alakoulusta yläkouluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "alakoulusta yläkouluun"

Transkriptio

1 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE, ESPOO alakoulusta yläkouluun KASVATUS- KUMPPANUUTTA ESPOOSSA

2 Käsikirjan sisältö 1. KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Tukevasti toimintamallit lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun 2. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus teoriaa ja käsitteitä 3. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN TOIMINTAMALLIT 4. VUOSIKELLO ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN SIIRTYMÄSSÄ 5. TIEDONSIIRTO LUOKALLE Tavoitteet Tiedonsiirron eri vaiheet ja aikataulu 6. YLÄKOULUUN TUTUSTUMINEN Aikataulu Toteuttaminen 7. HUOLTAJATAPAAMINEN 7. LUOKALLA (sis. käännökset 6 eri kielelle) Tapaamisen tavoitteet Aikataulu 8. HUOLTAJATAPAAMINEN LUOKALLA Tukimateriaalia huoltajatapaamisiin 9. HUOLTAJATAPAAMISET VAIHEITTAIN Prosessi huoltajatapaamisten mahdollistamiseksi ja tueksi 10. KVARTTI MALLIT (5. 8. LUOKALLA) Aikataulu 5. luokka Murrosikään tulevan lapsen vanhemmuus 6. luokka Lapsen tukeminen siirtymävaiheessa 7. luokka Vauhdilla aikuisuuteen? opas 8. luokka Nuoren hyvinvoinnin tukeminen 11. RYHMÄYTTÄMINEN 7. LUOKALLA Aikataulu Tavoite Toteuttaminen Sisältö 12. DIALOGISET VANHEMPAINILLAT Tavoite Suunnittelussa huomioitavaa Vanhempia aktivoivia työskentelymenetelmiä Toiminnalliset menetelmät ryhmissä ja vanhempainilloissa 11. LÄHIALUEEN KASVATUSVERKOSTO / PEDAGOGINEN YHTEISÖ (kehitystyö jatkuu) Tavoitteet Ohje lähialueen yhteistyösuunnitelman laadintaan ja yhteissuunnitelmalomake Lähialueen kasvatusverkoston toimijat

3 KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz, projektisuunnittelija, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke Alakoulusta yläkouluun (päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun siirtymään on erillinen käsikirja) Espoossa siirtymävaiheen päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun kehittäminen käynnistyi vuonna 2007 Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa. Kehittämis- ja laajentamistyö jatkui vuonna 2009 käynnistyneessä Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hankkeessa käsittäen myös alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheeseen kehittämisen ja pilotoinnin. Hankkeessa on ollut mukana pääkaupunkiseudun kunnat - Espoo, Helsinki ja Vantaa. Tavoitteena on ollut luoda uusia, myös kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Hankkeessa on kehitetty monihallinnollisia palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeeseen. Keskeisinä toimijoina ovat perheet ja kuntien peruspalvelut kuten sosiaali- terveys-, varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- ja (Espoossa) liikuntapalvelut sekä yhteistyökumppaneina järjestöt ja seurakunnat. Espoon Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeen tavoitteena on ollut jatkokehittää, laajentaa ja juurruttaa ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintamalleja lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Tavoitteena on, että toimintatavat muodostavat jatkumon eri siirtymävaiheissa. Alakoulusta yläkouluun toimintamallien kehittämistyössä on ollut mukana eri työryhmiä ja mallit pohjautuvat kouluissa käytettyihin hyviin käytäntöihin. Työryhmien jäsenet ovat olleet moniammatillisia ja koostuneet suurilta osin eri koulujen henkilökunnasta. Kvartti malli on alun perin kehitetty Tukevasti alkuun Helsingin osahankkeen toimesta ja sitä on muokattu espoolaiseen toimintaan sopivaksi. Alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheen toimintamallit ovat: henkilökohtaiset huoltajatapaamiset, tiedonsiirto luokalle, espoolainen Kvartti - malli, yläkouluun tutustuminen, ryhmäyttäminen, dialogiset oman ryhmän/luokan vanhempainillat, lähialueen ja kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön tapaamiset. Kehittämisen ohessa on luotu myös muita kodin ja koulun yhteistyön edistämiseen liittyviä malleja, mitkä löytyvät tästä käsikirjasta. Kehittämistyö jatkuu luokanmuodostuskäytäntöjen osalta. Alakoulusta yläkouluun siirtymävaiheen lomakkeita ja toimintamalleja käytetään jatkossa kaikissa Espoon peruskouluissa. Alakoulusta yläkouluun tuo uudet haasteet lapsille, nuorille ja vanhemmille. Se merkitsee monelle oppilaalle siirtymistä tutusta alakouluympäristöstä tuntemattomaan yläkouluun. Siirtyminen tuo oppilaille muutoksia opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Muutokset koskettavat myös vanhempia. Murrosiässä ja muutoksissa lapset tarvitsevat vanhempien tukea. Keskeistä on myös, että kodin ja koulun kasvatuskumppanuudellinen yhteistyö rakentuu alusta alkaen luottamukselliseksi. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tarkoituksena on luoda motivoiva ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Tätä edesauttaa se, että opettajat ja vanhemmat tuntevat toisensa, oppilaat tutustuvat toisten oppilaiden vanhempiin ja opettaja saa työlleen kodin tuen. Avainhenkilöinä kodin ja koulun yhteistyössä ovat ennen kaikkea luokanvalvoja tai oma opettaja. Kehitetyt toimintamallit korostavat erityisesti lasten, nuorten ja vanhemmuuden osallisuutta, vertaistukea sekä kodin ja koulun yhteistyön merkitystä. Myös monialainen yhteistyö ja tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun edistävät nuoren sopeutumista uuteen oppimisympäristöön ja mahdollistavat tuen tarpeen heti alusta alkaen. Koulujen henkilökunnan koulutuksella tuetaan uusien mallien käyttöönottoa ja saadaan välineitä käytännön työhön. Toivomme, että käsikirja rohkaisee kohtaaman vanhempia uudella, osallistumista tukevalla tavalla sekä antaa välineitä moniammatilliseen yhteistyöhön.

4 Kasvatuskumppanuudesta Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla tuetaan lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudutaan tietoisesti yhteistyöhön, jossa tasavertaisella vuorovaikutuksella ja tunteilla on keskeinen sija. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa vanhempien ja työntekijöiden tiedot lapsesta ovat samanarvoisia, mutta tiedon sisällöt voivat olla erilaisia. Tavoitteena on, että kasvatuskumppanuus lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja sitä ohjaavat lapsen etu ja oikeudet. 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat: kuuleminen kunnioitus luottamus dialogi Kuuleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että asetutaan kuulemaan toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta. Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen arvostamisen ja hyväksymisen asennetta. Luottamus rakentuu vähitellen ja vaatii aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Dialogilla tarkoitetaan kuulevaa suhdetta, jotta on kaikilla osapuolilla tilaa tulla näkyväksi omine ajatuksineen. (Kaskela & Kekkonen, 2006). Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus pohjautuu vanhempien ja henkilöstön väliseen tasavertaiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen sekä asiantuntemuksen hyödyntämiseen lasta koskevissa asioissa. Vaikka kasvatuskumppanuuden periaate korostaa vastavuoroisuutta, ammattilaisella on vastuu aloitteesta yhteistyöhön. Toimiva kasvatuskumppanuus ei synny hetkessä, vaan se rakentuu hiljalleen arkisen toiminnan pohjalta. Avainasemassa kumppanuuden kehittymisessä ovat vanhempien ja ammattilaisten välillä käydyt keskustelut (Karila et al. 2006). Yhteistyö on laadukkaan päivähoidon keskeinen tekijä. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös vanhempien väliseen vuorovaikutuksen mahdollistamisesta. Tavoitteena on edistää myös vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Perusopetuksen opetussuunnitelmat asettavat velvoitteet kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä muun muassa seuraavaa: " Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa." Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

5 Lisäksi valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että "Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa." Kasvatuskumppanuutta rakentava kodin ja koulun yhteistyö on osa laadukasta perusopetusta. Perusopetuksessa on kysymys inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiseksi kasvamisesta. Opetuksen rinnalla on painotettava myös sosioemotionaalisia tavoitteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä näkökulmia. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta eli yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009:9) Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Koti ja perhe ovat lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Myös koulu on lapsen kasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa o- mat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. (Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus 2007) Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen rinnalla terveydenhoitajien tulee vahvistaa keskustelu-, kumppanuus-, neuvonta- ja tiedonjakokulttuuria. Näiden avulla pystytään käsittelemään entistä paremmin lasten ja perheiden tilanteet ja tukemaan perheiden omia selviytymiskeinoja. Vuorovaikutuksellinen ja tasavertainen kumppanuus on kasvatuskumppanuutta, jossa terveydenhoitaja ottaa huolet herkästi puheeksi ja tarkastelee varhaisessa vaiheessa niitä yhdessä perheen kanssa. Huolen puheeksi ottaminen antaa hyvän pohjan kunnioittavalle varhaiselle tukemiselle. Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta sisältää vuorovaikutuksen, jossa käsitellään tunteita kannattelevasti ja ratkaisukeskeisesti. Terveydenhoitajien työssä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhoitaja kohtaa lapset ja perheet tasavertaisina, jotta hän saa esille ne voimavarat, jotka kannattelevat perhettä. Kasvatuskumppanuusmallin mukaisen asiakassuhteen piirteet rakentuvat läheisestä yhteistyöstä, yhteisistä tavoitteista, täydentävästä asiantuntijuudesta, molemminpuolisesta kunnioituksesta, hyvästä vuorovaikutuksesta, rehellisyydestä ja joustavuudesta. (Jokelainen, 2008). Kasvatuskumppanuus lapsen kasvuympäristöjen ja palvelujen jatkumona Päivähoito Esiopetus Perusopetus Ap-/iptoiminta Lapsen ja perheen kokemuksellinen jatkumo Palvelujen suunnitelmallinen jatkumo Varhaiskasvatus-/esiopetus- /perusopetussuunnitelmien mukaisessa leikin, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuksessa Marjatta Kekkonen / THL Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 3 Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

6 Kasvatuskumppanuudella luodaan jatkumoa lapsi- ja perhepalveluihin sekä siirtymä- ja nivelvaiheisiin. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on lapsen erityistarpeiden varhainen tunnistaminen. Kasvatuskumppanuus edistää moniammatillista yhteistyötä ja rakentaa oppilashuollon sisäistä kumppanuutta. Kasvatuskumppanuus - kuulevana, kunnioittavana ja luottamuksellisena vuoropuheluna Perhe, koti vanhemmat, isä/äiti Vanhemmat sitoutuvat: 1. Tiedon pohjalta - ajattelu 2. Kokemusten myötä - tunteet 3. Toiminnan kautta tahto (Tiilikka 2003) Lapsi/ oppilas Marjatta Kekkonen, Stakes Opettaja Oppilashuolto Moniammatillinen yhteistyö Koulun työntekijät toteuttavat: 1. Tutustumalla vanhempien kasvatusajatteluun 2. Hyväksymällä perheiden erilaisuuden 3. Rakentamalla avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua perheiden kanssa Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus toimintana vanhempi liittyy kouluun oman lapsensa ja tämän luokan kautta ( koulun aloitus ja yläkouluun siirtyminen vahva tunnekokemus) aloituskeskustelu heti 1. lukuvuoden alussa elo/syyskuussa (vanhemmille keskustelurunko etukäteen), 2. tapaaminen tammi- helmikuussa huoltajatapaaminen 7. luokalla viimeistään marraskuun loppuun mennessä toiminnalliset, dialogiset vanhempainillat kannustaminen luokkatoimikuntien perustamiseen Lähteet: Jokelainen Marja-Liisa, Terveydenhoidon lehti, 1/2008 Karila Kirsti et al., Kasvatusvuorovaikutus (2008) Kaskela ja Kekkonen, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämisen, (2006) Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus, (2007) Perusopetuksen laatukriteerit, (2009:9) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke

7 KASVATUSKUMPPANUUS KUMPPANUUS (Companionship) Ystävyys, läheisyys, elämänikäinen kumppanuus Vanhemmat Asiantuntijuus (ensisijainen kasvatusvastuu) Kasvatuskumppanuuteen perustuva tasavertainen vuorovaikutussuhde (luo kasvatuskumppanuutta) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke KUMPPANUUS (Partnership) Yksilöt sopivat yhteistyöstä ja tavoitteista ja sitoutuvat niihin ( working together ) Asiantuntijuus (ammatillinen kasvatuksellinen vastuu) Opettaja Koulun muu henkilökunta

8 Toimintamallit Tiedonsiirto -palaverit Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset Lähialueen kasvatusverkoston/ pedagogisen yhteisön tapaamiset Aloituskeskustelu koulun vaihtuessa ABC ekaluokan vanhemmille - opas Tukevasti toimintamalli päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Huoltajateksti kodin ja koulun yhteistyöstä Dialogiset vanhempainillat - oma ryhmä/ luokka Koulutulokastapaamiset Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (tukimateriaali luokanopettajille luokan tapaamisiin) Muut kehitetyt toimintamallit 6. luokka 5. luokka Luokan muodostuskäytännöt Vuosikellot malleihin Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (tukimateriaali luokanvalvojille luokan perhepalavereihin) Huoltajatapaamiset vaiheittain 7. luokka Espoolainen kvarttimalli Lähialueen kasvatusverkoston/ pedagogisen yhteisön tapaamiset 8. luokka Tukevasti toimintamalli alakoulusta yläkouluun Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset 7.luokalla Tiedonsiirtolomake luokalle Yläkouluun tutustuminen Ryhmäyttäminen Merja v. Schantz /projektisuunnittelija 1

9 joulu tammi Alakoulujen vierailut: mu/ku/fk/ko / en Mukana luokanopet, kieltenopet ja ela marras Kuudesluokkalaisten vierailupäivä yläkoulussa 6. lk:n huoltajatapaamiset: tiedonsiirtolomakkeen täyttäminen Yläkouluinfot Yläkoulutoive, hakemukset Yleisopetus/painotettu/ erityinen 6. Luokkalaisten Tukevasti tunti helmi Talviloma maalis Erityisluokkapäätökset Erityisen tuen päätökset Lähikoulupäätökset loka Tehostetun tuen oppilaiden huoltajapalaverit - > jälkinivellys (vaihtoehto) 6.-luokkien vanhempainillat 7. luokkien perhepalaverit 7. luokkien Vanhempainillat Vauhdilla aikuisuuteen? -opas syys Ala- ja yläkoulun yhteinen OHR Sari Hakola, Nöykkiön koulun rehtori Arja Pyykkö /Kantokasken koulun rehtori Merja von Schantz / projektisuunnittelija elo Koulu alkaa 1. ryhmäyttäminen 7. luokan tiedonsiirto luokanvalvojalle / luokkaa opettaville opettajille Ylä- ja alakoulun yhteistyöllä kutoselta seiskalle heinä Kesäloma Erityisluokkasiirtojen dead line (sosiaalitoimen tuki tarvittaessa) kesä Kesäloma Luokkien muodostaminen (tieto koteihin) Terveystietojen siirto Terveystarkastukset alkavat touko huhti Yläkouluun tutustuminen (vaihtoehto toukokuu) > Tukevasti tunnin kooste Tiedonsiirtolomakkeen täydentäminen > mahd. huoltajatapaamiset Siirtopalaverit + lomakkeen siirto yläkoululle Tehostetun tuen tulevien 7. luokan oppilaiden huoltajapalaverit (vaihtoehtoinen syksylle) Tulevien 7. luokkien ryhmäyttämisen suunnittelu Yläkouluun tutustuminen (vaihtoehto huhtikuu) >Tukevasti tunnin kooste OHR:ssä siirtotietojen käsittely Luokkien muodostaminen (tieto koteihin) Tiedonsiirto muihin kouluihin menevistä (yksittäiset oppilaat) Oppilasasiakirjojen siirtäminen 1 yläkouluun

10 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN LOMAKKEESTA HUOMIOITAVAA: 6. LUOKAN TIEDONSIIRTOLOMAKE 1) Lomake täytetään syksyn aikana (ennen yläkouluun hakua). Lomake lähetetään huoltajille etukäteen ennen huoltajatapaamista. 2) Lomake toimitetaan uudelleen huoltajille keväällä ennen 6. luokan loppumista. Tavoitteena on, että huoltajat voivat täydentää syksyllä annettuja tietoja (mahdollinen toinen tapaaminen). Jos/kun opettaja täydentää tietoja tässä vaiheessa, on asiasta informoitava huoltajia. AVOIMUUS ENNEN KAIKKEA! - perusteluna, miksi on tärkeää siirtää tiedot -> esim. luokkien muodostaminen, valmiudet ottaa uudet oppilaat vastaan ja tarjota mahdollista tukea alusta asti. - pyritään saamaan lähtökohtaisesti huoltajan suostumus. Jos se ei onnistu, voidaan oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi välttämättömät tiedot siirtää eteenpäin kaupungin sisällä. Tiedot voidaan siirtää myös toisen kunnan opetuksen järjestäjälle (perusopetuslain 40 ). - jos perhe muuttaa Espoon ulkopuolelle, annetaan lomake keväällä huoltajalle toimitettavaksi tulevaan yläkouluun.

11 SALASSA PIDETTÄVÄ 1 JulkL kohta täytä tähän KOULU TIEDONSIIRTOLOMAKE OPPILAALLE JA HUOLTAJILLE OPPILAAN SIIRTYESSÄ ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Tämä lomake toimii keskustelunpohjana 6.luokan huoltajatapaamisessa, jossa mietitään alakoulusta yläkouluun siirtymistä. Lähtökohtana on ensisijaisesti oppilaan oma näkökulma ja sen jälkeen huoltajan ja opettajan näkökulma. Tällä kyselyllä toivomme teidän välittävän omalta osaltanne oppilaan ja kodin näkökulmasta tärkeitä sekä koulunkäynnin kannalta keskeisiä asioita tiedoksi tulevaan yläkouluun. Kyselyn tietoja käytetään yläkoulussa ainoastaan oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Tiedot ovat tarvittaessa yläkoulun oppilashuoltoryhmän sekä luokanvalvojan saatavilla. Alakoulun luokanopettaja ja yläkoulun oppilashuoltoryhmä vastaavat lomakkeen säilytyksestä ulkopuolisilta suojattuna. Lomake säilytetään yläkoulussa oppilaan oppivelvollisuusajan. Koulu hävittää lomakkeen sille annetun säilytysajan umpeuduttua tietosuoja huomioiden. Lomakkeen täyttävät huoltajat yhdessä lapsensa kanssa. Lomaketta täydennetään huoltajatapaamisessa yhdessä opettajan kanssa. Lomake allekirjoitetaan ja opettaja siirtää lähtökohtaisesti huoltajan suostumuksella lomakkeen yläkoulun oppilashuoltoryhmälle. Oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi välttämättömiä tietoja voidaan siirtää myös ilman huoltajan suostumusta (perusopetuslain 40 ). Mikäli oppilas siirtyy yläkouluun esim. toiseen kuntaan tai yksityiseen kouluun, annetaan lomake huoltajalle uuteen kouluun toimitettavaksi. 6. vuosiluokka Oppilas: Lukuvuosi: Luokka ja koulu: 1. Vahvuudet, motivaatio ja opiskelutaidot eri oppiaineissa. Suoriutuminen eri oppiaineissa: 2. Tuki alakoulussa (tuen tarve löytyy Wilmasta ja jos ei löydy, katsotaan yhdessä opettajan kanssa tapaamistilanteessa) yleistä tukea tehostettua tukea erityistä tukea Miten tukitoimet ovat toteutuneet? Mitä olette kokeneet erittäin hyväksi? Mihin olisitte toivoneet enemmän tukea? ESPOON KAUPUNKI XXXXX KOULU PL XXXX ESPOON KAUPUNKI KANSLIAN TIEDOT

12 3. Toimiminen oppitunneilla ja ryhmässä, harrastustoiminnassa. Kaverisuhteet ja kiusaaminen/kiusaamisen havaitseminen. 4. Yläkouluun hakeutuminen on meille on selvää, miten toimimme tarvitsemme lisätietoa harkitsemme painotettua opetusta esim. kielivalintojen jatkuvuus ja painotukset 5. Oppilaan ja vanhempien odotukset yläkoulussa. 6. Muut mahdolliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat. Olen saanut tiedon tiedonsiirtoon liittyvistä käytännöistä ja annan suostumuksen tietojen siirtoon yläkouluun Oppilaan allekirjoitus Huoltajan/huoltajien allekirjoitus/allekirjoitukset (ja nimenselvennys): Päiväys.. Opettajan allekirjoitus (ja nimenselvennys): ESPOON KAUPUNKI - XXXXXX KOULU PL XXXXX ESPOON KAUPUNKI KANSLIAN TIEDOT

13 Siirtopalaverit nivellys /huhtikuu Vapaaehtoinen Elämänpeli (6. lk:n oppilaat) alakoulussa (yläkoulun rehtori, opo ja ohr seuraavat, minkä jälkeen kokous) Tiedonsiirtolomake (jokaisesta oppilaasta) kotiin. Lomake täytetään yhdessä 6. lk:n opettajan kanssa viimeisessä vanhempaintapaamisessa. Oppilaiden toiveet lomake (joistain kouluista) OPO Ala- ja yläkoulujen oppilashuoltoryhmät Kokous (Terveydenhoitaja) ELAT Kuraattorit Muihin kouluihin tiedonsiirto puhelimitse -> Ela tai luokanopettaja Tiedonsiirtolomake (jokaisesta oppilaasta) Tulevilla 7. luokanvalvojilla mahdollisuus nähdä tiedot. Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

14 Tiedonsiirto Aloite tiedonsiirron ajankohdasta yläkoululla Toukokuu OHR:ssa siirtotietojen käsittely Muihin kouluihin menevät yksittäiset oppilaat -> lähettävä soittaa tiedot vastaanottavalle Elokuu 7. lk:n niveltiedon siirto luokanopettajille Huhtikuu Ala- ja yläkoulujen OHR:t, siirtymäpalaveri alakoululla (yläk:n ela, kur. ja terkka sekä alk:n lot ja ela) Tehostetun tuen tulevien 7. luokan oppilaiden huoltajapalaverit (alak:/yläk:n ELAT) Vaihtoehtoinen Merja von Schantz/suomenkielinen opetus Tehostetun tuen oppilaiden huoltajapalaverit (alak:/yläk:n ELAT) - jälkinivellys

15 Yläkouluun tutustuminen/ oppilaat/vanhemmat Toukokuu Vaihtoehto A Luokanvalvojat Tukioppilaat (tulevia ysejä) Tutustumisilta (nuoret ja vanhemmat) Rehtori Terveydenhoitaja ELA OPO Kuraattori Psykologi Joskus rehtori ja ELA käyvät tapaamassa alakoulussa tulevia seiskoja jo keväällä Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

16 Yläkouluun tutustuminen /oppilaat Vaihtoehto B Edeltävä syksy Kevät / huhtikuu Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti Kaikki oppilaat, kokonainen päivä, toteutetaan yläk:n tet-jakson aikana) Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti (osan päivää tutustuen kouluun, opettajiin ja tuleviin luokkakavereihin) Tutustumiskäyntejä minimillään yksi, mielellään kaksi. Kaikki tulevat 7. luokan oppilaat tutustuneet yläkouluun ennen koulun alkamista. Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

17 Yläkouluun tutustuminen /oppilaat Vaihtoehto C Tilaisuus 9. lk:n tet-jakson aikana Tulevien 7. lk:n tutustumiskäynti (tutustuminen oppiaineisiin (ei oppitunteja), ruokailu ja jäätelö Oppaina yläkoulun oppilaat Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

18 Yläkouluun tutustuminen /vanhemmat Toukokuu Vaihtoehto A Vanhempainilta Vanhemmat saavat tiedon lapsensa tulevasta luokasta -> Vanhempien ryhmäyttäminen alkaa, vanhemmat jakautuvat omiin luokkiinsa ja sen jälkeen pieniin ryhmiin. Työskentelyä ja vanhempien yhteystietojen jakamista (s-posti ja Fronter) Vanhempainillan sisältöä; Aluksi yhteisesti; - itsensä esittely ja lapsen etunimi positiivista asiaa omasta lapsesta Pienryhmissä; mietteitä uudesta elämänvaiheesta Lopuksi yhteisesti; - nuoren kasvun ja koulunkäynnin tukeminen yhdessä - koulun ja kodin yhteistyötoiveet Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

19 Yläkouluun tutustuminen /vanhemmat Vaihtoehto B Toukokuu Tulevien 7. lk:n vanhempainilta Vanhempainilta - Yleinen osuus - luokanvalvojat esittäytyvät - jakautuminen luokkiin oman luokanvalvojan johdolla Merja von Schantz/suomenkielinen opetus

20 7. LUOKAN PERHEPALAVERILOMAKKEESTA HUOMIOITAVAA: 7. LUOKAN PERHEPALAVERILOMAKE Perhepalaveri pidetään syksyllä niin pian kuin mahdollista ja viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Lomake toimitetaan huoltajille etukäteen ja se käydään läpi perhepalaverissa. - perusteluna, miksi kysellään - mm. tutustumisen väline kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, vuorovaikutteinen kasvatuskumppanuus, mahdollinen tuki oppilaalle yläkoulussa heti alusta asti - lähtökohtana on, että oppilas ja huoltajat kertovat asioista. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot oleellisia, mutta on varauksella suhtauduttava mm. vapaa-ajan kysymyksiin ja onnistumisiin koulun ulkopuolella - OPPILASTA KUVAAVIA PIIRTEITÄ EI SAA KÄYTTÄÄ ARVIOINNIN VÄLINEENÄ!

21 SALASSA PIDETTÄVÄ JulkL kohta 7. luokan PERHEPALAVERIN KESKUSTELUN POHJAKSI Oppilas: Luokka: Tällä lomakkeella annettava tieto on tarvittaessa luokanvalvojan, koulun oppilasta opettavien opettajien ja koulun oppilashuoltohenkilöstön käytössä. Lomake säilytetään koulussa opettajainhuoneessa lukitussa tilassa luokan kansiossa oppilaan oppivelvollisuusajan. Koulu hävittää lomakkeen sille annetun säilytysajan umpeuduttua tietosuoja huomioiden. Toivomme, että täytätte etukäteen yhdessä lapsenne kanssa seuraavat kohdat: 1. Millainen minä olen? a) nuori merkitsee itseään kuvaavat piirteet b) huoltajat merkitsevät nuorta parhaiten kuvaavat piirteet eri merkillä ajattelija aktiivinen anteeksi antava auttavainen elämyshakuinen epäitsekäs erilainen harkitseva hassuttelija herkkätunteinen huolehtiva huomionhaluinen hyvä ystävä hyväntuulinen irrottelija itsenäinen joustava järkevä kärsivällinen luotettava rauhallinen rehellinen reilu rohkea sillanrakentaja sinnikäs suorasanainen taiteellinen toiset huomioiva täynnä tarmoa unelmoija urheilullinen utelias vaativa varmistaja varovainen vastuunkantaja vilkas voimakastahtoinen Mikä muu? Millainen olen oppijana? Millainen lapseni on oppijana? 2. Oppilaan kasvuympäristö läheiset ihmissuhteet kaverit muuta - esim. kiusatuksi tuleminen, kiusaamiseen osallistuminen tai kiusaamisen havaitseminen

22 3. Miten oppilaan siirtyminen uuteen kouluun on sujunut? siirtyminen uuteen kouluun (plussat ja miinukset) sopeutuminen luokkaan / opetusryhmiin oppiaineet, läksyt, kokeet, tuen tarve mahdolliset oppimisvaikeudet (tutkimuksissa todetut koska/missä? / ilmennyt tutkimustarve) Wilma viestinnän välineenä kodin ja koulun yhteistyössä: miten käsittelemme palautteita oppilaan kanssa kotona ja koulussa 4. Koulutyö, vapaa-aika ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen huolehtiminen kotitehtävistä, kokeista ja koulunkäyntivarusteista, suhtautuminen järjestyssääntöihin oppilaan ajankäyttö (perheen yhteinen aika, harrastukset, vapaa-aika ym.) onnistumiset koulun ulkopuolella, joista haluat kertoa ruokailu koulussa ja kotona, unirytmi, aamun aikataulu

23 miten perheessä on keskusteltu lapsen kanssa suhtautumisesta päihteiden käyttöön, tupakointiin ja nuuskaamiseen 5. Tavoitteita tulevalle koulunkäynnille oppilaan omat tavoitteet opiskelulle kodin ja koulun välinen yhteistyö (toiveet/odotukset): kodin tuki yhteistyölle koulun tuki yhteistyölle 6. Lisäksi haluaisin sanoa Espoossa / - Oppilaan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Luokanvalvojan allekirjoitus ja nimenselvennys

24 TË MBAHET SEKRET Ligji mbi publikime, pika 30 e 24 albania SI BAZË PËR BISEDË FAMILJARE TË KLASËS VII Nxënësi: Klasa: Të dhënat e dhëna me këtë formularë, sipas nevojës mund të jenë në përdorim të kujdestares së klasës, të mësueseve që I japin mësim nxënësit dhe të personelit për mirëvajtjen e nxënësve në shkollë. Formulari do të qëndron në shkollë në sallën e arsimtarëve në fascikllën e klasës në vend të mbyllur me çels deri sa të zgjatë shkollimi I obligueshëm. Shkolla do e zhdukë formularin me skadimin e këtij afati duke pasur kujdes për mbajtjen e të dhënave në msheftësi. Shpresojmë se së bashku me fëmiun e juaj do t`i plotësoni këto pika si vijon: 1. Ҫfarë jam unë? a) fëmiu (i riu) i shënon vet tiparet që e karakterizojnë atë b) prindërit shënojnë me shenja tjera tiparet që e karakterizojnë të riun më së miri mendimtar aktiv jep falje të tjerëve ndihmon të tjerët avanturist jo vehtiak i veqantë me konsideratë bën hajgare i ndieshëm i kujdeshëm dëshiron vëmendje shok i mirë i disponuar i lazdruar i pavarur fleksibil logjikon ka durim i besueshëm i qetë i sinqertë i drejtë/fer trim pajtues nuk dorëzohet lehtë ta thot në fytyrë artistik merr tjerët parasyshë përqëndrohet plot energji ëndërrues sportiv kureshtar kërkon shumë pyet të vërtetohet ka kujdes me përgjegjësi i gjallë këmbëngulës Tjetër, çfarë? Si mësoj? Si mëson fëmiu im? 2. Ambienti ku rritet e zhvillohet nxënësi marrëdhënjet e afërta njerëzore shokët/shoqet tjetër p.sh. a ka pasur ngacmime, a ka marrë pjesë në ngacmim apo a ka vënë re ngacmime

25 3. Si shkoi shpërngulja e nxënësit në shkollë të re? shpërngulja në shkollën e re (plusat dhe minusat) adaptimi në klasë / në grupet mësimore landët mësimore, detyrat e shtëpisë, testet, nevoja për përkrahje/ndihmë vështërsitë/pengesat eventuale për të mësuar (të dëshmuara në testime/egzaminime kur/ku? / është lajmëruar nevoja për testime) Wilma si mjet për këmbimin e informatave mes shtëpisë dhe shkollës: si shqyrtohen porositë e juaja me nxënësin, në shtëpi dhe në shkollë 4. Puna në shkollë, koha e lirë dhe kujdesi për mirëqenjen e vet kujdesi për bërjen e detyrave të shtëpisë, për testet dhe për materialin/mjetet shkollore, qëndrimi i nxënësit ndaj rregullave për mbajtjen e rendit dhe qetësisë si e shfrytëzon nxënësi kohën (koha e përbashkët me familjen, hobit, koha e lirë, etj.) sukseset jashtë shkollës për të cilat dëshiron të tregosh ushqimi në shkollë dhe në shtëpi, ritmi i gjumit, orari në mëngjez

26 si është biseduar në familje me fëmiun për qëndrimin ndaj përdorimit të materjeve dehëse, pirjes dhe mërtypjes së duhanit 5. Synimet për vijimin e shkollës në të ardhmen synimet e vet nxënësit për mësimet bashkëpunimi mes shtëpisë dhe shkollës (dëshirat/shpresat): përkrahja e bashkëpunimit nga ana e shtëpisë përkrahja e bashkëpunimit nga ana e shkollës 6. Poashtu dëshiroj të them Në Espoo / - Nënshkrimi i nxënësit Nënshkrimi dhe emri i qartë i prindit Nënshkrimi dhe emri i qartë i prindit Nënshkrimi dhe emri i qartë i kujdestares së klasës

27 يجب الاحتفاظ بهذا الملف بشكل سري القانون العام رقم 24 الفقرة teksti] 30 [Kirjoita arabia على خلفية المعلومات الواردة في هذه الاستمارة يتم التباحث مع ا سرة طالب الصف السابع اسم الطالب: الصف: يمكن استخدام المعلومات التي اعطيت في هذه الاستمارة من قبل الجهات والا شخاص التالية: مشرف الشعبة ا و الصف والقاي مين على تعليم ورعاية شو ون الطالب التعليمية والتربوية مثل المدرسين والمدرسات وغيرهم. يجب الاحتفاظ بهذه الاستمارة في المدرسة في غرفة المدرسين وخلف الاقفال في مصنف خاص لصف الطالب طيلة فترة التعليم الا لزامي. تقوم المدرسة با تلاف الاستمارة بعد مرور الوقت والموعد الزمني المتفق عليه ا خذين بالحسبان طرق التلف وحماية المعلومات المتلفة. نتمنى منكم معا مع الطالب الاجابة على النقاط الواردة لاحقا قبل القدوم الى جلسة المباحثات: 1. ما هي طبيعتي وشخصيتي ( a يقوم الطالب بنفسه بوضع اشارة بجانب الصفات التي تصور شخصيته ( b يضعون الاهل ا يضا اشارة مختلفة عن الاشارة التي وضعها الطالب والتي تعطي برا يهم الصورة الامثل عن ابنهم مفكر نشيط مسامح مساعد محب للسمر غير ا ناني مختلف متا ني مزوح حساس المشاعر مهتم يحب لفت الانتباه صدوق/ صديق جيد فرح متا قلم/ متعايش مستقل مرن ذكي صبور موثوق/ا مين هادي صادق/ شفاف كريم/ حقاني شجاع بناء جبار صريح فنان يحس بالا خرين مليء بالحياة حالم رياضي فضولي متطلب دقيق حذر مسي ول حرك/مشاغب عنيد هل هناك صفات ا خرى ما هي صفاتي كطالب للعلم ما هي صفات ا بننا كطالب للعلم. 2 البيي ة التربوية للطالب العلاقات الحميمية والمقربون المعارف/ الزملاء علاقات ا خرى مثل: التعرض للمضايقات مضايقة الاخرين ا و ملاحظة تعرض الاخرين للمضايقات.

28 . 3 كيف سارت عملية انتقال الطالب ا لى المدرسة الجديدة الاشياء الايجابية والسلبية في عملية النقل الى المدرسة الجديدة التا قلم في الصف الجديد ا و في المجموعات التعليمية الجديدة المواد التعليمية الواجبات البيتية الاختبارات الحاجة للدعم والمساعدة الصعوبات التعليمية الموجودة (التي تم التا كد بالفحوصات متى وا ين ا وظهور دلاي ل لحاجة الطالب للخضوع للفحوصات ( برنامج الكمبيوتر" فيلما " للتواصل ما بين اهل الطلبة والمدرسة: كيف نقوم بدراسة ومراجعة الملاحظات والرساي ل الواردة في البرنامج مع الطالب في البيت وفي المدرسة. 4 الاهتمام بالواجبات المدرسية ا وقات الفراغ والاهتمام بالصحة الجيدة الاهتمام بالواجبات المنزلية الاختبارات والمستلزمات المدرسية التعامل مع الانظمة والقوانين المدرسية قضاء وقت الطالب ) الوقت مع الا سرة الهوايات ا وقات الفراغ الخ... ( النجاحات خارج المدرسة والتي ترغب الحديث عنها تناول الطعام في المدرسة وفي البيت نظام النوم البرنامج الصباحي

29 كيف تم النقاش في الاسرة مع الطالب حول كيفية التعامل مع المنشطات/ المسكرات والتدخين وتبغ الفم ) نووسكا (. 5 الاهداف الدراسية المستقبلية المنشودة من زيارة المدرسة الا هداف الدراسية الشخصية للطالب العمل المشترك بين الاهل والمدرسة ) الاهداف والرغبات / التوقعات ): مساعدة ودعم الاهل في العمل المشترك مساعدة ودعم المدرسة في العمل المشترك. 6 ا حب ا ن ا ضيف / مدينة اسبو / تاريخ توقيع الاستمارة / توقيع الطالب U U اسم وتوقيع ولي الامر اسم وتوقيع ولي الامر اسم وتوقيع مشرف الصف او الشعبة

30 SECRET. Publicity Act TH GRADE / BASE FOR A PARENT-TEACHER MEETING Student: Class: The information given in this form will be used, when necessary, by the student s class-teacher, other teachers who teach the student or the members of the student welfare team of the school. This form will be kept at the teachers room in a secure place during the child s compulsory education duration. School s disposal of this form will maintain the confidentiality of the information. We wish that you fill in the following points beforehand together with your child: 1. How am I? a) adolescent marks the features that describe him/herself b) parents mark with a different sign the features that best characterize their adolescent child What else? thinker good humored outspoken active easy going artistic forgiving independent considerate helpful flexible energetic experience-seeking reasonable dreamer unselfish patient sportive different reliable curious reflecting calm demanding playful honest double-checker emotionally sensitive fair careful care-taker courageous responsible attention-seeking bridge builder lively good friend persistent strong-willed How am I as a learner? How is my child as a learner? 2. Student s growing environment close relationships friends something else, for example, being bullied, participation in bullying or observing bullying

31 3. How the student s transfer to a new school has gone? transfer to a new school (advantages and disadvantages) adaptation to a class / teaching groups curriculum subjects, homework, tests, need for support possible learning difficulties (found in specialist examinations when/where? / appeared / need for further examinations) Wilma used as a means of school-home communication: how do we handle feedback with the student at home and at school 4. School work, leisure time and taking care of own wellbeing doing homework, exams and school objects, attitude towards the school rules of order the student s use of time (time family spends together, hobbies, leisure time, etc.) moments of success outside of school that you want to tell meals at school and at home, sleep-wake rhythm, morning timetable

32 how have you discussed with your child about his/her opinion of intoxicants: smoking and snuff use 5. Goals for future school going the student s owns goals for studies school-home co-operation (wishes/expectations): how the parents can support this collaboration how the school can support this collaboration 6. I still want to say In Espoo, / - Student s signature Guardian s signature and name with blocks Guardian s signature and name with blocks Class-teacher s signature and name with blocks

33 内 容 保 密 行 政 法 24 章 第 30 条 kiina 七 年 级 学 生 家 长 会 讨 论 内 容 学 生 : 班 级 : 班 主 任 任 课 教 师 和 学 校 负 责 学 生 事 务 的 有 关 人 员 会 使 用 到 表 格 中 所 填 写 的 信 息 义 务 制 教 育 阶 段, 该 学 生 的 表 格 收 入 班 级 资 料 文 件 夹 并 保 存 在 教 师 办 公 室 上 锁 的 文 件 柜 中 在 上 述 保 存 日 期 截 止 后, 出 于 信 息 保 密 的 原 则, 学 校 会 统 一 销 毁 表 格 我 们 希 望 您 能 事 先 和 孩 子 一 起 回 答 如 下 的 问 题 1. 我 是 怎 样 的 一 个 人? a) 孩 子 先 划 出 符 合 自 己 的 性 格 特 点 b) 家 长 用 不 同 的 记 号 划 出 最 符 合 自 己 孩 子 的 性 格 特 点 爱 思 考 的 积 极 的 宽 容 的 乐 于 助 人 的 敢 于 冒 险 的 不 自 私 的 与 众 不 同 的 考 虑 周 全 的 爱 搞 笑 的 敏 感 的 关 心 照 顾 人 的 希 望 引 起 别 人 注 意 的 他 人 的 好 朋 友 快 乐 的 爱 热 闹 的 喜 欢 聚 会 的 独 立 的 灵 活 的 理 智 的 有 耐 心 的 值 得 信 赖 的 安 静 的 诚 实 的 公 平 的 勇 敢 的 善 于 沟 通 的 持 之 以 恒 的 说 话 直 接 的 艺 术 型 的 关 注 他 人 的 精 力 充 沛 的 爱 梦 想 的 运 动 型 的 好 奇 的 苛 求 的 做 足 准 备 的 小 心 翼 翼 的 能 承 担 责 任 的 活 跃 的 主 见 强 的 还 有 其 他 补 充 的 吗? 我 是 怎 样 的 一 个 学 生? 我 的 孩 子 是 怎 样 的 一 个 学 生? 2. 学 生 成 长 的 环 境 和 家 人 的 关 系 朋 友 其 他 例 如, 被 别 人 欺 负 欺 负 别 人 或 是 发 现 此 类 事 件

34 kiina 3. 学 生 在 新 学 校 的 适 应 情 况 如 何? 新 学 校 适 应 情 况 ( 好 处 和 坏 处 ) 班 级 / 学 习 小 组 适 应 情 况 学 科 作 业 测 验 和 学 习 辅 导 需 求 有 无 学 习 障 碍 ( 经 检 查 确 诊 的 : 时 间 / 地 点?/ 有 这 方 面 的 检 查 需 求 ) 作 为 家 庭 和 学 校 沟 通 工 具 的 Wilma 网 络 平 台 : 在 家 里 和 学 校 我 们 如 何 和 孩 子 一 起 处 理 反 馈 意 见? 4. 学 习 业 余 时 间 和 身 体 健 康 完 成 家 庭 作 业 随 堂 测 验 和 保 管 好 上 学 用 具 遵 守 校 纪 校 规 时 间 利 用 ( 和 家 人 在 一 起 的 时 间 兴 趣 爱 好 和 业 余 时 间 等 ) 你 愿 意 分 享 的 发 生 在 校 外 的 成 功 案 例 学 校 和 家 里 的 饮 食 睡 眠 和 早 晨 的 时 间 安 排

35 家 长 就 对 待 成 瘾 抽 烟 和 口 含 烟 问 题 是 如 何 同 孩 子 进 行 讨 论 的 kiina 5. 对 未 来 学 习 生 活 的 目 标 学 生 对 学 习 的 自 我 目 标 家 庭 和 学 校 间 的 合 作 ( 期 望 / 要 求 ): 来 自 家 庭 的 支 持 来 自 学 校 的 支 持 6. 补 充 意 见 Espoo 日 月 年 学 生 签 名 监 护 人 签 名 和 工 整 签 名 监 护 人 签 名 和 工 整 签 名 班 主 任 签 名 和 工 整 签 名

36 SIR AHAAN HA LOO XAFIDO JulkL kohta Somali GUNDHIGGA SHIRKA WADAHADALKA QOYSKA EE fasalka 7aad Ardayga: Fasalka: Macluumaadka foomkan lagu qoray waxaa isticmaalaya haddii loo baahdo macallimiinta iskuulka ee ardayga waxbara iyo shaqaalaha daryeelka ardagya ee iskuulka. Foomka waxaa lagu heynayaa inta lagu jiro waqtiga waajibka waxbarashada ee ardayga faylka fasalka ee ku jira meel xiran oo ku taal qolka macallimiinta. Iskuulka ayaa baabi inaya foomka marka uu dhamaado waqtiga loo qabtay iyadoo lagu xisaabtamayo ilaalinta macluumaadka. Waxaan rajeyneynaa inaad horay u soo buuxisaan meelaha soo socda adinka iyo cunuggiinu: 1. Anigu caynkee ayaan ahay? a) da yarka ayaa calaamadeynaya dabeecadaha naftiisa sawiraya b) mas uuliyiinta ayaa calaamado kala duduwan ku calaamadeynaya dabeecadaha da yarka sida ugu fiican sawir uga bixinaya fekere firfircoon cafiya dadka caawiye waayo-aragnimo raadiya aan damaaci aheyn gaar ah ka fiirsada kaftan badan dareemi-og xanaaneeye dareen in lasiiyo raba saaxiib wannaagsan bashaash ah dhinac uga baxa madaxbanaan la loodin karo caqligal ah dulqaad leh lagu kalsoonaan karo deggan daacad ah caddaalad ah geesi buundo-dhise dhabar adeyg leh aan waxba qarin farshaxan ah dadka kale ogaal u leh awood badan hawaawiye isboorti ah waxwalba ogaade ah doone hubsade taxadar leh xilqaad xamaasad leh go aan adag Maxaa kale? Barte noocee ah ayaan ahay? Cunuygeygu waa barte noocee ah? 2. Bii ada koriinshaha ee ardayga xiriirada dadka ee u dhow saaxiibada

37 Somali wax kale, tusaale ahaan in la dhibo, ka qeybqaadashada wax dhibis ama arkid dhib 3. Sidee ayeey u dhacday u wareegista ardayga iskuulka cusub? u wareegista iskuulka cusub (waxyaabaha fiican iyo kuwa aan fiicneyn) la qabsashada fasalka/kooxaha waxbarashada maadooyinka, laylisyada, imtixaanaadka, u baahnaanshiyaha kaalmo adkaanshiyaha waxbarasho ee suurtagalka ah (kuwa lagu cadeeyay baaritaanadagoorma/xagee?/baahida baaritaano ee soo baxay) fariin wadaagga Wilma iyo wadashaqeynta iskuulka iyo guriga:_ sidee ayaan ardayga ugala baaraandegi karnaa jawaab-celinyada guriga iyo iskuulka 4. Shaqada iskuulka, waqtiga firaaqada iyo daryeelista hufnaantaada ka taxadirista shaqooynka iskuulka, imtixaanaadka iyo qalabka iskuulka lagu dhigto, habdhaqanka xeerarka nidaamka isticmaalka waqtiga ardayga (waqtiga wadajirka ah ee qoyska, hiwaayadaha, waqtiga firaaqada iwm.) waxyaabaha u suurtagalay ee iskuulka ka baxsan ee aad dooneyso inaad sheegto

38 Somali cunta-cunista iskuulka iyo guriga, qaab-socodka hurdada, jadwalka subaxdi sidee qoyska gudihiisa cunugga loogala sheekeysteen isticmaalka maan-dooriyaha, cabista sigaarka iyo cunista tubaakada 5. Yoolalka iskuul dhigashada soo socda yoolalka ardaygu waxbarashada ku hiigsananyo wadashaqeynta iskuulka iyo guriga (rajooyinka/filashooyinka): kaalmada gurigu siinayo wadashaqeynta kaalmada iskuulku siinayo wadashaqeynta 6. Waxaa intaas dheer oo aan rabi lahaa inaad iraahdo Espoo / - Saxiixa ardayga Saxiixa mas uulka iyo magaca oo buuxa Saxiixa mas uulka iyo magaca oo buuxa Saxiixa macalinka fasalka iyo magaca oo buuxa

39 Секретно Закон: JulkL kohta Venäjä МАТЕРИАЛ ДЛЯ СОБЕСЕДОВАНИЯ С РОДИТЕЛЯМИ УЧЕНИКА 7 КЛАССА Ученик: Класс: Вся информация, записанная в данном бланке, может быть использована классным руководителем, учителями, работающими с учеником, а также учебным комитетом школы. Бланк хранится в учительской школы, в закрытом помещении, в папке класса весь период обязательного обучения. Данный бланк будет уничтожен школой после окончания срока хранения подобных документов. Заполните, пожалуйста, совместно с учеником следующие пункты: 1. Какой (какая) я? а) Ученик самостоятельно заполняет последующие графы. б) Родители другими способами помечают те черты характера, которые лучше всего характеризуют ученика. Думающий Добродушный Откровенный Активный Отвязный Творческий Прощающий Самостоятельный Принимает во внимание других Помогающий Гибкий Энергичный Любит новые впечатления Рациональный Мечтатель Самоотверженный Терпеливый Спортивный Выделяющийся Надежный Любопытный Благоразумный Спокойный Требовательный Смешливый Честный Подстраховщик Чувствительный Справедливый Осторожный Заботливый Смелый Ответственный Любит внимание Миротворец Подвижный Хороший друг Настойчивый Волевой Другое? Какой я ученик? Какой ученик мой ребенок? 2. Окружение ученика Ближайшее окружение Друзья Другое, например, дразнили ли, дразнил или обижал других сам.

40 3. Как прошел переход ученика в новую школу? Переход в новую школу (плюсы и минусы) Адаптация в классе/ учебной группе Предметы, домашние задания, контрольные работы, необходимая помощь Возможные трудности в обучении (выяснено в результате исследований когда, где?/ возникшая необходимость в исследовании) Программа Wilma как средство коммуникации между школой и домом: как информация прорабатывается с учеником дома и в школе. 4. Занятия в школе, свободное время и забота о собственном хорошем самочувствии Выполнение домашних заданий, подготовка к контрольным и готовность к школьным занятиям, отношение к школьным правилам внутреннего распорядка. Использование учеником времени (общее время всей семьи, секции/внешкольные занятия, свободное время и другое) Достижения вне школы, о которых ученик хочет рассказать Питание в школе и дома, режим сна, утренний график

41 Как в семье прошел разговор об отношении ребенка к алкоголю и наркотическим веществам, табачным изделиям и нюхательному табаку. 5. Цели на следующий школьный период Личные учебные цели ученика Совместная работа школы и дома (цели и ожидания) Помощь дома в совместной работе Помощь школы в совместной работе 6. Дополнительно хочу сказать г.эспоо / - Подпись ученика Подпись родителя и расшифровка подписи Подпись родителя и расшифровка подписи Подпись классного руководителя и расшифровка подписи

42 IDEOITA HUOLTAJATAPAAMISEN POHJAKSI /8. ja 9. luokka - LUOKANVALVOJAN MUISTILISTA Ennen tapaamista: Kerää palautetta tarpeen mukaan aineenopettajilta. Saamaasi palautetta voit myös käyttää OHR:ssä. Palautetta voit pyytää esim. sähköpostitse (jolloin nimiä ei saa näkyä), laittamalla oppilaslistan aineenopettajien lokeroon tai Wilmaan. Muista kuitenkin huomioida tietoturva! Tulosta oppilaskohtainen kooste Wilmasta. Kokoa palaute seuraavista asioista: tuntityöskentely, läksyistä ja välineistä huolehtiminen, sosiaaliset suhteet, menestyminen oppiaineessa, tuen tarve, poissaolot, myöhästymiset. Myös positiivinen palaute on tärkeää huoltajatapaamista varten. Tapaamiset: 1. Oppilas ja luokanvalvoja keskustelevat etukäteen: arviointikeskustelu 2. Oppilas, huoltajat ja luokanvalvoja tapaavat, tarvittaessa oppilashuollon jäseniä mukana Tapaamisessa voitte keskustella esim. Oppilaan omat näkemykset kysytään ensin Miten koulutyön ja vapaa-ajan rytmittäminen oppilaalta onnistuu. Ruokailuun liittyvät asiat. Kaverisuhteet koulussa? Kerro aineenopettajilta saadusta palautteesta (sekä ilon- että huolenaiheet). Anna palautetta asioista myös omasta, luokanvalvojan näkökulmasta (myös positiiviset). Suunnitelkaa yhdessä lähitavoitteita oppilaan koulutyön onnistumiseksi. Miten opit ja millaista tukea tarvitset koulussa ja kotona? Tulevaisuudensuunnitelmat Kysy, onko huoltajalla jotakin viestitettävää koululle ja/tai onko hänellä kysyttävää. Ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

43 Huoltajatapaamiset vaiheittain Opettajan kutsu huoltajatapaamiseen Puhelinkeskustelu huoltajan kanssa Oppilashuollon / rehtorin yhteydenotto (kirje) Konsultointi lastensuojelun kanssa (tieto huoltajille etukäteen) Huoltajilla on oikeus ensimmäisen kouluvuoden aikana vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain (2. 9. lk.) vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan / luokanvalvojan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) Merja von Schantz / projektisuunnittelija

44 KVARTTI MALLI Alakoulusta yläkouluun Kvartti malli on kehitetty Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hankkeen Helsingin osahankkeessa vuosina Espoon on jalostanut toimintamallia omaa toimintaa palvelevaksi. Tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa osallisuus lisääntyy vanhempien vertaistuki mahdollistuu lapset / nuoret ja vanhemmat pohtivat erikseen / yhdessä murrosikään, muutoksiin ja hyvinvointiin liittyviä asioita kodin ja koulun sekä monialainen yhteistyö vahvistuu Kvartti malli on kehitetty ehkäisevän työn ja varhaisen tuen näkökulmasta. Kvartti mallin mukainen toiminta alkaa 5. luokalta ja jatkuu 8. luokalle saakka. Jokaisella vuositasolla on oma teema. Siirtyminen yläkouluun mietityttää nuoria ja vanhempia ja siksi on tärkeää, että heillä on mahdollisuus käydä vuoropuhelua ja pohdintaa kyseisen ajanjakson aikana. Siirtymään saattaa liittyä ennakkoluuloja ja pelkoja ja sen vuoksi on tärkeää, että myös kouluilla ja muilla lasten kanssa työskentelevillä toimijoilla on tietoa ja valmiuksia tarttua mahdollisiin huoliin varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden ja vanhempien osiot on suunniteltu niin, että oppilaiden osiot voidaan toteuttaa tuntityöskentelynä ja vanhempainosiot vanhempainilloissa. Yläkoulun 7. ja 8. luokkien osiot voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa oppilaiden ja vanhempien yhteistyönä. Kvartti mallin vanhempainiltaosiot kestävät pääsääntöisesti minuuttia ja ovat siten mahdollisia sijoittaa koulun olemassa oleviin vanhempainiltoihin. Yhteistyökumppaneina ovat oppilaat, vanhemmat, luokanopettajat / luokanvalvojat, rehtorit, oppilashuollon jäsenet ja nuorisopalvelut.

45 Oppilaat kutsuvat + Wilma Syksy Tuki siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun Syksy 8. luokka 7. luokka Kvartti-vanhempainiltaosio nuorten hyvinvoinnin tukeminen (toiminnallinen tai kysymyspakettiin tukeutuva) 1. Nuoret + vanhemmat 1. Nuoret luokanvalvojan tunnilla ->kooste vanh. iltaan 2. Vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosio Vauhdilla aikuisuuteen?- opas 1. Nuoret + vanhemmat 1. Nuoret luokanvalvojan tunnilla ->kooste vanh. iltaan 2. Vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosiot kestävät minuuttia ja ovat sijoitettavissa koulun olemassa oleviin vanhempainiltoihin Kouluterveyskysely/viimeisin, koulukohtainen Lapset/nuoret /vanhemmat Monialaiset yhteistyökumppanit Tutustumispäivä(t) 6. lk kevät ja 7. lk syksy: oppilaat ja vanhemmat Kvartti-vanhempainiltaosio murrosikään tulevan lapsen vanhemmuus 1. Lapset 2. Vanhemmat 5. luokka Tukevasti-tunti iloinen ja surullinen 7. -luokkalainen 1.Ryhmässä 2.Yksin nimettömänä Koosteet yläkouluun (kuraattori)/ nuorisotoimi Kvartti-vanhempainiltaosio Lapsen tukeminen siirtymävaiheessa (pohjautuu Tukevasti-tuntiin) Kevät Syksy /tai Kevät Kevät/ syksy 6. luokka Tammikuu Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hanke, Espoo Päätavoite: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Strategia: Ehkäisevä ja verkostoituva työote Marinoora Alanne ja Leena Koskivirta /Hki Merja v. Schantz /Espoo

46 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Kvartti-malli 5. LK MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN AJATUKSIA VANHEMPIEN ROOLISTA Tavoitteena: - oppilaat pohtivat lähestyvää murrosikää ja omien vanhempiensa merkitystä sinä ajankohtana Käytännön asioita: - tarvittava aika oppitunnista n min. - jokaista oppilasta pyydetään valitsemaan itselleen sopivin kortti (millainen on hyvä vanhempi?), voidaan käyttää esim. MLL:n Vertaansa vailla kortit levitettynä opettajan pöydälle - oppilaat istuvat etukäteen järjestetyissä pöytäryhmissä (6 8 hlöä/pöytä) - opettaja kertoo tehtävän kulun, työpari jatkaa ohjaamalla työskentelyä alla kuvattujen vaiheiden kautta - keskusteluun ei kannata antaa liikaa aikaa, sillä usein se lähtee rönsyilemään varsinaisesta aiheesta 1. Ensimmäinen kysymys (n min.) Millainen on hyvä vanhempi? - oppilaiden valitsemat kortit toimivat keskustelun virittäjänä 2. Toinen kysymys/täydennyslause (10 min.) - pöytiin etukäteen tyhjä puoli ylöspäin asetettu A4 (liitteenä) käännetään ympäri - jokaiselle pöytäkunnalle oma teemakysymys/ täydennyslause - oppilaat keskustelevat ja yhteinen näkemys kirjataan paperille 3. Kysymysten ja täydennyslauseiden vastausten purku pöytäkunnittain (n min.) - työpari kirjaa kaikkien ryhmien vastaukset tietokoneelle - oppilaiden ajatuksia jaetaan vanhemmille vanhempainillassa, koostettu huoneentaulu otsikkona esimerkiksi Vanhemmuuden avaimet - huoneentaulu toimitetaan joko reppupostitse tai sähköisesti wilman kautta myös vanhemmille, jotka eivät ole päässet vanhempainiltaan ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

47 Mikä merkitys yhteisen ajan viettämisellä on minulle? MITEN VIETÄN AIKAA VANHEMPIENI KANSSA? Mitä yhteinen aika merkitsee äidille ja isälle? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

48 MITEN ÄITI/ISÄ PITÄÄ YHTEYTTÄ KAVEREITTENI VANHEMPIIN? Miksi on tärkeää pitää yhteyttä? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

49 HALUAN, ETTÄ ÄITI/ISÄ OPETTAA MINULLE MURROSIÄSTÄ Missä asioissa haluaisin opastusta äidiltä/isältä? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

50 Mitä lähestyvä murrosikä tuo minulle ja vanhemmilleni? MURROSIKÄ TUO MUKANAAN. ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

51 Miksi tuen ja tiedon saaminen sekä keskusteleminen ovat tärkeitä? MURROSIÄN ILOISTA JA HAASTEISTA KESKUSTELEN Mistä saan tietoa ja tukea murrosikään liittyvistä asioista? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

52 VANHEMMAT ASETTAVAT KOTONANI SÄÄNTÖJÄ JA RAJOJA KUN Miksi rajojen ja sääntöjen asettaminen on tärkeää? ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

53 OLEN ILOINEN KUN ÄITI / ISÄ Yhteinen ilo? VOIN TEHDÄ ÄIDIN/ISÄN ILOISEKSI/TYYTYVÄISEKSI KUN ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus Kehittämis- ja työryhmien

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot