Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus

Transkriptio

1 Kymen jätelautakunnan toiminta-alueen Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus Jätehuoltomääräykset ovat voimassa seuraavissa kunnissa: Hamina Iitti Kotka Kouvola Lapinjärvi Miehikkälä Mäntyharju Pyhtää Virolahti

2 Sisällysluettelo Hyvä lukija Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Yleistä 1. Etusijajärjestys 2. Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto 3. Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen 4. Jätteiden keräys 5. Jätteiden kuljetus 6. Tyhjennysvälit 7. Elinkeinotoiminnan jätehuolto 8. Tuottajavastuu 9. Lietteet 10. Vaaralliset jätteet 11. Rakennus- ja purkujäte 12. Roskaamisen ehkäisy 13. Lumesta, ylijäämämaasta 14. Lisätietoa jätehuoltoa säätelevästä lainsäädännöstä 15. Lisätietoa jätehuollosta asuinkuntasi alueella 2

3 Hyvä lukija Tämä Hyvä lukija osuus ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan muualta tulevista velvoitteista ja kuvataan muihin päätöksiin perustuvaa jätehuoltojärjestelmää. Lisäksi annetaan tietoa ja neuvontaa jätehuollosta. Nämä jätehuoltomääräykset on laadittu Kymen jätelautakunnan ja Kymenlaakson Jäte Oy:n osakaskuntien yhteisessä työryhmässä. Ensimmäistä kertaa Kymenlaakson, Lapinjärven ja Mäntyharjun alueella jätehuoltomääräykset on saatettu yhdenmukaiseen asuun. Jätehuoltomääräykset ovat jätelakia ja jäteasetusta tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikkia kuntalaisia, kiinteistön omistajia ja soveltuvin osin muita toimijoita. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää hyvän jätehuollon toteutumista. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Jätehuoltomääräykset antaa Kymen jätelautakunta. Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Jätehuoltomääräyksissä on otettu huomioon uudesta jätelaista aiheutuvat muutokset. Jätelaki korostaa aiempaa enemmän jätteen määrän vähentämistä ja jätteen hyödyntämistä materiaalina. Hyötykäyttötavoitteiden edistämiseksi määräyksiin on lisätty lasin erilliskeräysvelvoite silloin kun kiinteistöllä on vähintään 10 asuntoa. Uusi jätelaki on selkeyttänyt jätehuollon vastuita. Kunnan on järjestettävä asumisen sekä julkishallinnon jätehuolto. Kunnan vastuulle ei kuulu yritysten jätehuollon hoitaminen. Yritys voi kuitenkin kohtuullisen palvelutarjonnan puuttuessa pyytää palvelua kunnalta. Tämän alueen uutena kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Kymen jätelautakunta, joka tekee viranomaispäätökset. Kymenlaakson Jäte Oy tuottaa jätehuollon käytännön palvelut niissä kunnissa, missä kunta on antanut tehtävät yhtiölle. Jätehuoltomääräyksiin on lisätty kuljetusyrityksiä koskeva pykälä tietojen toimittamisesta jätteenkuljetusrekisteriin. Kymen jätelautakunnan ylläpitämän jätteenkuljetusrekisterin avulla seurataan ja valvotaan jätehuollon toteutumista ja jätehuoltomääräysten noudattamista. Uutena näihin määräyksiin on lisätty pykälät asumisessa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä. Näissä jätehuoltomääräyksissä ei määrätä yritysten eikä maatalouden lietteistä. Määritelmiä on uusittu jätelakia vastaaviksi. Esimerkiksi ongelmajäte on korvattu paremmin kuvaavalla käsitteellä vaarallinen jäte. Järjestetty jätteenkuljetus on korvattu uudella käsitteellä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus käsitteellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. 3

4 Biojäteastian tyhjennysväliä pienillä, enintään 5 asunnon kiinteistöillä pidennettiin ympärivuotisesti enintään kahteen viikkoon. Yleistä 1. Etusijajärjestys Jätelaki velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta on vähennettävä. Syntynyt jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrättäminen ei ole mahdollista jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, kuten energiantuotannossa. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli esimerkiksi sijoittaminen kaatopaikalle. Jätteen synnyn ehkäisyä edistetään tiedotuksella ja neuvonnalla sekä vaikuttamalla kuntalaisten asenteisiin ja kulutuskäyttäytymiseen. Uudelleenkäyttöä edistetään toimittamalla käytöstä poistetut käyttökelpoiset kalusteet, vaatteet ja muut kodin tavarat toimijoille, joiden kautta ne päätyvät uudelleenkäytettäviksi. Kierrätystä edistetään esimerkiksi antamalla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita erilaatuisille jätteille. Hyötykäyttötavoitteiden edistämiseksi määräyksiin on lisätty lasin erilliskeräysvelvoite silloin kun kiinteistöllä on vähintään 10 asuntoa. Tavoitteena on, että vähintään 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään viimeistään 1. tammikuuta 2016 alkaen. 2. Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätelain nojalla yhdyskuntajätteet, jotka syntyvät asumisessa sekä esimerkiksi koulutustoiminnassa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä julkisessa hallinnossa. Kunnalla on velvollisuus järjestää näiden toimintojen jätehuolto eli keräys, kuljetus ja käsittely. Tällä alueella on kunnasta riippuen käytössä joko kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja/tai kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kymen jätelautakunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmistä kunnittain ja ajantasaiset tiedot löytyvät lautakunnan verkkosivuilta 4

5 Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetuksen kiinteistölle kilpailuttaa ja tilaa kiinteistön haltijan puolesta Kymenlaakson Jäte Oy. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija itse tilaa jätteenkuljetuksen kuljetusyritykseltä. Jäte kuljetetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen se siirretään käsittelyyn. Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten keräyspaperi, toimitetaan tuottajien osoittamiin paikkoihin. Määräysten antohetkellä loppujäte toimitetaan käsiteltäväksi Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan ja biojäte toimitetaan käsiteltäväksi Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitokseen Kouvolaan. Jätteenkäsittelytavat ja paikat voivat muuttua tilanteen mukaan. Hyötyjätepisteistä ja jäteasemista löytyy lisätietoa Kymenlaakson Jäte Oy:n jäteneuvonnasta ja verkkosivuilta 3. Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen Jätehuollon viranomaistehtävät Jätehuoltoviranomaisena toimii Kymen jätelautakunta, jonka tehtäviin kuuluvat: yleisten jätehuoltomääräysten antaminen jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen ja ulosoton maksuunpano jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset jätteenkuljetuksen seuranta jätteenkuljetusrekisterin pitäminen yhdyskuntajätehuollosta poikkeamispäätökset Jätehuollon valvontatehtävät Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä toiminta-alueella vaikuttavat ELY-keskukset, joiden tehtäviin kuuluvat: valvoa jätelain noudattamista antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi liittää valvontamääräykseen tehoste kuten uhkasakko tehdä päätökset valvonta-asioissa käsitellä sille kuuluvat ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista Valvontaviranomainen kehottaa ensin jätehuoltomääräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Lievissä tapauksissa valvontaviranomainen voi myös antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta tai yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa, valvontaviranomainen aloittaa hallintopakkomenettelyn asian kuntoon saattamiseksi. Jos kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, valvontaviranomainen tekee tutkintapyynnön poliisille. 5

6 Jätehuollon palvelutehtävät Jätehuollon toteuttamiseen liittyviä jäteneuvonta, -tiedotus ja jätteenkäsittelytehtäviä hoitaa Kymenlaakson Jäte Oy. Jätehuollon muita käytännön tehtäviä hoitaa joko kunta tai Kymenlaakson Jäte Oy sen mukaisesti, mitä kukin kunta on tehtävien siirtämisestä päättänyt. Tehtäviä ovat mm.: hyötyjätteiden ja sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen ja alueellinen keräys jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaarallisten jätteiden keräys ja vastaanotto käsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen jäteneuvonta ja tiedotus Määräysten antohetkellä Kymenlaakson Jäte Oy järjestää loppu- ja biojätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä Kouvolassa, Kotkassa, Iitissä ja Mäntyharjulla sekä lietteen kuljetuksen Mäntyharjulla. Muissa toimialueen kunnissa keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija. 4. Jätteiden keräys Kiinteistön haltijan on järjestettävä kiinteistölle jätteenkeräyspaikka ja tarvittavat jäteastiat. Ensisijaisesti jokaisella kiinteistöllä tulee olla oma jäteastia. Lähekkäiset kiinteistöt voivat myös sopia yhteisen jäteastian käyttämisestä. Käsin siirrettävät jäteastiat tulee valita niin, että ne soveltuvat jätteenkeräys- ja kuljetusjärjestelmään. Niiden tulee olla voimassaolevien standardien mukaisia (SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN ja SFS-EN mukaisia). Asumisessa syntyvä ja muu kunnan vastuulle kuuluva jäte on luovutettava kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Jätehuoltomääräyksissä annetaan tarkempia määräyksiä siitä, miten eri jätelajien kanssa tulee toimia. Jäteaitauksia, -katoksia ja -huoneita tontille sijoitettaessa tulee ottaa huomioon jäteautojen tarvitsema esteetön tila. Lisäksi suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon kunnan rakentamismääräykset, rakentamismääräyskokoelma D2, paloturvallisuusnäkökohdat sekä jätteenkuljetuskaluston vaatima tilatarve. Neuvoja saa kunnan rakennusvalvonnasta sekä palotarkastajalta. Hajuhaittojen vähentämiseksi biojäteastia on hyvä suojata suoralta auringonvalolta. Jäteastioiden merkitseminen Jäteastioihin on määrätty merkittäväksi tiedot jätelajista ja tyhjentämisestä ja keräyksestä vastaavien yhteystiedot. 6

7 Jäteastioiden ja tarrojen ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat: harmaa loppujäte, kaatopaikkajäte vihreä paperi vihreä ruskea pahvi ruskea biojäte sininen keräyskartonki valkoinen lasi musta/harmaa metalli keltainen tekstiili (muu hyödyntämiskelpoinen jäte) oranssi energiajäte punainen vaarallinen jäte 5. Jätteiden kuljetus Yhdyskuntajätteet kuljetetaan joko kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tai kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kymenlaakson Jäte Oy huolehtii jätteenkuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta ja toiminnasta alueittain. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija huolehtii jätteenkuljettajan kilpailuttamisesta ja valitsemisesta. Kymen jätelautakunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmistä kunnittain. Jätelautakunta seuraa jätteenkuljetusjärjestelmien toimivuutta ja ottaa järjestelmäpäätökset tarvittaessa käsiteltäväksi uudelleen. Ajantasaiset tiedot löytyvät lautakunnan verkkosivuilta Määräysten antohetkellä Iitissä ja Kouvolassa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus loppujätteen ja biojätteen osalta. Kotkassa ja Mäntyharjulla kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ovat edellisten lisäksi hyötyjätteet ja Mäntyharjulla myös sako- ja umpikaivolietteet. Haminan, Virolahden, Miehikkälän, Pyhtään ja Lapinjärven kunnissa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kaikkien jätelajien osalta. Jätteet kuljetetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n osoittamiin käsittelypaikkoihin. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteenkuljettajana voi toimia vain Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ylläpitämään jätehuoltorekisteriin rekisteröitynyt kuljettaja. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja on merkitty jätehuoltorekisteriin. Kuljettajan on pyynnöstä esitettävä jätteenkuljetuksen tilaajalle voimassa oleva ote jätehuoltorekisteristä. Uutena asiana jätehuoltomääräyksiin on lisätty mahdollisuus keskeyttää jätteenkuljetus vakituisessa asuinkäytössä olevalta kiinteistöltä määräajaksi esimerkiksi työkomennuksen, lomamatkan tai muun syyn vuoksi. Lyhyestä keskeytyksestä voi sopia suoraan jätteenkuljetuksen järjestäjän kanssa. Yli kuuden kuukauden keskeytykseen on haettava lupa Kymen jätelautakunnalta. 7

8 6. Tyhjennysvälit Pääsääntöisesti loppujäteastia tyhjennetään vähintään kahden viikon välein. Jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä tai kiinteistö on mukana biojätteen erilliskeräyksessä, voidaan loppujäteastian tyhjennysväliä pidentää määräysten sallimissa rajoissa. Kompostoivalta vapaa-ajantaloudelta edellytetään, että jäteastia tyhjennetään vähintään 2 kertaa kesäkaudella (viikot 18-40). Pientalossa asuvan yhden tai kahden henkilön talouden tuottama jätemäärä voi olla niin vähäinen, että jäteastian tyhjennysväli voidaan haitatta pidentää talvikaudella (viikot 41 17) neljään viikkoon, vaikka biojätettä ei kompostoida. Kiinteistöllä, jossa asuntoja on 1-5, tulee biojäteastia tyhjentää vähintään kahden viikon välein. Kiinteistöllä, jossa on vähintään 6 asuntoa, biojäteastia tulee tyhjentää kesäkaudella (vkot 18-40) vähintään viikon välein ja talvikaudella (vkot 41-17) vähintään kahden viikon välein. 7. Milloin kunnan jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoiminnan jätehuoltoa Jätehuoltomääräykset koskevat yhdyskuntajätteen osalta seuraavia elinkeinonharjoittajia: Yksityiset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen tarjoajat Liikkeenharjoittaja asuinkiinteistössä sijaitsevassa liikehuoneistossa, jossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa (esim. tilitoimisto, kioski tms.) Kun muu elinkeinotoiminnan harjoittaja pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä (kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella, Jätelaki 33 ) yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Uuden jätelain voimaantulon myötä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määrätään muiden elinkeinotoiminnan harjoittajien jätehuollosta enää siltä osin kuin ne koskevat jätehuollon käytännön järjestelyjä sekä yleisiä ja teknisiä vaatimuksia, esim. jäteastioiden sijoittaminen ja tyhjennysajankohdat. 8. Tuottajavastuu Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen ammattimaisella valmistajalla ja maahantuojalla sekä pakkausten osalta tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat sähkö- ja elektroniikkaromu, keräyspaperi, romuajoneuvot, ajoneuvojen renkaat, akut ja paristot sekä pakkaukset. 8

9 Pakkausjätteiden tuottajavastuu laajenee vaiheittain ja Jätelain muutoksen ja valtioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä tultua voimaan pakkausjätteet käsitellään tuottajan järjestämässä jätehuollossa. Tuottajalla on velvollisuus järjestää käytöstä poistetuille pakkauksille alueellisia keräyspaikkoja kuluttajia varten. Halutessaan tuottajalla on lisäksi oikeus järjestää kiinteistöittäistä kuljetusta. Tällä hetkellä tuottaja ei järjestä kiinteistöittäistä kuljetusta missään Kymen jätelautakunnan alueen kunnassa. Kunnalla on oikeus järjestää täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja alueellisia keräyspaikkoja pakkausjätteelle. Tällä hetkellä kunta järjestää täydentävän kiinteistöittäisen pakkausjätteen kuljetuksen Mäntyharjulla ja Kotkassa. Muissa alueen kunnissa kiinteistö tilaa keräys- ja kuljetuspalveluja tarjoavalta yritykseltä erilliskerätyn pakkausjätteen poiskuljetuksen koska tuottaja tai kunta ei ole sitä järjestänyt. Jätehuoltomääräyksissä annetaan edelleen pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita täydentämään tuottajan järjestämää jätehuoltoa ja tehostamaan käytöstä poistettujen pakkausten kierrättämistä. Vaikka kunta tai yritys huolehtisi pakkausjätteiden täydentävästä keräyksestä, on käytöstä poistetut pakkausjätteet aina toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Keräyspaperin osalta tuottajan tulee järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastian paperinkeräystä varten ja järjestää sille sijoituspaikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja, mutta nämä voivat halutessaan liittyä tuottajan järjestämään paperinkeräykseen järjestämällä kiinteistölle keräyspaperin vastaanottopaikan. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys järjestetään alueellisissa keräyspisteissä. 9. Asumisessa syntyvät lietteet Asumisessa syntyvät lietteet kuuluvat kunnan vastuulle. Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä, tyhjennysväleistä, tarkastuksista ja omatoimisesta käsittelystä määrätään luvussa Vaaralliset jätteet Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan mm. palo- ja räjähdysvaarallisia jätteitä tai terveydelle ja ympäristölle vaarallisia jätteitä. Vaarallisista jätteistä käytettiin aiemmin nimitystä ongelmajäte. Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat: raskasmetalliparistot erilaiset akut ja laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä loisteputket ja elohopealamput sähkölaitteet maalit, lakat, liimat ja liuottimet eräät puhdistusaineet kyllästetty ja käsitelty puu 9

10 torjunta-aineet jäteöljyt ja öljyiset jätteet lääkejätteet asbesti Vaarallisista jätteistä paristot ja akut, loisteputket ja elohopealamput sekä osa sähkölaitteista kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Ne toimitetaan tuottajan keräykseen. Vaarallista jätettä ei saa sekoittaa toisiinsa tai muihin aineisiin tai jätteisiin. Ne toimitetaan niille erikseen järjestettyihin vastaanottopaikkoihin tai keräyksiin. Vaaralliset jätteet on pakattava vastaanottajan antamien ohjeiden mukaisesti. Pakkauksesta tulee käydä ilmi vaarallisen jätteen nimi sekä ominaisuudet. Suositeltavinta on käyttää kyseisen jätteen alkuperäispakkausta. 11. Rakennus- ja purkujäte Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä. Etusijajärjestyksen mukaisesti mahdollisimman suuri osa rakennustyömailla erotettavissa olevista käyttökelpoisista esineistä ja aineista, kuten ovista ja saniteettikalusteista, on pyrittävä käyttämään uudelleen. Jotta mahdollisimman suuri osa rakennus- ja purkujätteistä päätyisi kierrätettäväksi, tulisi rakennustyömaalla lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätelajit: betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet kipsipohjaiset jätteet kyllästämättömät puujätteet metallijätteet lasijätteet muovijätteet paperi- ja kartonkijätteet maa- ja kiviainesjätteet Rakennus- ja purkutöiden yhteydessä voi syntyä vaarallisiin jätteisiin kuuluvaa kyllästettyä puuta ja asbestijätettä, jotka on kerättävä erikseen. Asbestijäte on kuljetettava sille erikseen määrättyyn paikkaan tiiviisti pakattuna. Jos asuinkiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden kuljetuksesta, syntyvä jäte on käsiteltävä kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä. Mikäli jätehuolto on sovittu rakennus- tai purku-urakoitsijan vastuulle, syntyvä jäte on elinkeinotoiminnan jätettä. 12. Roskaantumisen ehkäisy Jätelaissa asetetaan roskaamiskielto eli kielto jättää ympäristöön jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Ympäristöön ei saa jättää sinne kuulumattomia tavaroita. On 10

11 huomattava, että roskaantumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteita annetaan myös muussa lainsäädännössä, esimerkiksi yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa. Jätehuoltomääräyksiin on lisätty määräyksiä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Eri toimintojen yhteyteen on varattava tarpeeksi jäteastioita sekä muita jätehuollon palveluita. Esimerkiksi virkistykseen käytettävän alueen haltijan on järjestettävä riittävät jätehuollon palvelut kyseiselle alueelle. 13. Lumesta, ylijäämämaasta tai kannoista ei määrätä Lumesta, ylijäämämaasta ja kannoista ei määrätä jätehuoltomääräyksissä. Palvellakseen asukkaitaan kunnat pyrkivät kuitenkin järjestämään lumelle ja ylijäämämaille vastaanottopaikan. Vastaanottopaikoista kannattaa kysyä neuvoa suoraan kunnasta. 14. Lisätietoa jätehuoltoa säätelevästä lainsäädännöstä Suomen lainsäädäntö löytyy sähköisessä muodossa Finlex-palvelusta Alla on luettelo keskeisimmistä jätehuoltoa ja jätehuoltomääräysten alaa koskevista laeista, asetuksista ja valtioneuvoston päätöksistä: Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Terveydensuojelulaki ja -asetus 763/1994 ja 1280/1994 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (sivutuoteasetus) (EY) N:o 1069/2009 Komission asetus sivutuoteasetuksen täytäntöönpanosta (EU) N:o 142/2011 Eläinten hautaamista säätelee muun muassa MMM 1192/2011 Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Avopolttoa säätelee Pelastuslaki 379/ Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 Pilaantuneen maan puhdistamista säätelee muun muassa Ympäristönsuojelulain 14 luku Jätekatosten ja -aitausten rakentamista säätelee kunnan rakennusjärjestys sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 520/2014 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 519/2014 Valtioneuvoston asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä 527/2013 ja perustelumuistio 11

12 Valtioneuvoston asetus keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä 528/2013 ja perustelumuistio Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014 Lannoitevalmistelaki (539/2006) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) (Nitraattiasetus) Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (24/2011) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011 (Jätevesiasetus) 15. Lisätietoa jätehuollosta asuinkuntasi alueella Kymenlaakson Jäte Oy tarjoaa jäteneuvontaa alueen asukkaille muun muassa jätehuollon palveluihin ja lajitteluun liittyvissä asioissa jäteneuvonta p Kymen jätelautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena ja neuvoo viranomaispäätöksiin liittyvissä asioissa, kuten maksujen kohtuullistamisissa ja jäteastioiden tyhjennysvälien pidennyksissä yms. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo jätelainsäädännön noudattamista ja neuvoo valvontaan liittyvissä asioissa yms. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) antaa lisätietoa elinkeinotoiminnan jätehuollon järjestämisestä. Elinkeinoelämälle palveluja tarjoavat alueella toimivat jätehuoltoyritykset. 12

13 Kymen jätelautakunnan Jätehuoltomääräykset Sisällysluettelo 1. luku Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Määritelmät 2 Jätehuollon tavoitteet 3 2. luku Kunnan järjestämä jätehuolto Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 4 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella 5 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö 7 Yhteisastian eli kimpan muodostaminen 8 Putkikeräysjärjestelmä 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen 10 Kiinteistön jätehuolto erityistapauksissa 11 Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat yleiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat luku Jätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätelajit 13 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 14 Muilla kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet 15 Muut erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet luku Jätteiden omatoiminen käsittely kiinteistöllä Kompostointi 17 Jätteen polttaminen 18 Jätteen hautaaminen luku Jäteastiat Jäteastiatyypit kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa 20 Jäteastioiden merkitseminen 21 Jäteastioiden täyttäminen 22 Jäteastioiden tyhjennysvälit 23 Jäteastioiden pesu ja kunnossapito 24

14 6. luku Jätteen keräyspaikat Jäteastioiden sijoittaminen kiinteistöllä 25 Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen 26 Alueelliset jätteiden keräyspaikat luku Jätteenkuljetus Jätteiden kuormaaminen 28 Jätteiden kuljettaminen 29 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen 30 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat 31 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi 33 Lietteiden omatoiminen käsittely luku Roskaantumisen ehkäiseminen Yleisötilaisuuksien jätehuolto 35 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisten jätteiden jätehuolto 37 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä 38 Asbesti 39 Erityisjätteet 40 Terveydenhuollon vaaralliset ja erityisjätteet luku Muut määräykset Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite 42 Jätehuoltomääräysten valvonta 43 Pakkokeinot ja seuraamukset 44 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä 45 Voimaantulo 46 Siirtymäsäännökset 47 2

15 Jätehuoltomääräykset annettu Jätelain 91 nojalla 1. luku: Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan ensisijaisesti asumisessa syntyvään sekä muuhun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan jätteeseen. Nämä jätehuoltomääräykset koskevat soveltuvin osin myös elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen siltä osin kuin niistä on erikseen muualla säädetty tai määrätty. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Kymen jätelautakunnan toimialueella. Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kaikessa toiminnassa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti noudatettava etusijajärjestystä. Kaikkien jätteenhaltijoiden on huolehdittava jätteistään näiden määräysten mukaisesti, jollei siitä ole muuta määrätty. Määritelmät 2 Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Biojätteellä kotitalouksissa, hallinto- ja palvelutoimintojen ateriapalveluissa, ravintoloissa ja vähittäisliikkeissä sekä elintarviketuotannossa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, joka kerätään ja käsitellään erikseen. Erilliskeräyksellä jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi. 3

16 Erityisjätteellä tarkoitetaan jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet. Hyötyjätepisteellä/ekopisteellä kunnan, kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joissa kerättävänä on ainakin yksi kierrätettävä tai hyödynnettävä jätelaji. Hyötyjätepisteellä ei kerätä loppujätettä. Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Hyötyjätteitä ovat esim. biojäte, paperi, toimistopaperi, kartonki, ruskea pahvi, lasi, metalli, muovi ja puujäte. Jäteasemalla jätehuollon järjestäjän ylläpitämää, valvottua ja pääasiassa kierrätettäville jätteille tarkoitettua vastaanottopaikkaa. Kymen jätelautakunnan toimialueella on useita jäteasemia. Jäteastioilla kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä tai muita keräysvälineitä, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille. Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jossa jätettä käsitellään kierrätystä ja hyödyntämistä varten. Kymen jätelautakunnan toimialueella on yksi kuntien ylläpitämä jätekeskus, joka sijaitsee Keltakankaalla Kouvolassa. Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Keräyskartongilla materiaalina hyödynnettäväksi kelpaavaa paperi-, kartonki- ja pahvipakkausjätettä, kuten paperipusseja ja -kasseja, kartonkisia kotelopakkauksia sekä aaltopahvia. Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten osoitettua vastaanottopaikkaa, josta jäte otetaan kuljetettavaksi. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa. 4

17 Kompostoinnilla biojätteen ja/tai puutarhajätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä järjestää jätteille noudon kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä sekä sitä liikehuoneistoissa syntyvää yhdyskuntajätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jolla kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Kunnan jätehuoltoviranomaisella Kymen jätelautakuntaa. Lautakunta voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Kunnan toissijaisella jätehuollon järjestämisvelvollisuudella kunnan velvollisuutta muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi järjestää elinkeinotoiminnan tai muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumattoman jätteen jätehuolto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella kunnan määräämää tai useamman kunnan yhteistä toimielintä, joka hoitaa ympäristönsuojelulain määräämät viranomaistehtävät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle. Lasilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä ja hyötyjätepisteellä kerättäviä jäteastiaan soveltuvia lajitteluohjeissa sallittuja lasiesineitä. Loppujätteellä yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden lajittelun jälkeen ja joka kokonsa, määränsä tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi soveltuu tavanomaiseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. 5

18 Lukollisella yhteiskeräyspisteellä kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat loppujätteensä. Yhteiskeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja. Metallilla kiinteistökohtaisessa keräyksessä ja hyötyjätepisteellä kerättäviä jäteastiaan sopivia lajitteluohjeissa sallittuja metalliesineitä, jotka kelpaavat materiaalina hyödynnettäväksi, kuten tölkkejä, purkkeja ja muita metallikappaleita. Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa rakentamisessa syntyvää jätettä. Taajamalla tarkoitetaan näissä määräyksissä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset. Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus). Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat raskasmetalliparistot erilaiset akut (myös laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä) loisteputket ja elohopealamput sähkölaitteet maalit, lakat, liimat ja liuottimet eräät puhdistusaineet kyllästetty ja käsitelty puu torjunta-aineet jäteöljyt ja öljyiset jätteet lääkejätteet asbesti Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Yhteisastialla eli kimpalla lähekkäisten kiinteistöjen yhteisessä käytössä ja säännöllisten tyhjennysten piirissä olevaa jäteastiaa, jonka käytöstä kimppaan kuuluvat sopivat keskenään. 6

19 Jätehuollon tavoitteet 3 Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Kaikkien toimijoiden on järjestettävä jätehuolto asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Näillä jätehuoltomääräyksillä edistetään etusijajärjestyksen toteutumista lisäämällä erilliskeräysvelvoitteita ja parantamalla valvonnan edellytyksiä. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. 2. luku: Kunnan järjestämä jätehuolto Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 4 Kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kuljetetaan kiinteistön keräyspaikasta kunnan jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on laitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Kymen jätelautakunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla kuljetusolosuhteista johtuen. Näillä alueilla sijaitsevan kiinteistön on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään muulla tavoin ja toimitettava jätteensä kunnan osoittamaan paikkaan. Kiinteistöllä lajitellut ja erikseen kerätyt kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat hyötyjätteet kuljetetaan kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kuljetusjärjestelmäpäätöksen mukaisesti. Lajitellut ja erikseen kerätyt hyötyjätteet on toimitettava kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan 12 :n mukaiseen vastaanottopaikkaan. Lajitellut ja erikseen kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet voidaan kuljettaa kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, jos tuottaja ei vastaa niiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta ja kunta tekee sen yhteistoiminnassa tuottajien kanssa. 7

20 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen vastuun perusteella 5 Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Edellä mainittu kiinteistö tai jätteen tuottaja tekee Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa määräaikaisen sopimuksen liittymisestä sekä siitä, mitä palveluita sopimus koskee. Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen 6 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on joko kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämä. Kymen jätelautakunta päättää, kumpaa järjestelmää kunnassa käytetään. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee kiinteistön jätehuoltoilmoituksen Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu siten, että kiinteistön haltija tekee sopimuksen jätteiden kuljettamisesta näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljettajan kanssa. Jätteenkuljetukseen liitytään pääsääntöisesti kiinteistöittäisesti omalla jäteastialla. Toisena vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteisastian eli kimpan muodostaminen. Viimeisenä vaihtoehtona on liittyminen kunnan tai Kymenlaakson Jäte Oy:n järjestämän yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Kiinteistökohtaisen jäteastian käyttö 7 Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. Jos kiinteistön haltija ei valvontaviranomaisen määräyksestä huolimatta järjestä astiaa ja keräyspaikkaa, voi alueen toimivaltainen jätehuollon järjestäjä järjestää kiinteistölle kiinteistökohtaisen jäteastian ja sen tyhjennykset tai liittää kiinteistön lukollisen yhteiskeräyspisteen käyttäjäksi. Tällöin kiinteistön haltija vastaa järjestetyn jätehuollon kustannuksista. Yhteisastian eli kimpan muodostaminen 8 Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kymen jätelautakunta voi hakemuksesta hyväksyä myös muita yhteisastioita. 8