Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa"

Transkriptio

1 Suusairaudet VILLE SALASPURO, JOHANNA KURKIVUORI JA MIKKO SALASPURO Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa Suusyövän tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Syöpä riski on molempien osalta riippuvainen annoksesta. Lisäksi tupakan ja alkoholin yhteiskäytöllä on synergistinen, syöpäriskin monikymmenkertaistava vaikutus. Alkoholi ei itsessään ole karsinogeeni, mutta sen ensimmäisen metaboliatuotteen asetaldehydin on todettu olevan paikallinen karsinogeeni ruoansulatuskanavassa. Syljen asetaldehydipitoisuus kasvaa huomattavasti sekä alkoholin nauttimisen että tupakoinnin aikana. Tietyt suun normaaliflooraan kuuluvat bakteerit ja hiivat pystyvät hapettamaan alkoholin asetaldehydiksi. Tupakansavu taas sisältää itsessään asetaldehydiä, joka liukenee tehokkaasti sylkeen. Tupakointiin ja alkoholin suurkulutukseen usein liittyvä huono suuhygienia lisää asetaldehydin tuotantoa alkoholista sylkinesteessä. Sama vaikutus on myös perintötekijöillä, jotka säätelevät joko sylkirauhasten tai suun limakalvosolujen välityksellä syljen asetaldehydipitoisuutta alkoholin palamisen yhteydessä. Syljen asetaldehydipitoisuuden pienentäminen olisi suusyöpäriskin kannalta oleellista niillä, joilla riski on yksilöllisten tekijöiden vaikutuksesta suuri. Suusyövän tärkeimmät riskitekijät ovat alkoholinkäyttö ja tupakointi. Näiden lisäksi myös huono suuhygienia ja tietyt perintötekijät ovat yhteydessä suusyöpään. Yhteinen etiopatologinen tekijä välittämässä näiden riskitekijöiden karsinogeenista vaikutusta on asetaldehydi, jota syntyy suuonteloon ja sylkeen mikrobien, sylkirauhasten ja suun limakalvosolujen alkoholiaineenvaihdunnassa. Lisäksi asetaldehydiä liukenee suoraan tupakansavusta sylkinesteeseen. Suusyövän osuus kaikista syövistä on länsimaissa noin 4 %; kehitysmaissa se on huomattavasti suurempi. Ruoansulatuskanavan yläosan syöpien osuus on vielä suurempi, jos suusyövän lisäksi mukaan otetaan myös nielun, kurkunpään, ruokatorven ja mahalaukun syövät, joihin vaikuttavat oleellisesti samat riskitekijät (IARC- WHO 2000). On arvioitu, että 80 % ruoansulatus kanavan yläosan syövistä (mahasyöpä pois luettuna) voitaisiin länsimaissa estää lopettamalla tupakointi ja alkoholin nauttiminen (Franceschi ym. 1990). Alkoholi on juomatyypistä riippumatta tupakoinnin lisäksi ruoansulatuskanavan yläosan syöpien itsenäinen riskitekijä. Riski on riippuvainen annostuksesta ja alkaa suurentua selvästi jo kahden kolmen päivittäisen alkoholiannoksen vaikutuksesta. Yli neljän alkoholiannoksen päivittäinen nauttiminen suurentaa suu- ja nielusyövän riskin (RR) 1,6 3,0-kertaiseksi. Kun alkoholinkäyttöön yhdistyy tupakointi niin kuin yleensä alkoholin suurkuluttajilla moninkertaistuu syöpäriski ruoansulatuskanavan koko yläosan alueella. Tällöin alkoholin suurkulutus (yli 120 g/vrk) ja runsas tupakointi (yli aski päivässä) yhdessä aiheuttavat suu-, nielu- ja ruokatorvisyöpäriskin erittäin huomattavan kasvun Duodecim 2005;121: V. Salaspuro ym.

2 (Tuyns ym. 1988, La Vecchia ym. 1997, Castellsague ym. 1999). Alkoholin ja tupakan yhteiskäytöllä on siis synergistinen vaikutus, joka johtaa ruoansulatuskanavan yläosan syöpäriskin monikymmenkertaistumiseen (taulukko). Paikallinen asetaldehydi merkittävä tekijä ruoansulatuskanavan yläosan syöpien synnyssä Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa TAULUKKO. Suusyövän suhteellisen riskin yhteys (kerroinsuhde, odds ratio) alkoholinkäyttöön ja tupakointiin. Muokattu La Vecchian ym. (1997) artikkelista. Tupakointi (savuketta / vrk) Alkoholin syöpää aiheuttava mekanismi on ollut epäselvä, koska alkoholi ei itsessään ole karsinogeeni (IARC 1988). Alkoholilla ja alkoholijuomilla on kuitenkin mahdollisesti välillisiä, epäsuoria syöpää aiheuttavia vaikutuksia, jotka tulevat ilmi erityisesti suurkuluttajilla. Alkoholijuomissa saattaa olla lisäaineita, jotka toimivat karsinogeeneina. Lisäksi väkevät alkoholijuomat voivat vaurioittaa ruoansulatuskanavan yläosan limakalvoa ja näin tehostaa muiden karsinogeenien paikallisia vaikutuksia. On myös esitetty, että alkoholin paikallisessa aineenvaihdunnassa saattaa syntyä vapaita radikaaleja. Syövän syntyyn vaikuttavia tekijöitä alkoholin suurkuluttajilla saattavat olla myös malnutritiosta johtuvat vitamiini- ja hivenainepuutostilat, jotka heikentävät puolustusmekanismeja syöpää vastaan (Seitz ym. 2004). Alkoholiin liittyvä syöpäriskin kasvu kohdistuu etenkin ruoansulatuskanavan yläosan alueelle eikä niinkään muihin elimiin, kuten maksaan, jossa etanolin palaminen pääosin tapahtuu. Lisäksi alkoholin aiheuttama syöpäriski on verrannollinen nimenomaan etanolimäärään eikä niinkään juoman lajiin. Epidemiologinen ja kokeellinen tutkimus osoittaakin yhä vahvemmin, että alkoholin karsinogeenisuuden taustalla on asetaldehydi, joka on etanolin ensimmäinen aineenvaihduntatuote (Homann 2001, Salaspuro 2003). Asetaldehydiä syntyy huomattavia pitoisuuksia juuri ruoansulatuskanavan yläosaan alkoholimetabolian seurauksena. Paikallinen syljestä mitattavissa oleva asetaldehydipitoisuus on monikymmenkertainen verrattuna veren asetaldehydipitoisuuteen, koska maksasolujen entsyymitoiminta poistaa tehokkaasti maksassa syntyneen asetaldehydin. Paikallinen asetaldehydialtistus on huomattava juuri ruoansulatuskanavan yläosan syöpäriskialueella kolmesta syystä (Homann 2001). Asetaldehydiä syntyy suuhun etanolista mikrobitoiminnan seurauksena jatkuvasti, sitä liukenee sylkeen tupakansavusta tupakoinnin aikana, ja asetaldehydin paikallinen aineenvaihdunta on huomattavasti tehottomampi kuin maksassa. Asetaldehydi häiritsee reaktiivisuutensa tähden solujen normaalia toimintaa aiheuttamalla mm. pistemutaatioita ja indusoimalla sisarkromatidivaihdoksia. Lisäksi se häiritsee DNA:n korjausmekanismeja ja aiheuttaa kovalenttisia addukteja sitoutumalla DNA:han ja proteiineihin. Eläinkokeissa asetaldehydin antaminen juomavedessä aiheuttaa ruoansulatuskanavassa hyperproliferatiivisia ja hyperplastisia muutoksia, jotka muistuttavat vastaavia alkoholin juonnista johtuvia paikallisia muutoksia (Seitz ym. 2004). Asetaldehydin hengittäminen aiheuttaa jyrsijöille suoraan nielusyöpää. Kansainvälisen syöpäjärjestön (IARC 1999) mukaan on osoitettu, että asetaldehydi on karsinogeeninen aine eläimille. Perintötekijöiden merkittävä vaikutus suusyöpäriskiin Alkoholinkäyttö (annoksia viikossa) < > 60 Kerroinsuhde 0 1 1,6 2, ,1 5,4 10, ,9 26,6 36,5 > 25 17,6 40,2 79,6 Viimeaikaiset epidemiologiset tutkimukset alkoholin suurkuluttajilla, joilla asetaldehydialtistus on geenimutaation vuoksi normaalia suurempi ja pidempiaikaisempi, antavat vahvan todisteen siitä, että asetaldehydi on karsinogeeninen aine myös ihmiselle. Geenimuutos voi johtaa joko asetaldehydin normaalia suurempaan paikalliseen tuotantoon tai sen hitaampaan paikalliseen häviämiseen. Eurooppalaisilla esiintyvä ADHC- 1-alleeli pystyy metaboloimaan alkoholia noin 2339

3 2,5-kertaisella nopeudella. Homotsygooteilla tämä johtaa alkoholin palaessa syljen lisääntyneeseen asetaldehydipitoisuuteen ja epidemiologisissa tutkimuksissa todettuun ruoansulatuskanavan yläosan syöpien lisääntyneeseen esiintyvyyteen alkoholisteilla (Visapää ym. 2004). Normaalisti asetaldehydi metaboloituu aldehydidehydrogenaasi- eli ALDH-entsyymin avulla nopeasti harmittomaksi asetaatiksi. Kuitenkin aasialaisilla yleinen (jopa % kantaa kyseistä alleelia) geenivirhe ALDH-2-entsyymissä johtaa asetaldehydin puutteelliseen häviämiseen. ALDH2-mutaation suhteen heterotsygoottisilla alkoholin suurkuluttajilla on jopa kymmenkertainen riski sairastua ruoansulatuskanavan yläosan syöpään verrattuna normaalin asetaldehydimetabolian omaaviin suurkuluttajiin (OR suu- ja nielusyövän osalta 11,1, ruokatorvisyövän osalta 12,5 ja 54,2 ruokatorvisyövän esiintymiselle samanaikaisesti suu-nielusyövän tai mahasyövän kanssa) (Yokoyama ym. 1998). Nimenomaan näillä ALDH2-mutaation omaavilla yksilöillä on 2 3 kertaa suuremmat asetaldehydipitoisuudet suussa alkoholin palamisen aikana (Väkeväinen ym. 2000) (kuva 1). Epidemiologisen ja biokemiallisen näytön yhdenmukaisuus on vahva viite asetaldehydin paikallisesta karsinogeenisuudesta ruoansulatuskanavassa. Miten alkoholista syntyy asetaldehydiä suuhun Alkoholi jakautuu imeytymisen jälkeen tasaisesti kaikkialle elimistön vesipitoisiin tiloihin. Tällöin alkoholipitoisuus on myös ruoansulatuskanavassa sama kuin veressä eli veressä vallitseva vastaava alkoholipitoisuus on mitattavissa esimerkiksi syljestä ja paksusuolen sisällöstä (Jones 1979). Pääosa juodusta etanolista palaa maksan ADH(alkoholidehydrogenaasi)-entsyymin avulla mutta myös ruoansulatuskanavan bakteerien ADH-entsyymin vaikutuksesta (Jokelainen ym. 1996a). Joillain bakteereilla on jopa kymmenkertainen ADH-aktiivisuus verrattuna maksan ADH-aktiivisuuteen (Jokelainen ym. 1996b). Suussa olevat mikrobit pystyvätkin hapettamaan alkoholia erittäin tehokkaasti ADH-entsyymillään. Asetaldehydi (µm) ALDH-entsyymin puute Normaali ALDH-aktiivisuus Aika(min) KUVA 1. Syljen asetaldehydipitoisuus ALDH-2-puutteisilla ja normaalin ALDH-entsyymiaktiivisuuden omaavilla alkoholiannoksen jälkeen. Muokattu Väkeväisen ym (2000) artikkelista. Normaalisti mikrobit fermentoivat hapettomissa olosuhteissa alkoholia saadakseen energiaa. Tällöin sokereista muodostuu asetaldehydin kautta etanolia ADH:n katalysoimassa reaktiossa. Hapekkaassa ympäristössä tämä tasapainoreaktio kääntyy hapettamaan suussa olevaa etanolia asetaldehydiksi. Ensimmäisiä havaintoja kyseisestä ilmiöstä tehtiin, kun suuja keuhkohuuhdenäytteitä inkuboitiin etanolin kanssa in vitro ja niiden todettiin tuottavan merkittäviä asetaldehydimääriä (Miyakawa ym. 1986). Sama havainto on toistettu inkuboitaessa sylkeä tai syljestä eristettyjä bakteereita in vitro, tai mittaamalla alkoholin juonnin jälkeen sylkeen muodostunut asetaldehydi in vivo. Syljen asetaldehydipitoisuus on suoraan verrannollinen veren ja syljen etanolipitoisuuden kanssa, ja siten syljenkin asetaldehydipitoisuus pienenee seuraten lineaarisesti pienenevää veren ja syljen etanolipitoisuutta (kuva 2). Antiseptisella, mikrobeja hävittävällä suun huuhtelulla ennen alkoholin nauttimista voidaan asetaldehydin tuotantoa etanolista vähentää merkitsevästi, mikä on vahva todiste juuri mikrobien osuudesta suun asetaldehydin tuotannossa in vivo (Homann ym. 1997) (kuva 2). Syljen asetaldehydipitoisuudet vaihtelevat suuresti yksilöittäin. Tutkimustemme mukaan etanoliannoksen 0,5 g/kg jälkeen syljestä mitat V. Salaspuro ym.

4 tu asetaldehydipitoisuus vaihtelee µm. Toisin sanoen jo muutaman alkoholiannoksen nauttimisen jälkeen sylkeen muodostuu mutageenisia asetaldehydipitoisuuksia. Kuten aikaisemmin mainittiin, veren asetaldehydipitoisuus on häviävän pieni verrattuna paikalliseen pitoisuuteen suussa. Alkoholinkäyttö, tupakointi, suuhygienia ja paikallinen mikrobifloora vaikuttavat syljen asetaldehydipitoisuuteen Syljen asetaldehydi (µm) Ei klooriheksidiiniä Klooriheksidiini Syljen kyky tuottaa asetaldehydiä in vitro on lisääntynyt alkoholin suurkuluttajilla ja tupakoitsijoilla. Päivittäisen runsaan (yli 40 g/vrk) alkoholinkäytön seurauksena syljen asetaldehydintuotanto lisääntyy keskimäärin 50 %. Samoin 20 savukkeen polttaminen vuorokaudessa lisää asetaldehydintuotantoa myös 50 %. Tupakointi ja alkoholinkäyttö yhdessä lisäävät sitä 100 % in vitro (Homann ym. 2000). In vivo juuri tupakoinnin aikana suun asetaldehydialtistus on huomattavasti in vitro -tuotantoa suurempi, koska tupakansavu itse sisältää asetaldehydiä (Salaspuro ja Salaspuro 2004). Huono suuhygienia on myös suusyövän merkittävä riskitekijä (Homann 2001). Suuhygienian laiminlyönti johtaa suun bakteerimäärän kasvuun, jonka tunnettuja ilmentymiä ovat parodontiitti ja karies. Koska suun mikrobimäärä kasvaa, on oletettavaa, että myös mikrobitoiminnan seurauksena asetaldehydin syntyminen etanolista lisääntyy. Tutkimuksessa, jossa 132 vapaaehtoiselle tehtiin hammas- ja suutarkastus ja heiltä mitattiin asetaldehydintuotanto mukautettuna tupakointiin, alkoholin käyttöön, ikään ja sukupuoleen, todettiin asetaldehydintuotanto jopa kaksinkertaiseksi niillä, joiden suuhygienia oli huono (Homann 2001). Homannin (2001) yli 300 vapaaehtoisella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös eroja syljen mikrobistossa yksilöillä, jotka tuottivat joko paljon tai vähän karsinogeenista asetaldehydiä. Runsas asetaldehydintuotanto oli yhteydessä aerobisiin bakteereihin (streptokokit, Corynebacterium, Stomatococcus) ja hiivojen lisääntyneeseen pitoisuuteen. Sylki sisältää jopa bakteeria millilitrassa, joten syljen kyky tuottaa asetaldehydiä Aika (min) KUVA 2. Syljen asetaldehydipitoisuus noin kolmen alkoholiannoksen (0,5g/kg) nauttimisen jälkeen ja antimikrobisen klooriheksidiinisuuhuuhteen käytön vaikutus syljen asetaldehydipitoisuuteen. Muokattu Homannin ym. (1997) artikkelista. on huomattava. Suurin osa syljen bakteereista on aerobeja tai fakultatiivisia anaerobeja, jotka pystyvät elämään hapekkaissa olosuhteissa tai ainakin sietämään happea, joka on tarpeen etanolin hapettuessa asetaldehydiksi. Fakultatiiviset streptokokkilajit (Streptococcus viridans ym.) edustavat noin 45 %:a syljen kokonaisfloorasta (Marsh 1980). Kuten edellä mainittiin, on mahdollista että juuri nämä aerobiset bakteerit ovat suun runsaan paikallisen asetaldehydin tuotannon aiheuttajia. Suusta on kuitenkin eristetty mm. harmiton Neisseria-laji, jonka on todettu erittäin suurella ADH-entsyymiaktiivisuudellaan pystyvän tuottamaan huomattavan määrän asetaldehydiä etanolista (Muto ym. 2000). Bakteerien lisäksi suun mikrobiflooraan kuuluvat hiivat, joita esiintyy noin 40 %:ssa kliinisesti terveistä suista. Tämän lisäksi suun premaligni muutos leukoplakia on usein hiivan kolonisoima. Onkin esitetty, että leukoplakian hiivainfektiolla yhdessä muiden tekijöiden kanssa on suuri merkitys premalignin tilan kehittyessä edelleen maligniksi (Krogh ym. 1987). Toisaalta hiivojen kolonisaation syysuhde syövän kehittymiseen on epäselvä. Tietyillä hiivoilla on huomattavan suuria ADH-pitoisuuksia, ja täten ne pystyvät tuottamaan runsaasti asetaldehydiä. On siis mahdollista, että hiivojen paikallisella aset- Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa 2341

5 Asetaldehydi (µm) 500 Tupakoijat Tupakoimattomat Tupakointi 5 minuutin ajan Aika (min) KUVA 3. Syljen asetaldehydipitoisuus alkoholin nauttimisen jälkeen tupakoimattomilla ja henkilöillä, jotka tupakoivat 20 minuutin välein. Muokattu Salaspuron ym. (2004) artikkelista. aldehydintuotannolla olisi osuutta suusyövän kehittymiseen. Mikrobiperäisen asetaldehydin osuutta tukee havainto, jonka mukaan tupakoitsijoilla esiintyy enemmän suun hiivainfektioita tupakoimattomiin verrattuna. Olemme myös todenneet, että hiivaa on merkittävästi enemmän kolonisoituneena yksilöillä, joilla asetaldehydintuotanto on suussa keskimääräistä suurempaa (Tillonen ym. 1999). Suussa voi olla myös asetaldehydintuotannolta suojelevia mikrobeja. Esimerkiksi tietyt laktobasillit ovat hyvin huonoja asetaldehydin tuottajia ja toisaalta hyviä asetaldehydin metaboloijia (Nosova ym. 1997). Laktobasillien roolia on tutkittu enemmän paksusuolessa. Niiden osuus suun asetaldehydintuotannon säätelyssä jää osoitettavaksi tulevaisuudessa. Tarkoituksemme on pyrkiä löytämään in vivo eroja suusyöpäpotilaiden ja verrokkien mikrobifloorassa, mikä saattaa edistää syljen asetaldehydintuotannon pienentämiseen tähtäävien menetelmien kehittelyä. Tupakansavusta liukenee asetaldehydiä suoraan sylkeen Tupakansavu sisältää monia myrkyllisiä aineita. Kansainvälisen syöpäjärjestön (IARC) mukaan tupakansavussa on yli 80 toksista ainetta, jotka voivat toimia karsinogeeneina (Smith ym. 2003). Tupakansavussa on myös huomattava määrä aldehydejä. Nämä syntyvät tupakan orgaanisen aineen palamisprosessissa. Tupakansavussa asetaldehydiä on yli kertainen määrä verrattuna polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin (PAH-yhdisteet) ja tupakkaspesifisiin nitro samiineihin (Hoffmann ja Hoffmann 1997). Asetaldehydi on luokiteltu tupakansavun kolmen toksisimman aineen joukkoon (Fowles ja Dybing 2003). Olemme tutkimuksissamme todenneet, että tupakansavussa oleva asetaldehydi liukenee erittäin tehokkaasti sylkeen. Syljen asetaldehydipitoisuus kasvaa heti merkittävästi, kun tupakansavua inhaloidaan ensimmäisen kerran. Syljen asetaldehydipitoisuus suurenee tupakoinnin ajaksi noin 0 µm:sta µm:iin eli jopa kymmenkertaiseksi verrattuna pelkän alkoholinpalamisen aikana vallitsevaan (Salaspuro ym. 2004). Tupakoitsijoilla ruoansulatuskanavan yläosan asetaldehydialtistus riippuu siis tupakointitaajuudesta, koska asetaldehydi liukenee nimenomaan suoraan tupakansavusta. Tämän lisäksi tiedetään, että tupakoitsijoilla alkoholiperäinen asetaldehydin muodostus suussa on noin kaksinkertainen verrattuna tupakoimattomiin, vaikka juuri alkoholin nauttimisen aikana ei tupakoitaisikaan. Tupakoitsijoiden syljessä on todettu olevan enemmän asetaldehydiä tuottavia grampositiivisia bakteereja ja hiivaa (Tillonen ym. 1999, Homann ym. 2000). Kun alkoholin nauttimisen aikana poltetaan tupakkaa noin 20 minuutin välein, on tupakoijan suun asetaldehydialtistus seitsenkertainen verrattuna tupakoimattomaan (Salaspuro ym. 2004b). Erittäin huomattava asetaldehydial tistus syntyy ruoansulatuskanavan yläosan alueel la, kun alkoholia nautitaan kroonisesti ja poltetaan tupakkaa lähes ketjussa, mikä on tavallinen tilanne monella alkoholistilla (kuva 3). Suun asetaldehydipitoisuuden monikertainen kasvu sekä alkoholin juomisen että tupakoinnin seurauksena voi osaltaan selittää epidemiologista havaintoa siitä, että tupakan ja alkoholin yhteiskäytöllä on multiplikatiivinen vaikutus ruoansulatuskanavan yläosan syöpäriskiin. Alkoholin ja 2342 V. Salaspuro ym.

6 tupakan synergistiseen vaikutukseen saattavat osaltaan vaikuttaa myös tupakansavun muut toksiset aineet, koska alkoholi varsinkin väkevät juomat toimii limakalvosolujen liuotteena ja täten vahvistaa kaikkien karsinogeenien vaikutusta limakalvosoluihin. Miten voi itse vaikuttaa suun asetaldehydipitoisuuteen ja suusyöpäriskiin? Epidemiologiset, geneettiset ja biokemialliset tutkimustulokset osoittavat, että suussa paikallisesti (bakteerimetabolian kautta) muodostuva tai suuhun ulkopuolelta tuleva (tupakansavu) asetaldehydi on karsinogeeni. Vahvin näyttö asetaldehydin karsinogeenisuudesta on saatu epidemiologisissa tutkimuksissa aasialaisilla, joilta geenimutaation takia puuttuu asetaldehydiä metaboloiva entsyymi ja joita täten voidaan pitää ikään kuin poistogeenisenä ihmismallina asetaldehydin toksisille vaikutuksille. Juuri nämä yksilöt ovat erityisen alttiita saamaan ruoansulatuskanavan yläosan syöpiä, jos he ovat alkoholin suurkuluttajia. Täten etenkin alkoholi- ja tupakkaperäisten ruoansulatuskanavan yläosan syö pien estotoimenpiteet tulisi kohdistaa paikallisen asetaldehydipitoisuuden pienentämiseen. Luonnollisesti parhaaseen tulokseen ruoansulatuskanavan yläosan syöpien estämisessä ja syljen asetaldehydipitoisuuksien pienentämisessä päästään lopettamalla alkoholinkäyttö ja tupakointi. Jos se ei ole mahdollista, on suositeltavaa ainakin pienentää alkoholin ja tupakan annosmääriä ja vähentää nautintakertoja. Suun asetaldehydipitoisuus on suoraan verrannollinen veren ja syljen alkoholipitoisuuteen, joten veren suuria alkoholipitoisuuksia ja alkoholin runsasta jokapäiväistä nauttimista tulisi myös välttää. Samoin tupakanpolttoa vähentämällä voidaan pienentää ruoan sulatuskanavan yläosaan kohdistuvaa suoraa asetaldehydialtistusta. Näiden kahden keskeisen tekijän lisäksi myös huono suuhygienia suurentaa bakteerien ja hiivojen lisääntymisen kautta suun asetaldehydipitoisuutta. Suuhygieniasta huolehtiminen näyttäisi vähentävän oleellisesti paikallista asetaldehydintuotantoa ja on muutenkin eduksi, koska se vähentää ientulehduksia ja kariesta. Alkoholia sisältäviä suuhygieniatuotteita ei kannata käyttää, sillä myös ne lisäävät mikrobivälitteisesti syljen asetaldehydintuotantoa, vaikka altistus jää lyhyeksi verrattuna huomattavasti pidempikestoiseen systeemietanolista syntyvään asetaldehydialtistukseen. Toivomme löytävämme mahdollisuuden suun mikrobiston muuttamiseen yksilöillä, joilla asetaldehydintuotanto on suussa normaalia runsaampaa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi protai prebiooteilla. On myös mahdollista sitoa ja eliminoida asetaldehydi paikallisesti. Tavallinen aminohappo l-kysteiini pystyy sitoutumaan kovalenttisesti asetaldehydiin, jolloin muodostuu inaktiivi tiatsolidiiniyhdiste (Sprince ym. 1975). Alkoholin nauttimisen jälkeen suuhun syntyvä asetaldehydi vähenee yhteen kolmasosaan hitaasti kysteiiniä vapauttavan tabletin vaikutuksesta (Salaspuro ym. 2002). Myös tupakansavusta sylkeen liukeneva asetaldehydi on mahdollista eliminoida lähes täydellisesti kysteiinitabletilla. Tulevaisuudessa tehtävät kliiniset kokeet kohdistuvat kysteiinin kykyyn estää ruoansulatuskanavan ylä- Y D I N A S I A T Alkoholinkäyttö, tupakointi ja huono suuhygienia ovat suusyövän merkittävimmät riskitekijät, jotka kaikki lisäävät suun asetaldehydipitoisuutta. Asetaldehydi on paikallinen karsinogeeni ihmisen ruoansulatuskanavassa. Asetaldehydiä kertyy suuhun normaaliflooran tuottamana, ja tupakoitsijoilla sitä liukenee sylkeen suoraan tupakansavusta. Suusyövän estämiseksi asetaldehydialtistusta tulisi pienentää vähentämällä alkoholinkäyttöä ja tupakointia sekä huolehtimalla hyvin suuhygieniasta tai inaktivoimalla asetaldehydi l-kysteiinillä. Alkoholi, tupakka ja mikrobit suusyövän etiologiassa 2343

7 osan syöpää erityisesti riskiryhmissä, joita ovat mm. tupakoitsijat, alkoholin suurkuluttajat sekä yksilöt, joilla on geneettisten ominaisuuksien takia normaalia suurempi asetaldehydialtistus. Lopuksi Lisääntyvä kokeellinen ja epidemiologinen tieto vahvistaa yhä enemmän havaintoa siitä, että suurentuneella paikallisella asetaldehydipitoisuudella on merkittävä osuus ruoansulatuskanavan yläosan lisääntyneeseen syöpäriskiin. Käytettävissä on kokeellista tietoa menetelmistä, joilla ruoansulatuskanavan yläosan paikallinen asetaldehydi pystytään eliminoimaan. Tämä avaa mahdollisuuksia estää asetaldehydiperäisiä syöpiä, jotka liittyvät ainakin osittain alkoholinkäyttöön, tupakointiin, huonoon suuhygieniaan ja aasialaisten geenimutaatioon. Tulevaisuuden interventio- ja seurantatutkimukset voivat onnistuessaan vaikuttaa täten ruoansulatuskanavan yläosan syöpäriskiin suurissa väestöryhmissä, jos ja kun alkoholinkäyttö ja tupakointi edelleen kuuluvat yleisiin elämätapoihin. Kirjallisuutta Castellsagué X, Muñoz N, De Stefani E, ym. Independent and joint effects of tobacco smoking and alcohol drinking on the risk of eso phageal cancer in men and women. Int J Cancer 1999;82: Fowles J, Dybing E. Application of toxicological risk assessment principles to the chemical constituents of cigarette smoke. Tob Control 2003;12: Franceschi S, Talamini R, Barra S, ym. Smoking and drinking in relation to cancers of the oral cavity, pharynx, larynx, and esophagus in northern Italy. Cancer Res 1990;50: Hoffmann D, Hoffmann I. The changing cigarette, J Toxicol Environ Health 1997;50: Homann N, Jousimies-Somer H, Jokelainen K, Heine R, Salaspuro M. High acetaldehyde levels in saliva after ethanol consumption: methodological aspects and pathogenetic implications. Carcinogenesis 1997;18: Homann N, Tillonen J, Meurman JH, ym. Increased salivary acetaldehyde levels in heavy drinkers and smokers: a microbiological approach to oral cavity cancer. Carcinogenesis 2000;21: Homann N. Alcohol and upper gastrointestinal tract cancer: the role of local acetaldehyde production. Addict Biol 2001;6: IARC. Alcohol drinking. IARC monographs on the evaluation of the carcinogenic risks to humanslyon, France: International Agency for Research on Cancer; IARC. Acetaldehyde. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risk of Chemicals to Humans. Re-evaluation of some organic chemicals, hydrazine and hydrogen peroxidelyon, France: International Agency for Research on Cancer; s IARC-WHO IARC-WHO GLOBOCAN 2000 Database: Cancer Incidence, Mortality and Prevalence Worldwide, Estimates for the Year 2000: International Agency for Research on Cancer and World Health Organization. Jokelainen K, Matysiak-Budnik T, Mäkisalo H, Höckerstedt K, Salaspuro M. High intracolonic acetaldehyde values produces by a bacteriocolonic pathway for ethanol oxidation in piglets. Gut 1996(a);39: Jokelainen K, Siitonen A, Jousimies-Somer H, Nosova T, Heine R, Salaspuro M. In vitro alcohol dehydrogenase-mediated acetaldehyde production by aerobic bacteria representing the normal colonic flora in man. Alcohol Clin Exp Res 1996(b);20: Jones AW. Distribution of ethanol between saliva and blood in men. Clin Exp Pharmacol Physiol 1979;6:53 9. Krogh P, Holmstrup P, Thorn J, Vedtofte P, Pindborg J. Yeast species and biotypes associated with oral leukoplakia and lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1987;63: La Vecchia C, Tavani A, Franceschi S, Levi F, Corrao G, Negri E. Epidemiology and prevention of oral cancer. Oral Oncology 1997;33: Marsh P. The normal oral flora. Kirjassa: Marsh P, toim. Oral microbiology London: Nelson, 1980, s Miyakawa H, Baraona E, Chang JC, Lesser MD, Lieber CS. Oxidation of ethanol to acetaldehyde by bronchopulmonary washings: Role of bacteria. Alcohol Clin Exp Res 1986;10: Muto M, Hitomi Y, Ohtsu A, Shimada H, Kashiwase Y, Sasaki H, ym. Acetaldehyde production by non-pathogenic Neisseria in human oral microflora: implications for carcinogenesis in upper aerodigestive tract. Int J Cancer 2000;88: Nosova T, Jousimies-Somer H, Kaihovaara P, Jokelainen K, Heine R, Salaspuro M. Characteristics of alcohol dehydrogenases of certain aerobic bacteria representing human colonic flora. Alcoholism, Clinical and Experimental Research 1997;21: Salaspuro M. Alcohol consumption and cancer of the gastrointestinal tract. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2003;17: Salaspuro V, Salaspuro M. Synergistic effect of alcohol drinking and smoking on in vivo acetaldehyde concentration in saliva. Int J Cancer 2004;111: Salaspuro V, Hietala J, Kaihovaara P, Pihlajarinne L, Marvola M, Salaspuro M. Removal of acetaldehyde from saliva by a slow-release buccal tablet of l-cysteine. Int J Cancer 2002;97: Seitz HK, Stickel F, Homann N. Pathogenetic mechanisms of upper aerodigestive tract cancer in alcoholics. Int J Cancer 2004;108: Smith CJ, Perfetti TA, Garg R, Hansch C. IARC carcinogens reported in cigarette mainstream smoke and thier calculated log P values. Food Chem Toxicol 2003;41: Sprince H, Parker C, Smith CJ, Gonzales L. Protective action of ascorbic acid and sulfur compounds against acetaldehyde toxicity: implications in alcoholism and smoking. Agents Actions 1975;5: Tillonen J, Homann N, Rautio M, Jousimies-somer H, Salaspuro M. Role of yeasts in the salivary acetaldehyde production from ethanol among risk groups for ethanol-associated oral cavity cancer. Alcohol Clin Exp Res 1999;23: Tuyns AJ, Esteve J, Raymond L, ym. Cancer of the larynx/hypopharynx, tobacco and alcohol: IARC international case-control study in Turin and Varese (Italy), Zaragoza and Navarra (Spain), Geneva (Switzerland) and Calvados (France). Int J Cancer 1988;41: Visapää J, Götte K, Benesova M, ym. Increased cancer risk in heavy drinkers with the alcohol dehydrogenase 1C*1 allele, possible due to salivary acetaldehyde. Gut 2004;53: Väkeväinen S, Tillonen J, Agarwal DP, Srivastava N, Salaspuro M. High salivary acetaldehyde after a moderate dose of alcohol in ALDH2- deficient subjects: strong evidence for the local carcinogenic action of acetaldehyde. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Yokoyama A, Muramatsu T, Ohmori T, ym. Alcohol-related cancers and aldehyde dehydrogenase-2 in Japanese alcoholics. Carcinogenesis 1998;19: VILLE SALASPURO, LL JOHANNA KURKIVUORI, HLK MIKKO SALASPURO, professori Biomedicum Helsinki, päihdelääketieteen tutkimusyksikkö PL 63, Helsingin yliopisto 2344

Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro

Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro Katsaus Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana Satu Väkeväinen ja Mikko Salaspuro Alkoholin runsas käyttö lisää riskiä sairastua ruoansulatuskanavan yläosan syöpiin. Tämän yhteyden patogeneettinen

Lisätiedot

Etanolimetabolia. Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Etanolimetabolia

Etanolimetabolia. Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Ruuansulatuskanavan syöpä. Etanolimetabolia Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Alkoholi ja ruuansulatuskanavan syöpä Johanna Uittamo HLT, LK Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö Biomedicum Helsinki 4.3.213 Ruuansulatuskanavan syöpiä runsaasti maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Asetaldehydi ja ruoansulatuskanavan syöpä

Asetaldehydi ja ruoansulatuskanavan syöpä Asetaldehydi ja ruoansulatuskanavan syöpä Biohit Oyj:n hallituksen jäsen ja tieteellinen neuvonantaja Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari Mikko Salaspuro Helsingin yliopisto Asetaldehydin ja syövän

Lisätiedot

Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosiinkubaatiossa

Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosiinkubaatiossa Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosiinkubaatiossa in vitro Mikko Nieminen Syventävä tutkielma perustuu kansainvälisesti vertaisarvioituun artikkeliin: Acetaldehyde production from

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

SUUN TAUDIT HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET

SUUN TAUDIT HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET SUUN TAUDIT Suu on ensimmäinen osa kehoa, joka on kosketuksessa tupakansavun kanssa, ja olisi luonnollista, että savulla olisi haitallinen vaikutus hampaisiin ja näiden tukikudoksiin. Tupakoinnin terveyshaitat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia PIKAOPAS Kysymyksiä ja vastauksia K: Mikä ja mihin käyttötarkoitukseen Acetium on? V: Acetium on tarkoitettu karsinogeenisen asetaldehydin sitomiseen paikallisesti mahasta ihmisillä, jotka kuuluvat asetaldehydialtistuksen

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Alkoholi ja sen yhteys syöpään

Alkoholi ja sen yhteys syöpään Alkoholi ja sen yhteys syöpään Taustaa Vaikka alkoholin kulutuksen merkityksestä syövän syynä oli riittävästi näyttöä jo yli kaksi vuosikymmentä sitten (IARC, 1988), yleisön tietoisuus alkoholista syöpäriskitekijänä

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Hanne Munter Hengitysliitto ry / Stumppi hanne.munter@hengitysliitto.fi OTA-ohjauskartta Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytettäessä

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating

Lisätiedot

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015 Kypsennyksessä syntyvät vierasaineet PAH Heterosykliset amiinit Akryyliamidi

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007

Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa. FT Johanna Hietala 6.9.2007 Laboratoriomarkkereiden käyttö alkoholin suurkulutuksen tunnistamisessa FT Johanna Hietala 6.9.2007 Alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa Alkoholi on kansanterveydellinen uhka Arviolta 15 30 %:lla kaikista

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Puhutaan suusta Suun terveydenhuolto yhteistyössä Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Mitä lääkärin on hyvä pitää mielessä

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Tupakkapolitiikan uusia tuulia

Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapäivä 14.11.2008 HY, TTL, KTL Antero Heloma Kansanterveyslaitos 24.11.2008 Smoking prevalence in Finland 1950-2007 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Men Women 0 1950 1970

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Sähkösavuke ja nuuska uudet (?) haasteet

Sähkösavuke ja nuuska uudet (?) haasteet Sähkösavuke ja nuuska uudet (?) haasteet Otto Ruokolainen, asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Pykälistä käytäntöön seminaari 7.9.2016, Raudaskylän

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Tupakka ja suu. Yliopistolehtori Anna Maria Heikkinen Tupakointi, parodontaalisairaudet ja tupakkavalistus 3.9.2013

Tupakka ja suu. Yliopistolehtori Anna Maria Heikkinen Tupakointi, parodontaalisairaudet ja tupakkavalistus 3.9.2013 Tupakka ja suu Yliopistolehtori Anna Maria Heikkinen Tupakointi, parodontaalisairaudet ja tupakkavalistus 3.9.2013 Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee joka vuosi 4 000 6 000 ihmistä WHO:n

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat?

Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat? Katsaus tieteessä Kaija Seppä professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja Tampereen yliopistollinen sairaala, psykiatrian tulosalue kaija-liisa.seppa@uta.fi Mauri Aalto dosentti,

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ

10. TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ . TUPAKOINTI JA ALKOHOLINKÄYTTÖ Liisa Hiltunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ja Jouni Lohi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Kolarin terveyskeskus. Tupakointi Tupakointi

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE

LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE LIITE II TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET MYYNTILUVAN UUSIMATTA JÄTTÄMISELLE 6 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee Ethirfinia ja muita kauppanimiä (katso

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen edut

Tupakoinnin vähentämisen edut Tupakoinnin vähentämisen edut Onko 5 savuketta päivässä parempi vaihtoehto kuin 20? Tupakoida vai olla tupakoimatta? Onko muita vaihtoehtoja kuin joko-tai? Voisiko henkilölle, joka ei halua tai kykene

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Tietoa päihteistä. ikäihmisille

Tietoa päihteistä. ikäihmisille Tietoa päihteistä ikäihmisille Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa vuonna 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-vuotiasta

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,

Lisätiedot

Viinan kirot. Marja Aira LT 3.8.13

Viinan kirot. Marja Aira LT 3.8.13 Viinan kirot Marja Aira LT Historiaa Raittiuden ihannointi Kieltolaki 1919-1932 Viinakortti 1943 Raittiuskasvatus Keskiolut kauppoihin 1969 Käyttävätkö raittiuskasvatuksen saaneet seniorit alkoholia?

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ikäihmiset ja alkoholinkäyt riskit

Ikäihmiset ja alkoholinkäyt riskit Ikäihmiset ja alkoholinkäyt ytön riskit Marja Aira, LT Itä Suomen yliopisto Perusterveydenhuolto Kuopio 6.6.2012 Kuinka yleistä alkoholinkäyttö on iäkkäillä? Raittiit nuoret iäkkäät Miehet Naiset Raittiiden

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet)

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Patrick Sandström Vieraileva asiantuntija, THL Erityisasiantuntija, Filha ry Helsinki 1.6.2016 Kohderyhmä kuka vielä tupakoi? Erityisryhmät:

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

A lkoholi aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä

A lkoholi aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä SYÖVÄN EHKÄISY KATSAUS TEEMA Eeva Ollila ja Clarissa Bingham Syöpä, alkoholi ja alkoholipolitiikka Alkoholi on merkittävä karsinogeeni, joka lisää syöpäriskiä usealla eri mekanismilla. Syövän riski suurenee

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot