PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2018 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 7 / 2018 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 09. huhtikuuta 2018 klo Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 54 Esitys lämpölaitosta koskevan työryhmän perustamiseksi Päijänteen matkailuyhteistyön esiselvityshanke Rantasalon ranta-asemakaavan laatiminen Nimeäminen kotoutumispalvelujen valmisteluryhmään Lausunto salo- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä Viranhaltijapäätökset Hallintokuntien pöytäkirjat

2 97 ESITYS LÄMPÖLAITOSTA KOSKEVAN TYÖRYHMÄN PERUSTAMISEKSI Khall. 53 Mira Vilkman teki kunnanhallitukselle liitteen 8 mukaisen esityksen työryhmän perustamiseksi. Työryhmän tehtävänä olisi lämpölaitoksen lunastuksen edellytysten ja talousvaikutusten selvittäminen. Kunnanhallitus merkitsi esityksen tiedokseen ja päätti, että asia käsitellään seuraavassa kokouksessa. Khall. 54 Mira Vilkmanin esitys on liitteenä 1. Planora Oy:n asiaa koskeva selvitys on liitteenä 2. Se osoittaa, ettei lämpölaitoksen lunastus juurikaan toisi taloudellista hyötyä. Lisäksi on lunastuksessa otettava huomioon mm: kunnalle tuleva n euron suuruinen lisävelka; toiminta yhtiöitettävä, osaava henkilökuntaa palkattava, etävalvonta/etäsäätö järjestettävä/ostettava, polttoaineen saatavuus markkinahintaan on varmistettava; jakeluverkostosta on vielä poistamatta noin euroa (alkuperäinen poistopohja oli euroa), verkoston lämpöhävikki ollut noin %, nämä vaikuttavat lopulliseen asiakashintaan. Kattilan uusimistarve/lisääntyvä huoltotarve tulee esiin viimeisään 10 vuoden kuluttua. Jos toimintaa ei oteta omaan hoitoon, on kilpailutus tehtävä, koska kyseisellä alalla on tarjontaa. Voimassa oleva toiminta on kilpailutettu 15 vuoden ajaksi siten, että laitokseen ei sitoudu kunnan pääomaa. Markkinaoikeus hylkäsi kilpailutusta koskevan valituksen. VAPO:n edustajat on pyydetty selvittämään asiaa kunnanhallitukselle heidän osaltaan. He saapuvat Valmistelu ja lisätiedot: kunnanjohtaja Heikki Jaakkola, puh Kunnanjohtaja: Päätös tehdään, kun VAPO:n edustajia on kuultu.

3 98 PÄIJÄNTEEN MATKAILUYHTEISTYÖN ESISELVITYSHANKE Khall. 55 Projektipäällikkö Johannes Sipponen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan anomuksen: Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry on saanut rahoituksen Päijänteen matkailuyhteistyön esiselvityshankeelle. Hankkeessa kartoitetaan edellytykset koko Päijänteen alueen kattavan Visit Päijänne kokonaisuuden luomiseen ja ylläpitämiseen laajan toimijaverkoston yhteistyönä. Esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa eri tahojen yhteistyöhalukkuus ja resurssit alueen matkailukenttää yhdistävien hankkeiden toteuttamiseksi. Tahtotilan ja resurssien löytyessä valmistellaan hankehakemukset varsinaisille alueidenvälisille yhteistyöhankkeille. Varsinaisten hankkeiden valmistelussa huomioidaan erityisesti saumaton yhteistyö alueen muiden hankkeiden ja kehittäjätahojen kanssa. Tällä tavoin saadaan muodostettua eri kehittämistoimenpiteitä kokoava ja hyödyntävä kokonaisuus, joka kokoaa alueen palvelut yhteen asiakkaan näkökulmasta. Visit Päijänne kokonaisuuden valmistelun lisäksi selvitetään edellytykset Päijänteen alueen vesistö- ja kalastusmatkailumahdollisuuksien kokoamiseen ja esiintuomiseen alueiden välisenä yhteistyönä. Tiedot koottaisiin yhteisellä sähköiselle alustalla, joka olisi osa muodostettavaa Visit Päijänne kokonaisuutta (tai omana kokonaisuutenaan, jos Visit Päijänne hanke ei toteudu). Edellytysten löytyessä valmistellaan hankehakemus vesistö- ja kalastusmatkailumahdollisuuksien esiintuomiseksi ja edistämiseksi sitouttaen aiheeseen liittyvät toimijat sen toteutukseen ja ylläpitoon. Yhdistykselle myönnetään hankerahoitusta toteutuneiden kustannusten mukaan. Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry esittää, että Padasjoen kunta myöntäisi yhdistykselle 5000 euroa väliaikaista rahoitusta toimintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yhdistyksemme toiveena on, että laina myönnettäisiin saakka, jotta hankkeelle myönnetyt tuet ehditään hakea ennen lainan takaisinmaksua. Liitteenä ovat tarkempi hankesuunnitelma ja hankkeen rahoituspäätös. Hankesuunnitelman yksityiskohtia tarkennetaan vielä hankkeen alkuvaiheessa. Toivomme kunnalta myönteistä päätöstä laina-anomuksellemme. Hankesuunnitelma on liitteenä 3. ELY-keskuksen päätös euron suuruisen hankkeen myöntämisestä hankkeelle on annettu

4 99 Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että se myöntää Juotavan hyvä Etelä-Päijänne ry:lle euron suuruisen korottoman lainan selosteosassa mainittuun hankkeeseen seuraavin ehdoin: 1. Lainasta laaditaan velkakirja, jonka allekirjoittavat Juotavan hyvä Etelä-Päijänne ry:n viralliset allekirjoittajat, 2. Yhdistys maksaa lainan kunnalle takaisin välittömästi saatuaan ELY-keskuksen avustuksen viimeisen erän, kuitenkin viimeistään

5 100 RANTASALON RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Khall. 56 Markku Blomqvist on saattanut vireille ranta-asemakaavan laatimisen tilalle Rantasalo, , jonka pinta-ala on 37,3 ha. Alue sijaitsee Päijänteellä Maakesken kylässä Rantasalontien ja Petäjäsniementien varressa. Laadittavalla ranta-asemakaavalla tarkennetaan ja muutetaan yleiskaavan sisältöä. Ranta-asemakaava syrjäyttää yleiskaavan sillä yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella. Voimassa olevassa yleiskaavassa tilan länsiosaan on osoitettu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA), joiden rakennusoikeus on ratkaistu yleiskaavalla ja joihin voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan nojalla. Sama koskee AM-aluetta. Sen sijaan RM/12-alueelle rakentaminen vaatii rantaasemakaavan laatimista. Laadittavalla ranta-asemakaavalla alue on tarkoitus suunnitella pääosin tavanomaisten omarantaisten loma-asuntojen alueeksi. Rakennuspaikat on tarkoitus sijoittaa yleiskaavassa rakentamiseen osoitetuille alueille siten, että yhtenäistä vapaata rantaviivaa ei kavenneta. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on tarkoitus osoittaa siten, että se on yhtenevä rantayleiskaavan kanssa. Yleiskaavan matkailupalveluiden aluevaraus (RM) perustuu alueella kaavan laatimisen ajankohtana toimineeseen lomaasuntojen vuokraustoimintaan. Matkailupalveluvarauksesta on tarkoitus poiketa mm. seuraavilla perusteilla: Alueella tai sen tuntumassa ei ole matkailuelinkeinon edellyttämiä palveluita ja näin pienen alueen edellytykset niiden luomiseen ja ylläpitoon ovat heikot. Aluetta ei voida taloudellisesti liittää kunnan keskitettyyn viemäriverkkoon. Syksyllä 2017 suoritettu lähiympäristön asukkaiden kuuleminen osoitti, että asukkaiden toivomuksena on lomakylätyyppisestä toiminnasta luopuminen siitä aiheutuvan häiriön perusteella ja alueen toteuttaminen tavanomaisina loma-asuntoina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 4. Lisätiedot kaavan laadinnasta: Karttaako Oy / Pertti Hartikainen, puh , sähköposti phartikainen@kolumbus.fi.

6 101 Lisätiedot asian hallinnollisen käsittelyn osalta: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus 1. merkitsee selosteosassa mainitun kaavahankkeen vireilletulleeksi, 2. hyväksyy kaavanlaatijaksi Karttaako Oy:n ja 3. asettaa ranta-asemakaavaluonnoksen valmistuttua myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.

7 102 NIMEÄMINEN KOTOUTUMISPALVELUJEN VALMISTELURYHMÄÄN Khall. 57 Kotoutumispalvelujen vastuuvalmistelija Anita Salonen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Tausta Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa Suomessa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Kotoutumispalvelujen valmistelua tehdään Päijät-Hämeessä osana Kasvupalveluja ja sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta lisäksi kotouttaminen ja maahanmuuttoasiat halutaan kytkeä kiinteämmin osaksi aluekehitystä ja kansainvälistymistä. Kotouttaminen ei ole pelkästään tulevan Maakunnan asia, vaan kotouttamisessa olennaista on verkostojen ja toimijoiden yhteistyö. Kotouttaminen on kaikkien yhteinen asia. Tavoite Kotouttamista tulee jatkossakin määrittämään Laki kotoutumisen edistämisestä. Parhaillaan uudistettava laki osoittaa tietyt tehtävät muun muassa kunnille ja Maakunnalle, mutta jättää myös mahdollisuuden keskinäisesti sopia ja järjestellä kotouttamisen osaalueita. Kotoutumispalvelujen valmistelussa tavoitteena onkin luoda Päijät-Hämeeseen kotouttamisen malli, missä niin Maakunnalla, kunnilla, 3.sektorilla, palveluntuottajilla on selkeä ja yhdessä pohdittu rooli. Esitys Pyydämme nimeämään henkilön/henkilöt, joka edustavat kuntaanne kotoutumispalvelujen valmistelussa Nimetyn henkilön tehtävänä on osallistua valmisteluun ja työstää kotouttamisen palvelumallia osana valmisteluryhmää, tehtävänä on myös viedä valmistelussa olevia asioita kunnan sisäiseen keskusteluun, verkostoihin ja mahdollisesti päätöksentekoon. Nimettävän henkilön on mahdollisuuksien mukaan oltava sellainen, joka jää tai jonka tehtävät jäävät muutoksessa kuntaan eivätkä siirry esimerkiksi Maakunnan soteen.

8 103 Kunta voi halutessaan nimetä valmisteluun enemmän kuin yhden henkilön (esimerkiksi sivistystoimen, terveyden- ja hyvinvoinnin tai muun teeman näkökulmasta), mutta kuitenkin maksimissaan 3 ensisijaista edustajaa sekä heille varahenkilöt. Kokouksia on noin 3-4/vuosi. Valmisteluryhmässä olevat edustavat kuntien lisäksi, ELYä, TEtoimistoa (kasvupalvelut), Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää /sosiaali- ja terveyspalveluja (Maakuntaan siirtyvät), 3.sektoria ja oppilaitoksia, tarpeen mukaan myös muita. Pyydämme ilmoittamaan nimetyt henkilöt mennessä anita.salonen@ely-keskus.fi Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , kristiina.laakso@padasjoki.fi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää edustajansa kotouttamispalvelujen valmisteluryhmään vuosiksi

9 104 LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ Khall. 58 Päijät-Hämeen jätelautakunta pyytää alueensa kunnilta lausuntoa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen kunnissa on voimassa sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jolloin jokainen kiinteistönomistaja voi valita itse tyhjennysyrittäjänsä. Jätehuoltoviranomaisen on tarkasteltava täyttyvätkö sen alueella kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksessa. Edellytykset järjestää jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämänä ovat tiukemmat kuin nykyisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen edellytykset olivat. Jätelautakunta voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotosta tarkasteltavilla alueilla, jos voidaan perustellusti osoittaa, että kaikki jätelain edellytykset täyttyvät. Edellytykset (Jätelaki 37 ): 1. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; ja 2. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; ja 3. kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Selvitys edellytysten täyttymisestä Päijät-Hämeen jätelautakunta on teettänyt selvityksen jätelain 37 edellytysten täyttymisestä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Selvityksen mukaan edellytykset Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella eivät täyty. Padasjoen jätevedenpuhdistamolle lietteitä voi toimittaa neljä eri toimijaa. Kaikille lietteitä toimittaville yrityksille on luovutettu ns. poletti, jolla toimija kirjautuu järjestelmään ja lietteiden tyhjennys varastosäiliöön onnistuu. Vuonna 2017 puhdistamolle lietteitä toimitti 3 toimijaa. Kunnan jätevedenpuhdistamolle tulisi päätyä vain paikallisia lietteitä, mutta vuonna 2017 vastaanotettujen liet-

10 105 teiden määrä nousi niin merkittävästi (13 %, 600 m 3 ), että epäilyksenä on, että lietteitä tulee myös naapurikuntien puolelta. Padasjoen jätevedenpuhdistamon vastaanottomaksut ovat myös alueen edullisimmat, joten lietteitä saattaa kulkeutua tämänkin vuoksi kuntarajojen yli. Nykyisen järjestelmän mukaan kiinteistöjen sako- ja umpikaivojen tyhjennysvalvonta on erittäin haastavaa. Jätehuoltomääräysten mukaan sakokaivot tulisi tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja umpisäiliöt tarpeen mukaan. Sakokaivojen säännöllinen tyhjennys on tärkeää järjestelmän toiminnan ja käyttöiän vuoksi; imeytys- tai suodatuskenttä tukkeutuu, jos tyhjennystä ei tehdä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Jätevedenpuhdistamolle haasteita tuo erilaatuiset lietteet ja niiden tuontipiikit: Lietteen syöttö pitäisi olla suhteellisen tasaista, jotta puhdistamo toimisi asianmukaisesti. Nykyisen järjestelmän mukaan puhdistamo ei voi varautua tuleviin lietekuormiin ja tämä saattaa toisinaan aiheuttaa vaikeuksia prosessin hallinnassa. Valmistelu ja lisätiedot: ympäristösihteeri Maria Virtanen, puh , sähköposti maria.virtanen@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Jätelain 37 mukaiset edellytykset eivät kaikilta osin täyty Padasjoen kunnassa. Kunnassa on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluita kattavasti ja luotettavasti ja jatkossakin tarvetta on kuorma-auto- ja traktorikuljetuksille. Nykyisen järjestelmän mukaan valvonta on erittäin haastavaa ja epäilyksenä on, että kunnan puhdistamolle tulee lietteitä myös muista kunnista. Näin ollen voidaan todeta, että nykyinen järjestelmä ei kokonaisuutena arvioituna ole myönteinen viranomaisen toimintaa ajatellen. Haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen tyhjennysvälejä on nykyisellään mahdotonta valvoa ja liian pitkien tyhjennysvälien vuoksi kiinteistöillä saattaa tapahtua ylivuotoja ja maaperäpuhdistus saattaa tukkeutua. Tästä aiheutuu vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Vaikka järjestelmä muuttuisi kilpailutetuksi, hoitaa kiinteistön omistaja jatkossakin tyhjennysten tilaamisen itse kilpailutetulta toimijalta. Järjestelmämuutos ei vaikuta jätehuoltomääräyksiin, sakokaivot on joka tapauksessa tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja umpisäiliö tarpeen mukaan.

11 106 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 59 Kunnanjohtaja 6-8/ 2018 Henkilöstöpäätökset Hallintojohtaja 3/ 2018 Henkilöstöpäätös 4/ 2018 Kesätyöntekijät 2018 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi.

12 107 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 60 Rakennus- ja ympäristölautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä kunnanhallituksen käsiteltäviksi.