T-kannat) ja Helsingin Yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen kantapankista (D- ja G- kannat). Kantojen tunnistus perustui pesäkemorfologiaan CHROM elatusmaljoilla (CHROMagar, Pariisi, Ranska) ja API ID 32C (Bio-Merieux, Lyon, Ranska) assimilaatiotestin tuloksiin. Eristetyt kannat varastoitiin
6 5 glyserolimaitoliemeen ja pakastettiin (-70 o C). Kantojen kasvu ja puhtaus varmistettiin ennen käyttöä viljelemällä vähintään kaksi kertaa Saboraud agar elatusmaljalle (SAB, LAB M, Lancashire, UK) ja kertaalleen kromogeeniselle elatusmaljalle (Chrom agar, Pariisi, Ranska) ennen käyttöä. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt Candida kannat.
7 6 Tutkimusta varten hiivakantoja kasvatettiin SAB-elatusmaljoilla aerobisissa olosuhteissa 48 tuntia 37 Celsius -asteessa. Maljan pesäkkeistä tehtiin 1,0 x 10 7 solua/ml suspensio PBS (Phosphate buffered saline, 6 M) puskuriliuokseen spektrofotometrin avulla. Solumäärä varmistettiin viljelemällä laimennussarja SAB-elatusmaljoille. Asetaldehydin mittaaminen kaasukromatografilla Mikrobisuspension asetaldehydin tuotto mitattiin kaasukromatografilla (Perkin Elmer Headspace sampler HS 40XL, Perkin Elmer Autosystem Gas Chromatograph equipped with Ionization Detector FID, USA). Kutakin mikrobisuspensiota laitettiin kolmeen rinnakkaiseen koeputkeen 400 µl. Tämän jälkeen putkiin lisättiin 50 µl 11mM etanolia tai 100 mm glukoosia, minkä jälkeen niitä inkuboitiin 30 minuutin ajan 37-asteisessa vesihauteessa tiiviisti suljettuina. Tämän jälkeen solujen metabolia pysäytettiin lisäämällä koeputkiin 50 µl 6M perkloorihappoa (PCA) ilmatiiviisti ja koeputket siirrettiin kaasukromatografiin. Artefaktuaalinen asetaldehydi mitattiin kontrollinäytteen avulla siten, että mikrobisuspensioon lisättiin ensin 50 µl PCA:a ja tämän jälkeen välittömästi 50 µl etanolia. Kontrollinäytteet inkuboitiin kuten muut näytteet. Syntynyt artefaktuaalinen asetaldehydi vähennettiin tutkimusnäytteiden asetaldehydituloksista. Kaikki mittaukset toistettiin kerran. Tilastolliset menetelmät Tilastolliset analyysit tehtiin kunkin Candida-kannan kolmen rinnakkaisen putken keskiarvoilla. Asetaldehydituotot ilmaistiin muodossa: keskiarvo ± keskiarvon keskivirhe (mean ± SEM, standard error of mean). Analyysejä varten kannat jaettiin kolmeen ryhmään tuotetun asetaldehydin perusteella: >200 µm korkea, µm kohtalainen ja <40 µm matala. Jako perustui aiempaan kirjallisuuteen (Secretan B 2009, Brooks PJ 2005, Seitz HK 2007, Homann N 1997, TIllonen J 1999, Rautemaa R 2007). Tutkimuksen tulokset analysoitiin SPSS (SPSS Inc., Chicago, Illinois, USA) tilasto-ohjelmalla. Lajien välisten asetaldehyditasojen merkitsevyyserot laskettiin varianssianalyysillä (ANOVA,
8 7 analysis of variance) ja korrelaatioanalyseihin käytettiin Spearmanin (Spearman s rho) testiä. P<0,05 katsottiin merkitseväksi. Tulokset Kaikki Candida kannat tuottivat yli 50µM asetaldehydiä etanoli inkubaatiossa (Taulukko 2a). C. tropicalis kannat tuottivat asetaldehydiä eniten (252,3 ± 14,9 µm), mutta C. parapsilosis ja C. albicans kannat tuottivat myös korkeita määriä asetaldehydiä etanoli inkubaatiossa (243,3 ± 8,8 µm ja 235,1 ± 2,8 µm). C. tropicalis ja C. parapsilosis kannat tuottivat merkittävästi enemmän asetaldehydiä etanolista kuin muut kannat (p<0,05). Vähiten asetaldehydiä etanolista tuotti C. krusei (54,6 ± 2,9 µm). Se tuotti merkittävästi vähemmän asetaldehydiä kuin muut kannat (p<0,001). C. glabrata ja C. albicans tuottivat korkeimmat määrät asetaldehydiä glukoosi-inkubaatiossa (81,8 ± 2,9 ja 45,2 ± 2,1 µm, taulukko 2b). Muiden kantojen tuottamat asetaldehydimäärät olivat matalia (<40 µm) glukoosiinkubaatiossa. C. glabrata tuotti merkittävästi enemmän asetaldehydiä glukoosi-inkubaatiossa kuin muut käytetyt kandidakannat (p<0,001). Taulukko 2. C. albicans- ja muiden kandidalajikantojen asetaldehydin tuotto (a) etanoli- ja (b) glukoosi-inkubaatiossa sekä lajien väliset merkitsevyyserot tuotetun asetaldehydin osalta.
9 8 Saman lajin viiden eri kannan asetaldehydin tuotossa havaittiin merkittävää variaatiota etanoli-inkubaatiossa (kuva 1). Variaatio oli pienintä vähiten asetaldehydiä tuottavien lajien sisällä. Asetaldehydituoton variaatio lajien sisällä oli huomattavan pientä glukoosi-inkubaatiossa. Asetaldehydituotto etanoliinkubaatiossa ei korreloinut glukoosi-inkubaatiossa tuotetun asetaldehydin määrän kanssa (r s =0,182). Kuva 1. Mitattujen asetaldehydimäärien vaihtelu kunkin lajin kohdalla etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa. Yksi ympyrä kuvassa vastaa yhtä mittausarvoa (kuusi mittausarvoa/kanta). Pystyviiva kuvaa kunkin lajin viiden kannan asetaldehydituoton keskiarvoa.
10 9 Pohdinta Kaikki tutkitut Candida kannat tuottivat karsinogeenisiä määriä asetaldehydiä etanolista in vitro. Kokeessa käytetty 11mM etanolipitoisuus saavutetaan sylkeen juomalla 0,5 g etanolia painokiloa kohden. 80 kiloinen mies saavuttaa kyseisen tason juomalla kolme lasillista viiniä. Näin ollen kokeessa käytettyä etanolikonsentraatiota voidaan pitää kliinisesti merkittävänä. C. glabrata oli ainoa muista kandidalajeista, joka kykeni tuottamaan karsinogeenisiä määriä asetaldehydiä glukoosista (100 mm). Kyseinen glukoosikonsentraatio (18 g/l) vastaa useiden makeutettujen elintarvikkeiden sokeripitoisuutta. Muut kandidalajit tuottivat matalia määriä asetaldehydiä glukoosista. Mikrobiperäisen asetaldehydituoton ajatellaan suurelta osin olevan syynä alkoholin karsinogeenisuuteen erityisesti suusyövän kohdalla (Homann N 1997). C. albicans -hiivojen on aiemmin todettu pystyvän tuottamaan merkittäviä määriä asetaldehydiä in vitro ja suun limakalvojen kroonisen kandidamukosiitin olevan karsinogeeninen in vivo (Rautemaa R 2007, Uittamo J 2009). C. parapsilosis ja C. tropicalis kannat tuottivat enemmän asetaldehydiä etanolista kuin C. albicans -kannat. C. glabrata oli ainoa laji, joka tuotti enemmän asetaldehydiä glukoosista kuin C. albicans. Tuotettujen asetaldehydimäärien suuri vaihtelu niin lajien sisällä kuin välillä kertoo todennäköisesti asetaldehydi tuotannosta vastaavien metaboliareittien välisistä eroista. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että muilla kandidalajeilla on mahdollisesti tärkeä rooli asetaldehydin paikallisessa muodostuksessa suuontelossa. Runsas hiivakolonisaatio on tyypillistä kaikille laajakirjoisia antibioottihoitoja saaville potilaille (Samarayanake LP 2009). Erityisesti se on tyypillistä suusyöpähoitoja saaville potilaille, joiden suuontelossa nähdään lukuisia hiivojen kolonisaatiolle altistavia muutoksia (Davies AN 2002). Erityisesti C. glabrata ja C. krusei sienten aiheuttamat infektiot ovat suusyöpäpotilailla yleisiä ja niiden hoito on vaikeaa tehokkaiden ja avohoitoon soveltuvien lääkkeiden puutteessa. Toisinaan suusyöpäpotilaalle muodostuu uusi primäärikarsinooma kroonisen Candida-mukosiitin läheisyyteen (Rautemaa R 2006, Rautemaa R 2007). Kolonisaatio runsaaseen etanoli-metaboliaan ja
11 10 asetaldehydin tuottoon pystyvällä Candida-kannalla yhdessä runsaan alkoholinkulutuksen kanssa aiheuttaa suuren paikallisen altistuksen karsinogeeniselle asetaldehydille suuontelossa. Tämä voi osin selittää uusien primäärikarsinoomien synnyn tässä potilasryhmässä. Kolonisaatio sokerifermentaatiolla runsaaseen asetaldehydin tuottoon pystyvällä Candidakannalla puolestaan voisi selittää karsinogeeneesiä potilailla, jotka eivät käytä alkoholia. Kiitokset Suuri kiitos ohjaajalleni dos. Riina Richardsonille kaikesta avusta ja tutkimustyöhön innostavasta sekä asiantuntevasta ohjauksesta! Kiitos myös prof. Mikko Salaspurolle asetaldehydiin liittyvästä asiantuntemuksesta ja Pertti Kaihovaaralle kaasukromatografiaan liittyvästä teknisestä osaamisesta ja ohjauksesta.
12 11 Lähteet Boccia S, Hashibe M, Galli P, De Feo E, Asakage T, Hashimoto T, et al. Aldehyde Dehydrogenase 2 and Head and Neck Cancer: A Meta-analysis Implementing a Mendelian Randomization Approach. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18: Brooks PJ, Theruvathu JA. DNA adducts from acetaldehyde: implications for alcohol-related carcinogenesis. Alcohol 2005;35: Davies AN, Brailsford S, Broadley K, Beighton D. Oral yeast carriage in patients with advanced cancer. Oral Microbiol Immunol 2002;17: Homann N, Jousimies-Somer H, Jokelainen K, Heine R, Salaspuro M. High acetaldehyde levels in saliva after ethanol consumption: methodological aspects and pathogenetic implications. Carcinogenesis 1997;18: Homann N, Karkkainen P, Koivisto T, Nosova T, Jokelainen K, Salaspuro M. Effects of acetaldehyde on cell regeneration and differentiation of the upper gastrointestinal tract mucosa. J Natl Cancer Inst 1997;89: Kurkivuori J, Salaspuro V, Kaihovaara P, Kari K, Rautemaa R, Gronroos L, et al. Acetaldehyde production from ethanol by oral streptococci. Oral Oncol 2007;43: La Vecchia C, Tavani A, Franceschi S, Levi F, Corrao G, Negri E. Epidemiology and prevention of oral cancer. Oral Oncol 1997;33: Lachenmeier DW, Kanteres F, Rehm J. Carcinogenicity of acetaldehyde in alcoholic beverages: risk assessment outside ethanol metabolism. Addiction 2009;104:
13 12 Linderborg K, Joly JP, Visapaa JP, Salaspuro M. Potential mechanism for Calvados-related oesophageal cancer. Food Chem Toxicol 2008;46: Muto M, Hitomi Y, Ohtsu A, Shimada H, Kashiwase Y, Sasaki H, et al. Acetaldehyde production by non-pathogenic Neisseria in human oral microflora: implications for carcinogenesis in upper aerodigestive tract. Int J Cancer 2000;88: Pelucchi C, Gallus S, Garavello W, Bosetti C, La Vecchia C. Alcohol and tobacco use, and cancer risk for upper aerodigestive tract and liver. Eur J Cancer Prev 2008;17: Rautemaa R, Hietanen J, Niissalo S, Pirinen S, Perheentupa J. Oral and oesophageal squamous cell carcinoma--a complication or component of autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED, APS-I). Oral Oncol 2007;43: Rautemaa R, Rusanen P, Richardson M, Meurman JH. Optimal sampling site for mucosal candidosis in oral cancer patients is the labial sulcus. J Med Microbiol 2006;55: Richardson MD WD. Fungal infection; Diagnosis and Management. 3rd edition Oxford: Blackwell Publishing Salaspuro M. Acetaldehyde and gastric cancer. J Dig Dis Apr;12(2):51-9. Salaspuro M. Microbial metabolism of ethanol and acetaldehyde and clinical consequences. Addict Biol 1996;2: Samaranayake LP, Keung Leung W, Jin L. Oral mucosal fungal infections. Periodontol ;49:39-59.
14 13 Secretan B, Straif K, Baan R, Grosse Y, El Ghissassi F, Bouvard V, et al. A review of human carcinogens--part E: tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. Lancet Oncol 2009;10: Seitz HK, Stickel F. Molecular mechanisms of alcohol-mediated carcinogenesis. Nat Rev Cancer 2007;7: Tillonen J, Homann N, Rautio M, Jousimies-Somer H, Salaspuro M. Role of yeasts in the salivary acetaldehyde production from ethanol among risk groups for ethanol-associated oral cavity cancer. Alcohol Clin Exp Res 1999;23: Uittamo J, Siikala E, Kaihovaara P, Salaspuro M, Rautemaa R. Chronic candidosis and oral cancer in APECED-patients: production of carcinogenic acetaldehyde from glucose and ethanol by Candida albicans. Int J Cancer 2009;124:754-6.
Etanolimetabolia. Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Etanolimetabolia
Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Johanna Uittamo HLT, LK Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö Biomedicum Helsinki 4.3.213 Ruuansulatuskanavan syöpiä runsaasti maailmanlaajuisesti
LisätiedotAsetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro
Katsaus Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro Alkoholin runsas käyttö lisää riskiä sairastua ruoansulatuskanavan yläosan syöpiin. Tämän yhteyden patogeneettinen
LisätiedotAlkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa
Suusairaudet VILLE SALASPURO, JOHANNA KURKIVUORI JA MIKKO SALASPURO Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa Suusyövän tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Syöpä
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotAsetaldehydi ja ruoansulatuskanavan syöpä
Asetaldehydi ja ruoansulatuskanavan syöpä Biohit Oyj:n hallituksen jäsen ja tieteellinen neuvonantaja Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari Mikko Salaspuro Helsingin yliopisto Asetaldehydin ja syövän
LisätiedotKokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö
Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö HUSLAB:n Candida -lajit / 2004 ja 2005 Candida albicans 5497 / (2156 mykologia) Candida glabrata
LisätiedotSuositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0
Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0 FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance (FiRe), 2008 1 Kirjoittaja Markku
LisätiedotOriginal Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotSATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä
SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotAlkoholi ja sen yhteys syöpään
Alkoholi ja sen yhteys syöpään Taustaa Vaikka alkoholin kulutuksen merkityksestä syövän syynä oli riittävästi näyttöä jo yli kaksi vuosikymmentä sitten (IARC, 1988), yleisön tietoisuus alkoholista syöpäriskitekijänä
LisätiedotVaihda suun huonot bakteerit hyviin.
Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotOlli Meurman Labquality-päivät
Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotNaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali
NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T007/M29/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ALKO OY ALKOHOLINTARKASTUSLABORATORIO (ACL) ALKO INC. ALCOHOL CONTROL LABORATORY (ACL)
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T007/M27/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ALKO OY ALKOHOLINTARKASTUSLABORATORIO (ACL) ALKO INC. ALCOHOL CONTROL LABORATORY (ACL)
LisätiedotLääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena
Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen
LisätiedotPenicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä
Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSyöpähoitojen vaikutukset suun alueella. Syövän ilmeneminen suun alueella. Kemoterapian haittavaikutukset. Syöpäpotilaan suunhoito
Syöpäpotilaan suunhoito Syöpäpotilaan suunhoito Anna-Maija Matela Erikoistuva hammaslääkäri, parodontologia PKS-SEHYK (10/2014-3/2016 HUS Kirurginen sairaala) annamaija.matela@hel.fi SISÄLTÖ Syövän ja
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003
Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotTaulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml
RespiFinder RG Panel Suorituksen ominaispiirteet RespiFinder RG Panel, versio 1, 4692163 Tarkista ennen kokeen suorittamista uusien elektronisten etikettiversioiden saatavuus osoitteesta www.qiagen.com/p/respifinder-rg-panel-ce.
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotPinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)
Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA
RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotMikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä.
Vastuuhenkilöt Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 5 Mikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 4833-1:2013 (PCA 30 C/72 h; vesinäytteet
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia
PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMikrobiologisten tulosten laskeminen
Vastuuhenkilö Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 6 1 Pesäkkeiden laskeminen maljoilta 1.1 Yleistä Pesäkkeitä laskettaessa tarvittaessa apuna käytetään suurennuslasilla varustettua pesäkelaskijaa. Siihen kuuluu
LisätiedotKoagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
LisätiedotKäyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotSähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät
Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät 1 Tarina Kotona on useita sähkömagneettisten kenttien lähteitä: Perhe Virtanen on iltapuuhissa. Rouva Virtanen laittaa keittiössä ruokaa ja
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotDesialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla
Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotYersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotShandon Cytospin Collection Fluid Shandon Instant Eosin, Alcoholic Shandon Instant Eosin, Aqueous. Thermo ELECTRON CORPORATION
Shandon Cytospin Collection Fluid Shandon Instant Eosin, Alcoholic Shandon Instant Eosin, Aqueous Thermo ELECTRON CORPORATION Anatomical Pathology USA Clinical Diagnostics 171 Industry Drive Pittsburgh,
LisätiedotMikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro
Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotLabqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka
Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista
LisätiedotOluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta
Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta 13.2.2018 Mikrobiologia - termejä mikrobi, mikro-organismi = mikroskooppisen pieni organismi/eliö, jotka kuuluvat ryhmiin alkueläimet, arkit,
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 4/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 4/HTP2012 4.9.2010 1 (6) Vinyyliasetaatti HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 108-05-4 EINECS No: 203-545-4 EEC
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotA lkoholi aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä
SYÖVÄN EHKÄISY KATSAUS TEEMA Eeva Ollila ja Clarissa Bingham Syöpä, alkoholi ja alkoholipolitiikka Alkoholi on merkittävä karsinogeeni, joka lisää syöpäriskiä usealla eri mekanismilla. Syövän riski suurenee
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotHi-Flo II XLT 7 HI-FLO II XLT 7 MAAILMAN PARAS A+ LUOKITELTU ILMANSUODATIN. Clean air solutions
Hi-Flo II XLT 7 HI-FLO II XLT 7 MAAILMAN PARAS A+ LUOKITELTU ILMANSUODATIN Clean air solutions ESITTELEMME MARKKINOIDEN PARHAAN ILMANSUODATTIMEN A+ energialuokiteltu ilmansuodatin joka säästää energiaa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotBakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta
Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset
LisätiedotGLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS
GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
Lisätiedot