Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli. 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Aika , klo 14:00-17:17 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Käsitellyt asiat 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 17 Pöytäkirjan tarkastus 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt 19 ESPER-hankkeen hankesuunnitelman linjausten hyväksyminen 20 Sosiaalihuoltolain uudistus Sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen ostopalvelujen hinnankorotus alkaen 22 Osallistuminen Terve-Sos 2015 koulutustapahtumaan Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 25 Ilmoitusasiat Lisäpykälät 26 Toimintasäännön muuttaminen lukien

2 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Moilanen, puheenjohtaja Teijo Ylönen, 1. varapuheenjohtaja Sanna Häkkinen, jäsen, 16-19, poistui 16:37 Veikko Elo, jäsen Hannu Mielonen, jäsen Sami Järvinen, jäsen Satu Pulkkinen, jäsen Markku Aholainen, jäsen Katriina Noponen, jäsen Keijo Partio, jäsen Maija Pietiläinen, jäsen Sirkka Härkönen, jäsen, 16-19, poistui 16:50 Helvi Valtonen, jäsen, 16-19, poistui 16:50 Jari Jalkanen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Poissa Timo Talo, hallintopäällikkö, sihteeri Esko Kekkonen, kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Niina Kaukonen, vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja Minna Mutanen, terveyspalveluiden johtaja Hans Gärdström, johtava ylilääkäri Sari Luukkonen, toiminnanohjaaja, 16-18, poistui 14:51 Eero Aho, jäsen Maritta Mynttinen, jäsen Seija Kuikka, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja, Hirvensalmi Armi Salo-Oksa, kaupunginhallituksen jäsen Matias Hilden, kunnanjohtaja, Puumala Unto Pasanen, kh:n puheenjohtaja, Puumala Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Pekka Moilanen Puheenjohtaja Timo Talo Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Katriina Noponen Satu Pulkkinen

3 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen hallinnon kirjaamossa klo , Maaherrankatu 9-11, Mikkeli sekä Hirvensalmen ja Puumalan kunnissa. Timo Talo, pöytäkirjanpitäjä

4 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 17 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pulkkinen Satu ja Mynttinen Maritta. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Pulkkinen ja Katriina Noponen

6 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 18 Lautakunnalle annettavat selvitykset ja esittelyt Lautakunnalle annetaan kokouksessa selvitykset ja esittely seuraavista asioista: - Lääkärityövoiman nykytilanne ja kehittyminen - Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käynnistyminen ja toimintamalli Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että palveluohjaaja Sari Luukkonen oli kokouksessa toiminnanohjauksen esittelyn ajan.

7 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 19 ESPER-hankkeen hankesuunnitelman linjausten hyväksyminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo, Minna Mutanen, Maria Närhinen, Niina Kaukonen, Hans Gärdström, Katriina Halmeaho, Johanna Will-Orava, Kirsi Ollikainen, Anri Tanninen, Tarja Rutkiewicz timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_ESPER-hanke hankesuunnitelma.pdf Esper-hankkeen hankesuunnitelma on valmistunut ja suunnitelmaa käsitellään sairaanhoitopiirin valtuustossa ESPER-hankkeen tavoitteena on tehdä suunnitelma Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistymisestä tilojen osalta sekä nykyisen sairaalan modernisoinnista. Suunnitelmassa on esitetty hankkeen rakentamiseen liittyvät periaatteet sekä Mikkelin kaupungilta siirtyvien toimintojen ja ja erikoissairaanhoidon palvelujen alustava yhteistyömalli. Hankesuunnittelun yleiset linjaukset Esper-hankkeen hankesuunnittelun aikana on käynnistynyt myös sotealueen suunnittelu, jolla on vaikutusta myös ESPERhankkeessa tehtäviin linjauksiin. ESPER-hankesuunnitelma sisältää linjauksia, joihin joudutaan ottamaan kantaa sotealueen valmistelun yhteydessä, jolloin myös tietyt hankesuunnitelman linjaukset tulevat tarkentumaan ja mahdollisesti muuttuvat sotealueen suunnittelun edetessä. Mm toiminnan tulevaisuuden linjausten osalta sairaanhoitopiirin strategiset linjaukset tulevat korvautumaan laajemman sotealueen strategioilla ja linjauksilla. Sotealueen valmistelun yhteydessä tarkasteluun tulee mm. alueellinen työnjako ja eri erikoisalojen resursointi NHG:n raportin mukaisesti, jolloin myös sairaanhoitopiirin toimintaa arvioidaan sen mukaisesti. Yhteinen tahtotila on kuitenkin se, että turvataan 24/7 päivystävä erikoissairaanhoidon sairaala Mikkelissä. ESPER-hankesuunnitelmassa on otettu kantaa lähipalvelujen määrittämiseen. Tätä asiaa linjataan myös osana sotealueen valmistelua ja valmistelussa tullaan arvioimaan lähipalveluja saavutettavuuden, sisällön, saatavuuden sekä myös sähköisen asioinnin näkökulmista. Lisäksi suunnitelmassa esitettyjen tukipalvelujen järjestämistä tullaan arvioimaan osana sotealueen suunnitelmaa nyt valmistunutta hankesuunnitelmaa laajemmin. Mikkelin kaupungilta siirtyvät toiminnot

8 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Mikkelin kaupungin toimintojen osalta keskussairaalan yhteyteen on suunniteltu siirtyvän seuraavat toiminnot - Pankalammen vastaanotto syksyllä Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä lastensuojelu keväällä perheoikeudelliset palvelut syksyllä perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi, yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018 Siirtyvien toimintojen toimintamalli Kuuma sairaala Mikkelin kaupungin osalta kotisairaalan toiminnot ja kotiutustiimi sekä kotihoidon lääkäripalvelut siirtyvät sairaalan ns kuuman sairaalan yhteyteen. Kuumaan sairaalaan on suunniteltu sijoittuvan myös mm. sairaanhoitopiirin ensihoito, päivystys sekä päivystysosasto. Sijoittuminen yhteisiin tiloihin mahdollistaa saumattoman toimintamallin rakentamisen, jossa sairaalasta kotiutuminen joustavoituu sekä yhteistyö sairaalan ja jatkohoitoyksiköiden välille paranee. Kuuman sairaalan yhteyteen on alustavasti kaavailtu myös sosiaalipäivystyksen sijoittumista Sosiaalipäivystyksen toimintamallia ei kuitenkaan vielä ole päätetty eikä lopullinen toimintamalli ja sijoittumisen aikataulu ole myöskään varmaa. Toimistosairaala Toimistosairaalan yhteyteen sijoittuu erikoissairaanhoidon poliklinikat sekä perusterveydenhuollon vastaanotto. Yhteisellä sijoittumisella voidaan parantaa konsultaatiomahdollisuuksia sekä potilaan kannalta luoda joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Toimistosairaalan toimintamallia ja palveluohjausta tulee edelleen kehittää ja mm. Ensineuvon ja Palveluneuvon toimintatapoja arvioida edelleen. Ensineuvon toiminta-aikoja muuttamalla on saatu hyviä tuloksia tavoitettavuuden parantumisessa ja tältä osin Ensineuvon toimintamallin edelleen muuttamisessa tulisi noudattaa varovaisuutta. Erityinen huomio toimistosairaalan osalta tulee kiinnittää siihen, että asiakkaiden odotusjärjestelyt voivat muodostua hankaliksi suunniteltujen asiakkaiden odotustilojen vähyyden vuoksi sekä odotusaulasta vastaanottopisteeseen pitkien välimatkojen vuoksi, ellei asiakasvirran toimintamallia saada hyvinkin joustavaksi.

9 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Mikkelin kaupungin osalta ratkaistavaksi Pankalammen vastaanoton siirtymisen yhteydessä tulee pienten Mikkelin terveysasemien tilanne. Esimerkiksi Anttolan vastaanoton lakkautumista tulee arvioida osana koko lääkärin vastaanottopalvelujen järjestämistä. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon osalta siirtyminen sairaalakampukselle tarkoittaa Rantakylän, Lähemäen sekä Pankalammen kahden hammashoitolan lakkautumista. Siirtyminen yhteen yksikköön sairaanhoitopiirin toimintojen yhteyteen mahdollistaa erityisosaamisen hyödyntämisen parantamisen, joustavamman konsultoinnin sekä suuremman yksikön joustavamman toiminnan sekä säästöt laite- ja välinehuollossa synergiaetujen muodossa. Edelleen suun terveydenhuollon toimipaikkarakenteen muuttumisen yhteydessä ratkaistavaksi tulee Haukivuoren ja Anttolan hammashoitoloiden tilanne. Järjestelyjen yhteydessä tarkoituksenmukaista olisi lakkauttaa Haukivuoren ja Anttolan hammashoidon yksiköt ja korvata koululaisten hammastarkastusten järjestäminen esim. liikkuvalla suuhygienistipalvelulla. Toimintamalli tulisi kuitenkin arvioida ja suunnitella osana sotealueen suunnittelua. Mikkelin kaupungin alueelle jäisi näin ollen hammashoitolat keskussairaalan yhteyteen sekä Ristiinaan. Samalla Ristiinan hammashoidon yksikön toimintaa voitaisiin laajentaa. Somaattiset vuodeosastot Mikkelin kaupungin akuuttiosastot (os 25 ja 26; 50 hoitopaikkaa) sijaitsevat tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tiloissa. Hankesuunnitelman mukaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon vuodeosastot sijaitsisivat samassa rakennuksessa, jolloin voidaan rakentaa yhteisiä logistisia ratkaisuja koskien lääkehuoltoa, ruokahuoltoa, siivousta, materiaalitoimea, logistiikkaa sekä ICT-palveluja. Suunnitelmassa on, että 2018 perusterveydenhuollon akuuttipaikkoja vähennettäisiin nykyisestä 50 paikasta 25 paikkaan kotihoitoon panostamisen myötä. Vuodeosastopaikkojen vähentämisen vaikutusta kotihoidon toimintamalliin ei kuitenkaan ole tarkemmin vielä arvioitu. Akuuttihoidon jälkeinen vaativa kuntoutus, saattohoito ja geriatrinen kuntoutus ovat sijoittumassa Kyyhkylän kuntoutuskeskukseen. Vuoteen 2018 mennessä suunnitelma sisältää erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhoidossa paikkamäärän vähentymisen yhteensä 118 potilaspaikalla, mikä tarkoittaa koko vuodeosastohoitomallin tehostumista nykyisestä merkittävästi ja panostamista kotona annettavaan hoitoon. Hoitoketjujen suunnitteluun tältä osin tulee kiinnittää erityinen huomio.

10 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Perhetalo Perhetalon kokonaisuuteen sijoittuu Mikkelin kaupungin neuvolat, perhetyö, lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten kehityksen tukiyksikkö sekä lastentautien, lasten neurologian sekä naistentautien ja äitiyspoliklinikka sekä lastentautien sekä vastasyntyneiden seurannan ja synnyttäneiden vuodeosastot. Toiminnallisena tavoitteena on parantaa lapsiperheiden palvelua ja yksinkertaistaa hoidon ja tuen polkuja. Tavoitteena on muodostaa toimiva naisten ja lasten alueellisten lähipalvelujen ja erityispalvelujen kokonaisuus. Neuvoloiden palvelurakenteesta on päätetty valtuuston päätöksellä Mielentalo Mielentalon kokonaisuuteen sijoittuvat lähes kaikki psykiatrian palvelut sekä kaupungilta siirtyvät mielenterveysyksikkö sekä mielenterveyskuntoutus sekä päihdesosiaalityö ja lastensuojelu. Tavoitteena on luoda mielentalosta mielenterveysja päihdepalvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Samoin tavoitteena on luoda joustavat toimintamallit erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi yhdessä lastensuojelun, lasten ja nuorisopsykiatrian ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityön osuus palvelukokonaisuudessa tarkastellaan toimintamallien luomisten yhteydessä. Osana psykiatrian järjestelyjä ratkaistaan myös päihdekatkaisun toimintamalli tuotantolautakunnan aikaisempien linjausten mukaisesti. Kaupungin mielenterveyspalvelut olisi tärkeä saada siirrettyä hyvinvointikampukselle suunnitelmassa esitettyä aikataulua nopeammin koska juuri tässä hoitopolussa on peruspalveluiden ja erikoispalveluiden kesken eniten päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaista työnjakoa. Suunnitelmassa on mainittu A-klinikan sijoittuminen mielentalon yhteyteen. A-Klinikka on Mikkelin kaupungin päihdepalvelujen avohoidon ostopalvelujen tuottaja tällä hetkellä. Mikäli Mikkelin kaupunki kilpailuttaa päihdepalvelujen avohoidon, niin palveluntuottaja voi tältä osin muuttua. Kuntoutus Avofysioterapian toiminta on siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi lukien. Hankesuunnitelmissa on otettu kantaa kuntoutuksen alueelliseen järjestämiseen ja tältä osin myös Kyyhkylän rooliin jatkossa. Kyyhkylä sopii alueelliseksi kuntoutusosaamiskeskukseksi. Kyyhkylään tulee keskittää koko sotetuotantoalueen laitoskuntoutus ja lähipalveluna toteutettu avokuntoutus tukeutuu Kyyhykylän osaamiseen. Suurin osa kuntoutuksesta tapahtuu kuitenkin lähipalveluna. Kyyhkylässä on

11 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) nykyaikaiset ja sopivat tilat kuntoutukseen ja kotikuntoutuksen ja veteraanikuntoutuksen koordinointi voisi olla osana Kyyhkylän toimintaa Henkilöstösuunnitelma Hankesuunnitelmassa on arvioitu uusiin toimintoihin siirtyvien henkilöiden lukumäärää. Hankesuunnitelmassa hahmotetut henkilöstömäärät ja -rakenne kuvaavat nykytilannetta nykyisellä toimintamallilla. Tältä osin henkilöstön siirtymiseen, sijoittumiseen ja lukumäärään eri toimintayksiköihin tarkentuu toiminnallisen mallin suunnittelun edetessä. Uuden sotealueen mahdollisesti käynnistyessä vuoden 2017 alussa on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Mikkelin kaupungin henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen tapahtuu samassa yhteydessä uuden seudullisen sotealueen käynnistyessä, vaikka tiettyjä toimintoja siirtyisikin sairaanhoitopiirin yhteyteen ennen sitä. Myöskin toimintojen henkilöstömitoitukset tulee arvioida toimintamallin määrittämisen yhteydessä. Hankkeen taloudelliset hyödyt ja investointikustannus ESPER-hankkeen kustannuksien on arvioitu olevan Hankkeen taloudellisten hyötyjen tavoitteeksi on asetettu 5 %:n käyttötalousmenojen vähentyminen. On arvioitu, että hankkeella saadaan 6,364 milj. :n säästöt suhteessa vuoden 2015 käyttötalousmenoihin. Lopullinen säästötavoite toteutuu vuoteen 2020 mennessä, kun koko hanke on valmis ja toimintamallien muutoksen mukainen toiminnan tehostuminen toteutuu. Jatkosuunnittelutyö Hankesuunnitelmassa kuvatut toiminnalliset yhteistyömallit ovat alustavia linjauksia ja erityinen huomio tulee hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kiinnittää toimintamallien suunnitteluun. Tämä työ tulisi kytkeä osaksi tulevan sotealueen suunnittelua. Työtä varten on perustettava työryhmiä sotealuetyön alaisuuteen. Kuntataajamien tulevaisuuden palveluvalikoima ja palvelutuotantotavat valmistellaan sotealuehankkeessa Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Lautakunta toteaa, että hankesuunnitelman toimintamallit ovat alustavia ja jatkotyöskentelyn osalta erityinen huomio tulee kiinnittää toimintamallien rakentamiseen. Toimintamallien rakentamisen osalta esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen sotealueen valmistelun kunnan johtajatyöryhmälle, että toimintamallin suunnittelutyö kytketään osaksi seudullisen sotealueen suunnittelutyötä ja resursoitaisiin osana hanketta.

12 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että osana ESPER-hanketta hyväksytään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat seuraavat toimipistelinjaukset - Suun terveydenhuollon Mikkelin kantakaupungin yksiköt (Pankalampi. Lähemäki ja Rantakylä) yhdistetään yhdeksi yksiköksi, joka toimii jatkossa sairaanhoitopiirin tiloissa - Suun terveydenhuollon Anttolan ja Haukivuoren yksiköt lakkautetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun suun terveydenhuollon yksiköiden siirtyminen tapahtuu Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja tarkensi kokouksessa päätösesitystä siten, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toimintojen siirtyminen sairaalaalueen kampukselle hyväksytään seuraavasti: - Pankalammen vastaanotto syksyllä Pankalammen mielenterveysvastaanotto keväällä kaikki kantakaupungin terveysneuvonnan toiminnot poislukien koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto syksyllä kantakaupungin suun terveydenhoito syksyllä lastensuojelu keväällä perheoikeudelliset palvelut syksyllä perhetyö ja lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu syksyllä lasten kehityksen tukiyksikkö syksyllä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö keväällä vanhus- ja vammaispalvelujen kotisairaala, kotiuttamistiimi, yöpartio ja kotihoidon lääkärinvastaanotto alkuvuonna 2018 Lautakunta hyväksyi tarkennetun päätösesityksen sillä muutoksella, että Anttolan ja Haukivuoren suun terveydenhuollon yksikköjen tilanne arvioidaan osana uuden sotealueen suunnittelua ja ratkaistaan siinä vaiheessa, kun selvitykset liikkuvan suuhygienistipalvelun järjestämisestä ovat valmiita. Lisäksi lautakunta päätti, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimintamallia tulee mahdollisimman nopeasti rakentaa yhteisenä toimintamallina, joka tulisi voida ottaa käyttöön jo ennen varsinaisten uusien tilojen käyttöä. Kaikilta osin suunnitelmassa käyntimäärien ja suunniteltujen tilojen suhde ei välttämättä johda vaadittuihin tilankäytön tehokkuustavoitteisiin. Tältä osin tilankäyttöä tulisi tarkentaa. Lautakunta totesi lisäksi, että suunnitelmassa lastensuojelu on toiminnallisesti käsitelty osana psykiatrian ja erityispalvelujen tilajärjestelyjä ja huomio tulisi kiinnittää enemmän lastensuojeluun peruspalveluna ja varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn prosesseihin ja toimintamalleihin.

13 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Merkittiin, että Sanna Häkkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja Sirkka Härkänen ja Helvi Valtonen poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn jälkeen. Tiedoksi kaupunginhallitus

14 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 20 Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Johanna Will-Orava, Niina Kaukonen johanna.will-orava@mikkeli.fi Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistettiin Uudistukset tulevat voimaan asteittain. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Muu lainsäädäntö tulee osaltaan voimaan pääosin , mutta lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tavoite ja tarkoitus. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina. Lain tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleisiin palveluihin (korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen), vahvistaa sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, vahvistaa asiakaskeskeisyyttä, turvata asiakkailla oikeus huolenpidon, toimeentulon sekä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömiin palveluihin, tarjota asiakkaille mahdollisimman tehokas ja oikea-aikainen matalan kynnyksen lyhytaikainen tuki ja tuen saanti omissa arkiympäristöissä, yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasprosessia ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja matalan kynnyksen palveluja. Perhepalveluissa painopisteen on tarkoitus muuttua niihin perhepalveluihin, joissa lapsilla ei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta. (mm. perhetyö ja kotipalvelu, tukiperhe). Sosiaalihuoltolakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan kunnallisia sosiaali- ja tukipalveluita ja muita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä toimia. Tuen tarpeet. Sosiaalipalveluihin oikeuttavat tuen tarpeet on lueteltu uuden lain 11 :ssä. Kotikunnan on järjestettävä tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin laissa säädetään. Tuen tarpeet voivat olla: 1) jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen liittyvä tuen tarve 2) asumiseen liittyvä tuen tarve 3) taloudellisen tuen tarve

15 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi tarvittava tuki 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta, muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuva tuen tarve 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä tuen tarve 8) päihde- ja mielenterveysongelmasta, muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarve 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen Sosiaalipalvelut. Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut on lueteltu 14 :ssä: 1 ) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja; 8) laitospalveluja; 9) liikkumista tukevia palveluja; 10) päihdetyötä; 11) mielenterveystyötä; 12) kasvatus- ja perheneuvontaa; 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa; 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja Sosiaalinen kuntoutus sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta on määritelty uusina lakiin. Lisäksi kunnan tulee järjestää erityislakien mukaiset kunnalliset sosiaalipalvelut: 1) kehitysvammaisten erityishuolto ja vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet 2) toimeentulotuen antaminen ja sosiaalisen luoton myöntäminen 3) kuntouttava työtoiminta 4) päihdehuollon palvelut 5) omaishoidon tuki 6) perhehoidon palvelut 7) lasten ja nuorten huollon palvelut 8) lastensuojelun palvelut ja tukitoimenpiteet 9) ottolapsineuvonta, perheasioiden sovittelu, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosovittelu ja tuomioistuinsovitteluun kuuluvat asiantuntijapalvelut 10) lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvät tehtävät

16 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 11) opiskeluhuollon järjestäminen Lain toteutus. Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää siten, että asiakkaan vakaumusta, yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioitetaan ja hänen etunsa otetaan huomioon päätöksenteossa (30 ). Asiakasta on kuultava ennen päätöksentekoa ja hänelle on kerrottava eri vaihtoehdoista (31 ). Lapsen ja nuoren riittävään tietoon perustuva mielipide on selvitettävä sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja se on otettava huomioon (32 ). Lisäksi sosiaalipalvelujen tulee olla sisällöltään ja laadultaan lainsäädännön mukaisia ja yleiset kunnalliset sosiaalipalvelut on toteutettava siten, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille ja että niihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa (33 ). Tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö on ohjattava erityispalvelujen piiriin. Myös tiedot siitä, minkälaisia sosiaalipalveluja on mahdollista saada, miten niitä voi hakea ja mitkä ovat palvelujen saamisen perusteet, on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 ). Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Kun terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon palveluksessa oleva, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa oleva, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Erityistä tukea tarvitseva henkilö / asiakas ja lapsi. Uusi laki määrittelee sosiaalihuollon erityistä tukea tarvitsevan henkilön tai asiakkaan ja lapsen. Erityistä tukea tarvitsevalla asiakkaalla tai henkilöllä on erityisiä vaikeuksia saada tai hakea tarvitsemiaan palveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman, sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Korkeaan ikään liittyen tuen tarve ei yksinään ole peruste sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen saamiseen. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta säädetään vanhuspalvelulaissa. Erityistä tukea tarvitsevaksi lapsi määritetään silloin, kun kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai

17 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) joka on erityisen tuen tarpeessa edellä mainituista syistä. Laki määrittää lapsen alle 18 vuotiaaksi. Nuori määritellään laissa vuotiaaksi. Palvelutarpeen arviointi ja henkilöstön kelpoisuudet. Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä on kiireellinen avun tarve arvioitava välittömästi ja henkilöllä oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä; - henkilö yli 75 vuotta tai saa ylintä vammaisen hoitotukea => seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, (kelpoisuuslaki 3), mikäli asiakas katsotaan erityistä tukea tarvitsevaksi. - erityistä tukea tarvitseva lapsi => viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Palvelutarpeen arvioinnin tekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Muissa tapauksissa edellytetään, että viranhaltijalla on palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen kelpoisuuslain mukainen sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kirjallisesti ja sen tulee sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta, johtopäätökset, kirjattava asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan sekä asiakkaan ja työntekijän arvion omatyöntekijän tarpeesta. Laki velvoittaa osallistumaan työntekijän pyynnöstä muiden asiantuntijoiden palvelutarpeen arviointiin. Omatyöntekijä ( 4). Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Esimerkiksi vanhuspalvleulain mukainen vastuutyöntekijä. Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja tuen tarpeen päättymistä tai tarvittaessa turvata tuen jatkuvuus sekä toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä (= yhteistoiminta muiden kanssa). Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen omatyöntekijän tai muun lapsen sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti.

18 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen (SHL 44 ). Asiakkaan hoidossa olevan lapsen tai muun henkilön hoidon ja tuen tarve on selvitettävä, kun asiakas: 1) saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaalija terveydenhuollon palveluja, joiden aikana tai ennen tarvittavien palvelujen saamista (+) hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia hoidosta tai kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen 2) aloittaa tutkintavankeuden tai vankeusrangaistuksen suorittamisen; riittävän hoidon ja tuen saaminen on tarvittaessa varmistettava tapaamalla lasta tai muuta hoidettavaa henkilöä, velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään 35 :ssä. Sosiaalihuoltoa koskeva päätöksenteko ja toimeenpano (SHL 45 ). Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa tapauksissa kuin kiireellisssä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian virelle tulosta. Aika voi olla pidempi, mikäli asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen syy. Sosiaalipalveluiden maksullisuus. Sosiaalihuollon asiakasmaksulain 4 muuttuu. Maksuttomia sosiaalihuoltolain mukaisista palveluita ovat: sosiaaliohjaus, perhetyö, sosiaalinen kuntoutus, kasvatus- ja perheneuvolan palvelut sekä lapsen ja vanhemman valvotut/tuetut tapaamiset/valvotut vaihdot. Muut palvelut, esim. kotipalvelu ja SHL 28 :n mukaiset muut sosiaalipalvelut, ovat maksullisia riippumatta tuen tarpeesta. Lastensuojelulain muutokset. Nimike pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi muuttuu jälkeen yhteydenotoksi sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos asiakkaalta ei saada suostumusta, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun lastensuojelun (sosiaali)työntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tällöin arvioidaan kiireellisten lastensuojelun tarve. Jos on kiireellisten lastensuojelun toimien tarve, käynnistyy lastensuojeluasiakkuus. Muutoin aloitetaan palvelutarpeen arviointi (SHL 36 ). 7 arkipäivän kuluessa tulee tehdä päätös palvelutarpeen arvioinnista. Tämän arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen saakka lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun tehdään ratkaisu lastensuojelutarpeen selvittämisestä. Uuden lain mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että 1)lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai

19 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) kehitystä; taikka 2)lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja 3)lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojeluasiakkuus alkaa lisäksi, kun 1)aloitetaan kiireelliset lastensuojelutoimet tai 2)lapselle ja hänen perheelle annetaan muutoin lastensuojelun palveluja tai muuta lastensuojelun tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista. Lisäksi uudessa laissa on tullut muutoksia avohuollon sijoitukseen. Ensisijaisena tavoitteena on koko perheen sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä. Lapsi voidaan sijoittaa yksin, jos se on lapsen edun mukaista ja huoltaja sekä 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuu ja lisäksi sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi lapsen sijoittaminen avohuollon tukitoimenpiteenä on mahdollista, vaikka lastensuojelulain 40 :n huostaanoton edellytykset ovat olemassa (37 a :n ensimmäinen lause poistettu). Jos lapsi on 40 :ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto (sovelletaan alkaen), "Muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa peruste poistuu. Ennen kiireellistä sijoitusta, kiireellisen sijoituksen jatkamista tai lakkaamista koskevan päätöksen tekemistä on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta. Mielipiteen selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos siitä johtuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. Jos mielipidettä ei ole selvitetty ennen kiireellistä sijoitusta, on henkilölle tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä henkilölle on varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua. Vanhuspalvelut ja sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuoltolakia yleislakina sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin. Vanhuspalvelulakia sovelletaan niissä tilanteissa, joissa iäkkäällä henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki. Iäkkäät asiakkaat tarvitsevat usein samanaikaisesti monia eri palveluita, joten heitä hyödyttävät pykälät asiakkaan tuen tarpeesta ilmoittamisesta (40 ) ja monialaisesta yhteistyöstä (41 ). Palvelutarpeen arviointiin on ryhdyttävä viipymättä, jos iäkäs henkilö tai joku hänen puolestaan sitä pyytää, iäkäs henkilö on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista (hakemus voidaan tehdä myös suullisesti), neuvontapalveluissa on ilmennyt tarve selvitykselle, iäkkään henkilön palvelun tarpeesta on tehty

20 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) ilmoitus tai sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Iäkkäälle henkilölle on alkaen nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa esim., jos hän ei sairauden, päihdeongelman tai muun syyn vuoksi kykene huolehtimaan itsestään, vaikea elämäntilanne tai muutosvaihe, kuten leskeytyminen, vakavan sairauden pahenemisvaihe tai kotiutus laitoshoitojakson jälkeen, monipalveluasiakkaat, jotka tarvitsevat apua palvelukokonaisuuden hallinnassa, turvattomuus, esim. muistisairaudesta johtuen, omaishoitotilanteet, joissa omainen tarvitsee apua ja tukea asiakkaan asioiden hoitamisessa. Vastuutyöntekijänä voi toimia henkilö, jolla on sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus sekä asiakkaan tarpeisiin nähden riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuntemus ja ikääntymiseen liittyvä asiantuntemus. Liikkumisen tuen (23 ) laajeneminen pelkästä kuljetuspalvleusta koskemaan laajemmin kaikkia liikkumista tukevia toimia turvaa osaltaan iäkkäiden henkilöiden suoriutumista, omatoimisuutta, osallisuutta sekä kotona asumista. Ensisijaisesti aina julkisen joukkoliikenteen käyttö ja kutsu- ja palvleuliikenne. Vammaispalvelut ja sosiaalihuoltolaki. Vammaispalveluja koskevaa erityislakia sovelletaan, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista. Sosiaalihuoltolaki parantaa niiden henkilöiden asemaa, joilla ei ole oikeutta palvelujen saamiseen vammaislainsäädännön perusteella. Laki vaikuttaa merkittävästi myös niihin perheisiin, joissa on vammaisia lapsia. Jatkossa ehkäiseviä palveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltolain nojalla. Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen, jos perhe tarvitsee niiden lisäksi lastensuojelulain mukaisia tukitoimia. Sosiaalinen kuntoutus ( 17) tarkoittaa yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdsitävää palvelua sosiaalisen toimitnakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus tulee olla asiakkaalle maksutonta. MIkkelissä sosiaalista kuntoutusta on ostopalveluna ja omana toimintana ns. kotikuntoutuksena päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Jatkossa alken palvleu tulee maksuttomaksi. Säännöksiä palvelujen laadun varmistamiseen. Sosiaalihuollon toimintayksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden turvaamiseksi (47 ). Suunnitelma on pidettävä julkisesti esillä ja sen toteutumista seurataan. Lisäksi henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli sosiaalipalveluissa on sosiaalihuollon toteuttamista estäviä epäkohtia ( 48), tämä muutos tulee

21 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) voimaan Ilmoitusvelvollisuuteen on hyvä luoda toimintamalli. Kokouksessa esitellään lain keskeinen sisältö. Koulutusmateriaali uudesta sosiaalihuoltolaista on nähtävänä www-sivulla Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen merkitsee tiedoksi uuden sosiaalihuoltolain. Lisäksi lautakunta päättää, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on alkaen sosiaalihuoltolain mukaisesti asiakkaille maksutonta. Päätös Hyväksyttiin.

22 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 21 Sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen ostopalvelujen hinnankorotus alkaen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Niina Helminen Niina.Helminen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_Pelakuu_hinnankorotus.pdf Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy ilmoittaa saapuneella kirjeellä korottavansa sotainvalideille annettavien koti- ja hoivapalvelujen maksuja alkaen niin, että uusi veroton tuntihinta on koti-ja hoivapalvelutyössä 34,80 /tunti ( hinta oli 34,20 /tunti), korotus on n. 1,7 %. Pienin veloitus on puoli tuntia. Työajan prosenttikorotus on iltatyössä 15 %, lauantai-, aatto- ja yötyössä 45 % sekä sunnuntai- ja pyhätyössä 100%. Matkoista peritään kulloisenkin verohallituksen päätöksen mukainen kilometrikorvaus (veroton hinta, alv 0%). Edellisen kerran hintoja on tarkistettu Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen hyvkäsyy Mikkelin Hoivopalvelu Pelakuu Oy:n ilmoittamat hinnankorotukset alkaen. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin Hoivapalvelu Pelakuu Oy

23 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 22 Osallistuminen Terve-Sos 2015 koulutustapahtumaan MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Sosiaali- ja terveysalan koulutustapahtuma Terve-SOS 2015 järjestetään Jyväskylässä Koulutstapahtuman seminaareissa käsitellään mm. sotepalvelujen integraatiota, tietojohtamista, rahoitusjärjetelmää, soteuudistusta, lastensuojelua sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Oheismateriaalina Terve-Sos tilaisuuden ohjelma. Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Lautakunta päättää osallistumisesta TERVE-SOS-tapahtumaan. Päätös Lautakunta päätti, että lautakunnan jäsenet oikeutetaan osallistumaan koulutuspäivään. Ilmoittautuminen soten hallintoon mennessä. Tiedoksi Lautakunnan jäsenet

24 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 23 Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä ottooikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu lautakunnalle. Johtava ylilääkäri 2 Jatkoa LL Minni Oksarannan palkkaamiseen määräaikaiseen erikoistuvan lääkärin tehtävään ajalle Jatkoa LL Lauri Oksarannan palkkaamiseen terveyskeskuslääkärin tehtäviin määräajalle Jatkoa LL Sona Safarovan palkkaamiseen määräajalle terveyskeskuslääkärin tehtäviin ajalle Perhepalveluiden johtaja 5 Saukkonen Katja, palkkaaminen määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Olkkariin aj Palvelussuhteen päättyminen alkaen, Kiukas Sirpa Terveyspalveluiden johtaja

25 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 9 Irtisanoutuminen terveydenhoitajan toimesta alkaen, Laamanen Marita Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Koska sosiaali- ja terveysjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/ työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle sosiaali- ja terveysjohtaja ehdottaa, ettei lautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Hyväksyttiin.

26 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 24 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä ottooikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan ottooikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu lautakunnalle. Johtava ylilääkäri 9 LL Dmitry Yakunin palkkaaminen määräaikaiseen terveyskeskuslääkärin virkaan ajalle , Palvelupäällikkö/Sote 15 Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta, Karjalainen Tarja, Irtisanoutuminen sairaanhoitajan toimesta, Hotti Nina, Irtisanoutuminen lähihoitajan toimesta, Nummenpää Janina, Terveyspalveluiden johtaja 10 Irtisanoutuminen terveydenhoitajan toimesta alkaen, Järn Nina,

27 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 11 Kati Suuronen, palkkaaminen määräaikaiseksi tekstinkäsittelijäksi ajalle , Vammais- ja vanhuspalveluiden johtaja 3 Irtisanoutuminen vanhuspalveluvastaavan virasta, Kämppi Merja, Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Koska sosiaali- ja terveysjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/ työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle sosiaali- ja terveysjohtaja ehdottaa, ettei lautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Hyväksyttiin.

28 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 25 Ilmoitusasiat Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset , Mikkelin seudun vanhuspalveluiden käsikirja. Lautakunta hyväksyi vanhuspalveluiden käsikirjan 6, Omaishoidon seudullinen toimintaohjelma Lautakunta hyväksyi Omaishoidon seudullisen toimintaohjelman , Palveluseteli Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa Lautakunta hyväksyi palvelusetelitoiminnan periaatteet liitteen mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että rintamaveteraanien kotiin vietävien avopalvelujen palvelusetelin arvoksi määritetään 500 ja muutos päivitetään myös vanhuspalveluiden toimintakäsikirjaan. 8, Sähköisen ovenavausjärjestelmän hankinta. Lautakunta päätti aloittaa sähköisen ovenavausjärjestelmän kilpailutuksen ja julkaista tietopyynnön. Lopullinen tarjouspyyntö hyväksytään erikseen ennen julkaisemista sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

29 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) 26 Toimintasäännön muuttaminen lukien MliDno Valmistelija / lisätiedot: Timo Talo timo.talo@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite_toimintasääntö 2015_04_ voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa on tarkennettu kunnan järjestämien asumispalvelujen määrittelyä tilapäisellä sekä tuetulla asumisella seuraavasti: " 21Asumispalvelut Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla...." Aikaisemmin tilapäisen ja tuetun asumisen palveluja ei ole ollut määritettynä sosiaalihuoltolaissa, joten ko lainkohtiin liittyvää päätösvaltaa ei ole myöskään toimintasäännössä huomioitu. Tältä osin toimintasääntö kaipaa päivittämistä, koska toimintasäännössä on otettu kantaa vain tiettyjen erityisryhmien asumispalvelujen järjestämisestä päättämiseen. Tilapäiseen ja tuettuun asumiseen liittyvä päätöksenteko on tarkoituksenmukaista sisällyttää aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän toimivaltaan. Lisäksi lukein hyväksytyssä vanhassa toimintasäännössä mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtajan toimivaltaan on sisällytetty myös mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen myöntäminen, joka voidaan poistaa tarpeettomana ja Palveluneuvon toimialueeseen kuuluvana. Lisäykset toimintasääntöön on merkitty lihavoituina ja poistot yliviivattuna.

30 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Ehdotus Esittelijä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveystoimen päättää lisätä toimintasäännön kohtaan 4.1. sosiaalityöntekijä seuraavan kohdan: - päättää sosiaalihuoltolain mukaisen kiireellisen tilapäisen asumisen järjestämisestä sekä tuetusta asumisesta Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtajan toimivallasta kohdasta 4.3 poistetaan mielenterveysasumispalvelujen myöntäminen ja lisätään kohtaan 4.3. sosiaalityöntekijän kohdelle - päättää sosiaalihuoltolain mukaisen kiireellisen tilapäisen asumisen järjestämisestä sekä tuetusta asumisesta silloin kun sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijä on estynyt Päätös Hyväksyttiin.

31 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Muutoksenhakukielto 16, 17, 18, 19, 25 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.

32 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (33) Oikaisuvaatimus 20, 21, 22, 23, 24, 26 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Postiosoite: PL 33, Mikkeli Käyntiosoite: Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Sähköpostiosoite: Faksinumero: Puhelinnumero: / Kirjaamon aukioloaika: klo 9-15 Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos