SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 17 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 2/ Kaupunginhallitus TID - AIKA klo 15:00-18:20 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Ohjaamo 17 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN ILMOITUSASIAT TURUN SEUDUN VESI OY:N TEKOPOHJAVESIHANKET- TA VARTEN OTETTAVIEN LAINOJEN TAKAAMINEN 21 LAUSUNTO KUNTAJAON MUUTOKSESTA LÄNSI-SUO- MEN LÄÄNINHALLITUKSELLE 22 PARGAS SIMMARE - PARAISTEN UIMARIT RY:N KAN- SALAISALOITE UIMAHALLIN RAKENTAMISESTA 23 KIINTEISTÖJEN OSTAMINEN PRÄSTGÅRDENIN KY- LÄSTÄ 24 TERVEYSKESKUSPALVELUJEN MYYNTIHINNASTON VAHVISTAMINEN VUODELLE KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA 11. JOULU- KUUTA 2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖN- PANEMINEN 26 ERI LAUTAKUNTIEN, JAOSTOJEN YM. TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJOJEN TIEDOKSI MERKITSEMINEN 27 LAUSUNTO KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTY- MÄN VALTION ASUNTORAHASTOLLE OSOITTAMAS- TA KORKOTUKILAINA- JA INVESTOINTITUKIHAKE- MUKSESTA 28 SMEDSHOLMENISSA SIJAITSEVAN TONTIN MYYMI- NEN Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä kaupungintalossa: Puheenjohtaja: Barbara Heinonen

2 2/ Kaupunginhallitus TID - AIKA kl./klo 15:00-18:20 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Heinonen Barbara puheenjohtaja Colliander Cornelius Engman Stig (klo ) Johansson Bert Järvinen Hanna (klo ) Kaanela Soile Mattsson Kaj Nyholm Tuula Ramstedt Mariella ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT SAAPUVILLA OLLEET Alexandersson Gia valtuuston puheenjoht (klo ) Orell Markku valt I varapuh.joht (klo ) Lundgren Svante valtuuston II vara puh.joht. Avellan Monica kaupunginlakimies (klo ) Liianmaa Kimmo yhdyskuntainsinööri (klo ) Öhman Folke kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä ja sihteeri :ssä 20 (klo ) Peltonen Göran talousjohtaja (kokouksen sihteeri 18-19, sekä esitte lijä :ssä 21-28) FRÅNVARANDE - POISSAOLLEET Engman Stig Järvinen Hanna UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Barbara Heinonen Göran Peltonen Folke Öhman Ordförande/Puheenjohtaja Sekr./Siht , Sekr./Siht. 20 BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Pargas/Parainen

3 2/ Stig Engman Kaj Mattsson Tuula Nyholm PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT TILL PÅSEENDE Pargas/Parainen Pykälä 24 ja 27 ovat olleet yleisesti nähtävänä PÖYTÄKIRJA ON OLLUT NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Annukka Koskinen Ledningens sekr. / Johdon siht.

4 2/ Kaupunginhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KHALL 17 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

5 2/ Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KHALL 18 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Stig Engman ja Kaj Mattsson.

6 2/ Kaupunginhallitus ILMOITUSASIAT KHALL 19 Liitteet B1-2 Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi seuraavat asiakirjat: 1) Tiehallinnon toimenpidepäätös nro 15248/2007/30/1 koskien Atun tiepenkereen virtausaukkojen rakentamista. Päätös on toimitettu ympäristölautakunnalle. 2) Kårkullan kuntayhtymän kirjelmä koskien kuntayhtymän talousarviota Kirjelmässä todetaan, että tulopoliittinen sopimusratkaisu ajankohtaistui vasta vuoden 2008 taloussuunnitelman ja talousarvion laatimisen jälkeen. Palkkaratkaisu merkitsi kuntayhtymälle noin euron lisäkustannusta vuodelle Tämän lisäkustannuksen kompensoimiseksi kuntien maksuja on korotettu vielä 2,23 prosenttia. Liite: Korjatut kunnalliset maksuosuudet Paraisten kaupungin osalta Toimitettu vanhustyön johtaja Gun Sirénille ja talouspäällikkö Svante Nysténille. 3) Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen pöytäkirja ja hallituksen esityslista ) Laamanni Charles Lindroosin lausunto mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen". Liite: Lausunto oheistetaan. 5) Pykälä 10 ympäristölautakunnan pöytäkirjasta , jonka mukaan Jari Virtaselle on myönnetty poikkeus omakotitalon rakentamista varten määräalalle tilasta Nygård 1:54 Seivisten kylässä. (Syy: Alueella rakennuskielto osayleiskaavan laatimista varten.) 6) Pykälä 11 ympäristölautakunnan pöytäkirjasta , jonka mukaan Kim ja Mari Anderssonille on myönnetty poikkeus asuinrakennuksen laajentamiseen tilalla Åkerkulla 1:24 Sysilaxin kylässä. [Syy: Osayleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden (= RJ 7 ) ylittäminen.]

7 2/ ) Pykälä 12 ympäristölautakunnan pöytäkirjasta , jonka mukaan Paraisten seurakuntayhtymälle on myönnetty poikkeus huoltorakennuksen rakentamista varten Kirkkopuiston kaupunginosan korttelin 1 tontilla nro 3. (Syy: Rakentaminen kaavoitetun rakennusalan ulkopuolelle.) 8) Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan pidettävän kokouksen esityslista ja lisälista liitteineen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 2/ Kaupunginhallitus TURUN SEUDUN VESI OY:N TEKOPOHJAVESIHANKETTA VARTEN OTETTAVIEN LAINO- JEN TAKAAMINEN 485/02/028/2003 KHALL 20 Liitteet B3-6, A7 Turun Seudun Vesi Oy:n päivätty kirjelmä kuuluu: "Turun seudun tekopohjavesihankkeen osakaskunnat ovat vuonna 2003 hyväksyneet tekopohjavesihankkeen toteuttamisen esitetyssä aikataulussa ja myöntäneet omavelkaisen takauksen hankkeen toteuttamista varten otettaville lainoille. Määräaika kuntien takaamien lainojen nostamiselle päättyy Ympäristölupien ja putkihankinnan markkinaoikeuskäsittelyn viivästymisistä johtuen tekopohjavesihankkeen toteuttaminen on aloitettu vasta vuonna Tästä johtuen pääosa lainoista on nostamatta. Viivästymisen aikana kustannustaso on noussut huomattavasti. Kustannusvaikutukset on esitetty liitteessä 1. Turun Seudun Vesi Oy esittää tekopohjavesihankkeen osakaskunnille, että ne hyväksyvät tekopohjavesihankkeen toteuttamisen tarkennetussa aikataulussa ja myöntävät omavelkaisen takauksen tekopohjavesihankkeen toteuttamista varten otettaville lainoille seuraavana olevan päätösehdotuksen mukaisesti. Esitys takausta varten Liitteenä olevassa selvityksessä kuvataan tekopohjavesihankkeen tämän hetkinen tila ja arviot tulevasta sekä hankkeessa edellisen päätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset. Selvityksen perusteella Turun Seudun Vesi Oy esittää, että Paraisten kaupunginvaltuusto hyväksyy tekopohjavesihankkeen toteuttamisen esitetyssä tarkennetussa aikataulussa ja tekee seuraavan takauspäätöksen. Paraisten kaupunginvaltuusto päättää todeta, että Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskunnista Turku, Naantali, Raisio, Parainen ja Lieto ovat aikaisemmin myöntäneet omavelkaisen takauksen yhtiön yhteensä 100 miljoonan euron määräisille lainoille. Kunnat ovat antaneet takaussitoumuksen yhteensä 20 miljoonan euron määräisille pitkäaikaisille lainoille sekä lisäksi yhtiön ottamalle 60 mil-

9 2/ joonan euron määräiselle rakennusaikaiselle lainalle. merkitä tiedoksi, että yhtiön tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan korollisen vieraan pääoman kokonaistarve on 170 miljoonaa euroa mukaan lukien edellä mainitut, jo nostetut 80 miljoonan euron lainat ja että vieraan pääoman tarvetta voidaan tyydyttää lainojen lisäksi myös rahoitusleasingsopimuksilla, joiden pääoma rinnastetaan velkakirjan tai muun sellaisen asiakirjan mukaiseen lainamäärään. että Turun Seudun Vesi Oy:n puolesta myönnetään myöhemmin tarjouskilpailun perusteella valittujen luotonantajien hyväksi omavelkaisen takauksen yhtiön sadanviidenkymmenen miljoonan ( ) euron määräisille lainoille ja rahoitusleasingsopimuksille seuraavin ehdoin: tähän takaukseen perustuvien laina- ja rahoitusleasingsopimusten yhteenlaskettu, maksamaton ja koronlaskennan perusteena oleva pääoma saa kulloinkin olla enintään sataviisikymmentä ( ) miljoonaa euroa ottaen huomioon, että yhtiö voi takauksen voimassa ollessa korvata olemassa olevia lainoja (konvertointi) tai ottaa uusia lainoja pois maksettujen tilalle. Paraisten kaupungin takausvastuun määrä on enintään 3,31 %:n osuus kunkin lainan jäljellä olevasta pääomasta, koroista, luottosopimuksen mukaisista muista kuluista tai rahoitusleasingsopimuksen mukaisista leasingvastuista. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan kiinteään korkoon, niin lainojen vuotuinen korko tai leasingvuokran koron osuus ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan vaihtuvaan korkoon, niin vaihtuviin korkoihin lisättävä rahoittajan marginaali tai leasingvuokran koron marginaali ei saa ylittää 0,10 %. lainojen laina-aika tai rahoitusleasingin vuokra-aika saa olla enintään 30 vuotta. otettavat lainat ja leasingsopimukset tulee kilpailuttaa siten, että lainat voidaan ottaa yhdeltä tai useammalta luotonantajalta. lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä viimeistään rahoitusleasingsopimuksia voidaan tehdään yksi tai useampia viimeistään mikäli lainat nostetaan muussa valuutassa kuin euroissa, tulee laina vaihtaa euromääräiseksi luottosopimukseen liittyvällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksella ennen lainannostohetkeä. tämän takauspäätöksen ja kaupungin aikaisemmin tekemien takauspäätösten nojalla voidaan taata yhtiön lainoja ja leasingsopimuksia siten, että yhtiön lainojen ja leasingsopimusten määrä on samanaikaisesti enintään euroa. tämän takauspäätöksen nojalla annettava takaussitoumus on annettava viimeistään

10 2/ Lainamäärän määrittämisessä ei ole otettu huomioon mahdollista valtion osallistumista tekopohjavesihankkeen rahoittamiseen. Valtion mahdollinen osallistuminen pienentää nostettavan lainan määrää. Tekopohjavesihankkeen toteutuminen suunnitellussa aikataulussa edellyttää, että takausasia käsitellään osakaskunnissa helmikuun 2008 loppuun mennessä. Paraisten kaupunginvaltuuston aikaisempi päätös asiassa Paraisten kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt tekopohjavesihankkeen toteuttamisesta seuraavaa: tekopohjavesihanke toteutetaan esitetyssä aikataulussa Paraisten kaupunginvaltuusto myöntää omavelkaisen takauksen Turun Seudun Vesi Oy:n yhteensä sadan miljoonan ( ) euron lainoille. Takausvastuun maksimimäärä rajoittuu vastaamaan Paraisten kaupungin suhteellista prosenttiosuutta tekopohjavesihankkeesta. Paraisten kaupungin suhteellinen osuus tekopohjavesihankkeesta on 3,31 %. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina, niin lainojen vuotuinen korko ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina, niin lainojen korkoon lisättävä marginaali ei saa ylittää 0,15 %. lainojen laina-aika saa olla enintään 30 vuotta lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä yhdeltä tai useammalta lainan antajalta mennessä. Turussa joulukuun 21. päivänä 2007 TURUN SEUDUN VESI OY Jyrki Valtonen toimitusjohtaja LIITTEET 1. Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta 2. Selvitys elohopeapitoisuudesta Kokemäenjoessa ja pohjaveden pinnasta Virttaankankaalla 3. Osakassopimus" Turun Seudun Vesi Oy perustettiin vuonna 1974 hoitamaan vesihuoltoa yhtiön osakkaina olevissa yhteistyökunnissa. Yhtiön nykyiset osakkaat ja omistusosuudet ovat seuraavat: Turku 64,68 % Kaarina 4,48 %

11 2/ Lieto 3,98 % Piikkiö 1,19 % Paimio 0,80 % Naantali 8,80 % Raisio 13,09 % Parainen 2,98 % Yhteensä 100,00 % Yhtiön osakkaat allekirjoittivat osakassopimuksen vedenhankinnasta. Sopimus seuraa liitteenä. Yhtiön takausanomusta ajatellen huomionarvoisia ovat sopimuksen kohdat 5.1, 6.1, 17.1 ja 17.2: Kyseiset sopimuskohdat kuuluvat: 5.1, seitsemäs kappale: "Mikäli Paraisten kaupungin makeavesialtaan säännöstelyluvan purkamisesta tai säilyttämisestä johtuvat velvoitteet aiheuttavat Paraisten kaupungille jatkossa niin suuria kustannuksia, että Paraisten kaupunki joutuu luopumaan TPV-hankkeesta ja osakeomistuksestaan, Paraisten kaupunki sitoutuu myymään ja Turun kaupunki, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Liedon kunta ostamaan mainitut osakkeet TPV-hankkeen osakeomistuksien suhteessa markan kappalehinnasta." Viranomaiset eivät ole antaneet lupaa säännöstelyluvan purkamiseen eikä makeavesialtaan ylläpitokustannusten odoteta nousevan poikkeuksellisen suuriksi suhteessa muiden vaihtoehtojen kustannuksiin, eli Paraisten kaupunki ei voi tämän sopimuskohdan nojalla erota yhtiöstä. 6.1, kappaleet 3-8: "Yhtiön maksettavaksi jäävät rakennuskustannukset katetaan tässä mainittujen osakkeenomistajien vesivarausten suhteessa seuraavasti: TPV-hanke %-osuus Vesivaraus m 3 /vrk Turku 70,17 % Naantali 9,78 % Raisio 14,53 % Parainen 3,31 % Lieto 2,21 % Yhteensä 100,00 % m 3 /vrk

12 2/ Osakkaista Turun kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Paraisten kaupunki rahoittavat TPV-hankkeen antamillaan pääomalainoilla, ulkopuolisella rahoituksella ja/tai liittymismaksuilla. Näiden keskinäinen panostus määräytyy TPV-hankkeen prosenttiosuuksien suhteessa. Hankkeen toteuttamiseksi sekä Yhtiön vakavaraisuuden ja likviditeetin varmistamiseksi Osakkaista Turun kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Paraisten kaupunki sitoutuvat takaamaan Yhtiön lainoja perimättä takausprovisiota. Takaajien keskinäinen takausvastuu määräytyy TPV-hankkeen prosenttiosuuksien suhteessa. Osakkailla ei ole velvollisuutta osallistua TPV-hankkeen rakennustyökustannuksiin ennenkuin valtion rahoituksesta on saatu myönteinen päätös. TPV-hankkeen suunnittelu- ja tutkimuskustannusten rahoituksesta vastaavat Turun kaupunki, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki, Paraisten kaupunki ja Liedon kunta edellä mainitussa TPV-hankkeen vesivarausten suhteessa, kunnes TPV-hanke on valmistunut ja käyttöönotettu. Paraisten kaupunki vastaa Kaarina-Parainen johtolinjakustannuksista. Kuitenkin koko hankkeelle saatava valtion/eu:n rahoitus kohdennetaan tasapuolisesti myös Kaarina-Parainen johtolinjaan." 17.1 ja 17.2: "Mikäli Osakas rikkoo Sopimuksen ehtoja taikka laiminlyö Sopimuksesta suoraan tai välillisesti johtuvan velvoitteensa tai vastuunsa toteuttamisen, rikkonut Osakas on velvollinen suorittamaan loukatuille Osakkaille sopimussakkoa jokaisesta rikkomuksesta erikseen. Sopimussakko on markkaa markkaa osakkeelta VL-järjestelmään ja TPV-hankkeen sulautumiseen asti. Tämän jälkeen sopimussakko on markkaa markkaa osakkeelta." Sopimussakko on Paraisten osalta euroissa laskettuna ,87 euroa. Yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaa on tehnyt laskelmia (liite) seu raavien vaihtoehtojen välillä: vedentoimittajana olisi nykyinen veden tukkutoimit taja eli Paraisten Vesi Oy tai vesi otettaisiin Virttaankankaan tekopohja vesijärjestelmästä eli Turun Seudun Vesi Oy:n kautta. Kustannukset ovat suuntaa antavia ja eivätkä siten sataprosenttisesti luotettavia, koska laskelmia on jouduttu tekemään eri olettamuksin. Laskelmien pohjana on käytetty

13 2/ vuoden 2008 Paraisten Vesi Oy:n tukkuhintaa sekä Turun Seudun Vesi Oy:n ilmoittamaa vuoden 2011 tukkuvesihintaa. Kustannustasoksi muuten on valittu tämän vuoden kustannustaso. Lisäksi ei ole myöskään huomioitu mahdollista ulkopuolista rahoitusta eli valtion vesihuoltoavustusta hankkeelle. Hintaero kapenee vielä eri vaihtoehtojen välillä entisestään, jos otetaan huomioon, että nykytilanteessa Paraisten kaupunki kuuluu kriisivesiluokituksessa kaikkein huonoimpaan kategoriaan. Joka tapauksessa tulee rakentaa yhdysvesiputki Paraisten ja Kaarinan kaupungin välille turvaamaan vesihuolto mahdollisen kriisin sattuessa. Paraisten kaupungin alueella ei ole riittävästi vesilähteitä korvaamaan nykyistä Sysilahden makeavesiallasta vesilähteenä, jos makeavesiallasta ei mahdollisesti voitaisi jostain syystä, esim. öljyonnettomuuden vuoksi, käyttää raakavesilähteenä. Yhdysputken rakentaminen aiheuttaisi vielä veden kuutiohintaan 0,29 euron hinnannousun eli arvonlisäverollinen kuutiohinta nousisi 2,26 /m³:een. Paraisten kaupungin suhteellinen osuus vesivarauksesta on 3,31 %, eli Paraisten kaupungin taloudellinen vastuu enintään euron omavelkaisesta takauksesta on enintään euroa kaupungin takausvastuu oli kokonaisuudessaan ,32 euroa mukaan lukien Paraisten kaupungin euron takausvastuu Turun Seudun Vesi Oy:n vuonna 2004 ottamasta euron lainasta. Paraisten kaupungin vuoden 2007 tilinpäätöksessä kaupungin takausvastuu on arviolta noin euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Naantalin takausvastuu koko nai suudessaan oli 45,4 miljoonaa euroa Liitteet: 1. Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta 2. Selvitys elohopeapitoisuudesta Kokemäen joessa ja pohjave den pinnasta Virttaankankaalla 3. Osakassopimus 4. Yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaan kustannusvertailu Kaupunginlakimies Monica Avellan ja yhdyskuntainsinööri Kimmo Liianmaa ovat läsnä asian käsittelyssä. Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy te ko poh javesihankkeen toteuttamisen esitetyssä tarkennetussa aikataulussa ja päät tää: todeta, että Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskunnista Turku, Naantali, Raisio, Parainen ja Lieto ovat aikaisemmin myöntäneet omavelkaisen takauksen yhtiön yhteensä 100 miljoonan euron määräisille lainoille. Kunnat ovat antaneet takaussitoumuksen yhteensä 20 miljoonan euron määräisille pitkäaikaisille lainoille sekä lisäksi yhtiön ottamalle 60 miljoonan euron määräiselle rakennusaikaiselle lainalle. merkitä tiedoksi, että yhtiön tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan

14 2/ korollisen vieraan pääoman kokonaistarve on 170 miljoonaa euroa mukaan lukien edellä mainitut, jo nostetut 80 miljoonan euron lainat ja että vieraan pääoman tarvetta voidaan tyydyttää lainojen lisäksi myös rahoitusleasingsopimuksilla, joiden pääoma rinnastetaan velkakirjan tai muun sellaisen asiakirjan mukaiseen lainamäärään. että Turun Seudun Vesi Oy:n puolesta myönnetään myöhemmin tarjouskilpailun perusteella valittujen luotonantajien hyväksi omavelkaisen takauksen yhtiön sadanviidenkymmenen miljoonan ( ) euron määräisille lainoille ja rahoitusleasingsopimuksille seuraavin ehdoin: tähän takaukseen perustuvien laina- ja rahoitusleasingsopimusten yhteenlaskettu, maksamaton ja koronlaskennan perusteena oleva pääoma saa kulloinkin olla enintään sataviisikymmentä ( ) miljoonaa euroa ottaen huomioon, että yhtiö voi takauksen voimassa ollessa korvata olemassa olevia lainoja (konvertointi) tai ottaa uusia lainoja pois maksettujen tilalle. Paraisten kaupungin takausvastuun määrä on enintään 3,31 %:n osuus kunkin lainan jäljellä olevasta pääomasta, koroista, luottosopimuksen mukaisista muista kuluista tai rahoitusleasingsopimuksen mukaisista leasingvastuista. mikäli lainat nostetaan kiinteäkorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan kiinteään korkoon, niin lainojen vuotuinen korko tai leasingvuokran koron osuus ei saa ylittää 5,0 %. mikäli lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina tai rahoitusleasingin vuokra sidotaan vaihtuvaan korkoon, niin vaihtuviin korkoihin lisättävä rahoittajan marginaali tai leasingvuokran koron marginaali ei saa ylittää 0,10 %. lainojen laina-aika tai rahoitusleasingin vuokra-aika saa olla enintään 30 vuotta. otettavat lainat ja leasingsopimukset tulee kilpailuttaa siten, että lainat voidaan ottaa yhdeltä tai useammalta luotonantajalta. lainat voidaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä viimeistään rahoitusleasingsopimuksia voidaan tehdään yksi tai useampia viimeistään mikäli lainat nostetaan muussa valuutassa kuin euroissa, tulee laina vaihtaa euromääräiseksi luottosopimukseen liittyvällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksella ennen lainannostohetkeä. tämän takauspäätöksen ja kaupungin aikaisemmin tekemien takauspäätösten nojalla voidaan taata yhtiön lainoja ja leasingsopimuksia siten, että yhtiön lainojen ja leasingsopimusten määrä on samanaikaisesti enintään euroa. Tämän takauspäätöksen nojalla annettava takaussitoumus on annettava vii meistään Päätös:

15 2/ Kaupunginjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus hyväksyy hänen edellä olevan ehdotuksensa seuraavalla lisäyksellä täydennettynä: "Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Turun Seudun Vesi Oy:n kunnallista takausta koskevaan anomukseen liitetty selvitys Turun seudun tekopohjavesihanke, selvitys hankkeesta poikkeaa allekirjoitetusta osakassopimuksesta yhdessä kohtaa. Selvityksessä mainitaan otsikon 2. Tekopohjavesihankkeen pääosat ja otsikon 7. Tekopohjavesihankkeen kustannusarvio kohdalla noin 0,5 kilometriä pitkä, halkaisijaltaan 400 mm:n johtolinja Saramäestä Turun pohjoiseen jakeluverkkoon. Kyseinen siirtolinja ei sisälly tekopohjavesihankkeeseen, ja Turun kaupungin tulee näin ollen rahoittaa se kokonaisuudessaan." Jäsen Cornelius Colliander ehdotti jäsen Kaj Mattssonin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää palauttaa asian lisävalmistelua varten. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestää käsittelyn jatkamisesta ja jäsen Cornelius Collianderin palautusehdotuksesta kättä nostamalla siten, että ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Cornelius Collianderin palautusehdotusta, äänestävät Ei. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä 7 kpl 2 kpl. Kaupunginhallitus päätti näin ollen jatkaa asian käsittelyä. Jäsen Stig Engman ehdotti jäsen Tuula Nyholmin kannattamana, että kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa osakassopimuksen ja olla takaamatta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanketta varten otettavia lainoja. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallitus äänestää kaupunginjohtajan muutetusta ehdotuksesta ja jäsen Stig Engmanin ehdotuksesta nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan muutettua ehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Stig Engmanin ehdotusta, äänestävät Ei. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn.

16 2/ Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä 5 kpl 4 kpl. Kaupunginhallitus päätti näin ollen hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen. Äänestystulos käy ilmi liitteestä nro A7. Jäsen Cornelius Colliander ilmoitti seuraavan eriävän mielipiteen päätöksestä: Tekopohjavesihanke ei ole ympäristön kannalta kestävä ja sen toteuttamisesta on osoittautunut tulevan huomattavasti kalliimpaa ja monimutkaisempaa kuin alun perin oli suunniteltu. Myöskään suunnitelman lopullisia kustannuksia ei ole voitu vahvistaa. Suunnitelmassa on ratkaisemattomia kysymyksiä, ja näkemykseni mukaan hanke ei enää vastaa sitä suunnitelmaa, jonka kannalle kaupunginvaltuusto asettui. En siis voi asettua kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen kannalle. Merkittiin, että talousjohtaja Göran Peltonen ei esteellisyyden vuoksi ollut läsnä asiaa käsiteltäessä ja että kaupunginjohtaja Folke Öhman piti pöytäkirjaa tämän pykälän osalta.

17 2/ Kaupunginhallitus LAUSUNTO KUNTAJAON MUUTOKSESTA LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE 766/00/001/2005 KHALL 21 Liitteet B8-10 Liitteet: Lääninhallituksen lausuntopyyntö, Irma ja Ossi Laasosen huomautus, ehdo tus lausunnoksi (Kaupunginlakimies:) Lääninhallituksen kuulutus on ollut julkipantuna Seuraava tämän jälkeinen valtuuston kokous pidetään Mahdollisten kuntaliitosta koskevien huomautusten odottaminen on ollut välttämätöntä, koska kaupunginvaltuuston tulee antaa lausuntonsa myös jätetyistä huomautuksista. Kaupunginlakimies on tämän vuoksi anonut määräajan jatkamista asti. Ehdotus: (Talousjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa - että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen lausuntoehdotuksen - että kaupunginvaltuusto tarkastaa päätöksensä välittömästi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

18 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus PARGAS SIMMARE - PARAISTEN UIMARIT RY:N KANSALAISALOITE UIMAHALLIN RA- KENTAMISESTA 680/01/016/2007 KHALL Aloite kuuluu: "Paraisten kaupunki / Valtuusto Uimahallin rakentaminen Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry ehdottaa, että Paraisten kaupunki ryhtyy rakentamaan nykyaikaista uimahallia lähivuosina. Jotta uimahalli saataisiin vilkkaaseen käyttöön, sen tulisi palvella tavallisia ihmisiä eli kaikkia paraislaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tällaisessa uimahallissa olisi mm. - Suuri, pinta-alaltaan 330 m 2 :n allas, eli pituus 25 m ja leveys vähintään 13,20 m (6 rataa), virkistys-, harrastus-, kuntoilu- ja kilpauintiin sekä vesijuoksuun - Lasten kahluuallas, joka soveltuu pienten lasten leikkeihin (syvyys cm) - Monitoimiallas (terapia-allas), joka soveltuu terapiaan, uimaopetukseen, vesijumppaan ja vauvauintiin ym. - Poreallas, joka soveltuu ennen kaikkea vanhuksille - Kylmävesiallas (4-17 C) - Lisäksi suihkut, pukuhuoneet, ja WC:t molemmille sukupuolille - Kahvilakioski Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilojen soveltuvuuteen vammaisille. Tällä hetkellä Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry:n käyttöön on osoitettu 54 vuoden ikään ehtinyt pieni allas Malms skolan kellarissa. Voimme käyttää allasta ainoastaan uimakerhojen järjestämiseen ala-asteelaisille. Altaan ei voida katsoa palvelevan suurta yleisöä eikä uimaseuran toimintaa. Altaassa on sitä paitsi vähän väliä teknisiä ongelmia. Uintiurheilun harrastaminen, harjoittelu ja kilpaileminen on Paraisilla tällä hetkellä täysin mahdotonta. Kilpauinti edellyttää nykyään vähintään 25 metrin sisäallasta. Paraislaiset uimarit olivat hyvin esillä kansallisen tason uintikilpai luis sa vie lä 60- ja 70-luvulla. Noista ajoista kehitys on mennyt eteenpäin uintiaree nojen suhteen, ja näin muodoin myös kilpauinnin taso. Paraisilla kehi-

19 2/ tys on mennyt päinvastaiseen suuntaan. Meillä ei ole harjoittelu- eikä kilpailu mahdollisuuksia kotipaikkakunnallamme. Naapurikaupunki Kaari nan uima halliinkaan emme ole tervetulleita. Uinti on terveellistä ja hyödyllistä toimintaa lapsille ja nuorille, mutta se edellyttää kunnollisia olosuhteita. Uintitoiminnan järjestäminen meressä on mahdotonta jo sen kin ta kia, et tä re he vöi ty misen vuoksi meressä uiminen on sekä epäterveel listä että vas tenmie listä. Veden lämpötilakaan ei aina ole sellainen kuin sen soisi ole van. Ui matoi minnan, kuten uintiopetuksen, uintiharjoittelun ja uin tikil pai lujen jär jestä minen naapurikuntien uimahalleissa ei myöskään onnis tu. Esi merkiksi Kaa rinan uimahalli on jo pidemmän aikaa kieltäytynyt vas taan ot tamasta ryhmiä muista kunnista tilanpuutteen vuoksi. Kaarinan al taassa on ainoas taan neljä rataa. Myös matka Kaarinaan on ongelmallinen ennen kaikkea lapsille, van huksille ja vammaisille. Vedessä liikkuminen on terveellistä ja turvallista. Vesiliikunta kohottaa kuntoa, saa aikaan hyvän olon tunteen ja virkistää (stimuloi). Kuntouintia voi harrastaa omin päin. Uimahalli on niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin terveyden lähde. Pargas Simmare - Paraisten Uimarit -uimaseuralle uimahalli on kohtalonkysymys. Mikään uinnin parissa toimiva seura ei selviä hengissä il man toimivaa paikkaa toiminnalleen. Uimahalli nostaa valtavasti Paraisten imagoarvoa kaupunkina. Myönteisenä seikkana näemme myös sen, että kunta laajenee ja siten myös uimahallin käyttäjäkunta uudessa kunnassa kasvaa. Uimahalli tuo lisäarvoa myös emäkunnan näkökulmasta. Lisäksi haluamme korostaa, että uimahalli ei nykyään ole pelkkä liikuntapaikka, vaan vähintään yhtä suuressa määrin myös sosiaalisen kanssakäymisen paikka. Jotta nykyaikainen uimahalli voitaisiin rakentaa, allekirjoittanut uimaseura ehdottaa, että Paraisten kaupunki rahoittaa hankkeen osittain valtiontuen, omien varojen, lainanoton, EU-avustusten, erilaisten rahastojen sekä sponsoreiden turvin. Uimaseura on osaltaan valmis kantamaan osuutensa vastuusta. Parainen 18. lokakuuta 2007 Pargas Simmare - Paraisten Uimarit ry Jan Sjöblom Puheenjohtaja Rainer Eriksson Sihteeri"

20 2/ Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee saaneensa aloitteen tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT Liite A9 Päätös: Valtuutettu Stig Engman ehdotti valtuutettujen Marica Viitala ja Monica Hedström-Järvinen kannattamana, että valtuusto hyväk syy kaupunginhallituksen ehdotuksen ja päättää lisäksi, että kaupunginhalli tus asettaa työryhmän selvittämään, paljonko uimahalli maksaisi ja onko ui mahallia varten mahdollista saada ulkoista rahoitusta. Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto äänestää kaupunginhallituksen ja valtuutettu Stig Engmanin ehdotuksista äänestyslaitteella siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Stig Engmanin ehdotusta, äänestävät Ei. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä Ei-ääniä Äänestämättä jätti 23 kpl 8 kpl 1 kpl. Kaupunginvaltuusto päätti näin ollen hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestystulos on liitteenä A9 liitetty pöytäkirjaan. KHALL 22

21 2/ Liitteet B11 Liikuntasihteeri Christer Grunér ja kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl ovat yhdessä keränneet tie to ja ui ma halleista. Yksityiskohtaiset laskelmat ja luonnokset ovat nähtävillä ko kouk sessa. Paraisten uimahalli Kysymys uimahallin rakentamisesta Paraisille on ollut esillä useaan ot teeseen. Uimahallin tarpeesta ja kaupungin edellytyksistä uimahallin ra kentamiseen on tehty useita selvityksiä. Moni luonnollisesti toivoo Paraisil le uimahallia. Paraislaiset käyttävät ahkerasti Kaarinan uimahallia, mikä myötävaikuttaa Kaarinan uimahallin suuriin kävijämääriin. Uimahalli sijaitsee koh tuul li sen välimatkan päässä Paraisista ja liikenneyhteydet ovat erinomai set. Ui ma hal lin sijainnilla toisella paikkakunnalla ei kuntouima reille ole merki tys tä, rat kaisevaa on etäisyys. Tästä johtuen voidaan perus tellusti väit tää, et tä Pa rai silla asuvilla on varsin hyvät mahdollisuudet käydä uimassa uimahallissa, verrattuna jopa suurempien kaupunkien asukkaisiin, joi den uimahallikäyntiin saattaa joskus upota huomattavasti enemmän aikaa. Se, et tä ui ma hallin omistaa naapurikunta ja että uimahalli on niin ahkerassa käy tös sä, on ongel ma kilpauinnin ja harjoittelun kannalta. Tämä rajoittaa luon nol li sesti esi merkiksi Paraisten Uimareiden mahdollisuuksia ylläpitää laa jem paa toi min taa. Paraisten talous on viime vuoden aikana kehittynyt suotuisasti, mutta pitemmällä tähtäyksellä uimahallin rahoittamiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia karsimatta nykyisiä kuluja ja sitä myötä palvelutasoa kustannuksia aiheuttavilla toimialoilla, kuten lasten päivähoidossa, koulutuksessa tai sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näiden palveluiden tarve ei näytä olevan vähenemässä, vaan sitä vastoin odotettavissa on kysynnän lisääntymistä mm. ikärakenteen muutosten seurauksena. Uimahallin tuomat myönteiset vaikutukset eivät kompensoi likimainkaan uimahallista aiheutuvaa menojen nousua. Toinen mahdollisuus olisi veroprosentin korottaminen. Tämä ei ole kuitenkaan puolustettavissa oleva vaihtoehto, kun ajatellaan sitä, että meillä on jo nyt tun tu vasti korkeampi veroprosentti kuin muilla Turun ympäryskun nilla. Kiinteistölaitos on selvittänyt, mitä kustannuksia tällä hetkellä voitaisiin laskea aiheutuvaksi Paraisten Uimareiden peräänkuuluttaman kaltaisen uimahallin rakentamisesta. Laskelmien lähtökohtana on ollut ns. virkistysuimahalli, johon sisältyy suuri allas, terapia-allas, lastenallas ja poreallas, eli samantyyppinen uimahalli kuin Tammisaaressa. Uimahalli sijoitettaisiin PUNT:n viereen. Uimahallin kustannukset olisivat suunnilleen 6,3 miljoonaa euroa. Valtiontukea on mahdollista saada noin euroa. Käyttökustannuksiksi on arvioitu euroa henkilöstövahvuuden ollessa noin 8 henkeä. Tuloiksi arvioidaan noin euroa, jol loin nettomenot nousevat euroon. Tammisaaressa netto käyttökulut ovat vuonna 2007 arviolta noin euroa. Siitä, että uimahalli olisi hyvin suosittu liikuntapaikka, ei ole epäilystäkään.