Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk Lastensuojelun laitoshuollosta, perhehoidosta ja asumispalvelusta perittävät asiakasmaksut alkaen / Klientavgifter för barnskyddets anstaltsvård, familjevård och boendeservice SOSTEVLK 91 Sosiaali- ja terveysvaliokunta/social- och hälsovårdsutskottet Valmistelija: Sosiaalityön päällikkö Mikaela Westergård Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Lastensuojelulain 19 :n mukaan lastensuojelusta voidaan periä asiakasmaksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) (asiakasmaksulaki) säädetään. Asiakasmaksulain 7 :ssä on säädetty lastensuojelusta perittävistä maksuista. Asiakasmaksulain säännöksiä täydentää asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) (asiakasmaksuasetus). Esityksessä molemmille vanhemmalle määritellään oma lastensuojelun asiakasmaksu vanhemman omien nettotulojen perusteella, mikäli vanhemmalle ei ole vahvistettu lapselle maksettavaa elatusapua tai sitä ei peritä. Tavoitteena on luoda yhteneväiset maksujen muodostumisperiaatteet ja tehostaa asiakasmaksujen perintää. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lastensuojelun kulujen korvauksena perittävät korvaukset: Asiakasmaksulain 7 :n mukaan lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä korvaus. Korvaus voidaan periä joko perimällä elatusvelvolliselle vahvistettu elatusapu, perimällä korvaus nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista taikka vahvistamalla lapsen vanhemmalle erillinen lastensuojelun asiakasmaksu. Erillinen vahvistettu asiakasmaksu voidaan periä, mikäli se on asianosaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Perittävästä korvauksesta tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, johon asianosainen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä ja toimielimen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä: Kaikki laitoksessa ja perhehoidossa kirjoilla olopäivät ovat hoitopäiviä, koska hoitovastuu on laitoksella tai toimintayksiköllä ja lapselle on jatkuvasti varattu siellä hoitopaikka. Sitten korvaus voidaan periä päätöksen mukaisesti esimerkiksi karkumatkankin ajalta. Korvaus peritään hoitoon tulopäiviltä ja lähtöpäiviltä. Mikäli laitoshoito tai perhehoito keskeytyy sovitusti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä asiakasmaksuasetuksen 32 :n 2 momentin mukaisesti viisi

2 päivää ylittävältä ajalta. - Vahvistetun elatusavun periminen Asiakasmaksulain 7 :n 2 momentin mukaan kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tuomioistuimen päätöksellä tai elatussopimuksella vahvistetut elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vahvistettu elatusapu peritään pääsääntöisesti sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. - Lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista perittävä korvaus Asiakasmaksulain 7 :n 3 momentin mukaan lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä kohtuulliseksi katsottava maksu myös lapsen tai nuoren asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia taikka kertakaikkisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Asiakasmaksuasetuksen 20 :n 2 momentin mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista perittävä korvaus saa olla enintään 1 247,30 euroa/kk (2009), eikä se saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan, jos nuoren maksukyky on olennaisesti muuttunut - kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Elatustuki ja lapsilisä ovat yksi niistä lapsen tuloista, joiden maksamista kunta voi elatustukilain 11 :n ja lapsilisälain 11 :n mukaan hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan. Elatustuki ja lapsilisä maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Elatustuen ja lapsilisän voi hakea kunnalle hoidon korvauksena myös niissä tilanteissa kun elatustukea tai lapsilisää ei ole haettu aikaisemmin lapselle vaikka elatustuen tai lapsilisän saamisen edellytykset olisivatkin olleet olemassa. Itsenäistymisvarat Lastensuojelulain 77 :n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista on varattava aina vähintään 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa ja 60 % voidaan käyttää hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon.

3 Lastensuojelulain 77 :n 2 momentissa säädetään lisäksi tilanteesta, jossa kodin ulkopuolelle sijoitetulla lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka ne ovat riittämättömät. Tällaisessa tilanteessa kunnan on tuettava lasta tai nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisen suuruisella alkuavustuksella. Uudessa lastensuojelulaissa ei ole säädetty itsenäistymisvarojen enimmäistai vähimmäismäärästä, koska itsenäistymisvarojen tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä todellisuudessa aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Mikäli lapselle ei kerry omista tuloista, korvauksista tai saamisista itsenäistymisvaroja taikka ne ovat riittämättömät, tulee lapselle tai nuorelle maksaa alkuavustusta. Alkuavustuksen maksaminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan mutta perustuisi jatkossa vahvistettuun ohjeistaviin lukuihin. Itsenäistymisvarat Alkuavustuksen määrä alle , , , , , , , , ,70 - Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut Asiakasmaksulain 7 :n 1 momentin mukaan lapsen vanhemmilta voidaan periä lastensuojelun asiakasmaksu, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona perhehoitoon, laitoshuoltoon tai asumispalveluihin. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan ja se saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 :n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen, maksua ei peritä. Vaikka vanhemmalle ei määrättäisi maksua, tulee se todeta ja perustella. Vanhemmilta perittävä lastensuojelun asiakasmaksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan, jos asianosaisten maksukyky on olennaisesti muuttunut - kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vanhemmilta peritään asiakasmaksu käytettävissä olevien nettokuukausitulojen perusteella. Lastensuojelupalveluista vanhemmilta perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille määritellään asiakasmaksu kummankin vanhemman nettotulojen perusteella erikseen ja molemmille tehdään oma päätös. Tulee lisäksi huomata, että elatusvelvollisuus avioliitossa koskee aviopuolisoita sekä vanhemman omia ja puolisoiden yhteisiä lapsia. Avioliitossakaan elatusvelvollisuutta ei ole toisen aviopuolison lapsiin. Avoliitos-

4 sa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja parin yhteisiä lapsia, mutta elatusvelvollisuus ei ulotu avopuolisoon eikä hänen lapsiinsa. Vanhemmalle lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä huomioon otettavat tulot: Vanhemmalle lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä ansiotulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta saatavat tulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot, sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki peritään yleensä hoidon korvaukseksi, jolloin niitä ei pidetä vanhempien tulona. Mikäli lapsilisää, elatusapua tai elatustukea ei poikkeuksellisesti peritä hoidon korvaukseksi, ne katsotaan vanhempien tuloksi, mikäli niitä maksetaan vanhemmalle. Tuloina ei oteta huomioon lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Vanhemmalle lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä huomioon otettavat menot: Vanhemmalle lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä, asuntolainan lainanhoitokulut/kk) ja maksetut elatusavut. Vanhemman nettotuloista tehdään nk. lapsivähennys. Yhdessä asuvilta vanhemmilta vähennetään 75 euroa/huollettava kotona asuva lapsi/vanhempi. Yksin asuvalta vanhemmalta vähennetään 150 euroa/huollettava kotona asuva lapsi. Lapsivähennystä ei tehdä sijoitettujen lasten osalta. Sipoon sosiaali- ja terveysvaliokunta on vahvistanut asumismenoina ja muut huomioitavat kulut toimeentulotuen sisäisissä ohjeissa. Vanhemmilta, joille ei ole vahvistettu elatusapua tai sitä ei peritä, peritään lastensuojelun asiakasmaksu alla olevan taulukon mukaisesti: Tulot vähennysten jälkeen Perintä % Ei perintää % % % % Kun vanhemmalle on määrätty taulukon mukainen asiakasmaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:

5 Sijoitettuja lapsia Korotus % (lukumäärä) 1 Ei korotusta 2 15 % 3 30 % 4 45 % 5 tai useampi 60 % Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee erityisesti ottaa huomioon. Lastensuojelun asiakasmaksu ei saa missään tilanteessa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 :n ohjeelliset normit antavat viranhaltijalle liikkumavaraa ja mahdollisuuden käyttää harkintaa lastensuojelumaksun suuruutta määriteltäessä. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää, että avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhemmalta, jolle ei ole vahvistettu elatusapua tai sitä ei peritä, peritään asiakasmaksulain 7 :n 1 momentin mukainen lastensuojelun asiakasmaksu yllä olevan taulukon mukaisesti. Vanhempien maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Lastensuojelun asiakasmaksut tulevat voimaan alkaen. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och hälsovårdsutskottet beslutar att, i enlighet med 7 1 mom. i lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården och ovan nämnda tabell, hos föräldrar för vars barn inte har fastställts underhållsbidrag eller det indrivs inte, uppbära en klientavgift för barnskydd i form av stödåtgärd inom den öppna vården, vård utom hemmet eller eftervård. Vid bedömningen av föräldrarnas betalningsförmåga kan dock andra av personens faktiska familjeförhållanden beroende faktorer som påverkar hans eller hennes betalningsförmåga beaktas såsom faktisk omvårdnad av person som inte räknas till begreppet familj.

6 Klientavgifterna för barnskydd träder i kraft Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt.