Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. 173 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (42) Aika , klo 14:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat 170 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 171 Pöytäkirjan tarkastus 172 Ilmoitusasiat 173 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 174 Suomi 100v. juhlavuosi 175 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle Puhelinvaihteenhoitajan toimen muuttaminen toimistosihteerin toimeksi ja siirtäminen hallintopalveluista ympäristöpalveluihin 177 Esperin hankesuunnitelma 178 Talouden seuranta 3/2015, määrärahaesitykset 179 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n lainatakaus 180 Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön asemakaava- ja asemakaavamuutos 181 Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) koskeva asemakaavaehdotus / Tokerontie 182 Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (42) Osallistujat Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Siitari Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Annaliisa Lehtinen, kaupunginlakimies Ari Liikanen

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (42) 170 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (42) 171 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Jaana Vartiainen ja Juha Vuori. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (42) 172 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - 2. Asemakaavan muutos 1. kaupungin osan (Savilahti) katu- ja viheralueet / Piskolankatu Mikkelin kaupunkisuunnittelu ilmoittaa maankäyttöja rakennuslain 63 :n mukaisesti rantaosayleiskaavan muuttamisesta otsikossa mainitulla alueella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää keskustan yhdyskuntarakennetta osoittamalla Piskolankadun suunnittelualueelle kaupunkikuvallisesti tasokas asuinkerrostalo. Rakentaminen sovitetaan yhteen naapurissa sijaitsevan Mikkelin vankilan valtakunnallisesti arvokkaan kunttuuriympäristön kanssa. Kohteen rajaukseen saattaa tulla muutoksia kaaviotusprosessin aikana. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi.

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (42) 173 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - Anttolan aluejohtokunta tekninen lautakunta kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta kasvatus- ja opetuslautakunta sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Vesiliikelaitoksen johtokunta Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (42) 174 Suomi 100v. juhlavuosi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Marita Kajander Marita.Kajander@mikkeli.fi Suomi täyttää 100v. vuonna Juhlavuoden kokonaisuuden rakentamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Juhlavuoden yleiset linjat hyväksyy laaja ja eri tahoja kattavasti edustava valtuuskunta. Valtuuskunnassa on edustettuna yli 60 suomalaisen yhteiskunnan keskeistä organisaatiota. Suunnittelutyötä ohjaa säännöllisesti kokoontuva juhlavuoden hankkeen hallitus. Hallitukseen kuuluu jäseniä yhteiskunnan eri aloilta. Lisätietoja Itsenäisyyden juhlavuoden pääteema on Yhdessä. Koko vuoden 2017 mittaisesta juhlavuodesta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Juhlavuoden laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuoden valmistelussa korostuvat mm. kansalaisyhteiskunnan merkitys ja luovuuden voima. Juhlavuoden tavoitteena on synnyttää mukaansa tempaava ja kiinnostava vuosi, joka lisää yhteistä ymmärrystä Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivinä, sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta. Juhlavuotena myös korostetaan kansalaisten osallisuutta ja osallistumista monipuolisesti ja kattavasti. Juhlavuosi olisi mukaansa tempaava, kokoava ja kansalaisia laajasti kiinnostava, - edistäisi oppimista ja ymmärrystä tulevaisuuden haasteista, sekä - sisältäisi elämyksiä kaikille. Mikkelissä juhlavuoden valmistelu on aloitettu vuonna Ensimmäinen yhteinen laajempi juhlavuoteen liittyvä kokoontuminen oli Mikkelin kaupungintalolla Paikalla oli laaja joukko paikallisia eri alan asiantuntijoita ja organisaatioita. Ensimmäistä kokoontumista johti kaupungin silloinen kehitysjohtaja Soile Kuitunen apunaan projektisihteeri. Mutuoksista johtuen, kaupungin johtoryhmä linjasi kokouksessaan juhlavuoden valmistelun yleisten kulttuuripalveluiden tehtäväksi, edellyttäen jokaiselta toimialueelta ja konsernipalveluista henkilön nimeämistä työryhmään. Mikkelin kaupungin juhlavuoden valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet Lupaus 2016 ohjelmasta palvelumuotoilija Heidi Huovinen, tekniseltä toimelta kaupungin geodeetti Hannu Peltomaa, konsernipalveluista viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen, sosiaali- ja terveystoimesta terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen ja kulttuuripalveluista

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (42) kulttuurijohtaja Marita Kajander. Työryhmä on tehnyt juhlavuoden valmistelua oman työnsä ohessa. Valmisteluun liittyvät kustannukset ovat menneet keskushallinnon budjetista. Vuodelle 2015 ei ole erikseen varattu määrärahaa juhlavuoden valmisteluun. Taloudelliset menot ovat tähän asti olleet tiedotukseen, kahvituksiin ja tilavuokriin liittyviä kustannuksia. Tammikuussa Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki järjestivät Mikkelin pääkirjastolla kaikille avoimen info ja keskustelutilaisuuden juhlavuodesta. Molemmissa tilaisuuksissa oli paikalla myös päätuottaja Hannu Hyttinen Suomi hankkeesta valtioneuvoston kansliasta. Kaikille avoimia työpajoja on järjestetty kaksi kertaa, ensimmäinen Mikkelin pääkirjastolla ja toinen iltatilaisuutena Naisvuoritalolla. Molemmissa työpajoissa on ollut yhteensä 55 henkilöä. Työpajoissa juhlavuoden ideointia on työstetty neljän alla olevan näkökulman kautta. 1. Millaisen Suomen ja Mikkelin sinä haluaisit nähdä vuonna 2017? 2. Miten eri kohderyhmät huomioidaan juhlavuotena? 3. Miten sinä olisit valmis toteuttamaan tai osallistumaan juhlavuoden valmisteluun? 4. Yhdessä, miten? Kuntalaisia osallistava, netissä toimiva sähköinen Post-it verkkoalusta avataan väliseksi ajaksi. Sivuille voi käydä kuka vaan laittamassa ideoitaan juhlavuoteen liittyen. Sivu löytyy osoitteesta Vapaamuotoinen kaikille avoin Suomi 100v. aamukahvitilaisuus pidetään Mikkelin torilla klo Samana päivänä juhlavuotta esitellään myös Kesäkatutapahtumassa klo Eri maakunta-alueilla ja joissakin kaupungeissa on pidetty vastaavantyyppisiä juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia. Osa kaupungeista on valinnut teemoja juhlavuoteen liittyen. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on valinnut teemaksi lapset ja nuoret, Joensuu metsän ja Kuopio tanssin. Ideointi- ja keskustelutilaisuuksien pohjalta esitetään Mikkelin kaupungin juhlavuoden teemaksi Kotia. Mikkelissä on Suomen vanhinta asutusta ja 70 esihistoriallista asuinpaikkaa, joista kivikautisia on 58. Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt noudatettavaksi kaikessa päätöksenteossa kaupungin strategian mukaista Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmaa. Kulttuuriperintöohjelman tavoitteena on mm. vahvistaa paikallista identiteettiä ja imagoa sekä luoda mainekuvaa Mikkelin seudusta. Kulttuuriperintö käsittää kaiken aineellisen ja aineettoman. Se on elävää ja jatkuvaa sekä sen merkitys ymmärretään laajana toimintana.

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (42) Koti- teemaa pystyy soveltamaan kulttuuriperintöohjelman kautta. Koti- teeman kautta voi nostaa esille ja muokata erilaisia Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategian keinoja. Asukkaiden hyvinvointi-, elinkeinojen-, ja ympäristön hyvinvointiohjelmat tukevat jokainen osaltaan teemaa ja niiden alta löytyy hyvinkin erilaisia keinoja teeman esille nostamiseksi. Koti koskettaa jollakin tapaa jokaista kaupungin asukasta ja sitä voidaan lähestyä monenlaisten näkökulmien kautta. Koti kuvastaa merkityksiä, paikkoja, historiaa, elettyä ja asuttua, ennen ja nyt olevaa. Koti on mielenmaisemaa, fyysistä ja henkistä sekä toki melko henkilökohtaista ja lähelle tulevaa. Teemaa voi avata lukemattomilla erilaisilla tavoilla kuten lapsuuskodin, muistojen, kylän, kotipaikkakunnan ja omien juurien kautta. Nykyajan monimuotoisia ilmiöitä voidaan myös heijastaa kodin kautta. Digitaalisuus, sisustus, design ja trendit sekä yhteiset ruokapiirit, taidenäyttelyt ja joogatunnit ovat tulleet jäädäkseen suomalaisiin koteihin. Koti liittyy myös osaltaan kotiseutuidentiteetin rakentamiseen ja sitä kautta nivoutuu Mikkelin kaupungin strategiaan. Erilaisille Mikkelin kaupungin asukkaille teema näyttäytyy eri tavalla. Lapset ja nuoret, aikuiset, ikäihmiset, opiskelijat, maahanmuuttajat ja vapaa-ajanasukkaat kokevat ja näkevät kodin merkityksen omanlaisenaan. Kaupunginosaseurat, monimuotoiset kartanot ja vanhusten palvelulaitokset sekä erilaiset muut asumismuodot kytkeytyvät omalta osaltaan koti- teeman alla. Sen lisäksi juhlavuoden koti-teemalle antaa syvempää merkitystä Mikkelissä järjestettävät asuntomessut, joka huipentaa omalta osaltaan Suomi 100v. juhlavuotta Mikkelin kaupungissa. Koti- teema on hyväksytty 14.4 sosiaali- ja terveystoimen, 21.4 sivistystoimen ja 22.4 kaupungin johtoryhmissä. Lisäksi kommentteja teemasta on pyydetty Mikkelin nuorisovaltuustolta. Vastauksia heiltä saatiin viisi kappaletta ja nuoret pitivät kotiteemaa lähtökohtaisesti hyvänä. Suomi 100v. hankehaku on auennut nettisivujen kautta. Suomi 100- hankkeesta voi hakea vaihtoehto 1. omalla hankkeella joka ei sisällä valtioneuvoston osallistumista hankkeen kustannuksiin. Valitut hankkeet saavat oikeuden käyttää valtioneuvoston kanslian virallista Suomi 100 -tunnusta omassa viestinnässään graafisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelmahankkeet tulevat myöhemmin osaksi juhlavuoden ohjelmakokonaisuuden esittelyä Suomi 100 -verkkosivuilla. Tai vaihtoehto 2. hakemalla mukaan laajemmalla yhteistyöllä joka voi mahdollisesti pitää sisällään valtioneuvoston osallistumista myös taloudellisesti hankkeen kustannuksiin. Laajemmalle yhteistyölle on perusedellytysten lisäksi myös erityisiä edellytyksiä. Yhteistyön muodoista neuvotellaan, ja yhteistyöehdotukset käsitellään Suomi 100 -hankkeen hallituksessa. Yhteistyöstä sovitaan osapuolten välillä tehtävällä sopimuksella. Taloudellinen osallistuminen voidaan myöntää valtionavustus- tai hankintalakiin perustuen.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (42) Mahdollinen avustusten myöntäminen edellyttää eduskunnan talousarviopäätöstä. Hankepäätökset tehdään mennessä tai mahdollisuuksien mukaan aiemmin. Hankehaun ensimmäinen hakuvaihe on käynnissä 15.9 saakka. Suomi 100- hankkeen budjettivaraus alueille on noin reilu 2 miljoonaa euroa. Suomi 100 -hankkeen rahoitus on euroa/kumppani. Edellytyksenä rahoitukselle on kumppanin samansuuruinen vastinraha. Rahoituksella liitot tai kaupunki järjestävät koordinaattorin. Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa on käyty keskusteluja mahdollisen yhteisen koordinaattorin palkkaamisesta vuodelle 2016 ja optiona varsinaiselle juhlavuodelle vuonna Koordinaattorin työ ja palkkaus jakaantuisivat Mikkelin kaupungin ja maakuntaliiton kesken puoliksi. Työtehtävät koostuisivat Mikkelin kaupungin juhlavuoden valmistelusta sekä Etelä-Savon maakunnan koko juhlavuoden valmisteluista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyy Koti- teeman Mikkelin kaupungin Suomi 100v. juhlavuoden teemaksi. Kaupunki valmistelee Suomi 100- hankkeelle vaihtoehto 2. mukaisen laajemman yhteistyöehdotuksen viimeistään mennessä. Kaupunginhallitus varaa vuodelle 2016 juhlavuoden budjetiksi euroa. Raha kohdistetaan juhlavuoden valmistelukuluihin ja sillä palkataan kaupungille osa-aikainen koordinaattori. Tiedoksi Maakuntaliitto/ Heli Gynther, Mervi Simoska, Marita Kajander

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (42) 175 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi 5Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi Aikatauluehdotus on seuraava: Kvalt klo Khall klo Tarvittaessa klo Iltakoulu talousarvion valmistelusta klo Tarvittaessa klo Klo TA:n käsittely ja veroprosentti Klo TA:n käsittely Klo TA:n käsittely Klo TA:n käsittely

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (42) Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina. Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo Kuntalain 54 :n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan seuraavaa: Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn kokousaikataulun ja päättää kaupunginhallituksen kokousten alkamisajasta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma ma ma ma ma ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 :ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Esitys kaupunginvaltuustolle.

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (42) 176 Puhelinvaihteenhoitajan toimen muuttaminen toimistosihteerin toimeksi ja siirtäminen hallintopalveluista ympäristöpalveluihin MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Puhelinvaihteenhoitajan toimi (1714) esitetään muutettavaksi toimistosihteerin toimeksi alkaen. Kelpoisuusvaatimuksena soveltuva vähintään opistotasoinen tutkinto, työaika 36,25 h/viikko, hinnoittelu 01TOI010. Ympäristöpalvelujen toimistosihteeri on siirtynyt vakansseineen (2966) talouspalveluiden taloussuunnittelijaksi alkaen, keskeisimpänä tehtävään laskenta-asiantuntijana luoda, kehittää ja ylläpitää kaupungin taseyksiköiden ja liikelaitosten irtaimistohallinta. Ympäristöpalveluiden toimistosihteeri toimii ainoana koko ympäristöterveydenhuollon (sisältää yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelun tulosalueen yhteisenä toimistohenkilönä. Ympäristöpalveluiden toimipisteet sijaitsevat Mikkelin lisäksi Kangasniemellä ja Mäntyharjussa. Toimistosihteeri hoitaa ainoana yksikön kaikki toimistotehtävät, joista merkittävimmän osan muodostavat ympäristölautakunnan esityslistan ja pöytäkirjan kokoamiseen ja täytäntöönpanoihin liittyvät asiat. Ympäristöpalvelujen toimistosihteerin tehtävä oli sisäisessä haussa. Tehtävää haki määräaikaan mennessä kolme henkilöä, joista kaksi vakituisessa palvelussuhteessa olevaa haastateltiin. Toimistosihteerin toimeksi muutettavaksi esitettyyn toimeen esitetään siirrettäväksi tehtävää hakenut sosiaali- ja terveystoimen toimistosihteeri Raija Saalasti omalla tehtäväkohtaisella palkallaan 2108,12 (+ henkilökohtaiset lisät). Henkilöstöpalvelut: Puhelinvaihteenhoitajan toimen muuttaminen toimistorihteerin toimeksi on nykyisen henkilöstöpoliittisen linjauksen mukainen ja tukee toimialojen välisten rajojen madaltamista sekä perusteilla olevaa hallintopalvelukeskusta.tehtäväkohtainen palkka sopii hyvin nhinnoittelutunnuksen palkkavälykseen. henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää muuttaa hallintopalveluiden puhelinvaihteenhoitajan toimen (vakanssi 1714) toimistosihteerin toimeksi alkaen ja siirtää sen samasta ajankohdasta

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (42) alkaen ympäristöpalveluihin sekä siirtää muutettuun toimistosihteerin toimeen (1714) toimistosihteeri Raija Saalastin alkaen. Tehtäväkohtaisena palkkana 2108,12 (+ henkilökohtaiset lisät). Hinnoittelukohtana 01TOI010. Työaika 36,25 h/viikko. Toimen kelpoisuutena on soveltuva vähintään opistotasoinen tutkinto. Tiedoksi Raija Saalasti, ympäristöpalveluiden toimistosihteerin tointa hakeneet, ympäristöpalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, Kunnan Taitoa Oy/palkat, Anne Nurminen, Anne Ahonen

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (42) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, 19, Kaupunginhallitus, 177, Esperin hankesuunnitelma MliDno Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta, , 19 Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo, Minna Mutanen, Maria Närhinen, Niina Kaukonen, Hans Gärdström, Katriina Halmeaho, Johanna Will-Orava, Kirsi Ollikainen, Anri Tanninen, Tarja Rutkiewicz Liitteet 1 Liite _ESPER-hanke hankesuunnitelma Esper-hankkeen hankesuunnitelma on valmistunut ja suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin valtuustossa ESPER-hankkeen tavoitteena on tehdä suunnitelma Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistymisestä tilojen osalta sekä nykyisen sairaalan modernisoinnista. Suunnitelmassa on esitetty hankkeen rakentamiseen liittyvät periaatteet sekä Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja ja erikoissairaanhoidon palvelujen alustava yhteistyömalli. Hankesuunnittelun yleiset linjaukset Esper-hankkeen hankesuunnittelun aikana on käynnistynyt myös sotealueen suunnittelu, jolla on vaikutusta myös ESPERhankkeessa tehtäviin linjauksiin. ESPER-hankesuunnitelma sisältää linjauksia, joihin joudutaan ottamaan kantaa sotealueen valmistelun yhteydessä, jolloin myös tietyt hankesuunnitelman linjaukset tulevat tarkentumaan ja mahdollisesti muuttuvat sotealueen suunnittelun edetessä. Mm toiminnan tulevaisuuden linjausten osalta sairaanhoitopiirin strategiset linjaukset tulevat korvautumaan laajemman sotealueen strategioilla ja linjauksilla. Sotealueen valmistelun yhteydessä tarkasteluun tulee mm. alueellinen työnjako ja eri erikoisalojen resursointi NHG:n raportin mukaisesti, jolloin myös sairaanhoitopiirin toimintaa arvioidaan sen mukaisesti. Yhteinen tahtotila on kuitenkin se, että turvataan 24/7 päivystävä erikoissairaanhoidon sairaala Mikkelissä. ESPER-hankesuunnitelmassa on otettu kantaa lähipalvelujen määrittämiseen. Tätä asiaa linjataan myös osana sotealueen valmistelua ja valmistelussa tullaan arvioimaan lähipalveluja saavutettavuuden, sisällön, saatavuuden sekä myös sähköisen asioinnin näkökulmista. Lisäksi suunnitelmassa esitettyjen tukipalvelujen järjestämistä tullaan arvioimaan osana sotealueen suunnitelmaa nyt valmistunutta hankesuunnitelmaa laajemmin.

16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (42) Mikkelin kaupungilta siirtyvät toiminnot Mikkelin kaupungin toimintojen osalta keskussairaalan yhteyteen on suunniteltu siirtyvän seuraavat toiminnot - Pankalammen vastaanotto syksyllä Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä lastensuojelu keväällä perheoikeudelliset palvelut syksyllä perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi, yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018 Siirtyvien toimintojen toimintamalli Kuuma sairaala Mikkelin kaupungin osalta kotisairaalan toiminnot ja kotiutustiimi sekä kotihoidon lääkäripalvelut siirtyvät sairaalan ns kuuman sairaalan yhteyteen. Kuumaan sairaalaan on suunniteltu sijoittuvan myös mm. sairaanhoitopiirin ensihoito, päivystys sekä päivystysosasto. Sijoittuminen yhteisiin tiloihin mahdollistaa saumattoman toimintamallin rakentamisen, jossa sairaalasta kotiutuminen joustavoituu sekä yhteistyö sairaalan ja jatkohoitoyksiköiden välille paranee. Kuuman sairaalan yhteyteen on alustavasti kaavailtu myös sosiaalipäivystyksen sijoittumista Sosiaalipäivystyksen toimintamallia ei kuitenkaan vielä ole päätetty eikä lopullinen toimintamalli ja sijoittumisen aikataulu ole myöskään varmaa. Toimistosairaala Toimistosairaalan yhteyteen sijoittuu erikoissairaanhoidon poliklinikat sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Yhteisellä sijoittumisella voidaan parantaa konsultaatiomahdollisuuksia sekä potilaan kannalta luoda joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Toimistosairaalan toimintamallia ja palveluohjausta tulee edelleen kehittää ja mm. Ensineuvon ja Palveluneuvon toimintatapoja arvioida edelleen. Ensineuvon toiminta-aikoja muuttamalla on saatu hyviä tuloksia tavoitettavuuden parantumisessa ja tältä osin Ensineuvon toimintamallin edelleen muuttamisessa tulisi noudattaa varovaisuutta. Erityinen huomio toimistosairaalan osalta tulee kiinnittää siihen, että asiakkaiden odotusjärjestelyt voivat muodostua hankaliksi suunniteltujen asiakkaiden odotustilojen vähyyden vuoksi sekä odotusaulasta vastaanottopisteeseen pitkien välimatkojen vuoksi, ellei asiakasvirran toimintamallia saada hyvinkin joustavaksi.

17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (42) Mikkelin kaupungin osalta ratkaistavaksi Pankalammen vastaanoton siirtymisen yhteydessä tulee pienten Mikkelin terveysasemien tilanne. Esimerkiksi Anttolan vastaanoton lakkautumista tulee arvioida osana koko lääkärin vastaanottopalvelujen järjestämistä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon osalta siirtyminen sairaalakampukselle tarkoittaa Rantakylän, Lähemäen sekä Pankalammen kahden hammashoitolan lakkautumista. Siirtyminen yhteen yksikköön sairaanhoitopiirin toimintojen yhteyteen mahdollistaa erityisosaamisen hyödyntämisen parantamisen, joustavamman konsultoinnin sekä suuremman yksikön joustavamman toiminnan sekä säästöt laite- ja välinehuollossa synergiaetujen muodossa. Edelleen suun terveydenhuollon toimipaikkarakenteen muuttumisen yhteydessä ratkaistavaksi tulee Haukivuoren ja Anttolan hammashoitoloiden tilanne. Järjestelyjen yhteydessä tarkoituksenmukaista olisi lakkauttaa Haukivuoren ja Anttolan hammashoidon yksiköt ja korvata koululaisten hammastarkastusten järjestäminen esim. liikkuvalla suuhygienistipalvelulla. Toimintamalli tulisi kuitenkin arvioida ja suunnitella osana sotealueen suunnittelua. Mikkelin kaupungin alueelle jäisi näin ollen hammashoitolat keskussairaalan yhteyteen sekä Ristiinaan. Samalla Ristiinan hammashoidon yksikön toimintaa voitaisiin laajentaa. Somaattiset vuodeosastot Mikkelin kaupungin akuuttiosastot (os 25 ja 26; 50 hoitopaikkaa) sijaitsevat tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tiloissa. Hankesuunnitelman mukaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vuodeosastot sijaitsisivat samassa rakennuksessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisiä logistisia ratkaisuja koskien lääkehuoltoa, ruokahuoltoa, siivousta, materiaalitoimea, logistiikkaa sekä ICT-palveluja. Suunnitelmassa on, että 2018 perusterveydenhuollon akuuttipaikkoja vähennettäisiin nykyisestä 50 paikasta 25 paikkaan kotihoitoon panostamisen myötä. Vuodeosastopaikkojen vähentämisen vaikutusta kotihoidon toimintamalliin ei kuitenkaan ole tarkemmin vielä arvioitu. Akuuttihoidon jälkeinen vaativa kuntoutus, saattohoito ja geriatrinen kuntoutus ovat sijoittumassa Kyyhkylän kuntoutuskeskukseen. Vuoteen 2018 mennessä suunnitelma sisältää erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhoidossa paikkamäärän vähentymisen yhteensä 118 potilaspaikalla, mikä tarkoittaa koko vuodeosastohoitomallin tehostumista nykyisestä merkittävästi ja panostamista kotona annettavaan hoitoon. Hoitoketjujen suunnitteluun tältä osin tulee kiinnittää erityinen huomio.

18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (42) Perhetalo Perhetalon kokonaisuuteen sijoittuu Mikkelin kaupungin neuvolat, perhetyö, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten kehityksen tukiyksikkö sekä lastentautien, lasten neurologian sekä naistentautien ja äitiyspoliklinikka sekä lastentautien sekä vastasyntyneiden seurannan ja synnyttäneiden vuodeosastot. Toiminnallisena tavoitteena on parantaa lapsiperheiden palvelua ja yksinkertaistaa hoidon ja tuen polkuja. Tavoitteena on muodostaa toimiva naisten ja lasten alueellisten lähipalvelujen ja erityispalvelujen kokonaisuus. Neuvoloiden palvelurakenteesta on päätetty valtuuston päätöksellä Mielentalo Mielentalon kokonaisuuteen sijoittuvat lähes kaikki psykiatrian palvelut sekä kaupungilta siirtyvät mielenterveysyksikkö sekä mielenterveyskuntoutus sekä päihdesosiaalityö ja lastensuojelu. Tavoitteena on luoda mielentalosta mielenterveysja päihdepalvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Samoin tavoitteena on luoda joustavat toimintamallit erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi yhdessä lastensuojelun, lasten ja nuorisopsykiatrian ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityön osuus palvelukokonaisuudessa tarkastellaan toimintamallien luomisten yhteydessä. Osana psykiatrian järjestelyjä ratkaistaan myös päihdekatkaisun toimintamalli tuotantolautakunnan aikaisempien linjausten mukaisesti. Kaupungin mielenterveyspalvelut olisi tärkeä saada siirrettyä hyvinvointikampukselle suunnitelmassa esitettyä aikataulua nopeammin koska juuri tässä hoitopolussa on peruspalveluiden ja erikoispalveluiden kesken eniten päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaista työnjakoa. Suunnitelmassa on mainittu A-klinikan sijoittuminen mielentalon yhteyteen. A-Klinikka on Mikkelin kaupungin päihdepalvelujen avohoidon ostopalvelujen tuottaja tällä hetkellä. Mikäli Mikkelin kaupunki kilpailuttaa päihdepalvelujen avohoidon, niin palveluntuottaja voi tältä osin muuttua. Kuntoutus Avofysioterapian toiminta on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien. Hankesuunnitelmissa on otettu kantaa kuntoutuksen alueelliseen järjestämiseen ja tältä osin myös Kyyhkylän rooliin jatkossa. Kyyhkylä sopii alueelliseksi kuntoutusosaamiskeskukseksi. Kyyhkylään tulee keskittää koko sotetuotantoalueen laitoskuntoutus ja lähipalveluna toteutettu avokuntoutus tukeutuu Kyyhykylän osaamiseen. Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu kuitenkin lähipalveluna. Kyyhkylässä on

19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (42) nykyaikaiset ja sopivat tilat kuntoutukseen ja kotikuntoutuksen ja veteraanikuntoutuksen koordinointi voisi olla osana Kyyhkylän toimintaa Henkilöstösuunnitelma Hankesuunnitelmassa on arvioitu uusiin toimintoihin siirtyvien henkilöiden lukumäärää. Hankesuunnitelmassa hahmotetut henkilöstömäärät ja -rakenne kuvaavat nykytilannetta nykyisellä toimintamallilla. Tältä osin henkilöstön siirtymiseen, sijoittumiseen ja lukumäärään eri toimintayksiköihin tarkentuu toiminnallisen mallin suunnittelun edetessä. Uuden sotealueen mahdollisesti käynnistyessä vuoden 2017 alussa on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Mikkelin kaupungin henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen tapahtuu samassa yhteydessä uuden seudullisen sotealueen käynnistyessä, vaikka tiettyjä toimintoja siirtyisikin sairaanhoitopiirin yhteyteen ennen sitä. Myöskin toimintojen henkilöstömitoitukset tulee arvioida toimintamallin määrittämisen yhteydessä. Hankkeen taloudelliset hyödyt ja investointikustannus ESPER-hankkeen kustannuksien on arvioitu olevan Hankkeen taloudellisten hyötyjen tavoitteeksi on asetettu 5 %:n käyttötalousmenojen vähentyminen. On arvioitu, että hankkeella saadaan 6,364 milj. :n säästöt suhteessa vuoden 2015 käyttötalousmenoihin. Lopullinen säästötavoite toteutuu vuoteen 2020 mennessä, kun koko hanke on valmis ja toimintamallien muutoksen mukainen toiminnan tehostuminen toteutuu. Jatkosuunnittelutyö Hankesuunnitelmassa kuvatut toiminnalliset yhteistyömallit ovat alustavia linjauksia ja erityinen huomio tulee hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kiinnittää toimintamallien suunnitteluun. Tämä työ tulisi kytkeä osaksi tulevan sotealueen suunnittelua. Työtä varten on perustettava työryhmiä sotealuetyön alaisuuteen. Kuntataajamien tulevaisuuden palveluvalikoima ja palvelutuotantotavat valmistellaan sotealuehankkeessa Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Lautakunta toteaa, että hankesuunnitelman toimintamallit ovat alustavia ja jatkotyöskentelyn osalta erityinen huomio tulee kiinnittää toimintamallien rakentamiseen. Toimintamallien rakentamisen osalta esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen sotealueen valmistelun kunnan johtajatyöryhmälle, että toimintamallin suunnittelutyö kytketään osaksi seudullisen sotealueen suunnittelutyötä ja resursoitaisiin osana hanketta.

20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (42) Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että osana ESPER-hanketta hyväksytään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat seuraavat toimipistelinjaukset - Suun terveydenhuollon Mikkelin kantakaupungin yksiköt (Pankalampi. Lähemäki ja Rantakylä) yhdistetään yhdeksi yksiköksi, joka toimii jatkossa sairaanhoitopiirin tiloissa - Suun terveydenhuollon Anttolan ja Haukivuoren yksiköt lakkautetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun suun terveydenhuollon yksiköiden siirtyminen tapahtuu Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja tarkensi kokouksessa päätösesitystä siten, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toimintojen siirtyminen sairaalaalueen kampukselle hyväksytään seuraavasti: - Pankalammen vastaanotto syksyllä Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä lastensuojelu keväällä perheoikeudelliset palvelut syksyllä perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi, yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018 Lautakunta hyväksyi tarkennetun päätösesityksen sillä muutoksella, että Anttolan ja Haukivuoren suun terveydenhuollon yksikköjen tilanne arvioidaan osana uuden sotealueen suunnittelua ja ratkaistaan siinä vaiheessa, kun selvitykset liikkuvan suuhygienistipalvelun järjestämisestä ovat valmiita. Lisäksi lautakunta päätti, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintamallia tulee mahdollisimman nopeasti rakentaa yhteisenä toimintamallina, joka tulisi voida ottaa käyttöön jo ennen varsinaisten uusien tilojen käyttöä. Kaikilta osin suunnitelmassa käyntimäärien ja suunniteltujen tilojen suhde ei välttämättä johda vaadittuihin tilankäytön tehokkuustavoitteisiin. Tältä osin tilankäyttöä tulisi tarkentaa. Lautakunta totesi lisäksi, että suunnitelmassa lastensuojelu on toiminnallisesti käsitelty osana psykiatrian ja erityispalvelujen tilajärjestelyjä ja huomio tulisi kiinnittää enemmän lastensuojeluun peruspalveluna ja varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn prosesseihin ja toimintamalleihin.

21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (42) Merkittiin, että Sanna Häkkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja Sirkka Härkänen ja Helvi Valtonen poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn jälkeen. Kaupunginhallitus, , 177 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Esper-hankesuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on yksityiskohtaisesti käsitellyt Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen eri toimintojen siirtymisaikatauluja keskussairaalan kampukselle. Lisäksi lautakunta on todennut, että Anttolan ja Haukivuoren suun terveydenhuollon yksikköjen tilanne arvioidaan osana uuden sotetuotantoalueen suunnittelua ja ratkaistaan siinä vaiheessa, kun selvitykset liikkuvan suuhygienistipalvelun järjestämisestä ovat valmiita. Yksityiskohtaiset toimipistemuutokset tuodaan jatkossa erikseen hallitukseen ja edelleen valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kun aikataulut tarkentuvat eri toimintojen siirtymisen osalta. Sosiaali- terveystoimen tuotantolautakunnan esitys on käsitelty ytneuvottelukunnassa Esper -hankkeesta ja sen kokonaisrahoituksesta vastaa Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Uuden sotetuotantoalueen suunnittelussa on huomioitu erillisenä asiana Esper- hankkeen rahoitus, erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka Mikkelin kaupungin osallistuisi hankkeen rahoitukseen. Valmistelu on tältä osin vielä kesken ja se tuodaan erikseen päätettäväksi kaupungihallitukseen ja -valtuustoon. Liitteenä oleva Esper-hankkeen hankesuunnitelma on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle että se hyväksyisi Esper -hankkeeseen liittyvät linjaukset koskien Mikkelin kantakaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden toimipisteiden siirtämistä keskussairaalan kampukselle sekä toteaa, että erilliset toiminnalliset kokonaisuudet tuodaan

22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (42) erikseen kaupungihallituksen ja -valtuuston käsittelyyn sitä mukaa, kun hanke etenee. Esitys kaupunginvaltuustolle.

23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (42) 178 Talouden seuranta 3/2015, määrärahaesitykset MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Kaupunginhallitus on käsitellyt talouden seurannan 3/2015 ja esittää edelleen, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi seurantaraportin tilanteesta. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta on maaliskuun seurannan yhteydessä esittänyt seuraavat palvelutuotannon muutoksista (kv , kh , tuotantoltk , kv , kv ) johtuvat määrärahamuutokset, jotka nyt tuodaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi: - Kustannuspaikalta Mikkelin fysioterapia siirretään henkilöstömenoista palveluiden ostoihin euroa kattamaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutusta. Mikkelin yksikön kustannuspaikan toimintatuotoista jää toteutumatta euroa ja kustannuspaikalle Haukivuoren terveysasema lisätään toimintatuottoja euroa, koska Haukivuorelle tuotettavat fysioterapia palveluiden menot sekä tulot kirjataan terveysaseman kustannuksiin. - Kustannuspaikalta Vammaispalveluiden kotihoito siirretään palveluiden ostoista henkilöstömenoihin euroa kattamaan Savilahden vanhaintukiyhdistys ry:ltä siirtyvän Maamiehen palvelukodin henkilöstön palkkamenoja. - Kustannuspaikalle Juvan maahanmuuttajatyö lisätään määrärahoja Juvan kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti järjestää kiinteistöpakolaisten vastaanotto.määrärahoja lisätään henkilöstömenoihin ( euroa), palveluiden ostoihin ( euroa), aineisiin ja tarvikkeisiin (4.200 euroa), avustuksiin ( euroa), muihin kuluihin (6.000 euroa). Toimintakulut ovat yhteensä euroa ja toimintatuotot lisääntyvät euroa Juvan kunnan maksuosuudella. Laskutus sisältää 4 %:n yleiskustannuslisän. - Kustannuspaikalta Muistipoliklinikka siirretään yhteensä euroa (henkilöstömenoista euroa ja palveluiden ostoista euroa) kustannuspaikalle Somaattinen erikoissairaanhoito kattamaan erikoissairaanhoidon kautta tulevaa toiminnan laskutusta. Muistipoliklinikalle varatut euron toimintatuotot jäävät toteutumatta, koska omaa toimintaa ei enää ole.

24 Mikkeli Kokouskutsu 24 (42) - Kyytineuvon perustamisesta tekniseen toimeen ja soten henkilöstön siirroista ja yleiskuluista aiheutuu määrärahasiirtoa yhteensä euroa. Siirto kohdistetaan niille kustannuspaikoille, joista henkilöstö siirtyi Kyytineuvoon eli kustannuspaikalta johtamisen tukipalvelut (henkilöstömenoista euroa ja palveluiden ostoista euroa), kustannuspaikalta Palveluneuvo (henkilöstömenoista euroa, palveluiden ostoista euroa), kustannuspaikalta Mikkelin aikuissosiaalityö (henkilöstömenoista euroa, palveluiden ostoista euroa), kustannuspaikalta Kiiskinmäen päiväkeskus (henkilöstömenoista euroa, palveluiden ostoista euroa). Tuotantolautakunnan palkkamenot pienevät euroa ja palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja avustukset kasvavat euroa. Toimintatuotot kasvavat euroa, joten vaikutus toimintakatteeseen on euroa lisääntyneinä tuloina. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy seuraavat määrärahojen käyttötarkoituksen muutokset sekä lisämäärärahat käyttötalouteen: - kustannuspaikalta Mikkelin fysioterapia siirretään henkilöstömenoista palveluiden ostoihin euroa, - kustannuspaikalta Vammaispalveluiden kotihoito siirretään palveluiden ostoista henkilöstömenoihin euroa, - kustannuspaikalle Juvan maahanmuuttajatyö lisämääräraha tuloihin euroa ja menoihin euroa, - kustannuspaikalta Muistipoliklinikka siirretään henkilöstömenoista, palveluiden ostoista ja muista toimintakuluista yhteensä euroa kustannuspaikalle Somaatinen erikoissairaanhoito palveluiden ostoihin ja - kustannuspaikoilta Johtamisen tukipalvelut, Palveluneuvo, Mikkelin aikuissosiaalityö, Kiiskinmäen päiväkeskus siirretään yhteensä euroa teknisen lautakunnan alaiselle Kyytineuvolle. Tiedoksi Talouspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, Kunnan Taitoa Oy/ kirjanpito

25 Mikkeli Kokouskutsu 25 (42) 179 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n lainatakaus MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallituksen esitys Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n hallitus esittää Mikkelin kaupunginvaltuustolle, että kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen 80 % pääomalle Suur-Savon Osuuspankista otettavalle pankkilainalle: - Luoton määrä 2,5 M - Luottoaika 20 v - Lyhennykset tasalyhennyksinä - Toimitusmaksu Korko 6kk Euribor 360-korko - Ensimmäinen 10 vuotta kiinteäkorkoisena, korkoindikaatio 0,615% - Marginaali 0,45 % Luotolla rahoitetaan Otavankatu 4:ssä ja Raviradantie 8-10:ssä toteutettavia peruskorjaus- ja opetustilojen muutostöitä. Rakennustyöt on käynnistetty purkutöillä ja tavoitteena on että työt valmistuvat vaiheittain viimeistään toukokuussa Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n kilpailuttamaan rahoitukseen on saatu tarjoukset Handelsbankenilta, Kuntarahoitukselta, Nordealta ja Suur- Savon Osuuspankilta. Kokouksessa on nähtävillä rahoitustarjousten vertailu sekä Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n tasekirja Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:lle Suur- Savon Osuuspankilta edellä selostetuin lainaehdoin otettavalle enintään euron lainalle omavelkaisen, 80%:iin pääomasta rajatun takauksen (enintään 2,0 milj. euroa) ja päättää, että takauksen antamisesta peritään 1,00 %:n suuruinen takausprovisio vuosittain jäljellä olevasta lainan määrästä. Takauksen toimeenpanossa ja valvonnassa noudatetaan kaupunginvaltuuston päättämiä periaatteita sekä EU:n virallisessa lehdessä julkaistussa komission tiedonannossa mainittuja periaatteita valtiontuista takauksina, joita sovelletaan myös kuntien antamiin takauksiin.

26 Mikkeli Kokouskutsu 26 (42) Tiedoksi Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy, talouspalvelut, Kunnan Taitoa Oy/ kirjanpito

27 Mikkeli Kokouskutsu 27 (42) 180 Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön asemakaava- ja asemakaavamuutos MliDno Valmistelija / lisätiedot: Tuija Mustonen Tuija.Mustonen@mikkeli.fi Liitteet 1 Karkialammen asemakaavan muutos.pdf Karkialammen kasarmialueen eteläosan ja lähiympäristön asemakaava ja asemakaavamuutos Tekninen lautakunta Valmistelija asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 16. joulukuuta 2014 päivätyn asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin kaupungissa, Mikkeli-Jyväskylä valtatien (vt 13) varrella, noin neljä kilometriä keskustasta luoteeseen. Asemakaavarajausta on muutettu korjattua ehdotusta laadittaessa siten, että kaava-alue sisältää koko osayleiskaavassa (vahvistunut puolustusvoimien alueeksi (EP) eteläpuolisen osan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 44 ha. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi, kun puolustusvoimien muutosten seurauksena selvisi, että heidän käytöstään tulisi vapautumaan osa Karkialammen kasarmialueesta. Asemakaavamuutos aloitettiin Senaattikiinteistöjen toimesta vuonna 2005 samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Molempia kaavoja tehtiin rinnan aina vuoteen Vuoden 2009 lopussa kaavatyö siirtyi kaupungin omaksi työksi mm. Arkistolaitoksen tonttitarpeen vuoksi. Yleiskaavatyö valmistui 2013 ja kaava sai lainvoiman tammikuussa Tuon jälkeen asemakaavaa alettiin viedä uudelleen eteenpäin. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää ja määritellä alueen ja sen rakennuskannan tuleva käyttö. Asemakaavalla osoitetaan käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden ja rakennusten käyttö, määritellään alueeseen liittyvät suojelutavoitteet sekä konkretisoidaan maankäytönperiaatteet.

28 Mikkeli Kokouskutsu 28 (42) Kaavaratkaisu Kaava on laadittu siten, että se hyödyntää nykyistä kiinteistörakennetta ja infraa. Painotus on työpaikkatoiminnassa. Asutusta on vain alueen etelä- ja länsiosassa jo asuinrakentamiseen painottuneilla alueilla. Yhteensä rakennusoikeutta asemakaava-alueella on noin k-m 2. Rakennussuojeluasiat ovat olleet kaavatyössä erityisen tärkeitä. Etelä-Savon ELY keskuksen ja Museoviraston kanssa vuonna 2014 käydyissä neuvotteluissa päästiin lopputulokseen, jonka kautta kaavaratkaisu on muotoutunut. Kaikkien läsnä olleiden näkemys oli, että suojelu ei kuitenkaan vastaa tarkoitustaan mikäli se estää rakennuksen käytön. Korttelialueet Yksityiset kiinteistöt Karkialammentien varressa on osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO-1) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP Olemassa olevat rivitalot on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Lisäksi asuinrakennusten lisäksi on tontin länsiosaan osoitettu rakennusala yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m². Karkialinna ja vanha sairaala ympäristöineen on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Lisäksi on molempien tonttien länsiosaan osoitettu rakennusala yhteiskäytössä olevalle saunalle, 50 k-m². Kuntotalo on osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY) sijoittuvat kortteleihin 2, 3, 4, 7, 8, ja 9. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus ja varastorakennuksia. Alueelle saa sijoittaa toimintaa liittyviä tilapäisiä majoitustiloja. Kaikille korttelialueille saa kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle rakentaa yksikerroksisia pääkäyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia enintään 200 k-m 2 / tontti. Muut alueet Karkialammen ja Keskilammen itäiset ranta-alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella oleva ranta ei kuulu lähivirkistysalueeseen. Tyrjänkolmio on osoitettu puistoksi (VP/s), joilla ympäristö säilytetään.

29 Mikkeli Kokouskutsu 29 (42) Suojaviheralueeksi (EV) on osoitettu valtatie 13:n ja Karkialammen välinen maasto. Vesialueeksi (W) on osoitettu Karkialampi. Kadut Asemakaavoitettavalle alueelle ei ole osoitettu uutta katuverkkoa. Karkialammentie ja Tyrjäntie on asemakaavassa osoitettu 16 m levyisinä sisältäen tilavarauksen kevyelle liikenteelle. Sotilaantie ja Tyrjäntien jatke Kuntotalolle on osoitettu 12 m levyisinä katualueina. Paikallisliikennereitin aikataulupysäkin levennykselle on varattu tilaa katualueella, muut pysäkit toteutetaan ajoratapysäkkeinä. Muut merkinnät Asemakaavassa on osoitettu merkinnällä sv, suojavyöhyke, jolle rakentaminen sallitaan vain tutkan pääsäteen muodostaman horisontaalitason alapuolella. Asemakaavassa on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti valtatielle 13. Tämän vuoksi vt 13:n itäreuna on osoitettu LT-alueen merkinnällä. Asemakaavassa on osoitettu uudet johtotiet sekä vanhat olemassa olevat johtotiet rasitealueineen (vesi, viemäri, kaukolämpö ja sähkö). Asemakaavassa täydennysrakennettavien kortteleiden vesihuoltoratkaisut liittyvät suoraan Mikkelin nykyisiin järjestelmiin ja edellyttävät alueiden sisällä tavanmukaiset aluevaraukset. Asemakaavassa on osoitettu pohjois-etelä-suunnassa kulkeva kaukolämmön päälinja. Asemakaavassa on sr-merkinnöin suojeltu vanhimmat luvulta peräisin olevat rakennukset. Niitä ovat ruokala (0002) ja kasarmi (0003). Myös Osmo Lapon suunnittelema Kuntotalo (0017) 1970-luvulta ja Suomalaisen veljesten 1960-luvulla suunnittelemat varuskuntasairaala (0013) ja rivitalot (0015) on suojeltu sr-merkinnällä. Karkialinna (0001) on merkitty merkinnällä sr/ur (Suojeltava rakennus / uudelleen rakennettava rakennus). Kuntoarvioiden perusteella voidaan todeta, että Karkialinnan peruskorjaus voi tulla rakennuksen nykykunto ja käyttötarkoitus (asuminen) huomioiden niin kalliiksi, että sen toteutuminen ei ole realistista. Kun rakennuksen arvojen nähdään kuitenkin olevan enemmänkin sen asemakaavallisessa sijoittumisessa ja ulkomuodossa sekä käyttötarkoituksessa, on Karkialinnan osalle laadittu lievempi kaavamääräys.

30 Mikkeli Kokouskutsu 30 (42) Alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/S) on osoitettu korttelit 2, 7, 8 ja 9. Alueella on arvoja maanpuolustuksen, varuskuntaarkkitehtuurin ja historiallisen kasarmikokonaisuuden kannalta. Alueella säilytetään rakennusten sijoittelutapa ja laajojen puistoisten vapaa-alueiden suhde. Rakennuslupaa varten on pyydettävä lausunto kaupunkisuunnittelulta ja olennaisista suojeluarvoon vaikuttavista toimenpiteistä on varattava museovirastolle mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaupunginosien rajat Toistaiseksi voimassa olevan asemakaavan mukaan suunnittelualue sijoittuu kahden nykyisen kaupunginosan alueelle - Tuskuun (20) ja Siekkilään (21, ei asemakaavoja). Asemakaavan myötä kaupunginosien rajat muuttuvat siten, että asemakaavan ja asemakaavamuutoksen alue kuuluu kokonaisuudessaan Karkialammen 23. kaupunginosaan. Ehdotus, Tekninen johtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyy Karkialammen kasarmin eteläosaa koskevan asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen (Asemakaava Mikkelin kaupungin Parantalan kylän (407) tilojen 1:12, 1:17, 1:18 ja 3:8; Vuolingon kylän (411) tiloja 21:1, 21:3, 3:5 ja 10:3; Rantakylän kylän (417) 22:0 vesialuetta; Vuolingon kylän (411) 876:1, 876:4 ja 876:5 vesialuetta. Asemakaavan muutos 20. kaupunginosan (Tusku) korttelia 46 sekä katu- ja liikennealueita. Kaupunginosien välisen rajan siirto.), asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta, Museovirastolta, Puolustusvoimilta, Mikkelin Vesiliikelaitokselta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista palautetta varten Senaattikiinteistöille, Metsähallitukselle, Kruunuasunnot Oy:lle, Etelä- Savon Energialle, Misetille, teleoperaattoreille ja Tusku-seuralle. Ennen kaavaehdotuksen lopullista käsittelyä valmistellaan tarvittavat maankäyttösopimukset kaupungin ja maanomistajien välillä. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Karkialammen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/ esityslistat/kaupunginhallitus

31 Mikkeli Kokouskutsu 31 (42) Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Karkialammen kasarmin eteläosaa koskevan asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen (Asemakaava Mikkelin kaupungin Parantalan kylän (407) tilojen 1:12, 1:17, 1:18 ja 3:8; Vuolingon kylän (411) tiloja 21:1, 21:3, 3:5 ja 10:3; Rantakylän kylän (417) 22:0 vesialuetta; Vuolingon kylän (411) 876:1, 876:4 ja 876:5 vesialuetta. Asemakaavan muutos 20. kaupunginosan (Tusku) korttelia 46 sekä katu- ja liikennealueita. Kaupunginosien välisen rajan siirto.), asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta, Museovirastolta, Puolustusvoimilta, Mikkelin Vesiliikelaitokselta, pelastustoimelta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta, rakennusvalvonnalta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä sekä lähettää sen tiedoksi mahdollista palautetta varten Senaatti-kiinteistöille, Metsähallitukselle, Kruunuasunnot Oy:lle, Etelä-Savon Energia Oy:lle, Miset Oy:lle, teleoperaattoreille ja Tusku-seuralle. Ennen kaavaehdotuksen lopullista käsittelyä valmistellaan tarvittavat maankäyttösopimukset kaupungin ja maanomistajien välillä. Päätös Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Lisäksi merkitään, että Armi Salo-Oksa ja Jukka Pöyry ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Valmistelija asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen p Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä toukokuuta 2015 päivätyn asemakaavan ja asemakaavamuutoksen korjatun ehdotuksen kaupungin hallituksen uudelleen käsiteltäväksi. Korjattu asemakaavaehdotus (päiväys ) oli nähtävillä ajalla Asemakaavaehdotukseen saatiin 11 lausuntoa ja yksi muistutus. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka ovat selostuksen liitteenä. Korjattuun kaavaehdotukseen tehdyt muutokset