Erikoistumistyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoistumistyöryhmä"

Transkriptio

1 Erikoistumistyöryhmä Työryhmän mietintö Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

2 Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Te olette asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida syyttäjien valtakunnallisen erikoistumisjärjestelmän kehittämistarpeet sekä suunnitella järjestelmän tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa mietintönsä. Helsingissä Leena Metsäpelto puheenjohtaja Jarmo Hirvonen Pihla Keto-Huovinen Jenni Korvenmaa sihteeri Kosti Kurvinen Pia Meri Leena Salovartio Krista Soukola Malla Sunell Jarmo Toivola Mari Valtti sihteeri

3 1 Oppipojasta mestariksi "Ammattikuntajärjestelmään kuului, että itsenäisinä yrittäjinä käsityöammateissa saivat toimia vain mestarit, joille mestarin arvo oli myönnetty heidän suoritettuaan hyväksytyn mestarinäytteen. Mestarin alaisuudessa toimivat kisällit ja oppipojat. Ennen kuin käsityöläinen saattoi päästä mestariksi, hänen oli ensin pestauduttava oppipoikana jonkun mestarin palvelukseen ja harjoiteltava ammattitaitoa. Kun hän oli riittävästi oppinut, mihin kesti yleensä 3 5 vuotta, hän saattoi suorittaa kisällinäytteen ja saada kisällin sekä vuosia myöhemmin mahdollisesti mestarin arvon. Tällä tavoin pyrittiin takaamaan käsityötuotteiden korkea laatu sekä myös ammattitaitojen siirtyminen sukupolvelta toiselle. Ammattikunnan esimiehenä toimi yleensä sen vanhin mestari, oltermanni." (Ote Wikipediasta)

4 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMEKSIANTO Asettamispäätös Työryhmän toiminta SYYTTÄJIEN ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄN NYKYTILA Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kehittyminen Nykyisen järjestelmän vahvuuksia Nykyisen järjestelmän puutteita SYYTTÄJÄN PERUSOSAAMISEN TASO - ERIKOISTUMISEN LÄHTÖTASO Perusosaamisen ja erikoistumisen rajapinta Perusosaamisen vahvistaminen Perusosaamisen vahvistaminen syyttäjälaitoksen strategian kannalta Tavoiteltava perusosaamisen taso SYYTTÄJÄN KEHITYS ERIKOISSYYTTÄJÄKSI ETENEE PORTAITTAIN Erikoistumisen ensimmäinen porras Erikoistumisen toinen porras Erikoistumisen kolmas porras ERIKOISTUVIEN SYYTTÄJIEN JA ERIKOISSYYTTÄJIEN VALINTAKRITEERIT Ensimmäiselle portaalle pääsyn kriteerit Toiselle portaalle pääsyn kriteerit Kolmannelle portaalle pääsyn kriteerit Hakumenettely ja valitsijataho ERIKOISTUMISTA VAATIVAT SYYTTÄJÄN TOIMINNAN OSA-ALUEET Oikeushenkilöiden ja markkinoiden toimintaan liittyvä erikoistumisalue Oikeushenkilöt Markkinoiden toiminta ja kuluttajansuoja Rahanpesu ja rikoshyödyn jäljittäminen Arvonlisäverotus ja muut yritystoimintaan liittyvät verot Yrityssalaisuudet ja IPR-oikeudet Julkissektorin toimintaan liittyvä erikoistumisalue Korruptio ja muut virka- ja luottamusmiesten rikokset Julkissektoriin kohdistuvat petokset ja vakava rahanväärennys Sotilasrikokset Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset Vakava väkivaltarikollisuus sekä lähisuhdeväkivalta ja tähän liittyvät ilmiöt...44

5 Ihmiskauppa ja paritus Lapsikaappaukset Syntymättömän lapsen ja perimän suoja Rikollisilmiöihin ja globalisaatioon liittyvä erikoistumisalue Järjestäytynyt rikollisuus Terrorismi ja radikalisoituminen Kansainväliset rikokset Vedonlyönti ja muu urheiluun liittyvä rikollisuus Vakava huumausaine- ja dopingrikollisuus Laiton maahantulo ja työperäinen ihmiskauppa Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät rikokset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Tuoteturvallisuus- ja terveysrikokset Työturvallisuusrikokset Suuronnettomuudet Merenkulku, ilma- ja raideliikenne Tietoverkot ja niihin liittyvä rikollisuus Tietojärjestelmiin kohdistuvat rikokset Tietojärjestelmissä tapahtuvat rikokset Erityisiin perusoikeuksiin ja prosessioikeuteen liittyvä erikoistumisalue Ihmisoikeudet prosessissa Ilmaisuvapaus (sananvapausrikokset) Uskonto ja perinteet Prosessuaalinen yhdenvertaisuus Euroopan unionin instrumentteihin liittyvät täytäntöönpanotehtävät ERIKOISSYYTTÄJIEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Erikoistuvien ja erikoissyyttäjien sijoittuminen ja juttujako Sijoittuminen Juttujaosta Erikoistuvien ja erikoissyyttäjien toiminnan sisäinen organisointi Erikoissyyttäjäjärjestelmän valtakunnallinen ohjaus SYYTTÄJIEN UUSI ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄ PÄHKINÄNKUORESSA...70

6 4 1. JOHDANTO Syyttäjälaitokselle on vahvistettu toimintalinjat, joihin sisältyvän johtamisen kehittämisen alueen yhtenä osatavoitteena on erikoistuneiden syyttäjien sijoittamisen, tehtävien ja työn toiminnallisen ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää syyttäjien valtakunnallisen erikoistumisjärjestelmän kehittämistarpeiden selvittämistä ja arvioimista sekä tarkoituksenmukaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelemista. Näitä tehtäviä suorittamaan valtakunnansyyttäjä asetti työryhmän. Syyttäjälaitoksen osaamiseen ja sitä kautta erikoistumiseen on ottanut kantaa myös Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä oli valmistella ehdotukset pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi ja kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi. Neuvottelukunta lausuu mietinnössään 1 muun muassa: "Syyttäjälaitoksessa on kehitetty monin tavoin henkilöstön osaamista ja erikoistumista. Suuntautua on voinut joko esimiestehtäviin tai syyttäjän tehtäviin. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kautta on voinut erikoistua esimerkiksi talousrikoksiin tai huumausainerikoksiin taikka kansainvälisiin asioihin. Mahdollisuus erikoistua tiettyihin tehtäviin tai rikoslajeihin on lisännyt toiminnan laatua, syyttäjätehtävien hyvää hallintaa ja rikosvastuun toteutumista. Samalla on luotu henkilökunnalle mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja tuettu sitä myös palkkauksellisesti. Oma koulutustoiminta on tukenut osaamisen kehittämistä. Myös johtamiskoulutukseen on panostettu. Tavoitteena on jatkaa ja syventää edelleen osaamisen kehittämistä vastaamaan työn kasvavia vaatimuksia. Syyttäjälaitos on asiantuntijaorganisaatio, jolta edellytetään normaaleiden perustehtävien hoitamisen ohella pitkälle vietyä erityisosaamista. Erikoistuneiden syyttäjien palveluita tulisi olla alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen saatavilla koko maassa. Syyttäjälaitoksen osaamiset kartoitetaan ja tuloksista muodostetaan syyttäjälaitoksen osaamiskartta. Laaditaan henkilökohtaiset osaamisen kehittämis- ja urapolkusuunnitelmat. Koulutusohjelmat suunnitellaan osaamistarpeita vastaaviksi. Todennettu osaaminen otetaan huippuasiantuntijoiden rekrytoinnin perustaksi. Osaamista tukeva koulutus suunnitellaan yksilölliseksi, nousujohteiseksi 1 OM 16/2013, s

7 5 ja rakentumaan työssä oppimiselle. Asiantuntijuus on yhteistä osaamista. Osaamisen johtaminen on laadukasta ja ennakoivaa." 2. TOIMEKSIANTO 2.1 Asettamispäätös Työryhmän asettamiskirjeen mukaan työryhmän tehtävänä on laatia valtakunnansyyttäjälle erikoistumisjärjestelmän kehittämistä koskevan jatkovalmistelun ja päätöksenteon tueksi mietintö. Mietinnössä työryhmän tulee 1) esittää näkemyksensä siitä, mihin syyttäjätoiminnan osa-alueisiin liittyy erityinen tarve yleisten syyttäjäntehtävien hyvää ja monipuolista hallintaa pidemmälle menevän asiantuntijaosaamisen kehittämiseen. Näitä erikoistumisalueita voidaan määritellä erilaisin perustein. Kysymykseen voisivat tulla esimerkiksi tietyt rikoslajit kuten talous-, huumausaine- tai työrikokset, rikollisuusilmiöt kuten järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa tai korruptio, rikosten tapahtumaympäristöt kuten tietojärjestelmät, merialue tai valtion raja, erityiset suojelukohteet kuten lapset, ympäristö tai luonnonvarat taikka syyttäjäntoimintaan itseensä kuuluvat erityisalueet kuten rikosprosessin tai kansainvälisen yhteistyön erityiskysymykset taikka syyttäjälaitoksen sisäinen koulutus. 2) esittää näkemyksensä siitä, kuinka erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän rakennetta olisi kehitettävä. Erikoistuneiden syyttäjien palveluita tulisi olla saatavilla alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen tasapuolisesti ja riittävästi koko valtakunnan alueella. Järjestelmän olisi oltava joustava, helposti ohjattavissa valtakunnallisen rikollisuustilannekuvan muutosten sitä vaatiessa ja sen toiminnasta olisi saatava helposti tarkoituksenmukaista seurantatietoa. Erikoistuneille syyttäjille itselleen järjestelmä voisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja erikoistumisalueiden mukaisten tehtävien hoitamiseen; esimerkiksi päätoimisesti tai muiden syyttäjäntehtävien ohessa taikka tietyn viraston tai koko valtakunnan alueella. 3) esittää näkemyksensä siitä, kuinka erikoistuneiden syyttäjien osaamisen

8 6 kehittäminen olisi järjestettävä. Erikoistumisjärjestelmän tulisi tarjota osaavan ammattilaisen tason jo saavuttaneille syyttäjille asiantuntijoina edelleen kehittymiseen kannustavia, yksilöllisesti sovittuja urapolkuja, joilla olisi mahdollisuus edetä kyseisen erikoistumisalan huippuasiantuntijaksi. Urapolkunsa puitteissa voisi syyttäjällä olla mahdollisuus erikoistua useammallekin toisiaan tukevalle erikoistumisalueelle. Erikoistumisjärjestelmän tulisi olla ammatillisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto syyttäjälaitoksen tarjoamiin muihin työuralla etenemisen mahdollisuuksiin verrattuna. Asettamiskirjeen mukaan nykyisen avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän mukainen asiajako tai muutkaan nykyiset järjestelyt eivät sido työryhmää edellä tarkoitettuja näkemyksiä esitettäessä. Työssä tulee kuitenkin hyödyntää nykyisestä järjestelmästä saatuja kokemuksia, joita on viimeksi selvitetty vuonna 2011 tehdyn erikoistumiskyselyn (dnro 37/34/11) ja väliraporttinsa antaneen ja edelleen jatkuvan talousrikossyyttäjätoiminnan kehittämishankkeen (dnro 23/34/12) yhteydessä. Työryhmän esittämien kehittämistoimenpiteiden tulisi ensisijaisesti olla toteutettavissa ilman lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. 2.2 Työryhmän toiminta Työryhmä on kokoontunut asettamispäätöksen jälkeen 16 kertaa. Työryhmään ovat kuuluneet valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto (puheenjohtaja), koulutuspäällikkö Pia Meri (VKSV), johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (Salpausselkä), kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell (Helsinki), kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio (Länsi-Uusimaa), valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen (VKSV), kihlakunnansyyttäjä Kosti Kurvinen (Pohjanmaa), kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola (Suomen syyttäjäyhdistys), kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto-Huovinen (Itä-Uusimaa), kihlakunnansyyttäjä Jenni Korvenmaa (Helsinki) ja kihlakunnansyyttäjä Mari Valtti (Helsinki). Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Korvenmaa ja Valtti. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina puolustusvoimien koulutuspäällikköä eversti Hannu Hyppöstä, poliisijohtaja Robin Lardotia, käräjätuomari Jukka Jaakkolaa, asianajaja Jouko Pelkosta, käräjätuomari Antti Vuorenmaata,

9 7 laamanni Tuomas Nurmea, Yleisradion henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Viippolaa, aikuiskasvatustieteilijä Elina Mannista ja valtionsyyttäjä Christer Lundströmiä. Työryhmä on työssään pyrkinyt irtautumaan nykyisestä järjestelmästä samalla kuitenkin peilaten uusia ajatuksia olemassa olevan järjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin. Puheenjohtaja on antanut työryhmän jäsenille kirjallisia välitehtäviä, joilla on pyritty kartoittamaan käytännössä esiin tulleita nykyisen järjestelmän heikkouksia ja vahvuuksia sekä pohjustamaan työryhmän kokouksissa käytävää keskustelua. 3. SYYTTÄJIEN ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄN NYKYTILA 3.1 Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kehittyminen Vuosi 1995 (syyttäjälaitostoimikunnan ideat syyttäjien erikoistumisesta) Vuonna 1995 mietintönsä julkaissut syyttäjälaitostoimikunta halusi lisätä syyttäjien erikoistumista. Erikoistumista pidettiin keinona tehostaa syyttäjille asetettujen kriminaalipoliittisten päämäärien toteutumista ottaen huomioon rikosprosessin oikeudenmukaisuus, taloudellisuus ja nopeus. Toimikunnan käsityksen mukaan talous-, työ-, ympäristö-, virka-, vakavissa huumausaineja erityisesti lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosasioissa syyttäminen edellytti usein syyttäjältä erityistä ammattitaitoa, jonka saavuttaminen oli mahdollista vain erikoistumisella. Erikoistumistarvetta lisäsi sekin, että laajoja ja vaikeita syyteasioita esiintyi suhteellisen harvoin eikä ollut tarkoituksenmukaista järjestää kaikille syyttäjille niiden käsittelyn vaatimaa erikoiskoulutusta. Toimikunta esitti erikoistuneille syyttäjille valtakunnallista toimivaltaa ja heidän vapauttamistaan rutiiniasioista, jotta pitkäjänteinen työskentely laajoissa syyteharkinta-asioissa ja näiden juttujen vaatima yhteydenpito esitutkintaviranomaisten kanssa onnistuisi. Vuosi 1996 (ensimmäiset talousrikossyyttäjät) Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Periaatepäätökseen liittyen syyttäjälaitokseen palkattiin 12 talousrikossyyttäjää kahdeksi

10 8 vuodeksi vuoden 1997 alusta lukien. Määräaikaisista talousrikossyyttäjistä sijoitettiin kihlakunnansyyttäjän nimikkeellä pääkaupunkiseudulle kuusi ja muualle Suomeen kuusi. Heitä ei kuitenkaan tarkoitettu yksinomaan sijoitusyksikköjensä resurssilisäykseksi. Juttujako uusille talousrikossyyttäjille nostettiin uudistuksen keskiöön. Oikeuskansleri antoi asiasta tarkan ohjeen selkeine päämäärineen (Syyttäjäsanomissa nro 1/97). Lisäksi talousrikosasioiden käsittelylle järjestettiin tarkka seuranta raportointivelvollisuuksineen oikeuskanslerinvirastoon sen varmistamiseksi, että talousrikossyyttäjät toimenkuvansa mukaisesti käsittelisivät pääasiassa laajoja ja vaativia talousrikosasioita. Valtioneuvosto on jatkanut toimintaohjelmia, ja viimeisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisen torjuntaohjelma kattaa vuodet Välivuodet Seuraavan kerran ajatus tiettyihin rikostyyppeihin tai tietynlaisiin asioihin erikoistuvista "avainsyyttäjistä" esitettiin syyttäjien jatkokoulutuksesta vuonna 1997 laaditussa suunnitelmassa. Syksyllä 1998 toteutettiin kysely, jossa avainsyyttäjiksi halukkaita syyttäjiä ilmaantui kuitenkin vain niukasti. Asiaa käsiteltiin tämän jälkeen mm. syyttäjäkoulutuksen yhteistyöryhmässä. Vähitellen syyttäjien oma asenne erikoistumiseen muuttui aikaisempaa myönteisemmäksi. Vuosi 2000 (avainsyyttäjien toiminta käynnistetään) Avainsyyttäjien toiminta käynnistettiin vuonna Valtakunnansyyttäjä määräsi kaikkiaan 34 kihlakunnansyyttäjää avainsyyttäjiksi kahdeksalle erikoistumisalueelle, jotka olivat talousrikokset, ympäristörikokset, työrikokset, tietotekniikkarikokset, naisiin ja lapsiin kohdistuvat rikokset, virka- ja sotilasrikokset, merioikeusjutut ja kansainväliset asiat. Avainsyyttäjäryhmien yhdyshenkilöiksi määrättiin valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjä määritteli avainsyyttäjän ja yhdyshenkilönä toimivan valtionsyyttäjän tehtävät päivätyllä ohjeella. Vuonna 2000 tiettyyn rikoslajiin erikoistumista perusteltiin muun ohessa sillä, että eräitä syyteasioita esiintyi niin harvoin, ettei kaikille syyttäjille voinut ker-

11 9 tyä niihin käytännön kokemusta. Vastaavasti eräät rikostyypit esiintyivät vain tietyillä alueilla tai niitä käsiteltiin vain tietyissä oikeuspaikoissa. Näistä syistä kaikille syyttäjille ei ollut tarkoituksenmukaista järjestää niihin liittyvää erityiskoulutusta. Syyttäjälaitoksen niukkojen voimavarojen kannalta pidettiin edullisena, jos poikkeuksellisia syyteasioita voitiin ohjata sellaisten syyttäjien käsiteltäväksi, joilla oli jo valmiiksi niihin liittyvää erityisasiantuntemusta ja kokemusta. Juttuja heidän tuli ajaa oman sijoitusyksikkönsä lisäksi tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Samalla korostettiin sitä, että avainsyyttäjät toimivat oman alansa kouluttajina ja tietolähteinä muille syyttäjille sekä edistävät yhteistyötä erityisalansa sidosryhmien kanssa. Vuosi 2001 (ensimmäiset huume-erikoissyyttäjät) Huumausainerikokset kytkettiin avainsyyttäjäjärjestelmään huumausainerikosten torjunnan tehostamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella vuonna Valtakunnansyyttäjä määräsi alkaen kahden vuoden ajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon yhden valtionsyyttäjän ja paikallisiin syyttäjänvirastoihin seitsemän kihlakunnansyyttäjää huumausainerikosten erikoissyyttäjiksi. Kuten talousrikossyyttäjiä myöskään huumausainerikossyyttäjiä ei tarkoitettu yksinomaan sijoitusyksikköjensä resurssilisäykseksi. Myös heille kuului koulutus- ja neuvontatehtäviä. Erikoissyyttäjien lisäksi valtakunnansyyttäjä nimesi lukien huumausainerikosten avainsyyttäjiksi seitsemän kihlakunnansyyttäjää. Vuosi 2003 (yhteistoiminta-alueet) Avain- ja erikoissyyttäjäpalveluiden järjestämistä on muutettu ja ohjeistettu uudelleen muutaman kerran luvulla. Vuoden 2003 uusi ohjeistus ( ) liittyi syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-alueiden luomiseen. Tällöin erikoistumisalueisiin lisättiin prosessioikeusasiat. Vuosi 2005 (avainsyyttäjätyöryhmä, avain- ja erikoissyyttäjätoiminta osaksi laatuohjausta) Vuonna 2005 valtakunnansyyttäjä asetti työryhmän suunnittelemaan avainsyyttäjäjärjestelmän kehittämistä. Asettamiskirjeen mukaan avainsyyttäjätoi-

12 10 minnan tulee keskeisesti vastata syyttäjäntoimen oikeudellisen laadun kehittämisestä valtakunnallisesti. Tähänastisessa avainsyyttäjätoiminnassa avainsyyttäjien ammattitaidon hyödyntäminen koko syyttäjälaitosta koskevissa asiantuntijatehtävissä oli ollut rajoitettua. Avainsyyttäjätoiminnan alkuvaiheessa pääpaino oli luonnollisesti ollut avainsyyttäjien henkilökohtaisen ammattitaidon nostamisessa. Avainsyyttäjäryhmät olivat myös olleet tehtäväkuvaltaan varsin erilaisia eivätkä ne olleet kaikilta osin yltäneet riittävän korkeaan ammattitaitoon. Varsinaista laatuohjaustehtävää niille ei ollut tähän mennessä edes asetettu. Vuoden 2005 avainsyyttäjätyöryhmä totesi muistiossaan, että syyttäjälaitoksen kokonaisvoimavarat ovat lähitulevaisuudessa syyttäjälaitokselle kuuluviin tehtäviin nähden varsin niukat. Siten varsinaisesta jokapäiväisestä operatiivisesta toiminnasta ei voi merkittävästi siirtää henkilöresursseja oikeudelliseen kehittämistoimintaan. Näin ollen toiminnan tehostuminen tulee ensisijaisesti aikaansaada avainsyyttäjien asiantuntemuksen syventämisen ja toiminnan paremman organisoinnin avulla. Avainsyyttäjien kokonaistyömäärää on tarpeen entistä selkeämmin kohdentaa oikeudellisen laadun kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tämän priorisoinnin vuoksi tulee avainsyyttäjien vastaavasti saada tiettyjä nimenomaisia helpotuksia muiden työtehtävien hoitamisessa. Ellei avainsyyttäjillä ole aidosti mahdollisuutta käyttää osaa työajastaan asiantuntijatehtäviin, uudistuksen tavoitteet eivät tule toteutumaan tarkoitetulla tavalla. Työryhmän näkemyksen mukaan avainsyyttäjän valtakunnalliseen toimenkuvaan voitiin olettaa keskimäärin kohdentuvan noin 20 % vuosittaisesta työajasta. Yksikkötasolla valtakunnallisen toimenkuvan pitää vastaavasti näkyä työnjaossa. Avainsyyttäjällä täytyy olla tarvittaessa mahdollisuus keskittyä kiireellisiin, valtakunnallisesti koko syyttäjälaitoksen intressissä oleviin tehtäviin. Tämä tulee avainsyyttäjän sijoitusyksikön päällikön ottaa huomioon yksikön työnjaossa, koska hänen vastuullaan on avainsyyttäjän toimintamahdollisuuksien turvaaminen yksikkötasolla. Työryhmä totesi myös, että avainsyyttäjien lukumäärää ei ole mahdollista lisätä nykyisestä, vaan avainsyyttäjien määrän tulee olla valtakunnallisesti melko tiukasti rajattu ja avainsyyttäjätehtäviin tulee voida valita parhaat asiantuntijat. Työryhmän ehdotusten perusteella avainsyyttäjien tehtävät eivät sinänsä muuttuneet, mutta erikoistumisen aihealueita yhdisteltiin uudestaan: huu-

13 11 mausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus; henkilöön kohdistuvat rikokset, tietotekniikkarikokset ja sananvapausrikokset; työ-, virka- ja korruptiorikokset; ympäristö- ja luonnonvararikokset sekä kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa. Kaikki avainsyyttäjien tehtävät julistettiin uudelleen haettaviksi. Hakijoita oli yhteensä 58 ja vuoden 2006 alkupuolella valtakunnansyyttäjä määräsi heistä 29 uusiksi avainsyyttäjiksi. Avainsyyttäjätoiminta liitettiin osaksi syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmää ja valtakunnansyyttäjä antoi avainsyyttäjäryhmille työjärjestyksen. Vuosi 2007 (syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, yhteyssyyttäjät) Syyttäjälaitoksen organisaatio uudistettiin Uudet suuremmat yksiköt loivat aiempaa paremmat edellytykset avainsyyttäjäjärjestelmän kehittämiselle. Uusien syyttäjänvirastojen perustamisen yhtenä tavoitteena oli edistää edellytyksiä ammatilliseen erikoistumiseen. Yksiköissä nähtiin nyt olevan entistä laajemmat mahdollisuudet järjestää varsinaista avainsyyttäjätoimintaa kevyempi osittainen erikoistuminen ja siihen sisältyvä oman ammattitaidon syventäminen. Tässä toiminnassa mukana olevat syyttäjät muodostavat samalla luonnollisen koulutuksen kohderyhmän ja potentiaalisen rekrytointipohjan avainsyyttäjätehtäviin. Valtakunnansyyttäjän edelleen voimassa olevan ohjeen (VKS:2007:6 Avainsyyttäjätoiminnan kehittäminen) mukaan valtakunnallista avainsyyttäjätoimintaa tukevan yksikkökohtaisen erikoistumisen järjestäminen on virastojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden vastuulla. Syyttäjänvirastojen vastuulla on myös varmistua siitä, että avainsyyttäjätoiminnan tuloksia hyödynnetään tehokkaasti. Tämä edellyttää muun ohella sitä, että virastoilla on riittävä valmius tehokkaaseen tiedonkulkuun avainsyyttäjäryhmien ja virastojen välillä. Syyttäjänvirastot ohjeistettiin nimeämään ja ylläpitämään luetteloa niistä syyttäjistä, jotka vastaavat virastossa yhteydenpidosta kuhunkin avainsyyttäjäryhmään ja syventävät omaa osaamistaan tästä avainsyyttäjäryhmän vastuualueesta tai sen osasta, ellei virastossa ole jo sanotun ryhmän avainsyyttäjää tai vastaavaa erikoissyyttäjää.

14 12 Vuosi 2008 (avainsyyttäjäryhmäjaon tarkastaminen, ensimmäiset erikoissyyttäjät erityisesti henkilöön kohdistuviin rikoksiin) Avainsyyttäjätoiminta organisoitiin seitsemään ryhmään alkaen. Samassa yhteydessä erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset -avainsyyttäjäryhmä korvattiin erikoissyyttäjän aseman omaavilla syyttäjillä, jotka toimivat avainsyyttäjäryhmän tapaan kuten huumausainerikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjät ja talousrikossyyttäjät. Tällöin luotu ryhmäjako on voimassa edelleen (syyttäjien nykyinen lukumäärä): 1) Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 13 erikoissyyttäjää) 2) Talousrikosasiat (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 38 erikoissyyttäjää) 3) Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 5 erikoissyyttäjää) 4) Tietotekniikka- ja sananvapausrikokset sekä rasistiset ja muut viharikokset (4 avainsyyttäjää) 5) Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset (5 avainsyyttäjää) 6) Ympäristö- ja luonnonvararikokset (5 avainsyyttäjää) 7) Kansainväliset asiat (4 avainsyyttäjää); prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa (3 avainsyyttäjää) Erikoissyyttäjän ja avainsyyttäjän toimenkuvat eroavat toisistaan siinä, että erikoissyyttäjän juttukanta muodostuu pääasiallisesti hänen erikoistumisalansa jutuista, kun taas avainsyyttäjät hoitavat oman juttutyyppinsä lisäksi sijoitusvirastonsa tavallista juttukantaa. Koulutusvelvollisuuden ja syyttäjien neuvontavelvollisuuden osalta toimenkuvissa ei ole eroa.

15 13 Vuosi 2009 (syyttäjälaitoksen laatuohjauksen kehittäminen) Muuttuva toimintaympäristö, uudet ammatilliset haasteet ja resurssien niukkuus antoivat aiheen tarkastella syyttäjälaitoksen laatuohjauksen toimivuutta entistä tarkemmin jo vuonna Erikois- ja avainsyyttäjätoimintaan tehtiin päivätyllä valtakunnansyyttäjän antamalla asiakirjalla joitakin tarkennuksia. Koska syyttäjä joutuu rikosvastuun toteuttamiseksi puuttumaan varsin voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksiin, syyttäjätoiminnalle tuli asettaa sangen korkeat ammattitaitoa ja oikeudellista laatua koskevat vaatimukset. Syyttäjäntoiminnassa yhdenmukaisuus on keskeinen tavoite, ja valtakunnallisesti kattavalla erikois- ja avainsyyttäjätoiminnalla on erityisen hyvät edellytykset yhdenmukaiseen menettelyyn ohjaamiseen. Lisäksi erikoisja avainsyyttäjien koulutuksellista roolia tehostettiin entisestään. Ryhmien tuli jatkossa suunnitella toimintansa tukemaan kaksivuotista koulutusohjelmaa. Ryhmien tuottama tieto osaamisvajeista ja koulutustarpeista tuli ottaa huomioon rakennettaessa koulutusohjelmaa yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen kanssa. Kehitysvaiheiden arviointia Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä on kehittynyt nykytilaansa vaiheittain ja pistemäisesti ilman kokonaisvaltaista suunnittelua. Toisaalta tällainen suunnittelu olisi ollut pitkäjänteisesti vaikeatakin syyttäjälaitoksen organisaation suurten muutosten pyörteissä. Myös järjestelmän kehittämistä ohjaava strategia on puuttunut. Alun perin avainsyyttäjät, jotka olivat "osatoimisia" erikoissyyttäjiä, tarkoitettiin välivaiheen ratkaisuksi siten, että syyttäjälaitoksen resurssien lisääntyessä siirryttäisiin vähitellen avainsyyttäjistä parempipalkkaisiin ja päätoimisiin erikoissyyttäjiin. Myöskään avain - ja erikoissyyttäjien osaamisen suhdetta runkosyyttäjien osaamistasoon ei ole mietitty. Erikoissyyttäjien erikoistumisalat ja määrät eivät ole kaikilta osin perustuneet syyttäjälaitoksen erikoisosaamistarpeiden kokonaisvaltaiseen arviointiin, vaan siihen ovat pikemminkin vaikuttaneet syyttäjälaitoksen kulloisetkin resurssit. Erikoistumisen huomioimisella syyttäjien vuonna 2006 uudistetussa palkkausjärjestelmässä voidaan päätellä olleen vaikutusta esimerkiksi avainsyyttäjien määrän vähenemiseen samana vuonna.

16 14 Toisaalta on havaittavissa, että erikoistumistarpeen pääasiallisin syy, niukkojen syyttäjäresurssien järkevä käyttö työn laadusta tinkimättä, on säilynyt läpi järjestelmän kehitysvaiheiden samana. 3.2 Nykyisen järjestelmän vahvuuksia 2 Työryhmä on asiantuntijakuulemisten, vuonna 2011 tehdyn avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän arviointikyselyn, Elina Mannisen aiheesta tekemän pro gradu -tutkielman 3 ja työryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella listannut nykyisen erikoistumisjärjestelmän vahvuuksia. 1. Syyttäjien erikoistuminen on nostanut sekä erikoistuneiden syyttäjien omaa että kaikkien muidenkin syyttäjien ammatillista osaamista, työn laatua ja taloudellisuutta. Koko syyttäjäorganisaation asiantuntijuus on kehittynyt. Raudanluja osaaminen vaikuttaa myönteisesti syyttäjälaitoksen julkisuuskuvaan. 2. Avain- ja erikoissyyttäjien työn jälki on pääsääntöisesti laadukasta ja toiminta pääkäsittelyssä selkeää ja johdonmukaista. Erikoistuminen on merkittävästi parantanut pääkäsittelyjen valmistelua yhdessä tuomioistuimen kanssa, asiaesittelyjen laatua, todistelun esittämistä ja keskittymistä olennaisiin asioihin pääkäsittelyssä. Avain- ja erikoissyyttäjät tuovat pääkäsittelykeskusteluun oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuuden sekä huolehtivat tiedotusvälineiden tiedontarpeesta. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä on parantanut esitutkintayhteistyön laatua. 3. Avain- ja erikoissyyttäjät keräävät ja jakavat asiantuntijuutta. Tehokkaiksi jakamisen keinoiksi ovat osoittautuneet koulutus, neuvontapalvelu, parisyyttäjyys ja tutorointi/mentorointi. Asiantuntijuutta jaettaessa myös erikoistuneen syyttäjän oma ammattitaito kehittyy. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä tukee yksittäisen syyttäjän ja koko organisaation asiantuntijuuden kehittämistä. 2 Jokainen vahvuus on kirjattu, vaikka sitä olisi kannattanut vain yksi työryhmän jäsenistä. 3 Erikoistunut asiantuntijuus - syyttäjien erikoistuminen pääkaupunkiseudun syyttäjänvirastoissa, Helsingin yliopisto, yleinen ja aikuiskasvatustiede, kesäkuu 2012

17 15 4. Avain- ja erikoissyyttäjille on koulutustarjontaa omassa organisaatiossa, sidosryhmissä ja myös ulkomailla. 5. Avain- ja erikoissyyttäjät osallistuvat erilaisiin hankkeisiin ja kehitystyöhön yhdessä omien sidosryhmiensä kanssa. 6. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävien määräaikaisuus motivoi erikoistuneet syyttäjät ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä kouluttautumaan lisää. Urakehityksen alkuvaiheessa oleville syyttäjille määräaikaisuus antaa toivoa urakehitysmahdollisuudesta syyttäjälaitoksen sisällä. 7. Avain- ja erityisesti erikoissyyttäjien tehtävät ovat palkkauksellisesti houkuttelevia. 8. Erikoistumista on lähtökohtaisesti oikeilla aihealueilla. 9. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen, hakeutumiseen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen. 10. Avain- ja erikoissyyttäjäryhmien kokoukset ja sähköpostiringit ovat suuria vahvuuksia. Ryhmässä yksilön asiantuntemus tulee ryhmän hyödynnettäväksi ja ryhmän asiantuntijuus puolestaan yksilön hyödynnettäväksi. Ryhmän jäsenet jakavat toisilleen kokemuksia, ajatuksia ja tietoa, joka kumuloituu ryhmässä. Ryhmän jäsenet tuovat ryhmän käyttöön toisiaan täydentävää asiantuntijuutta, johon yksilöt voivat toiminnassaan tukeutua. Lisäksi ryhmässä kehittyy metatietoa (= mitä tietoa organisaatiossa on) ryhmän jäsenten asiantuntijuudesta. Joskus ryhmässä onnistutaan luomaan myös uutta tietoa ja kehittämään toimintaa. 3.3 Nykyisen järjestelmän puutteita 4 Työryhmä on asiantuntijakuulemisten, vuonna 2011 tehdyn avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän arviointikyselyn, Elina Mannisen aiheesta tekemän pro gradu -tutkielman 5 ja työryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella listannut nykyisen erikoistumisjärjestelmän puutteita. Lisäksi on avainsyyttäjäryh- 4 Jokainen puute on kirjattu, vaikka sen kannalla olisi ollut vain yksi työryhmän jäsenistä. 5 Erikoistunut asiantuntijuus - syyttäjien erikoistuminen pääkaupunkiseudun syyttäjänvirastoissa, Helsingin yliopisto, yleinen ja aikuiskasvatustiede, kesäkuu 2012

18 16 mille tehdyn kyselyn perusteella selvitetty sitä, miten heidän osaamistaan käytännössä hyödynnetään, esimerkiksi juttujaolla ja varaamalla työaikaa muille avainsyyttäjätehtäville. 1. Avain- ja erikoissyyttäjien valintamenettely ei ole läpinäkyvä, koska selkeät ja yksiselitteiset valintakriteerit puuttuvat. Valintatilanteessa hakijoiden osaamista ja työn laatua ei kontrolloida läpinäkyvällä tavalla ja etukäteen tiedossa olevilla kriteereillä. Näin ollen tehtävämääräyksen voi saada hyvin vaihtelevilla tiedoilla ja taidoilla. Tarvittavia tietoja (käydyt koulutukset), kokemusta (kuinka pitkä kokemus tietynlaisesta juttukannasta, miten paljon osallistunut aihealueen parisyyttäjäjuttuihin), kouluttajataitoja ja viranomaisyhteistyötaitoja ei ole missään määritelty. Valintakriteerien puuttumisesta on seurauksena se, että parhaat kunkin aihealueen osaajat eivät välttämättä tule valituiksi. 2. Avain- ja erikoissyyttäjätehtäviin päästään ilman urasuunnittelua. Syyttäjälaitokseen rekrytoidulle syyttäjälle ei ole tarjolla yksilöllisesti sovittua urapolkua, jota pitkin olisi mahdollista edetä tietyn erikoistumisalan huippuasiantuntijaksi. 3. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävät ovat työnkuvaltaan ja palkkauksellisesti porrastamattomia. Suhteellisen kokematon syyttäjä, joka on saanut erikoissyyttäjämääräyksen, rinnastuu tehtäviensä vaativuudelta ja palkkauksellisesti vuosikausia erikoissyyttäjänä toimineeseen huomattavasti kokeneempaan ja osaavampaan syyttäjään. Tällainen järjestelmä ei turvaa riittävää erikoisosaamisen tasoa eikä täytä oikeudenmukaisen palkkauksen vaatimuksia. 4. Jaottelu erikoissyyttäjiin, avainsyyttäjiin, yhteydenpidosta vastaaviin syyttäjiin ja muihin erikoistehtäviin (sotilasrikossyyttäjät, poliisirikosten tutkinnanjohtajat, tutorit) on sekava ja vaikeasti hahmotettava. Tämän lisäksi joissakin syyttäjäyksiköissä on ns. osatoimisia erikoissyyttäjiä ja erilaisia erikoissyyttäjien aihealueille rakennettuja tiimejä. 5. Avain- ja erikoissyyttäjien rekrytointipohja on liian kapea, koska valtakunnallinen hakumenettely puuttuu. Näihin tehtäviin voi hakea ja voidaan valita vain tehtävän sijoituspaikan syyttäjänvirastossa vakituisessa virassa oleva

19 17 kihlakunnansyyttäjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erikoistuneen huippuasiantuntijan tehtävään ei välttämättä saada ammattitaidoltaan, tiedoiltaan ja motivaatioltaan parasta henkilöä. 6. Tietyn aihealueen erikoissyyttäjyyttä pidetään tehtävämääräysten määräaikaisuudesta huolimatta lopullisena, koska erikoissyyttäjän urakiertomahdollisuus syyttäjälaitoksen sisällä puuttuu. Siirtymistä erikoissyyttäjän tehtävästä johtamistehtäviin on käytännössä tapahtunut muutaman kerran, mutta siirtyminen toisen aihealueen erikoissyyttäjäksi on harvinaista. Riski siitä, että samassa erikoistehtävässä joutuu käytännön syistä olemaan eläkkeeseen saakka, aiheuttaa pahimmassa tapauksessa työn mielekkyyden katoamisen ja parhaimpien erikoisosaajien siirtymisen pois syyttäjälaitoksen palveluksesta. Näky tietylle erikoistumisalalle "jämähtämisestä" ei myöskään edistä työssä jaksamista. Joustamaton ja luutunut erikoistumisjärjestelmä, joka käytännössä ohjaa myös yksittäisen syyttäjän palkkakehitystä, ei lisää syyttäjälaitoksen kiinnostavuutta työnantajana syyttäjänuraa muutoin varteenotettavana vaihtoehtona pitävien nuorten lakimiesten silmissä. 7. Erikoissyyttäjän osaaminen muuttuu erikoistumisen edetessä kapea-alaiseksi muiden aihealueiden kuin hänen omansa osalta eli laaja-alainen asiantuntijuus kaventuu. Tämä osaltaan heikentää edellisessä kohdassa kuvattua urakiertomahdollisuutta syyttäjälaitoksen sisällä sekä voi vaikuttaa kielteisesti työn mielekkyyteen. Asiantuntijuuden kaventumisen vuoksi on erittäin ongelmallista, jos erikoistuminen on alkanut liian varhaisessa vaiheessa syyttäjän uraa. 8. Avain- ja erikoissyyttäjän osaamisen kontrollointi erikoistumisen edetessä on puutteellista. Onko erikoistunut syyttäjä onnistunut ammattitaitonsa ja työtapojensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Onko erikoistuneella syyttäjällä tehtävänsä onnistuneen hoitamisen välttämättä edellyttämät vuorovaikutustaidot? Avain- ja erikoissyyttäjien lähiesimiehet eivät aina seuraa avain- ja erikoissyyttäjän osaamisen kehittymistä eivätkä kerää tähän liittyviä havaintoja tärkeimmiltä sidosryhmiltä. Erityisesti esitutkintayhteistyötaidot ja -tavat vaatisivat nykyistä tarkempaa seurantaa, koska erikoissyyttäjän juttukannan menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista ja korkeatasoista yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa. Puutteellisesti tehty esitutkintayhteistyö

20 18 heijastuu rikosketjun kaikissa myöhemmissä vaiheissa syyteharkinnasta aina viimeisimmän muutoksenhakutuomioistuimen käsittelyyn saakka. Myöskään erikoissyyttäjän salityöskentelytaitojen kehittymistä ei käytännössä seurata. 9. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävien valtakunnallista luonnetta ja vaativuutta ei syyttäjänvirastoissa ymmärretä taikka hyväksytä. Suurimmat puutteet löytyvät suhtautumisessa avainsyyttäjyyteen. Avainsyyttäjien erikoistumista tukevaa juttujakoa ei kaikissa syyttäjänvirastoissa noudateta. Avainsyyttäjille ei suoda juttujaosta vapautettua työaikaa heille kuuluvien muiden erikoistehtävien hoitamiselle. Avainsyyttäjän tehtäviä pidetään "syyttäjän vapaaehtoisesti haalimina erityistehtävinä, jotka lisäävät muiden syyttäjien työmäärää". Näin ollen avainsyyttäjärooteliin kuuluvat muut tehtävät kuin juttujen ajamisen avainsyyttäjät joutuvat käytännössä hoitamaan omalla ajallaan. 10. Jotkut avain- ja erikoissyyttäjäryhmien vetäjinä toimivat valtionsyyttäjät eivät näytä tunnistavan merkittävää rooliaan ja vastuutaan ryhmästä, eivätkä ole riittävän motivoituneita tehtävään. Lisäksi heidän nimikkoryhmänsä aihealuetta koskeva oma osaamisensa on rajallista verrattuna ryhmän sisäiseen osaamiseen. Myös valtionsyyttäjien ja erikoissyyttäjien välistä juttujakoa pidetään epäselvänä. Valtionsyyttäjien vähäisestä lukumäärästä ja heidän muiden tehtäviensä määrästä johtuen erikoissyyttäjät joutuvat silloin tällöin ajamaan niitä yhteiskunnan kannalta merkittävimpiä juttuja, jotka on laissa tarkoitettu valtionsyyttäjien ajettaviksi. 11. Asiantuntijuuden jakamisessa ryhmän jäsenten kesken ja ryhmästä ulospäin on ongelmia. Myös syyttäjäparitoiminnassa on vielä puutteita. Ryhmän tärkeä tehtävä on myös syyttämiskäytännön yhdenmukaistaminen. Jotta ryhmä saisi tämän tehtävän täyttämiseksi riittävästi tietoa runkosyyttäjien käytännöistä, tiedon liikkumista näiltä syyttäjiltä ryhmän suuntaan pitäisi vahvistaa. 12. Avain- ja erikoissyyttäjäryhmien väliltä puuttuu dynaaminen päällekkäisyys, yhteistoiminta ja yhteiset koulutustilaisuudet. Myös kahden tai useamman eri aihealueen avain- ja erikoissyyttäjän määrääminen syyttäjäpariksi samaan juttuun on harvinaista.

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet 1.9.2010-28.2.2011

1 Yleistä. 2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet 1.9.2010-28.2.2011 Syyttäjien palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin 8 päivänä joulukuuta 2010 oikeusministeriön, Valtakunnansyyttäjänviraston ja Julkisen alan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet

2 Vaativuuden arviointijärjestelmä ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa syyttäjälaitoksessa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin 20 päivänä huhtikuuta 2006 oikeusministeriön ja Julkisen alan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot