Hyvä tietää säteilystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä tietää säteilystä"

Transkriptio

1 Hyvä tietää säteilystä

2 Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt ja mittaaminen... 7 Annosnopeus ja annos... 7 Säteilyn mittaaminen... 8 Annosrajat ja säteilyannoksen mittaaminen... 8 Säteilyn luonnolliset lähteet... 9 Radioaktiiviset aineet ympäristössämme... 9 Kosminen säteily... 9 Kehon sisäinen säteily... 9 Radon Säteily ihmisen käytössä Lääketieteellinen käyttö Teollisuus ja tutkimus Muut lähteet Ydinvoima Työntekijöiden säteilyturvallisuus Radioaktiiviset päästöt Radioaktiivisten jätteiden käsittely Säteilyn vaikutukset terveyteen Ionisoivan säteilyn vaikutukset solussa Säteilyn vaikutukset yksilössä Ionisoimaton säteily Säteilysuojelu ja lainsäädäntö Sanasto Energiateollisuus ry, Helsinki 2007 ISBN painettu julkaisu ISBN PDF-julkaisu Graficolor 2 Hyvä tietää säteilystä

3 Säteily on energiaa ja hiukkasia Säteily on energiaa, joka virtaa kaikkialla joko sähkömagneettisena aaltoliikkeenä tai hiukkasten liike-energiana. Säteilyä ovat esimerkiksi valo, lämpösäteily, radioaallot, röntgensäteily ja radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily. Osa säteilylajeista, kuten valo ja lämpö, ovat välttämättömiä ihmiselle ja muulle elolliselle luonnolle. Säteilyä voidaan ajatella vaikkapa pieninä energiapaketteina, jotka tunkeutuvat aineeseen ja luovuttavat siihen energiansa. Erilaiset säteilylajit sisältävät erilaisia energiamääriä. säteily ionisoiva säteily Energian kuljettajat ionisoimaton säteily Riippuen säteilyn luovuttamasta energiamäärästä säteilyn ja ympäröivän aineen välille syntyy erilaisia vuorovaikutuksia. hiukkaset sähkömagneettiset aallot sähkömagneettiset aallot mekaaniset aallot neutronit protonit α-säteily β-säteily gammasäteily röntgensäteily ultraviolettisäteily valo infrapunasäteily (lämpö) ultraääni ääni Röntgensäteilyä tutkittiin jo 1800-luvulla Radioaktiivisuuden olemassaolo havaittiin ensi kertaa 1800-luvun lopulla. Vuonna 1895 saksalainen Wilhelm Röntgen huomasi katodisädeputkia tutkiessaan, että hänen kätensä luusto kuvastui fluoresoivalla aineella käsiteltyyn pahviin. Vuotta myöhemmin 1896 ranskalainen Henri Becquerel teki kokeita uraanisuolalla ja valokuvauslevyllä. Uraanisuolan alusena pidettyyn valokuvauslevyyn muodostui kehitettäessä mustia läiskiä, mutta Becquerel ei kyennyt selittämään ilmiön alkuperää. Röntgensäteily herätti heti löytymisensä jälkeen suurta mielenkiintoa tutkijoiden parissa. Becquerelin säteet sen sijaan jäivät aluksi ilman laajempaa huomiota. Uraanin synnyttämistä läikistä kiinnostui pian puolalaissyntyinen tutkija Marie Curie, joka oli naimisissa ranskalaisen fyysikon Pierre Curien kanssa. Marie Curie havaitsi nopeasti myös toriumin säteilevän uraanin lailla. Hän nimesi ilmiön radioaktiivisuudeksi. Curie päätteli, että radioaktiivisuus on atomin sisäinen ominaisuus. Marie Curie löysi pian muitakin radioaktiivisia aineita, muun muassa poloniumin ja radiumin. Vuonna 1903 hänet palkittiin fysiikan Nobelpalkinnolla yhdessä miehensä Pierre Curien ja Henri Becquerelin kanssa. Vuonna 1911 Marie Curie palkittiin toistamiseen Nobelilla, tällä kertaa radiokemian alalta. Vuonna 1897 Curieille syntyi ensimmäinen tytär Irene. Irene Curie jatkoi aikuisena vanhempiensa viitoittamalla tiellä radioaktiivisuuden tutkijana. Hän sai vuonna 1935 kemian Nobel-palkinnon yhdessä miehensä Frederic Joliot n kanssa. Marie ja Pierre Curie saivat myös toisen tyttären Even vuonna Eve Curie Labouisse kirjoitti myöhemmin äidistään suositun elämäkerran Madame Curie. Erilaiset säteilylajit havaitsi ensimmäistä kertaa uusiseelantilainen Ernest Rutherford vuonna Hän nimesi säteilyn osat alfa-, beta- ja gammasäteilyksi. Pierre ja Marie Curie jakoivat puolikkaan fysiikan Nobel-palkinnon vuonna Toisen puolikkaan palkinnosta sai Henri Becquerel. Vuonna 1911 Marie Curie palkittiin kemian Nobelilla. Hyvä tietää säteilystä 3

4 Aktiivisuus on suure, joka ilmaisee radioaktiivisessa aineessa tapahtuvien hajoamisten lukumäärän aikayksikköä kohden. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Erilaisista sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksista koostuu säteilyspektri. Pidemmillä aallonpituuksilla säteilyn taajuus ja energia ovat pienempiä kuin lyhyemmillä aallonpituuksilla. Eniten energiaa on siten esimerkiksi lyhytaaltoisessa röntgen- ja gammasäteilyssä, jotka läpäisevät ainetta tehokkaasti. Säteily on joko ionisoivaa tai ionisoimatonta sen perusteella, miten se vaikuttaa kohtaamaansa aineeseen. Ionisoiva säteily sisältää paljon energiaa. Se voi ionisoida atomin eli synnyttää siihen sähkövarauksen. Sähkövaraus voi aiheuttaa kemiallisia muutoksia kudoksessa. Ionisoimattoman säteilyn energia ei riitä ionisoimaan atomia eli aiheuttamaan siihen sähkövarausta. Ionisoimatonta säteilyä ovat muun muassa ultraviolettisäteily, näkyvä valo ja infrapunasäteily. Tässä esitteessä ei juurikaan käsitellä ionisoimatonta säteilyä. Radioaktiivisuus on aineen ominaisuus. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq). Yksi beqcuerel tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Tietyn aineen ytimessä on aina sama määrä protoneja. Lähes kaikilla alkuaineilla on erilaisia isotooppeja. Isotooppi vaihtelee sen mukaan, montako neutronia ytimessä on protonien lisäksi. Jotkut aineen isotoopeista saattavat olla radioaktiivisia. Jokaisella radioaktiivisella isotoopilla on sille ominainen puoliintumisaika, joka tarkoittaa että aineen aktiivisuus on siinä ajassa pienentynyt puoleen. Puoliintumisajat vaihtelevat sekunnin murto-osista miljardeihin vuosiin. näkyvä valo mikroaallot radioaallot gammasäteily röntgensäteily ultraviolettisäteily infrapunasäteily aallonpituus m 10-8 m 4x10-7 m 7x10-7 m 10-1 m 10-3 m Sähkömagneettista säteilyä kuvataan aallonpituudella. Erilaisista aallonpituuksista koostuu säteilyspektri. Pidemmillä aallonpituuksilla säteilyn taajuus ja energia ovat pienempiä kuin lyhyemmillä aallonpituuksilla. Eniten energiaa on siten esimerkiksi lyhytaaltoisessa röntgen- ja gammasäteilyssä, jotka läpäisevät ainetta tehokkaasti. Jokaisella aineen radioaktiivisella isotoopilla on sille ominainen puoliintumisaika, joka tarkoittaa että aineen aktiivisuus on pienentynyt puoleen. Puoliintumisajat vaihtelevat sekunnin murto-osista miljardeihin vuosiin. 4 Hyvä tietää säteilystä

5 Ionisoiva säteily Ionisoiva säteily vaikuttaa aineen yksittäisiin atomeihin tai molekyyleihin. Säteily ionisoi sähköisesti neutraalin atomin tai molekyylin irrottamalla siitä elektronin tai antamalle sille elektronin. Atomi tai molekyyli saa näin sähköisen varauksen ja muuttuu ioniksi. Ionisoivaa säteilyä ovat esimerkiksi alfa-, beta-, gamma-, neutroni- ja röntgensäteily. Alfa-, beta- ja neutronisäteily ovat pienten hiukkasten liikettä. Gamma- ja röntgensäteily ovat sähkömagneettista aaltoliikettä. Hiukkassäteily Alfasäteily Alfahajoamisessa atomin ytimestä lähtee alfahiukkanen, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin alkuaine heliumin ydin. Alfahajoaminen tapahtuu useimmiten raskaissa ytimissä, joiden sidosvoimat eivät enää riitä pitämään ydintä koossa. Irrottamalla itsestään alfahiukkasen ydin pyrkii stabiiliin tilaan. Stabiilin tilan saavuttamiseksi ytimessä saattaa tapahtua lukuisia radioaktiivisia hajoamisia, jolloin puhutaan hajoamisketjusta. Alfahiukkasilla on suuri massa verrattuna niiden kohtaamiin muihin hiukkasiin, esimerkiksi elektroneihin. Alfahiukkaset lentävät lyhyen matkaa ja pysähtyvät nopeasti kohtaamaansa väliaineeseen. Esimerkiksi ilmassa ne kulkevat vain muutaman senttimetrin etäisyydelle ja ihossa vain joitakin millimetrin kymmenesosia. Ulkoiselta alfasäteilyltä suojautuminen on helppoa. Jo ihon pintasolukko pystyy pysäyttämään alfahiukkasen. Esimerkiksi kallioperässä syntyvä radonkaasu säteilee alfahiukkasia ja on hengitettynä haitallista. Betasäteily Betahajoamisessa ytimestä lähtee elektroni tai vastaava positiivisen varauksen omaava hiukkanen. Virittyneessä tilassa olevan ytimen massaluku ei muutu. Betasäteily muodostuu pienen pienien betahiukkasten liikkeestä, joiden massa on yleensä paljon pienempi kuin niiden kohtaamat atomit tai molekyylit. Ne poukkoilevat ja törmäilevät edetessään niin kauan, että niiden energia on kulunut loppuun. Betasäteily kantaa ilmassa joitakin metrejä, mutta kudoksessa tyypillisesti vain joitakin millimetrejä. Betasäteilyltä suojaudutaan esimerkiksi muovilla. Myös vaatteet voivat riittää pysäyttämään betasäteilyn. Neutronisäteily Neutronit ovat atomiytimen osia, joilla ei ole sähkövarausta. Neutronisäteily tunkeutuu syvemmälle väliaineeseen kuin alfa- tai betasäteily. Atomin rakenne ydin neutroni protoni elektroni Tietyn aineen ytimessä on aina sama määrä protoneja. Lähes kaikilla alkuaineilla on erilaisia isotooppeja. Isotooppi vaihtelee sen mukaan, montako neutronia ytimessä on protonien lisäksi. Jotkut aineen isotoopeista saattavat olla radioaktiivisia. Alfasäteily tytärydin Betasäteily emäydin α hiukkanen (helium-ydin) tytärydin emäydin β-hiukkanen Hyvä tietää säteilystä 5

6 Gammasäteily Betasäteily Alfasäteily Paperi Keho Metalli Gammasäteily Alfa- ja betasäteily pysähtyvät helposti väliaineeseen, mutta gammasäteilyllä on suuri läpäisykyky. α-hiukkanen emäydin tytärydin gammasäteilyä Gammasäteilyä esiintyy usein alfa- tai betasäteilyn yhteydessä. Emäytimestä irtoaa ensin hiukkanen, jonka jälkeen siitä lähtee vielä gammasäteilyä. Gammasäteily etenee paksujenkin ainekerrosten läpi. Säteilyn voimakkuus vähenee sitä enemmän, mitä raskaamman ainekerroksen läpi se on kulkenut. Sähkömagneettinen säteily Ionisoiva sähkömagneettinen säteily voidaan jakaa kahteen tyyppiin: gamma- ja röntgensäteilyyn. Gammasäteily on nopeaa sähkömagneettista aaltoliikettä, jolla ei ole massaa eikä sähköistä varausta. Se on läpitunkevaa, ja esimerkiksi ilmassa se etenee satoja metrejä. Hyvän suojan gammasäteilyltä antavat esimerkiksi vesi, betoni, teräs ja lyijy. Mitä raskaampi eristekerros on, sitä paremmin se säteilyltä suojaa. Röntgensäteily on läpitunkevaa sähkömagneettista säteilyä, jota voidaan tuottaa myös keinotekoisesti muun muassa röntgenputkilla. Röntgensäteily ei ole yhtä läpitunkevaa kuin gammasäteily. Röntgensäteilyltä suojaudutaan samalla tavoin kuin gammasäteilyltä. Ionisoimaton säteily Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä, jonka energia ei riitä ionisoimaan kohtaamaansa ainetta. Se saa kuitenkin väliaineen atomin värähtelemään, josta seuraa aineen lämpeneminen. Ionisoimattoman säteilyn käyttösovelluksia ovat esimerkiksi matkaviestimet, valaistus, lämmitys, tutkat, televisio, radio ja mikroaaltouunit. Ionisoimattoman säteilyn vaikutuksia tutkitaan muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) toimesta. Tutkimusprojektin tulosten pitäisi valmistua viimeistään vuonna Hyvä tietää säteilystä

7 Säteilyn käsitteet, yksiköt ja mittaaminen Säteilyn vaikutus perustuu säteilyn aiheuttamiin atomi- ja molekyylitason muutoksiin. Säteilyä ei voida aisteilla havaita, mutta sitä voidaan mitata luotettavasti ja helposti. Seuraavassa on esitelty muutamia säteilyn peruskäsitteitä. Annosnopeus ja annos Säteilyannos kuvaa säteilyn ihmiselle aiheuttamaa haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Säteilyannosta laskettaessa huomioidaan kudokseen absorboituneen eli imeytyneen säteilyn määrä ja laatu. Säteilyannos voi olla kehon ulkoista tai sisäistä. Säteilyannoksen vaarallisuuteen vaikuttaa myös kudos, mihin annos on absorboitunut. Laskettaessa koko kehon saamaa säteilyannosta eri elimillä on omat painotuskertoimensa. Suurimmat painotuskertoimet ovat tärkeillä kudoksilla, kuten sukurauhasilla, punaisella luuytimellä, keuhkoilla ja mahalaukulla. Yksi sievert on suuri määrä säteilyä. Useimmiten puhutaankin sievertin tuhannesosista (msv) tai miljoonasosista (μsv). Annosnopeus kertoo, kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h). Useimmiten käytetään pienempiä yksikköjä millisievertiä tunnissa (msv/h) tai mikrosievertiä tunnissa (μsv/h). Esimerkiksi luonnollisen taustasäteilyn annosnopeus vaihtelee Suomessa 0,04-0,30 μsv/h. Säteilyn käyttö lääketieteessä 15 % Luonnon taustasäteily 30 % Maailman keskimääräinen säteilyannos henkilöä kohden vuonna 2000 YK:n alaisen UNSCEARin arvioiden mukaan Säteilyn alkuperä Keskimääräinen yhden vuoden efektiivinen annos maailmassa (msv) Luonnon taustasäteily 2,4 Säteilyn lääketieteellinen käyttö 0,3 Ilmakehän ydinasetestaukset 0,005 Tshernobylin onnettomuus 0,002 Ydinvoiman tuotanto 0,001 Lähde: UNSCEAR Tshernobyl 1 % Radon 54 % Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 4 milllisievertiä, josta ydinvoiman osuus on noin 0,0002 millisievertiä. Kolme vuotta reaktorissa ollut polttoainenippu säteilee voimakkaasti. Sininen hehku on Tsherenkovin säteilyä, jota syntyy kun varatut hiukkaset kulkevat väliaineessa valoa nopeammin. Hyvä tietää säteilystä 7

8 Säteilyä voidaan mitata helposti ja luotettavasti erilaisilla mittareilla. Jokaisella säteilyn kanssa tekemisiin joutuvalla työntekijällä on lain mukaan oltava henkilökohtainen säteilyannosmittari. Ydinvoimalaitoksessa on erikoiskoulutettu säteilysuojeluhenkilöstö, joka valvoo ja huolehtii kaikkien työntekijöiden säteilysuojelusta ja annostarkkailusta. Kaikkea säteilyn käyttöä Suomessa valvoo Säteilyturvakeskus (STUK). Säteilyn mittaaminen Säteilyä voidaan mitata helposti ja luotettavasti. Säteily aiheuttaa mittalaitteiden väliaineessa vuorovaikutuksia, jotka voidaan havaita. Väliaine voi olla kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista. Säteily synnyttää väliaineeseen sähköisesti varautuneita varauksenkuljettajia, jotka saavat aikaan sähkövirtaa. Säteily voi saada aikaan myös viritystilan, joka purkautuu näkyvänä valona. Valo rekisteröidään herkillä ilmaisimilla ja muutetaan sähkövirraksi. Ilmaisimesta riippuen säteilystä voidaan selvittää sen määrää ja laatua tai sen kulkemaa rataa. Yksinkertainen säteilymittari koostuu kaasun täyttämästä tilasta kahden elektrodin välisessä sähkökentässä. Ionisoiva säteily aiheuttaa kaasussa ionipareja, jotka kerätään elektrodille. Sähkökentän voimakkuudesta riippuen erilaisia ilmaisimia kutsutaan ionisaatiokammioiksi, verrannollisuuslaskuriksi tai Geiger-Müller -ilmaisimeksi. Geiger-Müller -laskuri on eräs vanhimmista säteilyn ilmaisimista, mutta sitä käytetään yhä yleisesti säteilyvalvonnassa. Säteilyä mitataan myös tuikeilmaisimilla, puolijohdeilmaisimilla ja termoloisteilmaisimilla. Henkilöannosmittareissa saatetaan yhä käyttää myös valokuvausfilmiä, jota jo Henri Becquerel käytti aikoinaan säteilyn tutkimiseen. Annosrajat ja säteilyannoksen mittaaminen Eri väestöryhmille määritellyt säteilyn enimmäisannosrajat löytyvät säteilyasetuksesta. Säteilyturvakeskus määrää tarkemmat toimenpiteet enimmäisarvojen soveltamisesta ja säteilyannoksen laskemisesta. Säteilytyöntekijöiden annoksia seurataan jatkuvasti. Säteilylain ja -asetuksen mukaan jokaisella säteilyn kanssa tekemisiin joutuvalla työntekijöillä on henkilökohtainen säteilyannosmittari. Säteilytyöntekijä saa viidessä vuodessa saada enintään 100 msv säteilyannoksen. Yhden vuoden enimmäisannos on 50 millisievertiä. Mittausjärjestelmien tarkkuutta ja toimivuutta valvoo Säteilyturvakeskus. 8 Hyvä tietää säteilystä

9 Säteilyn luonnolliset lähteet Säteily on luonnollinen osa ihmisen ympäristöä. Radioaktiivisia aineita esiintyy maa- ja kallioperässä sekä rakennusmateriaaleissa. Maaperä ja muun muassa betoniseinät säteilevät, samoin osa ihmisen syömistä, juomista ja hengittämistä aineista. Suomalainen saa luonnollisesta taustasäteilystä, mukaan lukien kosminen taustasäteily muttei maaperän radonia, noin yhden millisievertin säteilyannoksen vuodessa. Tähän annokseen ei voi itse kovinkaan paljon vaikuttaa. Radioaktiiviset aineet ympäristössämme Luonnosta löytyy muun muassa uraanin, toriumin ja kaliumin radioaktiivisia isotooppeja. Suomalaisen vuosittaisesta säteilyannoksesta yli puolet tulee radonista, jota syntyy kallioperässä uraanin radioaktiivisessa hajoamisketjussa. Maaperän radioaktiivisten aineiden aiheuttama annos on keskimäärin 0,5 millisievertiä vuodessa suomalaista kohti. Vaihtelu eri paikkakuntien välillä on 0,17-1 millisievertiä vuodessa. Ilmakehän ydinkokeiden ja Tshernobylin onnettomuuden seurauksena ympäristöön on levinnyt radioaktiivisia aineita, mutta niiden aiheuttama säteilyannos suomalaisille on pieni. Kosminen säteily Kosmiseksi säteilyksi kutsutaan avaruudesta tulevia hiukkasia, joista valtaosa on protoneja ja alfahiukkasia. Hiukkaset tunkeutuvat ilmakehään ja joutuvat vuorovaikutukseen ilma- Kaakkois-Suomen graniittinen kallioperä sisältää keskimääräistä enemmän uraania, jonka hajoamisketjussa syntyy radonia. Suomessa keskimääräistä korkeampia radonpitoisuuksia esiintyy myös Etelä-Suomen harjuilla. kehän ytimien kanssa. Vuorovaikutuksessa syntyy ydinreaktioita, joiden radioaktiiviset tuotteet säteilevät ilmakehässä. Suomalaiset saavat kosmisesta säteilystä noin 0,3 millisievertin säteilyannoksen vuodessa. Kosmisen säteilyn määrä kasvaa, mitä ylemmäksi ilmakehää mennään. Yli kahden kilometrin korkeudella sijaitsevan Mexico Cityn asukkaat saavat vuosittain kosmisesta säteilystä noin 0,8 millisievertin säteilyannoksen. Kosminen säteily aiheuttaa myös ylimääräistä säteilyannosta lentomatkustajille ja -henkilökunnalle. Lentohenkilöstön arvioidaan saavan kosmisesta säteilystä enimmillään 4 millisievertin vuosiannoksen. Kosmiselta säteilyltä ei voi juurikaan suojautua. Kehon sisäinen säteily Kehon luonnollinen sisäinen säteilyannos on suomalaisella noin 0,3 millisievertiä vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on luuston kalium- 40 -isotooppi, jonka osuus annoksesta on noin 0,2 millisievertiä. Ravinnossa ja hengitysilmassa kehoon kulkeutuu luonnossa esiintyvän uraanin ja toriumin hajoamistuotteita, joita esiintyy myös maaperässä. Muita radioaktiivisia aineita kehossa esiintyy pieniä määriä. Kosmisesta säteilystä syntyy radioaktiivista hiilen isotooppia hiili-14:ää, joka sitoutuu kaikkeen elolliseen. Hiili-14:n ihmiselle aiheuttama säteilyannos on vähäinen, 0,012 millisievertiä vuodessa, mutta sen ansiosta pystytään esimerkiksi ajoittamaan elollisten eliöiden arkeologisia jäännöksiä ja arvioimaan niiden ikää. Hyvä tietää säteilystä 9

10 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Kartan värit kuvaavat kuinka monta prosenttia mittausten mukaan uusien asuntojen radon-tavoitearvo (200 Bq/m 3 ) ylittyy eri alueilla. 25 % % 1-10 % 1 % 10 mittausta Lähde: STUK Radon Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota ei voi aistia. Sitä syntyy jatkuvasti kallioperässä ja kiviaineksessa uraanin hajoamisketjussa. Ulkoilmassa se laimenee vaarattomaksi, mutta tiiviisti rakennetuissa taloissa radonia saattaa esiintyä paljon. Radon voidaan havaita vain mittaamalla. Radonista ei voi saada esimerkiksi allergisia reaktioita, huimausta tai väsymystä. Radon hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi, jotka takertuvat hengityksen mukana keuhkojen sisäpintaan. Radonin hengittäminen kasvattaa riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa sairastuu vuosittain 2000 ihmistä keuhkosyöpään, joista 200 tautitapausta on arvioitu radonin aiheuttamiksi. Suurin radonannos saadaan rakennusten alla olevasta maaperästä. Kaasumainen radon nousee maanpinnalle kallion murtumista ja halkeamista ja pääsee rakennusten sisäilmaan epätiiviisti rakennettujen perustuksien kautta. Pieniä määriä radonia tulee sisäilmaan myös rakennusmateriaaleista ja talousvedestä. Radonpitoisilla alueilla kaasua vapautuu huoneilmaan herkästi muun muassa suihkun, pyykinpesun ja astioiden pesun yhteydessä. Radonpitoisuutta voidaan vähentää oikeanlaisilla rakennusratkaisuil- la, rakennusten perustuksen tiivistämisellä sekä hyvin toimivalla ilmastoinnilla. Talousvedestä radonia on mahdollista poistaa ilmastamalla tai aktiivihiilisuodattimella. Suomalainen saa vuodessa keskimäärin 2 millisievertin säteilyannoksen radonista. Radonista muodostuu yli puolet säteilyn vuosittaisesta kokonaisannoksesta. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivoista saatavan talousveden radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman korkeimpia. Oman asunnon radonpitoisuuden mittaaminen on helppoa. Mittauksen voi tehdä itse tilaamalla Säteilyturvakeskukselta mittauspurkit. Asunnon tai veden radonmittausta voi tiedustella myös kunnan terveystarkastajalta. 10 Hyvä tietää säteilystä

11 Säteily ihmisen käytössä Lääketieteellinen käyttö Lääketieteessä säteilyä käytetään lukuisiin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin. Tutuin säteilyn lääketieteellisistä hyödyntämismuodoista lienee röntgenkuvaus. Säteilyn käyttö harkitaan aina tarkkaan. Siitä aiheutuvan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Suomalainen saa röntgenlaitteista keskimäärin noin 0,5 millisievertin säteilyannoksen vuodessa. Yhdestä röntgentutkimuksesta saa keskimäärin 0,6 millisievertin annoksen. Tilastollisesti määrä aiheuttaa syöpäkuolemaa vuodessa. Yksittäisen ihmisen riski sairastua on hyvin pieni. Röntgentutkimusten lisäksi säteilyä käytetään esimerkiksi isotooppitutkimuksessa, jossa radioaktiivista lääkeainetta saatetaan ihmisen verenkiertoon. Radioaktiivinen aine hakeutuu aineenvaihdunnassa tutkittavaan elimeen ja sen kertymistä seurataan gammakameralla. Isotooppitutkimuksilla tutkitaan muun muassa luustoa, keuhkoja, munuaisia sekä verenkiertoelimistön ja kilpirauhasen toimintaa. Kilpirauhasen liikatoimintaa ja kilpirauhassyöpää hoidetaan radioaktiivisella jodi-131:llä. Jodi hakeutuu kilpirauhaseen ja tuhoaa ylimääräistä kudosta tai kasvainta. Syövän sädehoitoa saa vuosittain noin potilasta. Puolet syöpään sairastuneista saa sairautensa jossakin vaiheessa sädehoitoa, usein leikkaus- ja lääkehoidon lisänä. Sädehoidolla voidaan poistaa sellaista kasvainkudosta, jota ei voida poistaa kirurgisesti. Tietokonetomografiassa potilaasta otetaan useita vierekkäisiä poikkileikkauskuvia. Kuva: STUK Eräiden röntgentutkimusten määriä ja keskimääräisiä potilasannoksia Suomessa. Tutkimus Hammasröntgenkuvaus (tavanomainen) Kallo Keuhkot Mammografia (rintojen röntgentutkimus) Lanneranka Vatsan tietokonetomografiatutkimus (TT-tutkimus) Verisuoniston tutkimus Radiologiset toimenpiteet (esim. verisuonitukosten avaus) Lähde: STUK Tutkimusmäärät Efektiivinen annos millisievert (msv) 0,01 0,1 0,1 0,1 2, (3-150) 60 (3-450) Sädehoidosta aiheutuvat annokset ovat suuria. Joskus niistä aiheutuu potilaille jopa säteilysairaus tai ihon ohimenevä vamma. Sädehoidon haitat ovat kuitenkin pienemmät kuin sairauden hoitamatta jättäminen. Säteilyn käyttöä lääketieteellisissä tutkimuksissa voidaan osittain korvata esimerkiksi ultraäänikuvauksilla tai magneettikuvauksilla. Hoitohenkilökunnan saamia säteilyannoksia valvotaan jatkuvasti. Ne eivät saa ylittää Säteilyturvakeskuksen määrittelemiä ylärajoja. Säteilytyöntekijän vuosiannos saa enimmillään olla 50 millisievertiä. Viidessä vuodessa enimmäisannos ei saa ylittää 100 millisievertiä, joten pidemmällä aikavälillä säteilyannos on vuodessa enimmillään 20 millisievertiä. Potilaita, joilla on pahanlaatuinen pitkälle edennyt aivokasvain, voidaan hoitaa boorineutronikaappausterapialla (BNCT). BNCT:tä on tutkittu Suomessa yli kymmenen vuoden ajan Otaniemen tutkimusreaktorilla. Hyvä tietää säteilystä 11

12 Säteilyn käyttö on hyväksyttävää, jos seuraavat perusperiaatteet täyttyvät: Oikeutusperiaate Säteilyn käytöstä saatavan hyödyn on oltava suurempi kuin siitä aiheutuva haitta. Optimointiperiaate Säteilyn käytöstä aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista. (ALARA-periaate, As Low As Reasonably Achievable) Yksilönsuojaperiaate Työntekijöiden ja väestön yksilön säteilyaltistus ei saa ylittää vahvistettuja enimmäisarvoja, annosrajoja. Kasvilannoitteiden tehokkuutta voidaan tutkia radioaktiivisilla merkkiaineilla. Kun kasvi tai eläin aikanaan kuolee, siinä oleva hiili-14 -pitoisuus alkaa vähentyä. Radioaktiivisen isotoopin hiili-14 perusteella arkeologit pystyvät ajoittamaan muinaisten kasvien tai eliöiden jäänteitä. Teollisuus ja tutkimus Teollisuudessa säteilyn avulla voidaan mitata kohteita, joiden olosuhteet ovat liian vaikeat tavallisille mittalaitteille. Hankalat olosuhteet saattavat johtua esimerkiksi korkeasta lämpötilasta, korkeasta paineesta tai syövyttävistä aineista. Säteilyn avulla voidaan mitata aineen paksuutta ja siinä mahdollisesti esiintyviä murtumia. Mittauksia voidaan suorittaa putkistoissa niiden toimintaa häiritsemättä, sillä säteilymittauksen takia virtausta ei tarvitse keskeyttää. Säteilyn avulla voidaan myös tappaa mikrobeja. Sillä pystytään parantamaan muun muassa elintarvikkeiden säilyvyyttä ja steriloimaan sairaalassa käytettäviä työvälineitä. Tutkimuksessa säteilyä voidaan hyödyntää valmistamalla luonnossa yleisesti esiintyvälle alkuaineelle radioaktiivinen isotooppi. Radioaktiivisella isotoopilla korvataan saman alkuaineen pysyvä isotooppi, jolloin aineen kemialliset ominaisuudet eivät muutu. Radioaktiivinen isotooppi toimii merkkiaineena, jonka avulla voidaan seurata aineen kulkeutumista. Merkkiaineilla voidaan selvittää esimerkiksi lannoitteiden tehokkuutta, teollisten prosessien etenemistä ja koneen osien kulumista. Arkeologiassa radioaktiivisuus mahdollistaa vanhojen esineiden ajoittamisen. Ajoitus perustuu hiilen isotooppiin hiili-14, jota esiintyy kaikessa elollisessa. Hiili-14:n puoliintumisaika on 5730 vuotta. Hiili-14 -pitoisuus pysyy eliöissä vakiona niin kauan, kuin eliö on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kuoleman jälkeen hiiltä ei enää kerry eliöön ja radioaktiivisen hiilen määrä alkaa vähentyä. Hiilen radioaktiivisella isotoopilla voidaan seurata myös muurilaastin kovettumista, vaikka siinä ei orgaanista hiiltä olekaan. Muurilaasti sitoo kovettuessaan ilmakehän hiilidioksidia ja muodostaa karbonaattikiteitä. 12 Hyvä tietää säteilystä

13 Muut lähteet Jokaisesta kodista löytyy heikkoja ionisoivan säteilyn lähteitä. Radioaktiivisuutta hyödynnetään tarkoituksellisesti muun muassa palovaroittimissa. Niissä on kapseloituna pieni määrä amerikium-241:tä. Normaalisti varoittimessa kulkee jatkuva virta. Virtapiirin osana on alfasäteilyn ionisoima ilma. Jos ilma täyttyy savusta, alfasäteily pysähtyy ja virtapiiri katkeaa. Virtapiirin katketessa varoitin alkaa hälyttää. Palovaroittimesta ei aiheudu ihmiselle säteilyvaaraa, sillä radioaktiivista ainetta on siinä niin vähän. Varoitin voidaan myös hävittää muiden kotitalousjätteiden mukana. Kotona on monia pikkuesineitä, joiden ominaisuuksista osa perustuu säteilyyn. Kellojen ja kompassien valoväreissä käytetään usein tritiumia. Vanhoissa kellotauluissa saattaa olla vielä jopa gammasäteilevää radiumia. Tritium säteilee kapseloituna kaasuna myös itsevalaisevien navigointilaitteiden näytöissä ja lentokoneitten exit-kilvissä. Loisteputkien sytyttimien nopeutta ja kestävyyttä voidaan parantaa pienillä määrillä krypton- 85:tä, tritiumia tai toriumia. Radioaktiivinen torium parantaa linssien optisia ominaisuuksia ja sitä saattaakin löytyä pieniä määriä kameroista, silmälaseista ja kiikareista. Säteilytyksellä saadaan jalokivistä värit paremmin esille. Säteilytys tehdään yleensä muutama kuukausi ennen myyntiä, jolloin suuri osa radioaktiivisuudesta on ehtinyt hävitä pois. Luonnon radioaktiivisia aineita uraania, toriumia ja kaliumia saattaa olla tavallista suurempina pitoisuuksina esimerkiksi fosfaattilannoitteissa ja rakennusmateriaaleissa. Ionisoimaton säteily on olennainen osa päivittäistä elämää. Sitä hyödynnetään muun muassa kodinkoneissa, viihde-elektroniikassa ja matkaviestimissä. Mikroaaltouunien käyttö on turvallista, mikäli niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Käyttäjä saattaisi saada palovammoja, mikäli uunin luukku jäisi auki uunin toimiessa. Uunin luukku on suunniteltu kestämään vuosien käyttöä ja siinä olevilla turvajärjestelmillä estetään uunin kytkeytyminen päälle luukku avoinna. Matkapuhelinten säteilyvaikutuksia tutkitaan paljon. Toistaiseksi on saatu ristiriitaisia tuloksia matkapuhelinten lähettämän mikroaaltosäteilyn vahingollisista lämpövaikutuksista tai niiden aiheuttaman sähkömagneettisen kentän yhteydestä syöpään. Voimajohtojen ja sähkölaitteiden aiheuttamille sähkö- ja magneettikentille on olemassa sosiaali- ja terveysministeriön antamat suositusarvot, joilla pyritään rajoittamaan niiden aiheuttamaa altistusta väestölle. Väestötutkimuksissa on ollut vaikea osoittaa tieteellisesti, että magneettikenttien ja terveyden välillä olisi yhteyttä. Riski sairastua on pieni, jos sitä on lainkaan. Jokaisesta kodista löytyy useita säteilylähteitä. Kodinkoneet, tietokoneet, cd-soittimet, mikroaaltouunit, matkaviestimet ja kauko-ohjaimet säteilevät. Ne aiheuttavat ympärilleen heikkoja magneettikenttiä, jotka kuitenkin vaimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa. Palovaroittimesta ei aiheudu ihmiselle säteilyvaaraa, sillä radioaktiivista ainetta on siinä niin vähän. Varoitin voidaan myös hävittää muiden kotitalousjätteiden mukana. Hyvä tietää säteilystä 13

14 Ydinkokeet sissä on seurattu 1960-luvun alkupuolelta lähtien. Suomalaisten cesium-määrien muuttumista on seurattu myös kokokeholaskurilla tehdyin mittauksin. Ennen Tshernobylin onnettomuutta cesium-peräiset keskimääräiset säteilyannokset olivat vuodessa millisievertin kymmenesosia. Suomessa ydinkoelaskeuma aiheutti suurimman säteilyannoksen Lapin poronkasvattajille. Cesium rikastuu tehokkaasti ravintoketjussa, joka kul- kee jäkälästä poroon ja ihmiseen. Vuosina poromiehet saivat cesium-137:stä 13 millisievertiä eli keskimäärin 0,4 msv:ä vuodessa. Ydinkokeista peräisin olevista muista aineista he saivat säteilyannosta yhteensä 0,3 millisievertiä eli 0,01 msv:ä vuodessa. Nykyäänkin poromiehet saavat säteilyannosta ydinkoelaskeumasta peräisin olevasta cesiumista noin 0,04 msv:ä vuodessa. Tshernobyl nettomuuden takia säteilysairauteen sairastui 134 potilasta. Heistä 28 kuoli seuraavien viikkojen aikana. Akuuttiin säteilysairauteen ei sairastunut kukaan laitosalueen ulkopuolella. Joidenkin arvioiden mukaan erittäin radioaktiivista materiaalia poistaneet työntekijät olisivat saaneet yli 250 msv:n säteilyannoksia, kun vuosittainen säteilynannoksen enimmäisraja Suomessa on 50 msv. Puhdistustöihin osallistuneiden saama säteilyannos ei aiheuta säteilysairautta, mutta lisää syöpäriskiä. Puhdistustyöntekijöillä on rekisteröity 145 leukemiatapausta, joka on 50 tapausta enemmän kuin vertailuryhmällä. Normaaliväestön tietoja on kuitenkin kritisoitu epäluotettaviksi. Vuoden 1990 jälkeen lasten kilpirauhassyöpien osuus kasvoi saastuneella alueella muuta Neuvostoliittoa huomattavasti suuremmaksi. Hyvin Ilmakehässä on tehty yli 500 ydinräjäytystä ympäri maailman. Valtaosa ydinkokeista tehtiin vuosina Räjäytyksissä syntyi runsaasti radioaktiivisia aineita, jotka laskeutuivat maahan vuosien kuluessa. Eniten ydinkoelaskeumaa tuli 1960-luvun alkupuolella. Säteilyannosten kannalta tärkeimmät radioaktiiviset aineet ovat cesium ja strontium. Niiden esiintymistä maaperässä, elintarvikkeissa ja ihmi- Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa arviolta noin 4 prosenttia reaktorin polttoaineesta pääsi ulos laitoksesta. Päästöt kestivät kymmenen päivää. Voimalapalon takia heti onnettomuuden jälkeen ilma kuumeni voimakkaasti ja päästöt nousivat jopa yli 2 kilometrin korkeuteen. Radioaktiivinen pilvi ylsi Suomeen vuorokaudessa ja sen vaikutus kesti viisi vuorokautta. Enimmillään säteilytaso oli kertainen normaaliin taustasäteilyyn verrattuna. Säteilyturvakeskus on arvioinut, että suomalainen saa 50 vuodessa keskimäärin 2 msv annoksen Tshernobylin onnettomuudesta johtuen. Saman määrän suomalainen saa puolessa vuodessa normaalista taustasäteilystä. Tshernobylin puhdistustöihin osallistuneiden saamia säteilymääriä on ollut vaikea arvioida. Välittömästi onhoidettuna lasten kilpirauhassyöpä ei yleensä johda kuolemaan ja suurin osa tapauksista olisi vältytty ripeästi annetuilla joditableteilla sekä kieltämällä paikallisen maidon juonti. Muiden terveysvaikutusten yhteyttä säteilyyn ei ole voitu tieteellisesti osoittaa. Tilastollisesti tarkasteltuna puhdistustyöntekijöiden kaikista tulevista syöpäkuolemista noin 2-3 prosenttia johtuu säteilystä. Kiinteiden syöpäkasvainten riski alkaa nousta vasta 10 vuotta altistuksesta, joten työntekijöiden terveydentilan rekistereistä saadaan uutta tietoa vielä pitkään. YK:n tieteellinen komitea UNSCE- AR on tutkinut ja raportoinut Tshernobylin onnettomuuden seurauksia. Raportit ovat luettavissa komitean internet-sivuilta 14 Hyvä tietää säteilystä

15 Ydinvoima Työskentely ydinvoimalaitoksessa muistuttaa pitkälti työskentelyä missä tahansa energiantuotantolaitoksessa. Kuuma höyry johdetaan turbiinille, joka pyörii höyryvirrassa ja pyörittää samalla sähkögeneraattoria. Turbiinissa höyry menettää energiansa ja lauhtuu vedeksi. Vesi kiertää jälleen prosessin alkuun, jolloin se kuumennetaan taas höyryksi. Merkittävä ero tavallisen ja ydinvoimalaitoksen välillä on tapa, jolla voimalaitoksen vesi- ja höyrypiireissä liikkuva vesi kuumennetaan. Tavallisessa höyryvoimalaitoksessa vesi kuumennetaan kattilassa. Ydinvoimalaitoksessa vesi sen sijaan kuumenee uraanipolttoainesauvojen lomassa reaktoripaineastiassa. Uraa- nista vapautuu energiaa atomiytimien ketjureaktioiden kautta ja sivuvaikutuksena syntyy myös radioaktiivisia hajoamistuotteita ja säteilyä. Fissioreaktiossa säteilyä syntyy aina, mutta huolellisella suunnittelulla ja täsmällisellä työllä se voidaan tehokkaasti eristää ympäristöstä. Säteilysuojelussa noudatetaan yleisesti ALARA-periaatetta, joka tulee sanoista As Low As Reasonably Achievable. Periaatteen mukaan turhaa altistumista säteilylle on vältettävä. Säteilyannokset on kohtuullisin toimenpitein pidettävä niin pieninä kuin mahdollista. Voimalaitoksen radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmät kuten reaktori ja primääripiiri puhdistusjärjestelmineen ovat eristetty valontaalueelle. Suurin osa valvonta-alueen tiloista ei ole aktiivisia, mutta niissä on varauduttu aktiivisuuden nousuun. Niiden säteilytasoa myös tarkkaillaan huolellisesti. Pääasiallinen syy voimalaitoksen reaktoriin liittyvän primääripiirin aktivoitumiseen on radioaktiivinen lika eli kontaminaatio. Kontaminaatiota irtoaa primääripiirin veteen paineastian seinämistä ja putkistoon kertyvistä aktivoitumistuotteista. Uraanipolttoaine on eristetty metallivaippaisten polttoainesauvojen sisään. Joskus metallivaippaan saattaa tulla pieniä säröjä, joiden kautta primääripiirin veteen pääsee myös kulkeutumaan radioaktiivisia aineita. ALARA - As Low as Reasonably Achievable Ydinvoimalaitoksen valvonta-alueelle on eristetty kaikki radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmät. Valvonta-alueella suoritetaan jatkuvasti kattavaa säteilymittausta ja siellä on varauduttu aktiivisuuden nousuun. Valvonta-alueelta poistuttaessa kaikki, sekä ihmiset että materiaalit, mitataan kontaminaation varalta. Ydinvoimalaitoksessa säteilyä esiintyy kolmessa eri muodossa 1. Ulkoinen säteily suljetusta lähteestä: säteilyä tulee putken tai laitteen seinämän läpi 2. Pintakontaminaatio: radioaktiivista ainetta on vuotanut pinnalle, josta se saattaa tarttua ja kulkeutua muualle. 3. Ilmakontaminaatio: radioaktiivisia pölyhiukkasia, vesipisaroita tai kaasua esiintyy hengitysilmassa. Valvonta-alue Kenkäraja Hyvä tietää säteilystä 15

16 Kenkärajapenkin ylittäminen on tarkkaa puuhaa. Kenkäsuojat laitetaan omien kenkien päälle niin, etteivät omat kengät tai kengänsuojat kosketa väärää puolta. Työntekijöiden säteilyturvallisuus Valvonta-alueen huonetilat on luokiteltu säteilyolosuhteiden perusteella kolmeen eri luokkaan: vihreä, keltainen ja punainen. Värikoodi kertoo huoneessa vaikuttavan säteilyn annosnopeuden. Normaalisti missään huoneessa ei esiinny radioaktiivista likaa eli kontaminaatiota ilmassa tai huonepinnoilla. Jos huoneessa on erityisen säteilevä kohde, siitä ilmoitetaan vielä erikseen säteilyvaarakylteillä. Ydinvoimalaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu perustuu kansainvälisiin suosituksiin sekä Suomen lakiin ja asetuksiin. Voimalaitoksessa säteilysuojelusta vastaa erikoiskoulutettu säteilysuojeluhenkilökunta, joka valvoo laitoksen ja henkilökunnan säteilyturvallisuutta sekä säteilyohjeiden noudattamista. Säteilysuojeluhenkilöstö vastaa myös annostarkkailusta, suojavarusteista ja niiden oikeasta käytöstä. Kaikille voimalaitoksella työskenteleville työntekijöille annetaan säteilykoulutus heti tulokoulutuksen yhteydessä. Työntekijöiden mennessä valvonta-alueelle he pukeutuvat haalareihin ja suojakypärään. Valvonta-alueen haalareissa ei saa liikkua muualla kuin valvonta-alueella. Valvonta-alue alkaa kenkärajasta, joka erottaa valvonta-alueen laitoksen muista tiloista. Kenkärajalla jokainen laittaa kenkiensä päälle kenkäsuojat. Kenkäraja estää kontaminoituneen pölyn kulkeutumisen kenkien mukana muualle voimalaitokseen. Henkilökohtaisiin suojavarusteisiin kuuluu myös säteilyannosmittari eli dosimetri. Ilman dosimetriä valvonta-alueelle ei pääse ja sen saamiseksi on läpäistävä tulokoulutuksen tentti. Dosimetriä kannetaan haalarei- den rintataskussa silloin, kun liikutaan valvonta-alueella. Muulloin dosimetriä säilytetään sille varatussa telineessä. Dosimetrin lisäksi työntekijät kantavat mukanaan elektronista työdosimetriä. Valvonta-alueelle siirtyessään työntekijä kirjautuu sisään järjestelmään, jonne näppäillään oma henkilönumero ja tiedot suoritettavasta tehtävästä. Työn valmistuttua työntekijä kuittaa itsensä ulos valvontaalueelta ja järjestelmään tallentuu tiedot työntekijän saamasta säteilyannoksesta. Elektroninen työdosimetri hälyttää hyvissä ajoin, jos työntekijän saama kokonaisannos alkaa nousta lähelle hyväksyttävää kokonaisannosrajaa. Hälytys tapahtuu myös, jos säteilytaso nousee ympäristössä liian korkeaksi. Säteilyturvakeskuksen valvoma virallinen annosvalvonta tehdään kuitenkin dosimetrin perusteella. 16 Hyvä tietää säteilystä

17 ASE säteilyä vastaa: Aika Suoja Etäisyys Ulkoista säteilyä vastaan suojauduttaessa on hyvä muistaa kirjainyhdistelmä ASE. ASE tulee sanoista Aika, Suoja ja Etäisyys. Ulkoinen säteily leviää huoneessa samalla tavoin kuin valo. Se on voimakkainta säteilevän kohdan lähellä ja heikkenee välimatkan kasvaessa. Ulkoisen säteilyn vaikutus loppuu heti, kun sen piiristä poistutaan. Säteilylähteen vaikutuspiirissä ei pidä oleilla turhaan. Jos säteilylähteen lähellä joudutaan kuitenkin tekemään työtä, annosnopeutta voidaan laskea suojautumalla oikeanlaisella säteilysuojalla. Säteilysuojana toimivat kiinteät rakenteet ja esimerkiksi tilapäiset lyijymatoista rakennetut säteilysuojat. Kontaminaatiota eli radioaktiivista likaa vastaan suojaudutaan haalareilla ja tarvittaessa kertakäyttöisillä lisähaalareilla. Kun voimalaitoksella tehdään huolto- tai korjaustöitä, säteilysuojeluhenkilöstö tarkastaa aina työkohteiden säteilytason. Jos työkohteessa on kontaminaatiovaara, sinne perustetaan lisäkenkäraja. Lisäkenkärajalla työkohde eristetään muusta ympäristöstä. Lisäkenkärajalle asetetaan kyltti, jossa säteilysuojeluhenkilökunta määrää tarvittavat lisäsuojavarusteet. Lisäsuojavarusteita ovat muun muassa lisäkenkäsuojat, kertakäyttöiset lisäkenkäsuojat, erilaiset hengityssuojaimet ja hanskat. Työkohteesta poistuttaessa lisäkenkärajalla riisuudutaan ylimääräisistä suojavarusteista ja ne jätetään niille varattuihin säkkeihin. Suojavarusteita riisuttaessa noudatetaan tiettyä järjestystä, jolloin kontaminaatio ei pääse leviämään huolimattomuuden takia. Laitoksella valvotaan säteilytasoja jatkuvasti erilaisten mittareiden avulla. Osa niistä on kiinteästi asennettuja. Säteilysuojeluhenkilöstö käy säännöllisin väliajoin mittaamassa ja tarkistamassa huonetiloja ja säteilymittareiden toimintaa. Monitorit on varustettu myös hälyttimillä, jotka ilmaisevat laitteen vikaantumisen. Valvonta-alueelta ei tuoda mitään ulos ilman aktiivisuus- ja kontaminaatiomittausta. Henkilöt poistuvat valvonta-alueelta aina ja ehdottomasti henkilömonitorien kautta. Henkilömonitori mittaa kontaminaatiota kaikkialta henkilön suojavaatetuksesta, jalkineista, käsistä ja päästä. Kaikki tavara, pakkausmateriaalit, työkalut ja vastaavat tarkastetaan säteilymittareilla, ennen kuin ne voidaan viedä pois. Mikäli henkilömonitorit hälyttävät kontaminaatiosta, työntekijän on peseydyttävä ja mahdollisesti vaihdettava ylleen puhdas suojavaatetus. Valvonta-alueelta ei pääse pois, ennen kuin alittaa kontaminaation säädetyt raja-arvot. Sisäinen kontaminaatio tarkoittaa sitä, että ihmisen elimistöön on joutunut ylimääräisiä radioaktiivisia aineita esimerkiksi hengitysilman kautta. Ydinvoimalaitoksen työntekijät mitataan säännöllisesti myös sisäisen kontaminaation varalta. Jos työkohteessa on kontaminaatiovaara, sinne perustetaan lisäkenkäraja ja määrätään tarvittavat lisäsuojavarusteet. Lisäsuojavarusteita ovat muun muassa lisäkenkäsuojat, kertakäyttöiset lisäkenkäsuojat, erilaiset hengityssuojaimet ja käsineet. Ydinvoimalaitoksen asennus-, huoltoja korjaustöitä joudutaan ajoittain tekemään paikoissa, joissa työntekijöille kertyy nopeasti säteilyannosta. Säteilyn annosnopeutta voidaan pienentää lyijymatoilla, joilla säteilevä lähde eristetään. Kuvassa lyijymattoja roikkuu reaktoripolttoaineen latauskoneen kaiteessa. Hyvä tietää säteilystä 17

18 Suomen ydinvoimalaitosten radioaktiiviset päästöt ilmaan 2002 Loviisa, GBq Olkiluoto, GBq Jalokaasut (0,02 % sallitusta raja-arvosta) (0,0002 % sallitusta raja-arvosta) Jodit 0,001 0,01 (0,0005 % sallitusta raja-arvosta) (0,009 % sallitusta raja-arvosta) Hiili Suomen ydinvoimalaitosten radioaktiiviset päästöt veteen 2002 Loviisa, GBq Olkiluoto, GBq Fissio- ja 0,085 0,8 aktivoitumistuotteet (0,01 % sallitusta raja-arvosta) (0,3 % sallitusta raja-arvosta) Tritium (9 % sallitusta raja-arvosta) (6 % sallitusta raja-arvosta) Säteilyturvakeskus kerää ydinvoimalaitosten ympäristöstä vuosittain noin 300 näytettä, joista tutkitaan alueella esiintyviä radioaktiivisia aineita. Havaitut radioaktiivisten aineiden määrät olivat vuonna 2002 pieniä, eikä niillä ollut merkitystä säteilyaltistuksen kannalta. Ydinvoimalaitosten ympärille on myös asetettu säteilyannosmittareita ulkoisen säteilyn havaitsemiseksi eri etäisyyksillä voimalaitoksista. Kuva on Olkiluodosta. Radioaktiiviset päästöt Säteilyturvakeskus (STUK) määrittelee radioaktiivisten päästöjen rajat, joiden noudattamista valvotaan jatkuvasti kattavilla mittaus- ja näytteenottomenetelmillä. STUK kerää voimalaitosten ympäristöstä vuosittain satoja näytteitä ilmasta, sadevedestä, maaperästä, kasveista, elintarvikkeista, merivedestä ja kaloista. Olkiluodon lähiympäristössä asuvalle henkilölle aiheutui vuonna 2002 radioaktiivisista päästöistä 0,07 mikrosievertin vuosiannos, joka oli alle 0,1 prosenttia viranomaisen sallimasta 100 mikrosievertin yhden vuoden säteilyannoksesta. Loviisan voimalaitoksen päästöjen perusteella laskettu säteilyannos oli vuonna 2002 ympäristön eniten altistuneelle asukkaalle noin 0,05 mikrosievertiä eli alle 0,1 prosenttia asetetusta rajasta. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristössä kasvatetuissa ravintoaineissa, esimerkiksi maidossa, kalassa, lihassa, viljassa tai metsämarjoissa ei esiintynyt säteilyaltistuksen kannata merkityksellistä voimalaitosperäistä aktiivisuutta. Radioaktiivisten jätteiden käsittely Ydinvoimalaitoksessa syntyy monenlaisia radioaktiivisia jätteitä. Runsasaktiivista jätettä syntyy käytetystä polttoaineesta. Käytetty polttoaine varastoidaan väliaikaisvarastoihin odottamaan loppusijoitusta. Polttoainetta vaihdetaan vuosittain huoltoseisokkien yhteydessä ja runsasaktiivisen käytetyn polttoaineen käsittely tapahtuu aina kauko-ohjattavilla koneilla ja laitteilla usein veden alla. Vähä- ja keskiaktiiviset jätteet käsitellään laitoksessa ja ne loppusijoitetaan laitosalueella sijaitsevaan voimalaitosjäteluolaan. Voimalaitoksen valvonta-alueelle vietävän tavaran ja pakkausmateriaalin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Kaiken valvontaalueelta poistettavan tavaran säteilytaso mitataan. Säteilyrajat ylittävä radioaktiivinen materiaali jää valvontaalueelle ja se viedään jätepakkaamoon. Jätteestä mitataan säteilytaso ja sen tiedot kirjataan tietojärjestelmään. Jätteet pakataan tynnyreihin ja puristetaan mahdollisimman tiiviiksi ja pieneen tilavuuteen jätepuristimessa. Tynnyreiden sisältö analysoidaan gammaspektrometrillä. Analyysin tulosten perusteella aktiivinen jäte viedään loppusijoitettavaksi voimalaitosalueen loppusijoitusluoliin. Tynnyrit numeroidaan ja luetteloidaan. Jokaisen pakatun tynnyrin sisältö ja pakkausajankohta tunnetaan. Valvonta-alueelta poistettavan materiaalin säteilytaso ei saa ylittää elintarvikkeilta vaadittavaa rajaa. Periaatteena voi siis muistaa, että ulos sallittu materiaali olisi säteilyarvojensa puolesta syömäkelpoista. 18 Hyvä tietää säteilystä

19 Säteilyn vaikutukset terveyteen Ionisoivan säteilyn vaikutukset solussa Aikuisella ihmisellä on noin 60 biljoonaa solua. Solun toimintaa ohjaavat geenit eli perintötekijät. Ihmisellä on noin geeniä. Niiden sisältämän informaation avulla solut uudistuvat ja erikoistuvat oikeisiin tehtäviin. Solujen aineenvaihdunta pitää yllä elämää. Solut myös jakautuvat koko ajan. Päivittäin lukuisien solujen jakautuessa kaikki ei suju aina täydellisesti. Aineenvaihdunnassa ja jakautumisprosesseissa syntyy silloin tällöin myös pieniä vaurioita. Osa vaurioista syntyy solun ulkopuolisten tapahtumien seurauksena ja osa itsestään normaalin soluaineenvaihdunnan tuloksena. Ulkopuolisia syitä geenivaurioihin ovat esimerkiksi ionisoiva säteily, UVsäteily ja kemikaalit. Pelkästään luonnollinen taustasäteily aiheuttaa solussa sen elinaikana lukuisia vaurioita. Vaurioita vastaan solut ovat kehittäneet tehokkaita korjausmenetelmiä. Säteilyn aiheuttamat terveyshaitat syntyvät, kun solujen uudistumiseen tarvittava DNA-molekyyli vaurioituu. Tämä voi johtaa solun kuolemaan tai vaurioitumiseen. DNA-vaurio voi myös korjautua itsestään, jolloin solun toiminta jatkuu normaalisti. Jos DNA-vaurio ei korjaudu tai se korjautuu väärin, solun jakautumisen yhteydessä vaurio periytyy jälkeläissoluille. Tämän kaltaisia mutaatioita tapahtuu solussa koko ajan myös ilman ulkopuolista aiheuttajaa. Yksittäisen solun perimän vaurioituminen ei vielä aiheuta haittaa terveydelle. Terveyshaitta voi syntyä vasta, kun solu monistuu ja jokaisessa kloonisolussa on sama muutos. Yleensä terveyshaittojen syntyminen edellyttää useampia perimämuutoksia, jotka saattavat tapahtua eri aikoina. Säteilyn vaikutukset yksilössä Yksilötasolla säteilyn vaikutus voidaan jakaa kahteen ryhmään: suoriin vaikutuksiin ja satunnaisiin haittoihin. Suorat eli deterministiset vaikutukset syntyvät suurista säteilyn kerta-annoksista. Satunnaiset eli stokastiset haittavaikutukset ovat havaittavissa tilastollisesti, ja niitä ilmenee myös pienillä säteilyaltistuksilla. Säteilyn vaikutukset riippuvat säteilylajista, annoksesta ja annoksen jakautumisesta kehossa. Säteilyn suorat vaikutukset Suorien vaikutusten syntyminen edellyttää, että säteily ylittää tietyn kynnysarvon. Säteilyn suorat vaikutukset johtuvat laajasta solutuhosta, joka syntyy erittäin suurilla säteilyn kertaannoksilla. Suuria säteilyn kerta-annoksia voi saada vakavissa onnettomuuksissa tai lääketieteellisen hoidon yhteydessä. Säteilyn seurauksena solun vesimolekyyleistä syntyy vapaita radikaaleja, jotka ovat erittäin reaktiivisia ympäristönsä kanssa. Vapaat radikaalit katkovat molekyylien sidoksia ja synnyttävät solulle vaarallisia molekyylejä ja uusia vapaita radikaaleja. Erittäin haitallisia vapaat radikaalit ovat osuessaan solun perimään eli DNAmolekyyliin. Kuvassa hydroksyyliradikaali on iskemässä DNA:n sokeriosaan. Lähde: Ernest Orlando Lawrence Berkeley National Laboratory Hyvä tietää säteilystä 19

20 Piirros kuvaa säteilyä, joka halkaisee vesimolekyylin ja tuottaa näin vetyatomin (H) ja hydroksyyliradikaalin. Radikaali (OH) pystyy katkaisemaan DNA-juosteen. Lähde: Ernest Orlando Lawrence Berkeley National Laboratory Suurista annoksista puhuttaessa yksilölliset erot eivät vaikuta merkittävästi haittavaikutusten ilmenemiseen. Mitä enemmän ja nopeammin yksilö saa säteilyannosta, sitä vakavampia sen vaikutukset ovat. Säteily voi aiheuttaa suurina annoksina säteilysairauden, ihovammoja, harmaakaihia tai sikiövaurioita. Säteilysairaus on erittäin harvinainen, sillä se vaatii kehittyäkseen erittäin mittavan säteilyannoksen. Säteilysairauden alkuoireita ovat väsymys, pahoinvointi ja ripuli. Oireet ilmenevät muutaman tunnin kuluttua altistuksesta. Lievässä tapauksessa säteilysairaus on ohimenevä ja ihminen toipuu siitä ilman pysyviä seurauksia. Lievätkin oireet vaativat syntyäkseen mittavan säteilyannoksen, joka esimerkiksi laskeuman kautta saatuna on erittäin epätodennäköinen. Säteilyperäiset alkuoireet muistuttavat pelon, järkytyksen ja monen ar- kipäivän sairauden aiheuttamia oireita. Varsinaisesta säteilysairaudesta on kuitenkin kysymys vasta, jos säteilyn kynnysarvo on ylittynyt. Säteilysairaus voidaan havaita verikokeilla. Mitä suurempi kerta-annos on, sitä nopeammin ja voimakkaammin oireet ilmenevät. Alkuoireiden jälkeen olo asettuu. Mikäli kerta-annos on ollut erittäin suuri, varsinainen säteilysairaus kehittyy parissa viikossa. Tämä johtaa erityisesti luuytimen ja suoliston limakalvon vaurioihin. Vakavaa säteilysairautta hoidetaan luuydin- tai kantasolusiirrolla. Säteilyn satunnaishaitat Säteily voi pieninäkin annoksina aiheuttaa solun perimään vaurioita ja mutaatioita. Yksi mutaatio eli solun perimäkoodin muutos ei vielä välttämättä aiheuta syöpää. Jos mutaatioita kertyy soluperimään useita, solusta saattaa kehittyä syöpäkasvain vuosienkin kuluttua altistuksesta. Satunnaishaittojen riskiä voidaan arvioida väestön kokonaisannoksen avulla. Yksilötasolla syöpäriski saattaa olla pieni, vaikka säteilyannos olisi suurikin. Väestötasolla riski voi sen sijaan olla merkittävä: pienempienkin säteilyannosten vaikutukset kertautuvat, jos altistuneita on suuri joukko. Syövän syntymisen ja säteilyannoksen välistä riippuvuutta on tutkittu jo vuosikymmeniä. Suurista gamma- ja röntgensäteilyannoksista on vuosien saatossa kertynyt runsaasti tutkimusaineistoa muun muassa Hiroshiman ja Nagasakin atomipommituksista, Tshernobylin voimalaonnettomuudesta sekä sädehoitopotilaiden säteilyannoksista ja niiden vaikutuksesta. Ennen kuin liiallisen säteilyannoksen vaarallisuus huomattiin, säteilylle altistui turhaan suuri joukko työntekijöitä luvun alussa röntgenlääkäreillä ei ollut annosrajoja eikä 20 Hyvä tietää säteilystä

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää 86 radonin hajoamisen seurauksena muodostuneet tytärytimet ovat kuitenkin haitallisia, koska ne ovat kiinteitä aineita ja voivat kulkeutua pölyhiukkasten mukana ihmisen keuhkoihin. Talon alla oleva maaperä

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv). 11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

SÄTEILEVÄT KULUTTAJATUOTTEET

SÄTEILEVÄT KULUTTAJATUOTTEET 6 SÄTEILEVÄT KULUTTAJATUOTTEET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Yleistietoa... 320 6.2 Entisaikojen säteileviä kuluttajatuotteita... 321 6.3 Nykyajan säteileviä kuluttajatuotteita... 324 6.1 Yleistietoa

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat

Lisätiedot

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Säteilyturvakeskus Jorma Kuusisto Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 7. 8.10.2015 Helsingissä Lukumäärä Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa,

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Työntekijöiden säteilysuojelu 6 4 Säteilysuojelu organisaation toiminta 7 4.1 Henkilöstö 7

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Työssä tutustutaan radioaktiiviseen säteilyn kuvaamisessa käytettäviin käsitteisiin ja fysikaalisiin lakeihin,

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Ydinfysiikka Atomin ydin kuuluu silmillemme näkymättömään maailmaan, mutta ydinfysiikan ilmiöt ovat osa modernia teknologiaa. Esim ydinvoima, ydinfysiikan käyttö lääketieteessä, ydinjätteet. Luennon tavoite:

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.1 15.6.2001 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA FI9800100 STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND

Lisätiedot

Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen

Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen Katsaus Säteilyriskit ja niiden torjuminen Tapio Rytömaa Altistuminen ionisoivalle säteilylle ja myös eräille muille säteilylajeille aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Riski ei yksilötasolla yleensä ole

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelu

Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelu Työraportti 2012-89 Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelu Periaatesuunnitelma Kukkonen Kari Teollisuuden Voima Oyj Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 OHJE YVL C.2 24.11.2010 LUONNOS 2 Työryhmä: VeR, ATy, MLe YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Työntekijöiden säteilysuojelu...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot