Yhdysvallat. 24 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen Yleiskuva
|
|
- Tyyne Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhdysvallat P e k k a S i v o n e n J u h a - A n t e r o P u i s t o l a Strategian laitos Yleiskuva Maailma ei ole vuonna 2030 enää yksinapainen siinä mielessä kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Yhdysvaltain ylivoimaisen hallitseva johtoasema saavuttaa kulminaatiopisteensä jo kaksikymmentä vuotta aiemmin. Tärkeimmät tähän vaikuttavat tekijät ovat ensinnäkin maan ajautuminen umpikujaan Irakin sodassa, mikä johtaa pitkittyvään, tuskalliseen vetäytymiseen sisällissotaan ajautuneesta maasta 2010-luvulla. Toisekseen Yhdysvaltain unilateralistisen ulkopolitiikan aiheuttama liittolaisten osittainen siirtyminen maan harjoittamaan politiikkaan nähden kriittisemmälle kannalle. Kolmanneksi kansainvälisen vastavoiman nousu osin Venäjän vahvistumisen, mutta ennen kaikkea Kiinan jatkuvan talouskasvun sille muodostaman suurvalta-aseman vuoksi. Vuonna 2030 Kiinan bruttokansantuote on noussut samalle tasolle Yhdysvaltain kanssa, ja maa on panostanut pitkäjänteisesti sotilaallisen voimansa vahvistamiseen. Neljänneksi Yhdysvaltain nykyinen velkavetoinen, voimakkaan alijäämäisiin liittovaltion budjetteihin perustuva julkinen talous ei voi jatkaa näillä lähtökohdilla edes koko 2010-lukua, puhumattakaan siitä että näin voisi jatkua vuoteen Yhdysvalloilta yksinkertaisesti loppuvat rahoituskeinot jatkaa sitä globaalia dominanssipolitiikkaa, jonka tuloksena maan sotilasmenot ovat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla noin puolet koko maailman sotilasmenoista. Tähän ei ole pitkällä tähtäimellä talouspoliittisia, sisäpoliittisia, eikä lopulta kansainvälispoliittisiakaan edellytyksiä. Vuonna 2030 Yhdysvaltain ulkopolitiikan perustavoitteet ja perustekijät ovat hyvin samankaltaiset kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta keinovalikoima ja yleinen toimintamalli on sopeutunut muuttuneisiin olosuhteisiin. Yhdysvallat lähtee vuonna 2030 edelleen siitä, että maan asemaa johtavana suurvaltana ei sallita kyseenalaistaa. Yhdysvalloilla on tuolloin edelleen täysin ainutlaatuinen kyky sotilaallisen voiman maailmanlaajuiseen projisiointiin, ja poliittinen valmius tehdä tätä koskevia päätöksiä. Maa on kuitenkin tuolloin ottanut opikseen yllä kuvatuista haasteista voima-asemalleen, ja orientoitunut uudelleen seuraavasti. Ensinnäkin Afganistanin ja varsinkin Irakin sotien kokemukset ovat nostaneet interventioihin ryhtymisen kynnystä amerikkalaisessa päätöksenteossa. Interventioiden toteuttamista leimaa aiempaa parempi suunnittelu, pyrkimys riittävään 24 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
2 voimankäyttöön ja tilanteiden jälkihoidon varmistamiseen. Toisekseen Yhdysvallat pyrkii tuolloin välttämään unilateralistisen politiikan ylilyöntejä, ja tässä tarkoituksessa arvostaa uudella tavalla laaajoja kansainvälisiä yhteisymmärryksiä ja YK:ta kansainvälisten kriisien hoitamisessa. Ja kolmanneksi Yhdysvallat panostaa uudella vakavuudella pysyvien liittosuhteiden järjestelmään, jota myös pyrkii rakentamaan entistä toimivammaksi ja keskinäisriippuvaisemmaksi. Coalitions of the willing politiikan yksipuolinen ote ei ole enää sellaisessa asemassa Yhdysvaltain toimintamallissa kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Myös sisäpoliittiset muutokset Yhdysvalloissa suosivat yhteistyöhakuista ulkopolitiikkaa. Liittolaispolitiikka Irakin sota kehittyy Yhdysvaltain kannalta yhä tukalammaksi, ja johtaa sen vetäytymiseen sisällissotaan joutuvasta maasta 2010-luvulla. Samanaikaisesti myös muut haasteet Yhdysvaltain kyvylle säännellä globaalia turvallisuuskehitystä nousevat vahvasti esille, ja muodostavat aikakautta jäsentävää merkitystä aina vuoteen 2030 saakka. Tällaisia ovat mm. terrorismin pysyminen laajakantoisena haasteena koko läntiselle maailmalle, Iranin kyky hyötyä Irakin ja Afganistanin ongelmista, sekä Pohjois-Korean romahtaminen ja Koreoiden yhdistyminen 2020-luvulla. Iran onnistuu ydinaseen hankinnassa 2010-luvulla, ja pysyy Yhdysvaltain tärkeimpänä vastustajana Lähi-idän suuralueella. Tämä korostaa entisestään ydinaseproliferaation ja laajemminkin joukkotuhoaseiden leviämisen vastustamista Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Yhdysvaltain haasteista ehkä keskeisimmäksi muodostuu kuitenkin Kiinan nousu todelliseen suurvalta-asemaan, ja bruttokansantuotteeltaan Yhdysvaltain rinnalle vuoteen 2030 mennessä. Kokonaiskuvaa täydentää Venäjän tasainen sotilaallinen vahvistuminen ja asemoituminen Yhdysvaltain strategiseksi haastajaksi varsinkin aseiden ja sensitiivisen teknologian vientipolitiikkansa vuoksi. Kaikki tämä rakentaa Yhdysvaltain liittolaispoliittiset lähtökohdat uudelleen ja 2020-luvuilla. Yhdysvallat palaa arvostamaan uudella tavalla institutionalisoituja, pysyviin organisaatiomalleihin nojaavia liittosuhderatkaisuja. Tämän myötä Naton merkitys korostuu Yhdysvaltain suurvaltapolitiikan kokonaisuudessa, ja Natoa uudistetaan kohti todella globaalia liittosuhdejärjestelmää. Osana tätä Nato rakentaa formaalin sopimussuhdejärjestelmän globaalin toimintatason hallintaan, eräänlaisen PfP plus -mallin joka etenee tästä aivan uudentyyppiseksi assosiaatiojäsenyysjärjestelyksi. Tällä tavoin Naton toimintaan sidotaan sopimuspohjaisesti Japani, myöhemmin Koreana tunnettu nykyinen Etelä-Korea, Australia, Uusi Seelanti ja lopulta (palestiinalaisvaltion tultua perustetuksi) myös Israel. Kaikki tämä korostaa Yhdysvaltain politiikassa liittokuntarakenteiden merkityksen renessanssia, coalitions of the willing tyyppisen ad hoc -koalitiomallin kustannuksella. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
3 Terrorismin vastainen taistelu ja Lähi-idän suuralue Maailmanlaajuinen terrorismin vastainen taistelu ei ole enää tarkastelujakson lopulla niin keskeisessä asemassa kuin millaisena se Yhdysvaltain ulkopolitiikassa vielä George W. Bushin kauden lopullakin nähdään. Yhtäältä tähän muutokseen vaikuttaa lisääntyneiden panostusten myötä saavutettu ja saavutettava menestys tässä taistelussa: terrorismin elintilaa ajetaan ahtaammaksi. Toisaalta muutokseen vaikuttaa Yhdysvaltain nykyisen hallinnon pyrkimys myös poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä korostaa terrorismin vastaisen sodan keskeisyyttä. Tämä pyrkimys tuskin tulee korostumaan näin voimakkaasti enää tarkastelujaksolla nykyisen hallinnon jälkeen. Tähän liittyen Yhdysvallat siirtyy myös varovaisemmalle linjalle interventiopolitiikkansa suhteen. Uusiin Irakeihin ei ole varaa. Tästä huolimatta ääri-islamilaiseen liikehdintään kytkeytyvä kansainvälinen terrorismi säilyy tarkastelujaksolla vakavana uhkana, jota leimaa eri ryhmittymien keskinäinen verkostoituneisuus. Tähän vaikuttaa islamilaisen maailman peruspiirteiden säilyminen ennallaan vuosikymmenestä toiseen. Kulttuuriset jännitteet länsimaiden ja jyrkän tulkinnan islamilaisuuden välillä ovat yksi aikakautta jäsentävä piirre. Yhdysvaltain sijasta vakavimmat ääri-islamilaiset iskut kohdistuvat kuitenkin tarkastelujakson ajan Länsi-Eurooppaan ja Venäjälle, eivät Yhdysvaltoihin. Tähän vaikuttaa kolme tekijää: 1. Länsi-Euroopan maissa ja Venäjällä on suuria muslimivähemmistöjä, kuten myös vahva muslimivähemmistön vähemmistö radikalisoimassa niitä. Sen sijaan Yhdysvalloissa ei ole, mikä tekee sisäisen turvallisuuskontrollin tämän uhan suhteen Yhdysvalloille jatkuvasti helpommaksi. 2. Ääri-islamilaiset kokevat Länsi-Euroopan ja Venäjän yhteiskuntien sekularisoituneen arvomaailman hyvin vieraaksi. 3. Yhdysvaltain läsnäolo Lähi-idässä heikkenee ja 2020-lukujen aikana, mikä tekee maasta vähemmän houkuttelevan maalin. Irakin ajauduttua sekasortoon, sisällissotaan ja hajautumiseen Yhdysvaltain epäonnistuneen sotaretken tuloksena amerikkalaisten into puuttua alueen tapahtumiin laantuu selvästi jo 2010-luvulla. Palestiinalaisvaltion perustamisprojekti kuitenkin onnistuu Yhdysvaltain tuella. Demokratian juurruttaminen alueelle laskee Yhdysvaltain tavoitelistalla sitä mukaa, kun käy ilmi miten vapaiden vaalien pitäminen johtaa nimenomaan länsivastaisten ääriainesten menestymiseen. Näin on tapahtunut ja tapahtuu Libanonissa, palestiinalaisalueella ja Irakissa, ja tapahtuisi demokratisoitumisen myötä Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Jordaniassa. Ideologisoivan ulkopolitiikan ja sekä taloudelliset että poliittiset voimavaransa ylittävän sitoumus- ja puuttumispolitiikan johtaessa vakaviin takaiskuihin Yhdysvallat suuntautuu tarkastelujaksolla uudelleen perinteisempään, realistisen tradition 26 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
4 mukaiseen ulkopoliittiseen orientaatioon. Maa käy siis myös jatkossa läpi jo tähän asti tutuksi tullutta heiluriliikettään näiden poolien välillä: kun muistot edellisen turvallisuuspoliittisen ylisitoutumisen huonoista kokemuksista haalistuvat, nousee houkutukseksi tehdä uudelleen sama virhe. Irakin ja Afganistanin kokemukset johtavat kuitenkin avoimen interventiopolitiikan suurimpien riskien karttamiseen tarkastelujaksolla. Yhdysvallat ei kuitenkaan käänny sisäänpäin, vaan jatkaa aktiivisella ja globaaliin johtajuuteen pyrkivällä linjalla. Terrorismin vastainen maailmanlaajuinen toiminta kanssa sopii hyvin yhteen uuden ulkopoliittisen realismin kanssa. Korostuvathan terrorismin kitkemisessä salaiset ja puolisalaiset viranomaisoperaatiot tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä muiden uhattujen valtioiden kanssa. Avoin asevoiman käyttö ei siis mitenkään monopolisoi tätä toimintakenttää. Suoran sotilaallisen toiminnan osalta Yhdysvallat painottaa tällä saralla 2010-luvulta alkaen liittosuhteiden tärkeyttä ja liittolaisten tukemista, rajoitettuja operaatioita ja täsmäiskuja. Taloudellinen kehitys Yhdysvaltain suuri panostus teknologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, maan joustava yhteiskunta- ja talousrakenne sekä vitaalinen väestönkasvu takaavat vahvan keskimääräisen talouskasvun tarkastelujaksolla. Tähän perustaan ja liittosuhdejärjestelmäänsä nojautuen Yhdysvallat pysyy maailman tärkeimpänä poliittisena ja taloudellisena vaikuttajana. Yhdysvaltain julkisen talouden suuren velkaantumisen myötä kuitenkin koetaan 2010-luvulla talouskriisi, jonka myötä maa orientoituu kestävämmän taloudenpidon pohjalle ja ottaa opikseen kiinalaisen velkakirjarahoituksen riskeistä. Tätä vaihetta seuraa maan uusi vahva ja pitkä taloudellisen kasvun kausi, joka on leimallisesti teknologiavetoinen. Vetytalous yleensä ja polttokennotekniikka erityisesti, kuten myös perinteisen ydinvoiman uusi tuleminen, vähentävät tarkastelujakson lopulla maan 2020-luvulla ennätykselliseksi kasvavaa riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla ne täyttävät amerikkalaista lupausta taistella kasvihuoneilmiötä vastaan uuden teknologian, ei päästökaupan, keinoin. Nanoteknologinen vallankumous murtautuu esiin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus Yhdysvalloissa, maailmantalouden riskit ja alueelliset sodat ovat kuitenkin kehityksen jatkuva uhka. Sotilaallinen suorituskyky Yhdysvallat säilyttää sotilaallisen ylivoimansa tarkastelujakson ajan. Irakin sodan pitkittyminen vaarantaa Yhdysvaltain asevoimien kehitysohjelmien suunnitellun toteuttamisen. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
5 Tarkastelukaudella mikään valtio ei kykene vakavasti haastamaan Yhdysvaltain sotilaallista ylivoimaa. Sotilaallisten uhkien katsotaan enenevissä määrin olevan eivaltiollisten toimijoiden asymmetrisellä sodankäynnillä aiheuttamia. 1 Yhdysvaltojen liittolaisten kyky käydä konventionaalista sotaa yhdessä USA:n joukkojen kanssa heikkenee. Osin erikoisjoukkojen käyttöä lisäämällä ja osin liittolaisten avulla Yhdysvallat lisää epäsuoraa vaikustaan intressialueillaan ilman että USA:n asevoimien läsnäolo tulee liian näkyväksi. 2 Asevaikutuksen asemesta tavoitteisiin pyritään entistä enemmän informaatiosodankäynnin avulla. Yhdysvallat pyrkii säilyttämään teknologiaetumatkansa muuhun maailmaan nähden ja kyennee tähän tarkastelujakson ajan. Erityisesti tämä korostuu avaruuden hyötykäytössä ja hallinnassa. Yhdysvaltain asevoimien tukikohtaverkostoa kehitetään. Kylmän sodan aikainen kiinteä tukikohtaverkko keventyy ja niihin pysyvästi sijoitettujen joukkojen määrä laskee. Tukeutumisverkoston (maalle ja merelle sijoitetut tukikohdat) kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa nopea maailmanlaajuinen joukkojen keskittäminen. 3 Samalla Yhdysvallat jatkaa asevoimien globaalia vähemmän näkyvää läsnäoloaan ja osittain siirtyy alueille, joissa se ei ole traditionaalisesti toiminut kuten Afrikkaan. Miehittämättömien ja ainakin osittain autonomisten asejärjestelmien määrä kasvaa voimakkaasti, vaikka kaikkia nykyisiä tavoitteita ei saavutettaisikaan. Yhdysvaltain kongressi on hyväksynyt kehittämissuunnitelman, jonka mukaan kolmasosa kaikista (deep strike) lentokoneista on miehittämättömiä vuoteen 2010 ja kolmasosa kaikista taisteluajoneuvoista vuoteen 2015 mennessä. Maavoimat Maavoimien taistelijoiden tehtävät muistuttavat nykyisten erikoisjoukkojen toimintaa. Operaatioita toteutetaan pienillä yksiköillä uusilla maantieteellisillä ja kulttuurialueilla. 5 Maavoimien koko on noin aktiivipalveluksessa olevaa ja saman verran reservissä. Merijalkaväen vahvuus on noin aktiivia ja reserviläistä. Erikoisjoukkojen henkilöstöä lisätään voimakkaasti nykyisestä. Sotilasmenojen leikkaukset ja varojen ohjaaminen tällä hetkellä käynnissä oleviin operaatioihin hidastavat maavoimien transformaatiota siten, että 2030 vain osa maavoimien perustaistelujoukoista on kyetty varustamaan suunnitellulla tavalla. 1 QDR 2006, s QDR 2006, s QDR 2006, Preface, s. v. Max Boot, War made new, Gotham Books, October 2006, s QDR 2006, s Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
6 Merivoimat Meriyhteyksien suojaaminen on laivaston merkittävä tehtävä. Laivaston aluksista suuri osa operoi Tyynellä valtamerellä, joka on Yhdysvaltain kaupan merkittävin kuljetusreitti. 6 Alusmäärän pieneneminen korvataan nopeudella, tulivoimalla ja organisaatiomuutoksilla, joilla massiivisten alusosastojen asemesta luodaan merellisiä iskuosastoja. 7 Vuonna 2030 Yhdysvalloilla on 11 lentotukialusrunkoista iskuosastoa, joista kuusi on jatkuvasti operaatiovalmiudessa. Merivoimien alusten kokonaismäärä on noin 300. Yhdysvallat säilyy johtavana merivaltana. Ilmavoimat Ilmavoimia kehitetään nykyistä laajemman toimintasäteen ja suuremman hyötykuorman (tiedustelu tai tulivoima) hankkimiseksi. Valtaosa tulivoimasta muodostuu täsmäaseista. Stealth-tekniikka ja miehittämättömät lentolaitteet mahdollistavat operaatiot syvälle vastustajan alueelle. Miehittämättömät lentolaitteet muodostavat noin 45 % pitkän matkan iskuvoimasta. Satelliitteja käytetään tiedusteluun, maalien paikantamiseen ja täsmäaseiden ohjaamiseen Yhdysvaltain ilma-ase on edelleen kehittyneempi kuin yhdelläkään potentiaalisella vastustajalla. Ydinpelote Ydinpelote säilyy Yhdysvaltojen tärkeänä puolustuskeinona. Vuonna 2030 vanhentunutta ydinasearsenaalia on korvattu uudistuotannolla. Ennakoitua parempi kehitys Seuraavassa kuvataan edellä ennakoitua paremman kehityksen mahdollisuuksia. Useiden syiden yhteisvaikutuksen vuoksi Yhdysvaltain valta-aseman unipolar moment kestääkin pitempään ja hiipuu hitaammin kuin tällä hetkellä on perusteltua arvioida. Tällaisia syitä olisivat Yhdysvaltain talouden dynaamisuus osoittautuu niin voimakkaaksi, että se auttaa julkisen talouden epävakausongelmien yli tilanteeseen, jossa saavutetaan uusi tasapaino. Tässä auttaa Irakin ja Afganistanin sotien ennakoitua paremman kehityksen kustannusvaikutus, 6 QDR 2006, s QDR 2006, s. 48. Lisää aiheesta: sekä 8 QDR 2006, s Lisää aiheesta: Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
7 Puolustushaarojen nykyiset transformaatiosuunnitelmat kyetään toteuttamaan kokonaisuudessaan. Irakin ja Afganistanin operaatioiden pikainen päättyminen mahdollistaa varojen suuntaamisen entistä enemmän tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä materiaalihankintoihin. Kiinan talous ei pysy niin hyvällä kasvu-uralla kuin miltä nyt näyttää, Irak ja Afganistan saadaan hallintaan, minkä vuoksi ja muistakin tekijöistä johtuen Yhdysvaltain kansainvälinen arvostus kääntyy nousuun. Ääri-islamilaisuus heikkenee oleellisesti. Ennakoitua huonompi kehitys Seuraavassa kuvataan edellä ennakoitua huonomman kehityksen mahdollisuuksia. Yhdysvaltain julkisen talouden epätasapaino-ongelmat kasautuvat edellä ennakoitua voimakkaammin, sodat nielevät jatkuvasti paljon varoja, ja maa ajautuu pitkittyvään talouskriisiin. Dollari heikkenee, ja Kiina alkaa systemaattisesti myymään amerikkalaisia joukkovelkakirjalainojaan. Eläke- ja sairauskulupommi laukeaa oikein kunnolla: vuonna 2030 joka 20. amerikkalainen on joka tapauksessa yli 80-vuotias. Irakin sota johtaa laajoihin epätasapainovaikutuksiin ja väkivaltaisuuksiin Lähiidässä. Tähän liittyy Iranin aggressiivisuuden kasvu, ydinaseen hankinta ja aktiiviset alueelliset valtansa levittämispyrkimykset. Myöskään Afganistanin tilannetta ei saada hallintaan, ja Yhdysvallat joutuu panostamaan huonolla menestyksellä yhä enemmän varoja ja tappioiden kestokykyä Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian alueelle. Irakin ja Afganistanin tuottamat pettymykset ja liittovaltion budjettikriisi aiheuttavat merkittäviä leikkauksia asevoimien menoihin. Käytettyä materiaalia ei voida korvata teknisesti paremmalla tai edes samanarvoisella. Meri- ja ilmavoimien alus- ja konekannan voimakas supistaminen johtaa Yhdysvaltain sotilaallisen toimintakyvyn merkittävään heikkenemiseen. Asevoimien päätehtäväksi muodostuu Yhdysvaltain puolustaminen Kiinan ja Venäjän nousevaa uhkaa vastaan. Vieläkin heikompi kehitys on tuloksena jos nämä mainitut kaksi trendiä tapahtuvat yhtä aikaa, aikaansaaden kumuloituvan ja pitkittyvän Yhdysvaltain ongelmien kierteen. Tällä on voimakkaan negatiivisia vaikutuksia Yhdysvaltain kansainväliseen arvostukseen, liittosuhteisiin sekä maan kykyyn pitää kurissa todellisia ja potentiaalisia kansainvälisiä vastavoimiaan. Venäjä ja Kiina voivat löytää toisensa tällaisessa tilanteessa uudella tavalla. Teknologinen kehitys ei autakaan amerikkalaista taloutta ja vähennä sen öljyriippuvuutta tarkastelujaksolla siinä mitassa kuin edellä on arvioitu. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Yhdysvalloille ja Yhdysvaltain intressien kannalta oleellisille maailmantalouden osille selvästi vakavampia ongelmia kuin edellä on arvioitu. 30 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030
8 Vaikutukset Suomeen Yhdysvaltain voima-aseman ennakoidaan heikkenevän nykyisestä tarkastelujaksolla niin, että vuonna 2030 olemme päätyneet multipolaariseen maailmanjärjestykseen. Siinäkin maailmassa Yhdysvallat on kuitenkin johtava ja sotilaallisen voiman projisointikyvyltään ylivertainen valtio. Suomen kannalta toimivat suhteet tällaiseen maahan ovat elintärkeät, ja tarkastelujaksolla niiden ennakoidaan nousevan aivan uudelle tasolle. Jälkimmäinen johtuu siitä, että Suomen ennakoidaan liittyvän Yhdysvaltain johtoaseman hallitsemaan Natoon 2010-luvulla. Natossa Suomi omaksuu transatlanttisen suhteen tärkeyttä korostavan toimintalinjan. Sellainen on Suomelle luonnollinen valinta samoista syistä, joiden vuoksi nykyiset pohjoismaiset Nato-maat ovat tällaiseen päätyneet. Yhdysvaltain intressit ja voiman projisointikyky pohjoisessa ovat turvallisuusympäristömme keskeinen geostrateginen realiteetti. Yhdysvaltain teknologiaylivoima suuntaa asevoimien kehitystä globaalisti. Uusin tekniikka pysyy edelleen liian kalliina Suomen asevoimille. Samaan aikaan massatuotantoon päätynyt kehittynyt tekniikka suhteellisesti halpenee ja mahdollistaa mm. täsmäiskukyvyn ja kaukovaikutuskyvyn hankkimisen ja ylläpidon erityisesti Naton jäsenmaana. Yhdysvaltain kannalta ennakoitua parempi kehitys ei ole Suomen intressien vastainen, vaan Suomi hyötyisi amerikkalaisjohtoisesta kansainvälisen järjestyksen vahvistamisesta jota ei leimaisi harkitsematon interventiopolitiikka. Yhdysvaltain kannalta ennakoitua huonompi kehitys ei ole puolestaan Suomen etujen mukainen, koska Suomi kärsisi tästä seuraavista epävakausvaikutuksista, Naton ongelmista ja Venäjän suhteellisen vahvistumisen muodostamista riskeistä. Yhdysvaltain ulkopolitiikan yleistavoitteet ovat tarkastelujaksolla Suomen etujen kannalta rakentavia, olettaen maan oppineen ja oppivan Irakin katastrofista. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen
Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta
Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat
LisätiedotHistorian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta
Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden
LisätiedotSodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotPUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille
PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMikä uhkaa talouden globalisaatiota?
Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotHybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotBase unweighted Base weighted
16201 Telebus 13b-14 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 1009 505 504 147 Base weighted 4285 2150 2135 637 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän
LisätiedotYhdysvallat, Kiina ja Venäjä
Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Kylmän sodan jälkeen unilateralismi: maailmanpoliisin rooli Puuttuu sotilaallisesti asioihin, joissa se katsoo omien etujensa olevan uhattuna Maailman suurin talous ja teknisesti
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotBase unweighted Base weighted
16203 Telebus 15 2017 Taloustutkimus Oy All interviews Total Sukupuoli Nainen Mies 15-24 Base unweighted 500 250 250 62 Base weighted 4285 2150 2135 596 Na1. Luettelen seuraavaksi joitakin tähän aikaan
LisätiedotSuomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotHybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?
Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2170(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 8.11.2013 2013/2170(INI) MIETINTÖLUONNOS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä:
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotPekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS
Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS Ajankohtaiset talousongelmat ja päivittäiset uutiset monilta kriisialueilta antavat
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotResurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat
LisätiedotMielipidekartoitus. Risto Sinkko
Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotTYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030
TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 Get a Life hanke Grasping the Future 2009 konferenssissa 20.10.2009, Wanha Satama, Helsinki Vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja opintonsa päättävälle ihmiselle Elämän kokonaisuus
LisätiedotOSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto
OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan
LisätiedotSosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo
Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotSisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä
SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia
LisätiedotMaailmanparlamentti, Kotipesä, McWorld ja Zapatista globalisaatiokehityksen vaihtoehtoja
Maailmanparlamentti, Kotipesä, McWorld ja Zapatista globalisaatiokehityksen vaihtoehtoja Simo Häyrynen Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatioskenaariot 2005-2025 Taustaa Irrottaudutaan päiväkohtaisista
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotKyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013
Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotTurvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI
Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot
LisätiedotPR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen
Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotModuuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi
Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
LisätiedotMaailmantalous ja Amerikka
Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotMitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel
LisätiedotVenäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011
Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO
ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO ISO KUVA Elämme historiallista murroskautta Jälkiteollisesta ajasta ollaan siirtymässä ajanjaksoon, joka on oraalla, mutta jonka lopullisesta muodosta ei
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotYHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.
11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan
LisätiedotTiivistelmät. 1. Yhdysvallat. 2. Kiina ja Itä-Aasia
Tiivistelmät 1. Yhdysvallat Maailma ei ole vuonna 2030 enää yksinapainen, vaan Yhdysvaltain asema johtavana suurvaltana toteutuu moninapaisessa järjestelmässä. Tähän vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat
Lisätiedot