JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 1/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE. Kansainvälisiä asioita. Muuta yritystietoa

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business!...3 Koulutuskalenteri/Talvi-kevät JÄSENTIEDOTE 1/2009 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Jaakko Hirvonsalo: Talouskriisi ja Rauman Seutu...5 Talousseminaari Shanghain matka Pienemmät liikenne- ja logistiikka ongelmat...5 Kansainvälisiä asioita Tulevia tapahtumia keväällä Viennin arvo väheni 20% ja tuonti 14% marraskuussa...6 Nykyiset Venäjän juhlapäivät Muuta yritystietoa Päätös vuoden 2009 luontoiseuduista on annettu...8 Hallitus hyväksyi selonteon hankintalakiuudistuksesta Velkojen perintä helpottuu EU:ssa...9 Lakiasiat Pienen kirjanpitovelvollisuuden poistot Lomauttaminen...11

2 YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin GSM Projektipäällikkö Maria Perrakoski Puhelin GSM Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Hyvä vastaanottaja 2009 Rauman kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Koulutuspalvelut ovat kauppakamarin keskeisintä jäsenpalvelua. Rauman kauppakamari onkin saavuttanut omalla alueellaan merkittävimmän ajankohtaiskouluttajan maineen. Tähän on vaikuttanut ajankohtainen ja monipuolinen tarjonta huippuasiantuntijat käytännön näkökulma normaaleja markkinahintoja 30% 40% edullisemmat hinnat paikallinen tarjonta Kauppakamarin koulutusalueet: taloushallinto mm. verotus, arvonlisäverotus ja palkkahallinto esimieskoulutus työlainsäädäntö tietotekniikka sopimusjuridiikka sihteerikoulutus viestintä/vuorovaikutus ja esiintymisvalmennus kansainvälistymistieto/taito tapakulttuuripäivät logistiikka matkaseminaarit ulkomaille yhdessä muiden kauppakamarien kanssa Kauppakamari toteuttaa koulutuksia myös jäsenyritysten tilauksesta! Ota yhteyttä parhain terveisin, RAUMAN KAUPPAKAMARI Pirjo Koski-Hannula koulutuspäällikkö Puhelin tai GSM Seuraavalla sivulla kauppakamarin koulutuskalenteri/talvi-kevät 2009! 3

4 Kauppakamarin koulutuskalenteri/ talvi-kevät 2009 Kalenterin kaikki seminaariohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta /Koulutus/Koulutuskalenteri Kauppakamari kouluttaa Connecting Business HHJ Hyväksytty Hallituksen Jäsen koulutus käynnistyy jälleen! 1. Jakso Hyvä hallintotapa 2. Jakso Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. Jakso Hallituksen strategiatyö 4. Jakso Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätyö jaksojen 2 ja 4 välissä Muu ajankohtaiskoulutus Viestintä/vuorovaikutus sarja esimiehille ja asiantuntijoille Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Asiantuntijan neuvottelutaidot Mieti vähän meilaaja! Näin kirjoitat asiakkaalle Esiintymistaito ja esiintymisjännityksen hallinta -valmennus Tullilainsäädäntö uudistuu oletko valmis? Ajankohtaista työsuhteista Komennusmiesten verotus uudistuu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Palkkahallinnon ajankohtaispäivä Mistä on tehokas sihteeri/assistentti tehty? Liikkuvan tiedon tietoturva tiedätkö missä yrityksesi tiedot ovat? Tehokkuutta perintään! Kauppakamareiden matkaseminaarit/kevät Talviseminaari 2009 Sokos Hotel Levi Tiimillä tuloksia, onnistumisia joukkueena seminaari/ pelimatka Lontooseen (Arsenal Manchester City) Kevätseminaari Hong Kongissa Kirjanpito laivaseminaari 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Jaakko Hirvonsalo: Talouskriisi ja Rauman seutu Rauman seutu on rakenteeltaan hyvin vientivaltainen, joten globaalin kriisin vaikutukset iskevät suoraan tänne ja yrityksiimme. Hyvä on myös huomata, että kriisi koskettaa eri toimialoja eri tavoin ja eri aikaan. Rauman seudun tilanne taantuman keskellä ei ole olleenkaan sysisynkkä. Alueemme nykytilanteeseen vaikuttaa vahvasti seudun yritysten hyvä rahoitusrakenne ja vahva tilauskanta sekä OL 3 -hanke. Toisaalta seudullamme on runsaasti yrityksiä, joita taantuma kohtelee ankarasti ja yhteiset vaikutukset heijastuvat ympäristöön. Maailma ei suinkaan pysähdy tähän, vaikka uutisia lukiessa siltä välillä tuntuu. On haettava uusia mahdollisuuksia ja tuotava positiivisia signaaleja ja myönteisiä toimia taantuman seurausten minimoimiseksi. Yritysrahoituksen ongelmat saadaan toivottavasti pian kuntoon, sillä hyviä pk-yrityksiä ei voi päästää likviditeettiongelmiin. Rauman seudulla muistetaan liiankin hyvin minkälainen lama oli 1990-luvun alussa; siksi nyt tulee riittävän varhaisessa vaiheessa tehdä kaikki voitava myös paikallistasolla. Perinteisesti ajatellaan, että valtiolle kuuluu vastuu elvytystoimista. Näin varmaan onkin, mutta asia tulisi nähdä huomattavasti laajemmin. Monet yksityiset hankkeet saattavat olla erilaisten kaavaprosessien, selvitysten, lupien tai oikeuden päätösten takana. Näitä tulisi kaikilla tasoilla - myös paikallistasolla perata hyvin aktiivisesti. Kuntien tulisi aikaistaa omia investointejaan, sillä korjattavia kouluja, päiväkoteja, teitä ja sairaaloita riittää. Perinteisesti kunnat odottavat valtionavun saannin ratkaisevan rakentamisjärjestyksen, mutta tätäkin asiaa kannattaa pohtia muulta kannalta. Vuokra-asuntotarjonnan parantaminen on parasta mahdollista elvytystä, sillä se samalla parantaa asuntotilannetta. Peruskorjaustarpeet ja vuokraasuntotilanteen parantaminen ovat muutoinkin akuutteja. Myös paikallisella tasolla näihin asioihin voidaan vaikuttaa. OL3 vaikuttaa positiivisesti rakennusalalla, mutta se ei suinkaan kata kaikkea rakentamista. Kuntien ei tulisi myöskään vähentää omakotitonttitarjontaa, vaikka rakentamishalukkuus ei olisikaan huippuluokkaa. Omakotirakentajat ovat nyt erityisen arvokkaita ja heidät pitää hoitaa hyvin. Taantuman aikana ihmisten muuttohalukkuus on vähäistä; siksi juurtumista Rauman seudulle tulisi juuri nyt tukea kaikin keinoin. Asunto-osakeyhtiöiden olisi hyvä valmistautua peruskorjauksiin ja putkiremontteihin nyt kun tekijöitä riittää ja aika on siihen sopiva. Omakotitaloja ja kesämökkejä koskeva kotitalousvähennys sopivasti tuplaantuu. Osaavan työvoiman saanti helpottuu, sillä laskusuhdanne ei koske samalla tavoin kaikkia toimialoja. Asenneilmapiiri on erittäin tärkeä Rauman seudulla tarvitaan nyt myönteisiä uutisia ja signaaleja, joilla luodaan uskoa tulevaan. Tällaisia ovat esim. Kaivopuiston teknologiakeskuksen rakentaminen ja järeä kysymys olisi tieto siitä, että Olkiluodossa rakentaminen jatkuisi myös OL 3:n jälkeen. Valtion helmikuussa julkistettavaan valtion elvytysohjelmaan tulisi saada hankkeita, jotka parantavat alueemme kilpailuasemaa. Näistä todennäköisin on Kokemäki-Tampere radan investointi, joka on paitsi hyvin työllistävä myös suoraan kilpailukykyyn vaikuttava. Valtio ei kuitenkaan muuta jo sovittujen infrainvestointien keskinäistä järjestystä, siksi muiden kohteiden saanti tässä erillisbudjetissa tehnee tiukkaa. Lisää hyviä sekä alueen kilpailukykyä vahvistavia, että erityisesti elvyttäviä toimia tarvitaan. Asenneilmapiiri vaikuttaa kuluttajiin ja siten palveluyrittäjiin. Talousseminaari Kauppakamari järjestää talousseminaarin torstaina klo Tilaisuudessa puhuvat. mm. Suomen Pankin varapääjohtaja Pentti Hakkarainen sekä valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen. Tilaisuuden kutsu lähetetään myöhemmin. Shanghain matka Rauman kauppakamari järjestää alueen yrityksille yrityskontaktimatkan Shanghaihin ensi syyskuussa. Lentoaikataulu: Pori - Helsinki Helsinki-Shanghai h Shanghai-Helsinki Helsinki-Pori (Finnairin lennot turistiluokassa) Majoitus Bund Riverside Hotel **** thebundriversidehotel.com, 1 hengen huoneissa. Lennot ja majoitus yhteensä Lisäksi tulevat viisumikulut (n. 60 /hlö) sekä osuus yhteisistä kuljetuksista, muusta yhteisestä ohjelmasta ja mahdollisista ruokailuista. Alustavasti on tarjolla mm. seuraavia vierailukohteita: - UPM:n tehtaat - Biolan (Suzhou) Co. Ltd - Rolls-Roycen tehdas - Tekes Shanghai Finchi Finpro Suomen Shanghain konsulaatti - Shanghain kauppakamari Lisätietoja matkasta: Jaakko Hirvonsalo tai Maria Perrakoski Pienemmät liikenne- ja logistiikka ongelmat Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta on oman toimintansa suunnittelussa asettanut tavoitteekseenalueensa yritysten logististen toimintaedellytysten turvaamisen. Eräs konkreettinen toimenpide tässä asiakokonaisuudessa on yritysten ns. pienempien, ongelmallisiksi koettujen kuljetusten, lastauspaikkojen, aikataulujen tai liikkumista muita logistisia asioita haittaavien kokonaisuuksien kartoittaminen. Tavoitteena on yhdessä yritysten Rauman kaupungin ja alueen muiden kuntien sekä Turun Tiepiirin kanssa selvittää nämä ongelmakohteet ja pyrkiä hakemaan niille ratkaisu. Tässä tarkoituksessa kauppakamarin liikennevaliokunta on lähestynyt yrityksiä ja haluaa selvittää minkälaisia konkreettisia liikenteellisiä ongelmia yrityksellänne on tai onko niitä lainkaan. Kyselyllä selville saatuja ongelmia puidaan asiantuntijaryhmässä huhtikuun aikana ja niitä esitellään liikennevaliokunnan järjestämässä tilaisuudessa klo Lisätiedot: Jaakko Hirvonsalo

6 Kansainvälisiä asioita Rauman kauppakamarin kansainvälistymispalvelut Tulevia tapahtumia keväällä 2009: Toteutamme kevään aikana yhdessä Rauman seudun Kehitys Oy:n kanssa kaksi tietoiskua venäjänkaupasta. Tervetuloa tilaisuuksiimme, jotka ovat maksuttomia ja avoimia kaikille Rauman seudulla toimiville, Venäjän markkinoista kiinnostuneille yrityksille. Pietari ja Luoteis-Venäjä liiketoimintaympäristönä: yritysten ja alueiden talouden kehitys ja kehitysnäkymät, suuret hankkeet, yritysten toimintaedellytykset Aika: klo yrityskohtaisia tapaamisia Paikka: Rauman kauppakamarin neuvottelutila, Valtakatu 2, Rauma Tule kuulemaan, miten eri maiden talouksia koskettava laskusuhdanne näkyy Venäjällä ja erityisesti Pietarin alueella. Näköalapaikalla toimiva, Suomalais-venäläisen kauppakamarin Pietarin toimiston johtaja Tarja Tiirikainen tulee vieraaksemme kertomaan ajankohtaiset kuulumiset Luoteis-Venäjältä. Esityksen jälkeen yrityksille on varattu mahdollisuus yrityskohtaisiin tapaamisiin (max. 40 min./ yritys). Varaa aika tapaamiseen ilmoittautumisesi yhteydessä. Tilaisuuden esityskielenä on suomi. Ilmoittaudu viimeistään sähköpostitse tai Asiakashankinta, yhteistyökumppanien etsintä, viennin aloittaminen ja kehittäminen Venäjällä: työkaluja, menetelmiä, tiedonhankintaa, esimerkkejä ja huomioitavia seikkoja. Aika: klo yrityskohtaisia tapaamisia Paikka: RSK:n toimisto, Satakunnankatu 12 (ent. Yhdystie 4), Eura Oikeiden yhteistyökumppanien ja asiakkaiden löytäminen koetaan yrityksissä yhdeksi vaikeimmista asioista uudelle markkina-alueelle suunnatessa. Tämä korostuu erityisesti Venäjällä. Suomalais-venäläinen kauppakamari (SVKK) on yksi kokeneimmista asiantuntijaorganisaatioista, joka on saattanut suomalaisyrityksiä vuosikymmenien ajan Venäjän markkinoille. SVKK:n asiantuntijat, kansainvälistymisneuvoja Erja Laakso Helsingin toimistosta, markkinatutkimuspäällikkö Julia Sheveleva Pietarin toimistosta ja kv-koordinaattori Sergei Usoltsev Moskovan toimistosta saapuvat vieraaksemme antamaan yrityksille neuvoja Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Esityksen jälkeen yrityksille on varattu mahdollisuus yrityskohtaisiin tapaamisiin (max 1 tunti/yritys). Varaa aika tapaamiseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuuden esityskielinä ovat englanti ja suomi. Ilmoittaudu viimeistään sähköpostitse maria.perrakoski@rauma.chamber.fi tai hanna.tuominen@rsk.fi TE-keskuksen ja Tekesin rahoitusmahdollisuudet kansainvälistymiseen Aika: klo Paikka: Rauman kauppakamarin neuvottelutila, Valtakatu 2, Rauma Kansainvälistyminen ja erityisesti vientimarkkinoille laajentaminen vaativat yritykseltä merkittävää taloudellista panostusta, jonka tulokset saattavat näkyä kassassa vasta vuosien kuluttua. Oletko tietoinen TE-keskuksen ja TE- KESin tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista? Asiantuntijat Mirja Hinkkanen Satakunnan TE-keskuksen yritysosastolta ja Markku Jokela Satakunnan TE-keskuksen teknologian kehittämisosastolta (TEKES) kertovat mitä taloudellista tukea on tarjolla ja miten sitä haetaan. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen viimeistään sähköpostitse maria.perrakoski@rauma.chamber.fi Myöhemmin keväällä: Uudet markkinaalueet; Lähi-Itä ja Latinalainen Amerikka Katso koulutuskalenteristamme lisää kansainvälistymiseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Viennin arvo väheni 20 % ja tuonti 14 % marraskuussa Muutokset johtuivat osaksi hintojen laskusta. Viennin arvo jäi marraskuussa hieman yli 4,7 mrd. euroon eli viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Tuonnin arvo supistui samaan aikaan 14 % ja jäi vajaaseen 4,5 mrd. euroon. Kauppataseeseen kertyi ylijäämää 280 milj. euroa, kun ylijäämä vuoden 2007 marraskuussa nousi 770 milj. euroon. Lähes kaikkien tärkeimpien tuoteluokkien vienti jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Erityisesti koneiden ja laitteiden, metsäteollisuustuotteiden ja metallien viennin arvo supistui. Metallien vientiä painoi kuitenkin osaksi alaspäin värimetallien hintojen selvä pudotus. Alusvienti jäi murto-osaan edellisvuotisesta vertailuvuoden marraskuuhun ajoittuneen alustoimituksen vuoksi. Päätuoteluokista parhaiten kehittyi kemian teollisuus: lannoitteiden ja lääkeaineiden vienti kasvoi selvästi ja öljytuotteiden vientikin pysytteli vuoden 2007 marraskuun tasolla. Tuonnin heikko kehitys johtui pääasiassa koneiden ja laitteiden, kuljetusvälineiden, öljyn ja metallien tuonnin taantumisesta. Raakaöljyn ja värimetallien tuonnin arvo supistui osaksi hintojen alenemisen vuoksi. Tuonnin tärkeimmistä tuoteluokista malmirikasteiden tuonti oli vahvimmassa kasvussa. Vienti sekä EU-maihin että EU:n ulkopuolelle supistui marraskuussa suunnilleen saman verran. Suurimpiin kauppakumppaneihin suuntautuneesta viennistä vain vienti Puolaan kasvoi. Vienti Yhdysvaltoihin ja Italiaan säilyi lähes vuoden takaisella tasolla. Jyrkimmin putosi vienti Alankomaihin ja Ranskaan. Ranskan pudotus tosin johtui edellisvuoteen ajoittuneesta alusviennistä. Tuonti EU-maista supistui viidenneksen. Erityisesti tuonti Isosta-Britanniasta väheni selvästi, mutta myös tuonti kaikista muista tärkeistä EU-maista jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Tuonti EU:n ulkopuolelta jäi seitsemän prosenttia pienemmäksi kuin vuonna Varsinkin Venäjä veti ulkokaupan tuontia alaspäin. Lähde: Tullihallitus 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita Nykyiset Venäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Vuonna 2005 Venäjällä otettiin käyttöön 5-päiväinen Uuden vuoden loma, joten kesälomien vastapainoksi tuli talveenkin pikä yhtenäinen loma. Venäjällä on käytäntö, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä. Uusi vuosi ei ole kirkollinen juhla ja siksi sitä vietetään Venäjällä samaan aikaan ja hyvin pitkälti samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Venäläiset ottavat uuden vuoden vastaan usein ravintolassa yhdessä ystäviensä kanssa tai kotona, jonne ehdottomasti kutsutaan paljon ystäviä ja sukulaisia juhlaillalliselle, jotka jatkuvat kauas pikkutunneille saakka. Uudenvuoden samppanjamaljoja kohotellaan joka täysi tunti aina siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän Kaukoidässä. Ennustukset ja taiat eivät Venäjällä kuulu uuteen vuoteen, vaan vanhoihin joulun riitteihin luvulta lähtien neuvostoviranomaiset ryhtyivät järjestämään lapsille uuden vuoden kuusijuhlia vastapainoksi uskonnollishenkisille joulujuhlille. Uskonnolliseen taruun perustuva Santa Klaus korvattiin Pakkasukolla (Ded Moroz) ja Lumihiutaletytöllä (Snegurotshka), jotka toivat makeisia ja lahjoja lapsille. Tämä perinne on jäänyt ja ilmeisesti pysyykin Venäjällä. Niinpä Uutena vuotena koristellaan kuusi ja lapset odottavat jännityksellä Pakkasukon lahjoja. Kirkollista joulua taas vietetään vanhan ajanlaskun mukaan myöhemmin eli tammikuun 7. päivänä, joten tuskinpa lahjanantoperinne koskaan siirtyy sinne asti, sillä lapsethan ovat tunnetusti hyvin kärsimättömiä. Joulu 7. tammikuuta Joulu - 7. tammikuuta - on ennen kaikkea kristillinen Jeesuksen syntymän juhla, joka julistettiin neuvostovallan romahtamisen jälkeen jälleen pyhäpäiväksi. Ortodoksisessa kirkossa joulu ei kuitenkaan ole vuoden suurin juhla, vaan sellainen on pääsiäinen. Jouluna kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta maallisella puolella joulua vietetään lähinnä uuden vuoden riehan jatkeena, joskin vanhat perinnetavat ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa myös nykyihmisiä. Vanha uusi vuosi 14. tammikuuta Vanhaa kirkollisen kalenterin mukaista uutta vuotta 14. tammikuuta vietetään enää lähinnä hyvänä tekosyynä kutsua vieraita kylään syömään ja juomaan. Minkäänlaista virallista asemaa tällä juhlalla ei ole. Isänmaan puolustajien päivä 23. helmikuuta Isänmaan puolustajien päivä helmikuuta on entinen Neuvostoarmeijan päivä. Sitä vietetään sen johdosta, että annettiin asetus Puna-armeijan muodostamisesta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sitä alettiin viettää kaikkien isänmaan puolustajien juhlana. Se on nykyään yleinen vapaapäivä ja silloin onnitellaan yleensä kaikkia asevelvollisuutensa suorittaneita miehiä ja varuskuntapaikkakunnilla järjestetään sotilasparaateja ja ilotulituksia. Kansainvälinen naisten päivä 8. maaliskuuta Kansainvälinen naisten päivä - 8. maaliskuuta on Venäjällä yleinen vapaapäivä ja sitä vietetään paljolti samoin kuin äitienpäivää Suomessa. Edellisenä päivänä työpaikoilla järjestetään juhlakokouksia, joissa onnitellaan ja kukitetaan naistyöntekijät. Varsinaisena juhlapäivänä annetaan perheissä muistolahjoja äideille ja vaimoille ja illemmalla kokoonnutaan suku- tai ystäväpiirin kanssa juhlaillalliselle, jossa nostetaan ahkerasti maljoja naisille. Aprillipäivä 1. huhtikuuta Aprillipäivä - 1. huhtikuuta tunnetaan myös Venäjällä. Silloin koululaiset keksivät jekkuja toisilleen, vanhemmilleen ja opettajille. Lehdissä ja tiedotusvälineissä julkaistaan mielikuvituksellisia uutisia ja seuraavana päivänä kerrotaan onnistuneimmista piloista ja kuinka paljon ihmisiä meni retkuun. Pääsiäinen Pääsiäinen - ortodoksinen pääsiäissunnuntai sijoittuu lähivuosina seuraavasti: huhtikuuta huhtikuuta huhtikuuta huhtikuuta Pääsiäisenä ei Venäjällä ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä. Pitkäperjantai kuten pääsiäisen jälkeinenkin päivä ovat normaaleja arkipäiviä. Pääsiäinen on ennen kaikkea kirkollinen juhla. Kuitenkin myös maallisella puolella pääsiäinen on säilyttänyt jopa neuvostovallan vuosina vainajien muistojuhlan aseman. Tuolloin viedään lähiomaisten haudoille seppeleitä ja ruokaa - kananmunia ja leipää. Haudalla pidetään muistohetki ja nostellaan maljoja vainajan muistolle. Kevään ja työn juhla 1. toukokuuta Kevään ja työn juhla - 1. toukokuuta korvasi aikaisemmin vappuna vietetyn Työväen kansainvälisen solidaarisuuspäivän. Valtaisat vappuparaatit ja mahtipontiset joukkokokoukset, joita aiemmin järjestettiin kaikissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa ovat nyt jääneet historiaan. Kommunistit järjestävät useimmilla paikkakunnilla yhä mielenosoitusmarssejaan, mutta muulle väestölle tästä on tullut keväinen lomapäivä, jolloin voidaan mennä kunnostamaan kesämökkiä ja kasvimaata ensi kerran pitkän talven jälkeen. Sellaista vapunaaton riehaa, kuin Suomessa on, ei Venäjällä toki ole, vaikka hyvän sään sattuessa nuoriso saattaakin kuljeskella kaupungilla läpi yön. Vanhempi väki sen sijaan juhlii vappua ystäviensä kanssa pitopöydän ääressä. Voiton päivä 9. toukokuuta Voiton päivä - 9. toukokuuta on yleinen vapaapäivä, jota vietetään Saksan vuonna 1945 allekirjoittaman antautumissopimuksen vuosipäivän kunniaksi. Voiton päivään kuuluvat sotilasparaatit ja sotaveteraanien muistamiset. Monissa kaupungeissa sotaveteraanit kokoontuvat joka vuosi samoilla paikoilla kaupungin keskustassa tavatakseen vielä mahdollisesti elossa olevia rintamatovereitaan. Perheissä muistetaan sodassa kaatuneita omaisia ja sukulaisia, käydään haudoilla ja kirkoissa järjestetään muistojumalanpalveluksia. Venäjän päivä 12. kesäkuuta Venäjän itsenäisyyspäivä kesäkuuta on myös yleinen vapaapäivä. Tuona päivänä vuonna 1991 (noin puoli vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista) Venäjä julistettiin suvereeniksi valtioksi. Tavallinen kansa ei tätä päivää huomaakaan muutoin kuin ylimääräisenä vapaapäivänä. Muiston ja surun päivää 22. kesäkuuta Muiston ja surun päivää kesäkuuta - vietetään sen johdosta, että tuona päivänä vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Muiston ja surun päivä ei ole vapaapäivä ja se näkyy lähinnä lehdistössä sekä radion ja TV:n ohjelmistossa. Venäjän lipun päivää 22. elokuuta Venäjän lipun päivää elokuuta - ei juuri muutoin huomaa, kuin että julkiset rakennukset liputtavat. Tuona päivänä vuonna

8 MUUTA YRITYSTIETOA otettiin käyttöön Venäjän vanha valtiolippu Neuvostolipun tilalle. Tiedon päivä 1. syyskuuta Tiedon päivä - 1. syyskuuta on koulujen alkamispäivä. Ensimmäiselle luokalle meneville lapsille järjestetään juhlia ja heille annetaan lahjoja. Kansan yhtenäisyyden päivä 4. marraskuuta Kansan yhtenäisyyden päivä - 4. marraskuuta - korvasi aiemman kaksipäiväisen Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen muistojuhlan, jota vietettiin marraskuuta. Neuvostovallan romahtamisen jälkeen juhla muutettiin rauhan ja sovun päiväksi, jota vietettiin Vuonna 2005 vapapäivä siirrettiin 4. marraskuuta ja se sai nimekseen Kansan yhtenäisyyden päivä. Äitienpäivä marraskuun viimeinen sunnuntai Äitienpäiväksi on vuonna 1998 julistettu marraskuun viimeinen sunnuntai. Vienee aikansa, ennen kuin se juurtuu varsinaiseksi juhlapäiväksi, sillä maaliskuista naistenpäivää vietetään kodeissa nimenomaan äitienpäivänä. Venäjän perustuslain päivä 12. joulukuuta Venäjän perustuslain päivää vietetään 12. joulukuuta nykyisen perustuslain hyväksymisen vuosipäivänä, mutta vuoden 2005 juhlapäiväuudistuksessa se muuttui tavalliseksi työpäiväksi. Juhlat siirtävät vapaapäiviä Venäjän lainsäädännön mukaan, mikäli vapaapäiväksi julistettu juhlapäivä sattuu lauantaille tai sunnuntaille, jotka ovat muutoinkin yleisiä vapaapäiviä, vapaapäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Näin etenkin uuden vuoden ja joulun tienoille voi muodostua todella pitkiä lomajaksoja. Eikä siinä vielä kaikki... Näiden juhlapäivien lisäksi Venäjällä vietetään lähes joka lauantai ja sunnuntai jonkin tietyn ammattialan tai aselajin juhlapäivää - kaupan alan työntekijöiden päivä, rajavartiojoukkojen päivä, elintarviketyöntekijöiden päivä, metallityöläisten päivä, rakentajien päivä, ohjusjoukkojen päivä, siviili-ilmailun päivä, merenkulkijoiden päivä, jne, jne, jne. Nämä päivät koskevat vain asianomaisen alan työntekijöitä, heille järjestetään konsertteja ja juhlia, jaetaan ansiomerkkejä ja tietenkin he kokoontuvat syömään ja juomaan omien työtovereittensa ja omaistensa kanssa. Myös radiossa ja televisiossa on aina jotakin juhlivaan alaan liittyvää ohjelmaa tällaisena merkkipäivänä. Yleensä nämä juhlapäivät ovat liikkuvia - niitä vietetään tietyn kuukauden tiettynä lauantaina tai sunnuntaina. Joidenkin päivien vietto kuitenkin liittyy konkreettiseen historialliseen tapahtumaan, joilloin juhlapäivä on kiinteä - esimerkiksi lehdistön päivää vietetään 13. tammikuuta ensimmäisen venäläisen sanomalehden ilmestymisen ( ) kunniaksi, avaruuslentäjien päivää huhtikuuta ensimmäisen avaruuslennon muistoksi, tai energiatalouden työntekijöiden päivää joulukuuta Venäjän sähköistämissuunnitelman Goelron julkistamisen kunniaksi (1920). Lähde: Suomi-Venäjä seuran kotisivut (www. venajaseura.com) Päätös vuoden 2009 luontoiseduista on annettu Päätöksessä annettuja arvoja on muutettu yleistä kustannustasoa vastaavasti. Päätökseen ei ole tehty rakenteellisia muutoksia. Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallinto vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet. Autoedun arvot vuonna 2009 vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % ,4 % ikäryhmä B 1,2 % ,2 % ikäryhmä C 0,9 % ,9 % Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Ravintoetu Tavanomaisen ravintoedun arvo on 5,50 euroa jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,50 ja enintään 9,20. Vastaavasti enintään 9,20 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,50. Lisätietoja: Hallitus hyväksyi selonteon hankintalakiuudistuksesta Valtioneuvosto hyväksyi hankintalakiuudistusta koskevan selonteon. Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan kesäkuussa EU:n tilastojen mukaan Suomen julkisten hankintojen vuotuinen arvo oli vuonna 2006 noin 27 miljardia euroa. Tästä summasta noin puolet eli 13 miljardin euron hankinnat kuuluvat hankintalainsäädännön soveltamisen piiriin. Hankintalaki mahdollistaa laadun huomioon ottamisen. Ostaja voi päättää, millä tavalla ja missä vaiheessa se ottaa laadun hankinnassa huomioon. Laadun mittaaminen, sisällöllinen tuotteistaminen ja vertailu on kuitenkin 8

9 Muuta yritystietoa vaikeaa, koska sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyy paljon inhimillisiä ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Erilaisia laatukriteereitä tulisikin edelleen kehittää, hallitukselle selontekoa esitellyt työministeri Tarja Cronberg toteaa. Kynnysarvot ovat lisänneet hankintojen avoimuutta Hankintalain keskeisimpiä uudistuksia oli kansallisten kynnysarvojen säätäminen ja niihin liittyvä pakollinen ilmoitusvelvoite hankintojen avoimuuden lisäämiseksi. Kansalliset kynnysarvot ovat tavaroissa ja palveluissa euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Näiden arvojen ylittävistä hankinnoista on julkinen ilmoitusvelvoite, näistä on myös valitusoikeus markkinaoikeuteen. Selonteossa ehdotetaan perusteellisen kynnysarvotarkastelun tekemistä vuonna Kansallisia hankintailmoituksia julkaistiin lain voimaantultua ensimmäisen vuoden aikana sähköisessä hankintailmoitusjärjestelmässä (HILMA) yhteensä lähes kappaletta, kun aiemman lain aikana ilmoituksia oli vuosittain vain noin Laki on parantanut tarjousten vertailtavuutta ja avoimuutta, mutta toisaalta kilpailuttamismenettelyt ovat pitkittyneet ja hankintaprosessit monimutkaistuneet. Selonteossa tuodaan esille neuvonnan ja koulutuksen tarpeellisuus käytännön hankintatoimen kehittämiseksi. Tarve korostuu pienissä hankintayksiköissä ja pienissä yrityksissä. Alle kymmenes sosiaali- ja terveyspalveluista kilpailutetaan Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluostot yksityisiltä tuottajilta olivat vuonna 2006 noin 1,3 mrd euroa, mikä vastaa noin 8 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelumenoista. Pääosa sosiaalija terveyspalveluista tuotetaan siis kuntien ja kuntayhtymien itsensä toimesta. Kilpailuttamisosaamisen ja substanssin hallitseminen korostuu erityisesti palveluhankinnoissa. Näiden hallitseminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Pienet hankintayksiköt sekä pienet yritykset ja ammatinharjoittajat kokevat kilpailuttamisosaamisen vaikeaksi. Tämä vaatii myös henkilöstö- ja kustannusresursseja. Selonteossa nostetaan esille myös hankintojen keskittämisestä ja entistä suuremmista hankintakokonaisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvat ongelmat osallistua kilpailutuksiin. Hankintayksiköiden tulisi mahdollisuuksien mukaan mahdollistaa osatarjoukset. Myös yritysten tuli kehittää verkottumista yhteistarjousten tekemiseksi. Selonteko on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa /raportit Lisätiedot: hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, p Velkojen perintä helpottuu EU:ssa Rajat ylittävien velkojen perintä EU:ssa helpottuu, kun loppuvuodesta aletaan soveltaa EU:n asetusten mukaisia menettelyjä eurooppalaisesta maksamismääräyksestä ja vähäisistä vaatimuksista. Molemmissa uusissa oikeudenkäyntimenettelyissä asioiden käsittely on Suomessa keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen. EU-asetuksia täydentävät kansalliset lait on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä tulemaan voimaan 12. joulukuuta. Maksamismääräysmenettelyasetusta sovelletaan lukien ja vähäisiä vaatimuksia koskevaa asetusta lukien. Eurooppalainen maksamismääräysmenettely helpottaa kansalaisten toimintaa EU-valtioiden rajat ylittävissä riidattomissa velkomistilanteissa. Esimerkiksi suomalainen myyjä voi periä kaikensuuruisia erääntyneitä maksuja toisesta EU-valtiosta vakiolomakkeella. Uuden menettelyn rinnalla jäsenvaltion oma perintäjärjestelmä on edelleen käytettävissä. Velkoja voi valita, hakeeko hän eurooppalaista maksamismääräystä vai käyttääkö mieluummin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista menettelyä. Kun tietoja vaihdetaan tuomioistuinten ja asianosaisten kesken, käytetään menettelyssä pääasiassa vakiolomakkeita. Näin asioiden hallinnointi helpottuu. Myös vaatimuksen perusteena olevat todisteet ilmoitetaan lomakkeella, johon on listattu laaja luettelo yleensä esitettävistä todistetyypeistä. Vastine maksamismääräykseen voidaan tehdä myös vakiolomakkeella, mutta tuomioistuinten on huomioitava muussakin kirjallisessa asussa esitetty selkeä vastine. Asetusta eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta ei sovelleta esimerkiksi perheoikeudellisissa tai konkurssiin rinnastettavissa tilanteissa. Vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan rajat ylittäviin riita-asioihin, joissa vaatimuksen arvo on enintään euroa. Menettelyllä on pyritty nopeuteen ja edullisuuteen. Vaatimuksen voi tehdä vakiolomakkeella. Lomake täytetään sen tuomioistuimen kielellä, jonne se lähetetään. Tuomioistuimen on annettava määräajassa päätös. Päätös on pantavissa suoraan täytäntöön toisessa jäsenmaassa. Uudistuksen tultua voimaan suomalainen kantaja voi esimerkiksi velkoessaan korkeintaan euron saatavaa toisessa EU-valtiossa käyttää joko asetuksen mukaista eurooppalaista menettelyä tai kyseisen jäsenvaltion omaa velkomistapaa. Kantajan ei tarvitse tuntea erilaisia kansallisia järjestelmiä, jos hän käyttää eurooppalaista menettelyä. Asetus ei koske perheoikeuteen kuuluvia riita-asioita, kuten elatusapuja ja perintöasioita. Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, OM, puh. (09)

10 Lakiasiat Pienen kirjanpitovelvollisen poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitovelvollinen on velvollinen tekemään suunnitelman mukaiset poistot kirjanpitolaissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksen muodostavat ammatinharjoittaja, kirjanpitovelvollinen, joka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan ja yhdistys tai muu vastaava yhteisö. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa suunnitelman mukaisista poistoista pienelle kirjanpitovelvolliselle on myönnetty helpotuksia poistomenettelyn yksinkertaistamiseksi. Yritys on pieni kirjanpitovelvollinen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt: - liikevaihto taseen loppusumma palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Pienet kirjanpitovelvolliset voivat mukauttaa suunnitelmapoistot verotuspoistojen kanssa, jolloin noudatetaan elinkeinoverolain mukaisia enimmäispoistoja tai niitä lähellä olevia poistoja.. Poistosuunnitelman tulee kuitenkin olla ennalta laadittu eikä suunnitelmaa voi muuttaa muusta kuin perustellusta syystä. Poistolaskennan yksinkertaistamiseksi jäännösarvo voidaan määritellä nollaksi Aineeton omaisuus Kirjanpitolaki edellyttää aineettomiin oikeuksiin kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien ja vastaavien oikeuksien hankintamenojen aktivointia. Muun aineettoman omaisuuden osalta hankintamenon aktivoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Muita pitkävaikutteisia menoja aktivoitaessa kirjanpitovelvollisen on selvitettävä tulonodotukset, joihin aktivointi perustuu. Aktivoitu aineettoman omaisuuden hankintameno on kirjanpitolain mukaan poistettava enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pidempää poistoaikaa, kuitenkin enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Elinkeinoverolain mukaan aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot on poistettava yhtä suurin vuotuisin poistoin enimmäispoistoajan ollessa 10 vuotta. Poistot aloitetaan heti menojen syntymiskaudella. Pieni kirjanpitovelvollinen voi tehdä syntymistilikautenakin koko tilikauden normaalipoiston. Jos tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta ja on esimerkiksi 15 kuukautta, ajan kulumiseen perustuvat poistot tehdään 15 kuukaudelta. Aineellinen omaisuus Kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Elinkeinoverolain mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poisto saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.. KILAn yleisohjeen mukaan pienen kirjanpitovelvollisen on kuitenkin laadittava hyödykekohtainen poistosuunnitelma hyödykkeille, joiden taloudellinen pitoaika on huomattavasti muita hyödykkeitä pidempi ja hankintamenot muodostavat olennaisen osan kirjanpitovelvollisen pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta. Pieni kirjanpitovelvollinen saa tehdä käyttöönottotilikaudelta koko tilikauden normaalipoiston, jollei se olennaisesti vääristä tilikauden suunnitelmapoistojen kokonaismäärää. Tilikauden pituudella ei ole merkitystä menojäännöspoistoissa. Jos tilikauden pituus on esimerkiksi 15 kuukautta, menojäännöspoistoja tekevä pieni kirjanpitovelvollinen tekee poistot 12 kuukauden poistojen mukaan. Ryhmäkohtaisesti käsiteltäviä koneita ja kalustoa myytäessä myyntihinta kirjataan asianomaisen tase-erän menojäännöstä vastaan, jolloin poistopohja vastaavasti pienenee. Myyntitilikaudelta ei tarvitse tehdä poistoa myyntiajankohtaan saakka Hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat Pieni kirjanpitovelvollinen voi KILAn yleisohjeen mukaan soveltaa ryhmäkohtaista poistolaskentaa. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1823/2008 mukaan pienellä kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta käyttää ryhmäkohtaista menettelyä, vaan pieni kirjanpitovelvollinen voi halutessaan laatia hyödykekohtaisen poistosuunnitelman. Tällöin hyödykkeen myynti kirjataan siten, että hyödykkeen poistamaton hankintamenon ylittävä osuus myyntihinnasta kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot. Alle kolmen vuoden kalusto ja pienhankinnat KILAn yleisohjeen mukaan pienet kirjanpitovelvolliset voivat olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen kirjata koneiden ja kaluston, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, hankintamenot sekä pienhankinnat kokonaisuutenaan kuluksi sinä tilikautena, jona omaisuus on otettu käyttöön. Elinkeinoverolain mukaan vuosikuluina vähennettäviä pienhankintoja ovat hyödykkeet tai useiden hyödykkeiden muodostamat kiinteät kokonaisuudet, joiden käyttöaika on enintään kolme vuotta tai joiden hankintameno on enintään 850 euroa. Pienhankintoja saa verovuoden aikana vähentää yhteensä enintään 2500 euroa. Ammatinharjoittajien, asuntoyhtiöiden ja yhdistysten poistot Kirjanpitolain säännösten mukaan ammatinharjoittaja, sellainen kirjanpitovelvollinen, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, yhdistys tai muu vastaava yhteisö saa poistaa pysyvien vastaavien hankintamenon niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Kirjanpitolautakunnan asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä käsittelevän, annetun yleisohjeen mukaan poistojen tekemättä jättäminen tilikaudella ei ole hyvän kirjanpitotavan vastaista, jos hyödykkeiden hankintamenot kuitenkin tulevat poistetuksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Kirjanpidon poistojen kytkeminen verotuksessa vähennettäväksi vaadittaviin poistoihin on hyvän kirjanpitotavan mukaista. 10

11 Lakiasiat Pysyvien vastaavien hankintamenon kirjaamista kuluksi ilman poistosuunnitelmaa käsitellään myös Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1805/2008. Lausunnon mukaan pysyviä vastaavia ei saa yliarvostaa, vaan hyödykkeet on poistettava vaikutusaikanaan, vaikkei ennalta laadittua poistosuunnitelmaa olekaan. Vaikutusajalla tarkoitetaan käytännössä enintään hyödykkeen teknistaloudellista käyttöaikaa. Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kirsi Parnila Lomauttaminen Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomautuksen tarpeesta riippuen työntekijän työnteko voidaan keskeyttää kokonaan tai hänen säännöllistä vuorokautista tai viikoittaista työaikaansa voidaan lyhentää, jolloin työntekijä tekee lyhennettyä työpäivää tai viikkoa taikka työskentelee esimerkiksi vuoroviikoin. Lomautus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Edellytysten katsotaan vähentyneen tilapäisesti, jos niiden arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Silloinkin edellytetään, ettei työnantaja voi tarjota muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Jos työ on vähentynyt taloudellisista ja tuotannollisista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijälle voida tarjota muuta työtä tai koulutusta, työntekijä saadaan lomauttaa toistaiseksi. Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain silloin, kun hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä. Toimenpiteet lomautuksen yhteydessä Lomautustilanteessa tulee noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yt-neuvottelut on käytävä, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Neuvottelut on käytävä ennen kuin työnantaja tekee lomautusta koskevan päätöksen. Lomautuksesta tehtävät ilmoitukset Työnantajan, jotka eivät kuulu yhteistoimintalain piiriin (alle 20 työntekijää), on annettava työntekijöille ennakkoselvitys lomautuksesta mahdollisimman nopeasti lomautustarpeen tullessa hänen tietoonsa. Siinä on oltava tiedot lomautuksen perusteista, arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Lisäksi työnantajan on varattava työntekijöille tai näiden edustajille tilaisuus tulla kuulluksi annetusta lomautuksen ennakkoselvityksestä. Kuuleminen on toteutettava ennen lomautusilmoitusten antamista, jotta työnantaja voi ottaa huomioon työntekijöiden näkemykset asiasta. Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle henkilökohtaisesti lomautusilmoitus viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköisesti. Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste ja alkamis- ja kestoaika tai arvioitu kestoaika. Määräaikaisen lomautuksen kestoaika on ilmoitettava täsmällisesti. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu pidemmistä lomautusilmoitusajoista siten, että ilmoitusaika on sidottu työsuhteen kestoon. Lomautusilmoitus on annettava tiedoksi myös lomautettavien työntekijöiden edustajille. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta on käytävä ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika ja sekä lomautuksen kesto tai sen arvioitu kesto. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työvoimatoimistolle. Tämä ilmoitus katsotaan työnhakijaksi rekisteröitymiseksi. Mikäli työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, jota lomautusuhan alainen työntekijä kykenee tekemään, lomauttaminen on peruutettava ennen sen alkamista tai siirtää alkamaan myöhemmin. Siirtämisellä tarkoitetaan alkuperäisen lomautusilmoituksen peruuttamista ja uuden antamista. Joidenkin työehtosopimusten mukaan lomauttamista voidaan siirtää kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta. Jos uutta työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, että lomauttaminen keskeytyy tilapäisesti ja lomauttaminen jatkuu työn päätyttyä ilman eri lomautusilmoitusta. Sopimus tällaisesta on syytä tehdä ennen työnteon aloittamista. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava lomautetulle työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen. Lyhyemmästä tai pidemmästä ilmoitusajasta voidaan sopia. Jos työntekijä on mennyt lomautuksensa aikana toisen työnantajan palvelukseen ja hänen alkuperäinen työnantajansa kutsuu hänet takaisin työhön, työntekijällä on oikeus irtisanoutua toisen työnantajan palveluksesta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia. 11

12 Rauman Offsetpaino Oy