SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 1/ Kaupunginvaltuusto TID - AIKA klo 17:00-20:40 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Komentosilta 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN 5 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 6 3 TURUN SEUDUN VESI OY:N TEKOPOHJAVESIHANKET- TA VARTEN OTETTAVIEN LAINOJEN TAKAAMINEN 4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA ELÄINLÄÄKIN- TÄHUOLLON YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA PÄÄT- TÄMINEN 5 LAUSUNTO KUNTAJAON MUUTOKSESTA LÄNSI-SUO- MEN LÄÄNINHALLITUKSELLE 6 PARAISTEN URHEILU- JA NUORISOTALO OY:N KANS- SA TEHDYN VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN LIIKETONTIN VUOKRAAMINEN GARDEN CENTERILLE 33 8 SMEDSHOLMENISSA SIJAITSEVAN TONTIN MYYMI- NEN 9 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTTAMINEN ÖS- TERBYN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTTEIL- LA 3-5 SEKÄ NIIHIN KUULUVALLA KATUALUEELLA 10 PARGAS SIMMARE - PARAISTEN UIMARIT RY:N KAN- SALAISALOITE UIMAHALLIN RAKENTAMISESTA 11 VALTUUTETTU ELINA ERIKSSONIN YM. ALOITE EN- TISTÄ SUUREMMAN DEMOKRATIAN PUOLESTA 12 VALTUUTETTU LENA NORDSTRÖMIN YM. ALOITE KOSKIEN ULKOILMANÄYTTÄMÖÄ KESKUSPUISTOON 13 VALTUUTETTU BIRGITTA BRÖCKLN YM. ALOITE KOS- KIEN KAUPUNKIPUISTON JA SEN YMPÄRISTÖN AKTI- VOINTIA LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖLAI- 56

2 1/ TOKSELLE KAUPUNGIN NORRBYNHARJUSSA SIJAIT- SEVAN TEOLLISUUSHALLIN KUNNOSTUSTA VARTEN 15 VALTUUSTO- JA MUUT ALOITTEET 57 Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä kaupungintalossa: Puheenjohtaja: Markku Orell Tämä kokouskutsu on ollut julkipantuna kaupungintalossa ajalla: Intygar/Todistaa:

3 1/ TID - AIKA kl./klo 17:00-20:40 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Komentosilta NÄRVARANDE LEDAMÖTER - SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Alexandersson Gia puheenjohtaja 1-2 (klo ) von Bergmann Andreas Bergman Ted Bröckl Birgitta Colliander Cornelius Engman Stig Eriksson Björn 1-9 (ko ) Eriksson Elina 1-4 (klo ) Heinonen Barbara Jansén Tomas Johansson Bert Järnström Christer Järvinen Hanna Kaanela Soile Kallinen Johanna Karlsson Inger Karlsson Samuel Kronehag Kurt Kujala Petri Kurvinen Kyösti Laurén Ann-Maj Lundgren Svante Niemi Tapani Nordström Lena Norrby Tom Nyberg Widar Nyholm Tuula Orell Markku puheenjohtaja 3-15 Pärssinen Raimo Ramstedt Mariella Salonen Markku Sundell Patrik Söderholm Timo Vainio Anna Viitala Marica ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT SAAPUVILLA OLLEET Valtonen Jyrki Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja 1-2 (klo )

4 1/ Öhman Folke kaupunginjohtaja (sihteeri :ssä 3) Peltonen Göran talousjohtaja (kokouksen sihteeri paitsi :ssä 3) FRÅNVARANDE - POISSAOLLEET Hermansson Jörgen (varajäsen Söderholm, Timo oli läsnä) Mattsson Kaj (varajäsen Bergman, Ted oli läsnä) Alexandersson Gia 3-15 Eriksson Björn Eriksson Elina 5-15 UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Gia Alexandersson Markku Orell. Ordförande/Puheenjohtaja 1-2 Ordförande/Puheenjohtaja 3-15 BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT 1-15 Göran Peltonen Folke Öhman Sekreterare/Sihteeri 1-2, 4-15 Sekreterare/Sihteeri 3 PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Pargas/Parainen Hanna Järvinen Samuel Karlsson 1-4, , 6-15 PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT TILL PÅSEENDE Pargas/Parainen Pykälä 5 on ollut yleisesti nähtävänä PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Annukka Koskinen Ledningens sekr./ Johdon siht.

5 1/ Kaupunginvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KVALT 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Gia Alexandersson totesi, että 35 valtuutettua oli läsnä ja näin ollen päätösvaltainen määrä sekä että ko kouksesta oli kuulutettu laillisessa järjestyksessä ja että se siten oli päätösvaltainen.

6 1/ Kaupunginvaltuusto PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KVALT 2 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Hanna Järvinen ja Samuel Karlsson.

7 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto TURUN SEUDUN VESI OY:N TEKOPOHJAVESIHANKETTA VARTEN OTETTAVIEN LAINO- JEN TAKAAMINEN 485/02/028/2003 KHALL Liitteet B3-6, A7 Turun Seudun Vesi Oy:n päivätty kirjelmä kuuluu: "Turun seudun tekopohjavesihankkeen osakaskunnat ovat vuonna 2003 hyväksyneet tekopohjavesihankkeen toteuttamisen esitetyssä aikataulussa ja myöntäneet omavelkaisen takauksen hankkeen toteuttamista varten otettaville lainoille. Määräaika kuntien takaamien lainojen nostamiselle päättyy Ympäristölupien ja putkihankinnan markkinaoikeuskäsittelyn viivästymisistä johtuen tekopohjavesihankkeen toteuttaminen on aloitettu vasta vuonna Tästä johtuen pääosa lainoista on nostamatta. Viivästymisen aikana kustannustaso on noussut huomattavasti. Kustannusvaikutukset on esitetty liitteessä 1. Turun Seudun Vesi Oy esittää tekopohjavesihankkeen osakaskunnille, että ne hyväksyvät tekopohjavesihankkeen toteuttamisen tarkennetussa aikataulussa ja myöntävät omavelkaisen takauksen tekopohjavesihankkeen toteuttamista varten otettaville lainoille seuraavana olevan päätösehdotuksen mukaisesti. Esitys takausta varten Liitteenä olevassa selvityksessä kuvataan tekopohjavesihankkeen tämän hetkinen tila ja arviot tulevasta sekä hankkeessa edellisen päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset. Selvityksen perusteella Turun Seudun Vesi Oy esittää, että Paraisten kaupunginvaltuusto hyväksyy tekopohjavesihankkeen toteuttamisen esitetyssä tarkennetussa aikataulussa ja tekee seuraavan takauspäätöksen. Paraisten kaupunginvaltuusto päättää todeta, että Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskunnista Turku, Naantali, Raisio, Parainen ja Lieto ovat aikaisemmin myöntäneet omavelkaisen takauksen yhtiön yhteensä 100 miljoonan euron määräisille lainoille. Kunnat ovat antaneet takaussitoumuksen yhteensä 20 miljoonan euron

8 1/ määräisille pitkäaikaisille lainoille sekä lisäksi yhtiön ottamalle 60 miljoonan euron määräiselle rakennusaikaiselle lainalle. merkitä tiedoksi, että yhtiön tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan korollisen vieraan pääoman kokonaistarve on 170 miljoonaa euroa mukaan lukien edellä mainitut, jo nostetut 80 miljoonan euron lainat ja että vieraan pääoman tarvetta voidaan tyydyttää lainojen lisäksi myös rahoitusleasingsopimuksilla, joiden pääoma rinnastetaan velkakirjan tai muun sellaisen asiakirjan mukaiseen lainamäärään. että Turun Seudun Vesi Oy:n puolesta myönnetään myöhemmin tarjouskilpailun perusteella valittujen luotonantajien hyväksi omavelkaisen takauksen yhtiön sadanviidenkymmenen miljoonan ( ) euron määräisille lainoille ja rahoitusleasingsopimuksille seuraavin ehdoin: tähän takaukseen perustuvien laina- ja rahoitusleasingsopimusten yhteenlaskettu, maksamaton ja koronlaskennan perusteena oleva pääoma saa kulloinkin olla enintään sataviisikymmentä ( ) miljoonaa euroa ottaen huomioon, että yhtiö voi takauksen voimassa ollessa korvata olemassa olevia lainoja (konvertointi) tai ottaa uusia lainoja pois maksettujen tilalle. Paraisten kaupungin takausvastuun määrä on enintään 3,31 %:n osuus kunkin lainan jäljellä olevasta pääomasta, koroista, luottosopimuksen mukaisista muista kuluista tai rahoitusleasingsopimuksen mukaisista leasingvastuista. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan kiinteään korkoon, niin lainojen vuotuinen korko tai leasingvuokran koron osuus ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan vaihtuvaan korkoon, niin vaihtuviin korkoihin lisättävä rahoittajan marginaali tai leasingvuokran koron marginaali ei saa ylittää 0,10 %. lainojen laina-aika tai rahoitusleasingin vuokra-aika saa olla enintään 30 vuotta. otettavat lainat ja leasingsopimukset tulee kilpailuttaa siten, että lainat voidaan ottaa yhdeltä tai useammalta luotonantajalta. lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä viimeistään rahoitusleasingsopimuksia voidaan tehdään yksi tai useampia viimeistään mikäli lainat nostetaan muussa valuutassa kuin euroissa, tulee laina vaihtaa euromääräiseksi luottosopimukseen liittyvällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksella ennen lainannostohetkeä. tämän takauspäätöksen ja kaupungin aikaisemmin tekemien takauspäätösten nojalla voidaan taata yhtiön lainoja ja leasingsopimuksia siten, että yhtiön lainojen ja leasingsopimusten määrä on samanaikaisesti enintään euroa. tämän takauspäätöksen nojalla annettava takaussitoumus on annettava viimeistään

9 1/ Lainamäärän määrittämisessä ei ole otettu huomioon mahdollista valtion osallistumista tekopohjavesihankkeen rahoittamiseen. Valtion mahdollinen osallistuminen pienentää nostettavan lainan määrää. Tekopohjavesihankkeen toteutuminen suunnitellussa aikataulussa edellyttää, että takausasia käsitellään osakaskunnissa helmikuun 2008 loppuun mennessä. Paraisten kaupunginvaltuuston aikaisempi päätös asiassa Paraisten kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt tekopohjavesihankkeen toteuttamisesta seuraavaa: tekopohjavesihanke toteutetaan esitetyssä aikataulussa Paraisten kaupunginvaltuusto myöntää omavelkaisen takauksen Turun Seudun Vesi Oy:n yhteensä sadan miljoonan ( ) euron lainoille. Takausvastuun maksimimäärä rajoittuu vastaamaan Paraisten kaupungin suhteellista prosenttiosuutta tekopohjavesihankkeesta. Paraisten kaupungin suhteellinen osuus tekopohjavesihankkeesta on 3,31 %. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina, niin lainojen vuotuinen korko ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina, niin lainojen korkoon lisättävä marginaali ei saa ylittää 0,15 %. lainojen laina-aika saa olla enintään 30 vuotta lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä yhdeltä tai useammalta lainan antajalta mennessä. Turussa joulukuun 21. päivänä 2007 TURUN SEUDUN VESI OY Jyrki Valtonen toimitusjohtaja LIITTEET 1. Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta 2. Selvitys elohopeapitoisuudesta Kokemäenjoessa ja pohjaveden pinnasta Virttaankankaalla 3. Osakassopimus" Turun Seudun Vesi Oy perustettiin vuonna 1974 hoitamaan vesihuoltoa yhtiön osakkaina olevissa yhteistyökunnissa. Yhtiön nykyiset osakkaat ja omistusosuudet ovat seuraavat:

10 1/ Turku 64,68 % Kaarina 4,48 % Lieto 3,98 % Piikkiö 1,19 % Paimio 0,80 % Naantali 8,80 % Raisio 13,09 % Parainen 2,98 % Yhteensä 100,00 % Yhtiön osakkaat allekirjoittivat osakassopimuksen vedenhankinnasta. Sopimus seuraa liitteenä. Yhtiön takausanomusta ajatellen huomionarvoisia ovat sopimuksen kohdat 5.1, 6.1, 17.1 ja 17.2: Kyseiset sopimuskohdat kuuluvat: 5.1, seitsemäs kappale: "Mikäli Paraisten kaupungin makeavesialtaan säännöstelyluvan purkamisesta tai säilyttämisestä johtuvat velvoitteet aiheuttavat Paraisten kaupungille jatkossa niin suuria kustannuksia, että Paraisten kaupunki joutuu luopumaan TPV-hankkeesta ja osakeomistuksestaan, Paraisten kaupunki sitoutuu myymään ja Turun kaupunki, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Liedon kunta ostamaan mainitut osakkeet TPV-hankkeen osakeomistuksien suhteessa markan kappalehinnasta." Viranomaiset eivät ole antaneet lupaa säännöstelyluvan purkamiseen eikä makeavesialtaan ylläpitokustannusten odoteta nousevan poikkeuksellisen suuriksi suhteessa muiden vaihtoehtojen kustannuksiin, eli Paraisten kaupunki ei voi tämän sopimuskohdan nojalla erota yhtiöstä. 6.1, kappaleet 3-8: "Yhtiön maksettavaksi jäävät rakennuskustannukset katetaan tässä mainittujen osakkeenomistajien vesivarausten suhteessa seuraavasti: TPV-hanke %-osuus Vesivaraus m 3 /vrk Turku 70,17 % Naantali 9,78 % Raisio 14,53 % Parainen 3,31 % 3 000

11 1/ Lieto 2,21 % Yhteensä 100,00 % m 3 /vrk Osakkaista Turun kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Paraisten kaupunki rahoittavat TPV-hankkeen antamillaan pääomalainoilla, ulkopuolisella rahoituksella ja/tai liittymismaksuilla. Näiden keskinäinen panostus määräytyy TPV-hankkeen prosenttiosuuksien suhteessa. Hankkeen toteuttamiseksi sekä Yhtiön vakavaraisuuden ja likviditeetin varmistamiseksi Osakkaista Turun kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Paraisten kaupunki sitoutuvat takaamaan Yhtiön lainoja perimättä takausprovisiota. Takaajien keskinäinen takausvastuu määräytyy TPV-hankkeen prosenttiosuuksien suhteessa. Osakkailla ei ole velvollisuutta osallistua TPV-hankkeen rakennustyökustannuksiin ennenkuin valtion rahoituksesta on saatu myönteinen päätös. TPV-hankkeen suunnittelu- ja tutkimuskustannusten rahoituksesta vastaavat Turun kaupunki, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki, Paraisten kaupunki ja Liedon kunta edellä mainitussa TPV-hankkeen vesivarausten suhteessa, kunnes TPV-hanke on valmistunut ja käyttöönotettu. Paraisten kaupunki vastaa Kaarina-Parainen johtolinjakustannuksista. Kuitenkin koko hankkeelle saatava valtion/eu:n rahoitus kohdennetaan tasapuolisesti myös Kaarina-Parainen johtolinjaan." 17.1 ja 17.2: "Mikäli Osakas rikkoo Sopimuksen ehtoja taikka laiminlyö Sopimuksesta suoraan tai välillisesti johtuvan velvoitteensa tai vastuunsa toteuttamisen, rikkonut Osakas on velvollinen suorittamaan loukatuille Osakkaille sopimussakkoa jokaisesta rikkomuksesta erikseen. Sopimussakko on markkaa markkaa osakkeelta VL-järjestelmään ja TPV-hankkeen sulautumiseen asti. Tämän jälkeen sopimussakko on markkaa markkaa osakkeelta." Sopimussakko on Paraisten osalta euroissa laskettuna ,87 euroa. Yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaa on tehnyt laskelmia (liite) seu raavien vaihtoehtojen välillä: vedentoimittajana olisi nykyinen veden tukkutoimit taja eli Paraisten Vesi Oy tai vesi otettaisiin Virttaankankaan tekopohja vesijärjestelmästä eli Turun Seudun Vesi Oy:n kautta. Kustannukset ovat

12 1/ suuntaa antavia ja eivätkä siten sataprosenttisesti luotettavia, koska laskelmia on jouduttu tekemään eri olettamuksin. Laskelmien pohjana on käytetty vuoden 2008 Paraisten Vesi Oy:n tukkuhintaa sekä Turun Seudun Vesi Oy:n ilmoittamaa vuoden 2011 tukkuvesihintaa. Kustannustasoksi muuten on valittu tämän vuoden kustannustaso. Lisäksi ei ole myöskään huomioitu mahdollista ulkopuolista rahoitusta eli valtion vesihuoltoavustusta hankkeelle. Hintaero kapenee vielä eri vaihtoehtojen välillä entisestään, jos otetaan huomioon, että nykytilanteessa Paraisten kaupunki kuuluu kriisivesiluokituksessa kaikkein huonoimpaan kategoriaan. Joka tapauksessa tulee rakentaa yhdysvesiputki Paraisten ja Kaarinan kaupungin välille turvaamaan vesihuolto mahdollisen kriisin sattuessa. Paraisten kaupungin alueella ei ole riittävästi vesilähteitä korvaamaan nykyistä Sysilahden makeavesiallasta vesilähteenä, jos makeavesiallasta ei mahdollisesti voitaisi jostain syystä, esim. öljyonnettomuuden vuoksi, käyttää raakavesilähteenä. Yhdysputken rakentaminen aiheuttaisi vielä veden kuutiohintaan 0,29 euron hinnannousun eli arvonlisäverollinen kuutiohinta nousisi 2,26 /m³:een. Paraisten kaupungin suhteellinen osuus vesivarauksesta on 3,31 %, eli Paraisten kaupungin taloudellinen vastuu enintään euron omavelkaisesta takauksesta on enintään euroa kaupungin takausvastuu oli kokonaisuudessaan ,32 euroa mukaan lukien Paraisten kaupungin euron takausvastuu Turun Seudun Vesi Oy:n vuonna 2004 ottamasta euron lainasta. Paraisten kaupungin vuoden 2007 tilinpäätöksessä kaupungin takausvastuu on arviolta noin euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Naantalin takausvastuu koko nai suudessaan oli 45,4 miljoonaa euroa Liitteet: 1. Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta 2. Selvitys elohopeapitoisuudesta Kokemäen joessa ja pohjave den pinnasta Virttaankankaalla 3. Osakassopimus 4. Yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaan kustannusvertailu Kaupunginlakimies Monica Avellan ja yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaa ovat läsnä asian käsittelyssä. Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy te ko poh javesihankkeen toteuttamisen esitetyssä tarkennetussa aikataulussa ja päät tää: todeta, että Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskunnista Turku, Naantali, Raisio, Parainen ja Lieto ovat aikaisemmin myöntäneet omavelkaisen takauksen yhtiön yhteensä 100 miljoonan euron määräisille lainoille. Kunnat ovat antaneet takaussitoumuksen yhteensä 20 miljoonan euron määräisille pitkäaikaisille lainoille sekä lisäksi yhtiön ottamalle 60 mil-

13 1/ joonan euron määräiselle rakennusaikaiselle lainalle. merkitä tiedoksi, että yhtiön tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan korollisen vieraan pääoman kokonaistarve on 170 miljoonaa euroa mukaan lukien edellä mainitut, jo nostetut 80 miljoonan euron lainat ja että vieraan pääoman tarvetta voidaan tyydyttää lainojen lisäksi myös rahoitusleasingsopimuksilla, joiden pääoma rinnastetaan velkakirjan tai muun sellaisen asiakirjan mukaiseen lainamäärään. että Turun Seudun Vesi Oy:n puolesta myönnetään myöhemmin tarjouskilpailun perusteella valittujen luotonantajien hyväksi omavelkaisen takauksen yhtiön sadanviidenkymmenen miljoonan ( ) euron määräisille lainoille ja rahoitusleasingsopimuksille seuraavin ehdoin: tähän takaukseen perustuvien laina- ja rahoitusleasingsopimusten yhteenlaskettu, maksamaton ja koronlaskennan perusteena oleva pääoma saa kulloinkin olla enintään sataviisikymmentä ( ) miljoonaa euroa ottaen huomioon, että yhtiö voi takauksen voimassa ollessa korvata olemassa olevia lainoja (konvertointi) tai ottaa uusia lainoja pois maksettujen tilalle. Paraisten kaupungin takausvastuun määrä on enintään 3,31 %:n osuus kunkin lainan jäljellä olevasta pääomasta, koroista, luottosopimuksen mukaisista muista kuluista tai rahoitusleasingsopimuksen mukaisista leasingvastuista. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan kiinteään korkoon, niin lainojen vuotuinen korko tai leasingvuokran koron osuus ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan vaihtuvaan korkoon, niin vaihtuviin korkoihin lisättävä rahoittajan marginaali tai leasingvuokran koron marginaali ei saa ylittää 0,10 %. lainojen laina-aika tai rahoitusleasingin vuokra-aika saa olla enintään 30 vuotta. otettavat lainat ja leasingsopimukset tulee kilpailuttaa siten, että lainat voidaan ottaa yhdeltä tai useammalta luotonantajalta. lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä viimeistään rahoitusleasingsopimuksia voidaan tehdään yksi tai useampia viimeistään mikäli lainat nostetaan muussa valuutassa kuin euroissa, tulee laina vaihtaa euromääräiseksi luottosopimukseen liittyvällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksella ennen lainannostohetkeä. tämän takauspäätöksen ja kaupungin aikaisemmin tekemien takauspäätösten nojalla voidaan taata yhtiön lainoja ja leasingsopimuksia siten, että yhtiön lainojen ja leasingsopimusten määrä on samanaikaisesti enintään euroa. Tämän takauspäätöksen nojalla annettava takaussitoumus on annettava vii meistään

14 1/ Kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus hyväksyy hänen edellä olevan ehdotuksensa seuraavalla lisäyksellä täydennettynä: "Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Turun Seudun Vesi Oy:n kunnallista takausta koskevaan anomukseen liitetty selvitys Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta poikkeaa allekirjoitetusta osakassopimuksesta yhdessä kohtaa. Selvityksessä mainitaan otsikon 2. Tekopohjavesihankkeen pääosat ja otsikon 7. Tekopohjavesihankkeen kustannusarvio kohdalla noin 0,5 kilometriä pitkä, halkaisijaltaan 400 mm:n johtolinja Saramäestä Turun pohjoiseen jakeluverkkoon. Kyseinen siirtolinja ei sisälly tekopohjavesihankkeeseen, ja Turun kaupungin tulee näin ollen rahoittaa se kokonaisuudessaan." Jäsen Cornelius Colliander ehdotti jäsen Kaj Mattssonin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää palauttaa asian lisävalmistelua varten. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestää käsittelyn jatkamisesta ja jäsen Cornelius Collianderin palautusehdotuksesta kättä nostamalla siten, että ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Cornelius Collianderin palautusehdotusta, äänestävät Ei. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä 7 kpl 2 kpl. Kaupunginhallitus päätti näin ollen jatkaa asian käsittelyä. Jäsen Stig Engman ehdotti jäsen Tuula Nyholmin kannattamana, että kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa osakassopimuksen ja olla takaamatta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanketta varten otettavia lainoja. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestää kaupunginjohtajan muutetusta ehdotuksesta ja jäsen Stig Engmanin ehdotuksesta nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan muutettua ehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Stig Engmanin ehdotusta, äänestävät Ei.

15 1/ Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä 5 kpl 4 kpl. Kaupunginhallitus päätti näin ollen hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen. Äänestystulos käy ilmi liitteestä nro A7. Jäsen Cornelius Colliander ilmoitti seuraavan eriävän mielipiteen päätöksestä: Tekopohjavesihanke ei ole ympäristön kannalta kestävä ja sen toteuttamisesta on osoittautunut tulevan huomattavasti kalliimpaa ja monimutkaisempaa kuin alun perin oli suunniteltu. Myöskään suunnitelman lopullisia kustannuksia ei ole voitu vahvistaa. Suunnitelmassa on ratkaisemattomia kysymyksiä, ja näkemykseni mukaan hanke ei enää vastaa sitä suunnitelmaa, jonka kannalle kaupunginvaltuusto asettui. En siis voi asettua kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen kannalle. Merkittiin, että talousjohtaja Göran Peltonen ei esteellisyyden vuoksi ollut läsnä asiaa käsiteltäessä ja että kaupunginjohtaja Folke Öhman piti pöytäkirjaa tämän pykälän osalta. KVALT 3 Liitteet A1-6a, A6b Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtonen on läsnä ko kouksessa. Liitteet: - Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta - Selvitys suunnitelmien muutoksista - Selvitys elohopeapitoisuudesta Kokemäenjoessa ja pohjave den pinnasta Virttaankankaalla - Jokiveden imeyttäminen altaissa. Siirtolinjojen putkimateriaalien hankinta. - Osakassopimus - Yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaan kustannusvertailu

16 1/ Valtuutettu Bert Johansson ehdotti valtuutettujen Inger Karlsson, Markku Salonen ja Svante Lundgren kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asian kaupunginhallitukselle seuraavien vaihtoehtojen vaikutusten ja kustannusten selvittämiseksi: 1) Paraisten kaupunki myöntää Turun Seudun Vesi Oy:lle hakemuksen mukaisen takauksen 2) Paraisten kaupunki irrottautuu Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeesta. Valtuutettu Stig Engman ehdotti valtuutettujen Tuula Nyholm, Björn Eriksson, Cornelius Colliander ja Lena Nordström kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa osakassopimuksen ja olla takaamatta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanketta varten otettavia lainoja. Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto äänestää valtuutettu Bert Johanssonin palautusehdotuksesta ja käsittelyn jatkamisesta äänestyslaitteella siten, että ne, jotka kannattavat valtuutettu Bert Johanssonin palautusehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät Ei. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä 21 kpl 13 kpl. Kaupunginvaltuusto päätti näin ollen hyväksyä valtuutettu Bert Johanssonin ehdotuksen. Äänestystulos on liitteenä A6b liitetty pöytäkirjaan. Merkittiin, että talousjohtaja Göran Peltonen ei esteellisyyden vuoksi ollut läsnä asiaa käsiteltäessä ja että kaupunginjohtaja Folke Öhman piti pöytäkirjaa tämän pykälän osalta.

17 1/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YHTEISTOIMINTASO- PIMUKSESTA PÄÄTTÄMINEN 371/29/290/2005 JÄRJTOIM 44/ Liitteet B2-4 Taustaa Valtioneuvosto vahvisti periaatepäätöksellään jo kuntien vastuulla olevan elintarvikevalvonnan, muun ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon kehittämisen suuntaviivat. Tavoitteena oli, että kunnat muodostaisivat vapaaehtoisin yhteistoimintasopimuksin tuonaikaisista 276 kunnallisesta yksiköstä sopivan määrän riittävän suuria alueellisia valvontayksiköitä, jotka pystyvät turvaamaan hyvät palvelut yrittäjille ja kuntalaisille. Tammikuussa 2006 käynnistettiin keskustelut laajasta ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon alueellisesta yhteistyöstä Paraisten (yhdessä Länsi-Turunmaan saaristokuntien), Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuskuntayhtymän, Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän, Härkätien kuntayhtymän sekä Pöytyän ja Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymien välillä. Edellä mainittujen osa-alueiden edustajat muodostivat työryhmän, joka laati ehdotuksen yhteistoimintamalliksi. Koska kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän yhteistyön aikatauluun, mallia on vuonna 2007 Liedon kunnan johdolla työstetty edelleen yhteistyössä yhteistoiminta-alueen asianomaisten viranhaltijoiden kanssa konsulttitehtävänä. Nykytilanne ja tavoitteet Alueellinen yhteistyöhanke on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että hankkeen ohjausryhmä on omalta osaltaan hyväksynyt esillä olevan ehdotuksen yhteistoimintasopimukseksi (liite) sekä talousarvion vuosille (liite). Yhteistoiminnasta on laadittu strategialähtöinen toimintasuunnitelma (liite). Yhteistoiminta-alueen päätöksentekijät ja henkilöstö ovat saaneet tutustua suunnitelmiin työn kuluessa sekä Liedossa järjestetyssä yleisessä tiedotustilaisuudessa. Liedon kunnanhallitus on osaltaan hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen ja talousarvion vuosille Kunnanhallitus on esittänyt sopimuksen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi sillä edellytyksellä, että muiden kuntien päätökset mahdollistavat hankkeen toteuttamisen. Tavoitteena

18 1/ on, että toiminta alueellisessa yksikössä käynnistyy Sisältö Sopimuksen sisältö käy ilmi liitteestä, mutta lyhyesti sopimus lähtee siitä, että ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tuottaa jatkossa alueellinen yksikkö. Yhteistyö järjestetään sellaisen mallin mukaan, jossa Lieto toimii isäntäkuntana. Toimipisteet säilyvät myös Paraisilla ja Loimaalla, sillä eläinlääkärit pysyvät toistaiseksi kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Isäntäkuntaan perustetaan ympäristöterveyslautakunta, johon kunnat nimittävät edustajansa. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö (terveystarkastajat, eläinlääkärit ja toimistohenkilöstö) siirtyvät isäntäkunnan palvelukseen ja toimivat yhteisen ympäristöterveyslautakunnan alaisuudessa. Ympäristöterveydenhuolto jakautuu kolmeen tulosyksikköön: ympäristöterveysvalvontaan, eläinlääkintähuoltoon ja hallintoon. Lautakunnan esittelijänä ja henkilöstön esimiehenä toimii uudessa perustettavassa virassa toimiva terveysvalvonnan johtaja. Kustannukset Kustannusarvio on laadittu yhteistyökumppaneiden vuoden 2006 tilinpäätöksiin perustuvien kustannusten pohjalta. Vuonna 2009 kustannukset jaetaan siten, että 20 prosentin perusosa jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa ja 80 prosenttia alueen/kuntien vuoden 2007 tilinpäätökseen perustuvien ympäristöterveydenhuollon kustannusten suhteessa. Vuodesta 2010 kustannukset jaetaan siten, että 20 prosenttia jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa ja 80 prosenttia suoriteperusteisesti kunkin alueen suoritetarpeen mukaisesti. Toiminnan valmistelut aloitetaan pienimuotoisina syksyllä 2008, mistä aiheutuu yhteistyökunnille tiettyjä kustannuksia jo tulevana vuonna. Kieli Toimintasuunnitelmassa todetaan, että ruotsinkielisten palveluiden merkitys otetaan huomioon kaikissa palveluissa. Turunmaan osalta on tärkeää, että kaksikieliset palvelut pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Muut yhteistyövaihtoehdot Parainen on selvittänyt mahdollisuuksia myös itään päin suuntautuvaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaan, niin että yhteistoiminta-alue muodostettaisiin yhdessä Kemiönsaaren kanssa Raaseporin toimiessa isäntäkuntana. Tätä vaihtoehtoa on selvitetty, koska tämän seudun kunnilla on paljon yhteistä: samantyyppinen yritys- ja yhdyskuntarakenne, saaristokytkös, jossa painottuvat aktiivinen vapaa-ajan asuminen ja kesäkuukausien aikainen palveluntarpeen lisääntyminen, kulttuurilliset yhtäläisyydet ja samantyyppinen kielijakauma, joka edellyttää tasavertaisia ja toimivia kaksi-

19 1/ kielisiä palveluita. Vaihtoehtoa on arvioitu ja Raaseporin, Länsi-Turunmaan, Kemiönsaaren ja Inkoon ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta vuodesta 2009 lukien on laadittu strategiasuunnitelmaluonnos. Kun osapuolet kokoontuivat Kemiössä , todettiin kuitenkin, että yhteistoimintaa vaikeuttaa toimivan eläinlääkintähuoltomallin puuttuminen. Lisäksi voitiin todeta, että eläinlääkäreiden päivystysrengasta ei voida saada toimimaan maantieteellisesti niin laajalla yhteistoiminta-alueella. Tällä hetkellä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia selvittää, olisiko Raasepori-vaihtoehdon pohjalta mahdollista vakiinnuttaa erillistä eläinlääkäriyhteistyötä lähialueiden kanssa. Nyt esillä olevan kustannusarvion mukaan Raasepori-vaihtoehdon kokonaiskustannukset vaikuttavat myös jonkin verran korkeammilta. Aikataulu Liedon kunnanhallitus toivoo, että yhteistoiminta-alueen kunnat toimittaisivat viimeistään Liedolle valtuustojensa päätökset yhteistoimintasopimuksesta, talousarviosta vuosille sekä strategialähtöisestä toimintasuunnitelmasta. Lisäksi kuntien tulee ottaa kantaa siihen, voidaanko Kemiönsaari hyväksyä mukaan esitettyyn ympäristöterveydenhuollon alueelliseen yhteistoimintayksikköön. Ehdotus: (Folke Öhman) Järjestelytoimikunta päättää Länsi-Turunmaan osalta puoltaa eh do tuk set yhteistoimintasopimukseksi, talousarvioksi vuosille ja toi mintasuunnitelmaksi ympäristöterveydenhuollon alueellista yhteistyö han ketta varten, jonka isäntäkuntana toimii Lieto. Länsi-Turunmaan järjestelytoimikunta haluaa lisäksi painottaa, että toimivat kaksikieliset palvelut tulee turvata kaikissa yhteistoimintayksikön tuottamissa palveluissa. Toimikunta puoltaa myös sitä, että tulevan Kemiönsaaren nykyiset kunnat hyväksytään täysivaltaisiksi jäseniksi tulevaan ympäristöterveydenhuollon alueelliseen yhteistoimintayksikköön. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Liitteet B6-8 Liitteet:

20 1/ Ehdotus yhteistoimintasopimukseksi - Ehdotus talousarvioksi vuosille Strategialähtöinen toimintasuunnitelma Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto 1. merkitsee järjestelytoimikunnan päätöksen tiedoksi 2. päättää hyväksyä ehdotukset yhteistoimintasopimukseksi, talousarvioksi vuosille ja toimintasuunnitelmaksi ympäristöterveydenhuollon alueellista yhteistyöhanketta varten, jonka isäntäkuntana toimii Lieto 3. painottaa, että toimivat kaksikieliset palvelut tulee turvata kaikissa yhteistoimintayksikön tuottamissa palveluissa. Valtuusto edellyttää, että tuleva Kemiönsaaren kunta hyväksytään täysivaltaisiksi jäseniksi tulevaan ympäristöterveydenhuollon alueelliseen yhteistoimintayksikköön. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT 4 Liitteet B7-9 Liitteet: - Ehdotus yhteistoimintasopimukseksi - Ehdotus talousarvioksi vuosille Strategialähtöinen toimintasuunnitelma Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen.