Erikoistumistyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoistumistyöryhmä"

Transkriptio

1 Erikoistumistyöryhmä Työryhmän mietintö Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

2 Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Te olette asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida syyttäjien valtakunnallisen erikoistumisjärjestelmän kehittämistarpeet sekä suunnitella järjestelmän tarkoituksenmukaiset kehittämistoimenpiteet. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa mietintönsä. Helsingissä Leena Metsäpelto puheenjohtaja Jarmo Hirvonen Pihla Keto-Huovinen Jenni Korvenmaa sihteeri Kosti Kurvinen Pia Meri Leena Salovartio Krista Soukola Malla Sunell Jarmo Toivola Mari Valtti sihteeri

3 1 Oppipojasta mestariksi "Ammattikuntajärjestelmään kuului, että itsenäisinä yrittäjinä käsityöammateissa saivat toimia vain mestarit, joille mestarin arvo oli myönnetty heidän suoritettuaan hyväksytyn mestarinäytteen. Mestarin alaisuudessa toimivat kisällit ja oppipojat. Ennen kuin käsityöläinen saattoi päästä mestariksi, hänen oli ensin pestauduttava oppipoikana jonkun mestarin palvelukseen ja harjoiteltava ammattitaitoa. Kun hän oli riittävästi oppinut, mihin kesti yleensä 3 5 vuotta, hän saattoi suorittaa kisällinäytteen ja saada kisällin sekä vuosia myöhemmin mahdollisesti mestarin arvon. Tällä tavoin pyrittiin takaamaan käsityötuotteiden korkea laatu sekä myös ammattitaitojen siirtyminen sukupolvelta toiselle. Ammattikunnan esimiehenä toimi yleensä sen vanhin mestari, oltermanni." (Ote Wikipediasta)

4 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMEKSIANTO Asettamispäätös Työryhmän toiminta SYYTTÄJIEN ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄN NYKYTILA Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kehittyminen Nykyisen järjestelmän vahvuuksia Nykyisen järjestelmän puutteita SYYTTÄJÄN PERUSOSAAMISEN TASO - ERIKOISTUMISEN LÄHTÖTASO Perusosaamisen ja erikoistumisen rajapinta Perusosaamisen vahvistaminen Perusosaamisen vahvistaminen syyttäjälaitoksen strategian kannalta Tavoiteltava perusosaamisen taso SYYTTÄJÄN KEHITYS ERIKOISSYYTTÄJÄKSI ETENEE PORTAITTAIN Erikoistumisen ensimmäinen porras Erikoistumisen toinen porras Erikoistumisen kolmas porras ERIKOISTUVIEN SYYTTÄJIEN JA ERIKOISSYYTTÄJIEN VALINTAKRITEERIT Ensimmäiselle portaalle pääsyn kriteerit Toiselle portaalle pääsyn kriteerit Kolmannelle portaalle pääsyn kriteerit Hakumenettely ja valitsijataho ERIKOISTUMISTA VAATIVAT SYYTTÄJÄN TOIMINNAN OSA-ALUEET Oikeushenkilöiden ja markkinoiden toimintaan liittyvä erikoistumisalue Oikeushenkilöt Markkinoiden toiminta ja kuluttajansuoja Rahanpesu ja rikoshyödyn jäljittäminen Arvonlisäverotus ja muut yritystoimintaan liittyvät verot Yrityssalaisuudet ja IPR-oikeudet Julkissektorin toimintaan liittyvä erikoistumisalue Korruptio ja muut virka- ja luottamusmiesten rikokset Julkissektoriin kohdistuvat petokset ja vakava rahanväärennys Sotilasrikokset Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset Vakava väkivaltarikollisuus sekä lähisuhdeväkivalta ja tähän liittyvät ilmiöt...44

5 Ihmiskauppa ja paritus Lapsikaappaukset Syntymättömän lapsen ja perimän suoja Rikollisilmiöihin ja globalisaatioon liittyvä erikoistumisalue Järjestäytynyt rikollisuus Terrorismi ja radikalisoituminen Kansainväliset rikokset Vedonlyönti ja muu urheiluun liittyvä rikollisuus Vakava huumausaine- ja dopingrikollisuus Laiton maahantulo ja työperäinen ihmiskauppa Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät rikokset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Tuoteturvallisuus- ja terveysrikokset Työturvallisuusrikokset Suuronnettomuudet Merenkulku, ilma- ja raideliikenne Tietoverkot ja niihin liittyvä rikollisuus Tietojärjestelmiin kohdistuvat rikokset Tietojärjestelmissä tapahtuvat rikokset Erityisiin perusoikeuksiin ja prosessioikeuteen liittyvä erikoistumisalue Ihmisoikeudet prosessissa Ilmaisuvapaus (sananvapausrikokset) Uskonto ja perinteet Prosessuaalinen yhdenvertaisuus Euroopan unionin instrumentteihin liittyvät täytäntöönpanotehtävät ERIKOISSYYTTÄJIEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Erikoistuvien ja erikoissyyttäjien sijoittuminen ja juttujako Sijoittuminen Juttujaosta Erikoistuvien ja erikoissyyttäjien toiminnan sisäinen organisointi Erikoissyyttäjäjärjestelmän valtakunnallinen ohjaus SYYTTÄJIEN UUSI ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄ PÄHKINÄNKUORESSA...70

6 4 1. JOHDANTO Syyttäjälaitokselle on vahvistettu toimintalinjat, joihin sisältyvän johtamisen kehittämisen alueen yhtenä osatavoitteena on erikoistuneiden syyttäjien sijoittamisen, tehtävien ja työn toiminnallisen ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää syyttäjien valtakunnallisen erikoistumisjärjestelmän kehittämistarpeiden selvittämistä ja arvioimista sekä tarkoituksenmukaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelemista. Näitä tehtäviä suorittamaan valtakunnansyyttäjä asetti työryhmän. Syyttäjälaitoksen osaamiseen ja sitä kautta erikoistumiseen on ottanut kantaa myös Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä oli valmistella ehdotukset pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi ja kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi. Neuvottelukunta lausuu mietinnössään 1 muun muassa: "Syyttäjälaitoksessa on kehitetty monin tavoin henkilöstön osaamista ja erikoistumista. Suuntautua on voinut joko esimiestehtäviin tai syyttäjän tehtäviin. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kautta on voinut erikoistua esimerkiksi talousrikoksiin tai huumausainerikoksiin taikka kansainvälisiin asioihin. Mahdollisuus erikoistua tiettyihin tehtäviin tai rikoslajeihin on lisännyt toiminnan laatua, syyttäjätehtävien hyvää hallintaa ja rikosvastuun toteutumista. Samalla on luotu henkilökunnalle mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja tuettu sitä myös palkkauksellisesti. Oma koulutustoiminta on tukenut osaamisen kehittämistä. Myös johtamiskoulutukseen on panostettu. Tavoitteena on jatkaa ja syventää edelleen osaamisen kehittämistä vastaamaan työn kasvavia vaatimuksia. Syyttäjälaitos on asiantuntijaorganisaatio, jolta edellytetään normaaleiden perustehtävien hoitamisen ohella pitkälle vietyä erityisosaamista. Erikoistuneiden syyttäjien palveluita tulisi olla alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen saatavilla koko maassa. Syyttäjälaitoksen osaamiset kartoitetaan ja tuloksista muodostetaan syyttäjälaitoksen osaamiskartta. Laaditaan henkilökohtaiset osaamisen kehittämis- ja urapolkusuunnitelmat. Koulutusohjelmat suunnitellaan osaamistarpeita vastaaviksi. Todennettu osaaminen otetaan huippuasiantuntijoiden rekrytoinnin perustaksi. Osaamista tukeva koulutus suunnitellaan yksilölliseksi, nousujohteiseksi 1 OM 16/2013, s

7 5 ja rakentumaan työssä oppimiselle. Asiantuntijuus on yhteistä osaamista. Osaamisen johtaminen on laadukasta ja ennakoivaa." 2. TOIMEKSIANTO 2.1 Asettamispäätös Työryhmän asettamiskirjeen mukaan työryhmän tehtävänä on laatia valtakunnansyyttäjälle erikoistumisjärjestelmän kehittämistä koskevan jatkovalmistelun ja päätöksenteon tueksi mietintö. Mietinnössä työryhmän tulee 1) esittää näkemyksensä siitä, mihin syyttäjätoiminnan osa-alueisiin liittyy erityinen tarve yleisten syyttäjäntehtävien hyvää ja monipuolista hallintaa pidemmälle menevän asiantuntijaosaamisen kehittämiseen. Näitä erikoistumisalueita voidaan määritellä erilaisin perustein. Kysymykseen voisivat tulla esimerkiksi tietyt rikoslajit kuten talous-, huumausaine- tai työrikokset, rikollisuusilmiöt kuten järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa tai korruptio, rikosten tapahtumaympäristöt kuten tietojärjestelmät, merialue tai valtion raja, erityiset suojelukohteet kuten lapset, ympäristö tai luonnonvarat taikka syyttäjäntoimintaan itseensä kuuluvat erityisalueet kuten rikosprosessin tai kansainvälisen yhteistyön erityiskysymykset taikka syyttäjälaitoksen sisäinen koulutus. 2) esittää näkemyksensä siitä, kuinka erikoistuneiden syyttäjien järjestelmän rakennetta olisi kehitettävä. Erikoistuneiden syyttäjien palveluita tulisi olla saatavilla alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen tasapuolisesti ja riittävästi koko valtakunnan alueella. Järjestelmän olisi oltava joustava, helposti ohjattavissa valtakunnallisen rikollisuustilannekuvan muutosten sitä vaatiessa ja sen toiminnasta olisi saatava helposti tarkoituksenmukaista seurantatietoa. Erikoistuneille syyttäjille itselleen järjestelmä voisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja erikoistumisalueiden mukaisten tehtävien hoitamiseen; esimerkiksi päätoimisesti tai muiden syyttäjäntehtävien ohessa taikka tietyn viraston tai koko valtakunnan alueella. 3) esittää näkemyksensä siitä, kuinka erikoistuneiden syyttäjien osaamisen

8 6 kehittäminen olisi järjestettävä. Erikoistumisjärjestelmän tulisi tarjota osaavan ammattilaisen tason jo saavuttaneille syyttäjille asiantuntijoina edelleen kehittymiseen kannustavia, yksilöllisesti sovittuja urapolkuja, joilla olisi mahdollisuus edetä kyseisen erikoistumisalan huippuasiantuntijaksi. Urapolkunsa puitteissa voisi syyttäjällä olla mahdollisuus erikoistua useammallekin toisiaan tukevalle erikoistumisalueelle. Erikoistumisjärjestelmän tulisi olla ammatillisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto syyttäjälaitoksen tarjoamiin muihin työuralla etenemisen mahdollisuuksiin verrattuna. Asettamiskirjeen mukaan nykyisen avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän mukainen asiajako tai muutkaan nykyiset järjestelyt eivät sido työryhmää edellä tarkoitettuja näkemyksiä esitettäessä. Työssä tulee kuitenkin hyödyntää nykyisestä järjestelmästä saatuja kokemuksia, joita on viimeksi selvitetty vuonna 2011 tehdyn erikoistumiskyselyn (dnro 37/34/11) ja väliraporttinsa antaneen ja edelleen jatkuvan talousrikossyyttäjätoiminnan kehittämishankkeen (dnro 23/34/12) yhteydessä. Työryhmän esittämien kehittämistoimenpiteiden tulisi ensisijaisesti olla toteutettavissa ilman lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. 2.2 Työryhmän toiminta Työryhmä on kokoontunut asettamispäätöksen jälkeen 16 kertaa. Työryhmään ovat kuuluneet valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto (puheenjohtaja), koulutuspäällikkö Pia Meri (VKSV), johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (Salpausselkä), kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell (Helsinki), kihlakunnansyyttäjä Leena Salovartio (Länsi-Uusimaa), valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen (VKSV), kihlakunnansyyttäjä Kosti Kurvinen (Pohjanmaa), kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola (Suomen syyttäjäyhdistys), kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto-Huovinen (Itä-Uusimaa), kihlakunnansyyttäjä Jenni Korvenmaa (Helsinki) ja kihlakunnansyyttäjä Mari Valtti (Helsinki). Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Korvenmaa ja Valtti. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina puolustusvoimien koulutuspäällikköä eversti Hannu Hyppöstä, poliisijohtaja Robin Lardotia, käräjätuomari Jukka Jaakkolaa, asianajaja Jouko Pelkosta, käräjätuomari Antti Vuorenmaata,

9 7 laamanni Tuomas Nurmea, Yleisradion henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Viippolaa, aikuiskasvatustieteilijä Elina Mannista ja valtionsyyttäjä Christer Lundströmiä. Työryhmä on työssään pyrkinyt irtautumaan nykyisestä järjestelmästä samalla kuitenkin peilaten uusia ajatuksia olemassa olevan järjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin. Puheenjohtaja on antanut työryhmän jäsenille kirjallisia välitehtäviä, joilla on pyritty kartoittamaan käytännössä esiin tulleita nykyisen järjestelmän heikkouksia ja vahvuuksia sekä pohjustamaan työryhmän kokouksissa käytävää keskustelua. 3. SYYTTÄJIEN ERIKOISTUMISJÄRJESTELMÄN NYKYTILA 3.1 Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän kehittyminen Vuosi 1995 (syyttäjälaitostoimikunnan ideat syyttäjien erikoistumisesta) Vuonna 1995 mietintönsä julkaissut syyttäjälaitostoimikunta halusi lisätä syyttäjien erikoistumista. Erikoistumista pidettiin keinona tehostaa syyttäjille asetettujen kriminaalipoliittisten päämäärien toteutumista ottaen huomioon rikosprosessin oikeudenmukaisuus, taloudellisuus ja nopeus. Toimikunnan käsityksen mukaan talous-, työ-, ympäristö-, virka-, vakavissa huumausaineja erityisesti lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosasioissa syyttäminen edellytti usein syyttäjältä erityistä ammattitaitoa, jonka saavuttaminen oli mahdollista vain erikoistumisella. Erikoistumistarvetta lisäsi sekin, että laajoja ja vaikeita syyteasioita esiintyi suhteellisen harvoin eikä ollut tarkoituksenmukaista järjestää kaikille syyttäjille niiden käsittelyn vaatimaa erikoiskoulutusta. Toimikunta esitti erikoistuneille syyttäjille valtakunnallista toimivaltaa ja heidän vapauttamistaan rutiiniasioista, jotta pitkäjänteinen työskentely laajoissa syyteharkinta-asioissa ja näiden juttujen vaatima yhteydenpito esitutkintaviranomaisten kanssa onnistuisi. Vuosi 1996 (ensimmäiset talousrikossyyttäjät) Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Periaatepäätökseen liittyen syyttäjälaitokseen palkattiin 12 talousrikossyyttäjää kahdeksi

10 8 vuodeksi vuoden 1997 alusta lukien. Määräaikaisista talousrikossyyttäjistä sijoitettiin kihlakunnansyyttäjän nimikkeellä pääkaupunkiseudulle kuusi ja muualle Suomeen kuusi. Heitä ei kuitenkaan tarkoitettu yksinomaan sijoitusyksikköjensä resurssilisäykseksi. Juttujako uusille talousrikossyyttäjille nostettiin uudistuksen keskiöön. Oikeuskansleri antoi asiasta tarkan ohjeen selkeine päämäärineen (Syyttäjäsanomissa nro 1/97). Lisäksi talousrikosasioiden käsittelylle järjestettiin tarkka seuranta raportointivelvollisuuksineen oikeuskanslerinvirastoon sen varmistamiseksi, että talousrikossyyttäjät toimenkuvansa mukaisesti käsittelisivät pääasiassa laajoja ja vaativia talousrikosasioita. Valtioneuvosto on jatkanut toimintaohjelmia, ja viimeisin talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisen torjuntaohjelma kattaa vuodet Välivuodet Seuraavan kerran ajatus tiettyihin rikostyyppeihin tai tietynlaisiin asioihin erikoistuvista "avainsyyttäjistä" esitettiin syyttäjien jatkokoulutuksesta vuonna 1997 laaditussa suunnitelmassa. Syksyllä 1998 toteutettiin kysely, jossa avainsyyttäjiksi halukkaita syyttäjiä ilmaantui kuitenkin vain niukasti. Asiaa käsiteltiin tämän jälkeen mm. syyttäjäkoulutuksen yhteistyöryhmässä. Vähitellen syyttäjien oma asenne erikoistumiseen muuttui aikaisempaa myönteisemmäksi. Vuosi 2000 (avainsyyttäjien toiminta käynnistetään) Avainsyyttäjien toiminta käynnistettiin vuonna Valtakunnansyyttäjä määräsi kaikkiaan 34 kihlakunnansyyttäjää avainsyyttäjiksi kahdeksalle erikoistumisalueelle, jotka olivat talousrikokset, ympäristörikokset, työrikokset, tietotekniikkarikokset, naisiin ja lapsiin kohdistuvat rikokset, virka- ja sotilasrikokset, merioikeusjutut ja kansainväliset asiat. Avainsyyttäjäryhmien yhdyshenkilöiksi määrättiin valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjä määritteli avainsyyttäjän ja yhdyshenkilönä toimivan valtionsyyttäjän tehtävät päivätyllä ohjeella. Vuonna 2000 tiettyyn rikoslajiin erikoistumista perusteltiin muun ohessa sillä, että eräitä syyteasioita esiintyi niin harvoin, ettei kaikille syyttäjille voinut ker-

11 9 tyä niihin käytännön kokemusta. Vastaavasti eräät rikostyypit esiintyivät vain tietyillä alueilla tai niitä käsiteltiin vain tietyissä oikeuspaikoissa. Näistä syistä kaikille syyttäjille ei ollut tarkoituksenmukaista järjestää niihin liittyvää erityiskoulutusta. Syyttäjälaitoksen niukkojen voimavarojen kannalta pidettiin edullisena, jos poikkeuksellisia syyteasioita voitiin ohjata sellaisten syyttäjien käsiteltäväksi, joilla oli jo valmiiksi niihin liittyvää erityisasiantuntemusta ja kokemusta. Juttuja heidän tuli ajaa oman sijoitusyksikkönsä lisäksi tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Samalla korostettiin sitä, että avainsyyttäjät toimivat oman alansa kouluttajina ja tietolähteinä muille syyttäjille sekä edistävät yhteistyötä erityisalansa sidosryhmien kanssa. Vuosi 2001 (ensimmäiset huume-erikoissyyttäjät) Huumausainerikokset kytkettiin avainsyyttäjäjärjestelmään huumausainerikosten torjunnan tehostamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella vuonna Valtakunnansyyttäjä määräsi alkaen kahden vuoden ajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon yhden valtionsyyttäjän ja paikallisiin syyttäjänvirastoihin seitsemän kihlakunnansyyttäjää huumausainerikosten erikoissyyttäjiksi. Kuten talousrikossyyttäjiä myöskään huumausainerikossyyttäjiä ei tarkoitettu yksinomaan sijoitusyksikköjensä resurssilisäykseksi. Myös heille kuului koulutus- ja neuvontatehtäviä. Erikoissyyttäjien lisäksi valtakunnansyyttäjä nimesi lukien huumausainerikosten avainsyyttäjiksi seitsemän kihlakunnansyyttäjää. Vuosi 2003 (yhteistoiminta-alueet) Avain- ja erikoissyyttäjäpalveluiden järjestämistä on muutettu ja ohjeistettu uudelleen muutaman kerran luvulla. Vuoden 2003 uusi ohjeistus ( ) liittyi syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-alueiden luomiseen. Tällöin erikoistumisalueisiin lisättiin prosessioikeusasiat. Vuosi 2005 (avainsyyttäjätyöryhmä, avain- ja erikoissyyttäjätoiminta osaksi laatuohjausta) Vuonna 2005 valtakunnansyyttäjä asetti työryhmän suunnittelemaan avainsyyttäjäjärjestelmän kehittämistä. Asettamiskirjeen mukaan avainsyyttäjätoi-

12 10 minnan tulee keskeisesti vastata syyttäjäntoimen oikeudellisen laadun kehittämisestä valtakunnallisesti. Tähänastisessa avainsyyttäjätoiminnassa avainsyyttäjien ammattitaidon hyödyntäminen koko syyttäjälaitosta koskevissa asiantuntijatehtävissä oli ollut rajoitettua. Avainsyyttäjätoiminnan alkuvaiheessa pääpaino oli luonnollisesti ollut avainsyyttäjien henkilökohtaisen ammattitaidon nostamisessa. Avainsyyttäjäryhmät olivat myös olleet tehtäväkuvaltaan varsin erilaisia eivätkä ne olleet kaikilta osin yltäneet riittävän korkeaan ammattitaitoon. Varsinaista laatuohjaustehtävää niille ei ollut tähän mennessä edes asetettu. Vuoden 2005 avainsyyttäjätyöryhmä totesi muistiossaan, että syyttäjälaitoksen kokonaisvoimavarat ovat lähitulevaisuudessa syyttäjälaitokselle kuuluviin tehtäviin nähden varsin niukat. Siten varsinaisesta jokapäiväisestä operatiivisesta toiminnasta ei voi merkittävästi siirtää henkilöresursseja oikeudelliseen kehittämistoimintaan. Näin ollen toiminnan tehostuminen tulee ensisijaisesti aikaansaada avainsyyttäjien asiantuntemuksen syventämisen ja toiminnan paremman organisoinnin avulla. Avainsyyttäjien kokonaistyömäärää on tarpeen entistä selkeämmin kohdentaa oikeudellisen laadun kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tämän priorisoinnin vuoksi tulee avainsyyttäjien vastaavasti saada tiettyjä nimenomaisia helpotuksia muiden työtehtävien hoitamisessa. Ellei avainsyyttäjillä ole aidosti mahdollisuutta käyttää osaa työajastaan asiantuntijatehtäviin, uudistuksen tavoitteet eivät tule toteutumaan tarkoitetulla tavalla. Työryhmän näkemyksen mukaan avainsyyttäjän valtakunnalliseen toimenkuvaan voitiin olettaa keskimäärin kohdentuvan noin 20 % vuosittaisesta työajasta. Yksikkötasolla valtakunnallisen toimenkuvan pitää vastaavasti näkyä työnjaossa. Avainsyyttäjällä täytyy olla tarvittaessa mahdollisuus keskittyä kiireellisiin, valtakunnallisesti koko syyttäjälaitoksen intressissä oleviin tehtäviin. Tämä tulee avainsyyttäjän sijoitusyksikön päällikön ottaa huomioon yksikön työnjaossa, koska hänen vastuullaan on avainsyyttäjän toimintamahdollisuuksien turvaaminen yksikkötasolla. Työryhmä totesi myös, että avainsyyttäjien lukumäärää ei ole mahdollista lisätä nykyisestä, vaan avainsyyttäjien määrän tulee olla valtakunnallisesti melko tiukasti rajattu ja avainsyyttäjätehtäviin tulee voida valita parhaat asiantuntijat. Työryhmän ehdotusten perusteella avainsyyttäjien tehtävät eivät sinänsä muuttuneet, mutta erikoistumisen aihealueita yhdisteltiin uudestaan: huu-

13 11 mausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus; henkilöön kohdistuvat rikokset, tietotekniikkarikokset ja sananvapausrikokset; työ-, virka- ja korruptiorikokset; ympäristö- ja luonnonvararikokset sekä kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa. Kaikki avainsyyttäjien tehtävät julistettiin uudelleen haettaviksi. Hakijoita oli yhteensä 58 ja vuoden 2006 alkupuolella valtakunnansyyttäjä määräsi heistä 29 uusiksi avainsyyttäjiksi. Avainsyyttäjätoiminta liitettiin osaksi syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmää ja valtakunnansyyttäjä antoi avainsyyttäjäryhmille työjärjestyksen. Vuosi 2007 (syyttäjälaitoksen organisaatiouudistus, yhteyssyyttäjät) Syyttäjälaitoksen organisaatio uudistettiin Uudet suuremmat yksiköt loivat aiempaa paremmat edellytykset avainsyyttäjäjärjestelmän kehittämiselle. Uusien syyttäjänvirastojen perustamisen yhtenä tavoitteena oli edistää edellytyksiä ammatilliseen erikoistumiseen. Yksiköissä nähtiin nyt olevan entistä laajemmat mahdollisuudet järjestää varsinaista avainsyyttäjätoimintaa kevyempi osittainen erikoistuminen ja siihen sisältyvä oman ammattitaidon syventäminen. Tässä toiminnassa mukana olevat syyttäjät muodostavat samalla luonnollisen koulutuksen kohderyhmän ja potentiaalisen rekrytointipohjan avainsyyttäjätehtäviin. Valtakunnansyyttäjän edelleen voimassa olevan ohjeen (VKS:2007:6 Avainsyyttäjätoiminnan kehittäminen) mukaan valtakunnallista avainsyyttäjätoimintaa tukevan yksikkökohtaisen erikoistumisen järjestäminen on virastojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden vastuulla. Syyttäjänvirastojen vastuulla on myös varmistua siitä, että avainsyyttäjätoiminnan tuloksia hyödynnetään tehokkaasti. Tämä edellyttää muun ohella sitä, että virastoilla on riittävä valmius tehokkaaseen tiedonkulkuun avainsyyttäjäryhmien ja virastojen välillä. Syyttäjänvirastot ohjeistettiin nimeämään ja ylläpitämään luetteloa niistä syyttäjistä, jotka vastaavat virastossa yhteydenpidosta kuhunkin avainsyyttäjäryhmään ja syventävät omaa osaamistaan tästä avainsyyttäjäryhmän vastuualueesta tai sen osasta, ellei virastossa ole jo sanotun ryhmän avainsyyttäjää tai vastaavaa erikoissyyttäjää.

14 12 Vuosi 2008 (avainsyyttäjäryhmäjaon tarkastaminen, ensimmäiset erikoissyyttäjät erityisesti henkilöön kohdistuviin rikoksiin) Avainsyyttäjätoiminta organisoitiin seitsemään ryhmään alkaen. Samassa yhteydessä erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset -avainsyyttäjäryhmä korvattiin erikoissyyttäjän aseman omaavilla syyttäjillä, jotka toimivat avainsyyttäjäryhmän tapaan kuten huumausainerikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjät ja talousrikossyyttäjät. Tällöin luotu ryhmäjako on voimassa edelleen (syyttäjien nykyinen lukumäärä): 1) Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 13 erikoissyyttäjää) 2) Talousrikosasiat (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 38 erikoissyyttäjää) 3) Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset (avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä, 5 erikoissyyttäjää) 4) Tietotekniikka- ja sananvapausrikokset sekä rasistiset ja muut viharikokset (4 avainsyyttäjää) 5) Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset (5 avainsyyttäjää) 6) Ympäristö- ja luonnonvararikokset (5 avainsyyttäjää) 7) Kansainväliset asiat (4 avainsyyttäjää); prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa (3 avainsyyttäjää) Erikoissyyttäjän ja avainsyyttäjän toimenkuvat eroavat toisistaan siinä, että erikoissyyttäjän juttukanta muodostuu pääasiallisesti hänen erikoistumisalansa jutuista, kun taas avainsyyttäjät hoitavat oman juttutyyppinsä lisäksi sijoitusvirastonsa tavallista juttukantaa. Koulutusvelvollisuuden ja syyttäjien neuvontavelvollisuuden osalta toimenkuvissa ei ole eroa.

15 13 Vuosi 2009 (syyttäjälaitoksen laatuohjauksen kehittäminen) Muuttuva toimintaympäristö, uudet ammatilliset haasteet ja resurssien niukkuus antoivat aiheen tarkastella syyttäjälaitoksen laatuohjauksen toimivuutta entistä tarkemmin jo vuonna Erikois- ja avainsyyttäjätoimintaan tehtiin päivätyllä valtakunnansyyttäjän antamalla asiakirjalla joitakin tarkennuksia. Koska syyttäjä joutuu rikosvastuun toteuttamiseksi puuttumaan varsin voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksiin, syyttäjätoiminnalle tuli asettaa sangen korkeat ammattitaitoa ja oikeudellista laatua koskevat vaatimukset. Syyttäjäntoiminnassa yhdenmukaisuus on keskeinen tavoite, ja valtakunnallisesti kattavalla erikois- ja avainsyyttäjätoiminnalla on erityisen hyvät edellytykset yhdenmukaiseen menettelyyn ohjaamiseen. Lisäksi erikoisja avainsyyttäjien koulutuksellista roolia tehostettiin entisestään. Ryhmien tuli jatkossa suunnitella toimintansa tukemaan kaksivuotista koulutusohjelmaa. Ryhmien tuottama tieto osaamisvajeista ja koulutustarpeista tuli ottaa huomioon rakennettaessa koulutusohjelmaa yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen kanssa. Kehitysvaiheiden arviointia Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä on kehittynyt nykytilaansa vaiheittain ja pistemäisesti ilman kokonaisvaltaista suunnittelua. Toisaalta tällainen suunnittelu olisi ollut pitkäjänteisesti vaikeatakin syyttäjälaitoksen organisaation suurten muutosten pyörteissä. Myös järjestelmän kehittämistä ohjaava strategia on puuttunut. Alun perin avainsyyttäjät, jotka olivat "osatoimisia" erikoissyyttäjiä, tarkoitettiin välivaiheen ratkaisuksi siten, että syyttäjälaitoksen resurssien lisääntyessä siirryttäisiin vähitellen avainsyyttäjistä parempipalkkaisiin ja päätoimisiin erikoissyyttäjiin. Myöskään avain - ja erikoissyyttäjien osaamisen suhdetta runkosyyttäjien osaamistasoon ei ole mietitty. Erikoissyyttäjien erikoistumisalat ja määrät eivät ole kaikilta osin perustuneet syyttäjälaitoksen erikoisosaamistarpeiden kokonaisvaltaiseen arviointiin, vaan siihen ovat pikemminkin vaikuttaneet syyttäjälaitoksen kulloisetkin resurssit. Erikoistumisen huomioimisella syyttäjien vuonna 2006 uudistetussa palkkausjärjestelmässä voidaan päätellä olleen vaikutusta esimerkiksi avainsyyttäjien määrän vähenemiseen samana vuonna.

16 14 Toisaalta on havaittavissa, että erikoistumistarpeen pääasiallisin syy, niukkojen syyttäjäresurssien järkevä käyttö työn laadusta tinkimättä, on säilynyt läpi järjestelmän kehitysvaiheiden samana. 3.2 Nykyisen järjestelmän vahvuuksia 2 Työryhmä on asiantuntijakuulemisten, vuonna 2011 tehdyn avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän arviointikyselyn, Elina Mannisen aiheesta tekemän pro gradu -tutkielman 3 ja työryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella listannut nykyisen erikoistumisjärjestelmän vahvuuksia. 1. Syyttäjien erikoistuminen on nostanut sekä erikoistuneiden syyttäjien omaa että kaikkien muidenkin syyttäjien ammatillista osaamista, työn laatua ja taloudellisuutta. Koko syyttäjäorganisaation asiantuntijuus on kehittynyt. Raudanluja osaaminen vaikuttaa myönteisesti syyttäjälaitoksen julkisuuskuvaan. 2. Avain- ja erikoissyyttäjien työn jälki on pääsääntöisesti laadukasta ja toiminta pääkäsittelyssä selkeää ja johdonmukaista. Erikoistuminen on merkittävästi parantanut pääkäsittelyjen valmistelua yhdessä tuomioistuimen kanssa, asiaesittelyjen laatua, todistelun esittämistä ja keskittymistä olennaisiin asioihin pääkäsittelyssä. Avain- ja erikoissyyttäjät tuovat pääkäsittelykeskusteluun oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuuden sekä huolehtivat tiedotusvälineiden tiedontarpeesta. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä on parantanut esitutkintayhteistyön laatua. 3. Avain- ja erikoissyyttäjät keräävät ja jakavat asiantuntijuutta. Tehokkaiksi jakamisen keinoiksi ovat osoittautuneet koulutus, neuvontapalvelu, parisyyttäjyys ja tutorointi/mentorointi. Asiantuntijuutta jaettaessa myös erikoistuneen syyttäjän oma ammattitaito kehittyy. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä tukee yksittäisen syyttäjän ja koko organisaation asiantuntijuuden kehittämistä. 2 Jokainen vahvuus on kirjattu, vaikka sitä olisi kannattanut vain yksi työryhmän jäsenistä. 3 Erikoistunut asiantuntijuus - syyttäjien erikoistuminen pääkaupunkiseudun syyttäjänvirastoissa, Helsingin yliopisto, yleinen ja aikuiskasvatustiede, kesäkuu 2012

17 15 4. Avain- ja erikoissyyttäjille on koulutustarjontaa omassa organisaatiossa, sidosryhmissä ja myös ulkomailla. 5. Avain- ja erikoissyyttäjät osallistuvat erilaisiin hankkeisiin ja kehitystyöhön yhdessä omien sidosryhmiensä kanssa. 6. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävien määräaikaisuus motivoi erikoistuneet syyttäjät ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä kouluttautumaan lisää. Urakehityksen alkuvaiheessa oleville syyttäjille määräaikaisuus antaa toivoa urakehitysmahdollisuudesta syyttäjälaitoksen sisällä. 7. Avain- ja erityisesti erikoissyyttäjien tehtävät ovat palkkauksellisesti houkuttelevia. 8. Erikoistumista on lähtökohtaisesti oikeilla aihealueilla. 9. Avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen, hakeutumiseen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen. 10. Avain- ja erikoissyyttäjäryhmien kokoukset ja sähköpostiringit ovat suuria vahvuuksia. Ryhmässä yksilön asiantuntemus tulee ryhmän hyödynnettäväksi ja ryhmän asiantuntijuus puolestaan yksilön hyödynnettäväksi. Ryhmän jäsenet jakavat toisilleen kokemuksia, ajatuksia ja tietoa, joka kumuloituu ryhmässä. Ryhmän jäsenet tuovat ryhmän käyttöön toisiaan täydentävää asiantuntijuutta, johon yksilöt voivat toiminnassaan tukeutua. Lisäksi ryhmässä kehittyy metatietoa (= mitä tietoa organisaatiossa on) ryhmän jäsenten asiantuntijuudesta. Joskus ryhmässä onnistutaan luomaan myös uutta tietoa ja kehittämään toimintaa. 3.3 Nykyisen järjestelmän puutteita 4 Työryhmä on asiantuntijakuulemisten, vuonna 2011 tehdyn avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmän arviointikyselyn, Elina Mannisen aiheesta tekemän pro gradu -tutkielman 5 ja työryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella listannut nykyisen erikoistumisjärjestelmän puutteita. Lisäksi on avainsyyttäjäryh- 4 Jokainen puute on kirjattu, vaikka sen kannalla olisi ollut vain yksi työryhmän jäsenistä. 5 Erikoistunut asiantuntijuus - syyttäjien erikoistuminen pääkaupunkiseudun syyttäjänvirastoissa, Helsingin yliopisto, yleinen ja aikuiskasvatustiede, kesäkuu 2012

18 16 mille tehdyn kyselyn perusteella selvitetty sitä, miten heidän osaamistaan käytännössä hyödynnetään, esimerkiksi juttujaolla ja varaamalla työaikaa muille avainsyyttäjätehtäville. 1. Avain- ja erikoissyyttäjien valintamenettely ei ole läpinäkyvä, koska selkeät ja yksiselitteiset valintakriteerit puuttuvat. Valintatilanteessa hakijoiden osaamista ja työn laatua ei kontrolloida läpinäkyvällä tavalla ja etukäteen tiedossa olevilla kriteereillä. Näin ollen tehtävämääräyksen voi saada hyvin vaihtelevilla tiedoilla ja taidoilla. Tarvittavia tietoja (käydyt koulutukset), kokemusta (kuinka pitkä kokemus tietynlaisesta juttukannasta, miten paljon osallistunut aihealueen parisyyttäjäjuttuihin), kouluttajataitoja ja viranomaisyhteistyötaitoja ei ole missään määritelty. Valintakriteerien puuttumisesta on seurauksena se, että parhaat kunkin aihealueen osaajat eivät välttämättä tule valituiksi. 2. Avain- ja erikoissyyttäjätehtäviin päästään ilman urasuunnittelua. Syyttäjälaitokseen rekrytoidulle syyttäjälle ei ole tarjolla yksilöllisesti sovittua urapolkua, jota pitkin olisi mahdollista edetä tietyn erikoistumisalan huippuasiantuntijaksi. 3. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävät ovat työnkuvaltaan ja palkkauksellisesti porrastamattomia. Suhteellisen kokematon syyttäjä, joka on saanut erikoissyyttäjämääräyksen, rinnastuu tehtäviensä vaativuudelta ja palkkauksellisesti vuosikausia erikoissyyttäjänä toimineeseen huomattavasti kokeneempaan ja osaavampaan syyttäjään. Tällainen järjestelmä ei turvaa riittävää erikoisosaamisen tasoa eikä täytä oikeudenmukaisen palkkauksen vaatimuksia. 4. Jaottelu erikoissyyttäjiin, avainsyyttäjiin, yhteydenpidosta vastaaviin syyttäjiin ja muihin erikoistehtäviin (sotilasrikossyyttäjät, poliisirikosten tutkinnanjohtajat, tutorit) on sekava ja vaikeasti hahmotettava. Tämän lisäksi joissakin syyttäjäyksiköissä on ns. osatoimisia erikoissyyttäjiä ja erilaisia erikoissyyttäjien aihealueille rakennettuja tiimejä. 5. Avain- ja erikoissyyttäjien rekrytointipohja on liian kapea, koska valtakunnallinen hakumenettely puuttuu. Näihin tehtäviin voi hakea ja voidaan valita vain tehtävän sijoituspaikan syyttäjänvirastossa vakituisessa virassa oleva

19 17 kihlakunnansyyttäjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erikoistuneen huippuasiantuntijan tehtävään ei välttämättä saada ammattitaidoltaan, tiedoiltaan ja motivaatioltaan parasta henkilöä. 6. Tietyn aihealueen erikoissyyttäjyyttä pidetään tehtävämääräysten määräaikaisuudesta huolimatta lopullisena, koska erikoissyyttäjän urakiertomahdollisuus syyttäjälaitoksen sisällä puuttuu. Siirtymistä erikoissyyttäjän tehtävästä johtamistehtäviin on käytännössä tapahtunut muutaman kerran, mutta siirtyminen toisen aihealueen erikoissyyttäjäksi on harvinaista. Riski siitä, että samassa erikoistehtävässä joutuu käytännön syistä olemaan eläkkeeseen saakka, aiheuttaa pahimmassa tapauksessa työn mielekkyyden katoamisen ja parhaimpien erikoisosaajien siirtymisen pois syyttäjälaitoksen palveluksesta. Näky tietylle erikoistumisalalle "jämähtämisestä" ei myöskään edistä työssä jaksamista. Joustamaton ja luutunut erikoistumisjärjestelmä, joka käytännössä ohjaa myös yksittäisen syyttäjän palkkakehitystä, ei lisää syyttäjälaitoksen kiinnostavuutta työnantajana syyttäjänuraa muutoin varteenotettavana vaihtoehtona pitävien nuorten lakimiesten silmissä. 7. Erikoissyyttäjän osaaminen muuttuu erikoistumisen edetessä kapea-alaiseksi muiden aihealueiden kuin hänen omansa osalta eli laaja-alainen asiantuntijuus kaventuu. Tämä osaltaan heikentää edellisessä kohdassa kuvattua urakiertomahdollisuutta syyttäjälaitoksen sisällä sekä voi vaikuttaa kielteisesti työn mielekkyyteen. Asiantuntijuuden kaventumisen vuoksi on erittäin ongelmallista, jos erikoistuminen on alkanut liian varhaisessa vaiheessa syyttäjän uraa. 8. Avain- ja erikoissyyttäjän osaamisen kontrollointi erikoistumisen edetessä on puutteellista. Onko erikoistunut syyttäjä onnistunut ammattitaitonsa ja työtapojensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Onko erikoistuneella syyttäjällä tehtävänsä onnistuneen hoitamisen välttämättä edellyttämät vuorovaikutustaidot? Avain- ja erikoissyyttäjien lähiesimiehet eivät aina seuraa avain- ja erikoissyyttäjän osaamisen kehittymistä eivätkä kerää tähän liittyviä havaintoja tärkeimmiltä sidosryhmiltä. Erityisesti esitutkintayhteistyötaidot ja -tavat vaatisivat nykyistä tarkempaa seurantaa, koska erikoissyyttäjän juttukannan menestyksellinen hoitaminen edellyttää aktiivista ja korkeatasoista yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa. Puutteellisesti tehty esitutkintayhteistyö

20 18 heijastuu rikosketjun kaikissa myöhemmissä vaiheissa syyteharkinnasta aina viimeisimmän muutoksenhakutuomioistuimen käsittelyyn saakka. Myöskään erikoissyyttäjän salityöskentelytaitojen kehittymistä ei käytännössä seurata. 9. Avain- ja erikoissyyttäjätehtävien valtakunnallista luonnetta ja vaativuutta ei syyttäjänvirastoissa ymmärretä taikka hyväksytä. Suurimmat puutteet löytyvät suhtautumisessa avainsyyttäjyyteen. Avainsyyttäjien erikoistumista tukevaa juttujakoa ei kaikissa syyttäjänvirastoissa noudateta. Avainsyyttäjille ei suoda juttujaosta vapautettua työaikaa heille kuuluvien muiden erikoistehtävien hoitamiselle. Avainsyyttäjän tehtäviä pidetään "syyttäjän vapaaehtoisesti haalimina erityistehtävinä, jotka lisäävät muiden syyttäjien työmäärää". Näin ollen avainsyyttäjärooteliin kuuluvat muut tehtävät kuin juttujen ajamisen avainsyyttäjät joutuvat käytännössä hoitamaan omalla ajallaan. 10. Jotkut avain- ja erikoissyyttäjäryhmien vetäjinä toimivat valtionsyyttäjät eivät näytä tunnistavan merkittävää rooliaan ja vastuutaan ryhmästä, eivätkä ole riittävän motivoituneita tehtävään. Lisäksi heidän nimikkoryhmänsä aihealuetta koskeva oma osaamisensa on rajallista verrattuna ryhmän sisäiseen osaamiseen. Myös valtionsyyttäjien ja erikoissyyttäjien välistä juttujakoa pidetään epäselvänä. Valtionsyyttäjien vähäisestä lukumäärästä ja heidän muiden tehtäviensä määrästä johtuen erikoissyyttäjät joutuvat silloin tällöin ajamaan niitä yhteiskunnan kannalta merkittävimpiä juttuja, jotka on laissa tarkoitettu valtionsyyttäjien ajettaviksi. 11. Asiantuntijuuden jakamisessa ryhmän jäsenten kesken ja ryhmästä ulospäin on ongelmia. Myös syyttäjäparitoiminnassa on vielä puutteita. Ryhmän tärkeä tehtävä on myös syyttämiskäytännön yhdenmukaistaminen. Jotta ryhmä saisi tämän tehtävän täyttämiseksi riittävästi tietoa runkosyyttäjien käytännöistä, tiedon liikkumista näiltä syyttäjiltä ryhmän suuntaan pitäisi vahvistaa. 12. Avain- ja erikoissyyttäjäryhmien väliltä puuttuu dynaaminen päällekkäisyys, yhteistoiminta ja yhteiset koulutustilaisuudet. Myös kahden tai useamman eri aihealueen avain- ja erikoissyyttäjän määrääminen syyttäjäpariksi samaan juttuun on harvinaista.

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot