ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Bruttokansantuote Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus ja äkillisen rakennemuutoksen alueet YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa

3 3.2.3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Kansallisen rakennerahastostrategian toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen EU 2020 strategian ja toimenpideohjelman suhde Itämeri-strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sitoumukset ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen N+2 -säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi

4 7.2 Alueellisesti toteutetut arvioinnit VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET

5 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Kulttuurin merkitys korostuu eritoten myös Varsinais-Suomessa Turun toimiessa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin Euroopan ja Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Vahvoja toimialoja Etelä-Suomessa ovat olleet mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestökehityksen osalta. Vuoden 2008 toisella puoliskolla kansainvälinen taloustilanne alkoi heijastua myös Etelä-Suomen kehitykseen ja myös Etelä-Suomessa on useita vaikeista talouden rakennemuutoksista kärsiviä alueita. Elinkeinoelämän osalta vuoden 2011 lopun tilanne koetaan yleisesti paremmaksi verrattuna vuoden takaiseen. Toisaalta ICT -sektorin myllerrykset tuntuvat nyt erityisesti Salon seudulla, jossa matkapuhelinten tuotannon alasajo vie jopa 1000 työpaikkaa alueelta. Uudellemaalle tärkeillä toimialoilla kuten rakentamisessa, logistiikassa, kaupassa ja informaatioteknologian alalla näkymät ovat heikentyneet ja lähitulevaisuudessa työttömyyden ennakoidaan lisääntyvän jopa muita maakuntia nopeammin. Epävarmuutta aiheuttavat Nokian suunnitelmat ja myös muun it-klusterin vaikeudet. Toisaalta Raaseporin, Porvoon ja Loviisan seudulla tilanne on aavistuksen vakaampi. Lähitulevaisuudesta on olemassa myös myönteisiä merkkejä, sillä Helsingin, Espoon ja Vantaan yrittäjien odotukset vuodelle 2012 ovat hyvät ja myös pienempien kuntien pk-yrityksissä on suhteellisen positiivinen vire. Varsinais-Suomen talousnäkymät ovat Saloa lukuun ottamatta hivenen paremmat kuin vuosi sitten. Suurta muutosta ei ole tapahtunut vuoden takaiseen, mutta meriteollisuuden tilauskehitys on ollut positiivista ja kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset ovat olleet merkittäviä Turun seudun elinkeinoille. Päijät-Hämeessä elinkeinoelämän odotuksissa on sekä varovaisuutta että positiivisuutta. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, mutta kasvua odotetaan kaupasta, palvelualoilta ja erityisesti hyvinvointipalveluista. Ympäristöteknologian ja cleantech -alan yritykset ovat edelleen parantaneet tulevaisuuden näkymiään ja saaneet huomattavaa näkyvyyttä yli valtakunnan rajojen. 5

6 Kanta-Hämeessä kasvualoja ovat olleen kauppa- ja logistiikka-alat. Myös kovia kokenut Forssan seutu on osoittanut selviä taantumasta toipumisen merkkejä, vaikka perinteiset toimialat alueella eivät enää kasvane entiselleen. Kasvua näyttäisi olevan tulossa ainakin hyvinvointialalle, sillä suunnitelmissa on useiden hoiva-alan laitosten rakentaminen alueelle. Eritoten Etelä-Karjalan, mutta myös Kymenlaakson kehityksen tilaa voi luonnehtia kohtalaisen hyväksi, vaikka tilanne toimialoittain selvästi vaihtelekin. Venäjältä tulleet ostosmatkailijat ovat tuoneet Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon positiivista virettä ja teollisuuskin on päässyt selvästi yli suurimmista lomautuksista, vaikka paperiteollisuuden rakennemuutos edelleen jatkuukin. Rakentamista ovat piristäneet erilaiset kaupan ja matkailun investointihankkeet ja myös kuljetus- ja varastointi on säilyttänyt asemansa. Kotkan ja Haminan sataman yhdistäminen on tuonut kehitystä satamatoimintoihin ja siellä on saavutettu uusia liikenteen ennätyksiä. Eritoten Kotkassa tuulivoiman lisärakentaminen on merkittävää. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman päätavoitteena on suuralueen kilpailukyvyn kasvu - niin kansallisesti kuin globaalissa tarkastelussa - ja sen myötä alueen työllisyyden parantuminen. Ohjelman julkinen rahoitus on vähemmän kuin 0,5 % suuralueen BKT:sta, joten ohjelmasta saadaan lisäarvoa vain kohdistamalla toimet Euroopan kilpailukykyindeksin kannalta olennaisiin asioihin eli uusiin innovaatioihin. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia indikaattoreita: Uudet yritykset Uusien yritysten kautta lisätään nopeimmin alueiden kilpailukykyä. Etelä-Suomen ohjelman haasteena on erityisesti palvelualojen yritysten kasvun vauhdittaminen ja kasvuyritysten tunnistaminen. Työpaikat Työpaikkojen lisäämisellä ja niiden mahdollisimman tasapuolisella sijoittumisella edistetään tasapainoisen aluerakenteen kehitystä ja lisätään alueen kilpailukykyä etenkin suhteessa muuhun Eurooppaan. Työttömyysaste Etelä-Suomen suuralueen työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti suuralueen sisällä 7-12 % välillä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tasata sisäisiä eroja. Työllisyysaste Etelä-Suomen suuralueen työllisyysaste on jo nyt yli eurooppalaisen keskiarvon, mutta suuralueen sisällä löytyy suuriakin eroja. EAKR- ohjelman tavoitteena on edistää työllisyysasteen suotuisaa kehitystä. BKT:n kehitys suhteessa koko maan BKT:n kehitykseen Suuralueen sisällä erot ovat suuria, mutta koko suuralueena tavoitellaan koko maan kehityksen tasolla pysymistä. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta Tämän indikaattorin kautta arvioidaan etenkin innovaatioiden ja T&K- kehittämistoimien vaikuttavuutta ja niiden tuloksia. T&K -toiminnan osuus BKT:sta 6

7 Etelä-Suomen EAKR -ohjelma on hyvin innovaatiopainotteinen. T&K toiminnan lisääminen yrityksissä ja jatkumona etenkin innovaatioiden kaupallistaminen ovat kehittämisen haasteena. Koulutustaso Etelä-Suomen heterogeenisuus tulee voimakkaasti esille myös koulutustaso-mittarin kautta. Tavoitteena on nostaa etenkin haasteellisten alueiden koulutustasoa lisäämään alueen kilpailukykyisyyttä. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa yleisiä toimintaa ohjaavia periaatteita ovat kestävä kehitys, tasaarvo ja syrjimättömyys, sekä verkostoituminen ja kumppanuus. Lisäksi ohjelmassa painotetaan tietoyhteiskuntakehityksen tukemista. Kokeilutoimintaa (eksperimentaatio) on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa mahdollista toteuttaa erityisesti ohjelman temaattisessa osiossa toimintalinjalla 5. Kokeilutoiminta kohdennetaan palvelujärjestelmien kehittämiseen. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Vuonna 2011 maailmantalouden kasvu hidastui selvästi. Yhdysvaltain talous kasvoi vaisusti ja elpyminen on ollut selvästi hitaampaa kuin aiempien taantumien jälkeen. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja tuotantokustannusten nousu hidasti loppuvuodesta hieman myös Kiinan nopeaa talouskasvua. Luonnonkatastrofin seurauksena Japanin talous supistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta monivuotinen jälleenrakennusohjelma tuki kasvua vuoden lopulla. Venäjän kasvuvauhti säilyi vahvana öljyn korkean hinnan ansiosta. Euroalueen rahoitus- ja velkakriisin jatkuminen heijastui koko maailmantalouteen. Velkakriisistä huolimatta euroalueen talous kasvoi, joskin vauhti jäi alle pitkän aikavälin kehityksen. Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,9 prosenttia. Kasvu jäi kuitenkin syksyllä arvioitua heikommaksi. Ulkomaankaupassa ongelmaksi muodostui kauppataseen tuntuva heikkeneminen ja pitkään jatkunut vaihtosuhteen huononeminen. Vaihtotase oli lamavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa alijäämäinen. Osittain tuontihintojen nousun johdosta inflaatio on pysynyt Suomessa korkeana ja aiheuttanut siten kustannuspaineita. Kohtuullisen talouskasvun vetämänä työttömyys kääntyi laskuun. Samaan aikaan työllisyys parani, etenkin palvelualoilla. Teollisuudessa työllisyyden lasku jatkui ja siihen kiinteästi kytköksissä olevilla toimialoilla työllisyystilanne heikkeni. Yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Kasvua tukivat myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Loppukeväästä alkaen kotitalouksien odotukset kuitenkin heikkenivät poikkeuksellisen jyrkästi. Epävarmuus lisääntyi lähes yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2009 taantumassa. Myös työttömyyden uhkaan liittyvät pelot voimistuivat. Kotitalouksien odotusten synkkeneminen ei kuitenkaan heikentänyt kulutusta. Säästämisaste aleni tuntuvasti ja kotitalouksien velkaantuneisuusaste kohosi edelleen. Investoinnit kehittyivät odotetun myönteisesti, mutta koko talouden investointiaste ei palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle. Eniten kasvoivat investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Asuntoja aloitettiin yli kappaletta, vaikka aloitukset laskivat selvästi loppuvuotta kohden. Kaiken kaikkiaan investointivuosi oli valinneeseen epävarmuuteen nähden hyvä, kun myös kansantalouden investointiaste kääntyi uudelleen nousuun. Kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittanut pääministeri Jyrki Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus sitoutui toteuttamaan valtion 7

8 tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia ja uudistamaan talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita nopeammalle kasvulle vahvistuvat. Tällä tavoin hallitus aikoi kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta ja varmistaa, että Suomen valtion luottoluokitus säilyy parhaana mahdollisena. Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni vuonna 2011, mutta oli edelleen 0,8 prosenttia alijäämäinen kokonaistuotantoon suhteutettuna. Erityisesti valtiontalouden alijäämä pieneni, mutta säilyi yli 3 prosentissa kokonaistuotantoon suhteutettuna. Alijäämien myötä julkisen talouden velka jatkoi kasvuaan kokonaistuotantoon suhteutettuna. 1.4 Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Etelä-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli henkeä. Väkiluku on kehittynyt myönteisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 väkiluku laski edelleen hieman Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku on kasvanut. Suurinta kasvu on ollut Uudellamaalla. Kuva 1. Väestö maakunnittain

9 1.4.2 Bruttokansantuote Koko Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuonna Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 180 miljardia euroa. Kuva 2. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos. Tuotanto Suomessa kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta toisen neljänneksen 2,7 prosentin kasvupyrähdys oli vahva signaali taantuman päättymisestä. Kolmannella neljänneksellä kasvu hidastui 0,4 prosenttiin, mutta neljännellä neljänneksellä talouden aktiviteetti kiihtyi taas ja bruttokansantuotetta kertyi 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Kasvuprosenttien suureen vaihteluun viennissä ja bruttokansantuotteessa vaikutti maaliskuulle ajoittunut ahtausalan työselkkaus. Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten kysyntää kasvatti viime vuonna viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosenttia, tosin palvelujen vienti väheni selvästi. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit vauhdittuivat: niiden volyymi lisääntyi 22,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Tuonti kasvoi 2,6 prosenttia. (Lähde: Kansantalouden tilinpito 2010 (ennakko) ja neljännesvuositilinpito 2010, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus). 9

10 Kuva 3. Arvonlisäys maakunnittain. Arvonlisäyksen kasvu on ollut koko luvun erityisen merkittävää Itä-Uudellamaalla, Maakunnan bruttokansantuotteen kasvusta miltei puolet on kuitenkin peräisin alueen tuottamien tuotteiden kohonneista hinnoista. Vuoden 2000 viitehinnoin mitatulla 38 prosentin kasvulla Itä-Uusimaa jakaa koko Suomen alueella kärkipaikan Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Hitainta kasvu on ollut Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsäteollisuusvaltaisissa maakunnissa. Näiden maakuntien kasvusta vain viitisen prosenttia on hintojen kohoamisen aiheuttamaa, loppu 95 prosenttia on tuotannon määrän kasvua (Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien vuodet kattaviin tietoihin). 10

11 Kuva 4. Arvonlisäys, /asukas Työllisyyden kehitys Vuonna 2011 työvoiman määrä on vähentynyt kaikissa maakunnissa Uusimaata lukuun ottamatta, jossa sielläkin kasvu perustuu Itä-Uudenmaan liittymiseen osaksi Uusimaata Vastaava negatiivinen kehitys on toteutunut myös koko maan tasolla. Taulukko 1. Työvoima maakunnittain keskimäärin vuosina Etelä-Suomi Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Suomi yhteensä Koko maa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Työllisyysaste nousi koko maassa 68,6 prosenttiin. Talouskasvun putoamisesta huolimatta työvoiman kysyntä on toistaiseksi heikentynyt hieman hitaammin. Osaavan työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia verrattuna vuodentakaiseen, eikä 11

12 odotettavissa ole suuria muutoksia. Työvoimaa tarvitaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa eritoten kauppa- ja palvelualoilla sekä terveydenhoito- ja sosiaalialalla. Kuva 5. Työllisyysaste. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun 2011 lopussa koko maassa työtöntä työnhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimatoimistoissa avoinna olevien työpaikkojen määrä lisääntyi viime vuoteen verrattuna 1 400:lla. Joulukuussa työvoimatoimistoissa oli avoinna työpaikkaa, mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimet työpaikat olivat lisääntyneet kuudessa ammattiryhmässä; eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä sekä hallinto- ja toimistotyössä. Avoimet työpaikat olivat vähentyneet teollisessa työssä, kuljetus- ja liikennetyössä sekä korkeimmin koulutettujen ammattiryhmissä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski joulukuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kaikkien Etelä-Suomen ohjelma-alueen maakuntien alueella. 12

13 Uusimaa Kanta-Häme Työttömien osuus työvoimasta 6,7 9, Koko maa 9,1 Varsinais-Suomi 9,2 Päijät-Häme 11,7 Etelä-Karjala 11,8 Kymenlaakso 12, % Kuva 6. Työttömien osuus työvoimasta. Edelliseen vuoteen verrattuna naisten osuus työttömistä kasvoi selvästi kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa lukuun ottamatta Kymenlaaksoa. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä (57 %) ja naisia (43 %). 13

14 Naisten osuus työttömistä Kymenlaakso 41,7 Varsinais-Suomi Koko maa 41,9 43, Uusimaa 43,2 Kanta-Häme 43,2 Etelä-Karjala 43,8 Päijät-Häme 44,5 39,0 40,0 41,0 42,0 43,0 44,0 45,0 % Kuva 7. Naisten osuus (%) työttömistä työnhakijoista maakunnittain (Etelä-Suomi). Pitkäaikaistyöttömien osuudessa oli tarkastelujaksolla nähtävissä suhteellisesti aleneva trendi. Vuonna 2010 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli kuitenkin jälleen kasvanut ja kasvu on edelleen jatkunut myös vuonna Pitkäaikaistyöttömien suhteellisessa osuudessa on huomattavia eroja Etelä-Suomen maakuntien välillä: vuonna 2011 korkein pitkäaikaistyöttömien osuus oli viime vuoden lailla Päijät-Hämeessä 28,2 % ja Kymenlaaksossa 26 %, joissa osuus oli myös selvästi koko maan keskiarvoa (23,4 %) korkeampi. Matalin luku saavutettiin Etelä-Karjalassa (22,1 %). 14

15 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä % 35,0 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Koko maa 30,0 25,0 20,0 15,0 10, Kuva 8. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista kääntyi vuonna 2010 parempaan suuntaan ja sama kehitys on jatkunut myös vuonna Alle 25 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli , mikä on vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kymenlaaksoa lukuun ottamatta kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli vuonna 2011 matalampi kuin vuotta aiemmin. Etelä-Suomen maakunnista Kymenlaaksossa (13,8 %) ja Kanta- Hämeessä (12,4 %) nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkeammalla tasolla kuin koko maan keskiarvo (12,3 %). 15

16 Kuva 9. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä Koulutusrakenteen kehitys Suomessa peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on koko maan tasolla 67,0 %. Etelä-Suomen maakunnista vain Uusimaa ylittää koko maan tason. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on pienin Päijät-Hämeessä. 16

17 Kuva 10. Tutkinnon suorittaneet. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Uusimaa on täysin omassa sarjassaan Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 34,8 %, kun koko maassa osuus on 27,8 %. Uudenmaan lisäksi muut Etelä-Suomen maakunnista jäävät maan keskimääräisen tason alapuolelle. Alhaisin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa (23,0 %). Kuva 11. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. 17

18 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa vuonna 2010 noin 7 miljardia euroa, mikä on 185 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Menojen arvioitiin kasvavan vuonna 2011 edelleen noin 180 miljoonalla eurolla. Yrityksissä harjoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen menot pysyivät vuonna 2010 likimain ennallaan. Sekä julkisen sektorin että korkeakoulusektorin menot sen sijaan kasvoivat. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta kahden Etelä-Suomen suurimman maakunnan osuus kaikista t&k-menoista oli moninkertainen verrattuna muihin maakuntiin. Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat viimeisimpien käytettävissä olevien lukujen mukaan yli 3 miljardia euroa, mikä vastaa noin 42 prosenttia koko maan t&k-menoista. Kuva 12. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. 18

19 Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille (tavoitepäätös). Tavoitepäätös sisältää hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Tavoitepäätöksessä on nostettu esiin erityiskysymyksinä äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Näin varmistetaan, että kansalliset ja EU:n alue- ja rakennerahastovarat vaikuttavat samansuuntaisesti. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä arvioidaan säännöllisesti alueiden kehittämistavoitteiden toteutumista sekä käsitellään hallinnonalakohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä alueiden kehittämiseksi. Tarvittaessa tavoitepäätöstä tarkistetaan ja muutetaan ministerityöryhmän ehdotusten pohjalta. Ministeriöiden aluestrategiat Hallinnonaloilla tunnistetaan erilaisten alueiden kehittämistarpeet ja määritellään alueiden kehittämislain mukaisesti alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet (aluestrategia). Aluestrategian sisältö ja laadinta on määritelty alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1837/2009) 5 :ssä. Tavoitepäätökseen kirjatut tavoitteet ja linjaukset ohjaavat ministeriöiden aluestrategioiden laadintaa ja sisältöä. Aluestrategia laaditaan alueiden kehittämisen kannalta keskeisissä ministeriöissä, joita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi aluestrategia laaditaan myös sisäasiainministeriössä, jonka toiminnalla on välillisiä vaikutuksia alueiden kehittämiseen. Ministeriöt hyväksyvät aluestrategiansa valtioneuvoston toimikauden toisen vuoden syyskuun puoleen väliin mennessä. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden aluestrategiat sisällytetään hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Aluestrategiat laaditaan yhteistyössä aluehallintoviranomaisten ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa. Helmikuussa 2011 laadittiin eri hallinnonalojen edellisten aluestrategioiden toteutumisen seurantaraportti. Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, 19

20 sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Seurannasta saatuja tietoja käytettiin hyväksi valtioneuvoston tavoitepäätöstä laadittaessa. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessä joulukuussa 2011, että Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetetaan vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. Ohjelman lopettamisen tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää, keventää hallintotaakkaa ja vahvistaa demokraattista kehittämisvarojen ohjausta maakunnissa. Jatkossa kehittämisvaroja ohjataan vahvemmin kehittämis- ja suunnittelujärjestelmään, joka tukeutuu konkreettisesti alueiden kehittämistä ohjaaviin strategioihin ja tulossopimuksiin. Syksyn 2011 aikana suoritetun ulkopuolisen arvioinnin mukaan KOKO on tukenut alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta. Hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja levitetty innovatiivisesti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut hidasta. Arvioinnin mukaan KOKO ei onnistunut integroitumaan maakunnalliseen kehittämisjärjestelmään. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkavat toimintaansa myös vuonna Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on nykyisellä kaudella osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Valtiontalouden tarkastusviraston v tekemässä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan myös, että kaupunki- ja metropolipolitiikan toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Helmikuussa 2011 hyväksyttiin maaseutupoliittinen periaatepäätös, jonka mukaan keskeistä maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi on maaseutualueiden kaupunkeja nopeampaan ikääntymiseen varautuminen, palveluiden saatavuuden varmistaminen maaseudun olosuhteista lähteviä ratkaisuja kehittämällä sekä vihreän talouden kysyntään vastaaminen 20

21 elinkeinoja ja yrittäjyyttä uudistamalla. Maaseutupolitiikan toimenpiteillä on edistetty näiden painopisteiden toteuttamista ja mm. käynnistetty ikääntymisen vaikutusten arvioinnin kehittäminen alueiden käyttöön. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessä joulukuussa 2011, että periaatepäätöksistä luovutaan. Sen sijaan kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmät ja saaristoasiain neuvottelukunta valmistelevat ministeriöiden ja alueiden yhteistyönä vaalikaudeksi kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön-, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Vuonna 2011 asetettu kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja sen suurkaupunkijaosto kehittävät sopimuspolitiikkaa hallitusohjelman ja alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen pohjalta. Metropolipolitiikan linjauksia valmistellaan metropolipolitiikan neuvottelukunnassa ja sihteeristössä. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettiin vuonna 2010 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Aiesopimuksen 10 hanketta keskittyivät innovaatioiden edistämiseen ja kansainvälistymiseen. Hankkeilla saatiin hyviä kokemuksia aiesopimusmenettelyn edelleen kehittämiseksi. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Uusi seutukuntajako tuli voimaan tammikuussa Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustui maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään joulukuussa 2011, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. 21

22 Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2011 Vuoden 2009 joulukuun seurantakomitean kokouksessa hyväksyttyihin ohjelmanmuutoksiin palattiin kesäkuun 2011 seurantakomitean kokouksessa. Seurantakomitea päätti joulukuun 2009 kokouksessaan lisätä toimintalinjojen 3 ja 4 tuettavaan toimintaan yritysten ja alueiden saavutettavuutta parantavat pienimuotoiset infrastruktuuri-investointihankkeet. Ohjelma-asiakirjan indikatiivista menoluokkataulukkoa ei kuitenkaan muutettu vastaavasti seurantakomitealle esitettiin hyväksyttäväksi kirjallisella menettelyllä seuraavat em. joulukuun 2009 päätöksestä johtuvat muutokset o toimintalinjojen 3 ja 4 menoluokkatietoihin lisätään menoluokat 23, 24 ja 25 o EAKR-rahoituksen arvioitu menoluokittainen jakautuma (ohjelma-asiakirjan s. 72): menoluokkien 51, 60 ja 81 yhteenlaskettu indikatiivinen osuus vähenisi 2,5 %-yksikköä ja vastaava lisäys kohdistettaisiin menoluokkiin 23, 24 ja 25 (liitteet 5 ja 6). Kirjallinen menettely ei tullut em. menoluokkamuutoksen osalta hyväksytyksi, koska yksi seurantakomitean jäsen ilmoitti Etelä-Suomen ELY-keskusten Y-vastuualueiden vastustavan muutosta. Seurantakomitean sihteeristö käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti esittää seurantakomitean kokouksessa hyväksyttäväksi kirjallisessa menettelyssä hylätyksi tulleet muutokset. Sihteeristö piti muutoksia luonteeltaan teknisinä: kyse on joulukuun 2009 seurantakomitean päätöksen saattamisesta loppuun, ei uudesta muutoksesta. Lisäperusteluna voitiin pitää menoluokkien 51, 60 ja 81 toteutumatilannetta. Ohjelma-asiakirjan alkuperäisenkään menoluokka-allokaation perusteella ne eivät ole Etelä-Suomen EAKRtoimenpideohjelman strategista ydintä ja vuoden 2010 lopussa niihin on kohdistunut jopa suunniteltua vähemmän rahoitusta. Taulukko 2. Menoluokka Ohjelma-asiakirja Toteutuma ,4% 0,1% 60 2,2% 0,3% 81 2,0% 1,3% 22

23 Keskustelun jälkeen seurantakomitea päätti hyväksyä menoluokat ja niiden osuudet sihteeristön esityksen mukaisesti ja lisätä tuettavaan toimintaan toimintaympäristöjä parantavat pienimuotoiset infrastruktuuri-investointihankkeet ( yritysten ja alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristöjä parantavat ). Samalla seurantakomitea totesi, etteivät infrastruktuurihankkeet ole Etelä-Suomen EAKR-ohjelman strategista ydintä vaan joka tapauksessa marginaalisia. 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Vuonna 2011 ARNE kokoontui kolmesti. Kaikissa kokouksissa käsiteltiin valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden painopaisteita ja valmistelua. Muita käsittelyssä olleita asioita olivat ministeriöiden aluestrategioiden toteutuminen, ELYjen strategia-asiakirjat, maakuntien suhdannetilanne, aluekehityksen kansainvälinen tulevaisuus, rakennerahastojen arviointitulokset sekä EU-koheesiopolitiikan ajankohtainen valmistelutilanne. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitea Seurantakomiteasta on säädetty rakennerahastolaissa (1401/2006) ja -asetuksessa (311/2007). Rakennerahastolain mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (jäljempänä yleisasetus) 63 artiklan mukaan jäsenvaltion on perustettava kutakin toimenpideohjelmaa varten seurantakomitea yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona toimenpideohjelman hyväksymisestä tehty päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle. Yleisasetuksen 64 artiklan mukaan jäsenvaltio päättää kokoonpanosta yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa. Kokoonpanosta päätettäessä tulee huomioida laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986). Yleisasetuksen 11 artiklan mukaan jäsenvaltion on seurantakomiteaa perustaessaan huolehdittava kumppanuuden toteutumisesta. Valtioneuvosto asetti sisäasiainministeriön esittelystä Euroopan yhteisöjen rakennerahastojen Suomessa toteutettavan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Etelä-Suomen 23

24 EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean. Seurantakomitea on asetettu ohjelmakaudelle Rakennerahastolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista säädetään seurantakomitean kokoonpanosta. Toimenpideohjelman seurantakomiteassa ovat edustettuina: rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanoon osallistuvat ministeriöt ja muut valtion viranomaiset, toimenpideohjelma-alueen maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat ja keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpano vuoden 2011 lopussa: Puheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä Jäsenet: neuvotteleva virkamies Juha Majanen ylitarkastaja Henna Antila neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen ylitarkastaja Raimo Puhto ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi yliarkkitehti Minna Perähuhta osastopäällikkö Jouko Lankinen aluekehittämispäällikkö Mirja Lumiaho-Suomi nuoriso- ja liikuntatoimen päällikkö Ulrike Hjelt-Hansson maakuntahallituksen pj. Eeva Arvela kehittämisjohtaja Susanna Kaskinen maakuntahallituksen pj. Johannes Koskinen maakuntajohtaja Juhani Honka elinkeinopäällikkö Ilmi Tikkanen aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi aluekehityssuunnittelija Riitta Kallström kehittämisjohtaja Marja Koivula talousarviopäällikkö Tuula Saxholm maakuntajohtaja Juho Savo erityisasiantuntija Jarkko Huovinen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki toimitusjohtaja Timo Vilo toimitusjohtaja Heli Järvinen varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä asiantuntija Jari Konttinen koulutussuunnittelija Auli Korhonen alue- ja elinkeinopoliittinen asiamies Ari Heikkinen järjestösihteeri Merja Fyhrberg pääsihteeri Sirpa Hertell pääsihteeri Ursula Immonen TEM TEM VM OKM MMM LVM (Kaakkois-Suomen ELY) TEM STM TEM YM Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto Hämeen liitto Hämeen liitto Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Suomen kuntaliitto MTK Suomen Yrittäjät ry Yrittäjänaisten keskusliitto ry Keskuskauppakamari EK SAK STTK AKAVA NYTKIS Suomen Luonnonsuojeluliitto 24

25 Yleisasetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission edustajat voivat osallistua omasta aloitteestaan tai seurantakomitean pyynnöstä seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa: kesäkuussa Turussa ja marraskuussa Helsingissä. Kesäkokous pidettiin Turun uudessa kaupunginkirjastossa ja kokouksessa käsiteltiin mm. toimeenpanoa koskeva vuosikertomus 2010, EAKR-ohjelmien temaattisen arvioinnin tuloksia, ohjelmanmuutosta sekä katsaukset Manner- Suomen ESR-ohjelmaan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmaan. Lisäksi kuultiin Varsinais-Suomessa toteutetusta hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta selvittävästä Profiili-hankkeesta. Marraskuun kokous pidettiin Helsingissä ja se oli yhteiskokous Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kanssa. Kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat mm. ohjelmien toteuttamistilanne ja sisällöllinen tarkastelu, vuoden 2012 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma, pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistyminen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmaan sekä tulevaan ohjelmakauteen valmistautuminen. Sihteeristö Seurantakomitean kokouksessa nimettiin seurantakomitean sihteeristö, johon tuli edustajat sisäasianministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, kaikista Etelä-Suomen maakunnan liitoista ja valtion aluehallinnosta Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Varsinais-Suomen TEkeskuksista, Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Valtion aluehallinnon tapahtuneen muutoksen johdosta seurantakomitea muutti sihteeristön kokoonpanoa ja nimesi kokouksessaan uudet valtion aluehallinnon edustajat seurantakomitean sihteeristöön: yksi edustaja ohjelma-alueen jokaisesta neljästä ELY-keskuksesta vanhojen TE-keskusten, ympäristökeskusten ja lääninhallituksen edustajien tilalle. Vuonna 2011 sihteeristö piti vain neljä kokousta, kaksi keväällä ja kaksi syyskaudella. Kokouksissa keskustelutti erityisesti pienimuotoisten infrastruktuurihankkeiden rahoitus ja Lissabonin prosentti ja EAKR-rahoitteisen pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistäminen. Lisäksi käsiteltiin mm. ohjelmanmuutosta (ks. luku 2.1.), maakunnan yhteistyöasiakirjojen laadintaa vuodelle 2012, Itämeristrategian toteuttamista EAKR-ohjelmissa sekä vuoden 2012 teknisen tuen jakoa ja käyttösuunnitelmaa. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakunnissa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmän toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan kuitenkin valtuuston toimikaudeksi. Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muuta kansalaisyhteiskuntaa edistävät tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. 25

26 Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano on lain perustelujen mukaan puheenjohtaja. Siltä osin kuin järjestö ei tule valituksi yhteistyöryhmän jäseneksi, on mahdollista nimetä järjestö asiantuntijaksi. Asiantuntijat kutsuu yhteistyöryhmä. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu luottamushenkilö, sekä osapuolten ehdotuksesta kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmien asettamiseksi maakunnan liitot pyysivät alkuvuonna 2007 osapuolilta ehdotuksia edustajista ja heidän henkilökohtaisista varaedustajistaan. Uudet yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa kaikissa maakunnissa ohjelmakauden alkaessa vuonna Käytännössä yhteistyöryhmän rooli nähdään maakunnissa vahvana alueen kehittäjänä ja yhteistyöryhmillä on alueellaan keskeinen rooli ohjelmatyötä ohjaavien linjausten määrittelijänä. Etelä-Karjala Maakunnan yhteistyöryhmä piti seitsemän kokousta ja sihteeristö yhdeksän kokousta. MYR käsitteli muun muassa seuraavia asioita: ylimaakunnallisten hankehakujen teemat joustovaraushakemuksia työjärjestyksen muutoksen maaseutuohjelman ja ESR-ohjelman toteutumatilannetta ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan myr:n yhteiskokouksessa toteuttamissuunnitelmissa esitettävät keskeiset neuvottelukysymykset ja yhteiset kehittämiskohteet totsun ja maakunnan yhteistyöasiakirjan Hankkeita käsiteltiin 8 kpl. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistyöryhmien nimeämissä maaseutujaostoissa ohjelman toteutukseen haettiin alueellista näkökulmaa ja jäsenille tiedotettiin maaseutuohjelman valtakunnallisesta toteutumisesta. Jaostot kokoontuivat vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin ohjelman toteutumista kaikkien linjojen osalta sekä vuoden 2012 rahoituksen jakautumista toimintalinjoille 1 ja 3. Lisäksi jaostoissa käsiteltiin maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien luonnoksia ja ELY keskuksen strategista tulossopimusta sekä maaseutujaoston roolia tulevan ohjelmakauden valmistelussa. Kanta-Häme Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä on 22 jäsentä ja se koostuu kuntien, valtionhallinnon sekä työmarkkina- ja edunvalvontajärjestöjen edustajista. Yhteistyöryhmä kokoontui kuusi kertaa ja sihteeristö kymmenen kertaa. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavien viranomaisten sekä kuntien edustajista. Yhteistyöryhmä tai sihteeristö antoi lausunnot projektihakemusten soveltuvuudesta ja rahoituskelpoisuudesta EAKR- ja ESR-ohjelmaan. Jaostoja Kanta-Hämeen yhteistyöryhmällä ei ole. Yhteistyöryhmän asettama ympäristövaikutusten arviointiryhmä antoi lausunnon kaikista EAKR- ja ESR-projekteista. 26

27 Keskeiset yhteistyöryhmän käsittelemät asiat vuonna 2011 olivat maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille , maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Lisäksi yhteistyöryhmä sai selvitykset maaseutuohjelman ja ESRohjelman valtakunnallisen osion toteutuksesta sekä arvioi tulevaa rakennerahastokautta. Kymenlaakso Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä on seurannut Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR-ohjelmien, Manner-Suomen maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä. Kokouksissa käsiteltiin hakemukset kansallisesta varauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin ja tehtiin päätökset rahoituksen kohdentamisesta hankkeisiin. Maakunnan yhteistyöryhmä oli mukana Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen strategia-asiakirjan, strategisen tulossopimuksen ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisprosessissa. Elokuussa 2011 järjestetyssä Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan yhteistyöryhmien yhteisessä seminaarissa käsiteltiin suunnitelmien sisältöjä ja tärkeimpiä yhteisiä painotuksia sekä sovittiin toteuttamissuunnitelmissa esitettävistä yhteishankkeista (rakenteellisen muutoksen tukikokeilu ja Kaakkois-Suomen Venäjäohjelma). MYR hyväksyi toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan lokakuussa Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmälle tiedotettiin Kymenlaakson luonnonvarastrategiasta, Kymenlaakson ilmasto ja energiastrategiasta sekä Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Yhteistyöryhmä seurasi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen yhteisen MAKO -pilottihankkeen edistymistä. MAKO -pilottihankkeen päätavoitteet olivat maakuntaohjelman laadintaprosessin tehostaminen, ohjelman vaikuttavuuden parantaminen ja keskeisten prioriteettien hankkeiden läpivienti toteuttamissuunnitelmissa mm. monenkeskisten hankekokonaisuuksien avulla. Projektin käynnistyessä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien tuotantorakenne oli radikaalisti muuttumassa metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen ja talouskriisin takia, mikä vaati elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon syvempää yhteistyötä ja laajempia yhteistyöprojekteja yritystoiminnan perusedellytysten parantamiseksi. Projektissa suunniteltiin työstettävän yhteistyössä Kaakkois-Suomen keskeisten elinkeinopoliittisten toimijoiden kanssa 5-6 hankekokonaisuutta/ painopistettä, joihin panostamalla alueen elinkeinorakennetta päivitetään 2010-luvulle. Ideana oli, että yhteistyössä on voimaa ja suuremmat kokonaisuudet tuottavat parempia tuloksia ja vähentävät hankebyrokratiaa suhteessa käytettävissä olevaan rahamäärään. MAKO pilotin tuloksena saatiin valmisteltua ja käynnistettyä yhteisiä ja aikaisempaa suurempia, maakuntaohjelmiin perustuvia kaakkoissuomalaisia kärkihankkeita. Näitä laajoja yhteishankkeita syntyi projektin aikana kaksitoista. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on noin 18 miljoonaa euroa. Tukirahoitusta hankkeissa on noin 13 miljoonaa euroa ja omarahoituksen osuus on noin viisi miljoonaa euroa. Yhteistyö on tuottanut Kaakkois Suomeen lisärahoitusta noin 35 prosenttia. Lisäksi yhteistyöryhmälle saatettiin tiedoksi ELY -keskuksen neuvottelukunnan asettaman OTE - jaoston kokousasiat. OTE -jaosto kokoontuu vuosittain 2 4 kertaa ja kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Jaoston tehtävänä on mm. toimia koulutustarpeiden lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin asiantuntijaelimenä sekä luoda tilannekuvaa osaamiseen, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan liittyvistä toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuusnäkymistä. Koska mukana on molemmat maakuntien liitot ja ELY -keskus, vältetään turha kilpailuasetelma tehtävistä. Jaostolla on toimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa ELYn strategiseen tulossuunnitelmaan, maakuntaohjelmiin ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaan. OTE -jaostoa voi pitää ainutlaatuisena toimintamallina valtakunnallisestikin, ja se edistää keskeisiä asioita sekä elinkeinoelämän että oppilaitosten kannalta kahden maakunnan alueella. 27

28 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui vuonna 2011 yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin maakunnan EAKR-, ESR- ja maaseutuohjelman toteutustilannetta, esitettiin äkillisen rakennemuutosvarauksen kohdentaminen hankkeisiin ja tehtiin ehdotukset toimintalinjan 5 teemahakuihin. Kokouksissa käsiteltiin ELY-keskusten strategia-asiakirjan, strategisen tulossopimuksen ja toteuttamissuunnitelman luonnokset, sovittiin maakunnan yhteistyöasiakirjassa rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain sekä sovittiin teknisen tuen jakamisesta Kymenlaakson Liiton ja ELY-keskuksen kesken. Kokouksissa käsiteltiin 27 EAKR-, 13 ESR- ja 13 maakunnan kehittämisrahahakemusta. Kymenlaaksolla ja Etelä-Karjalalla on yhteinen maaseutujaosto. Kokouksissa on keskitytty seuraamaan maaseutuohjelman toteutumista. Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä piti viisi kokousta vuonna Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat EU:n rakennerahastojen kansallinen joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin ja rakennemuutostoimenpiteet Heinolassa, valmistautuminen ohjelmakauteen 2014+, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelmaprosessin kytkeytyminen rakennerahasto-ohjelmiin ja prosessin uudistaminen, maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille 2012 ja 2013, EAKR-ohjelman arviointi sekä ELY-keskusten strategiset tulossopimukset. Yhteistyöryhmän sihteeristö piti myös viisi kokousta, joissa valmisteltiin yhteistyöryhmän kokoukset sekä annettiin lausunnot rahoitettavista hankkeista. Jaostoja Päijät-Hämeen yhteistyöryhmällä ei ole. Yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii Osaamis- ja työllisyysryhmä, joka kokoontui kaksi kertaa. Ryhmässä seurattiin mm. EU-rahoituksen kohdentumista osaamiseen ja koulutukseen sekä työllisyyden parantamiseen. Uusimaa Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä piti vuonna 2011 viisi kokousta ja käsitteli mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: - Uudenmaan suunnitteluasiakirjojen laadinta o Uudenmaan ELY-keskuksen strateginen tulossuunnitelma o Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinta ja käsittely sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan hyväksyminen - Ehdotus Etelä-Suomen EAKR -ohjelman toimintalinjan 5 hankehaun teemoiksi v EU-rahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan tilanne ja rahoituksen suuntaaminen, OSKE ja KOKO -ohjelma - EER yrittäjyysvuosi - The European Entrepreuneurial Region hanke ja sen toteutus; sisälsi teemahaun maakunnan kehittämisrahasta - Maakunnan strateginen rooli ja toimenpiteet EU EU lähtökohdat - Tutustuminen Uudenmaan innovaatioympäristöihin ja niitä toteutettaviin hankkeisiin, jotka ovat saaneet mm. EAKR -rahoitusta - Seminaari; Hki Pietari -keskuksen toiminta ja hyödyntäminen MYR:n sihteeristö kokoontui kuusi kertaa ja käsitellyt asiat olivat: - Maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelu - EAKR (TL 3 ja TL 4) ja ESR -hankkeiden käsittely Maaseutujaos piti vuonna 2011 vain yhden kokouksen ja käsitellyt asiat olivat: - Kokouksessa kuultiin alustus metsäohjelman valmistelusta - Maaseutuohjelman toteutuksen seuranta 28

29 Varsinais-Suomi Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2011 kolme kertaa. MYR:n sihteeristö valmisteli MYR:ssä käsiteltävät asiat ja kokoontui kolme kertaa. MYR:ssä käsiteltyjä asioita oli yhteensä 65. MYR-sihteeristössä käsiteltiin yhteensä 57 asiaa. MYR:ssä käsiteltiin yhteensä 2 hanketta. Kaikki hankkeet käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn viedään hankkeet, kun o hankkeelle haettu julkinen rahoitus (EU, valtio) hankkeen koko toteutusaikana on vähintään euroa tai o muut merkittävät alle euron ns. oman tuotannon hankkeet tai o muulloinkin, mikäli ohjelmien toteutusta linjatakseen hankeryhmässä edustettuna oleva taho, yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja tai joku maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajista sitä esittää. MYR käsitteli keskeiset ohjelmakysymykset ja asiakokonaisuudet, kuten esim. maakuntaohjelman toteutumisen seurannan, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä Varsinais- Suomen alueellisten osaamiskeskusten toiminta- ja rahoitussuunnitelmat vuodelle Maakunnan yhteistyöryhmän yhtenä tärkeänä valmistelutehtävänä on maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen liittyvän yhteistyöasiakirjan valmistelu. TOTSUn ja ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen valmistelua käsiteltiin kahdessa eri kokouksessa vuoden aikana. MYR käsitteli TOTSUn ja ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen omalta osaltaan lokakuun kokouksessa käyden läpi myös laadintaan liittyviä prosesseja ja sisältöä. Vuoden 2011 aikana MYR keskusteli myös koulutuksen ja tutkimuksen suunnitelman (KESU) liittyvistä kysymyksistä erityisesti koulutuksen aloituspaikoista. Koulutuksen vientiin liittyvät kysymykset olivat myös esillä yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä käsitteli myös kattavasti rakennemuutosasioita, EU-ohjelmien maksatusprosesseja sekä ESR- ja EAKR -hanketyötä, ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja kehitysnäkymiä, Varsinais- Suomi-Ruotsi yhteistyön tilannetta ja kuultiin hanke-esittelyjä eri seutukunnista. Maakunnan yhteistyöryhmä on myös säännöllisesti käsitellyt seutukuntien hankerahoitus- ja työllisyystilannetta. MYR:lle on asetettu sihteeristö, jonka kautta asiat on tuotu yhteistyöryhmän käsittelyyn. Maakunnan yhteistyöryhmällä on kolme jaostoa: maaseutujaosto, koulutusjaosto ja elinkeinojaosto sekä lisäksi hankeryhmä. Varsinais-Suomen hankeryhmä käsittelee kaikki eri ohjelmien hankehakemukset aikaisessa vaiheessa. Yhteistyöryhmä on seurannut jaostojen ja hankeryhmän toimintaa pöytäkirjojen välityksellä, jotka on säännöllisesti tuotu tiedoksi yhteistyöryhmälle. Maaseutujaosto on kokoontunut kaksi kertaa, elinkeinojaosto kolme kertaa, koulutusjaosto seitsemän kertaa ja hankeryhmä 22 kertaa. Lisäksi koulutusjaosto piti joulukuussa seminaarin. EU-ohjelmien toteutuksen osalta yhteistyöryhmä käsitteli EU:n rakennerahasto-ohjelmien kansallista varausta äkillisiin rakennemuutoksiin, EAKR-ohjelman teemahankkeiden teemoja ja hyväksyttyjen hankkeiden seurantaa sekä haasteellisten alueiden välitarkistusta. YVA-toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen liitto. YVA-ryhmässä arvioitiin hankkeiden vaikutuksia ympäristöön. YVA-ryhmän jäsenet arvioivat pääsääntöisesti kukin oman organisaationsa hankkeita, ja YVA-kokouksia ei pidetty vuonna YVA-ryhmä kuitenkin koordinoi Kestävä kehitys hanketoiminnassa Lounais-Suomessa raportin kokoamista. Kyseinen raportti julkaistiin vuonna

30 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2011 Rakennerahastolain (1401/2006) mukaan maakunnan yhteistyöryhmä yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöasiakirjan valmisteluun liittyen seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitoille ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Lisäksi MYR yhteen sovittaa sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja, MYAK). Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään rakennerahastolain nojalla vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Rakennerahastoasetuksen mukaan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kesäkuussa 2010 ohjeen maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatimiseksi vuodelle Yhteistyöasiakirjat valmisteltiin maakunnan liittojen johdolla syksyllä 2010 ja maakunnan yhteistyöryhmät hyväksyivät ne viimeistään lokakuussa. Varojen jakoon vaikutti vuoden 2010 alusta voimaan tullut aluehallinnon uudistus, jonka myötä EAKR:n välittäviä toimielimiä ovat alueella käytännössä vain maakunnan liitto ja ELY-keskus. Etelä-Karjala Vuoden 2011 yhteistyöasiakirjassa varat jaettiin ELY-keskuksen E-vastuualueen ja Etelä-Karjalan liiton välillä rahoitussuunnitelman mukaisesti eli yritysrahoitukseen (EU+valtio) 50,5 %. Kanta-Häme Varsinaisia uusia painotuksia ei vuoden 2011 yhteistyöasiakirjassa ollut. EAKR-ohjelmavarat jaettiin Hämeen liitolle sekä Hämeen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloille. Hämeen liiton osuus ohjelmavaroista oli 27,1 %, TEM.n osuus 51,7 % ja YM:n osuus 21,2 %. Toimintalinjassa 1 alueen yritystoiminnan kehittämisen voimavarat suunnattiin uuden yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuyritysten kehittämiseen ja toimintalinjan rahoituksesta vastasi Hämeen ELYkeskus. Toimintalinjassa 2 tavoitteena oli edistää osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä parantaa innovaatiojärjestelmän kykyä siirtää uusi tieto ja osaaminen käytäntöön. Rahoituksesta vastasivat Hämeen liitto sekä ELY-keskus. Toimintalinjan 3 rahoituksesta vastasivat Hämeen liitto sekä ELY-keskus ja rahoitus suunnattiin toimenpiteisiin, joilla edistetään logististen yhteyksien parantamista, ympäristöriskien hallintaa, luonto- ja kulttuurimatkailun toimintaedellytyksiä sekä palveluiden tehokkuutta, savutettavuutta ja toimivuutta. Kymenlaakso Kymenlaakson maakuntaohjelmaan pohjautuen toteutuksen painopisteenä on voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikkamenetysten korvaaminen. Hankkeilla pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja osaamisen monipuolistamiseen. 30

31 Varoista noin 51 % jaettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja 49 % Kymenlaakson Liitolle. Yhteistyöasiakirjaa valmisteltaessa keskusteltiin yritysrahoituksen kysynnän hiipumisesta, mutta toimintalinjalle 1 varattiin yrityshankkeisiin kuitenkin rahoitusta edellisiä vuosia vastaava määrä. Päijät-Häme Päijät-Hämeen yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 noudatti edellisten vuosien linjaa varojen jakautumisessa ELY-keskuksen ja maakunnan liiton kesken puoliksi. Tavoitteet ja kehittämislinjaukset valittiin maakuntavaltuuston joulukuussa 2009 hyväksymän maakuntasuunnitelman mukaan. Siten ohjelman toteutuksessa painotettiin aiempaa enemmän matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntapoja. Uusimaa Yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 laadittiin ja hyväksyttiin syksyllä 2010 Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan liiton yhteistyönä. Liitot yhdistyivät valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Haasteellisten alueiden rahoitus (saaristo) suunnattiin kokonaan Uudenmaan ELY - keskukselle ympäristöministeriön hallinnonalalle. Varsinais-Suomi Maakunnan yhteistyöasiakirja 2011 valmisteltiin yhteistyössä rahoittajaviranomaisten ja ohjelmaa toteuttavien seutukuntien kesken. Valmistelun yhteydessä todettiin tarve painottaa yritysten investointi- ja kehittämishankkeita toimintaympäristön kehittämisen sijaan. Niinpä yhteistyöasiakirjassa siirrettiin ELY keskuksen alun perin toimintalinja kahteen suunniteltu rahoitus (reilut euroa) toimintalinja yhteen. 2.6 EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 Vuoden 2011 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2010 aikana. Alkuvuona 2011 valmisteltiin molempien järjestelmien hakemus-, päätös- ja maksatusprosesseihin mittavia muutostöitä prosenttimääräisten välillisten kustannusten kustannusmallin (flat rate) käyttöön oton vuoksi. Hakemus- ja päätösmuutokset otettiin käyttöön kesäkuussa ja maksatushakemus- ja maksatuspäätösmuutokset elokuussa. Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla projektin välilliset kustannukset korvataan projektin henkilöstökustannuksista (EAKR 20 % ja ESR 17 %). Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi työtä erityisesti projektien maksatusvaiheessa, sillä prosenttimääräisenä ilmoitettuja välillisiä kustannuksia ei tarvitse todentaa eikä tarkastaa. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin myös kertakorvauskustannusmallin (lump sum) edellyttämät muutokset, jotka siirrettiin käyttöön otettavaksi vuoden 2012 alussa. Lump sum tarkoittaa ns. kertakorvausmallia, jossa enintään euron tuki voidaan myöntää siten, että projektin ei tarvitse maksatushakemuksen yhteydessä todentaa kustannuksia tositetasolla eikä myöskään 31

32 viranomaisen tarvitse tarkastaa kustannuksia. Kaikki kustannukset ilmoitetaan lajissa muut kustannukset. Tämä yksinkertaistaa ja nopeuttaa pienien projektien maksatusprosessia. Projektien sulkemistoiminto EURA järjestelmässä valmistui toukokuussa. Sulkemistoiminnolla varmistetaan, että kaikki projektin hallinnolliset toimet on suoritettu asianmukaisella tavalla loppuun sen jälkeen, kun projektien toiminta on päättynyt ja maksatusliikenne saatu täysin valmiiksi. Sulkemisen yhteydessä projektille sidotut mahdolliset käyttämättömät myöntövaltuudet purkautuvat Wepa järjestelmässä, minkä jälkeen ne voidaan budjetoida uudelleen. Rahoituksen takaisinperintä- ja palautustietojen tallennus sekä näiden johdosta seuraavasta maksatuspäätöksestä tapahtuva kuittaustoiminto valmistuivat Wepa järjestelmään vuoden 2010 aikana. Vuonna 2011 valmistui näiden tietojen siirto EURA järjestelmään, missä ne voidaan huomioida raportoinnissa sekä komission maksupyynnössä. Loppuvuodesta EURA järjestelmään valmistui viranomaiskäyttäjille tarkoitettu foorumityyppinen neuvontapalveluosio, minkä välityksellä viranomaiset voivat esittää järjestelmän pääkäyttäjälle käyttöä koskevia kysymyksiä. Vastaukset ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. Tämä vähentää sähköpostitse annettavan käyttäjätuen tarvetta. Palvelusta löytyy myös usein kysytyt kysymykset -toiminto. Vuoden 2011 aikana lisättiin myös merkittävässä määrin järjestelmien raportointia. Uusia raportteja kehitettiin mm. projektitarkastusten, paikanpäällä tehtyjen varmennusten (artikla 13), päätöstietojen, takaisinperintä- ja palautustietojen ja projektien sulkemistilanteen seurantaan. Lisäksi myös projektien toteuttajien käyttöön saatiin EURA järjestelmässä projektikohtainen maksatustietoraportti, minkä avulla toteuttaja voi kootusti seurata oman projektinsa maksatusten yksityiskohtaista tilaa. TUKI2000 TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2011 kesällä käyttöön vastaava hankkeiden sulkemistoiminto kuin EURA järjestelmässä. Syksyllä otettiin käyttöön yritystukien sähköinen asiointi erillisessä asiointipalvelussa, johon liittyy sähköinen tunnistautuminen. Samassa yhteydessä toteutettiin tietojen siirto sähköisen asiointipalvelun kautta jätetystä sähköisestä lomakkeesta TUKI2000-järjestelmään. Sähköisen asioinnin myötä yritystukien käsittelyprosessin tietyt vaiheet TUKI2000-järjestelmässä muuttuivat myös sähköisiksi eli TUKI2000-järjestelmässä otettiin käyttöön ns. työjonot. Loppuvuoden aikana valmisteltiin TUKI2000-järjestelmään uudistettua rahoituksen takaisinperintäja palautustietojen tallennusosiota. Ko. osio, joka korvaa järjestelmässä jo olevan takaisinperintäosion, on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2012 aikana. Järjestelmään tehtiin myös paikan päällä tarkastuksiin liittyviä raportteja, kehitettiin valtuuksien raportointia ja tehtiin muita pienempiä muutoksia. Myös Yrtti-raportointijärjestelmää kehitettiin edelleen EAKR-hankkeiden raportoinnin osalta, uutena raporttikokonaisuutena otettiin käyttöön mm. takaisinperintään liittyvät raportit. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) 32

33 sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. SOVA-lailla ja asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain (468/1994) mukaan hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Ohjelmakaudelle Eura2007-järjestelmän hakemuslomakkeeseen on otettu mukaan ympäristövaikutusten arviointiosio, jonka avulla hakija arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia jo hakemusvaiheessa. Rahoittavan viranomaisen tulee ennen rahoituspäätöksen tekoa arvioida hankkeen ympäristövaikutukset. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi on useimmissa maakunnissa perustettu YVA-ryhmiä, joiden toimintatavat on raportoitu vuoden 2007 vuosiraportissa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman (SOVA) ja erityisesti toimintalinjan 5 teemahankkeiden (YVA) keskeisten ympäristö-, työllisyys- ja taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi asetti EAKR-ohjelman ohjauskomitea ohjelmakauden alussa Etelä-Suomen EAKRohjelman arviointiryhmän. Ryhmässä on edustajat alueellisista ELY-keskuksista, maakunnan liitoista, sekä SAK:sta ja EK:sta. Ryhmän puheenjohtajana toimii ohjelmajohtaja. Vuoden 2011 aikana ryhmä kokoontui kerran ( ) arvioimaan teemahaussa saapuneita hakemuksia ja ohjelman toteutustilannetta. Kokous pidettiin Helsingissä. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. Taulukko 3. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000t) (Teollisuus ja energiantuotanto) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario Etelä-Suomen osuus maamme hiilidioksidipäästöistä on noin 42 %. Etelä-Suomen hiilidioksidipäästöt ovat olleet selkeässä laskusuunnassa vuodesta 2006 lähtien, mutta vuonna 2010 tapahtui koko maassa pieni käänne ylöspäin. Teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä voi vaihdella hieman vuosittain esimerkiksi teollisuustuotannon volyymin ja sääolosuhteiden mukaan. Suhteellisen pienellä EAKR-rahoituksella ei ole merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen määrään Etelä-Suomessa. Alueella toteutettavilla uusiutuvaa energiaa tukevilla ja energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseen tähtäävillä hankkeilla on myönteinen (usein välillinen) vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. 33

34 Kaikissa neljässä EAKR-ohjelmassa on hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita vuoden 2011 loppuun mennessä käynnistetty 176 kappaletta ja niihin on sidottu noin 54 miljoonaa euroa eli 4,7 % koko EAKR- ja valtion rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa rahoitusta oli sidottu hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin yli 16 miljoonaa euroa (EAKR ja valtio) eli 9,3 % sidotusta rahoituksesta. Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli koko maassa sidottu mennessä noin 71 miljoonaa euroa eli 6,2 % sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen ohjelmassa 54 hankkeeseen oli sidottu yhteensä 19,4 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli 11,2 % sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa on koko alkuohjelmakauden ajan kohdennettu rahoitusta merkittävästi enemmän sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin että kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin kuin muissa Suomen EAKR-ohjelmissa. Yhtenä selittävänä tekijänä tälle voidaan pitää sitä, että Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa hankkeen ympäristövaikutukset on yksi viidestä hankevalinnassa arvioitavasta valintakriteeristä. Lisäksi Etelä- Suomessa hiilidioksidipäästöjä ja kasvihuonekaasuja vähentävien hankkeiden prosentuaalinen osuus on vuonna 2011 hieman kasvanut edellisistä vuosista. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat esittäneet ympäristönäkökohtien huomioimista ohjelmien toteutuksessa siten, että raportoidaan EURA2007-järjestelmässä olevan ympäristöosion vaikutuskokonaisuudet, jotka vastaavat pitkälti EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisia painopistealueita. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa Kansallinen joustovaraus ja äkillisen rakennemuutoksen alueet Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihun strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön, esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallisen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2011 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 20,736 M, josta EAKR+valtio 12,368 ja ESR+valtio 6,904 M. ESR-ohjelman varat jaettiin kaikki vuoden aikana välittäville toimielimille, EAKR varoja jäi käyttämättä ja palautettiin alueille yhteensä 1,465 M (PS 0,710 M ja LS 0,755 M ). 34

35 Taulukko 4. Joustovarauksen jakautuminen maakunnittain vuonna MAAKUNTA EAKR+valtio ESR+valtio YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa YHTEENSÄ Vuosina Suomessa on nimetty 22 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueiksi Etelä-Suomessa oli nimettynä neljä seutukuntaa: koko Kymenlaakson maakunta eli Kotka-Haminan seutukunta ja Kouvolan seutukunta, Heinolan seutukunta ja Salon seutukunta. Forssan seutukunnan äkillisen rakennemuutosalueen status päättyi vuoden 2009 lopussa ja Imatran vuoden 2010 lopussa. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Kymenlaakso: Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnat Kymenlaakson vahvimmat erikoistumisalat ovat metsäteollisuus ja logistiikka. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on lähes viisinkertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan yli kolminkertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Vuodesta 2004 lähtien Kymenlaakson metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin työpaikalla. Metsäteollisuuden supistusten ja sen muille aloille (mm. metalliteollisuus ja logistiikka) aiheuttamien vaikutusten vuoksi Kymenlaaksossa oli vuonna 2009 lähes työpaikkaa vähemmän kuin ennen nykyisen rakennemuutosaallon alkua. Lisäksi myös alueen muu teollisuus (mm. rakennusaine- ja elintarviketeollisuus) on ollut laajasti vaikeuksissa. Kymenlaakson molemmat seutukunnat olivat vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Kouvolan seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi kahdesti: ja Kotka-Haminan seutukunta oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuosina

36 Vuonna 2011 EAKR-joustovarauksesta rahoituspäätöksen saanut Rajukaasu-hanke (A31674) painottuu rakennemuutoksen strategisen tason hallintaan, niin sanotun kaakkoissuomalaisen toimintamallin luomiseen ja sen levittämiseen hyvänä käytäntönä. Ensimmäiset toimenpiteet kohdennettiin suurten työnantajien tapaamisiin (Ovako, UPM, Ahlström Glassfibre ja LUT). Tapaamisissa hahmotettiin ulkoisten tekijöiden vaikutuksia toiminnan edellytyksiin ja niistä selviytymisen toimenpiteitä, yritysten kykyä havaita ja reagoida ulkoisiin muutostrendeihin sekä globaalin yrityksen alueellisen yksikön rooliin, vapauteen ja valtuuksiin päättää muutoksen edellyttämistä toimenpiteistä. Lappeenrannan teknillisen yliopisto tutkii rakenteellisen muutoksen vaikutuksista pk-yrityksiin ja niiden henkilöstöön. ESR-joustovarauksella rahoitettu Uusiin töihin hanke (S11771) on käynnistynyt. Puunjalostusteollisuus on viime vuosien kannattavuuden parantamisohjelmissaan käyttänyt kaikki helpot keinot työvoiman vähentämiseen, joten jatkossa valtaosa työpaikkojen vähentämisistä tapahtuu suorina irtisanomisina. Samanaikaisesti työmarkkinoiden kysyntä on Kaakkois-Suomessa varsin heikko erityisesti varttuneempien työntekijöiden osalta. Uusiin töihin -hankkeen tavoitteena on tukea Kaakkois-Suomen puunjalostusteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena irtisanottujen ja irtisanottavien työntekijöiden työllistymistä uuden työnantajan palvelukseen tai omaan yritykseen ja/ tai henkilöiden uudelleen/ täydennyskouluttautumista. Hankkeella tuetaan TE-toimistoissa tehtävää työtä, jossa kartoitetaan henkilöiden nykytilannetta, tuodaan esiin työllistymismahdollisuuksia, järjestetään tilaisuuksia ja tutustumismahdollisuuksia muille työnantajille, annetaan neuvontaa, koulutetaan jne. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, TE-toimistojen, sekä irtisanovien että uutta työvoimaa tarvitsevien yritysten, kouluttajien ja seudullisten elinkeinoorganisaatioiden kanssa. Uusien yritysten hankkimiseksi sekä työttömyyden hoitamiseksi toimii Kouvolan seudulla alueellinen työryhmä, jossa on kaksi osiota eli elinkeinojen ja peruspalvelujen työryhmät. Korkeamman tason päätökset menevät TEM:n koordinoimalle työryhmälle, jossa ovat edustettuina TEM:in lisäksi UPM, Kouvolan kaupunki ja Kouvola Innovation. Kaikki projektissa tähän mennessä tehdyt toimenpiteet ovat olleet joko projektin yhteisiin yritystapaamisiin osallistumisia tai Myllykosken alueellisen työryhmän elinkeinojen projektiryhmässä suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelua. Näiden suunnitelmien perusteella tullaan tekemään Kouvolaa koskevat erillistoimenpiteet. Kotka-Haminan seudulla perustettiin heti Summan tehtaan lakkautuksen jälkeen Haminan kaupungin vetämä ohjausryhmä. Elinkeinoyhtiö Cursor Oy:llä on operatiivisessa toiminnassa erittäin vahva rooli ja toiminta on ollut hyvin organisoitua ja tuloksellista. Päijät-Häme: Heinolan seutukunta Rakennemuutosalueeseen kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat. Heinolan seudulla on yhteensä noin asukasta. Valtioneuvosto nimesi Heinolan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi UPM:n vaneritehtaan ja sahan lakkauttamisen myötä. Hämeen ELY-keskus ja Päijät-Hämeen liitto hakivat jatkoaikaa Heinolan seudulle rakennemuutosalueena vuodeksi Irtisanomiset ovat jatkuneet rakennemuutosalueaikana. Seutu on nykyään muuttotappioaluetta. Alueen kehittämistä ja markkinointia hyvinvoinnin, liikunnan ja kulttuurielämysten alueena on syytä jatkaa. Alue on myös hyvissä asemissa puutuote- ja rakennusteollisuuden matalaenergisten ratkaisujen kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä Päijät-Hämeen liitto sai joustovarauksen myöntämisvaltuutta euroa. Heinolan rakennemuutosalueella rahoitettiin vuonna 2011 hanketta (A31641) Heinolan pohjavesialueiden vedenhankintakelpoisuuden selvittäminen ja turvaaminen sekä rajauksien tarkentaminen ja hulevesien ympäristövaikutusten hallinta. Hankkeella on vahva kytkentä elinkeinopolitiikkaan, sillä yritysten toiminnan kannalta on välttämätöntä tietää, mitkä alueet soveltuvat yritystoiminnan harjoittamiseen ja millaisia suojaustoimia eri alueilla edellytetään. 36

37 Yrityksillä on ollut mahdollisuus saada merkittävää tukea toimintansa kehittämiseen. Heinolan seudulla yrityksillä on hyvät edellytykset kehittää muun muassa logistiikkapalveluita, puu- ja rakennusalan erityisosaamista, matkailuliiketoimintaa sekä eri hyvinvointi- ja liikuntapalvelualojen liiketoimintaa. Näille aloille on kohdennettu tukitoimia liiketoimintaosaamisen ja toimintaympäristön kehittämiseksi. Suomen ensimmäisen viisikerroksisen matalaenergiakerrospuutalon rakentamisen suunnittelu toteutui hanketyön tukemana ja rakentaminen on alkanut Seutukuntaa elvyttävä rahoitus on kohdistettu yritystukien, työllisyysperusteisten investointien, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) erilaisten työllisyyttä edistävien hankkeiden ja tarvittavien työvoimapoliittisten koulutusten kautta alueen hyödyksi. Varsinais-Suomi: Salon seutukunta ja meriteollisuus Salon seudulla informaatio- ja kommunikaatioklusterin merkitys on poikkeuksellisen suuri. Salon seudun rakennemuutos on liittynyt voimakkaasti Nokia Oyj:n strategian muutokseen ja globaaliin alan muutokseen. Rakennemuutos tulee edelleen jatkumaan, sillä Nokia Oyj ilmoitti joulukuussa 2011 supistavansa toimintaansa Salossa, supistus koskisi arviolta 1700 henkilöä. Näillä muutoksilla on merkittävä vaikutus koko Varsinais-Suomen työllisyystilanteeseen. Erityisongelmaksi on noussut pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja nuorten työttömien määrä. Turun seudun telakkateollisuus on myös ollut ahdingossa tilausten puuttumisen myötä. Hämmennystä aiheutti alussa syntyneen tilanteen laajuus. Arviolta henkilöä oli joutumassa telakkateollisuuden ja sen alihankintayritysten kautta työttömäksi pitkäksi aikaa. Turkuun perustettiin rakennemuutostoimisto, johon kaikki toiminta keskitettiin. Myös rakennemuutosjohtaja palkattiin johtamaan ja koordinoimaan toimintaa. Myös näihin Turun ongelmiin haettiin syksyllä 2009 äkillistä rakennemuutosalueen tukea. Joulukuussa 2010 valtioneuvosto nimesi meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi Varsinais-Suomeen Salon seudulle ja meriteollisuustoimialalle vuonna 2011 myönnettiin EAKR ohjelman äkillisen rakennemuutoksen tukea , josta on sidottu/varattu lähes kaikki rahoitus. Hankkeiden tarjoamia aktivointitoimia on hyödynnetty kiitettävästi, mutta tilanteen korjaantuminen vie aikaa. ÄRM-tuella rahoitettiin seuraavaa toimintaa: - Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin (Salon kaupunki). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitystä toteuttamalla autenttinen kehittämisympäristö. - Kommunikation och engagemang, fokus på kommunal växelverkan på Kimitoön (Kemiön kunta). Hankkeessa tavoitellaan lujaa yhteyttä kunnan, yrittäjien ja asukkaiden välille. - Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää (Salon kaupunki). Hankkeen tavoitteena on selkiinnyttää ja samalla vahvistaa uudelleen muotoutuvan kaupungin yritysalueitten rooleja niin, että alueet voivat profiloitua osana seudun kokonaisvaltaista kehittämistä. - Marina Technology and Maritime Industry in SW Finland (Turun Seudun Kehittämiskeskus). Hanke aktivoi eri teemojen kautta yritykset ja julkiset toimijat toteuttamaan yhteisesti sovittuja toimenpiteitä. 37

38 Kaikki hankkeet ovat vielä kesken. Meriteollisuuden hankkeella on ollut vaikeuksia löytää oma tehtävänsä laajassa toimintaympäristössä. Alkuvaikeuksien ja uudelleen organisoitumisen jälkeen hanke on löytänyt paikkansa kentällä. Etelä-Karjala: Imatran seutukunta Imatran seutukunta nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi , kun Stora Enso Oyj:n Imatran paperitehtaalta irtisanottiin 250 henkilöä. Joustovarausrahoitusta ei siis vuonna 2011 saatu, mutta aikaisemmin osoitettua ÄRM rahoitusta voitiin kuitenkin myöntää vielä tarkasteluvuotena, joten kansallisista varoista osoitettua yritystukea äkillisen rakennemuutoksen hoitoon myönnettiin Imatran seudun hankkeisiin yhteensä euroa. Imatran seutukunnan suurteollisuus on onnistunut pitämään työvoimansa kohtalaisen hyvin, vaikka sekä Stora Enso Imatralla että M-Real Simpeleellä ovat parin vuoden sisällä lopettaneet joitakin toimintoja ja vähentäneet henkilökuntaansa. Massa- ja paperiteollisuuden muutokset eivät ole vielä ohi, mutta tiedossa ei ole isoja muutoksia Imatran seutukunnan alueella. Metsäklusterin uusiutumisesta on jo merkkejä, kun Tetrapakin nestekartonkipakkaustehdas aloitti Imatralla vuoden 2012 alussa työllistäen liki 50 henkilöä ja Stora Enso perusti nanosellun koelaitoksen nimenomaan kevyempien ja vahvempien, uusiutuvien pakkausmateriaalien kehittämistä varten. Imatran seutu on hyötynyt merkittävästi voimakkaasti vilkastuneesta rajaliikenteestä ja venäläisten matkailijoiden kasvaneesta määrästä. Alueella on tehty suuria investointeja matkailuun ja kauppaan. Positiivisia vaikutuksia tulee myös lähellä Imatran kaupunkia sijaitsevasta Rauhan matkailualueesta. Marraskuussa 2011 avattu Holiday Club Saimaa kylpylähotelli työllistää yli 200 henkilöä. Seutukunnan työttömyys on ollut vuoden 2011 aikana edelleen laskusuunnassa. Joulukuun lopussa työttömien määrä oli 6 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Imatran kaupungin työttömyysaste on ollut aiemmin pitkään Kaakkois-Suomen korkein, mutta viime vuosina aste on laskenut niin, että se ylittää vain prosenttiyksikön verran Kaakkois-Suomen kuntien keskiarvon. Osittain tähän on vaikuttanut kaupungin aikaisempien vuosien melko suuri muuttotappio, joka on vähentänyt alueen työvoimaa. Kaupunki on kuitenkin viime vuosina välttynyt mittavilta irtisanomisilta ja mm. matkailu ja kauppa ovat pitäneet vireyttä yllä. Kanta-Häme: Forssan seutukunta Forssan seutukunta oli nimettynä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosina , kun irtisanomisia tuli lähes samanaikaisesti vuonna 2007 Finlaysonin Forssan tekstiilitehtaalla, Helkama Froste Oy:n kylmälaitetehtaalla ja Novart Oy:n keittiökalustetehtaalla. Elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä ja -mahdollisuuksia luoneita hankkeita on toteutettu rakennemuutosrahoituksen ohella myös rakennerahastovaroin. Rakennemuutosprosessi onnistui Forssan seudulla suhteellisen hyvin. Alueelle suunnatut rakennemuutosrahat saatiin nopeasti liikkeelle, mutta yritystukien kysyntä jäi oletettua alhaisemmaksi. Alueelle on syntynyt uusia yrityksiä mm. hoiva- ja hyvinvointipalveluihin, elintarviketuotantoon, ympäristö- ja kierrätystoimintaan, lasinjalostukseen ja kaupan alalle. EU:n ohjelmarahoituksen käyttö äkillisiin rakennemuutostilanteisiin reagoimisessa on herättänyt Etelä-Suomen maakunnissa keskustelua. Äkillisiä rakennemuutoksia tapahtuu jatkuvasti eri paikkakunnilla. Kriittistä keskustelua on käyty myös kansallisen joustovarauksen jakoa koskevista hallinnollisista menettelyistä sekä käytettävistä valintakriteereistä. On myös ehdotettu äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitamista kansallisella rahoituksella, koska kansallisen rahoituksen menettelyt ovat nopeampia, joustavampia ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt vakiintuneita. 38

39 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Lisäksi seurantakomiteat käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Rakennerahastoasetuksen 16 :ssä säädetään, että maakunnan liittojen tulee kirjallisesti sopia toimenpideohjelmien suuraluetason koordinaation järjestämisestä. Etelä-Suomen maakuntien liitot solmivat tämän ns. hallinnointisopimuksen syksyllä 2007 sen jälkeen, kun sopimus oli kesällä hyväksytty kaikkien seitsemän maakunnan maakuntahallituksissa. Sopimuksella perustettiin Etelä- Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, jonka tehtävänä on ohjelmatason koordinaatio Etelä- Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä sekä lisäksi toimintalinjan 5 hallinnointi. Hallinnointisopimuksella maakunnat myös sopivat Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitean ja Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmän perustamisesta. Ohjauskomitean tehtävänä on käsitellä ja päättää ohjelman toimeenpanoon ja koordinaatioon liittyvistä, strategisesti tärkeistä asioista ja valita rahoitettavat ylimaakunnalliset teemahankkeet toimintalinjalla 5. Ohjauskomitea koostuu suuralueen maakuntien maakuntajohtajista. Teemahankkeiden valintakokouksiin ohjauskomitea kokoontuu laajemmassa kokoonpanossa, joka on: suuralueen maakuntahallitusten puheenjohtajat (jotka ovat myös maakuntien yhteistyöryhmien puheenjohtajia) ja maakuntajohtajat. Asioiden esittelijänä ohjauskomiteassa toimii ohjelmajohtaja. Lisäksi kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita. Ohjauskomitea kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Maakunnan liitojen solmimalla hallinnointisopimuksella perustettiin myös Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida ohjelmaalueen rakennerahasto-ohjelmiin liittyvää hallinnointisopimuksessa määriteltyä työtä. Koordinaatiotyöryhmä toimii myös ohjauskomitean valmistelevana elimenä. Koordinaatiotyöryhmään on nimetty yksi edustaja kustakin maakunnan liitosta (ns. EAKR-vastaava) ja ohjelmajohtaja. Työ- ja elinkeinoministeriön edustajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Asiantuntijoina koordinaatiotyöryhmässä ovat edustajat kaikista neljästä ohjelma-alueen ELY-keskuksesta. Lisäksi ESR:n suuraluekoordinaattori osallistuu koordinaatiotyöryhmän kokouksiin. Näin varmistetaan tiedonkulku ja koordinaatio ESR- ja EAKR-ohjelmien kesken Etelä-Suomessa. Rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä kokoontui vuonna 2011 neljä kertaa. Suuraluetasolla myös EAKR-ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. 39

40 Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR- ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis käytännössä aluetasolla MYR:in sihteeristössä. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Maakunnan liitot ja ELY-keskukset ovat jonkin verran muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina on yhdistetty EAKR- ja ESR- tai maaseudun kehittämisohjelmien toimia. Yhteensovitusta on tehty myös kansallisten erityisohjelmien suuntaan mm. OSKE-ohjelman ja EAKR-ohjelman kesken. Hyvänä esimerkkinä kaikkien rakennerahasto-ohjelmien yhteensovittamisesta käynnistettiin lokakuussa 2011 Varsinais-Suomen liiton ja ELY -keskuksen yhteinen PROFIILI -hanke. Projektin johtolankana on hankkeiden tehostettu ajantasainen arviointi ja seuranta. Profiililla on kaksi päätavoitetta: 1) Toteutetut hankkeet arvioidaan uudelleen selvittäen hankkeiden aikaansaamia tuloksia sekä pidempiaikaisia vaikutuksia. 2) Toisena päätavoitteena on kehittää nykyisen hankeverkon tilalle sähköinen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa hankkeiden reaaliaikaisen seurannan esiin tulevine vaikutuksineen koko ohjelmakauden ajan. Hankkeita tarkastellaan vielä niiden päättymisen jälkeen esimerkiksi puolen vuoden, vuoden päästä. Nyt toiminnassa oleva hankeverkko uusitaan kokonaan Profiili-hankkeen myötä. Maakunnan kaikkien rahoitusohjelmien seurannan pitäminen yhdellä palvelimella mahdollistaa hankkeiden alueellisen vaikuttavuuden tarkastelun. Hankkeiden seurannan ja tulosten kvantitatiivisen arvioinnin lisäksi hankeverkon kautta voidaan tarkastella saavutettujen tulosten laatua. Tavoitteena on, että maakunnan yhteistyöryhmälle ja muille hankerahoituksesta vastaaville tahoille voidaan jatkossa antaa täysin ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa hankerahoituksen kokonaistilanteesta ja eri rahoitusohjelmien yhteisvaikutuksista maakunnassa. Profiilin avulla selvitetään, mitä toteutuneilla hankkeilla on todella saatu aikaan, ja mikä on ollut hankkeiden vaikutus maakunnassa, sekä mitä pysyviä vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan. Kun selvitetään, mille toimijoille ja minkälaisiin hankkeisiin tukia tulisi myöntää, saadaan parannettua hanketoimintaa sekä hankkeiden tuloksellisuutta. Hankearviointien avulla hankerahoitusta myöntävät viranomaiset saavat perusteita suunnata toimintaansa. Vuonna 2011 Profiili-hanke oli edennyt hankitun ja muokatun ohjelman koeajo vaiheeseen Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Ohjelmakauden ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja eteläsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Vuosittain laadittavat maakunnan yhteistyöasiakirjat muodostavat suuntaviivat myös ESR-ohjelman maakunnittaiselle toimeenpanolle. Etelä-Suomessa osallistutaan valtakunnallisten ESR-teemojen toteutukseen ja hankkeisiin yhteistyöasiakirjoissa sovittavalla tavalla. 40

41 Äkillisillä rakennemuutosalueilla käytetään usein rinnakkain ESR-, EAKR- ja kansallista rahoitusta (esim. työllisyysperusteinen investointituki). Esimerkiksi Heinolan rakennemuutosalueella on onnistuneesti kytketty ESR- ja EAKR-hankkeiden toimenpiteitä. Kymenlaaksosta löytyy hyvä esimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden yhteensovituksesta. Gamedu - Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa ESR-hankkeen avulla suunnitellaan ja käynnistetään Kouvolan seudun ammattiopistolla kaksi pelialan koulutuslinjaa, joihin EAKRhankkeen avulla hankitaan tarvittava infrastruktuuri laadukkaan koulutuksen ja opiskeluympäristön takaamiseksi: Nimi: Gamedu Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa Hallinnoija: Kouvolan kaupunki Koodi: A31606 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Nimi: Gamedu Pelialan koulutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa Hallinnoija: Kouvolan kaupunki Koodi: S11604 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Gamedu-hankkeen investointiosion (EAKR) tarkoituksena on kehittää Kouvolan seudun ammattiopistolle alan vaatimusten mukainen toimintaympäristö, jonka laite- ja ohjelmistokantaa voidaan päivittää kehityksen ja uusiutuvien vaatimusten mukaisesti. Toteutusosiossa (ESR) suunnitellaan koulutuksen sisältö, muoto sekä toimintamalli yhdessä alan ammattilaisten ja yritysten kanssa vastaamaan mahdollisimman pitkälle lopullisia alan toimintamalleja. Toteutusosiossa koulutetaan pelialan koulutukseen soveltuvaa opetushenkilökuntaa vastaamaan Suomessa olevaa alan toimijoiden ammattitaidon tasoa. Hankkeen tavoitteena on luoda Kymenlaakson ja Etelä-Suomen alueelle kattava pelialan osaamisverkosto, jonka avulla pelialan yritysten, toimijoiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö ja kehitys helpottuisivat. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja ESR-ohjelman toimenpiteiden yhteensovitusta on tehty pääosin yhteistyöryhmän sihteeristössä ja pitkälti myös ELY-keskuksen sisällä. Esimerkiksi muotoilun hyödyntämiseksi pk-yrityksissä ESR-rahoituksella rahoitettiin Suomen muotoilusäätiön NOVELLUS-projektia ja EAKR-rahoituksella Lahden tiede- ja yrityspuiston Clean Design Center-hanketta, jossa tuotekehityksessä yhdistetään cleantech ja muotoilu. Nimi: Novellus-projekti Hallinnoija: Suomen Muotoilusäätiö Koodi: A Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Tavoitteena on rohkaista Hämeen alueen pk-yrityksiä hyödyntämään laadukasta muotoilua kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun kiihdyttämiseksi, esitellä muotoilun mahdollisuuksia tuotesuunnittelussa ja strategiassa sekä luoda yrityksille edellytykset käynnistää omia tuotekehityshankkeita erillisrahoituksella. Tavoite toteutuu Novellusseminaarien ja muotoiluklinikan toiminnan avulla. 41

42 Nimi: CleanDesign Center Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A31703 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: CleanDesignissa yhdistetään cleantechia, ympäristöä ja resursseja vähemmän kuluttavia teknologioita käyttäjälähtöiseen muotoiluun, design ajattelun ja toimintamallien soveltamiseen tuotekehityksessä. Käyttäjälähtöisyyden mallintamista, testausympäristöä (Lahti Future Lab) ja toimintatapoja voidaan merkittävästi kehittää. Pyrkimyksenä on kestävällä tavalla tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELYkeskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja EAKR-rahoituksen täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin yrityksiin sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuisiin yrityksiin. EAKR- ja maaseutuohjelman välillä on lisäksi tunnistettu joitain yhteisiä kehittämiskohteita, esimerkiksi bioenergia, matkailu ja hyvinvointi. Näiden osalta rahoituksen yhteensovitus tapahtuu MYRin sihteeristöissä, maakunnallisissa maaseutujaostoissa tai ELY-keskusten sisällä hankeryhmissä. Ongelmana yhteisten hankekokonaisuuksien suunnittelussa on rahastojen erilaiset hallinnolliset käytännöt ja erityisesti maaseutuohjelman muita rahoitusinstrumentteja tiukemmiksi koetut säädökset. Päijät-Hämeessä EAKR-ohjelman ja maaseutuohjelman yhteensovituksessa keskeistä on ollut matalaenergiseen elämäntapaan liittyvien hankkeiden koordinointi. Esimerkiksi EAKR-rahoitteinen MABU-hanke Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen ja maaseutuohjelman bioenergiahanke tukevat toisiaan. Nimi: Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen (MABU) Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A31220 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Biomassaa ja energiajätettä käytetään Lahden seudulla jo monessa yhteydessä, mutta alueellisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi molempien käyttöä on kasvatettava merkittävästi ja uusiutumattomia polttoaineita korvattava uusiutuvilla. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen on Lahden seudulla vielä alhainen. Osaltaan tämä johtuu paljon bioenergiaa käyttävän metsäteollisuuden puutteesta osaksi vielä varsin suuresta fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lahden kaupungin uudessa strategiassa mainitaan tavoitteeksi mm. kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä. Valtakunnallinen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoden 2005 tasosta 28,5 % vuoteen 2020 mennessä 38%:iin. Lisäksi tavoitteena on vähintään puolitoistakertaistaa kierrätyspolttoaineiden käyttö energianlähteenä 2020 mennessä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu -hankkeessa (ELSU) on käsitelty yleisellä tasolla eräiden uusiutuvien energiavirtojen käsittelyä kuten kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntäminen, biojätteen mädättäminen yhdessä 42

43 puhdistamolietteiden tai maatalouden biohajoavien jätteiden kanssa sekä rakennusjätteen reitit ehkäisystä uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Jotta toimenpiteet konkretisoituisivat, tähän hankkeeseen on otettu mukaan energiajäte, rakennusjäte sekä muut biomassat, joiden käsittelyn kehittämistä Päijät-Hämeessä syvennetään. Hankkeen tavoitteena on kehittää: 1) mahdollisuuksia omien biomassa- ja energiajätevirtojen hyödyntämisen kasvattaminen maakunnassa, 2) selvittää lähialueilla suunnitteilla olevia samansuuntaisia hankkeita ja 3) kehittää alueen yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan ja teknologiaansa kyseisten massavirtojen käsittelemiseksi. Hankkeen kohteena olisivat mm. kunnalliset yritykset, yksityiset jätteenkeräysyritykset kuten yksityiset jätteenkäsittely-yritykset sekä käsittelylaitteita tarjoavat yritykset. Esimerkiksi Lahti Energia Oy on suunnittelemassa uutta suurta energiajätteen kaasutuslaitosta. LE:llä on hyvä yli 10 vuoden kokemus energiajätteen kaasutuksesta. Uusi laitos tarvitsisi energiajätettä noin 20-kertaa nykyistä enemmän, minkä takia polttoainetilannetta on tarkasteltava aivan uudelta kannalta. Päijät- Hämeen jätehuolto Oy puolestaan kompostoi Kujalan Komposti Oy:n laitoksessa erilliskerätyn biojätteen, joka voitaisiin tätä ennen esimerkiksi käsitellä mädättämällä ja tuottamalla samalla biokaasua tai tuottaa siitä bioalkoholia, jos Hämeenlinnaan rakenteilla olevasta laitoksesta saadaan myönteisiä tuloksia. ST1 on puolestaan käynnistämässä Lahdessa viljapohjaisille teollisuuden sivuvirroille bioalkoholilaitosta, jossa on vielä käsittelykapasiteettia jäljellä. Muita hankkeen sidosryhmiä ovat mm. alueen kotitaloudet, kiinteistöyhtiöt, hotellit, ravintolat, laitokset, alueen tuottava teollisuus, metsänomistajat, hevostilat ja muut maataloustuottajat sekä alueen laite- ja laitostoimittajat Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin KOKO-ohjelma Julkisen talouden tervehdyttäminen edellytti vuonna 2011 voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja supisti aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. TEM kohdisti leikkauksen myös KOKO:on (alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan), jota ei kansallisena erityisohjelmana jatketa enää vuoden 2011 jälkeen. Valtioneuvosto on vahvistanut KOKO-ohjelmaa koskevan lopettamispäätöksen osana päätöstä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) oli alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuettiin paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannettiin alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi KOKO:n ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja sen oli määrä jatkua vuoden 2013 loppuun. Vanha Aluekeskusohjelma sulautui Koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmaan (KOKO) vuoden 2010 alusta alkaen. KOKO rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla, osana ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Maakunnan kehittämisrahan osuus oli yleisesti 50 %. Kunnat vastasivat lopusta rahoituksesta. KOKO:n vuosittainen budjetti oli noin 20 miljoonaa euroa. KOKO on tukenut hyvin alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta aluekehittämisessä, mutta sen vaikutukset ovat pääosin vain välillisiä ja syntyvät pitkällä aikavälillä. Ohjelman tuloksellisuutta ei ole mitattu perinteisin aluekehittämisohjelmissa käytetyin mittarein, vaan ohjelman vaikuttavuutta on seurattu verkostojen syntymisellä. KOKOn väliarvioinnin mukaan verkostot ovat muotoutuneet tarkoituksenmukaisesti, hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja niitä on 43

44 levitetty innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut liian hidasta. Ohjelmalla ei ole ollut vahvaa kansallista ohjausta, eli keskus- ja aluehallinnon ohjaus alueiden omaehtoiseen kehittämiseen on ollut liian heikkoa. KOKO-ohjelmaa ja muita kansallisia erityisohjelmia koskeva perusrahoituksen päätöksenteko toteutettiin maakunnan liittojen kautta ja ohjelmaa tukevat ja toteuttavat hankkeet rahoitetaan pääosin rakennerahastovaroin. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sekä OSKE- että KOKO-ohjelmissa on pystytty entistä paremmin jakamaan kansallisella rahoituksella tehdyn hankevalmistelun kautta syntyneiden hankesuunnitelmien toimenpiteiden toteutus eri rakennerahasto-ohjelmiin. KOKOohjelman ja OSKE-ohjelman linjaukset sopivat hyvin sekä maakuntaohjelman että EAKR-ohjelman painopisteisiin, jolloin rahoituksen käyttö palvelee luontevasti alueen strategian toteutusta. KOKOohjelman kautta syntynyt hanke on esimerkiksi: Nimi: Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvan energian käyttöön sekä hybridiajoneuvoihin (UusiHyb). Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koodi: A31609 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Uusiutuvan energian sovellukset sekä sähköistyvät liikennevälineet aiheuttavat murroksen teho-elektroniikkalaitteiden topologia- ja tuoterakenteisiin, koska tehoelektroniikkalaitteiden tulee olla mukautettavissa toiminnallisesti ja fyysisesti erilaisiin käyttöympäristöihin. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät tehoelektroniikan tulevaisuuden tekniikat ja kehittää uusia innovatiivisia tuoterakenteita, joiden tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Rakenne- ja valmistusteknisesti haastava rakennekokonaisuus on pystyttävä valmistamaan kustannustehokkaasti erilaisiin sähköteknisiin sovelluksiin (uusiutuva energia, liikennevälineet), jolloin uusien ja ennen näissä sovelluksissa hyödyntämättömien valmistustekniikoiden kehittäminen, aikaisemmin hyödyntämättömien materiaalien käyttö sekä modulaarisen rakenteen kehittäminen kuuluvat tutkittavaan aihealueeseen. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Osaamiskeskusohjelmilla pyritään parantamaan kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa yritys- ja tutkimustoimintaa ja niiden kehittämisen edellytyksiä alueilla. Ohjelmalla tavoitellaan myös osaamiskeskusten välisen työnjaon kehittämistä ja alueellista erikoistumista. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 valtakunnallista osaamisklusteria, joista kuhunkin kuuluu 4-7 alueellista osaamiskeskusta. 13 valtakunnallista osaamisklusteria ovat: Asuminen Digitaaliset sisällöt Elintarvikekehitys Energiateknologia HealthBIO Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Matkailu ja elämystuotanto Meri Nanoteknologia Uusiutuva matsäteollisuus Ympäristöteknologia Älykkäät koneet 44

45 Etelä-Suomessa toimivat seuraavat osaamiskeskusohjelmat ja -klusterit: Riihimäen-Hyvinkään seutu on mukana Älykkäät koneet -osaamisklusterissa ja Teknologiakeskus TechVilla Oy koordinoi nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen toimintaa. Kanta-Hämeen osaamiskeskus kehittää uudenlaista osaamista kolmessa kansallisessa osaamisklusterissa: 1) Asuminen, 2) Digitaaliset sisällöt ja 3) Älykkäät koneet. Teknologiakeskus Innopark hallinnoi osaamiskeskusohjelmaa Hämeenlinnan seudulla. Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy (LSYP) ja Lappeenranta Innovation Oy yhdistyivät Uuden yhtiön nimi on Wirma Lappeenranta Oy. Yhtiö koordinoi seitsemän eri osaamiskeskuksen yhteistä Uusiutuva Metsäteollisuus- (Forest Industry Future) klusteriohjelmaa ja hallinnoi alueellista Kaakkois- Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Kaakkois-Suomen osaamiskeskus osallistuu kolmeen klusteriin (Uusiutuva Metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologiat), joihin liittyvät osaamisalat ovat: uusiutuvan energiantuotannon ratkaisut, puukomposiitit ja kuitupohjaiset pakkaukset sekä niiden mahdollistamat uudet liiketoimintamallit, kuitu erotustekniikat elinkaari, prosessiteollisuuden koneet ja laitteet. Kouvola Innovation Oy vastaa digitaalisten sisältöjen digibusiness-klusterin monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamisalasta sekä klusterin Venäjä- ja Kiina-yhteistyöstä. Venäjä- ja Kiina-yhteistyön osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan alueellisesti kuntaliitoksella yhdistyneen Kouvolan alueellisessa digibusiness-kehittämisklusterissa. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy koordinoi valtakunnallista ympäristöteknologia osaamiskeskusohjelmaa ja on mukana asumisen osaamisklusterissa. Lahden alueella on hyvin merkittävä osuus Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja EU:ssa Lahden tiede- ja yrityspuisto on nostettu malliesimerkiksi EUrahoituksella saavutetuista tuloksista. Osken toimintaa kehitetään varsinkin jäte- ja vesihuollon sekä materiaali- ja energiatehokkuuden eri alueilla, joissa seudullinen osaaminen on parasta. Uudellamaalla osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa Culminatum Innovation Oy Ltd. Uusimaa on mukana yhdeksässä osaamisklusterissa: 1) hyvinvointi, 2) elintarvikekehitys, 3) asuminen, 4) digibusiness, 5) jokapaikan tietotekniikka, 6) HealthBio, 7) nanoteknolgia, 8) ympäristöteknologia sekä 9) matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmakaudella Turun seutu osallistuu viiteen osaamisklusteriin. Ne ovat HealthBio- Terveyden bioklusteri, Meriklusteri, Matkailu- ja elämystuotanto -klusteri, Elintarvikekehityksen klusteri ja metsäteollisuuden Forest Industry Future -klusteri. Kahden klusterin koko valtakunnallinen koordinaatiovastuu on Turulla; HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja Meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy, on liitännäisjäsen Jokapaikan tietotekniikan ja asumisen osaamisklusterissa ja se sijaitsee Porvoossa. OSKE-ohjelman perusrahoitus on suhteellisen pieni ja kattaa vain osaamisklustereiden kansallisen koordinaation ja verkoston. Varsinaiset sisällölliset kehittämishankkeet rahoitetaan muista rahoituslähteistä, esim. Tekesin, EU:n rakennerahastojen ja 7. puiteohjelman rahoituksella. Esimerkkejä OSKE ja EAKR-ohjelman yhteisistä hankekokonaisuuksista löytyy Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa erityisesti toimintalinjoilta 5 ja 2: Mallina onnistuneista projekteista toimii Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön rahoittamat Teknologiakeskus TechVilla Oy:n hallinnoima ESLogC -hanke sekä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n hallinnoima Tetraedri-projekti. 45

46 Nimi: Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen - ESLogC Hallinnoija: Teknologiakeskus TechVilla Oy Koodi: A31142 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hanke toteutetaan ylimaakunnallisesti koko Etelä-Suomen alueella. Projekti on suunnattu Etelä-Suomen logistiikkakeskusverkoston rakentamiseen. Verkosto muodostaa tuottavan, tehokkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen logistiikkapalvelukokonaisuuden. Hankkeen myötä lisääntyy myös tieto logistiikkakeskusten toiminnasta. Selvityksissä on tarkasteltu mm. logistiikkatoimijoiden sijoittumista ja kuntien valmiuksia logistiikkakeskusten sijoittumiselle. Logistiikka-alueet ja yksittäiset logistiikkakeskukset ovat kooltaan yhä suurempia, toiminnoiltaan yhä monipuolisempia ja vauhdilla teknistyviä. Logistiikkaalueiden kasvaessa ja keskittyessä niistä muodostuu myös yhä suurempia työpaikkakeskittymiä. Nimi: Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A31879 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Tetraedri -projektin kehittämiskärkinä ovat kestävä rakentaminen, käyttäjälähtöisyys ja sähköinen liikkuminen. Projektin osatoteutuksia yhdistävän ytimen muodostaa energiatehokkuus aluerakentamiskohteissa. Näkökulmana on huipputeknologia seuraavissa osa-alueissa: käyttäjälähtöisyys (Espoo), Cleantech puukerrostalojen mahdollistajana (Lahti), puurakentamisen uudet modifiointi- ja pilotointimenetelmät (Lappeenranta) sekä sähköinen liikkuminen (Porvoo). Projekti on rakennettu siten, että se toteuttaa TEM/Oske-ohjelman tavoitetta osaamisklustereiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeessa ovat mukana Asumisen osaamisklusterista, Jokapaikan tietotekniikka klusteri sekä Ympäristöteknologiaklusterista. 46

47 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen Taulukko 5. Toimintalinja 1 Hankkeita : 1650 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu * Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,0 % 57,0 % Maksettu * 46,0 % 40,1 % *Ei sis. Finnveran tietoja Toimintalinjalla 1 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä noin 52,3 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli 71% koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä. Rahoituspäätösten teko aloitettiin Finnverassa (alkuvuodesta 2007) ja TEkeskusten yritysosastoilla (kesällä 2007) vuotta aiemmin kuin Eura2007-järjestelmää käyttävillä hallinnonaloilla. Tämä osittain selittää toimintalinjan hyvää edistymistä alkuohjelmakaudella. Toisaalta vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen taantuma on heikentänyt erityisesti toimintalinjan 1 yritystukien kysyntää merkittävästi vuosina Taloudellisen elpymisen myötä yritystukien kysyntä lähti vuoden 2010 aikana nousuun, mutta notkahti sitten uudelleen Eurooppaa kohdanneen finanssikriisin myötä. Aavistuksenomainen käänne vilkastumiseen näytti tapahtuvan vuoden 2011 lopulla. Yritystukien kysyntä ei siis ole saavuttanut sitä tasoa, jota ohjelman valmistelun aikana ennakoitiin. Näin ollen toimintalinjan 1 etenemisvauhti on hidastunut suhteessa toimintalinjoihin 2 ja 4, mutta sidonta- ja maksatusaste ovat kokonaisuutena tarkastellen hyvällä tasolla. Yritystukien heikentyneen kysynnän vuoksi alueilla on jouduttu miettimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi Kymenlaaksossa toimintalinjan 1 rahoitusta on maakunnan yhteistyöasiakirjassa suunnattu Kymenlaakson liitolle. Ratkaisuun vaikutti myös valtion vastinrahoituksen leikkaus, jonka myötä kuntarahoitusta on tarpeen kerryttää suunniteltua enemmän. Tämä on mahdollista Kymenlaakson liiton rahoittamien alueen yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävien laajempien elinkeinopoliittisten hankkeiden kautta. Vastaavasti heikentyneiden suhdanteiden vuoksi Hämeen ELY-keskus joutui muuttamaan vuoden 2011 lopulla omia yritysrahoituksen linjauksiaan vuodelle Merkittävin muutos oli, että jatkossa toiminnan laajentamiseen tähtääviä toimitilainvestointeja voidaan rahoittaa koko Hämeen ELY-keskuksen 47

48 alueella. Vuonna 2011 toimitilainvestointeja avustettiin vain äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Toimitilojen rahoittamisella halutaan vauhdittaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja tehostaa pkyrityksille varatun myöntövaltuuden käyttöä. Vuonna 2011 toimintalinjalla 1 käynnistyi EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta. Toimintaan on osoitettu Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta kaksi miljoonaa euroa eli 1,1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta, mikä on merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Länsi-Suomen ohjelmassa. Varat on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä ja Aloitusrahasto Vera Oy on tuensaaja. Aloitusrahasto Vera Oy:öön on perustettu ohjelma-alueittaiset seurantayksiköt, jotka seuraavat varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Varsinainen sijoitustoiminta käynnistyi syyskuussa Sijoitukset tehdään Aloitusrahasto Vera Oy:n valtiontukiohjelman mukaisesti. Kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset ja yrityksellä oltava aidosti innovatiivinen tuote tai palvelu. Ennen sijoituspäätöstä arvioidaan yrityksen teknologiaa ja/tai palvelukonseptia ja niiden hyödyntämistä. Tuotteella tai palvelulla on oltava kansainvälistä markkinapotentiaalia ja yksi avaintekijöistä on uskottava yrittäjätiimi ja valmius sen täydentämiseen sekä realistisen ja uskottavan liiketoimintasuunnitelman olemassaolo. Etelä-Suomen ohjelma-alueella pääomasijoitustoimintaan ohjattiin kaksi miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä sijoituspäätöksiä oli koko maassa tehty 12 ja näistä viisi Etelä- Suomeen. Etelä-Suomen sijoitusten yhteismäärä oli noin 1,7 miljoonaa euroa eli kaikki käytettävissä olevat varat on sijoitettu. Tukimuodoittain tarkasteltuna toimintalinjan rahoitus painottuu pääosin pk-yrityksille myönnettyihin investointitukiin, jotka muodostavat yhteensä 66% TUKI2000-järjestelmässä myönnetyistä avustuksista. Seuraavaksi suurimmat tukimuodot ovat valtuuden osoitus Finnveralle, muut kehittämistoimenpiteet ja tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kukin noin 10%:n osuudella myönnetyistä avustuksista. ELY-keskuksissa pyritään usein investointituen myöntämisen yhteydessä houkuttelemaan yrityksiä liittämään hankkeeseen myös muita kehittämistoimenpiteitä. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi eikä investointiin läheskään aina onnistuta kytkemään muita kehittämistoimia. Erityisesti Etelä-Suomessa muilla, esimerkiksi kansainvälistymistä tai verkostoitumista tukevilla, kehittämistoimilla voisi kuitenkin olla huomattavaa lisäarvoa verrattuna pelkän investoinnin tukemiseen. 48

49 Kuva 13. TUKI 2000 järjestelmässä sidottu toimintalinjan 1 rahoitus tukimuodoittain Finnveran rahoitusosuus on euromääräisesti pieni, mutta hankkeiden lukumäärällä mitattuna suuri: vuoden 2011 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa vain 2,1 % kohdistunut rahoitusmuotoon 02 Tuki (laina, korkotuki, takaus). Kaikista rahoitetuista 1650 hankkeesta 56 % eli 919 kappaletta on ollut Finnveran laina- ja takauspäätöksiä. Myönnetty tuki jakautui useille eri toimialoille ja toimialapainotukset vaihtelevat hieman maakunnan tuotantorakenteen mukaan. Eniten avustuksia on mennessä Etelä-Suomessa kohdistunut seuraaville toimialoille: 1. Muu teollisuus jonka sisällä suurimpina muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus ja metallien jalostus 2. Metallituotteiden valmistus 3. Muut kuluttajapalvelut jonka sisällä suurimpina jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa 4. Koneiden ja laitteiden valmistus 5. Muut toimialat jonka sisällä suurimpina erikoistunut rakennustoiminta, kiinteistöalan toiminta ja koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 49

50 6. Liike-elämän palvelut jonka sisällä suurimpina ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut 7. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 8. Puutavara- ja puutuoteteollisuus Etelä-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksia ei ole myönnetty lainkaan suurille yrityksille. Mikroja pienyritysten osuus toimintalinjalla 1 vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetyistä yrityksen kehittämisavustuksista on noin 75 %. Taulukko 6. Myönnetty yrityksen kehittämisavustus yrityksen koon mukaan. Hanke Avustus Toimintalinja/ Yrityskoko kpl (eakr+valtio) euro Toimintalinja Keskisuuri Mikro Pieni Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö Kaikki yhteensä Taulukko 7. Toimintalinja 1, määrälliset tavoitteet. Toimintalinja 1 Tavoite Toteutunut Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Uudet yritykset (kpl) 805 kpl 600 kpl 205 kpl 701 kpl 437 kpl 264 kpl Uudet työpaikat 3000 kpl 2000 kpl 1000 kpl 2948 kpl 2007 kpl 941 kpl Uudet tutkimus-/t&ktyöpaikat T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 90 kpl 150 kpl 4,0 milj. 12,4 % 18,7 % 101 kpl 7,6 milj. 23,5 % 23,3 % 160 kpl 4,0 milj. 12,4 % 34,7 % 197 kpl 125 kpl X kpl, hankkeita 2 50

51 Edellä olevassa taulukossa uusien yritysten ja työpaikkojen toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen hankkeiden tiedot ja Finnveran suunnitelma-/sidontavaiheen tiedot. Lukujen valossa näyttää täysin varmalta, että uusien yritysten ja työpaikkojen osalta ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Käytännössä työpaikkojen osalta tavoite on lähes saavutettu ja uusien yritysten osalta tavoitteesta puuttuu noin 100 uutta yritystä. Naisten perustamia yrityksiä on jo tähän mennessä syntynyt enemmän kuin on asetettu tavoitteeksi. Naisten perustamista yrityksistä noin 250 on syntynyt Finnveran tuella, joten muissa hankkeissa naisyrityksiä on syntynyt huomattavan vähän (vain 11 kpl). Merkillepantavaa on, että toimintalinjalla 1 uusista yrityksistä 87% ja työpaikoista 41% on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä ja työpaikoista kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiä hankkeita on toimintalinjalla toteutettu 160 kpl ja niihin on kohdistunut 23,3% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta eli suunnilleen sen verran kuin tavoitteena on ollut. Sen sijaan T&K-hankkeisiin ja ympäristöpositiivisiin hankkeisiin on kohdistunut rahoitusta tavoitetasoja enemmän ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osalta jopa merkittävästi enemmän. Evaluointituloksia Suomen EAKR-toimenpideohjelmien temaattisessa arvioinnissa alkuohjelmakaudella on ollut yhtenä arviointiteemana yritystoiminnan edistäminen. Arvioinnin loppuraportti valmistui kesällä 2011 ja evaluoinnin tulosten mukaan toimintalinjan 1 hankkeet tukevat hyvin kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. ELY-keskusten kautta kehittämisavustuksilla tuettujen yritysten osalta suurimmat vaikutukset yritysten liiketoimintaa näkyvät toiminnan ja tuotteiden laadussa, tuotanto- ja toimintaprosessien kehityksessä, yrityksen imagossa ja asiakastyytyväisyydessä. Sen sijaan kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisen edistämisessä on suhteessa tavoitteisiin onnistuttu hieman odotuksia heikommin. Ohjelman alkuvuosina myös talouden globaali taantuma suuntasi huomiota kasvun sijasta olemassa olevien toimintojen pelastamiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen. Yritystoiminnan edistämisen ja kehittämisen kenttä kattaa kokonaisuutena hyvin suuren joukon organisaatioita ja instrumentteja sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Yritystukijärjestelmää on viime aikoina kritisoitu monimutkaisuuden ja päällekkäisyyksien vuoksi, eikä EAKR-rahoituksen lisäarvon erottaminen kehittämisjärjestelmän kokonaisuudesta ole ongelmatonta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yritystasolla aina tiedetä, onko saatu tuki peräisin rakennerahastoista vai kansallisista varoista. Arvioinnissa koottujen kyselyaineistojen perusteella kolmessa hankkeessa neljästä kehitystoimenpide olisi jossain muodossa toteutunut myös ilman EAKR:n tukea. Yritysten kehittämisavustusten arvioidut vuotovaikutukset ovat siten varsin suuret ja EAKR-hankerahoituksen lisäarvo ja täydentävyys (additionaliteetti) esimerkiksi kansalliseen yritysten kehittämis- ja rahoitusjärjestelmään nähden pieni. Sen sijaan maakunnan liittojen kautta toimintalinjalla 1 rahoitettujen kehittämishankkeiden vuotovaikutus näyttää jäävän erittäin pieneksi. Hankkeet toimivat niillä kehittämisen alueilla, joita kansallisella tai muulla rahoituksella ei tällä hetkellä tueta. Lisäarvon näkökulmasta oleellista on se, missä määrin julkinen rahoitus ohjaa yritysten investointiprojektien valintaa ja syrjäyttääkö rahoitus mahdollisesti korkeampituottoisia hankkeita 51

52 (crowding out effect). Runsas julkisen rahan määrä voi aiheuttaa korkeampaa tuottoa tavoittelevan yksityisen rahoituksen ulosvirtauksen. Aluetalouden kannalta heikompituottoiset projektit johtavat myös talouden heikompaan kehitykseen. Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista keskeisin on vuoden 2008 lopulla alkanut globaali talouden taantuma. Se on oleellisesti vaikuttanut yritysten kehittämispanostusten kohdistumiseen ja määrään. Usean yrityksen kohdalla mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut kasvun ja kansainvälistymisen sijaan laman yli selviytymiseen. Kevään ja kesän 2010 aikana alkoi yritysten toimintaympäristössä näkyä selviä elpymisen merkkejä, kokonaiskysyntä lähti kasvuun, vienti piristyi edellisvuodesta ja yritysten määrä lähti monilla alueilla kasvuun. Yritysrahoituksen kysyntä alkoi elpyä jo vuoden 2009 lopulla. Kokonaisuutena EAKR-ohjelmien tavoitteet yritystoiminnan edistämisessä on laadittu varsin joustaviksi, joten ne eivät ole rajanneet kehittämistoimintaa muuttuvissakaan taloudellisissa tilanteissa. Etelä-Suomen ohjelma-alueella crowding out vaikutusta ei pidetä kovin merkittävänä uhkana yritystukien pienen tukitason vuoksi, mutta sen sijaan vuotovaikutuksen arvioidaan olevan suurin nimenomaan Etelä-Suomessa. Loppuvuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö kilpailutti loppuohjelmakaudelle uudet temaattiset arvioinnit ja yksi loppuohjelmakauden arvioinnin teemoista on EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Tämän arvioinnin ensimmäisiä, alustavia tuloksia esitellään seurantakomiteoiden kokouksissa kesällä Esimerkkihankkeet Nimi: Strategiaa tukeva investointiohjelma Hallinnoija: Sacotec Components Oy Koodi: A Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa riihimäkeläisen Sacotec Components Oy:n strategiaa tukeva investointi- ja kehittämisohjelma. Hankkeelle myönnetystä euron avustuksesta euroa on tarkoitettu investointien tukemiseen ja euroa muuhun kehittämiseen. Sacotec Components Oy on Suomen johtava tarkkuusvalimo Toinen esimerkki kuvaa toimintalinjan 1 valtavirrasta poikkeavaa hanketta: Nimi: Contract Hallinnoija: Cursor Oy Koodi: A31676 Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Kuvaus: Kohderyhmänä ovat seudulliset yritykset, joilla on halua ja tarvetta kehittää osaamistaan Venäjälle ja venäläisiin asiakkaisiin suuntautuvaan liiketoimintaansa. Hankkeen tavoitteena on seudullisten yritysten vienti- ja myyntitoiminnan aktivoiminen Venäjä -liiketoimintaa kehittäviä palvelupaketteja ja koulutuksia toteuttamalla, osaamisen kehittymisen myötä tukea ja aikaansaada yrityksille oma-aloitteista Venäjä toimintaa, luoda uusia palvelupaketteja ja työkaluja Venäjä toimintaan sekä laatia Kymenlaakson Venäjä palveluverkosto. Projektin tuloksena syntyy - yrityksille uutta Venäjä -osaamista - uusia työpaikkoja - uusia palvelupaketteja - uusia malleja Venäjä -liiketoiminnan toteuttamiseksi 52

53 - Kymenlaakson laajuinen Venäjä palveluverkosto Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat o Yritysten Venäjä -liiketoiminnan puutteiden, esteiden ja kilpailuetujen kartoitus o Palvelupakettien ajantasaistaminen yritysten tarpeisiin ja tarvittaessa uusien kehittäminen o Yhteistyö naapurimaakuntien (mm. Etelä-Karjalan, Päijät-Häme ja Etelä- Savo) kanssa o Palvelupakettien toimenpiteet joko yrityskohtaisesti tai usealle yritykselle yhteisesti o Palvelupakettien jälkihoito ja koulutus o Uusien työkalujen ja palvelupakettien täsmentäminen o Hyvien käytäntöjen levittäminen ja tulosten hyödyntäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjalla 2 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 160 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 38,3 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli sidottu on 75 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 2 on vuosien aikana edistynyt ripeästi ja ohittanut sidonnoissa (ja erityisesti jos tulevien vuosien varaukset huomioidaan) toimintalinjan 1. Viesti useilta alueilta Etelä-Suomessa on, että toimintalinja 2:n tyyppisille hankkeille kysyntää olisi enemmän kuin rahoituskehyksen puitteissa on mahdollista hyväksyä. Maksettu oli mennessä 42,9 % toimintalinjan koko ohjelmakauden julkisesta rahoituskehyksestä. Yksityisen rahoituksen osalta näyttää selvältä, että toimintalinjalle 2 asetettuun mittavaan tavoitteeseen ei tulla ohjelmakauden aikana pääsemään. Tämä selittynee sillä, että toimintalinjan 2 hankkeita toteuttavat pääosin julkisomisteiset kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja niiden hankkeeseen osoittama omarahoitus on osa kansallista julkista rahoitusta. Yritysten ja muiden yksityisten toimijoiden panos hankkeisiin on siten jäänyt ennakoitua heikommaksi, osin johtuen talouden matalasuhdanteesta. Taulukko 8. Toimintalinja 2 Hankkeita : 160 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 75,6 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,7 % Maksettu ,9 % 5,6 % 53

54 Uusia työpaikkoja on toimintalinjan 2 hankkeiden tuloksena syntynyt vuoden 2011 loppuun mennessä 763 kappaletta eli tältä osin tavoite on saavutettu ja ylitetty. Näistä 140 on ollut uusia T&K-työpaikkoja. Uusia yrityksiä toimintalinjalla 2 on syntynyt 77 kpl, joten tämänkin indikaattorin osalta ollaan jo lähes tavoitteessa. Toimintalinjalle asetetut määrälliset tavoitteet tullaan ohjelmakauden aikana pääosin saavuttamaan. Ainoastaan tasa-arvohankkeiden osuus rahoituksesta ja naisten työpaikkojen osuus laahaavat jäljessä tavoitteesta. Merkittävää on, että T&K-hankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuudet ovat huomattavasti tavoitetasoja korkeammat. Tämän voidaan arvioida olevan seurausta Etelä-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteereiden myönteisestä ohjausvaikutuksesta. Taulukko 9. Toimintalinja 2, määrälliset tavoitteet. Toimintalinja 2 Tavoite Toteutunut Uudet yritykset (kpl) Uudet työpaikat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 80 kpl 50 kpl 30 kpl 77 kpl 57 kpl 20 kpl 700 kpl 350 kpl 350 kpl 763 kpl 574 kpl 189 kpl Uudet tutkimus-/t&ktyöpaikat 165 kpl 140 kpl T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 7,4 milj. 24,9 % 66,2 % 91 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,2 % 8,5 % 14 kpl Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 5,0 milj. 16,9 % 44,2 % 62 kpl Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 300 kpl x kpl 40 hanketta Vuonna 2011 uusia hankkeita käynnistettiin toimintalinjalla 2 vain 30, koska suurin osa toimintalinjan rahoituksesta oli jo sidottu tai varattu käynnissä oleville hankkeille. Rahoitusta on Etelä-Suomessa kohdistettu ohjelmakaudella mm. seuraaviin teemoihin: 1) innovaatiopalveluiden ja soveltavan tutkimuksen tulosten siirto ja hyödyntäminen yrityksissä, 2) osaamisrakenteiden ja verkostoitumisen vahvistaminen, 3) yritysten alueellisen liiketoimintaympäristön kehittäminen ja 4) uusiutuvan energian ja bioenergian tutkimus. Keskeisinä toimijoina ovat olleet alueelliset osaamiskeskittymät, seudulliset kehittämisyhtiöt ja oppilaitokset. Vuonna 2011 käynnistetyissä hankkeissa teemoja olivat esimerkiksi meriliikenteen ohjauksen tehostaminen ja riskien hallinta, pelitoimialan yritysten ja koulutuksen kehittäminen ja klusterin synnyttäminen, kone- ja metallialan osaamisen vahvistaminen, muotoilun yhdistäminen vähemmän ympäristöä kuluttaviin teknologioihin (CleanDesign) ja yritysten kansainvälistyminen sekä erityisesti Venäjä-yhteyksien vahvistaminen. Tekes-rahoituksen käyttö toimintalinjalla 2 on koko alkuohjelmakauden ollut ennakoitua pienempää ja vuoden 2011 loppuun mennessä Tekesin kautta on Etelä-Suomessa käynnistetty ainoastaan 14 hanketta. Luku on erittäin alhainen verrattuna muihin suuralueisiin (L-S 53, I-S 170, P-S 64). Joissain maakunnissa (esim. Kymenlaakso) selittävänä tekijänä arvellaan olevan tiedekorkeakoulun puuttuminen maakunnasta. Toisaalta kansallista Tekes-rahoitus on hyvin käytettävissä ja valtaosa syntyvistä hankeaihioista ohjautuu Tekesin kansallisten rahoitusmuotojen piiriin. Tämä on hallinnollisesti helpompaa ja lisäksi kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa ei tarvitse ottaa huomioon ohjelma-alueiden rajoja. Monissa toimintalinjojen 2 ja 5 kehittämishankkeissa tuetaan ja 54

55 kannustetaan hankkeeseen osallistuvia yrityksiä Tekes-rahoituksen hankkimisessa (EAKRhankkeesta erillisenä hankkeena). Evaluointituloksia Suomen EAKR-toimenpideohjelmien temaattisessa arvioinnissa alkuohjelmakaudella oli yhtenä arviointiteemana innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen (=arviointiteema 2). Arvioinnin raportti julkaistiin kesällä 2011 ja siinä nousee esiin havainto, että ohjelman indikaattoreista puuttuvat strategisen ohjauksen tarpeisiin vastaavat vaikuttavuusindikaattorit. Välttämättä ei tarvita kaikille ohjelmille ja toimintalinjoille yhteisiä uusia indikaattoreita, vaan kukin ohjelma kaipaa oman strategiansa seurannan tueksi parempia mittareita (esim. osallistuvien yritysten määrä, hankkeiden riskitaso, kansainvälisyys, kohdentuminen klustereiden kehittämiseen huomioiden liiketoiminnan arvoketjut, innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen, innovaatioilmapiiri). Klustereiden vahvistaminen vaatii niitä tukevien hankekokonaisuuksien hahmottamista yli toimintalinjarajojen. Hankkeiden rahoittajien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuralueittain tulisi kehittää klusterikohtaista seurantaa. Hankevalmisteluvaihe on erittäin tärkeä klustereita tukevien hankekokonaisuuksien luomiseksi. Rahoittajilla on hakuvaiheessa erilaisia toimivia hakijoiden sparrauskäytäntöjä, joista tietoa tulisi levittää mahdollisimman laajasti. Valmisteluvaiheessa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja toimien läpinäkyvyys tulee varmistaa. Klustereiden uudistumisedellytysten vahvistaminen vaatii kunnianhimoa ja riskinottoa. Hyvien ideoiden tulee olla teknisiä vaatimuksia tärkeämpiä. Erityisesti arviointiteemassa 2 (=toimintalinja 2) hankeammattilaiset toteuttavat arvioitsijoiden mukaan kehittämishankkeita toisensa perään ilman aitoa halua toiminnan vakiinnuttamiseen. Hankkeiden hakijoilta tulisikin vaatia pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia ja perustoiminnalle tulisi taata riittävä rahoitus muista lähteistä. Teeman 2 arviointiraportin havainnot eivät nosta esiin merkittäviä eroja suuralueiden välillä. Etelä- Suomen osalta tämä tuntuu hieman oudolta, koska Etelä-Suomessa iso osa tämän teeman piiriin kuuluvasta hanketoiminnasta rahoitetaan ylimaakunnallisesta toimintalinjasta 5, jonka toimintamalli poikkeaa monella tavalla kaikkien muiden suuralueiden toimintatavoista. Loppuvuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö kilpailutti loppuohjelmakaudelle uudet temaattiset arvioinnit ja yksi loppuohjelmakauden arvioinnin teemoista on EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittavien indikaattoreiden kehittäminen. Arvioinnilla pyritään vastaamaan alkukauden arvioinnissa esiin nousseisiin hankkeiden tulosten mittaamiseen liittyviin haasteisiin. Tämän arvioinnin ensimmäisiä, alustavia tuloksia esitellään seurantakomiteoiden kokouksissa kesällä Esimerkkihankkeita Nimi: Kaakon Peliklusteri Hallinnoija: Cursor Oy Koodi: A31814 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Projektin tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa pelisektorin toimijoiden käyttöön. Erityinen tarve on tutkimustuloksille, joiden avulla peliyritys pystyy parantamaan toimintansa laadukkuuttaan ilman, että mahdollisuudet luovuuteen ja innovaatioihin kärsivät. Alustavat peliklusterihankkeen tutkimusaiheet ovat: 55

56 - Laatu ja testaus peliekosysteemissä - Pienen peliyrityksen ohjelmistoprosessi ja sen laadukkuus - Uudet toimintamallit pelikehityksessä, esim. crowdsourcing ja käyttäjäyhteisöt peliekosysteemissä, varsinkin testauksessa ja laadunhallinnassa Tutkimustuloksista tuotetaan raportit, jotka esitetään myös kehitysfoorumissa ja kahdessa julkisessa seminaarissa. Projektin toissijaisena tavoitteena on pelialan kehitysfoorumin käynnistäminen Kaakkois-Suomen peliklusterin yhteistyön kehittämiseksi. Nimi: RiFoLasi Hallinnoija: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Koodi: A31310 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Projekti verkostoi Riihimäki-Forssan alueen lasialan pk-yritykset ja Hamkin lasialan koulutuksen T&Ktyön sekä käynnistää näiden välisen yhteistyön. Yhteistyöllä tuotekehitetään lasijalosteinnovaatioita lasin uusioraaka-ainesta hyödyntäen rakennetun ympäristöön, julkisen ja yksityisen rakentamisen sekä maanrakennusteollisuuden käyttöön. Jalosteinnovaatiot kehitetään konkreettisen rakennushankkeen tarpeisiin. Projektilla haetaan lasialalle Riihimäen ja Forssan alueelle kasvu- ja synergia-etua. Projekti kehittää verkoston pk-yritysten tuotekehitys- ja tuotantomenetelmien valmiuksia uusien jalosteiden tuottamiseen. Päähuomio tässä on uusioraaka-aineen hyödyntäminen. Projekti kehittää HAMK:n roolia ja osaamista maakunnallisena T&Ktoimijana, yritystoiminnan kehittäjänä sekä harjaannuttaa HAMK:n koulutusprosessia palvelemaan työelämän tarpeita TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjalla 3 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 160 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 26,9 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) ja sidottu on 67 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Maksettu oli mennessä 30,7 % toimintalinjan koko ohjelmakauden EAKR-kehyksestä. Myös tällä toimintalinjalla tavoitteeksi asetetun yksityisen rahoituksen kertyminen näyttää epätodennäköiseltä. Toteutetut hankkeet ovat olleet käytännössä kuntien tai kunnallisten yhtiöiden tai oppilaitosten toteuttamia ja ne toteutetaan pääosin julkisella rahoituksella. 56

57 Taulukko 10. Toimintalinja 3 Hankkeita : 160 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 67,1 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 21,0 % Sidottu Maksettu ,7 % 9,9 % Toimintalinja 3 on ohjelman toiseksi hitaimmin edennyt toimintalinja. Toimintalinja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja tämän arvioinnissakin esiin nousseen hajanaisuutensa vuoksi vaikeasti hakijoille markkinoitava. Hajanaisuus näkyy mm. siten, että toimintalinjalla 3 on Etelä-Suomessa käytössä yhteensä 29 menoluokkaa ( mennessä oli 26 menoluokkaa eli lisäystä 3). Näistä 10 menoluokkaa on sellaisia, joihin kohdistuneen rahoituksen osuus on alle 1% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta ja näissä menoluokissa on käytännössä vain yksi tai kaksi hanketta. Osittain epätietoisuus infrastruktuuri-investoitien hyväksyttävyydestä on aiheuttanut epävarmuutta välittävien toimielinten keskuudessa (esim. Varsinais-Suomessa, mutta myös muilla alueilla) ja siten viivästyttänyt toimintalinjan etenemistä. Haasteena toimintalinjalla 3 on myös ollut löytää rahoitettavaksi Lissabonin strategiaa tukevia hankkeita ja tämä on aiheuttanut varovaisuutta rahoittajien keskuudessa (aiheesta myös luvuissa 4.3. Lissabonin strategian toteutuminen ja 5.2. Rahoituksen kohdentuminen). Menoluokkajakauman hajanaisuuteen ja hankkeiden lissaboninmukaisuuteen on viime vuosina eri yhteyksissä toistuvasti kiinnitetty huomiota, mutta sillä ei juuri ole ollut (tilastoissa näkyvää) vaikutusta. Haasteena ohjelmakauden viimeisten vuosien sidonnoille toimintalinjalla 3 tulee olemaan strategisesti merkittävien ja Lissabonin strategiaa tukevien hankkeiden käynnistäminen. Taulukko 11. Toimintalinja 3, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 3 Yhteensä Yhteensä % Hyvinvointipalveluiden uudet toimintamallit tai ratkaisut (milj. ja %) 7,2 milj. 25,2 % 4,5 milj. 16,7 Uudet logistiset tai ympäristön parantamiseen liittyvät suunnitelmat tai ratkaisut (milj. ja %) 11,5 milj. 40,2 % 15,0 milj. 55,5 Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,3 % 4,0 milj. 15,0 Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 10,0 milj. 33,9 % 14,0 milj. 51,8 57

58 Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdennettu alueen ja elinympäristön vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Käytännössä hankkeet voidaan sijoittaa pääosin seuraavien otsikoiden alle: luonto- ja kulttuurikohteiden matkailu- ja virkistyskäytön edistäminen ilmastonmuutoksen hillitseminen alue- ja paikallistasolla pohjavesiin liittyvät selvitykset ja vesistöjen tila kehittyvät julkiset (hyvinvointi-)palvelut elinkeinoelämää palvelevat pienimuotoiset logistiset ratkaisut Hyviä kokemuksia on saatu erityisesti uusia hyvinvointipalveluiden tuottamistapoja kehittävistä hankkeista. Niitä on Etelä-Suomessa toteutettu merkittävästi enemmän kuin muilla suuralueilla ja se on Etelä-Suomessa ollut yksi toimintalinjan 3 painopisteistä esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Etelä- Karjalassa. Toimintalinjalla on myös rahoitettu joitakin yksittäisiä alueiden saavutettavuutta edistäviä investointihankkeita. Näiden hankkeiden määrä näyttäisi jonkin verran lisääntyneen (erityisesti Varsinais-Suomessa) sen jälkeen, kun seurantakomitea joulukuussa 2009 päätti lisätä pienimuotoiset infrastruktuuri-investoinnit tuettavan toiminnan joukkoon. Etelä-Suomen rannikolla toimintalinjan 3 rahoitusta kohdistuu haasteellisille saaristoasetuksen mukaisille alueille. Alue käsittää saaristo-osia Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Hankkeet eivät tue kovin voimakkaasti Lissabonin strategiaa, mutta ovat hyvinkin EU:n Itämeri-strategian mukaisia. Saariston haasteena on elinkeinorakenteen säilyminen ja monipuolistaminen. Toimintalinjan toteutuksen tavoitteena on mm. matkailuelinkeinon ja sitä tukien muiden elinkeinojen kehittäminen sekä logististen yhteyksien ml. tietoliikenneyhteyksien parantaminen saaristossa. Evaluointituloksia Alkuohjelmakaudella toteutetussa EAKR:n valtakunnallisen arvioinnin arviointiteemassa 3 alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen arvioitsijat nostavat suurimpana ongelmana esiin toimintalinjan 3 strategisten painopisteiden pirstaleisuuden. Erityisesti Etelä- Suomessa toimintalinjan hajanaisuus nähdään heikkoutena, sillä kehittämistyöllä ei ole riittävän selkeää fokusta. Toimintalinjan 3 vahvuutena nähdään paikallisen kehittämistyön mahdollistuminen. Kunnat ovat toimintalinjan 3 toteutuksessa olleet korostuneessa roolissa. Alueen toimijoiden näkemysten mukaan tämä asetelma on vahvistunut taantuman aikana. Aluelähtöinen kehittäminen on arvioitsijoiden mukaan osoittautunut toimintalinjan 3 puitteissa toteutettavan kehittämistyön ehdottomaksi vahvuudeksi. Uusia palvelukokeiluhankkeita toimintalinjalla 3 ei ole saatu käyntiin toivotulla tavalla. Tämä on johtunut lähinnä siitä, että yhteistyöhön ei ole saatu riittävästi kuntia mukaan. Yksi tulkinta tästä voi olla, että EAKR-toiminnan kentällä ei ole riittävästi tämän tematiikan vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä. Lisäksi toimintalinjan pirstaleisuuden vuoksi sen mahdollisuuksia on ollut vaikeampi markkinoida hakijoille kuin muissa toimintalinjoissa. Etelä-Suomen ohjelmassa on lisäksi rahoitettu samantyyppisiä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita toimintalinjalla 5. Esimerkkihankkeet Nimi: Etelä-Karjalan hyvinvointipalvelukeskittymän luominen Hallinnoija: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Koodi: A31903 Toimintalinja: 3 Toteutusaika:

59 Kuvaus: Projektissa luodaan liiketoimintamalli hyvinvointipalveluita kokoavalle ja välittävälle operaattorille. Kyseessä on uudenlainen, innovatiivinen yritys, joka välittää eteläkarjalaista ja muiden alueiden hyvinvointiosaamista suomalaisille ja ulkomaalaisille asiakkaille. Ylätasolla projektissa on tavoitteena luoda Etelä-Karjalaan hyvinvointipalveluiden keskittymä, jonka palvelutarjoamaan lukeutuu mm. erilaisia hoito-, hoiva- ja hyvinvointipalveluita. Projektissa tullaan myös edistämään yhteistyötä palveluntuottajien kesken sekä kehittämään uusia palvelukonsepteja. Lisäksi projektissa tehdään asiakkaiden kysynnän ja tarjonnan analyysi ja tarvekartoitus Etelä-Karjalan ulkopuolelta muualta Suomesta sekä ulkomailta, etupäässä Venäjältä. Uudet asiakkaat tuovat lisää liiketoimintamahdollisuuksia hyvinvointiyrittäjille sekä uuden rahoituskanavan julkisille palveluille. Lisääntyneet asiakasmäärät saattavat myös mahdollistaa tiettyjen erikoistuneiden palveluiden tarjoamisen Etelä-Karjalassa. Tarkoituksena on kuitenkin ensisijaisesti varmistaa eteläkarjalaisten palveluiden saanti. Projektin tuloksena on erilaisia hyvinvointipalveluita tarjoava keskittymä, jonka asiakkaita ovat sekä kotimaiset että ulkomaiset asiakkaat. Nimi: Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön edistäminen Hallinnoija: Someron kaupunki Koodi: A31269 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Paimionjoki-yhdistys tullaan perustamaan keväällä 2010 Paimionjoen vesistöalueen seitsemän kunnan (Somero, Tarvasjoki, Marttila, Koski tl, Pöytyä, Paimio ja Sauvo) sekä muiden alueella toimivien yhteisöjen kanssa. Tämän projektin tavoitteena on käynnistää Paimionjoki-yhdistyksen työ koko Paimionjoen vesistön kunnostamiseksi, vedenlaadun ja ekologisen tilan parantamiseksi sekä vesistön virkistyskäytön kehittämiseksi. Projektiin palkataan vuodeksi täyspäiväinen kokonaiskoordinaattori, joka laatii aikataulutetun toimenpideohjelman Paimionjoen vesistön kunnostamiseksi ja virkistyskäytön kehittämiseksi. Koordinaattori kehittää Paimionjoki-yhdistyksen toimintaohjelman mukaisia hankkeita ja hakee niille hankerahoitusta. Projektin avulla kehitettyä toimintamallia levitetään myös muille jokivesistöille vastaavanlaisen toiminnan organisoimiseksi. Projektin välillisenä vaikutuksena pitkällä ajanjaksolla on Itämeren ravinne- ja kiintoainekuormituksen väheneminen TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kaupunkiulottuvuus on sisällytetty Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaan omana toimintalinjanaan (TL 4) ja sen toimet on kohdennettu pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Kehittämistoimissa keskitytään näiden seutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Näitä haasteita ovat pääkaupunkiseudulla mm. viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön luominen ja sosiaalisen koheesion edistäminen sekä Turun seudulla mm. monipuolisen kaupunkikeskustan ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Toimintalinjalla 4 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 24 hankkeelle. Rahoitusta on sidottu yhteensä 9,7 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli lähes 90 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 4 on tällä sidonta-asteella parhaiten edistynyt toimintalinja, mutta sen volyymi on kokonaisuutena ottaen pieni, vain 5 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. 59

60 Taulukko 12. Toimintalinja 4 Hankkeita : 24 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 89,7 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 13,0 % Sidottu Maksettu ,5 % 2,9 % Taulukko 13. Toimintalinja 4, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 4 Yhteensä Yhteensä Hyvinvointipalveluhankkeet (kpl) 3 kpl 3 kpl Alueen vetovoimahankkeet (kpl) 3 kpl Yhteisöllisyyttä edistävät hankkeet (kpl) 4 kpl 19 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 1,4 milj. 20,0 % 38,3 % Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 1,6 milj. 23,4 % 50,5 % Pääkaupunkiseutu Toimintalinjalla 4 on mennessä pääkaupunkiseudulla rahoitusta myönnetty 15 hankkeelle. Vuonna 2011 käynnistyi kaksi uutta hanketta eli Metropolia Ammattikorkeakoulun Liikkuvan Arjen Design ja Vantaan Innovaatioinstituutin Vantaan innovaatioympäristön kehittäminen. Rahoittajana molemmissa oli Uudenmaan liitto. Toimintalinjalla 4 Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY keskus järjestivät yhteisen avoimen haun , mutta tästä valitut uudet hankkeet käynnistyivät käytännössä vasta vuonna Laajasti ottaen pääkaupunkiseudulla toimintalinjan 4 hankkeilla edistetään erityisesti pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja innovaatiokykyä, kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantamista sekä sosiaalista koheesiota. Metropolialueen kilpailukykystrategia (A30169) -hanke toteutettiin ohjelmakauden alussa. Hankkeessa laadittiin metropolialueen (tässä tapauksessa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) 60

61 kilpailukykystrategia. Strategiassa keskityttiin erityisesti kaupunkien rooliin kilpailukyvyn edistämisessä. Tavoitteena oli sitouttaa keskeiset tahot, erityisesti kaupungit strategian ja sen konkreettisen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen. Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko kaupunkien eri toimialojen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajia ja muita asiantuntijoita. Se oli vaikuttava hanke, joka on generoinut useita pääkaupunkiseudun yhteisiä sekä kansallisella että EU -rahoituksella rahoitettuja hankkeita, mm. kolmea seuraavaa EAKR - hanketta, jotka kehittävät innovaatioympäristöjä Metropolialueen temaattisten innovaatioympäristöjen kehittäminen (METIKO) (A31145) Vantaan innovaatioympäristön kehittäminen (VIK) (A31793) Huomisen arki (A31960) -hanke, erityisesti käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehittäminen avoimessa innovaatioympäristössä. Pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta lisääviä hankkeita: Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoinnin kehittämishanke (A31121), jossa on luotu matkailumarkkinoinnin yhteistyötä ja jolla on liittymäkohtia Greening Events -hankkeeseen (A31872, Uudenmaan ELY -keskus) Greening Events World Design Capital hanke vahvistaa pääkaupunkiseudun tapahtumajärjestäjien kilpailukykyä, kun hankkeen tuloksena kehitetään toimintamalli tapahtumien (mm. festivaalit, konsertit,, MM urheilukisat) ympäristöasioiden hallintaan. Esimerkkihanke: Nimi: Liikkuvan Arjen Design Hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy Koodi: A31485 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Liikkuvan Arjen Design hankkeessa toteutetaan pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun ympärille rakentuvaa muotoiluvetoista, käyttäjälähtöistä kehitystoimintaa, jossa ideoiden, konseptoiden ja elävöittäen tuotetaan tietoa ja kokemuksia parempaa ympäristöä tukevista liikkuvan arjen ratkaisuista. Hankkeessa hyödynnetään WDC Helsinki 2012 ajattelua muotoilusta kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen moottorina ja innovaatioiden edistäjänä. Tavoitteena on myötävaikuttaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun huomioiden suunnittelussa käyttäjälähtöisyyden ja turvallisuuden. Turun seutu Turun seudun kehittäminen on kulminoitunut muutaman suureen hankkeeseen, Ihmiselle parempi keskusta -hankkeen avulla on Turun Vanhan Suurtorin alueella voitu toteuttaa arkeologisia kaivauksia, liikennejärjestelyjä, vihertöitä ja myöhemmin 2013 valmistuu Pennisilta Aurajoen yli. Turun keskustan kehitykseen merkittävästi vaikuttava hanke on lisäksi Fortuna -korttelin suunnittelu ja valmistuminen käsityö- ja kädentaidonkortteliksi. Uutena hankkeena on vuonna 2011 käynnistynyt Turun linnan uudistamishanke kulttuurimatkailullisen vetovoiman parantamiseksi (A31585). Esimerkkihanke Nimi: Fortuna-korttelin Hallinnoija: Turun Seudun Kehittämiskeskus Koodi: A31157 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Fortuna-kortteli, josta aiemmin on käytetty nimeä keskuskortteli tai hallintokortteli, on historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti erittäin arvokas. Hyvin säilyneine pihapiireineen sen historiallinen kertovuus on vertaansa vailla. Fortunakorttelin kehittämishankkeen kautta Turun kaupunki haluaa elävöittää Turun 61

62 keskustaa ja tarjota sekä asukkaille että matkailijoille mahdollisuuden viihtyä, viettää vapaa-aikaa, tehdä ostoksia ja tutustua erilaiseen kulttuuritarjontaan helposti ja elämyksien kautta. Kortteliin suunniteltu kauppakeskus tarjoaa näyteikkunan nimekkäisiin kansainvälisiin, suomalaisiin ja erityisesti Turun seudun käsityön ja designin alan yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin. Fortuna-korttelin kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kehittämissuunnitelma koko korttelin tulevaisuuden kehittämisestä. Näiden kahden vuoden jälkeen hankkeen tuloksena on valmis kehittämissuunnitelma, rakennusten korjaussuunnitelmat, kauppakeskuksen liiketoimintamalli. Hankkeen jälkeen suurin osa kauppakeskukseen tulevista yrityksistä on tiedossa ja yhteistyötä on jo harjoiteltu 2011 kulttuuripääkaupunkivuotena järjestetyissä myyntitapahtumissa. Korttelia on markkinoitu aktiivisesti 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä ja korttelissa on järjestetty useita kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia. Samalla korttelin tunnettuus paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on kasvanut TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ylimaakunnallinen toimintamalli Etelä-Suomen EAKR -ohjelmassa toimenpiteiden temaattinen keskittäminen on valittu toteutettavaksi omana toimintalinjanaan ja temaattisella keskittämisellä pyritään kehittämään alueen osaamiskeskittymiä laajoilla ylimaakunnallisilla hankekokonaisuuksilla. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti temaattisen osion hallinnointi on keskitetty Päijät-Hämeen liittoon, maakuntien yhteiseen EU-yksikköön, joka aloitti toimintansa ohjelmakauden alussa vuonna Vuonna 2011 teemaosion hankehaut on toteutettu sekä yksi- että kaksivaiheisena. Ennen vuotta 2011 kaikki järjestetyt haut toteutettiin kaksivaiheisena hakuna: ensin ideahakuvaihe ja sen jälkeen varsinainen hakuaika. Avoimeen hakuun liittyen EU-yksikkö järjestää ennen ideahakua infotilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. Ideahaun päätyttyä siihen osallistuneille tahoille järjestetään teemakohtaiset verkostoitumistilaisuudet. Verkostoitumistilaisuuksien tarkoituksena on saattaa saapuneet hankeideat kaikkien ideahakuun osallistuneiden tietoon, verkottaa hanketoimijoita ja -ideoita keskenään ja saada varsinaiseen hakuun parempia ja laajempia ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia. Verkostoitumistilaisuuksista alkaa varsinainen hakuaika, jonka puitteissa hakijoiden tulee tehdä virallinen hankehakemus Eura2007-järjestelmässä. Keväällä 2011 järjestetty haku oli kaksivaiheinen haku, joka toteutettiin edellä kuvatun mallin mukaisesti. Syksyllä 2011 järjestettiin toinen hankehaku, joka toteutettiin suorana hakuna. Saapuneet hankehakemukset käsitellään kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöissä sekä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiotyöryhmässä, jossa maakunnat ja ELY-keskukset ovat edustettuina. Rahoitettavat hankkeet valitsee Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitea, joka koostuu maakuntahallitusten puheenjohtajista ja maakuntajohtajista. Juridiset rahoituspäätökset hankkeille tekee Päijät-Hämeen liitto ja hankkeiden hallinnointi (ml. maksatukset) hoidetaan keskitetysti Päijät-Hämeen liiton EU-yksikössä. 62

63 Rahoituksen toteutuminen Taulukko 14. Toimintalinja 5 Hankkeita : 45 kpl EAKR+valtio Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,3 % 24,4 % Maksettu ,5 % 5,5 % Toimintalinjalla 5 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty 45 hankkeelle ja toimintalinjan julkisesta rahoituskehyksestä on sidottu yhteensä noin 63 %. Syksyllä 2011 järjestetyn hakukierrokselta rahoitettavaksi valittujen hankkeiden sidontojen jälkeen (sidonnat tullaan tekemään kevään 2012 aikana), kaikki toimintalinjan 5 varat on sidottu ja uusia hankkeita voidaan käynnistää vain, jos päättyviltä hankkeilta vapautuu varoja. Verrattaessa toimintalinjan sidontoja ohjelmaasiakirjan mukaiseen kehykseen, pitää kuitenkin samalla muistaa, että Päijät-Hämeen liitolle maakunnan yhteistyöasiakirjoissa osoitettu/osoitettava rahoitus tulee jäämään noin 10% kehystä pienemmäksi. Tähän on kolme syytä, jotka käytännössä pienentävät toimintalinjan 5 EAKR- ja valtion rahoitusta: 1. kansallinen joustovaraus, joka otetaan kunkin vuoden kokonaiskehyksestä päältä pois ennen varojen jakoa alueille 2. pääomasijoitusrahastotoimintaan ohjattu 2 miljoonaa euroa otettiin toimintalinjalta 5 3. vuosien 2012 ja 2013 valtion vastinrahoituksen leikkaukset Näiden syiden vuoksi siis osa toimintalinjan 5 ohjelma-asiakirjan mukaisesta kehyksestä on käytännössä ohjautunut muille toimintalinjoille ja näin ollen toimintalinjan 5 maksimaalinen sidontaaste tulee jäämään noin 90 %:iin suunnitellusta. Toimintalinjan 5 ylimaakunnallisen hanketoiminnan osalta pitää ottaa huomioon, että rahoituspäätöksen valmistelu laajoissa hankekonsortioissa on huomattavasti hitaampaa kuin ns. tavallisissa hankkeissa. Syitä löytyy niin hakijoiden kuin rahoittajankin puolelta: Eura2007 järjestelmä ei tue lainkaan laajojen ylimaakunnallisten hankkeiden muodostamista, jolloin useita osia hankevalmistelusta ja seurannasta joudutaan toteuttamaan omien Excel -taulukoiden avulla (mm. budjetti, seuranta, maksatus). Tämä paitsi hidastaa työvaiheita myös lisää virheriskiä. Maksatusten vauhdittamiseksi on vuonna 2011 lisätty resursseja maksatukseen, joten uuden lisähenkilön työpanoksen myötä maksatusten oletetaan vauhdittuvan. Hakukierrokset ja teemat 2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosiossa oli mennessä käynnistetty kuusi hakukierrosta, joiden teemoja ovat Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien päätösten mukaisesti olleet Ympäristöteknologia ja osaaminen sekä ympäristöystävälliset palvelukonseptit 63

64 Meriklusteri Hyvinvointi Digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut Metsäteollisuusklusteri Logistiikka Innovatiiviset metallituotteet Muotoilu ja muut luovat toimialat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa Matkailun kehittämiskonseptit Elintarvikeala ja elintarviketurvallisuus Innovatiiviset puujalosteet Vuoden 2011 ensimmäisellä hakukierroksella (5. hakukierros, kevät 2011) teemoina olivat 1) Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa 2) Matkailun kehittämiskonseptit 3) Hyvinvointi 4) Elintarvikeala ja elintarviketurvallisuus. Hankehaku järjestettiin kaksiosaisena hakuna. Hakukierros aloitettiin julkaisemalla ilmoitus hausta ja infoista eteläsuomalaisissa lehdissä Hakuun liittyvät infotilaisuudet järjestettiin Helsingissä ja Lahdessa Ideahaku päättyi ja määräaikaan mennessä saapui 93 hankeideaa. Teemoittaiset verkostoitumistilaisuudet järjestettiin tammikuussa 2011: Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa , Elintarvikeala ja elintarvike turvallisuus sekä Matkailun kehittämiskonseptit ja Hyvinvointi Varsinainen hakuaika päättyi , johon mennessä saapui hakemuksia 31 kappaletta. Hakukierroksen kiinnostavin teema oli Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa, johon saapui 14 hakemusta (45 % hakemuksista). Hyvinvointi teemaan saapui kahdeksan hakemusta, Matkailun kehittämiskonseptit teemaan viisi hakemusta ja Elintarvike ja elintarviketurvallisuus teemaan neljä hakemusta. Rahoitettavaksi päätettiin valita 13 hanketta, joista kuusi hanketta oli Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa teemasta, viisi hanketta Hyvinvointi teemasta ja yksi hanke sekä Elintarvike ja elintarviketurvallisuus- että Matkailun kehittämiskonseptit teemoista. Kuudennella hakukierroksella syksyllä 2011 teemoina olivat 1) Ympäristö 2) Innovatiiviset puujalosteet 3) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella 4) Digitaaliset sisällöt. Tässä haussa ei järjestetty ideahakukierrosta, vaan suoraan varsinainen haku. Poikkeuksena aiempiin hakuihin nähden haku järjestettiin yksivaiheisena ajansäästön vuoksi. Kaksivaiheinen hakuprosessi vie eri vaiheineen pitkän ajan ja nyt haluttiin tällä kierroksella saada valittavat hankkeet nopeampaan käynnistymiseen. Haku julkistettiin eteläsuomalaisissa lehdissä sekä hakuun liittyvät infotilaisuudet järjestettiin Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Varsinainen hakuaika päättyi , määräaikaan saapui mennessä 23 hakemusta. Yksi hakemus saapui määräajan jälkeen. Suosituimmat teemat olivat Ympäristö sekä Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella, joihin kumpaakin saapui yhdeksän hakemusta. Kaksi muuta teemaa 64

65 eivät olleet näin suosittuja, Digitaaliset sisällöt teemaan saapui kolme hakemusta ja Innovatiiviset puutuotteet teemaan kaksi hakemusta. Taulukko 15. Toimintalinja 5 hakukierrokset. Hakukierros Hanke-ideoita Hakemuksia Rahoitettavat hankkeet kpl kpl kpl % 1. syksy ,9 2. kevät ,0 3. kevät ,0 4. kevät ,5 5. kevät ,9 6. syksy Rahoitettavat hankkeet päätetään keväällä 2012 Yhteensä ,3 1 Kahdelle kevään hakukierrokselta rahoitettavaksi valitulle hankkeelle tehtiin rahoituspäätös tammikuussa 2012 Syksyn 2011 hakukierroksen hankkeista päätettiin helmikuussa 2012 rahoittaa yhdeksää hanketta ja kaksi hanketta otettiin varasijalle rahoitettavaksi päättyviltä hankkeilta vapautuvilla varoilla. Tämän jälkeen toimintalinjassa 5 on rahoitettavia hankkeita 56 hanketta ja kaksi varasijalla olevaa hanketta. Hankeideoita on kuudella toteutetulla hakukierroksella saatu yhteensä 436 kpl. Varsinaisia hankehakemuksia teemahakuihin on vuoden 2011 loppuun mennessä kuudella toteutetulla hakukierroksella jätetty 141 kpl ja rahoitettavaksi on valittu 56 ylimaakunnallista teemahanketta (mukaan lukien keväällä 2012 päätetyt syksyn 2011 hakukierroksen hankkeet). Parin edellisen vuoden taloudellisen taantuman, jonka vuoksi kunnallisen ja yksityisen rahoituksen kokoaminen osoittautui haasteelliseksi, jälkeen voitiin havaita hakemusmäärissä jälleen elpymistä. Vuonna 2011 järjestetyillä kahdella hakukierroksella oli nähtävissä selvää nousua sekä hankeideoiden määrässä että varsinaisten hakemusten osalta. Teemaosio tukee Etelä-Suomen osaamiskärkiä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja toimintalinjan 5 päätavoite on vahvistaa Etelä-Suomen osaamiskärkiä sekä tukea eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuosina teemoista selvästi eniten tukea on saanut Ympäristöteknologia, johon on kohdistettu noin 9,1 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli 18 % toimintalinjalla 5 myönnetystä rahoituksesta. Lähes yhtä suurella osuudella on Hyvinvointi teema 8,8 M osuudella, joka on 17 % myönnetystä rahoituksesta. Kolmantena on Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa 6,7 M (13 %) rahoituksella. 65

66 Kuva 14. Toimintalinjan 5 rahoituksen jakautuminen teemoittain, Useilla toimintalinjan 5 teemoilla ja hankkeilla on läheinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Toimintalinja 5 tarjoaa OSKE-toimijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa ylimaakunnallisia hankkeita koko Etelä-Suomen alueella. Vahvaa yhteistyötä tehdään erityisesti seuraavien OSKEn osaamisalojen kanssa Ympäristöteknologia Älykkäät koneet Meriklusteri Uusiutuva metsäteollisuus Asuminen Digitaaliset sisällöt ja monissa hankkeissa liikutaan mielenkiintoisilla osaamisalojen rajapinnoilla (esim. uusiutuva metsäteollisuus puurakentaminen asuminen) luoden laajoja yhteistyöverkostoja. Osaamiskeskusohjelman toimijat toteuttavat TL 5:n hankkeita verkostoituneesti keskenään Etelä- Suomen alueella yhdessä muiden toimijoiden kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kuntien - kanssa. Näin OSKE-verkostot ja osaaminen leviävät tehokkaammin koko Etelä-Suomen hyödyksi. Temaattinen lähestymistapa toteuttaa Lissabonin strategiaa eli tukee pitkäjänteisesti työllisyyttä ja kilpailukykyä Etelä-Suomessa. Teemaosiossa vuoden 2011 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja 66

67 valtion rahoituksesta 91,6 % kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Toimintalinjalla 5 rahoitetut hankkeet ovat linjassa myös Eurooppa 2020-strategian kanssa yhdistäen erityisesti osaamisperusteisen talouden (älykäs kasvu) kestävän kasvun painotuksiin. Vuoden 2011 loppuun mennessä toimintalinjalla 5 sidotusta rahoituksesta 49,4 % kohdistui ohjelman ns. haasteellisimmille alueille. Maakunnittain myönnetty rahoitus jakautui seuraavasti: Taulukko 16. Toimintalinjan 5 sidonnat ja varaukset maakunnittain. % Etelä-Karjala ,9 Itä-Uusimaa ,4 Häme ,6 Kymenlaakso ,1 Päijät-Häme ,4 Uusimaa ,2 Varsinais-Suomi ,5 Yhteensä ,0 1 Sisältää tiedot saakka alkaen Itä-Uusimaa liittynyt Uusimaahan. Toimintalinjan 5 määrälliset tavoitteet tullaan ohjelmakauden aikana pääosin saavuttamaan. Ainoa indikaattori, jonka osalta ollaan ehkä liian kaukana tavoitetasosta, on tasa-arvohankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta. Sen osalta asetettu tavoite jäänee saavuttamatta. Indikaattoritietojen perusteella toimintalinjan 5 hankkeista 42,2 % on ympäristöpositiivisia, mikä ylittää merkittävästi tavoitetason. Syynä tähän on toimintalinjan vahva painotus ympäristöteknologia-alan kehittämiseen. Toimintalinjan 5 hankkeiden horisontaalisten painotusten osalta merkittävimmin konkretisoituu kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus. Taulukko 17. Toimintalinja 5, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 5 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Uudet yritykset (kpl) 35 kpl 23 kpl 12 kpl 20 kpl 14 kpl 6 kpl Uudet työpaikat 150 kpl 75 kpl 75 kpl 99 kpl 70 kpl 29 kpl Uudet tutkimus-/t&k-työpaikat (tavoite htv/tot.kpl) T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä (kpl) 35 kpl 24 kpl 10,0 milj. 29,3 % 47,8 % 8,0 milj. 23,4 % 6,9 % 5,0 milj. 14,6 % 40,4 % 350 kpl hanketta, 263 yritystä ja organisaatiota

68 Esimerkkihanke Nimi: Materiaalitehokas jätehuolto Hallinnoija: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Koodi: A31559 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Materiaalitehokas jätehuolto -projektin tavoitteena on ehkäistä jätteen syntyä ja edistää jätemateriaalien uudelleenkäyttöä (biojätteet, paperi, kartonki, energiajae, lasi, metalli). Hanke keskittyy asumiseen ja julkisiin palveluihin sekä näissä syntyviin yhdyskuntajätteisiin. Materiaalitehokas jätehuolto -projekti vastaa haasteisiin, joita on esitetty uudessa jätelainsäädännössä (2010) sekä kansallisessa (2008) ja Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisissa (2009) jätesuunnitelmissa. Materiaalitehokkuuden edistäminen Helsingin seudun jätehuollossa - osaprojekti pyrkii vaikuttamaan kulutukseen, vähentämään jätteiden määrää, tehostamaan kierrätystä ja hyötykäyttöä sekä lisäämään ympäristötietoutta ja - osaamista. Julkishallinnossa selvitetään ratkaisuja ja esitellään hyviä käytäntöjä, jotka vaikuttavat materiaalien säästämiseen, työaikaan ja muihin kustannuksiin. Oppilaitoksille tuotetaan uutta materiaalitehokkuuden interaktiivista opetusmateriaalia sähköisiin oppimisympäristöihin. Isännöitsijöille tuotetaan uusia palvelukonsepteja, joilla tehostetaan asuin- ja palvelukiinteistöjen materiaalitehokkuutta. Kotitalouksille kehitetään valistusmenetelmiä biojätteen lajittelun tehostamiseksi ja ruokajätteen määrän vähentämiseksi, joissa käytetään apuna muun muassa sosiaalista mediaa. Kierrätyspalvelin-osaprojekti kehittää Internetissä toimivan seuranta- ja suunnittelupalvelun. Kierrätyspalvelin seuraa reaaliajassa asukkaiden ja julkisorganisaatioiden lajittelemia materiaaleja, arvioi kertyviä jätemääriä sekä antaa tietoa keräysastioiden optimaalisesta määrästä ja sijoittamisesta asuinja toimistoalueilla. Asukkaat ja julkisorganisaatioiden työntekijät voivat tunnuksillaan syöttää järjestelmään tietoja rakennuksista, astioista ja tyhjennysajankohdista. Tiedoilla voidaan tarkentaa jätekeräystä ja -kuljetuksia entisestään. Lisäksi jätehuoltoyhtiöt voivat kehitettävällä takaisinlaskentajärjestelmällä palauttaa jäteautojen punnitustiedot tyhjennysalueille, kortteleihin ja kiinteistöihin. Kierrätyspalvelin seuraa uudelleenkäyttöön (tavoite 50-60%), energiajätteeksi (30%) ja kaatopaikoille (10%) meneviä jätemääriä. Petra-jätevertailu, joka on kehitetty Helsingin seudun organisaatioille ja yrityksille, räätälöidään ja otetaan käyttöön Turun ja Lahden seuduilla. Tavoitteena on, että myös näiden alueiden pienet ja keskisuuret yritykset, julkishallinto ja muut toimijat parantavat materiaalitehokkuuttaan vertailemalla omia jätemääriään muiden samanlaisten organisaatioiden kanssa. Petravertailuun kehitetään myös materiaalitehokkuuden taloudellista seurantaa. Projektissa selvitetään sekajätteen sisältämät jätejakeet kotitalouksissa ja julkisilla palvelualoilla. Tehtävänä on arvioida ja mitata jätejakeiden hyödyntämistehokkuus ja -mahdollisuudet kaatopaikkajätteen pienentämiseksi. Lisäksi projektissa kehitetään elinkaarilaskentaan perustuva ympäristö- ja kustannusvaikutusten malli kunnalliselle jätehuollolle. 68

69 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattoreiksi on ohjelma-asiakirjassa määritelty: uudet yritykset uudet työpaikat T&K-toiminnan määrä uudet tutkimus/t&k-työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet tasa-arvohankkeet ympäristöpositiiviset hankkeet Syntyneiden uusien työpaikkojen osalta ohjelma näyttää toteutuvan hyvin etupainotteisesti. Jo tässä vaiheessa ohjelmakautta tavoitteesta on saavutettu 93 % ja jo nyt voidaan arvioida, että ohjelmakauden tavoitetaso tullaan ylittämään reilusti. Ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt toimintalinjalla 1, joka on jo lähes saavuttanut tavoitteensa (tavoite 3000, toteutuma ). Tämä johtunee siitä, että toiminnan/rahoituksen luonne toimintalinjassa 1 tukee nopeaa ja välitöntä työpaikkojen syntyä, joka on helposti todennettavissa hankkeen päättyessä. Muiden toimintalinjojen (tl 2-5) osalta rahoitettava toiminta on yleensä luonteeltaan sellaista, että se synnyttää uusia työpaikkoja vasta viiveellä, joten toteutumalukujen voidaan arvioida tässä vaiheessa ohjelmakautta olevan hyvällä tasolla. Erityisesti toimintalinjalla 2 uusia työpaikkoja on jo tässä vaiheessa ohjelmakautta syntynyt tavoitetasoa enemmän. Myös toimintalinjalla 5 2/3 ohjelmakauden työpaikkatavoitteesta on toteutunut. Syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin aiheuttaman taantuman vuoksi uusien työpaikkojen luominen on tavoitteena entistä haasteellisempi ja siksi kaikki hankkeet eivät ole voineet saavuttaa niille asetettuja tavoitteita uusien työpaikkojen luomisessa. Asiaa pitäisikin voida tarkastella myös toimintojen tehostumisen näkökulmasta tai siitä näkökulmasta, että ensisijaisena tavoitteena olisi turvata olemassa olevat työpaikat. Naistyöpaikkojen osalta toteutumatilanne ei vuoden 2011 lopussa ole yhtä hyvällä tasolla. Kun uusien työpaikkojen tavoitteesta kokonaisuutena on saavutettu 93 %, on naisten työpaikkojen tavoitteesta saavutettu vasta 77 %. Tähän mennessä uusia naistyöpaikkoja on syntynyt 1209 ja koko ohjelmakauden tasolla on todennäköistä, että myös naistyöpaikkojen tavoite (1575) tullaan saavuttamaan. 69

70 Kuva 15. Uusien työpaikkojen tavoite ja toteuma Etelä-Suomen alueella Sekä uusien työpaikkojen että yritysten toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen hankkeiden tiedot ja Finnveran suunnitelma-/sidontavaiheen tiedot. Merkillepantavaa on, että ohjelman avulla syntyneestä lähes 4000 työpaikasta yli 1200 on syntynyt Finnveran tuella, mutta Finnveran lainojen ja takausten rahoitusosuus on vain 2,1 %. Syntyneistä lähes 830 yrityksestä 612 on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä (ja työpaikoista) kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Myös syntyneiden uusien yritysten osalta toimintalinja 1 on edistynyt selvästi parhaiten: koko ohjelmassa syntyneistä 828 uudesta yrityksestä 701 on syntynyt toimintalinjan 1 rahoituksella. Muiden toimintalinjojen osalta tavoitetasotkin ovat pieniä, joten tavoitteet tullaan todennäköisesti ohjelmakauden aikana saavuttamaan. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin arvioida, että koko ohjelman tavoite (920 uutta yritystä) tullaan saavuttamaan ja ylittämään ohjelmakauden aikana. 70

71 Kuva 16. Uusien yritysten tavoite ja toteuma Etelä-Suomen alueella Syntyneet T&K-työpaikat indikaattorin osalta ohjelma kokonaisuutena on edennyt ennakoitua paremmin ja koko ohjelmakaudelle asetettu tavoitetaso on jo ylitetty. Positiivinen yllätys on toimintalinja 3, jolla on myös syntynyt T&K-työpaikkoja, vaikka sitä ei ole alun perin asetettu tavoitteeksi. Taulukko 18. Syntyneet T&K työpaikat mennessä. T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja Tavoite EURA Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Etelä-Suomi TL ,7 % ,0 % TL ,8 % ,3 % TL ,7 % TL TL ,6 % ,2 % Yhteensä ,9 % ,9 % Lissabonin strategian toteutumista käsitellään luvussa 4.4. Tasa-arvohankkeista ja ympäristöpositiivisista hankkeista, niiden määristä ja rahoituksesta tiedot löytyvät luvusta Kansallisen rakennerahastostrategian toteutuminen Rakennerahastostrategian keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. 71

72 Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen aluetalouden kehitykseen yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun koulutustason nousuun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen Työllisyys- ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat (Huom. lukuihin ei sisälly Finnveran tietoja). Taulukko 19. Määrälliset tavoitteet. Tavoite Yhteensä Toteuma aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,5 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,8 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,4 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,6 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,0 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,0 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,9 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,9 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,4 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,4 % 72

73 Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti. Rakennerahastovaroja on kohdistettu väestön ikääntymisen ongelmiin ja työvoimatarpeeseen on vastattu tehostamalla koulutusta ja nopeuttamalla nuorten tuloa työelämään. Samoin on kehitetty aktiivisia toimia, joilla koulupudokkaiden määrää on saatu pienennettyä ja integroitua heidät takaisin koulutukseen tai työelämään. Tehokkaalla aikuiskoulutuksella on lisätty työntekijöiden kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin ja muihin työelämän muutoksiin sekä mahdollistettu työvoiman ammatillinen liikkuvuus. Koulutustarpeiden muutoksiin on varauduttu kehittämällä sitä koskevia ennakointimenetelmiä ja lisäämällä koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Työhön osallistumisaste on noussut lähelle 75 %:a ja työllisyyden alueellisia eroja on onnistuttu tasaamaan. Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. 4.4 Lissabonin strategian toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjelma-asiakirjassa tavoitteeksi on asetettu, että 80,5 % rahoituksesta kohdistuisi yleisasetuksen (EY N:o 1083/2006) 9 artiklan 3. kohdan mukaisiin menoluokkiin eli kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimiin. Vuoden 2011 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 76,1 % on kohdistunut kyseisiin menoluokkiin. Tilanne on vuosittain hieman parantunut: vuoden 2008 lopussa ns. Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin oli sidottu vain 68,6 % EAKR-rahoituksesta, vuoden 2009 lopussa 72,5 % ja vuoden 2010 lopussa 74,1 %. Asiaan on kiinnitetty toistuvasti huomiota ja välittävät toimielimet ovat ottaneet Lissabonin strategian entistä paremmin huomioon rahoituksen suuntaamisessa, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu. Ongelmana myös Etelä-Suomessa on pidetty sitä, etteivät matkailun kehittämistä tukevat (55 57) menoluokat kuulu Lissabonin strategiaa toteuttaviin menoluokkiin. Käytännössä näihin menoluokkiin kohdistuvilla hankkeilla toteutetaan sellaisia matkailun tukitoimia, joilla on elinkeinopoliittisesti ja aluetaloudellisesti myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Pelkästään menoluokkaan 57 kohdistuu yli 10 milj. euroa EAKR- ja valtionrahoitusta, joten matkailun sisällyttäminen Lissabonin strategian mukaisiin menoluokkiin nostaisi olennaisesti strategian toteuttamisen prosenttilukua ja johtaisi siihen, että tavoitetaso saavutettaisiin. 73

74 Hieman ongelmalliseksi näyttäisi ohjelmakauden edetessä muodostuvan myös rahoituksen pirstaloituminen lukuisiin pieniin menoluokkiin. Etelä-Suomessa on käytössä 46/86 menoluokkaa ja niistä 19 on sellaisia, joihin on kohdistunut vain alle 1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Osittain kyse lienee luokittelutekniikasta, mutta osittain varmasti olisi tarpeen myös kirkastaa toimenpideohjelman strategiaa. Jos tarkastellaan menoluokkajakaumaa Eurooppa 2020 strategian valossa, voidaan sanoa, että Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma toteuttaa jo nykyisellään hyvin Eurooppa 2020-strategian tavoitteita, erityisesti älykkään ja kestävän kasvun prioriteetteja. Monet kestävää kasvua tukevat hankkeet sijoittuvat menoluokkiin 44 54, jotka eivät ole Lissabonin strategiaa tukevia menoluokkia. Useimmat em. menoluokista ovat täysin marginaalisia Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa, mutta menoluokkiin 53 ja 54 on kohdistunut yhteensä yli 6,5 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta ja rahoitettuja hankkeita on 42 kpl. Lisäksi monissa hankkeissa, esimerkiksi toimintalinjoilla 2 ja 5, kehitetään uusia ympäristöystävällisiä teknologisia ratkaisuja eli älykäs ja kestävä kasvu kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Maakunnittain tarkasteltuna rahoitetut hankkeet toteuttavat Lissabonin strategiaa vaihtelevasti. Korkein Lissabonin prosentti on Päijät-Hämeessä (85,7 %) ja matalin Varsinais-Suomessa (57,8 %). Ylimaakunnallinen toimintalinja 5 kohdentuu 91,6-prosenttisesti Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Rahoituksen kohdentumista menoluokittain käsitellään luvussa 5.2. Erityisesti yllämainittu menoluokan 57 ongelma näyttäytyy toimintalinjalla 3, jossa lähes 30 % rahoituksesta on kohdistunut tähän menoluokkaan. 4.5 EU 2020 strategian ja toimenpideohjelman suhde Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Nykyistä Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa on välitarkistettu ja sen uusin vaihe vuosille hyväksyttiin vuonna Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin (ontuva täytäntöönpano, suuret jäsenmaiden väliset erot uudistusten toteuttamisnopeudessa ja -laajuudessa). Uusi strategia heijastaa myös EU:n tilanteen muuttumista vuodesta 2000 ennen kaikkea välitöntä tarvetta toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 74

75 Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaaantavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 20 on kuvattu Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 37 % Etelä-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus). Kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä osuus on hieman korkeampi, n. 43 %. Lähes puolet ohjelmassa tehdyistä EAKR+valtio - sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja runsas neljännes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 80 % tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Menoluokkien ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Taulukko 20. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin. 75

76 4.6. Itämeri-strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Gdanskissa helmikuuta 2011 järjestetyssä Itämeristrategiaa käsittelevässä järjestyksessä toisessa työkokouksessa käsiteltiin mm. Itämeristrategian toteuttamisessa mukana olevien osapuolien (esim. ohjelmat, viranomaiset ja painopistealueiden koordinaattorit) yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamista. Samoin esille nousi tarve kartoittaa käytettävissä olevia rahoituslähteitä; huomio kohdistuu alueellisen yhteistyön ohjelmista yhä enemmän myös kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin. Koska Itämeristrategialla on vahva sosiaalinen ulottuvuutensa, ovat myös kansalliset ESR-toimenpideohjelmat luonteva rahoitusväline strategian toteutuksessa. Itämeristrategiaa ja sen toteutusta käsiteltiin vuonna 2011 kaikkien EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteoiden kokouksissa. Seurantakomiteoille on esitetty ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR -toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2011 Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin vakiintui osaksi normaalia viranomaistyötä. Vuonna 2010 järjestelmiin tehtyjen parannusten myötä seurantatiedon tallentaminen ja raportointi oli vuonna 2011 Suomessa mahdollista molempien rakennerahastojen koko hankekannan osalta painopistealueittain ja vastaavin taustamuuttujin ryhmiteltynä kuin muutkin luokittelutiedot. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 145 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on lähes 13 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 65,8 miljoonaa euroa, eli runsas neljännes kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat Itämeristrategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian II pilariin (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena). Painopistealueista merkittävimmät ovat A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen) sekä B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), joihin on yhteensä kohdistunut yli puolet kaikesta strategiaa tukeviin hankkeisiin kohdistuneesta julkisesta rahoituksesta. Etelä- Suomen ohjelmassa on tunnistettu myös viisi IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta, kun muissa EAKR-ohjelmissa tähän pilariin kohdistuvia hankkeita ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut merkitty. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma poikkeaa muista EAKR-ohjelmista toimintalinja 5:n osalta; 28 % koko ohjelman rahoituskehyksestä on suunnattu TL5:llä toteutettaviin koko suuraluetason teemahankkeisiin. Itämeri-strategia on otettu tällä toimintalinjalla yhdeksi hankevalinnassa huomioitavaksi kriteeriksi. Tämä toimintalinja on myös luontevin ympäristö toteuttaa kansainväliseen yhteistyöhön tähtääviä hankkeita (ja tarvittaessa ottaa käyttöön yleisasetuksen art b:n mahdollisuus kansainvälisiin yhteishankkeisiin). 76

77 Taulukko 21. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä). Itämeristrategian painopistealue Sidottu EAKR+valtio Sidottu julkinen yht. Osuus Kpl Osuus A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle ,8 % 14 9,7 % A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla ,2 % 4 2,8 % A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen ,7 % 5 3,4 % A4: Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue ,1 % 3 2,1 % A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,3 % 25 17,2 % B6: Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa ,5 % 1 0,7 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,7 % 19 13,1 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen ,8 % 31 21,4 % B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen ,3 % 1 0,7 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,4 % 1 0,7 % C11: Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen ,3 % 12 8,3 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla ,6 % 24 16,6 % D13: Itämerestä meriturvallisuuden johtava alue ,4 % 4 2,8 % D14: Suojautumisen vahvistaminen suurten hätätilanteiden varalta maalla ja merellä ,9 % 1 0,7 % Yhteensä ,0 % ,0 % Koko ohjelma yhteensä EUSBSR osuus 25,3 % 27,8 % 12,6 % Vaikka EAKR-toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeri-strategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia, mutta Etelä-Suomen ohjelmassa suuralueen teemahankkeille omistettu TL5 nousee vielä näitäkin merkittävämmäksi (ks. taulukko alla). Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjoilla 2 ja 3 on molemmilla lähes 30 % Itämeristrategiaa tukevista hankkeista. Vaikka toimintalinjan 5 osuus Itämeristrategiaa tukevista hankkeista jää lukumääriä tarkasteltaessa vain 14 prosenttiin, on ko. toimintalinjan osuus Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden rahoituksesta yli kolmannes. Toimintalinjalla 4 on myös edelleen potentiaalia lisätä rooliaan Itämeristrategian toteuttamisessa, sijaitsevathan molemmat toimintalinjan kaupunkiseudut Itämeren rannikolla. 77

78 Taulukko 22. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain TL Tiedot Etelä-Suomi Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl ,7 % 29,0 % 29,7 % 6,9 % 13,8 % Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa 4,148 19,936 12,591 4,515 24,571 6,3 % 30,3 % 19,1 % 6,9 % 37,4 % Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl yhteensä ,0 % Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa yhteensä 65, ,0 % Esimerkkihankkeita Nimi: OXY Hallinnoija: Pöyry Finland Oy Koodi: A31586 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Rehevöityminen on Itämeren vakavin ongelma. Rehevöitymistä aiheuttaa yhdyskuntien pistekuormituksen ja maatalouden hajakuormituksen lisäksi hapettomien tai vähähappisten syvänteiden aiheuttama sisäinen kuormitus. Sisäinen kuormitus on ravinteiden noidankehä: Rehevöityimen lisää hapen kulutusta, kun veden happi vähenee, meren pohjaan varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. OXY-hankkeessa meren pohjanläheistä vettä hapetetaan paikallisesti. Hapettamalla pyritään vähentämään sisäistä kuormitusta ja ehkäisemään rehevöitymisen aiheuttamia haitallisia ja viihtyvyyttä heikentäviä vaikutuksia, kuten leväkukintoja. Hapetuksen kohteina ovat alueet, joissa hapettomuutta esiintyy vain ajoittain. OXY antaa tekohengitystä alueille, jotka ovat vaarassa joutua kokonaan hapettomaan tilaan. OXY -hankkeen ensimmäinen kohde on Haminan Tammionselkä, jossa hapettaminen aloitetaan kesän alussa Hanke kestää kolme vuotta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Tammion saaren läheisyydessä sijaitseva Tammionselkä on otollinen kohde hapettamiselle. Summan paperitehtaan sulkeminen ja Haminan kaupungin puhdistettujen jätevesien johtaminen Kotkaan ovat vähentäneet Haminan merialueen ulkoista kuormitusta, jolloin muiden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutus tehostuu. OXY-hanketta koordinoi Pöyry Oy, joka on tehnyt vapaaehtoisen sitoumuksen Itämeren hyväksi Baltic Sea Action Summitissa. OXY-hankkeeseen ovat jo sitoutuneet Pöyryn lisäksi Nordea, Port of Hamina, Kymenlaakson sähkö, Haminan kaupunki ja Haminan Satama Oy. Nimi: Competitive Advantage by Safety Hallinnoija: Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys ry Koodi: A31436 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on vastata EU:n Itämeri-strategiassa ja Suomen hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin parantaa turvallisuutta, kuljetusten 78

79 tehokkuutta ja kilpailukykyä. Hankkeessa kehitetään mm. merenkulun turvallisuuden kansainvälisiä tilastointimenetelmiä, turvallisuusjohtamista ja vastuullista liiketoimintaa kansainvälisessä merenkulussa. Hanketta toteuttavat yhdessä hallinnoijan kanssa Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. 4.7 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. EU:n kestävän kehityksen strategia perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kaikkien politiikkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset olisi otettava huomioon päätöksenteossa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista ohjaavat kestävän kehityksen, tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä kumppanuuden periaatteet. Lisäksi ohjelmalla pyritään edistämään tietoyhteiskuntakehitystä. Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan huomioon kestävä kehitys sekä välttämättömänä valintakriteerinä että horisontaalisena periaatteena. Lisäksi hankkeen ympäristövaikutukset on määritelty yhdeksi viidestä valintaa ohjaavasta pääkriteeristä. Hankkeen ympäristövaikutukset -pääkriteeri jakautuu kolmeen alakriteeriin, jotka ovat Ympäristöosaamisen edistäminen ja ympäristöasioiden hallinta Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen sekä päästöihin, liikenteeseen ja ilmastomuutoksen torjuntaan Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Pääkriteeri saa pistearvonsa alakriteereiden saamien pisteiden keskiarvona. EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Strategiassa on määritelty seuraavat seitsemän kestävän kehityksen painopistealuetta: 79

80 Taulukko 23. Kestävän kehityksen painopistealueet. Kestävän kehityksen osa-alue Esimerkkejä hankkeista 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö 4) Kulttuuriympäristöjen suojelu 5) Kestävä kulutus ja tuotanto Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutokset aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästöjen vähentäminen Meluntorjunta, kaupunki- ja muiden elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus Vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet Rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu Jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energiaja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia 6) Kestävä liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Syrjäytymisen estäminen Ympäristöpositiiviset hankkeet Vuoden 2011 loppuun mennessä ympäristöpositiivisia hankkeita on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa rahoitettu 383 kpl. Vuoden loppuun mennessä sidotuista EAKR- ja valtion varoista lähes 70 miljoonaa euroa eli 40,3% on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Prosenttiosuus on hieman korkeampi kuin muissa Suomen EAKR -toimenpideohjelmissa (keskiarvo 37,7%). Tarkasteltaessa rahoituksen kohdentumista ympäristöpositiivisiin hankkeisiin eri toimintalinjoilla, nousee toimintalinja 3 prosenttiosuudeltaan merkittävimmäksi. Toimintalinjan 3 rahoituksesta 51,8% on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Kaikkien toimintalinjojen rahoituksesta on yli 40% sidottu ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. 80

81 Taulukko 24. Sidottu rahoitus (EAKR) ympäristöpositiivisiin hankkeisiin mennessä. Ympäristöpositiiviset hankkeet Sidottu EAKR+valtio yht Hankkeita yhteensä (kpl) Osuus kaikista hankkeista Osuus Yhteensä Ohjelma TL EAKR+valtio sidotuista (kpl) ES ,7 % ,9 % ,2 % ,8 % ,8 % ,1 % ,5 % ,0 % ,4 % ,2 % ,0 % 32 0,0 % ES Yhteensä ,3 % ,2 % Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä on mennessä rahoitettu 51 kpl ja sidottu yhteensä 16,1 miljoona euroa eli 9,3 % sidotusta EAKR- ja valtion osuudesta. Prosenttiosuus on selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo (4,7 %) kaikista Suomen EAKRtoimenpideohjelmista. Toimintalinjoilla 2 ja 3 jopa 18,0 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus. Hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä on mennessä rahoitettu 54 kpl ja niihin on sidottu yhteensä 19,4 miljoonaa euroa eli 11,2 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta kun kaikista Suomen EAKR-ohjelmista keskiarvo on 6,2 %. Toimintalinjalla 4 peräti 21,8 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on kasvihuonepäästöjä vähentävä vaikutus. Muilla toimintalinjoilla prosenttiosuus on alhaisempi, vaikkakin toimintalinjaa 1 lukuun ottamatta merkittävä. Kestävä kehitys hanketoiminnassa Käynnissä olevalla ohjelmakaudella ( ) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisuus on yksi neljästä Etelä-Suomen EAKR-ohjelmien välttämättömistä valintakriteereistä. Voidaan myös perustellusti sanoa, että ympäristönäkökulmaa on huomioitu lisääntyvissä määrin EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa ja myös rahoittajat ovat pyrkineet jatkuvasti kasvattamaan osaamistaan siinä, että arviot hankkeiden ympäristöystävällisyydestä olisivat oikeita. Ohjelmakaudella ympäristöasiat ja kestävä kehitys on huomioitu paitsi hakemuspohjassa ja hakujen painotuksissa, niin myös teettämällä useita tutkimuksia ja selvityksiä kuinka ympäristöasiat on huomioitu itse käytännön toteutuksessa. Tuorein esimerkki vuoden 2011 vuosiraportin tiimoilta on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa tuottama raportti Kestävä kehitys hanketoiminnassa Lounais-Suomessa , joka on toimitettu Varsinais-Suomen Suomen ELY-keskuksen julkaisuna (7/2011). Raportissa on tuotu esille esimerkkihankkeita kunkin EU:n määrittelemän kestävän kehityksen osa-alueelta sekä kuvattu kuinka ympäristövaikutusten arviointikäytännöt on otettu konkreettisesti käyttöön alueen rahoittajaviranomaisten toimesta. Varsinais-Suomen rahoittajaviranomaisten esimerkillisen ympäristöasioiden huomioimisen lisäksi kestävän kehityksen painopistealueita on painotettu erinomaisesti myös muissa Etelä-Suomen maakunnissa. Varsinais-Suomen lisäksi mm. Etelä-Suomen maakuntien yksikössä on perustettu keskeisten alueviranomaisten (rahoittajat) yhdyshenkilöistä koostuvat YVA -ryhmät, jotka arvioivat itse ja pyytävät tarvittaessa asiantuntijalausuntoja hakijoiden itsensä tekemistä ympäristövaikutusten arvioinneista. Rahoittajat arvioivat onko tehty ympäristövaikutusten arviointi riittävä ja paikkansa 81

82 pitävä. Tarvittaessa hakijoilta pyydetään lisäselvityksiä ja em. arviointi dokumentoidaan hankearviointilomakkeeseen. Hyviä hanke-esimerkkejä löytyy kaikilta kestävän kehityksen osa-alueilta myös koko ohjelma-alueen mittakaavassa, kuten mm. seuraavat hankkeet eri maakuntien alueilta: Nimi: Greening Events Hallinnoija: Helsingin ympäristökeskus Koodi: A31872 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Greening Events Word Design Capital (WDC) -hanke vahvistaa pääkaupunkiseudun tapahtumajärjestäjien kilpailukykyä, kun hankkeen tuloksena kehitetään toimintamalli tapahtumien (mm. festivaalit, konsertit, MM urheilukisat) ympäristöasioiden hallintaan. Hankkeen tulokset näkyvät mm. massatapahtumien hiilidioksidipäästöjen vähenemisessä sekä melu-, liikenne- ja jätehaittojen vähentymisenä. Hanke lisää pääkaupunkiseudun vetovoimaa kestävän kehityksen mukaisten tapahtumien järjestämisessä, jossa Suomen metropolialue on jäljessäkin muusta Euroopasta. Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttamalla RiFo-lasi -projektilla käynnistetään yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja lasialan yritysten välillä tavoitteena lajittelemattoman lasijätteen hyödyntäminen uusioraaka-aineena. Nimi: RiFoLasi-projekti Hallinnoija: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Koodi: A31310 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Projekti verkostoi Riihimäki-Forssan alueen lasialan pk-yritykset ja Hamkin lasialan koulutuksen T&Ktyön sekä käynnistää näiden välisen yhteistyön. Yhteistyöllä tuotekehitetään lasijalosteinnovaatioita lasin uusioraaka-ainesta hyödyntäen rakennetun ympäristöön, julkisen ja yksityisen rakentamisen sekä maanrakennusteollisuuden käyttöön. Jalosteinnovaatiot kehitetään konkreettisen rakennushankkeen tarpeisiin. Projektilla haetaan lasialalle Riihimäen ja Forssan alueelle kasvu- ja synergia-etua. Projekti kehittää verkoston pk-yritysten tuotekehitysja tuotantomenetelmien valmiuksia uusien jalosteiden tuottamiseen. Päähuomio tässä on uusioraaka-aineen hyödyntäminen. Projekti kehittää Hamkin roolia ja osaamista maakunnallisena T&K toimijana, yritystoiminnan kehittäjänä sekä harjaannuttaa Hamkin koulutusprosessia palvelemaan työelämän tarpeita. Nimi: Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä ESYLEP Hallinnoija: Culminatum Innovation Oy Ltd Koodi: A31410 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Kolmivuotisen Esylep-hankkeen tavoitteena on edistää eteläsuomalaisten ympäristöalan toimijoiden, erityisesti yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden verkottumista ja yhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa ja tätä kautta avata liiketoimintamahdollisuuksia eteläsuomalaisille pk-yrityksille. Projektissa vastataan lisäksi tarpeeseen vahvistaa suomalaisten yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden osaamista Venäjä-yhteistyössä ja Venäjälle suuntautuvassa liiketoiminnassa. Yhtenä keskeisenä ulottuvuutena projektissa on myös edistää venäläisten ympäristöalan investointien saamista Etelä-Suomeen. Nimi: Hallinnoija: Koodi: Ihmiselle parempi keskusta Turun kaupunki A

83 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Ihmiselle parempi keskus hankkeella vastataan painopisteen Ihmisten elinympäristöt ja terveys painopisteen tavoitteisiin. Hankkeen keskeisin toimenpide on Turun vanhaa keskustaa ympäröivien ja sen sisäisten kulkuyhteyksien, ympäristön ja rakennusten perusparantaminen perusparantaminen, jota varten aluksi laaditaan hanke- ja alueen yleissuunnitelmat ulottuen joen molemmille puolille Auransillalta tuomiokirkon ja yliopiston alueille. Suunnittelun yhteydessä kuullaan ja hyödynnetään myös muita alueen käyttäjiä, toimijoita ja asiantuntijoita. Nimi: RENEWTECH Tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan kehittäminen Hallinnoija: Cursor Oy Koodi: A31777 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tavoitteena on a. kehittää tuulivoimatuotantoon soveltuvia kaupallisia menetelmiä ja teknologiasovelluksia sekä edesauttaa niiden käyttöönottoa, b. kehittää kansainvälistä huippuosaamista virtaustekniikassa sekä uusia kaupallistettavia menetelmiä virtausmallinnukseen ja energiatuotannon arviointiin, c. tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuulivoimaloiden käyttö- ja huoltopalveluissa sekä niihin liittyvässä laitetekniikassa, d. luoda tuulivoimaklusterin logistinen järjestelmä ja siihen liittyvät teknologiasovellukset, e. tuottaa tuulivoimalavalmistukseen kytkeytyvän teollisuuden sekä projektikehittäjien T&K- ja testaus- ja seurantapalveluita sekä kartoittaa tuulivoimakoulutuksen rakenteita. Tasa-arvo ja syrjimättömyys Ohjelman toteutuksessa edistetään tasa-arvoa muun muassa sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välillä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutoksiin. Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan varautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillista etabloitumista työmarkkinoille. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin 160 hankkeeseen on mennessä sidottu 25,3 miljoonaa euroa, joka merkitsee 14,6 % rahoituksesta sidotun tasa-arvoa edistäviin projekteihin. Tasa-arvoa tukevien hankkeiden osuus kaikista hankkeista on 17,3 %. Suhteellisesti selvästi eniten rahoitusta on kohdistunut tasa-arvomyönteisiin hankkeisiin toimintalinjassa 4 (38,3 %). Erityisesti sukupuolten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin on sidottu 17,6 miljoonaa euroa eli 10,2 % sidonnoista. Lukuja tarkasteltaessa pienehkö tasa-arvohankkeiden osuus johtunee siitä, että iso osa tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä hankkeista ohjautuu rahoitettavaksi Manner-Suomen ESRohjelmaan. Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken toteutetaan sekä ohjelman hallinnoinnissa että hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisvaiheessa. Vuoden 2011 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 23,4 % on Etelä- Suomessa kohdistunut yhteisöllisyyttä edistäviin 131 kpl hankkeisiin. Kaikissa Suomen EAKRtoimenpideohjelmissa vain keskimäärin 12,7 % rahoituksesta on suunnattu yhteisöllisyyttä tukeviin 83

84 hankkeisiin. Suhteellisesti ylivoimaisesti eniten rahoitusta yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin on käytetty toimintalinjassa 4, jopa 78,3 %. Konkreettisemmillaan verkostoituminen ja kumppanuus toteutuvat alueen yhteishankkeissa, joista toimintalinjan 5 hankkeet toimivat usein jopa kaikkien kuuden eteläisen Suomen maakuntien alueella. 4.7 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta Ohjelmien hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Hallintoviranomainen on tiedostanut monista erilaisista kansallisista tukijärjestelmistä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ohjeiden tulkintaan ja tuensaajien yhdenvertaiseen kohteluun. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen lain (1652/2009) ja asetuksen (1695/2009) eräiden TEM:n hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, joka kokoaa yleislakina yhteen aikaisemmin eri alueiden kehittämistä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa koskevissa säädöksissä olleita säännöksissä rakennerahastotuen myöntämisestä, käytöstä, maksatuksesta, muutoksenhausta ja takaisinperinnästä ym. ja eliminoi aikaisempia tukijärjestelmän aukkoja. Myös toissijaisen valtionavustuslain ensisijainen soveltaminen tukea myönnettäessä vähenee. Useat tukijärjestelmät tekevät rakennerahastotoiminnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta haastavan, mutta varsinainen siihen liittyvä riski on tällä hetkellä matala, koska toimintatavat ovat vakiintuneet jo aiempien ohjelmakausien aikana. Tulevan ohjelmakauden suunnittelussa tukijärjestelmien vähentämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Hidas käynnistyminen ja muutokset taloustilanteessa Ohjelman toimeenpano käynnistyi kunnolla vuonna 2008, jolloin samanaikaisesti taloudellinen tilanne heikkeni selvästi. Talouden elvytystoimiin tarvittiin resursseja, joita hitaan käynnistymisen vuoksi rakennerahasto-ohjelmissa oli käytettävissä. Osana elvytyspakettia hallitus päätti lisäksi aikaistaa rakennerahasto-ohjelmien varojen sitomista hankkeisiin nostamalla vuoden sitomisvaltuutta 20% lla vuosina 2009, 2010 ja Vastaavasti rakennerahastovarat vähenevät ohjelman viimeisiltä vuosilta Ohjelman toteutus on sidontojen ja maksatusten osalta jäljessä verrattuna edellisen ohjelmakauden vastaavaan tilanteeseen. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen EAKR-ohjelmien maksatukset edistyvät kuitenkin erinomaisesti. Osaselitys hitaaseen käynnistymiseen on Eura2007- järjestelmän hidas valmistuminen ohjelmakauden alussa, mikä on käytännössä tarkoittanut, että ohjelman toteutuksesta menetettiin ensimmäinen vuosi. Toimintalinjan 5 suuret ylimaakunnalliset hankekokonaisuudet käynnistyivät ohjelmakauden alussa hitaasti ja toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta ennakoitua pidempään. Vuoden 2011 lopun toteumatilanteen valossa näyttää kuitenkin siltä, että alun perin EAKR-ohjelmassa valittu strategia on ollut pääosin oikea ja toimenpideohjelma voidaan toteuttaa täysimääräisesti. Sidonnat ja varaukset ovat kaikilla toimintalinjoilla hyvällä tasolla ja erityisen ilahduttavaa on ollut toimintalinjan 5 sidonta- ja varaustilanteen kehitys vuonna Jatkossa huomiota tulee kiinnittää erityisesti maksatusten vauhdittamiseen. 84

85 Toimintalinjojen 3 ja 1 tilannetta tulee kuitenkin tarkastella säännöllisesti ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin toimintalinjojen rahoitussuhteiden muuttamiseksi. Toimintalinjalla 2 kysyntää hankkeille olisi enemmän kuin toimintalinjalla 1 tai 3. Valtion vastinrahoituksen leikkaus Vuoden 2011 aikana paljon keskustelua ja kritiikkiä herätti valtion vuoden 2012 budjettiesitykseen sisältynyt rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinrahoituksen leikkaus. Hallituksen vuoden 2012 budjettiesityksessä EAKR:n ja ESR:n valtion rahoitusosuudesta leikattiin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksen mukaisesti vastaava myöntämisvaltuuden vähennys tulee kohdistumaan myös tulevien vuosien rakennerahasto-ohjelmien valtion osuuteen. Ohjelman täysimääräinen toteuttaminen edellyttäisi, että valtion rahoituksen leikkaus katettaisiin kuntien rahoituksella. Vallitsevassa taloustilanteessa kuntarahoituksen kasvattaminen EUohjelmissa ei ole realistinen vaihtoehto. Lisäksi kuntarahoitusta kertyy EAKR-ohjelmien eri toimintalinjoilla epätasaisesti. Hyväksytyn ohjelman strategisesta fokuksesta ei voida pitää kiinni, jos ohjelmaa lähdetään kesken kaiken suuntaamaan muuttuneen rahoitusrakenteen mukaisesti. Erityisesti tällöin ovat uhattuina toimintalinjan 1 yritystuet, joissa kunnallista rahoitusta ei toteudu käytännössä lainkaan. Tämä vaikeuttaa yritysten rahoittamista mm. äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla. Pahimmillaan voidaan joutua tilanteeseen, jossa kansallista vastinrahaa ei kerry tarpeeksi ja sen seurauksena myös osa EU-rahoituksesta uhkaa jäädä käyttämättä. Hanketasolla ongelmana kilpailuttaminen Hankkeiden toteutuksessa yksi eniten virheitä aiheuttava asia on hankintojen kilpailuttaminen. Usein ongelmat koskevat pieniä tai pienehköjä (alle kansallisen kynnysarvon tai hieman sen yli) hankintoja, mutta hankintojen oikeellisuuden varmistamiseen kuluu välittävissä toimielimissä suhteettoman paljon aikaa. Maksatuspäätöksissä kustannuksia joudutaan usein hylkäämään puutteellisen/virheellisen hankintamenettelyn vuoksi. Ongelmaan on yritetty välittävissä toimielimissä puuttua aktiivisesti (myös pro-aktiivisesti) ja esimerkiksi hankkeille järjestetyissä hallinnointikoulutuksissa ja ohjauskäynneillä painopiste on usein juuri oikeiden hankintamenettelyjen opettamisessa. 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset Vuoden 2011 loppuun mennessä hyväksyttyjä hankkeita oli yhteensä kappaletta (ml. teknisen tuen hankkeet TL 6). Näistä kappaletta oli toimintalinjalla 1. Toimintalinjan 1 hankkeista 55 % eli 919 kappaletta oli Finnvera Oyj:n päätöksiä. Hankkeet jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: 85

86 Taulukko 25. Rahoitetut hankkeet toimintalinjoittain ( mennessä). kpl TL TL TL TL 4 24 TL 5 45 TL 6 32 Yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman julkisesta rahoituksesta on mennessä sidottu noin 70 %. Maksettu on vuoden 2011 loppuun mennessä noin 34 % julkisesta rahoituksesta. Liitteessä 2 esitetään taulukot sidotusta ja maksetusta rahoituksesta. Kuva 17. Julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain Kun ohjelman edistymistä tarkastellaan toimintalinjoittain, parhaiten on edistynyt kaikkein pienin toimintalinja eli suurkaupunkitoimintalinja TL 4, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu jo lähes 90 %. Seuraavana tulee toimintalinja 2, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu hieman yli 75 %. 86

87 Toimintalinja 2 on vuoden 2011 aikana ohittanut toimintalinjan 1 sidonnoissa, koska TL 1:n sidonnat ovat hidastuneet yritystukien vähäisen kysynnän vuoksi. Hitaimmin ovat edistyneet toimintalinjat 3 ja 5 (ylimaakunnallisten hankkeiden toimintalinja), joiden rahoituksesta noin 2/3 on sidottu. Toimintalinjan 5 sidonnat ovat kuitenkin vuoden 2011 aikana kehittyneet erittäin myönteisesti. Sidontojen lisäksi on huomioitava, että toimintalinjoilla 1 5 on myös varauksia tulevien vuosien valtuuksiin käynnissä olevilla hankkeille eli vapaana olevan valtuuden määrä on tosiasiassa pienempi kuin pelkän sidontatilanteen perusteella voisi päätellä. Vuoden 2008 syksyllä alkanut taloustaantuma näkyi ohjelmatyössä hakemusmäärien vähentymisenä vuosina , mikä johti sidontojen hidastumiseen. Erityisesti tämä koskee toimintalinjoja 1 ja 5. Yritystukien osalta yritysten investointihalukkuus romahti vuoden 2008 syksyllä eikä taantumaa edeltäneelle tasolle hakemusmäärissä ole päästy vieläkään. Toimintalinjalla 5 vuosien 2009 ja 2010 hakukierroksilla hakemusmäärät jäivät selvästi aiemmasta johtuen hakijoiden vaikeuksista saada kunnallista, muuta julkista tai yksityistä rahoitusta hankkeisiinsa. Vuoden 2011 kevään hakukierroksella toimintalinjassa hakemusmäärä elpyi selvästi ja on palannut aiemmalle hyvälle tasolle. Kuva 18. Julkisen kokonaisrahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset Yksityisen rahoituksen kertymisen osalta tilanne näyttää suhteellisen hyvältä toimintalinjalla 1 ja siinä koko ohjelmakaudelle suunniteltu yksityinen rahoitus tullee toteutumaan. Sen sijaan kaikkien muiden toimintalinjojen osalta näyttää siltä, että ohjelmakaudelle asetettu yksityisen rahoituksen tavoitetaso on liian korkea. Osittain selittävänä tekijänä on vuonna 2008 alkanut taloudellinen 87

88 taantuma, joka on olennaisesti heikentänyt yritysten mahdollisuutta osallistua hankkeiden rahoitukseen. Kuva 19. Yksityisen rahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset

89 Taulukko 26. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut Etelä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen Komissiolta suorittamisesta saatujen maksujen tuensaajille kokonaismäärä³ vastaavan elimen maksamat menot 2 Toimintalinja , , , ,61 Toimintalinja , , , ,47 Toimintalinja , , , ,10 Toimintalinja , , , ,95 Toimintalinja , , , ,55 Toimintalinja , , , ,29 Yhteensä , , , ,97 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,97 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksut 5.2 Rahoituksen kohdentuminen Menoluokat Rahoituksen kohdentuminen menoluokkiin on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Tarkastelu osoittaa, että 55 % (lähes 98 miljoonaa euroa) EAKR- ja valtion rahoituksen sidonnoista sijoittuu menoluokkiin 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä innovointi ja yrittäjyys. Yksittäisistä menoluokista korostuvat erityisesti 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pkyritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken ja 08 Muu investointi yrityksiin. Myös 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi on suurimpia menoluokkia (6,1 %). Suurimmat menoluokkakokonaisuudet ovat tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys (55 % ja 98 milj. euroa), tietoyhteiskunta (11,2 % ja 19,9 milj. euroa) ja matkailu (6,5 % ja 11,6 milj. euroa). Toimintalinjoissa 1 ja 2 korostuu odotetusti menoluokkakokonaisuus eli tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys. Toimintalinjassa 3 korostuu menoluokka 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, johon on kohdistunut 29,3 % toimintalinjalla 3 sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 54 Muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet (9,4 %), 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (7,9 %) ja 81 Mekanismit, joilla kehitetään hyvää politiikan suunnittelua ( ) (7 %). Toimintalinjalla 3 rahoitus on hajautunut kaikkein eniten: rahoitusta on kohdistunut 29 menoluokkaan. Näistä 16 menoluokkaa on sellaisia, joihin suuntautuneen rahoituksen osuus on alle 2 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Kymmenen menoluokkaa on sellaisia, joissa on vain yksi hanke. Suurkaupunkitoimintalinjassa (TL 4) suurimmat menoluokat ovat 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä (17,1 %) ja 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen (17,0 %). Seuraavina tulevat yhtä suurilla osuuksilla menoluokat 71 Keinot 89

90 heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ( ) (13,7 %) ja 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (13,6 %). Toimintalinjalla 5 suurin menoluokka on 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken. Siihen on suunnattu 20,6 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (13,8 %), 01 Tutkimuskeskusten TTKtoimet (12,4 %) ja 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (10 %). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman osalta rahoitus on menoluokkien suhteen melko pirstaloitunut. Rahoitusta on kohdentunut 46 menoluokkaan ja monien yksittäisten menoluokkien osuus on marginaalinen (0,1 1,5 % rahoituksesta). Osittain kyse on varmasti luokittelutekniikasta, mutta myös ohjelman strategista fokusta saattaisi olla tarpeen terävöittää. Alueet Ohjelma-asiakirjan mukaan Etelä-Suomen suuralueella rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille alueille. Kansallisen päätöksen mukaisesti (HALKE ) 67 % toimenpideohjelman varoista allokoidaan haasteellisimmille alueille. Vuoden 2011 loppuun mennessä Etelä-Suomen ohjelman sidotusta EAKR-rahoituksesta 75 % on kohdistunut haasteellisimmille alueille. Tämä on hieman enemmän kuin Länsi-Suomessa (73 %). Toimintalinjojen 1 3 rahoituksesta % on kohdistunut haasteellisille alueille. Lisäksi toimintalinjan 5 rahoituksesta noin puolet on suuntautunut ohjelman haasteellisille alueille. Aluetyypeittäin tarkasteltuna ylivoimaisesti suurin osa yli 80 % - myönnetystä rahoituksesta on Etelä-Suomessa kohdistunut kaupunkialueille. 12 % rahoituksesta on kohdistunut maaseutualueille tai harvaan asutuille alueille. Saaristoon kohdistuneet rahoituksen osuus on ohjelmakokonaisuuden kannalta marginaalinen, vaikkakin paikallisesti sillä on tärkeä vaikutus. Rahoitusmuoto Myönnetyn rahoituksen määrästä selvästi suurin osa (96,7 %) on tukea, jota ei makseta takaisin. 2,1 % myönnetystä rahoituksesta on ollut Finnveran lainoja, korkotukia tai takauksia. Vuonna 2011 käynnistynyt EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta toi mukaan kolmannenkin rahoitusmuodon eli riskipääoman, mutta sen prosentuaalinen osuus oli vuoden lopussa Etelä- Suomessa vain 1,1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Taloudellinen toiminta Ohjelmassa mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on käytetty taloudellisen toiminnan mukaan eniten luokkaan 22 Muualle luokittelemattomat palvelut (17,3 %). Toinen suurehko luokka on 21 Ympäristöön liittyvä toiminta (15,1 %). Suurin taloudellisen toiminnan luokka on kuitenkin 00 Ei sovelleta (25,9 %). Tämä johtunee pitkälti luokittelun hankaluudesta sekä Eura2007:n ja TUKI2000:n eroista. Koko taloudellisen toiminnan taulukko on esitetty liitteessä N+2 -säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on toisaalta velvoittaa ohjelman toteuttajat käyttämään ohjelmakehyksen mukaiset varat ennalta asetetussa määräajassa ohjelman tavoitteiden 90

91 saavuttamiseksi ja toisaalta varmistaa, ettei EU:n budjetissa jouduta vuodesta toiseen siirtämään kasvavia määriä jäsenmaille varattuja, mutta maksupyyntöä odottavia varoja. Käytännössä tämä edellyttää, että hallinnollinen viive on pyrittävä minimoimaan niin päätöksenteossa kuin maksatushakemusten käsittelyssä. Mikäli maksatukset eivät etenisi suunnitellun mukaisesti, komissio vapauttaisi maksamatta jääneet sitoumukset, jotka siten jäisivät jäsenmaalta kokonaan saamatta. Ohjelmakauden hidas käynnistyminen useissa jäsenmaissa aiheutti vuoden 2007 rahoituskehysten osalta uhkaavia N+2 ongelmia useissa jäsenmaissa, Suomessa erityisesti ESR-ohjelman osalta. Tämän johdosta N+2 säännön laskentatapaa päätettiin v muuttaa siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovelleta vuoden 2007 osalta, ja tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2011 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan on tehty helpotus huomioiden Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (116,8 milj. euroa pl. Finnvera Oyj) saavuttivat vuoden 2011 lopun N+2 minimivaateen (85,2 milj. euroa) 137 %:sesti. 5.4 Tekninen tuki Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 11,045 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2011 oli yhteensä euroa (EAKR+valtio). Maakuntien käyttöön suunnattiin yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitettiin euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön varattiin erikseen euroa. Laadittujen käyttösuunnitelmien mukaan rahoitus jakautui alla olevan taulukon mukaisesti. 91

92 Taulukko 27. Teknisen tuen käyttösuunnitelmat vuodelle TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN KESKUSHALLINNOSSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) TEM* OKM YM Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,1 % Seuranta ,4 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,5 % Arviointi ja tutkimukset ,9 % Tiedotus ja viestintä ,6 % Menoluokka 86 yhteensä ,5 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % *) TEM:n luvut sisältävät myös Etelä-Suomen osuuden EAKR-toimenpideohjelmille yhteisistä seuranta-, arviointi- ja viestintäkuluista. 92

93 mennessä toimintalinjan 6 julkisesta rahoituksesta oli sidottu noin 7,1 miljoonaa euroa eli 64,1 % koko ohjelmakauden teknisestä tuesta. Maksettu oli vuoden 2011 loppuun mennessä noin neljä miljoonaa euroa eli 36,5 % teknisen tuen julkisesta rahoituskehyksestä. 5.5 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut. 5.6 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeiksi luokiteltuja hankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 milj. euroa tai muilla aloilla 50 milj. euroa) ei ole toteutettu Etelä- Suomen alueella. 6. VIESTINTÄ 6.1 Kansallisen tason viestintä Vuoden 2011 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestinnässä korostuivat arviointitulosten mukaisesti tehty viestintäsuunnitelmien päivitys ja sen mukaisesti toisaalta suurelle yleisölle, hanketoimijoille ja aluekehittäjille suunnatut tilaisuudet. Loppukauden viestinnässä painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista ja panostetaan toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen. Tietoa kansalaisille - EU Arjessa tapahtumat TEM pitää vuosina toteutettavaa EU Arjessa tapahtumakiertuetta merkittävänä avauksena rakennerahastotyön ja hankkeiden viemiseksi kansalaisten pariin konkreettisella tavalla. EU arjessa -kiertueen ajatuksena on tuoda EU lähelle, näkyväksi ja ymmärrettäväksi suomalaisille ihmisille. Tapahtumien punaisena lankana on EU:n vaikutus alueellisella tasolla: miten EU vaikuttaa ihmisten arjessa ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Kantavina periaatteina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumakohtaiset alueelliset toimijat, muun muassa maakuntaliitot, ELY-keskukset ja kaupungit. Tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani on YLE. Vuoden 2011 aikana tilaisuuksia järjestettiin Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueilla (Kuopio 4.2., Oulu 2.9., Helsinki ja Kouvola 7.11.) Yleisötapahtumissa oli esillä 16 EAKR- ja ESR-varoin tuettua hanketta. Oulun ja Kouvolan hankkeista kuvattiin videomateriaalia. Lisätietoja: 93

94 Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Kumppanuutta Kevätkylvöseminaarissa Rovaniemellä Rovaniemellä pistettiin ranttaliksi 200 sadan aluekehittäjän voimin. Kumppanuudessa toimimisen ja yhteistyön nimeen vannoivat sekä ministeriöt, alueiden viranomaiset että kehittäjäorganisaatiot. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita ja mielenkiintoisia tarinoita Pohjois-Suomen hankemaailmasta. Esillä oli luonnosta työtä luovia hankkeita, työn tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä palvelujärjestelmiä, saamelaisalueen hankkeita sekä elämysteollisuuteen liittyviä tarinoita. Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa Itämeren alueen yhteistyö tarvitsee uusia pelinavauksia ja lisää läpinäkyvyyttä. Tapahtumassa puhuttivat Itämeri-yhteistyön syventämiseen teemat, muun muassa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategiat Itämeren alueella. Charlina Vitcheva Euroopan komissiosta määritteli älykkään erikoistumisen alueiden paikallisten vahvuuksien realistiseksi arvioinniksi. Komission innovaatioyksikön johtaja Dimitri Corpakis näkee, että smart specialisation termin sisältö vaatii konkretisoitumista jotta älykkäästä erikoistumisesta saadaan täysi käytännön toteutukseen ja EUhankkeisiin Itämeren alueilla. Keskustelun sadonkorjuussa painotettiin eritasoisen ja epämuodollisenkin yhteistyön tärkeyttä. Toimijoiden väliset jaetut ja aidosti yhteiset päämäärät tuottavat useimmiten parhaan tuloksen. Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi rakennerahastoista vuonna 2011 yhteensä 14 tiedotetta, joista yksi koske erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa. Lisäksi rakennerahastouutisista tiedotettiin työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä 12 kertaa. Julkaisut Tasa-arvon valtavirtaistaminen ohjelma-projektityössä opas viranomaisten ja erilaisten projektitoimijoiden käyttöön julkistettiin Helsingissä pidetyssä Sukupuolinäkökulma rakennerahastojen ohjelma- ja projektityössä seminaarissa. Opas käsittelee tasa-arvon valtavirtaistamista (integrointia) kehittämisohjelma- ja projektityössä. Tasa-arvon valtavirtaistaminen parantaa ohjelmien ja projektien vaikuttavuutta. Oppaassa annetaan käytännön neuvoja menestykselliseen tasa-arvon valtavirtaistamiseen ohjelmatyöhön ja projektien toimintaan. Opas on kirjoitettu EU:n rakennerahasto- ohjelmien pohjalta, mutta soveltuu erilaisten kehittämisohjelmien ja projektien suunnittelijoille, toteuttajille ja arvioitsijoille, viranomaisille ja luottamushenkilöille. Opas on tuotettu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelman (TEM) Koulutus- ja konsultointihankkeessa KoulutusAvain Oy:n ja WoM Oy:n toimesta. Opas on saatavilla sekä paperisena että sähköisenä versiona. Oppaita on toimitettu rakennerahastoviranomaisten käyttöön. Verkkopalvelu Verkkosivujen arkkitehtuuria raikastamaan tilattiin etusivun uudistus ja muutamia toiminnallisuuksia, jotka otettiin käyttöön helmikuussa Rakennerahastojen uutiskirje on sisältönsä perusteella tarkoitettu sekä viranomaisille että hanketoiminnassa mukana oleville tahoille ja muille intressipiireille. Uutiskirjeessä käynnistettiin Vaikuttava ja laadukas hanketyö artikkelisarja, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun 94

95 ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Sarjassa julkaistiin artikkeleita mm. hyvien käytäntöjen tunnistamisesta, arvioinnista eri tasoilla, kansainvälistymisestä ja verkottumisesta. TEM:ssä kartoitettiin eri viranomaistoimijoiden verkkosivujen muodostamaa rakennerahastojen verkkopalvelun kokonaisuutta. Kartoitus osoitti, että olisi tärkeää miettiä sivustojen keskinäistä profilointia: Mitkä tiedot pitäisi löytyä kaikilta sivustoilta eri organisaatiotasoilla, mitkä tiedot taas ovat aluekohtaista tai erityisesti sivujen kohderyhmälle olennaisia? Tarvetta näyttää olevan enemmän sekä vertikaaliselle että horisontaaliselle koordinoinnille muiden sivustojen kanssa. Tarvitaan toisaalta selkeämpää profilointia ja toisaalta tietojen yhtenäistämistä. On toisaalta huomioitava, ettei sivustoilla vieraileva tarkastele sivuja osana rakennerahoitussivujen kokonaisuutta, vaan on tärkeää että käyttäjä saa tarvitsemansa tiedot juuri etsimästään paikasta. Monitasoisen hallinnon näkökulmasta eri sivustojen ei tulisikaan muodostaa keskenään hierarkkista tietokantaa. Rakennerahoitusinformaatioon liittyvät standardit olisivat tervetulleita sen mukaan, mitkä rakennerahoitukseen liittyvät tehtävät ovat kullekin organisaatiolle ja sivujen käyttäjäryhmille olennaisia. Kartoitus luo hyvää pohjaa seuraavan ohjelmakauden sähköisten palvelujen suunnittelulle. Kartoitus toisi viestinnän arvioinnissakin huomioidun verkkopalvelun osallistavuuden haasteen. Sivustoilla on vähän rakennerahoituslomakkeiden täyttämisen tai palaute-linkin lisäksi sellaista, mihin sivustoilla vieraileva voi aktiivisesti osallistua. Interaktiivisuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi rakennerahoitusfoorumilla, jossa voitaisiin käydä keskustelua rahoitushankkeista. Erityisesti konkreettisia esimerkkejä onnistuneista hankkeista kaivataan ja tällaisten hankkeiden toimijoiden motivoiminen kokemusten jakamiseen ja vertaisoppimiseen on tärkeää. EURA 2007 tietopalvelu, johon sisältyy luettelo tuensaajista, oli käytössä koko raportointivuoden. Siitä on informoitu eri yhteyksissä sekä alueilla että TEMin viestinnässä. Palvelusta on saatavilla perustiedot kaikista hyväksytyistä ESR- ja EAKR-projekteista: projektin nimi, toteuttajaorganisaatio, toteutusaika, välittävä toimielin, julkinen rahoitus sekä tiivistelmä toiminnan sisällöstä. Viranomaistilaisuudet TEM järjesti viranomaisille ja rakennerahastotoiminnan keskeisille kumppaneille tarkoitetun ajankohtaispäivätilaisuuden Kaksipäiväinen tilaisuus oli nähtävissä webcastingin avulla suorana lähetyksenä ja tallenteena rakennerahastojen verkkosivuilla. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies kertoi hallitusohjelman linjauksista aluekehityksessä. Päivillä keskusteltiin aluekehityksen ajankohtaisista asioista, maakunta- ja ELY-strategiatyöstä ja rakennerahastotoiminnan linjauksista sekä valtioneuvoston aluepoliittisesta tavoitepäätöksestä ja sen toimeenpanosta. Komission budjettiesitys ja asetusesitykset sekä suuralueiden näkemykset suurimmista kehittämistarpeista olivat esillä alustuksissa ja paneelikeskustelussa. Keskustelua käytiin komission esityksistä sisällöllisiksi korvamerkinnöiksi rakennerahasto-ohjelmissa seuraavalla kaudella. Sisältöteemojen osalta pohdittiin mitkä ovat tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet Suomessa ja miten rakennerahastoilla tuetaan hallitusohjelman linjauksia? Hallintoviranomainen järjesti koulutusta viranomaisille mm. hankkeiden valinnasta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä, uusista kustannusmalleista, maksatushakemuksen hallinnollisesta tarkastuksesta ja paikan päällä tehtävästä tarkastuksesta ja tietojärjestelmine käytöstä. Valtakunnallisen viestintäverkoston työ Vuoden 2011 aikana viestinnän koordinointi yhteistyössä ESR- ja EAKR-ohjelmien välillä edellisten vuosien mukaisesti jatkui sekä hallintoviranomaisen että suuralueiden toimesta. Viestintää koordinoivana ryhmänä toimi valtakunnallisella tasolla rakennerahastojen viestintäverkosto, jossa 95

96 ovat edustettuina eri hallinnonalat ja suuralueet. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän yhteyshenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toiminta painottuu erityisesti projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoimiseen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottamiseen. Hallintoviranomaisen vetämä viestintäverkosto kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. viestinnän arvioinnin tuloksia, viestintäsuunnitelmien päivitystä ja viestimistä tuloksista ja vaikutuksista sekä medianäkyvyyttä. Hallintoviranomaisen edustaja on osallistunut sekä EU:n komission INIO- että INFORMviestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden viestintävastaavat ovat olleet mukana kokouksissa. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan toukokuun 9. päivästä lähtien. 6.2 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Suuralue 2011 Suuraluetason viestintää toteutetaan koordinoivan maakunnan liiton (Päijät-Hämeen liitto) ja koordinoivan TE-keskuksen (Hämeen TE-keskus) johdolla vuonna 2008 valmistellun suunnitelman mukaisesti (Etelä-Suomen rakennerahastotoiminnan viestintäsuunnitelma ohjelmakaudelle ). Viestintäsuunnitelman valmistelun yhteydessä perustettiin Etelä-Suomen rakennerahastoviestinnän verkosto, jossa oli edustajat kaikista maakunnan liitoista, alueen TE-keskuksista, ympäristökeskuksista sekä Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Lisäksi viestintäverkostoon on nimetty ruotsinkielisen rakennerahastoviestinnän yhdyshenkilö. Vuoden 2010 alussa valtion aluehallinto uudistui ja perustettu viestintäverkosto hajosi jäsenten siirtyessä uusiin tehtäviin syntyneissä ELYkeskuksissa. Uuden viestintäverkoston kokoamista ei nähty tarpeelliseksi, vaan on sovittu, että EAKR-koordinaatiotyöryhmä toimii samalla EAKR:n viestintäverkostona, koska suuri osa sen jäsenistä kuului myös aiempaan viestintäverkostoon. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman internet-sivut (www.etela-suomeneakr.fi) uudistettiin täydellisesti vuosien aikana ja vuonna 2011 keskityttiin sivuston ylläpitämiseen ja tietosisällön täydentämiseen. Uudistuksen jälkeen sivuston ulkoasu vastaa hallintoviranomaisen graafista ohjeistusta. Sivuilla oli informaatiota koko ohjelmasta, mutta painopiste uuden tietosisällön tuottamisessa oli teemaosion (toimintalinja 5) avoimissa hauissa sekä toimintalinjan 5 hankkeissa (tiivistelmät rahoitusta saaneista hankkeista, tietoa ja ohjeistusta hankkeiden toteuttajille). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön viestintä vuonna 2011 painottui toimintalinjan 5 hankehauista tiedottamiseen. Vuonna 2011 järjestettiin kaksi hankehakua, keväällä ja syksyllä. Teemaosion viides hakukierros käynnistettiin jo lokakuussa 2010 julkaisemalla ilmoitus hausta ja infotilaisuuksista eteläsuomalaisissa lehdissä, haun infotilaisuudet järjestettiin marraskuussa sekä Helsingissä että Lahdessa. Ideahakuvaihe päättyi Koko hakuprosessin ajan EU-yksikön internet-sivuilla oli hakijoille lisätietoa sekä ohjeita ja lomakkeita hakuun liittyen. Kevään haun infotilaisuuteen osallistui 99 henkeä. Ideahakuun osallistuneille järjestettiin neljä teemakohtaista verkostoitumistilaisuutta tammikuussa 2011, jokaiselle haun teemalle oma tilaisuutensa (Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa, Elintarvikeala ja Elintarviketurvallisuus, Matkailun kehittämiskonseptit ja Hyvinvointi). Verkostoitumistilaisuuksien tarkoituksena oli saattaa saapuneet hankeideat kaikkien ideahakuun osallistuneiden tietoon, verkottaa hanketoimijoita ja ideoita 96

97 keskenään sekä saada varsinaiseen hakuun parempia ja laajempia ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia. Verkostoitumistilaisuuksiin osallistui yhteensä 105 henkeä. Syksyllä 2011 järjestettiin teemaosion kuudes hakukierros aiemmista kerroista poiketen yksivaiheisena. Haku julkistettiin eteläsuomalaisissa lehdissä sekä hakuun liittyvät infotilaisuudet järjestettiin syyskuun lopussa Helsingissä ja lokakuun alussa Hämeenlinnassa. Haun infotilaisuuksiin osallistui 68 henkeä. Syksyllä 2010 käynnistettiin toimintalinjan 5 esitteen valmistelu. Toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mainostoimisto MBE Oy. Esitteessä luodaan katsaus Etelä-Suomen toimintalinjan 5 toimintamalliin ja viiteen ylimaakunnalliseen hankkeeseen. YHDESSÄ enemmän -esite valmistui vuoden 2011 alussa ja siitä on saatavilla kieliversiot suomi ja englanti. Esite on sähköisenä katsottavissa myös Etelä-Suomen EAKR-ohjelman nettisivuilla: Myöhemmin syksyllä aloitettiin myös toisen esitteen teko Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen ELYkeskuksen johdolla ja yhteistyössä Etelä-Suomen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten kanssa. Etelä-Suomi innovaatioveturina - esitteessä esitellään hyviä EAKR- ja ESR-hankkeita kaikista Etelä-Suomen maakunnista. Myös Etelä-Suomi innovaatioveturina esitteen toteutti Mainostoimisto MBE ja se valmistui maaliskuussa Esitteestä on paperiversion lisäksi sähköinen versio, joka on myös katsottavissa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman nettisivuilla. Maakunnat Tiedottaminen välittävissä toimielimissä on vuonna 2011 keskittynyt hankehakuihin. Yleisimmin käytössä olevat tiedotustavat ovat olleet internet-sivut, sähköiset tiedotteet/uutiskirjeet lehtiilmoitukset ja erilaiset tiedotustilaisuudet ja seminaarit, joissa rahoitusmahdollisuuksia on esitelty potentiaalisille hakijatahoille. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmien kokoukset ovat julkisia ja monissa maakunnissa ennen kokousta tai kokouksesta laaditaan tiedote. Esimerkkeinä vuoden 2011 tiedotustoimista voidaan mainita Etelä-Karjalan liitto aloitti hankepäätöksistä tiedottamisen liiton Facebook-sivun kautta. Tätä kautta tiedotteille on saatu aivan uusia lukijoita Etelä-Karjalassa hyvistä hankkeista on informoitu maakuntahallituksen puheenjohtajan medialounailla, joita pidetään kaksi kertaa vuodessa Hämeen ELY-keskuksen rakennerahastobulletiini ilmestyi neljä kertaa vuonna 2011 Kestävä kehitys hanketoiminnassa Lounas-Suomessa raportti koottiin ja julkaistiin keväällä 2011 Lisäksi rahoittajaviranomaiset ovat järjestäneet hankehallinnointiin liittyviä tilaisuuksia rahoittamiensa hankkeiden toteuttajille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti vuoden 2011 aikana kaksi STARTTI-koulutusta alkaville hankkeille ja yhden STOPPI-koulutuksen päättyville hankkeille, samoin Etelä-Suomen EU-yksikkö järjesti uusille hankkeille hallinnointikoulutukset ja Lahdessa. 97

98 7. ARVIOINTI 7.1 Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi EAKR-ohjelmien arviointi toteutetaan ohjelmakaudella jatkuvana prosessina, joka käsittää kaikki neljä alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa. Arviointi hankitaan kahdessa vaiheessa ulkopuoliselta toteuttajalta. Keväällä 2011 valmistui ensimmäisen vaiheen neljä arviointiraporttia. Raportit käsittelivät - yritystoiminnan edistämistä, - innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista, - alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista sekä - ympäristövaikutuksia ja kestävää kehitystä. Arviointien pohjana ovat Suomen rakennerahastostrategia , suuralueittaiset EAKRtoimenpideohjelmat sekä raportit ja EURA ja Tuki2000-järjestelmien tiedot. Raportit sisältävät arvioitsijoiden suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Keväällä 2011 valmistuneet raportit esiteltiin ja niiden pohjalta käytiin keskustelu kaikkien EAKR-seurantakomiteoiden kokouksissa toukokesäkuussa. Arvioinnin havaintoja ja tuloksia Teema 1. Yritystoiminnan edistäminen Kehittämishankkeilla on parannettu paikallisesti yritystoiminnan kehitysedellytyksiä, avustuksilla on parannettu yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Kehittämishankkeet olivat kokonaisuutena edenneet odotusten mukaisesti. Taloudellinen taantuma heikensi erityisesti Pohjois-Suomessa mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteita. Kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisessä on onnistuttu heikommin. ELY-keskusten kautta tuetuissa yksittäisten yritysten hankkeissa vaikutukset olivat suurimpia kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa sekä T&K&I-toiminnan lisääntymisessä. Merkittävin pysyvä vaikutus yritysten kehityshankkeissa syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden, tuotantokapasiteetin tai laadun kasvamisen myötä. Tietojärjestelmäongelmat ja talouskriisi hidastivat hankkeiden käynnistämistä. Alueellisten toimijoiden mukaan EAKR-ohjelman lisäarvo suhteessa muuhun toimintaan oli mahdollisuus lisäresurssien saamiseen, verkostoitumisen tukemiseen, sekä mahdollisuudessa ottaa enemmän riskiä uusien asioiden kokeilemiseksi. Kyselyn mukaan 75 prosenttia kehitystoimenpiteistä olisi toteutettu jossain muodossa ilman avustusta. Hyöty avustuksista on ollut suuressa osassa hankkeita niiden aikaistuminen ja laajempi toteutus. Uhkana on, että hankkeilla tuetaan yritysten normaalitoimintaa. Kehittämisehdotukset: EAKR-ohjelmien alueellista osuvuutta tulee vahvistaa yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla, riittävä joustavuus säilyttäen. Ylimaakunnallisuus tärkeää. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen on tärkeää. Rakennerahastotukea on suunnattava nykyistä riskipitoisemmin ja myös pk-yritysten T&K-toimintaan Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi alueilla on panostettava enemmän kasvuyrityspalveluihin sekä kansainvälistymistä ja verkottumista edistäviin palveluihin. Voimakkaampi panostus kasvuyrityksiin. Pääoman saatavuutta vahvistettava EAKR-rahoituksen keinoin. Hankevalinnan on oltava nopeampaa ja valinnoissa on otettava enemmän riskejä. Valintakriteerejä tulee selventää. Samoin menettelytapoja ja pisteytystä tulee selkeyttää, jotta ne ovat rahoittajasta riippumatta yhteismitallisia. Kysyntä- ja loppuhyötyjän näkökulma 98

99 on huomioitava. Tietojärjestelmiä on parannettava, tiedot hakemusten hylkäysten syistä saataville. Yritysten kehittämisavustusten vuotovaikutus oli suuri. On sallittava suuremman riskin hankkeita, joita yritykset eivät muuten tekisi. Maakunnan liittojen kautta rahoitettujen hankkeiden vuoto oli pientä, joten niiden resursointia tulisi parantaa. Teema 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivoinnin osalta huomattiin, että hankkeita, joissa tehtiin yhteistyötä mainittujen toimijoiden kesken, oli vähän. Kyselyn mukaan tilanne ei kuitenkaan ollut niin huono kuin EURA 2007-tietokannan tietojen perusteella. Haasteena projekteissa oli niiden vähäinen yritysvetoisuus. Yritykset tulevat mukaan vasta valmisteluvaiheen jälkeen, jolloin ne eivät pääse vaikuttamaan enää tavoitteisiin. Myös tukikelpoisuusasetukset aiheuttivat yrityksille ongelmia. Toimintalinjan hankkeiden yhteyttä osaamiskeskusohjelmaan tulisi myös vahvistaa. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamisen osalta arvioinnissa nousi esiin, että ohjelman toivotaan pitävän yllä hyvää tasapainoa uudistavan ja vanhoja rakenteita tukevan toiminnan välillä. Hankkeiden raportoitiin liittyvän usein maakunnallisiin painopisteisiin, mutta monissa hankkeissa vaikutus ei näy konkreettisessa toteutuksessa. Hankkeiden temaattinen keskittäminen Etelä- Suomessa (TL 5) koettiin hyväksi käytännöksi. Hankkeiden toiminnan vakiinnuttaminen oli haasteellista, pääasiassa toiminnan kaupallistamisen vaikeuksien vuoksi. EAKR-ohjelmasta rahoitetuilla investoinneilla oli suuri merkitys alueelliselle innovaatiotoiminnalle. Tärkeää rakenteiden vahvistamiselle on korkeakoulujen alueellisen toiminnan kehittäminen tukemalla T&K-toimintaa sekä yhteistyötä alueilla. Verkottumisen edistämistä tutkittiin tarkastelemalla projekteihin osallistuvia toteuttajia. Toteuttajina laajoja verkostoja oli vain vähän, mutta epävirallisia yhteyksiä projekteissa luotiin moniin eri toimijoihin. Alueellisten toimijoiden verkostoitumista pidettiin tärkeämpänä kuin hankkeiden tai ohjelmien sisäistä verkostoitumista. Haasteena on erityisesti kansainvälinen verkostoituminen. Kehittämisehdotukset: EAKR-ohjelman roolia eri tahojen valintojen tukena ja koordinoijana tulee vahvistaa. Tulisi myös selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön pitkän aikavälin kattavia ja useiden rahoittajien yhteisiä alueellisia kehittämissuunnitelmasopimuksia. Klustereiden vahvistaminen vaatii hankekokonaisuuksien hahmottamista ja yhteistyötä yli maakunta- ja suuraluerajojen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjen avulla. Kuntarahoituksen osuutta ylimaakunnallisissa hankkeissa tulisi laskea ja korvata kansallisella. Suuralueiden rajoja pitäisi voida ylittää ainakin poikkeustapauksissa. Etelä-Suomen toimintalinjan 5 tyyppinen kehittämismuoto tulisi ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Alueellisista temaattisista hankekokonaisuuksista on tiedotettava laajemmin ja parannettava tiedonkulkua esim. velvoittamalla hankkeita osallistumaan tilaisuuksiin. On sovittava yhteisistä säännöistä hankevalmisteluvaiheen tukemiseen. Kansallisten asiantuntijoiden käyttämistä arvioinnissa on vahvistettava. Hankkeilta on myös vaadittava näkemystä niiden roolista suuralueiden strategisissa valinnoissa. Riskinotto on sallittava laajemmin erityisesti innovatiivisille hankkeille Verkostoitumisen tavoitteet on selkeytettävä ja konkretisoitava valintakriteereissä. Hankkeita valittaessa on suosittava hankkeita, joissa suuri määrä osatoteuttajia. Syrjäisten seutujen oppilaitosten verkottaminen on tärkeää. Yritysyhteistyö on ollut heikkoa. On varmistettava hankkeiden tarpeellisuus yritysten näkökulmasta. Verkostoituminen on aloitettava ennen kuin ohjelma on lyöty lukkoon, näin yritykset pääsevät vaikuttamaan omista lähtökohdistaan. 99

100 Hankkeilta on vaadittava pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma jo alussa. Tutkimushankkeiden rahoituksen edellytyksenä tulisi olla, että hankkeessa on kokemusta liiketoiminnasta ja kaupallistamisesta. Rahoittajille tulisi tarjota enemmän asiantuntijatukea kaupallistamissuunnitelmien arviointiin. Kehittämisorganisaatioiden rooli on keskeinen, niitä olisi tarkasteltava kuitenkin erikseen muista yrityksistä niiden erikoisluonteen vuoksi. Osaamisen ja tutkimuksen perusinfrastruktuuria on kehitettävä jatkossakin Innovaatioihin ja verkottumiseen liittyviä indikaattoreita on kehitettävä, varsinkin hankkeessa mukana olevien taustojen avulla ja EURA-tietokantaa hyväksikäyttäen. EURAan on tehtävä monia lisäyksiä, esimerkiksi yritysten y-tunnukset ja sijaintitiedot ovat välttämättömiä. Myös hankkeeseen osallistuvien taustoja ja koulutusta voidaan selvittää innovaatioindikaattoreiden luomiseksi. Teema 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Arvioinnin mukaan EAKR-toimenpideohjelmien strateginen tavoiteasetanta tukee kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita, mutta se on pystynyt mukautumaan hyvin alueiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaksi. Erot perustuvat yhtäältä suuralueiden käytettävissä olevien resurssien eroihin ja toisaalta suuralueilla tehtyihin analyyseihin alueiden vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Suuralueiden ohjelma-asiakirjoissa mainitut strategiset tavoitteet ja nimetyt menoluokat ovat linjassa keskenään. Maakuntalähtöisyys ja kansallisen tason aluekehitysohjelmat on huomioitu hyvin. Itä- ja Pohjois-Suomessa maakuntalähtöisyyttä pidettiin positiivisena, Etelä- Suomessa taas strategisena väljyytenä. Hankkeissa syntyneet vuorovaikutteiset ja poikkitoimialaiset verkostot ovat antaneet mahdollisuuksia uudenlaisen yhteistyön kehittymiseen. Suuressa osassa toimintalinjan 3 hankkeita korostuu julkisen sektorin rooli, mutta myös yritystoimintaa oli mukana. Hankkeet loivat myös julkisten toimijoiden yhteistyötä sekä edistivät järjestöjen ja paikallisten asukkaiden tarpeista johtuvaa kehittämistoimintaa. Hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa huomataan niiden todentamisen vaikeus. Vaikutukset ovat välillisiä ja vaikeasti erotettavia muusta kehityksestä. Keskustelua herätti Itä- ja Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuuriin kohdistama panostus. Toisaalta myös perusinfrastruktuuriin, kuten jätevesihuoltoon tehtyjä sijoituksia kritisoitiin, mutta ne voidaan nähdä heikoimmille alueille hyvin tärkeinä. Matkailun osuutta pidettiin alueiden toimijoiden keskuudessa yllättävän suurena. Ympäristöteema ja sen monitieteellinen ja laaja rahoitusmalli on osoittautunut toimivaksi. Uusien palvelumallien kehitys ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Palvelumallien valintakriteerinä on ollut monitahoinen yhteistyö, joka ei ole saanut tuulta alleen, johtuen kuntien välisistä yhteistyön esteistä. Tasa-arvo on jäänyt hankkeissa taka-alalle. Kehittämisehdotukset: Toimintalinjalla voisi olla nykyistä selkeämpi yhteenkokoava tematiikka Valintakriteerien väljyys hyvä säilyttää Perusinfrastruktuurin kehityksen rahoitus on perusteltua, kun rahoitus kohdistetaan strategisesti merkittävimpiin kohteisiin. Suoria investointeja on jatkettava heikoimmilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Paikallislähtöinen ja pienten hankkeiden tukeminen on säilytettävä Ympäristöpositiivisuuden käsitettä on vielä selvennettävä ja ympäristöluokittelua luotava moniportaisemmaksi Palveluiden laatua ja saavutettavuutta kehittävien tavoitteiden tarpeellisuutta on tarkasteltava kriittisesti. Ne eivät ole käynnistyneet hyvin ja niissä on päällekkäisyyksiä KASTE-ohjelman ja RAY:n rahoittamien hankkeiden kanssa. 100

101 Palvelukokeilu voidaan linkittää vahvemmin alueiden saavutettavuuteen tukemalla toimia, joilla hyvinvointia kehitetään hallinnonrajat ylittäen - esimerkiksi tarkastelemalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen sijainnin kannalta. Tasa-arvoindikaattoreita on kehitettävä monipuolisemmiksi. Nyt pohditaan vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Myös alueellinen ja eri toimijoiden välinen tasa-arvo on otettava mukaan kriteeriksi. Hankehallintoa on kevennettävä ja tarpeettomia päällekkäisyyksiä poistettava raportoinnista Teknisten välineiden, eli seurantajärjestelmien ja dokumenttipohjien, ongelmat on ratkaistava Teema 4. Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Nykyinen EAKR-ohjelmien käytäntö ohjeistuksineen ja prosesseineen täyttää kohtalaisesti minimitehtävänsä ympäristönäkökulmasta siivilöimällä pois hankkeet, joilla voisi olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Sen ei kuitenkaan voida nähdä aktiivisesti kannustavan ympäristöpositiivisten hankkeiden toteuttamiseen. Nämä ajurit tulevat pääsääntöisesti EAKRohjelman ulkopuolelta. Ympäristöpositiivisuuden tunnistaminen oli vaikeaa ja käsitteen määritelmä on melko epäselvä. Ympäristöasiat olivat harvoissa projekteissa pääroolissa, sen sijaan ne olivat vaikuttamassa hankkeen ominaisuuksiin. Hankkeiden itsearvioinnilla ei tuntunut olevan todellista merkitystä, koska n. 60 % hankkeista oli merkitty ympäristöneutraaleiksi. Jos hakija ei täyttänyt erikseen YVA-lomaketta, oli se kaikilta arvoiltaan neutraali. On vaikea arvioida panostusta arviointiin. Välilliset vaikutukset jäivät usein huomioimatta. Rahoittajat olivat sitoutuneita kestävään kehitykseen. Kuitenkaan rahoittajilla ja hanketoteuttajilla ei ollut selvää kuvaa kestävän kehityksen tai tasa-arvon sisällöstä. EAKR-ehdot kestävän kehityksen suhteen eivät juuri vaikuttaneet hankkeiden painopisteiden valintoihin. Tapaustutkimuksissa kestävä kehitys näkyi hankkeiden luoman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaikutuksena alueen hyvinvointiin. Hankkeilla oli vain vähäisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvo käsitettiin suppeasti miesten ja naisten välisenä. Toimintalinjassa 3 huomioitiin myös alueiden välinen tasa-arvo. Tasaarvon sisäistäminen EAKR-ohjelmaan oli arvion mukaan vajavaista. Kehittämisehdotukset Indikaattoriseurantaa on parannettava seuraavasti: o ympäristöpositiivisten hankkeiden määritelmää selkeytettävä o ympäristöhankkeet on luokiteltava selvästi ympäristöhankkeiksi o menoluokkia on selvennettävä ja vähennettävä, näin niitä voidaan käyttää paremmin indikaattoreiden yhteydessä o tietoja ympäristönegatiivisuudesta ja välillisiä ympäristövaikutuksia voidaan yrittää arvioida Ympäristöpositiivisuuden määritelmässä on huomioitava, että hankkeella ei saa olla negatiivisia vaikutuksia. Jos niitä kuitenkin on, negatiivisia vaikutuksia tulisi kompensoida ja toimenpiteiden toteutumista seurata. Välillisten ympäristövaikutusten tunnistamista hankkeiden aikana olisi syytä pohtia Rahoittajat voisivat tiedustella aktiivisesti ympäristövaikutusten perään ja yli euron hankkeissa välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset tulisi arvioida yhdessä hankehakijan kanssa myöntöprosessin aikana. Ympäristöasiantuntijuutta on parannettava rahoittajien ja hanketoteuttajien keskuudessa. YM:n ja TEM:n on tehtävä selkeät kansalliset ohjeet kestävän kehityksen ja tasa-arvon määritelmistä. Hankevalmistelijoita, rahoittajia ja suurten hankkeiden koordinoijia tulisi kouluttaa ympäristöasioissa. EAKR-hankkeille on laadittava ympäristöohjeet Ympäristövaikutusten raportointi osaksi hankeseurantaa, esimerkiksi: o hakuvaiheen YVA-lomake tulisi käydä läpi hankkeen lopuksi, o koko EAKR-ohjelma arvioitava ympäristöasiantuntijan toimesta. 101

102 o hankeseurantaan voisi liittää kohdan ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä o jos halutaan suosia ympäristöystävällisempiä, mutta kalliimpia ratkaisuja, voidaan suositella hankintojen ympäristövaikutusten huomioimista o on kuitenkin varottava lisäämästä byrokratiaa ja rasittavaa raportointia Kestävä kehitys on ymmärretty väljästi, sitä voidaan korostaa seuraavasti: o neuvonnalla myöntöprosessin aikana o nostamalla kestävä kehitys valintakriteereihin jollakin teemalla o kannustamalla erillishankkeisiin esimerkiksi teemahauin tai soveltamalla korkeampia tukitasoja positiivisia vaikutuksia tuoviin hankkeisiin o kartuttamalla kokemuksia onnistuneista ympäristö- ja kestävän kehityksen hankkeista Ympäristöliiketoiminnan edistäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja riskinottoa rahoittajien taholta. Arvioinnissa vaikutukset esimerkiksi kestävän kehityksen osalta näkyvät vasta pitkän aikavälin jälkeen ja tämä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa. Arviointityön jatko Arviointityön toinen vaihe kilpailutettiin vuoden 2011 keväällä. Arviointityö jaettiin kolmeen teemaan: 1) EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus 2) EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantumiseen 3) EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. Arvioinnin toteuttajaksi valittiin kaikkien teemojen osalta Ramboll Oy, jonka edustaja esitteli arviointisuunnitelmat EAKR-seurantakomiteoille marras-joulukuussa Alueellisesti toteutetut arvioinnit Kanta-Häme Vaikuttavuusarviointi tehtiin Hämeen liiton rahoittamista EAKR-projekteista mukaan lukien Etelä- Suomen lääninhallituksesta liittoon siirtyneet projektit. Arviointityö tehtiin Hämeen liitossa itsearviointina. Arviointi laadittiin projektisuunnitelmien, projektien seuranta- ja väliraporttien ja päättyneiden projektien osalta myös loppuraporttien tietojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin myös projektien ohjausryhmä-työskentelyä. Arvioinnin kohteena olivat projektien EAKR-ohjelmanmukaisuus, maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutuminen, työpaikkojen ja uusien yritysten syntyminen sekä muut määrälliset indikaattorit, tasa-arvo, kestävä kehitys, osaamisen vahvistaminen sekä innovatiivisuus ja innovaatioiden leviämisen ja kaupallistamisen edistäminen. Hämeen liiton rahoittamissa 23:ssa EAKR-toimenpideohjelman projekteissa on luotu 72 uutta työpaikkaa, joista t&k-työpaikkoja on kuusi. Uusia yrityksiä näiden projektien vaikutuksesta on aikaan saatu 20 kappaletta. Ohjelman ydinindikaattoreihin kuuluvia tasa-arvoa edistäviä projekteja on toimintalinjassa kaikkiaan kuusi kappaletta ja ympäristövaikutuksiltaan positiivisia projekteja kuusi. Alueen osaamista vahvistavia projekteja on kaikkiaan 20 ja innovatiivisia, innovaatioiden levittämistä ja kaupallistamista edistäviä projekteja

103 Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto päätti syksyllä 2010 käynnistää arvioinnin EAKR-rahoituksen vaikutuksista maakunnan kärkialojen kehitykseen Suomen EU-jäsenyyden aikana, kuitenkin painottuen kehitykseen viimeisen viiden vuoden aikana. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman mukaiset kolme kärkialaa ovat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten EAKR-rahoituksella on edistetty maakunnan kärkialojen kehitystä ja mitkä ovat olleet toteutettujen EAKR-ohjelmien ja -hankkeiden tulokset ja vaikuttavuus. Arviointityö kilpailutettiin ja arvioinnin toteuttajaksi valittiin Susinno Oy. Arvioinnin loppuraportti Kolmen kärjen älykkään erikoistumisen hyökkäystaktiikka Päijät-Hämeen EAKRhanketoiminnan arviointi julkaistiin syyskuussa Arvioinnin tulosten mukaan Päijät-Hämeen alueen kärkien kehitys on ollut tarkastelujaksolla varsin suotuisaa. Huonekaluteollisuudesta alkunsa saaneena vahvan Muotoiluinstituutin kirkastamana muotoilu on säilyttänyt paikkansa vahvana myös tarkastelujakson ajan. Ympäristökärjen kohdalla on Päijät-Hämeen alueen maine pystytty nostamaan aivan uudelle tasolle. Myös innovaatiokärjessä tehty työ on saanut tunnustusta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ympäristökärjen kehittyminen olisi todennäköisesti tapahtunut kohtuullisessa määrin ilman EAKRrahoitustakin. EU-rahoitus on tukenut ympäristökärjen ja ympäristöliiketoiminnan syntymistä edistäen erityisesti tutkimustoiminnan kehittymistä. Mutta toisaalta on todettu, että kehitystä olisi tapahtunut joka tapauksessa koska alueella on pohjaa vahvan vesi- ja maaperäpuhdistuksen osaamisen alalta, niin tutkimuksellisesti kuin liiketoiminnallisestikin. Lisäksi alueella on toiminut useita ympäristöteknologiayrityksiä sekä muita nykyään käytetyn cleantech -määritelmän mukaisia yrityksiä. Nämä ovat joutuneet joka tapauksessa muuttamaan yritystoimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja kestävän kehityksen periaatteet huomioivaksi jo valtiovallan säädösten ja määräysten takia. Viimeaikainen ympäristökärjen muuntuminen cleantech -kärjeksi tarkoittaa elinkeinostrategian korostumista. Tällöin menestyksen mittarina voisi pitää kansainvälisen kaupan lisääntymistä. Hanketoiminta ei kuitenkaan näyttäisi merkittävästi onnistuneen päijäthämäläisten cleantech - yritysten kansainvälistymishalukkuuden ja -kyvykkyyden edistämisessä. Yhtenä syynä hanketoiminnan alhaiseen vaikuttavuuteen on - tavallaan paradoksaalisesti - ympäristökärjen yksipuolistuminen cleantech -kärjeksi. Päijät-Hämeeseen ei ole syntynyt paikallista kysyntää ja kokeilualustaa ympäristöinnovaatioille mitenkään poikkeavassa mittakaavassa, ja etenkin Vesijärviilmiön alkuaikaan verrattavissa olevat kunnianhimoiset ja ennakkoluulottomat avaukset puuttuvat. Poikkeuksena tästä on rakenteilla oleva Lahti Energian kierrätyspolttoainetta hyödyntävä voimalaitos, mutta sitä ei ole toteutettu EAKR-rahoituksella. Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että EAKR-rahoituksella on ollut suurin vaikutus innovaatiokärjen kehittymiseen. EAKR-rahoituksella toteutetut toimenpiteet ovat olleet tukemassa älykkään erikoistumisen -ideologiaa. Jo verkostoja palveleva innovaatiopolitiikka antoi suuntaa tähän. Kun alueen elinkeinoelämässä siirryttiin klusteriajatteluun, niin innovaatiopuolella tehtiin asioita toisin; uusia avauksia etsittiin eri toimi- ja osaamisalojen yhdistelmistä. Yksi tärkeä kulminaatiopiste kärjen kehittymisessä oli korkeakoulustrategia (2004), jossa otsikkoon tuli "Päijät- Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi". Keskeinen vauhdittaja kehityksessä on ollut hankerahoituksen ketju, joka alkoi 1998 EAKR-rahoituksella Teknillisen korkeakoulun Lahden keskukselle ja sittemmin LUT Lahti School of Innovationille. Lisäksi Päijät-Häme on niitä harvoja maakuntia, joissa innovaatiotoiminta on nostettu yhdeksi kehittämisen kärjeksi. Innovaatiotoiminnan kehittäminen on kuitenkin vielä hyvin pienen toimijajoukon harteilla. EAKR rahoituksen turvin Lahdessa toimivissa yliopistoyksiköissä aloitettu innovaatiotoiminnan kehittäminen on johtanut siihen että muun muassa LUT Lahti School of Innovation on vakiinnuttanut paikkansa tutkimusmaailmassa mikä näkyy myös rahoituksen painopisteen siirtymisenä pois EAKR 103

104 rahoituksesta. Korkeaan teknologiaan pohjautuvaa yritystoimintaa Lahden alueella ei koeta olevan vieläkään, mutta prosessien ja tuotannon kehittämisen saralla nähdään että tuloksia on syntynyt. Innovaatiotoiminnalla on rajapinta niin ympäristö- kuin muotoilukärkeen. Ympäristö on kasvuala eikä muotoilun merkitystä liiketoiminnan kehittämisessä voi kiistää. Innovaatiotoiminta tuo mukaan markkinat ja sen, miten rahaa tehdään. Muotoilukärjen alun kehitykseen EAKR on vaikuttanut vähiten, mutta vaikutus on lisääntynyt erityisesti luvulla. Muotoilukärjen kohdalla ei voida suoranaisesti nähdä muutosta muotoilun kehityksen suunnassa. Paremminkin voisi sano EAKR hankkeiden tukevan Lahtelaiselle muotoilulle tyypilliseksi tullutta köyttäjälähtöisyyteen perustuvaa muotoilukieltä. Muotoilu on hankkeiden avulla viety käyttäjien puntaroitavaksi entistä rohkeammin. Muotoilua on kehitetty vuorovaikutteisesti ja käyttäjien kokemustietoa kuuntelemalla. Hankkeilla on edistetty yritysten muotoiluosaamista ja erityisesti muotoilijoiden löytämistä. Alueen kansainvälistyminen koetaan yhdeksi EU -hankkeiden mukanaan tuomaksi kehitykseksi. Monissa hankkeissa kaupunki on toiminut osarahoittajan tai hallinnoijan. Hanketoiminta on omalta osaltaan tuonut Euroopan yhteisön ja globaalin toiminnan myös kuntien päätöksentekijöiden tietoisuuteen. Muotoilukärjeltä odotetaan paljon. Se nähdään muotoilun alueellisen leiman säilyttäjänä ja takaajana. Kärjen eteen ollaan valmiita tekemään töitä, kunhan kärjen lipunkantaja ilmoittautuu ja kutsuu työhön. Muotoilukärjen kehittymisen seuraavaan vaiheeseen kuuluu yhteistyö ja yhteishankkeet strategisten kärkien, ympäristö ja innovaatio, kanssa. Muotoilu ei ole toimiala, mutta se on tärkeä osa jokaisen toimialan tuote- ja palvelukehityksessä. Se on myös ohittamaton osa käyttäjälähtöisessä tuotekehityksessä. Voidaankin sanoa, että Päijät-Hämeen elinkeinojen kehittämistoiminta näyttäisi hyvin erilaiselta ilman EU:n politiikkaa ja sen aluekehitysrahoitusta. Kehittyäkseen edelleen Päijät-Hämeen alue tarvitsee eri kehittämiskärkiin syntyneiden tulosten laajaa ymmärtämistä ja riittävää soveltamista. Alueen kilpailukyky edellyttää erilaisuuksien yhdistämiseen perustuvien innovaatioalustojen luomista. Aluekehitysrahoituksella voidaan käynnistää kärkien välisen yhteistyön tiivistäminen ja fragmentoituneen osaamisen kokoaminen käyttäjäystävälliseen muotoon. Osaamiskärkien yhteistyön kehittämisessä osana älykkään erikoistumisen jatkokehitystä on paljon potentiaalia. Kuva 20. Älykkään erikoistumisen mahdollisuuden kolmen kärjen rajapinnoilla. 104

105 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomessa käynnistyi syksyllä 2010 Profiili -hanke, jonka johtolankana on hankkeiden tehostettu arviointi ja seuranta. Hankkeessa luodaan uusi arviointi-alusta, joka otetaan käyttöön nykyisen hankeverkko-järjestelmän tilalle. Hankeverkko on Varsinais-Suomen kaikkien hankerahoittajien yhteiskäytössä oleva intranet, johon kaikki rahoitushakemukset kirjataan. Siinä on myös julkinen osa. Uuden arviointialustan myötä ohjelma suorittaa arvioinnin ohjelmaan syötettyjen indikaattoreiden, laatuarvojen, lukumäärien jne. pohjautuen. Temaattinen toimintalinja 5 Toimintalinjan 5 osalta on aloitettu vuoden 2011 lopulla ulkoinen arviointi, jota tullaan jatkamaan vuoden 2012 aikana. Arvioinnin toteuttaa MDI Management Design Intelligence Oy yhdessä Suomen Itämeri-instituutin kanssa. Arviointiprosessin tavoitteena on saada kuva, miten toimintalinjan ja hankkeiden toteutuksessa on valittujen teemojen osalta edistytty ja mitkä ovat olleet toiminnan tulokset ja vaikuttavuus. Kuva 21. Toimintalinjan 5 arviointiprosessin etenemissuunnitelma (MDI 2011). Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan laajemmin hankkeiden ja ohjelmakokonaisuuden vaikutuksia suhteessa EU:n, kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Prosessin lopputuloksena saadaan suosituksia Etelä-Suomelle tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelua varten. Arvioinnin väliraportti valmistui ja sen tuloksia esitellään seurantakomitean kokouksessa kesäkuussa. Loppuraportti valmistuu syyskuussa

106 Kuva 22. Toimintalinjan 5 teemojen ja hankkeiden vaikuttavuus ja merkittävyys (MDI 2011). 8. VALVONTA 8.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000- järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Sen lisäksi mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita / -tietoja ristiin. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Etelä-Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä noin 251,6 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty 106

107 yhteensä noin 15,1 miljoonaa euroa eli 5,67 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 28. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) mennessä Etelä-Suomen EAKRohjelmassa (Lähde : EURA 2007, TUKI2000). Toimintalinja Haetut Hyväksytyt menot Hylätyt menot Hylätty % haetuista kustannuksista , , , , , ,20 Kaikki yhteensä ,67 Vuonna 2011 hyväksyttyjä menoja oli noin 86,6 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 7 miljoonaa euroa eli 7,52 %. EURA 2007 / Valtteri järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyssä on lähtien ollut käytössä mahdollisuus luokitella havaitut tukikelvottomat menot virhetyypeittäin. Etelä-Suomen osalta tukikelvottomien menojen virhetyypeittäistä yksityiskohtaista analyysia ei järjestelmään talletettujen tietojen perusteella vielä voida tehdä, sillä suuri osa tukikelvottomista menoista on luokiteltu tyyppiin Muu tukikelvottomuusperuste. Sama huomio luokitteluihin liittyvistä puutteista koskee myös TUKI2000 hankkeita, joissa tukikelvottomien menojen luokittelu otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Karkean analyysin perusteella tyypillisiä virheitä ovat hylätyissä menoissa olleet 1) meno ei liity hankkeeseen (tukikelpoisuussääntöjen/ hyväksytyn rahoituspäätöksen tai projektisuunnitelman vastainen meno jne.) ), 2) meno on laskettu virheellisesti, ja 3) meno ei ole syntynyt tukikelpoisena aikana. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus ovat väärässä kustannus- /rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Samoin hallintoviranomainen tulee koulutuksessaan kiinnittämään huomiota tukikelvottomuusluokitusten oikeaan soveltamiseen hylättyjä menoja koskevan seurannan parantamiseksi. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Koko ohjelman tarkastustavoitteena on tarkastaa julkiselta rahoitukseltaan yli euron hankkeet, korkeaan riskiluokkaan arvioidut hankkeet ja lopuista hankkeista 50 %. Finnveran osalta tarkastustavoite on pienempi hankkeen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. Hallintoviranomainen tulee tarkistamaan sovitun ohjelmakohtaisen tarkastuksen tavoitetason vuoden 2012 aikana erityisesti satunnaisotannan osalta. Perusteena tarkastusten määrän vähentämiselle on tarkastusviranomaisen 107

108 hanketarkastusten virheprosentin (1,30 % tarkastetuista menoista vuonna 2010 ja 0,63 % vuonna 2011) alhaisuus ja tehokkaat art 13 menojen varmentamisen menettelyt erityisesti maksatushakemusten käsittelyn osalta. TUKI2000-järjestelmään hallintoviranomaisohjeistuksen mukaista paikan päällä tehtävien tarkastusten toiminto valmistui huhtikuussa ELY-keskukset olivat tehneet yritystukien paikan päällä tarkastuksia maksatusten käynnistymisestä alkaen ohjelmakauden ohjeiden mukaisesti. TEKES ja Finnvera käynnistivät vuonna 2009 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2011 loppuun mennessä Etelä-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä Valtteri- /EURA 2007 järjestelmissä hallinnoitavia hankkeita yhteensä 85. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 43 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 72,85 %. TUKI2000-järjestelmässä hallinnoitavia yritystukihankkeita ja TEKESin hankkeita oli vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastettu paikan päällä yhteensä 213. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 69 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 77,26 %. Paikan päällä tehtävien tarkastusten yleistulosta arvioidaan luokituksella: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa, 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. EURA 2007-/ Valtterijärjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden osalta tarkastuksen yleistulos sijoittui 72,2 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä, oli 25 eli 27,8 % hankkeista. TUKI2000- hankkeissa tehdyt tulokset on ennen esitetty edellisen ohjelmakauden luokituksella ja alkaen esitetty hallintoviranomaisohjeistuksen edellyttämällä luokituksella. 86,4 % paikan päällä tarkastetuista hankkeista ei ollut todettu lainkaan huomautettavaa, 3,7 %:ssa hankkeista oli todettu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia virheitä. Luvut eivät ole yhteismitallisia EURA / Valtteri-järjestelmän hankkeiden kanssa. Tukikelvottomia menoja EURA 2007-/ Valtteri-järjestelmän paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu tähän mennessä yhteensä noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt (% havaituista tukikelvottomista menoista) ovat liittyneet 1) menon kuulumiseen hankkeelle 9,8 %, 2) tuotteiden, palveluiden ja investointien tosiasialliseen toteuttamiseen 8,1 % %, 3) päällekkäiseen tukeen 43,4 % ja 4) osarahoitussuhteisiin 10,7 %. TUKI2000-hankkeissa vastaavat tukikelvottomien menojen luokittelut otettiin käyttöön Menoja tarkastettaessa on tähän mennessä havaittu tukikelvottomia menoja noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat liittyneet 1) tuotteiden / palveluiden / investoinnin tosiasialliseen toteuttamiseen 27,7 %, ja 2) menojen todentamiseen 35,5 %. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. 108

109 8.2 Hallintoviranomaisen valvonta Hallintoviranomainen teki välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejä vuotuisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Valvontasuunnitelma on yhteinen molemmille rahastoille. Hallintoviranomaisen käyntien keskeinen tavoite on varmistaa asianmukainen, hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen tehokas ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien toimeenpano välittävissä toimielimissä. Valvonnan tavoitteena on myös saavuttaa riittävä varmuus EAKR:sta osarahoitettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä siitä, että riittävät korjaavat toimenpiteet tehtyjen EU:n ja kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten johdosta on tehty. Valvonnallaan hallintoviranomainen pyrkii myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja hallintaan. Vuoden 2011 ohjaus- ja valvontakäynnillä hallintoviranomainen kohdisti huomionsa edellisen vuoden tapaan erityisesti 1) välittävän toimielimen luomaan hallintojärjestelmään, 2) hankkeiden valintamenettelyihin, 3) art 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrään ja laatuun sekä kustannustehokkuuteen, 4) välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen sekä 5) välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen. Lisäksi hallintoviranomainen seurasi edelleen käynneillään vuoden 2010 toteutetun ALKU-uudistuksen vaikutuksia rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon. Ohjelmakauden valmistelu käynnistyi kertomusvuoden aikana ja siksi käynneillä korostui keskusteluissa edellisiä vuosia enemmän toimeenpanon kehittämistarpeet. Hallintoviranomainen teki vuonna 2011 ohjaus- ja valvontakäynnit Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksiin sekä Päijät-Hämeen liittoon. Käynnit ajoittuivat vuoden loppuun, koska hallintoviranomainen keskittyi alkuvuoden aikana alueellisten koulutustilaisuuksien/ työkokousten järjestämiseen välittävien toimielinten rahoittajille ja maksajille. Näiden tilaisuuksien tärkeimpänä tavoitteena oli selkeyttää / yhdenmukaistaa tukikelpoisuussääntöjen soveltamista käytössä oleviin lukuisiin kansallisiin tukijärjestelmiin, lisätä rahoittajien ja maksajien yhteistyötä sekä välittää tietoa kesäkuun alussa käyttöön otetusta flat rate-mallista. Tehtyjen käyntien havainnot ovat hyvin pitkälle samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille ja molempiin rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalla ohjelmakaudella asettamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Hallintoviranomaisen käyntien havainnot ovat yhteneväisiä muun toiminnasta saadun informaation kanssa. Rakennerahastotoiminnan organisointi oli välittävissä toimielimissä toteutettu pääosin ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Rahoittajan, maksajan ja välittävän toimielimen itse toteuttamien hankkeiden tuensaajan toiminta on eriytetty toisistaan. Pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi asetti edelleen haasteita henkilöstön osaamiselle. Tähän haasteisiin hallintoviranomainen pyrki vastaamaan erityisesti järjestämällään koulutuksella sekä ohjeistustaan tarkistamalla. Välittävissä toimielimissä käytössä olevat yhtenäiset maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten menettelyt ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua. Tämä on merkinnyt myös sitä, että suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee edelleen myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan vuonna 2011 havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia ovat olleet eräissä välittävissä toimielimissä maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Nämä ongelmat ovat välittävissä toimielimissä pidentäneet maksatushakemusten käsittelyaikoja. Vuonna 2011 tehtyjen maksupäätöksen osalta maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika 109

110 oli 139,8 henkilötyöpäivää. Niissä välittävissä toimielimissä, joissa resurssien niukkuutta ja vaihtuvuutta oli paljon, maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli yli 250 henkilötyöpäivää. Hallintoviranomainen on tiedostanut havaitut ongelman ja seuraa tilannetta jatkuvasti. Se on pyrkinyt vaikuttamaan ongelmien poistumiseen mm. järjestämällä maksajille koulutusta/työkokouksia, joissa on käytännön esimerkein käyty läpi maksajien esille tuomia tukikelpoisuus- ym. tuen maksamiseen liittyviä kysymyksiä sekä käsitelty keinoja maksatushakemusten kustannustehokkaampaan käsittelyyn. Hallintoviranomainen suuntaa myös ohjaus- ja valvontakäyntejään niihin välittäviin toimielimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkät. Tekemillään käyneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet löytämään ratkaisuja liian pitkiin käsittelyaikoihin. Hallintoviranomainen seurasi edelleen vuoden 2010 alussa tapahtuneen ALKU-uudistuksen vaikutuksia rakennerahastotoimintaan. Toiminnan sisäinen organisointi ja menettelytapojen / käytäntöjen yhteensovittaminen on ollut erityisesti ELY-keskuksissa iso prosessi ja jatkunut vuoden 2011 aikana. Myönteistä kehitystä on edelleen tapahtunut, joskin viranomaiskohtaisia eroja on havaittavissa. Uudistus on myös eräissä välittävässä toimielimissä helpottanut maksatustoiminnon resurssivajetta esimerkiksi sijaisten osalta. Hallintoviranomainen on tukenut yhtenäisten käytäntöjen syntymistä järjestämällä rahoittajien ja maksajien yhteisiä työkokouksia ja rohkaisemalla välittävien toimielinten henkilöstöä kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön sekä välittävän toimielimen sisällä että niiden kesken. Hallintoviranomaisen tehtävänä on myös valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmä- ja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tulee käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen antoi kesällä 2011 välittäville toimielimille tarkistetut ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Hallintoviranomainen on käynyt läpi välittävien toimielinten hanketarkastusraportteihin antamat vastineet ja arvioi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Jos tehdyt toimenpiteet eivät hallintoviranomaisen mielestä ole olleet riittäviä, hallintoviranomainen on edellyttänyt lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 8.3 Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomainen on jatkanut Manner-Suomen neljään EAKR-ohjelmaan kohdistuvien hanketarkastusten toteuttamista täysipainoisesti vuonna Tarkastusten kohteiksi valittiin kaikista neljästä EAKR-ohjelmasta satunnaisotannalla 108 hanketta, joiden menoja oli sisällytetty yhteensä ,99 euroa vuonna 2010 Suomesta komissiolle toimitettuihin välimaksupyyntöihin. Tarkastetuista hankkeista 15:ssa hankkeessa havaittiin yhteensä ,32 euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Havaitut virheet olivat EAKR-ohjelmien osalta 0,63 % tarkastettujen menojen määrästä, mikä jäi selvästi alle 2 %:n olennaisuusrajan. Laadullisia, EU-tiedotukseen liittyviä tai lieviä hankintamenettelyn puutteita havaittiin kahdeksassa hankkeessa. Hanketarkastusten lisäksi tarkastusviranomainen suoritti tarkastuskaudella EAKRhallintoviranomaiseen sekä 13 EAKR-ohjelmien välittäviin toimielimiin kohdistunutta järjestelmätarkastusta. Niissä havaittujen ongelmien ei katsottu olevan luonteeltaan siinä mielessä järjestelmää koskevia, että ongelmien voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Tekemiensä tarkastusten perusteella tarkastusviranomainen saattoi antaa vuodelta 2011 kaikkia neljää EAKR-ohjelmaa koskevan yhteisen huomautuksia sisältämättömän lausunnon ja todeta, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt 110

111 menoilmoitukset ovat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut ovat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Tarkastusstrategiaa muutettiin vuoden 2011 aikana niin, että tarkastusstrategiaan tehtiin päivitys tarkastusviranomaisen resurssien osalta sekä lisättiin strategian liitteeksi listaus tarkastettavista hankkeista. Aiempien vuosien tapaan järjestelmätarkastukset toteutettiin tarkastusviranomaisen oman henkilöstön toimesta. Hanketarkastuksista sen sijaan noin 80 % suoritti kaksi ulkopuolista palveluntarjoajaa (Deloitte & Touche Oy sekä Oy Audiator Ab), jotka valittiin tehtävään avoimen kilpailutusmenettelyn perusteella. Kummankin palveluntarjoajan kanssa on tehty optio jatkosopimuksesta hanketarkastusten suorittamiseksi myös vuosina Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Yhteisöjen lainsäädäntöä on noudatettu toimenpideohjelman toteutuksessa. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Etelä-Suomen EAKR ohjelman toteutuksesta voidaan todeta, että ohjelmatyö on edennyt maakunnissa hyvin. Alueen elinkeinoelämä on lähtemässä nousuun. Ohjelmatyöllä on ollut tässä kehityksessä oma tärkeä roolinsa. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta monin paikoin siinä onnistuenkin, mutta strategisessa mielessä ohjelman toteutus on jossain määrin hajanaista painotusten vaihdellessa melko paljon alueiden välillä. Menoluokkatarkastelu luvuissa 4.3 ja 5.2 osoittaa tämän. Alun perin asetetusta Lissabonin strategian tavoitteesta ollaan jäljessä. Ohjelma-asiakirjan tavoite on, että 80,5 % EAKR-rahoituksesta kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin, mutta toteutuma vuoden 2011 lopussa on 76,1%, joka on Pohjois-Suomen jälkeen heikoin luku verrattuna Suomen muihin EAKR-toimenpideohjelmiin. Toisaalta osuus on hieman noussut verrattuna edellisiin vuosiin. Osittain kyse voi olla hankkeiden luokittelutekniikasta ja sen korjaamisesta, mutta joiltain osin lienee tarpeen myös kirkastaa toimenpideohjelman strategiaa. EU:n tasolla päätettyjä ohjelmatyötä helpottavia yksinkertaistamistoimia ollaan Suomessa ottamassa käyttöön. Juuri nyt ajankohtainen on Flat rate malli, joka otettiin asetusmuutoksen myötä käyttöön ja joka yksinkertaistaa mm. yleiskustannuksiin liittyvää hallinnollista työtä sekä nopeuttaa tulevaisuudessa mm. maksatuksia. Hankehallinnon yksinkertaistamistyötä tulee jatkaa päämäärätietoisesti, ja seuraavan ohjelmakauden valmistelussa byrokratian purkamisessa tulee päästä kokonaan uudelle, kevyemmälle tasolle. Ohjelman tulosindikaattoreiden, uusien työpaikkojen ja uusien yritysten määrän, osalta voidaan jo tässä vaiheessa ohjelmakautta todeta, että asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Ohjelman ja hankkeiden käytännön toteutus on kuitenkin osoittanut, että uudet työpaikat ja yritykset eivät aina kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisten kehittämishankkeiden (TL 2 5) tuloksia. Tulevan ohjelman suunnittelussa tulee tähän kiinnittää huomiota ja varmistaa valittavien indikaattoreiden yhteensopivuus rahoitettavien toimien kanssa ja myös Eurooppa 2020 strategian seurantaan. Arviointien palaute on suunnannut keskustelua ja parantanut ohjelmatyön laatua. Palautteisiin on reagoitu niin maakuntien toiminnan tasolla kuin hallinnossa suuntaamalla tai uudistamalla 111

112 ohjelmatyötä. Lisäksi useissa maakunnissa ollaan toteuttamassa omia alueellisia arviointeja EAKRohjelman vaikutuksista. EU:n tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa alueen omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeristrategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Lissabonin strategian toteutumiseen ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen jatkossa. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuuteen ohjelmassa ja keskustelee mahdollisuuksista tiivistää strategian ja ohjelman välistä vuorovaikutusta. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja; Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tulosten hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa jatkoarvioinnin painopisteistä ja toteutustavasta. Seurantakomitea arvioi niitä tavoitteita ja toimia, jotka vaativat erityishuomiota ohjelman tulevina toteuttamisvuosina. 112

113 LIITTEET Liite 1: Alueen tunnusluvut Väestön määrä Uusimaa Itä- Uusimaa Varsinais- Suomi Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Lähde: Tilastokeskus 113

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2010 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 5 1.1 Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 23.5.2012 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 212 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.4.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 27.7.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 22.6.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 212 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 21.12.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: LOKAKUU 212 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 2.11.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 24.9.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.2.2010 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 212 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.1.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MARRASKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 2.12.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 212 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.2.212 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.4.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.7.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot