Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa

Transkriptio

1 Crambo 5000 kantojen tienvarsimurskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 4/2011

2 Tausta I Kannot on perinteisesti kuljetettu energiapuuautoilla isoille energialaitoksille, voimalaitoksille, missä ne on murskattu joko kiinteillä käyttöpaikkamurskaimilla tai isoilla mobiilimurskaimilla. Metsäteho Oy:n kartoituksen mukaan käyttöpaikkamurskauksen osuus on ollut % kantomurskeen kokonaistuotantomääristä 2000-luvulla Suomessa (Kärhä 2010). Viime vuosien aikana kantojen käyttöpohja on laajentunut, ja käyttäjiksi on tullut myös muita kuin isoja voimalaitoksia. Kantojen terminaalimurskaus on kasvattanut suosiotaan. Nykyisin Suomessa noin 30 % kannoista murskataan terminaaleissa (Kärhä 2010). 2

3 Tausta II Uusin kehitystrendi kantomurskeen tuotannossa on kantojen murskaus tai esimurskaus tienvarsivarastolla, josta valmis murske kuljetetaan käyttöpaikalle ja esimurske varsinaiseen murskaukseen joko käyttöpaikalle tai terminaaliin. Kantojen esimurskauksen hyötyjä: 1) Esimurskeen kaukokuljetuksessa voidaan käyttää hakeautoja energiapuuautojen sijasta/ohella. 2) Esimurskeella päästään kaukokuljetuksessa isompiin kuormakokoihin kuin kokonaisilla kannoilla. 3) Esimurskauksessa kannoista saadaan poistettua epäpuhtauksia. 4) Esimurskattujen kantojen kuiva-ainepitoisuuden on havaittu nousseen, kun esimursketta on varastoitu joitakin kuukausia ennen varsinaista murskausta. 3

4 Tavoitteet Metsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen viime vuonna Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia metsähakkeen tuotantoketjuvaihtoehtoja ja niiden kustannustehokkuutta. Loka-marraskuussa 2010 projektissa tehtiin aikatutkimukset Crambo murskaimesta. Tarkastelun alla tutkimuksessa olivat erityisesti kantojen esimurskauksen ajanmenekki ja polttoaineen kulutus sekä murskeiden palakokojakaumat. Lisäksi tutkimuksessa dokumentoitiin murskeiden kaukokuljetuksen ajanmenekki ja kuormakoot. 4

5 Crambo murskain Crambo-murskaimia valmistaa itävaltalainen Komptech GmbH ( ja niitä tuo Suomeen ja markkinoi Vimelco Oy ( Tutkimuksessa ollut Kuljetusliike Viikari Oy:n ( hidaskäyntinen Crambo murskain oli rakennettu kaksiakseliseen puoliperävaunuun, minkä rakennustyö oli tehty yrittäjä Raimo Viikarin suunnitelman pohjalta. Murskaimen veto- ja siirtoauto oli nelivetoinen Mercedes- Benz Actros ja nosturi oli Kesla 2010T metrinpituisella jatkeella (ulottuvuus 10,0 m). 5

6 Crambo Siirtoautona Mercedes-Benz Actros Kesla 2010T -nosturi (10,0 m). - Vahva 42B E4 -kahmari. Kärhä, Mutikainen & Hautala 6

7 Crambo Moottorina Catepillar C13 (328 kw). - Kasaavan kuljettimen pituus 6,4 m ja leveys 1,0 m. - Kaksiakselinen puoliperävaunu rakennettu yrittäjän suunnitelmien mukaan. 7

8 Crambo vastakkain pyörivää, ruuvimaista murskaintelaa (pituus 282 cm ja halkaisija 61 cm). - Teloissa yhteensä 134 murskainterää. - Murskaintelojen pyörimisnopeus 36 r/min. 8

9 Crambo Yrittäjän kehittämä ( mm) seulakori. 9

10 Crambo Murskainyksikön kokonaispaino 33 tonnia. - Kuljetusasennossa kokonaispituus 12 metriä. 10

11 Tutkimuksen toteutus I Crambo-aikatutkimuksessa esimurskattiin kaksi tienvarsivarastoa: Ensimmäisen kantovaraston (Tutkimus 1) murskaamisessa käytettiin tiheää, mm:n seulaa. Toinen kantovarasto (Tutkimus 2) esimurskattiin harvemmalla, mm:n seulalla. Esimurskauksen jälkeen seuraavana päivänä kummatkin kantoerät murskattiin vielä uudelleen (Varsinainen murskaus) Viikari-Yhtiöiden energiapuuterminaalissa Vesilahdella Crambo murskaimella käyttäen mm -seulaa. Vajaa puolet harvemmalla seulalla esimurskatusta kantoerästä murskattiin nopeakäyntisellä Doppstadt AK-430 -murskaimella, jossa oli mm -seula. 11

12 Kantojen esimurskausta varastolla 1 Crambo

13 Kantojen esimurskausta varastolla 2 Crambo

14 Kantojen murskausta terminaalissa Crambo

15 Kantojen murskausta terminaalissa Doppstadt AK

16 Tehdyt tutkimukset Tutkimus 1 Tutkimus 2 Esimurskaus Tienvarsivarasto 1 Crambo 5000 Seula: mm Syöttö: Murskaimen kuormain Pyörimisnopeus: 36 r/min 1 Tienvarsivarasto 2 Crambo 5000 Seula: mm Syöttö: Murskaimen kuormain Pyörimisnopeus: 36 r/min 1 Esimurskaus Varsinainen murskaus Varsinainen murskaus Varsinainen murskaus Terminaali Crambo 5000 Seula: mm Syöttö: Pyöräkuormaaja Pyörimisnopeus: 36 r/min 1 1 Murskaintelojen pyörimisnopeus. 2 Roottorin pyörimisnopeus. Terminaali Crambo 5000 Seula: mm Syöttö: Pyöräkuormaaja Pyörimisnopeus: 36 r/min 1 Terminaali Doppstadt AK-430 Seula: mm Syöttö: Murskaimen kuormain Pyörimisnopeus: r/min 2 16

17 Tutkimuksen toteutus II Kustakin valmistetusta kantomurske-erästä otettiin 40 litran murskenäytteet, joista A. Määritettiin kosteusprosentti (SFS-EN ) ja tuoretiheys Helsingin yliopiston Puuteknologian laboratoriossa. B. Selvitettiin palakokojakauma (FprEN ) Enas Oy:ssä. Varaston 1 kantojen kosteusprosentti oli 24,7 % ja tuoretiheys 606 kg/m 3. Varaston 2 vastaavat arvot olivat 29,5 % ja 595 kg/m 3. Kantomurske-erien painot määritettiin: UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehtaiden energiapuuterminaalin siltavaa alla (kuljetetut täydet kuormat). Volvo L120C -pyöräkuormaajan vaa alla (yhden vajaan murskekuorman mittaus). 17

18 Tutkimuksen toteutus III Tienvarsivarasto 1 sijaitsi Vesilahdella 16 km:n etäisyydellä Viikari-Yhtiöiden terminaalista, mistä oli 32 km voimalaitokselle (Tervasaari). Tienvarsivarasto 2 oli Karkkilassa, mistä oli terminaaliin 100 km. Tehdyn esimurskeen kaukokuljetuksessa käytettiin vaihtolava-hakeautoja (konttien kehystilavuudet m 3 ). Etäisyys varastolta 1 konttien vaihtopaikalle oli 0,9 km ja varastolta 2 konttien vaihtopaikalle oli 2,0 km. Terminaalista valmis murske kuljetettiin voimalaitokselle täysperävaunu-hakeautoilla. Tutkimuksessa kantomurske-erien irtotilavuuksina käytettiin hakeautojen kuormatilojen kehystilavuuksia. Kaikkiaan tutkimuksessa esimurskattiin ja murskattiin 288 tuoretonnia (1 627 i-m 3 ) kantoja. 18

19 Tutkimusaineistot Tutkimus 1 Tutkimus 2 Esimurskaus 65,0 tuoretonnia 48,9 kuivatonnia 107 m i-m MWh 79,3 tuoretonnia 55,9 kuivatonnia 133 m i-m MWh Esimurskaus Varsinainen murskaus Varsinainen murskaus Varsinainen murskaus 65,0 tuoretonnia 48,9 kuivatonnia 107 m i-m MWh 43,1 tuoretonnia 30,4 kuivatonnia 72 m i-m MWh 36,2 tuoretonnia 25,5 kuivatonnia 61 m i-m MWh 19

20 Tutkimuksen toteutus IV Aikatutkimuksessa murskaustyö jaettiin työvaiheisiin (mm. taakan nouto, syöttö, työpistesiirtymiset). Tehoaikatarkastelussa mukana vain taakan nouto, syöttö ja mahdollinen odottaminen syötössä. Crambo-murskaimen kuljettaja oli kokenut ammattimies, jolla oli haketus- ja murskauskokemusta yhteensä 4 vuotta. Työkokemusta tutkitusta murskaimesta hänellä oli runsaan kuukauden ajalta. Polttoaineen kulutus saatiin mitattua vain esimurskaustyöstä. Polttoaineen kulutus mitattiin siten, että työpäivän aluksi ja päätteeksi murskainyksikön polttoainesäiliöt täytettiin. Tankattu polttoainemäärä kohdennettiin tehdylle esimurskeelle. 20

21 Taakkakoko & tehoajanmenekki Esimurskauksessa syötettäessä kantoja murskaimen kuormaimella taakkakoko oli keskimäärin 141 kg. Varsinaisessa murskauksessa Doppstadt AK-430 -murskaimella taakkakoko oli keskimäärin 124 kg. Crambo murskaimella, kun esimursketta syötettiin murskaimeen pyöräkuormaajalla, taakkako oli yli viisinkertainen (keskimäärin 663 kg eli 3,6 i-m 3 ). Tehoajanmenekit osoittivat, että: Hidaskäyntisellä Crambo-murskaimella kantojen/ esimurskatun kannon syöttäminen (eli taakan nouto ja varsinainen syöttö) murskaimeen ei ollut murskaustyön pullonkaula; odottamista syötössä oli runsaasti, % tehoajanmenekistä. Nopeakäyntisellä Doppstadt-murskaimella odottamista syötössä oli vain 6 % kokonaistehoajanmenekistä. 21

22 Taakkakoko Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula Taakan koko, kg 22

23 Tehoajanmenekin rakenne Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula Osuus, % Nouto Odotus Syöttö 23

24 Tehoajanmenekki (min/i-m 3 ) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Tehoajanmenekki, min/i-m 3 Nouto Odotus Syöttö 24

25 Tehoajanmenekki (min/tuoretonni) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula Tehoajanmenekki, min/tuoretonni Nouto Odotus Syöttö 25

26 Kokonaisajanmenekki Esimurskaus Kantojen esimurskauksessa varastolla 1 (tutkimus 1) tehoajanmenekin osuus kokonaisajanmenekistä oli lähes 70 %. Hakeautojen odottaminen vei 13 % murskaimen kokonaistyöajasta (yhteensä 81 min; keskimäärin 8,1 min/kontti). Murskaimen siirtoajoihin valmisteluineen kului noin kymmenesosa kokonaistyöajasta. Tutkimuksessa 2 kantojen esimurskauksen tehoaika oli vain runsaan kolmanneksen kokonaisajanmenekistä. Hakeautojen odotukset veivät eniten (45 %) esimurskauksen kokonaistyöajasta (yhteensä 208 min; keskimäärin 17,4 min/kontti). 26

27 Kokonaisajanmenekin rakenne Esimurskaus Osuus, % Tutkimus 1 Tutkimus 2 Muut keskeytykset Murskaimen siirtoajo Hakeauton siirto varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Tehoaika Tutkimus 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 10 konttia esimursketta, ajomatka terminaaliin 16 km, matka varastolta konttien vaihtopaikalle 0,9 km, murskaimen siirtoajomatka 16 km. Tutkimus 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia esimursketta, ajomatka terminaaliin 100 km, matka varastolta konttien vaihtopaikalle 2,0 km, murskaimen siirtoajomatka 25 km. 27

28 Kokonaisajanmenekki Esimurskaus Ajanmenekki, min Tutkimus 1 Tutkimus 2 Muut keskeytykset Murskaimen siirtoajo Hakeauton siirto varastolla Hakeauton odotus Työpistesiirtymiset & varaston järjestely Tehoaika Tutkimus 1 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 10 konttia esimursketta, ajomatka terminaaliin 16 km, matka varastolta konttien vaihtopaikalle 0,9 km, murskaimen siirtoajomatka 16 km. Tutkimus 2 = 2 vaihtolava-hakeautoa, yhteensä 12 konttia esimursketta, ajomatka terminaaliin 100 km, matka varastolta konttien vaihtopaikalle 2,0 km, murskaimen siirtoajomatka 25 km. 28

29 Tehotuntituottavuus Esimurskaus Kun kannot esimurskattiin tiheällä ( mm) seulalla tutkimuksessa 1, tuottavuus Crambo murskaimella jäi matalahkoksi ollen 55 i-m 3 /tehotunti (9,0 tuoretonnia/h). Vastaavasti tutkimuksessa 2, jossa oli käytössä harvempi ( mm) seula, esimurskauksen tuottavuus Crambo-murskaimella oli yli kolminkertainen (171 i-m 3 /tehotunti, eli 28,2 tuoretonnia/h). 29

30 Tehotuntituottavuus Varsinainen murskaus Tutkimuksessa 1 tiheällä seulalla tehdyn esimurskeen murskauksen tuottavuus nousi 167 irtokuutiometriin/tehotunti (31,6 tuoretonnia/h). Vastaavasti tutkimuksessa 2 valmistetun karkean esimurskeen varsinaisen murskauksen tehotuntituottavuus oli 109 i-m 3 /h (19,9 tuoretonnia/h) hidaskäyntisellä Crambo murskaimella. Nopeakäyntisellä Doppstadt AK-430 -murskaimella tuottavuus oli korkeampi, 173 i-m 3 /tehotunti (36,6 tuoretonnia/h). 30

31 Tehotuntituottavuus (i-m 3 ) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula Tuottavuus, i-m 3 /tehotunti 31

32 Tehotuntituottavuus (tuoretonnia) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula Tuottavuus, tuoretonnia/tehotunti 32

33 Polttoaineen kulutus Esimurskaus Seulakoolla oli merkittävä vaikutus myös polttoaineen kulutukseen esimurskauksessa: Tiheällä ( mm) seulalla tutkimuksessa 1 polttoaineen kulutus esimurskauksessa oli keskimäärin 0,61 litraa/i-m 3 (3,70 l/tuoretonni). Harvalla ( mm) seulalla polttoaineen kulutus lähes puolittui ollen tutkimuksessa 2 Crambo murskaimella keskimäärin 0,33 litraa/i-m 3 (2,02 l/tuoretonni). 33

34 Polttoaineen kulutus (l/i-m 3 ) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 Polttoaineen kulutus, l/i-m 3 34

35 Polttoaineen kulutus (l/tuoretonni) Tutkimus 1 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Tutkimus 2 Esimurskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Crambo mm -seula Varsinainen murskaus: Doppstadt AK mm -seula 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Polttoaineen kulutus, l/tuoretonni 35

36 Esimursketta Crambo mm -seula Esimursketta Crambo mm -seula Mursketta Crambo mm -seula Mursketta Doppstadt AK mm -seula X/2011 XX Kärhä, Hautala & Mutikainen 36

37 Palakokojakauma Esimurskaus Kun katsotaan tiheällä ( mm) seulalla tehtyä esimursketta ja sen palakokojakaumaa, voidaan todeta, että olisi syytä puhua paremminkin valmiista kantomurskeesta kuin esimurskeesta: Murskenäytteessä lähes kaikki partikkelit jäivät alle 100 millimetrin. SFS-EN standardin perusteella murskeen palakokoluokka oli P63. Harvemmalla ( mm) seulalla tutkimuksessa 2 tehty esimurske tarvitsi sen sijaan vielä varsinaisen murskauksen, koska yli 60 % esimurskenäytteestä oli palakooltaan yli 100 millimetriä. 37

38 Palakokojakauma Varsinainen murskaus Tutkimuksen 1 hyvälaatuisen esimurskeen varsinaisessa murskauksessa palakokojakauma parani jonkin verran. Tutkimuksen 2 karkean esimurskeen varsinaisessa murskauksessa Crambo murskaimella saavutettiin tutkimuksen 1 kaltainen palakokojakauma. Hidaskäyntisellä Crambo-murskaimella tehty murske oli hieman pienempää kuin nopeakäyntisellä Doppstadtmurskaimella. 38

39 Palakokojakauma Kumulatiivinen osuus, % Tutkimus 1 Tutkimus 1 Esimurskaus Crambo mm -seula Varsinainen murskaus Crambo mm -seula Tutkimus 2 Tutkimus 2 Esimurskaus Crambo mm -seula Varsinainen murskaus Crambo mm -seula Varsinainen murskaus Doppstadt AK mm -seula Palakoko, mm 1 1 Palakokoarvot viittaavat FprEN menetelmässä käytettyjen hakeanalyysiseulojen aukkoihin. 2 Murskenäytteen kuivapainosta. 39

40 Esimursketta (> 100 mm:n fraktiota) Crambo mm -seula X/2011 XX Kärhä, Hautala & Mutikainen Valokuva: Enas 40 Oy

41 Tarkastelu Tuottavuus I Tehty tutkimus osoitti, että: 1) Tutkitusta Crambo murskaimesta on onnistuttu rakentamaan hyvin ketterä ja maastokelpoinen työkone ahtaille ja heikosti kantaville tienvarsivarastoille. 2) Tienvarsivarastolla voidaan murskata tehokkaasti myös kantoja. Esimurskauksessa saavutettiin harvoilla ( mm) seuloilla hyvä tehotuntituottavuus. Tiheillä ( mm) seuloilla esimurskauksen tuottavuus jäi selvästi pienemmäksi kuin harvoilla seuloilla. Kärhä ym. (2010) saivat samansuuntaisia tuloksia tutkiessaan Vermeer HG6000 -murskainta. Tuottavuustuloksia tarkasteltaessa on muistettava se, että tutkittu koneyksikkö oli ollut murskaustöissä vasta vain kuukauden ennen tutkimuksen 1 tekoa. 41

42 Tarkastelu Tuottavuus II Tehty tutkimus osoitti myös, kuinka tärkeässä roolissa on kantomurskeen tuotantoketjun toimivuus ja tasapaino: Kaukokuljetusmatkan ollessa lyhyt (16 km) ja murskaimen tuottavuuden matala tutkimuksessa 1 käytetyille (2) hakeautoille tuli jonkin verran odottamista. Vastaavasti tutkimuksessa 2, kun kaukokuljetusmatka terminaaliin oli suhteellisen pitkä (100 km) ja kun murskaimen tuottavuus oli korkea, murskaimelle tuli erittäin runsaasti odottamista (keskimääräinen odotusaika per kontti 17 min vs. tehollinen murskausaika 14 min/kontti). Hyvällä tuottavuustasolla tarvittaisiin kolme hakeautoyhdistelmää tehdyn esimurskeen kaukokuljetukseen 100 km:n kuljetusmatkalle (vrt. Asikainen 2010). Toinen vaihtoehto välttää murskaimen odotusajat olisi murskata kannot esimurskeaumoiksi maahan. 42

43 Tarkastelu Polttoaineen kulutus Raportoituja polttoaineen kulutuksia tarkasteltaessa on muistettava, että tehdylle esimurskeelle jyvitettiin myös murskainyksikön siirtoajon polttoaineen kulutus. Tutkimuksessa seulakoolla oli merkittävä vaikutus myös polttoaineen kulutukseen esimurskauksessa: Polttoaineen kulutus oli korkeampi tiheällä ( mm) seulalla kuin harvalla ( mm) seulalla. Tulokset ovat samanlaiset kuin tehdyssä Vermeer HG6000 -tutkimuksessa (Kärhä ym. 2010). 43

44 Tarkastelu Palakoko I Tutkimuksessa molemmat esimurske-erät murskattiin uudelleen. Määritettyjen palakokojakaumien valossa tutkimuksessa 1 valmistetun esimurskeen uudelleen murskauksen mielekkyys voidaan kyseenalaistaa. Toisin sanoen tutkimuksen 1 esimurske oli jo sellaisenaan käyttöön kelpaavaa polttoainetta. Kantomurskeen käyttäjien tulisi keskustella murskeen toimittajien kanssa, mikä on aidosti riittävä palakokojakauma kantomurskeelle, jotta: Vältetään laitoksella ongelmat murskeen syötössä kattilaan, Saavutetaan murskeen tasainen palaminen poltossa ja Kyetään minimoimaan kantomurskeen tuotantokustannukset. 44

45 Tarkastelu Palakoko II Rationaalinen toimintamalli seulakokojen käytölle voisi olla: Tiheillä seuloilla keskityttäisiin valmiin murskeen tekoon esimerkiksi pieniltä kantovarastoilta, jotka sijaitsevat suhteellisen kaukana (esim km) energialaitoksesta. Harvalla seulalla tehtäisiin esimursketta tienvarsivarastoilta, jotka ovat niin ikään kaukana kantomurskeen käyttökohteesta. 45

46 Tuotantoketjut puntariin Sen, mikä tuotantoketju Tienvarsi-, Terminaali- vai Käyttöpaikkamurskaus, on kustannustehokkain kantomurskeen tuotannossa, määrittää murskaus- ja kaukokuljetuskustannuksien summa. Metsäteho Oy yhteistyökumppaneineen tulee kuluvan vuoden aikana laskemaan eri tuotantoketjuvaihtoehtojen paremmuuden eri tuotanto-oloissa kannoilla ja muilla metsäenergiajakeilla. 46

47 Viitekirjallisuus Asikainen, A Simulation of stump crushing and truck transport of chips. Scandinavian Journal of Forest Research 25(3): FprEN Kiinteät biopolttoaineet. Palakokojakauman määritys. Osa 1: Värähtelyyn perustuva seulontamenetelmä käyttäen seuloja 1 mm tai alle. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa /2010. Kärhä, K., Mutikainen, A. & Hautala, A Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa. 15/2010. SFS-EN Kiinteät biopolttoaineet. Kosteuspitoisuuden määritys. Uunikuivausmenetelmä. Osa 2: Kokonaiskosteus. Yksinkertaistettu menetelmä. SFS-EN Kiinteät biopolttoaineet. Polttoaineen laatuvaatimukset ja -luokat. Osa 1: Yleiset vaatimukset. 47

48 Yhteistyökumppanit Viikari Oy 48