VIHANNIN KUNTA Nro Sivu Perusturvalautakunta 2 / Palvelukeskuksen ruokasali

Transkriptio

1 Nro Sivu Perusturvalautakunta 2 / Kokousaika Torstai klo Kokouspaikka Palvelukeskuksen ruokasali Jäsen Varajäsen Haapakangas Ulla, pj. (x) Matkaselkä Elina ( ) Hautajoki Eila, vpj. (x) O Loughlin Eeva-Liisa ( ) Hirsikorpi Vilho (x) Huhtamäki Mika ( ) Kaurala Martti (- ) Nikula Pauli (x) Keskitalo Rauno (x) Jylhä Markku ( ) Lappalainen Seppo (x) Heikkinen Olli ( ) Lumijärvi Liisa (- ) Kotila Sira (x) Soini Arvo ( -) Niiranen Juha (x) Törmikoski Tiia (x) Niiranen Ritva ( ) Ohinmaa Ari, kunnanhallituksen puheenjohtaja (x) Aunola Eija, kunnanhallituksen edustaja (x) Karjalainen Tuomo, vs. kunnanjohtaja (-) Isokoski Kirsti, pöytäkirjanpitäjä (x) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Perusturvaltk 25 Asiat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirjan tarkistus Perusturvaltk 26 Pöytäkirjan tarkistusvuorossa ovat Seppo Lappalainen ja Rauno Keskitalo. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Lappalainen ja Rauno Keskitalo. Ulla Haapakangas Puheenjohtaja Kirsti Isokoski Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastus Seppo Lappalainen Rauno Keskitalo. Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Vihanti

2 Perusturvalautakunta TIEDONANNOT Perusturvaltk Vt. perusturvajohtajan päätöspöytäkirja ajalle Ruukin Palvelukoti Oy:n toimintakertomus vuodelle Ruukin Palvelukoti Oy:n toimintasuunnitelma vuodelle Kunnanhallituksen pöytäkirjanote , tiedustelu Kelalle maksettavista työmarkkinatukien kuntaosuuksista. 5. Haapajärven kaupungin päivätoimintakeskuksen hinnat alkaen. Perusturvaj. esitys Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

3 Perusturvalautakunta PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET VUONNA 2009 Perusturvaltk 28 Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain 395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion vähimmäismäärä lukien on 336,41 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulu- ja käynnistämiskorvauksia tulee myös tarkistaa em. lain 3 :n mukaisesti elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä lukien on 375,08 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2663,76 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Myös muita kulukorvauksia tulee tarkistaa vastaavasti lukien. Määrät ovat nousseet vuoden 2008 tasosta noin 4,35 %. vt. perusturvaj esitys Perusturvalautakunta hyväksyy perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvauksen seuraavasti kulukorvaukset Lapsen ikä v. Kulukorvaus /kk Käyttöraha /kk ,00 13, ,00 21, ,00 33, ,00 45,00 - hoitopalkkion vähimmäismäärä on 337 /kk - sijaisvanhemman lomakorvauksena yhden kuukauden hoitopalkkio/vuosi - käynnistämiskorvaus todellisten kustannusten mukaan, enintään 2663,76 - itsenäistymisraha 2663,76 tai 40 % lapsen tuloista - hoitosuunnitelman mukaiset matkakorvaukset 0,31 /km - sijaisperheen koulutus 1 x/vuosi joko omana toimintana tai Pelastakaa Lapset ry:n järjestämänä sekä vertaisryhmätoimintaan osallistuminen - erityiskustannukset korvataan huoltosuunnitelmien mukaan Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

4 Perusturvalautakunta LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT Perusturvaltk 29 Lastensuojelulaissa tarkoitetusta avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista peritään vanhemmilta maksua. Maksu määräytyy lapsen elatuksesta annetun lain 1 3 :n perusteella (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ).Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muut elatusvastuunsa. Asiakasmaksu voidaan periä seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. kun vanhemman maksama elatusapu on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai elatussopimuksella, elatusvelvolliselta peritään lapsen hoitomaksun sijasta vahvistettu elatusapu (asiakasmaksulaki 7 2 mom.) Elatusapu peritään pääsääntöisesti kuukauden alusta. Mikäli vahvistettu elatusapu on elatusvelvollisen kannalta kohtuuttoman korkea tai kohtuuttoman alhainen, hänet tulee ohjata tekemään uusi hänen maksukykyään vastaava elatussopimus 2. Vanhemmilta peritään lautakunnan päättämien kriteerien mukainen asiakasmaksu tapauksissa, joissa ei ole määrätty elatusapumaksua. Mikäli henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen, maksua ei peritä. Vanhemmilta peritään näin maksu käytettävissä olevien nettokuukausitulojen perusteella. Lastensuojelupalveluista vanhemmilta perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Vanhemmille määritellään maksu kummankin vanhemman nettotulojen perusteella erikseen ja molemmille tehdään oma päätös. Perittävä maksu jaetaan heidän kesken maksukyvyn mukaan (asiakasmaksuasetus 20 ) Huomioon otettavat tulot Ansiotulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet, elinkorot, elatusavut, elatustuki ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus

5 Perusturvalautakunta sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta saatavat tulot, kuten korko-, osinkoja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä peritään yleensä hoidon korvauksena ja silloin sitä ei katsota vanhempien tuloksi. Mikäli lapsilisää ei peritä, huomioidaan tämä tällöin vanhempien tuloina. Tuloina ei oteta huomioon lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Huomioon otettavat menot Nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä, asuntolainan lainanhoitokulut/kk) ja maksetut elatusavut. Sijoitettuja lapsia ei kuitenkaan lasketa mukaan henkilömäärään. Sen jälkeen noudatetaan seuraavaa taulukkoa: tulotaso/netto perintä/euro a e ei perintää e 10 % e 12 % e 14 % % Nettotuloista vähennetään 150 e/huollettava. Kun vanhemmalle on määrätty taulukon mukainen asiakasmaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti: - 1 sijoitettu lapsi, ei korotusta - 2 sijoitettua lasta, korotus 15 % - 3 sijoitettua lasta, korotus 30 % Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut

6 Perusturvalautakunta maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Lapsen tai nuoren tulojen perintä perusturvalautakunnalle Perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä kohtuulliseksi katsottava maksu myös lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista. Tällaisia ovat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Näitä ovat mm. lapsen hoitotuki, vammaistuki, opintoraha, sairauspäiväraha, työmarkkinatuki, kuntoutusraha ja ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettava korvaus. Korvauksen suuruus voi olla enintään 1070 e/kk. (asiakasmaksulaki 20 ) vt. perusturvaj esitys Perusturvalautakunta hyväksyy lastensuojelun asiakasmaksuperusteet alkaen seuraavasti - mikäli lapselle on määrätty elatusapu, elatusapu peritään perusturvalautakunnalle lapsen asiakasmaksuna - mikäli elatusapumaksua ei ole määrätty, asiakasmaksu peritään ylläesitettyjen perusteiden mukaan - mikäli sijoitetulla lapsella on henkilökohtaisia tuloja, ne peritän sijoituskustannusten korvaamiseksi huomioiden asetuksessa mainittu enimmäismäärä Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

7 Perusturvalautakunta Perusturvaltk 30 Perusturvaltk 31 Perusturvaltk 32 Perusturvaltk 33 Perusturvaltk 34

8 Perusturvalautakunta VARHAISKASVATUKSEN SIIRTO SIVISTYSTOIMEEN Perusturvaltk 35 Varhaiskasvatuksen asiakkuus on päivähoitolain voimassa olon aikana muuttunut paljon ja muutos on jatkunut nopeana luvun alussa. Päivähoitolain voimaantulovaiheessa 1970-luvun alussa päivähoidon asiakkuutta määritteli vanhempien hyväksytty tarve saada lapselleen hoitopaikka. Tarve määrittyi tuolloin vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun taikka lapsen sosiaalisen tai kehityksellisen tuen tarpeen perusteella. Asiakkuuteen liittyi tuolloin myös usein taloudellinen tarveharkinta. Päivähoitopalvelu oli selkeästi sosiaalipalvelua jonka hallinnosta määrättiin sosiaalihuoltolaissa ja palvelun antamista rajattiin sosiaalisin ja kasvatuksellisin perustein luvulta alkaen subjektiivinen oikeus muutti asiakkuuden määrittelyä. Lain mukaan kunnan tulee järjestää päivähoitopaikka kaikille lapsille tietyn määräajan kuluessa ja päivähoitopaikasta tuli näin perheen oikeus. Varhaiskasvatus kuuluu yhtenä osa-alueena perusturvapalveluihin. Kaikki Vihannin kunnan perusturvapalvelut ovat siirtymässä vuonna uuteen Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymään. Vuoden 2009 alusta 135 kuntaa on siirtänyt varhaiskasvatuksen perusturvan hallinnonalalta opetus/sivistystoimen hallinnoitavaksi. Näiden kuntien lisäksi useassa kunnassa siirtäminen on valmisteluvaiheessa liittyen juuri peruspalveluiden uudelleen järjestelyihin. Mm. Raahen kaupunki on siirtänyt varhaiskasvatuksen sivistystoimeen johtuen osittain sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä sekä myös varhaiskasvatuksen suunnan muutoksesta sosiaalipalvelusta kasvatuksen jatkumoksi. Keskustelua sivistys/opetustoimeen siirtämisestä käydään myös seutukunnan muissa kunnissa. Hallinnon muutoksen tehneiden kuntien mukaan tärkeimmät muutokseen liittyvät edut ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön vahvistuminen, kasvatuksen jatkumo, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon yhteinen henkilöstö ja kasvatuksen kokonaisvaltaisuus. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyessä on luonnollisempaa nähdä varhaiskasvatus osana opetustoimen hallinnon alaan kuuluvana kasvatuksen jatkumona kuin sosiaali- ja terveystoimeen liittyvänä palveluna. Myös ajan tuomat muutokset ovat olleet selkeästi suuntaamassa päivähoitoa sosiaalipalvelusta

9 Perusturvalautakunta varhaiskasvatuspalveluksi, jolla on kiinteä yhteys esiopetuksen kautta perusopetukseen. Toimiva yhteistyö sosiaalitoimen kanssa säilyy ja antaa hyvät mahdollisuudet tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä perheiden kasvatustyötä. vt. perusturvaj. esitys Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että - siirretään varhaiskasvatus/päivähoito perusturvan hallinnonalalta sivistystoimen hallinnon alaisuuteen alkaen - vie asian tiedoksi sivistyslautakuntaan Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.