Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä"

Transkriptio

1 Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Ympäristöterveyspäivät, , Tampere

2 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva säteilyannos 4. Keinotekoinen radioaktiivisuus juomavedessä 5. Talousveden laatusuositukset ja laatuvaatimukset 6. Vesinäytteen ottaminen ja mittaaminen 7. Laskuesimerkkejä 2

3 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteilyn yksiköistä Aineet, joissa on virittyneitä ytimiä, ovat radioaktiivisia. Säteilyä syntyy virityksen purkautuessa. Tällöin ytimet muuttuvat, mahdollisesti useidenkin viritystilojen kautta, pysyviksi muiden alkuaineiden ytimiksi ja radioaktiivinen aine hajoaa. Aktiivisuus aktiivisuus kertoo radioaktiivisten aineiden määrän yksikkö on becquerel (Bq) yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos eli hajoaminen sekunnissa mitä enemmän hajoamisia tapahtuu, sitä enemmän säteilyä syntyy Säteilyannos kuvaa säteilyn terveydellisiä vaikutuksia ihmisessä yksikkö on sievert (Sv) 1 Sv = millisievertiä (msv), 1 Sv = mikrosievertiä (µsv) Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyaltistuksen ihminen saa tietyssä ajassa yksikkönä käytetään millisievertiä tai mikrosievertiä tunnissa (msv/h tai µsv/h) luonnon taustasäteilyn annosnopeus on 0,04-0,3 µsv/h 3

4 Ionisoiva säteily 4

5 Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 5

6 Talousveden luonnon radioaktiiviset aineet Talousvedessä esiintyy luonnosta peräisin olevia radioaktiivisia aineita, jotka liukenevat pohjaveteen maa- ja kallioperästä. Kalliopohjaveteen ehtii liueta suuriakin määriä radioaktiivisia aineita, koska vesi liikkuu kalliossa paljon hitaammin kuin maan pinnalla tai maaperässä. Säteilysuojelun kannalta merkittävimmät talousveden sisältämät luonnon radioaktiiviset aineet kuuluvat uraani-238 sarjaan. Eniten säteilyaltistusta aiheuttaa 222 Rn. Muita tärkeitä uraanisarjan radionuklideita ovat 238 U, 234 U, 226 Ra, 210 Pb ja 210 Po ja torium-232 sarjasta 228 Ra. Tritium ( 3 H) on peräisin 1960-luvulle asti jatkuneista ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista, ydinvoimaloiden päästöistä, kosmisen säteilyn vaikutuksesta. 6

7 238 U-hajoamissarja Uraani Protaktinium a 234 U 1 min 234m Pa 4,5 x 10 9 a 238 U Torium a 230 Th 24 d 234 Th Radium a 226 Ra Radon (kaasu) 3,8 d 222 Rn 138 d 210 Po 206 Pb stabiili 5 d 210 Bi 0,0002 s 214 Po 210 Pb 22 a 3 min 20 min 214 Bi 218 Po 214 Pb 27 min Polonium Vismutti Lyijy 7

8 Luonnon radionuklidien kemialliset omaisuudet Radon, Rn-222 Kaasu Hajuton, mauton ja näkymätön Kemiallisesti reagoimaton Liuenneena veteen Uraani vedessä, U-234 ja U-238 U(IV) on vallitseva hapettomissa olosuhteissa ja U(VI) hapellisissa olosuhteissa (UO 2 2+ ) U(IV) on kemiallisesti liikkumaton UO 2 2+ (uranyyli-ioni) ja sen kompleksit ovat liukoisia Karbonaattikompleksit lisäävät uraanin liikkuvuutta Radium vedessä, Ra-226 ja Ra-228 Radium esiintyy pääsääntöisesti Ra 2+ -kationina matalasuolaisissa vesissä Suolaisissa vesissä radium muodostaa heikkoja komplekseja kloridin, sulfaatin ja karbonaattien kanssa Liukoista 226 Ra > U, kun veden suolapitoisuus on korkea 8

9 Luonnon radionuklidien kemialliset omaisuudet Polonium ja lyijy vedessä, Po-210 ja Pb-210 Po ja Pb voivat esiintyä ioneina, molekyyleinä, kompleksoituneena ja erilaisiin partikkeleihin sitoutuneena Poloniumilla ja lyijyllä on voimakas taipumus adsorboitua erilaisiin hiukkasiin ja partikkeleihin Tritium, H-3 Tritium on veden ainesosa (korvaa vesimolekyylissä vetyatomin H-1), eikä sitä kyetä poistamaan vedenkäsittelyprosesseissa 9

10 Radon- ja uraanikartasto P. Vesterbacka, K. Vaaramaa, Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto, STUK-A256 / MAALISKUU 2013 Säteilyturvakeskuksen tulosaineisto kattaa noin porakaivoveden radonpitoisuuden ja porakaivoveden uraanipitoisuuden. Porakaivoveden radon- ja uraanipitoisuudet ovat suurimpia yleensä graniittialueilla kuten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Korkeankin pitoisuuden alueella voivat lähellä toisiaan sijaitsevissa kaivoissa pitoisuudet vaihdella erittäin paljon. Yksittäisiä suuria porakaivoveden radon- ja uraani-pitoisuuksia voi esiintyä kaikkialla Suomessa. 10

11 Radon- ja uraanikartasto Säteilysuojelun kannalta tärkein talousveden radioaktiivinen aine on radon-222, jota esiintyy erityisesti porakaivovesissä. Radonpitoisuuden keskiarvo verkostovedessä on 27 Bq/l, rengaskaivovedessä 50 Bq/l ja porakaivovedessä 460 Bq/l. Talousveden keskimääräinen uraanipitoisuus Suomessa oli 1,25 μg/l, mikä on yli kymmenen kertaa suurempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvopitoisuus 0,08 μg/l. Julkisten vesilaitosten vesissä uraanipitoisuus on yleensä alhaisempi, alle 1 μg/l. 11

12 Radon- ja uraanikartasto Porakaivoveden radonpitoisuus Aritmeettinen keskiarvo 10 x 10 km:n ruudussa Vähintään yksi radonmittaus/ruutu Noin porakaivoveden radonmittausta Porakaivoveden uraanipitoisuus Aritmeettinen keskiarvo 10 x 10 km:n ruudussa Vähintään yksi uraanimittaus/ruutu Noin porakaivoveden uraanimittausta 12

13 Talousveden radioaktiivisuuspitoisuudet Suomessa Talousveden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien keskiarvot (Bq/l tai µg/l) eri vesilähteitä käyttävillä väestöryhmillä. Radioaktiivinen aine Luonnollinen radioaktiivisuus Verkostovesi Pintavesi Rengaskaivot/ maaperän pohjavesi Porakaivot Radon-222 (Bq/l) 27 < Uraani-234 (Bq/l) 0,02 <0,01 0,02 0,35 Uraani-238 (Bq/l) 0,015 <0,01 0,015 0,26 Uraani-238 (µg/l) 0,23* 0,90** <1 1,2 1, Radium-226 (Bq/l) 0,003 0,003 0,016 0,05 Radium-228 (Bq/l) ,03 Polonium-210 (Bq/l) 0,003-0,007 0,048 Lyijy-210 (Bq/l) 0,003-0,013 0,040 *verkostoveden vesilähteenä käytetty pintavettä **verkostoveden vesilähteenä käytetty maaperän pohjavettä 13

14 Juomaveden uraanipitoisuuden vertailu Kokonaisuraani µg/l Kokonaisuraani Bq/l 1 0,03 Pohjavesissä yleensä esiintyvä pitoisuustaso 30 1 Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) suositusarvo talousvedelle. Arvo perustuu uraanin kemialliseen myrkyllisyyteen Toimenpidearvo talousvedelle perustuu uraanin säteilyvaikutuksiin. Kun vettä käytetään jatkuvasti juoma- ja ruokavetenä, siitä aiheutuva säteilyannos on 0,1 millisievertiä (msv) vuodessa Kun vettä käytetään jatkuvasti juoma- ja ruokavetenä siitä aiheutuva annos on saman suuruinen kuin suomalaisen keskimääräin saama vuotuinen säteilyannos (noin 3,2 msv) Jos vettä käytetään kuukauden ajan juoma- tai ruokavetenä, siitä aiheutuva annos on sama kuin säteilylaissa asetettu väestön annosraja 1 msv vuodessa. 14

15 Talousvedestä aiheutuva säteilyannos Efektiivinen säteilyannos riippuu aineen aktiivisuuspitoisuudesta, nautitun veden määrästä ja kyseisen radionuklidin kyvystä aiheuttaa annosta. Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium- 40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. 238 U-sarjan radionuklideista aiheutuva keskimääräinen efektiivinen säteilyannos. Vesilähde Efektiivinen annos (msv) Vesilaitos 0,02 Maaperäkaivo 0,05 Porakaivo 0,39 15

16 Keinotekoinen radioaktiivisuus juomavedessä 16

17 Talousveden radioaktiivisuuspitoisuudet Suomessa Talousveden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien keskiarvot (Bq/l ) eri vesilähteitä käyttävillä väestöryhmillä. Radioaktiivinen aine Keinotekoinen radioaktiivisuus Verkostovesi Pintavesi Rengaskaivot/ maaperän pohjavesi Porakaivot Tritium (Bq/l)*** < Strontium-90 (Bq/l)*** Cesium-137 (Bq/l)*** 0,004 0, ,005 0, ***verkostovesi on viiden ison kaupungin (Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Tampere ja Turku) tai pintavesi neljän joen (Kemijoki, Oulujoki, Kokemäenjoki, Kymijoki) keskiarvo 17

18 Talousveden laatusuositukset ja laatuvaatimukset STM:n asetus (1352/2015) Asetus astui voimaan Asetuksella kumottiin talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettu STM:n asetus (461/2000) Asetuksessa säädetään talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta Soveltamisala: Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; 2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeista; 3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 :n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai 4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa. 18

19 Talousveden laadun säännöllinen valvonta Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisin tutkimuksin talousvettä Valvontaohjelman määritykset ja tutkimustiheys Talousvesiasetus (1352/2015) liite II taulukko 2 Talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a :n mukaiset edellytykset: Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymässä laboratoriossa. Tutkimuksia tekevällä laboratoriolla tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä, ja laboratorion on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus. Laboratoriolla tulee lisäksi olla tutkimuksen suorittamiseen tarvittava asiantuntemus ja tekniset valmiudet. Evira hyväksyy laboratoriot hakemuksesta 19

20 Talousveden laadun säännöllinen valvonta Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä Säteilyturvakeskukselle aktiivisuuspitoisuuden enimmäisarvojen (laatuvaatimus/laatusuositus) ylittymisestä sen ratkaisemiseksi, onko talousveden toimittaminen säteilylain 11 :ssä tarkoitettua säteilytoimintaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava radioaktiivisuuden mittaustulokset Säteilyturvakeskukselle ja Valviralle Kutakin kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä (STUK: ja Valvira: Tulosten ilmoittamiseen tarkoitettu Excel tiedosto viedään Valviran wwwsivuille. Säteilyturvakeskus laatii valvontatutkimusten tuloksista yhteenvedon kolmen vuoden välein ja tiedottaa yleisölle niiden turvallisuusmerkityksestä. 20

21 Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Radon, viitteellinen annos, tritium Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, koska STUK valvoo sitä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa Radonia ja viitteellistä annosta ei tarvitse tutkia, jos talousvesi on valmistettu kokonaan pintavedestä. Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l, jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Radonpitoisuuden laatusuositus on 300 Bq/l. Radon voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos radonin pitoisuus on vähemmän kuin 150 Bq/l, muutoin noudatetaan asetuksen liitteen II taulukon 2 näytteenottotiheyttä. Radon suositellaan tutkimaan lähtevästä vedestä otetusta näytteestä. 21

22 Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Talousvesiasetuksen liite I Taulukko 3. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Huomautus Radon 1000 Bq/l (1) Tritium 100 Bq/l (2) Viitteellinen annos 0,10 msv/vuosi (3 ja 4) 1) Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonin aktiivisuuspitoisuus ylittää enimmäisarvon. 2) Tritiumia ei tarvitse mitata, koska Säteilyturvakeskus valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia talousvedessä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa. Jos tritiumin aktiivipitoisuus ylittää enimmäisarvon, vedestä on mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja. 3) Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium-40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. Mittayksikkönä käytetään msv/vuosi eli millisievertiä vuodessa. 4) Viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä. 22

23 Talousveden tutkimustiheys Jaksottaisen seurannan muuttujat Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki radioaktiivisuusmuuttujat Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Radioaktiivisuus Radon Tritium Viitteellinen annos jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta jos vesialueella ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa tritiumin lähdettä ja Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo ei ylity - jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta - luonnollisten radionuklidien osalta, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo 0,10 msv/vuosi ei ylity - jos liitteen III luvussa 4 esitettyjen tutkimusten tulosten perusteella voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä enimmäisarvoa 0,10 msv/vuosi, eikä vedessä tiedetä esiintyvän sellaisia radionuklideja, joiden vuoksi viitteellinen annos todennäköisesti ylittää enimmäisarvon. 23

24 Talousveden tutkimustiheys Vedenjakelualueilla ei tarvitse tutkia viitteellistä annosta, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta. Viitteellinen annos on tutkittava kaikilta muilta vedenjakelualueilta (esim. pohjavesi, tekopohjavesi, rantaimeytyminen), jos sitä ei ole tutkittu luvulla. Viitteellisen annoksen tutkimiseksi otettava näyte voidaan ottaa käyttäjän hanan lisäksi muualtakin jakeluverkosta. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos viitteellinen annos on pienempi kuin 0,05 msv/vuosi eikä ole ilmeistä syytä viitteellisen annoksen nousemiseen. Talousvesiasetuksen taulukon 3 alahuomautuksen 4 kohdassa mainitaan, että viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos STUKin selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä. Tällä hetkellä tiedetään että, pintavesissä enimmäisarvot eivät ylity. Tuoreen tutkimustiedon kartuttua STUK voi aikanaan määritellä maantieteellisiä alueita, joilla viitteellisen annoksen tutkiminen voidaan lopettaa. 24

25 Talousveden valvontatutkimukset, liite II Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % enimmäisarvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein Uraani (kemiallinen pitoisuus), viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset. Radonin aktiivisuuspitoisuutta pitää kuitenkin verrata 300 Bq/l enimmäisarvoon (asetuksen liite I taulukko 4). 25

26 Radioaktiivisuusmääritykset Säteilyturvakeskus tekee veden radioaktiivisuusmittauksia (Rn-222 ja kokonaisalfa) Paikalliset elintarvike- ja ympäristölaboratoriot tekevät radonmittauksia Menetelmä pitää olla akkreditoitu Viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset ja annoksen laskeminen: Viitteellisen annoksen taso arvioidaan näytteen alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuuden ja yksittäisten radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksien perusteella. Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l, eikä radonin aktiivisuuspitoisuus ylitä suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta 300 Bq/l, voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä tasoa 0,10 msv/vuosi. Näissä tapauksissa ei tarvitse määrittää yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia. 26

27 Valvontakäytäntöjä Talousveden radonin tavoitearvo on 300 Bq/l Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä pääsääntöisesti, jos radonin aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin 300 Bq/l. Joissakin poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä enemmän kuin 300 Bq/l. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa vedenkäyttö on vähäistä tai jos vettä käytetään ruoan valmistuksessa tavalla, jossa radon joko vapautuu tai puoliintuu säilytyksen tai valmistusprosessin aikana. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonpitoisuus on suurempi kuin 1000 Bq/l. 27

28 Radioaktiivisuusmääritykset Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus ylittää 0,1 Bq/l, määritetään yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet näytteessä viitteellisen annoksen arvioimiseksi. Vesinäytteestä määritetään alfa-aktiivisista aineista radium-226, uraani-234, uraani-238 ja polonium-210 sekä beeta-aktiivisista radium-228 ja lyijy-210. jossa C i = radioaktiivisen aineen mitattu aktiivisuuspitoisuus (Bq/l) RC i = radioaktiivisen aineen johdettu pitoisuus (Bq/l), josta aiheutuva annos on 0,10 msv/vuosi STM:n asetuksessa liitteessä III on Säteilyturvakeskuksen antamat annosmuuntokertoimien avulla lasketut RC i arvot sekä muuttujien ja radioaktiivisten aineiden toteamisrajat 28

29 Nuklidi 210 Pb 0,2 210 Po 0,1 226 Ra 0,5 228 Ra 0,2 234 U 2,8 238 U 3,0 Enimmäisarvopitoisuudet Aktiivisuuspitoisuus (Bq/l), josta aiheutuu annos 0,1 msv/v 1) 1) Arvot on laskettu käyttämällä Säteilyturvakeskuksen vahvistamia annosmuuntokertoimia, jotka perustuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/29/Euratom annettuihin kertoimiin. Jos laskennassa tarvitaan muiden kuin tässä mainittujen radioaktiivisten aineiden johdettuja aktiivisuuspitoisuuksia, ne ovat saatavilla Säteilyturvakeskukselta. Muita aineita ovat kaikki radioaktiiviset aineet, joita Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten tai näytteen seulontatutkimusten perusteella ei voida säteilysuojelun kannalta jättää ottamatta huomioon. 29

30 Vesinäytteen ottaminen ja mittaaminen 30

31 Esimerkki 1 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 0,5 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,05 Bq/l. Testausselosteessa laboratorio on arvioinut, että kokonaisalfa koostuu yksinomaan uraanista, eikä spektrin mukaan vedessä ole poloniumia. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 0,45 Bq/l. Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,20 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,25 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,05 Bq/l. ID = (0,05/0,5 + 0,20/3,0+ 0,25/2,8) 0,1 msv/v 0,03 msv/v 31

32 Esimerkki 2 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 1,8 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,2 Bq/l. Testausselosteen mukaan laboratorio ei pysty arvioimaan spektrin perusteella onko vedessä poloniumia (Po-210), koska spektrin mukaan vedessä on sen verran uraania että se häiritsee poloniumin arviota. Testausselosteessa kehotetaan tekemään radiokemiallinen poloniummääritys. Vedestä tehdään tarkempi poloniummääritys ja tulokseksi saadaan 0,07 Bq/l. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 1,53 Bq/l (= 1,8 0,2-0,07). Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,70 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,83 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,2 Bq/l. ID = (0,2/0,5 + 0,83/2,8 + 0,70/3,0 + 0,07/0,1) 0,1 msv/v 0,16 msv/v

33 Esimerkki 3 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 1,8 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,15 Bq/l. Testausselosteen mukaan laboratorio ei pysty arvioimaan spektrin perusteella onko vedessä poloniumia (Po-210), koska spektrin mukaan vedessä on sen verran uraania että se häiritsee poloniumin arviota. Testausselosteessa kehotetaan tekemään radiokemiallinen poloniummääritys. Vedestä tehdään tarkempi poloniummääritys ja tulokseksi saadaan <0,01 Bq/l. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 1,65 Bq/l (= 1,8 0,15). Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,75 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,9 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,15 Bq/l. ID = (0,15/0,5 + 0,9/2,8 + 0,75/3,0 ) 0,1 msv/v 0,09 msv/v

34 Talousvesiasetuksen soveltamisohje Valvira on tehnyt talousvesiasetuksen soveltamisohjeen, jossa on mukana radioaktiivisuus. Ohjeissa on koitettu selkeyttää valvontaa

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousveteen liittyvän lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Valviran verkossa vanhentuneen talousvesiasetuksen

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Vanhan talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat

Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat LIITE I 1. Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (enimmäisarvot) Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Escherichia coli 0 pmy/100 ml Enterokokit 0 pmy/100

Lisätiedot

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi YTH alueelliset 2016 1 Aikatauluja Talousvesiasetuksen

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-434-1 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille STUK-A1 82 FI0100077 June 2001 Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille I. Mäkeläinen, P. Huikuri, L. Salonen, M. Markkanen, H. Arvela 32/46 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSAKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI vaatimuksista väestön terveyden suojelemiseksi juomavedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta

NEUVOSTON DIREKTIIVI vaatimuksista väestön terveyden suojelemiseksi juomavedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.3.2012 COM(2012) 147 final 2012/0074 (NLE) C7-0105/12 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI vaatimuksista väestön terveyden suojelemiseksi juomavedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti

Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti Suhangon kaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti Säteilyturvakeskus 15.10.2013 1 Tiivistelmä Gold Fields Arctic Platinium Oy selvittää Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan

Lisätiedot

Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot

Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät Tämä ohje on tarkoitettu terveydensuojelulain (763/1994)

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti

SÄTEILYTURVAKESKUS Soklin radiologinen perustilaselvitys 31.5.2010 Loppuraportti Yhteenveto Soklin fosfaattimalmissa luonnon radioaktiivisten aineiden määrät ovat selvästi suurempia kuin maaperässä keskimäärin. Tässä Yara Suomi Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2017

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto

Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto / MAALISKUU 2013 A Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto P. Vesterbacka, K. Vaaramaa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2013 Porakaivoveden

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Radioaktiiviset aineet Ohje 4/2016 Ohje 4/2016 2 (11) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Laaja-alainen säteilyvaaratilanne ja talousvesi... 3 3. Viranomaisten ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti 28.2.2011 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitetaan radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos / MAALISKUU 2014 A Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos Annoskakku 2012 Maarit Muikku, Ritva Bly, Päivi Kurttio, Juhani Lahtinen, Maaret Lehtinen, Teemu Siiskonen, Tuukka Turtiainen, Tuomas Valmari,

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Loppuraportin liitetiedostot

Loppuraportin liitetiedostot 1 (33) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 3 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010 ja 2011... 6 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010. E. Pohjolainen Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi

Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Talousvesiasetuksen soveltamisopas ja erityistilanneopas talousveden laadun turvaamiseksi Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Uraani kaivostoiminnassa. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Uraani kaivostoiminnassa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Väliraportti - luonnos Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Väliraportti - luonnos Säteilyturvakeskus 30.1.2014 1 Tiivistelmä Dragon Mining OY selvittää kaivostoiminnan aloittamista Kuusamon

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys. Loppuraportti Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti Säteilyturvakeskus 10.12.2014 1 Summary Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold

Lisätiedot

SUOMALAISEN TALOUSVEDEN LAATU RAAKAVEDESTÄ KULUTTAJAN HANAAN VUOSINA 1999 2007

SUOMALAISEN TALOUSVEDEN LAATU RAAKAVEDESTÄ KULUTTAJAN HANAAN VUOSINA 1999 2007 Ahonen Merja H., Kaunisto Tuija, Mäkinen Riika, Hatakka Tarja, Vesterbacka Pia, Zacheus Outi, Keinänen-Toivola Minna M. Suomalaisen talousveden laatu raakavedestä kuluttajan hanaan vuosina 1999 27 Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien radioaktiivisuus Suomessa

Rakennusmateriaalien radioaktiivisuus Suomessa YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / MAALISKUU 2015 Rakennusmateriaalien radioaktiivisuus Suomessa Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Iisa Outola, Seppo Klemola, Eija Venelampi, Mika Markkanen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

VESILAITOSTEN VEDENKÄSITTELYN VAIKUTUS LUONNON RADIONUKLIDIPITOISUUKSIIN

VESILAITOSTEN VEDENKÄSITTELYN VAIKUTUS LUONNON RADIONUKLIDIPITOISUUKSIIN / ELOKUU 2004 VESILAITOSTEN VEDENKÄSITTELYN VAIKUTUS LUONNON RADIONUKLIDIPITOISUUKSIIN K. Hämäläinen, P. Vesterbacka, I. Mäkeläinen, H. Arvela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitusneuvos Erja Werdi

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitusneuvos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 2.5.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot