Maahanmuuttajien lapset ja nuoret koulutuksen siirtymävaiheessa

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien lapset ja nuoret koulutuksen siirtymävaiheessa Marianne Teräs, FT, THM Helsingin yliopisto/käyttäytymistieteiden laitos, Toiminnan, oppimisen ja kehityksen tutkimuskeskus CRADLE Esitys Seminaarissa: Uussuomalaisten työelämään ja koulutukseen integroinnin innovatiiviset käytännöt Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Marianne Teräs

2 Taustaa tilastoista Ulkomailla syntyneitä n (4,1 %) (2008), n. neljännes muuttajista lapsia tai nuoria (ns. 1. sukupolvi) v maahanmuuttajien lapsia (ns. 2. sukupolvi) n , n toinen vanhemmista maahanmuuttaja (ns. 2, 5 sukupolvi) (Martikainen & Haikkola 2010) Kaikista perusopetuksen oppilasta 3, 6 % ja ammatillisessa koulutuksessa 4,8 % oli vieraskielisiä (Kumpulainen 2010) Helsingissä joka kymmenes opiskelija on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva opiskelija (Helsingin kaupungin tietokeskus 2008)

3 Taustaa tutkimuksista Yhtäältä muunkielisillä nuorilla siirtymävaiheen ongelmat yhteishaussa hakematta jättäminen, ilman opiskelupaikkaa jääminen, paikan peruuttaminen varhaisessa vaiheessa tai koulutuksen keskeyttäminen on suhteellisesti kolminkertainen riski verrattuna kantaväestöön. (Kuusela ym. 2008; ks. myös Alatupa 2007) Toisaalta on todettu että maahanmuuttajien lasten huonompi koulumenestys voidaan pitkälti selittää vanhempien resurssien avulla: mitä alhaisempi vanhempien koulutustaso, sosioekonominen asema ja tulotaso, sitä alhaisempi lapsen koulumenestys (Kilpi 2010)

4 Haasteita Käytännön haasteet jakautuvat kahteen alueeseen, toisaalta koulutuksen sisällä oleviin pedagogisiin haasteisiin ja toisaalta koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuviin haasteisiin (perusasteelta toiselle asteelle ja koulutuksesta työelämään). Teoriatausta: kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus (esim. Vygotsky 1978, Leonjtev 1978, Engeström 1987; 1998; 2005). Haasteet yhtäältä miten käsitteellistetään yksilötason ja yhteisötason/kulttuurisen tason yhteensovittamista ja siirtymävaihetta toisaalta metodisesti miten tutkitaan moniorganisatorista kenttää? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

5 OPCE-osatutkimus 3:n tarkoitus Tarkoituksena on selvittää maahanmuuttajien lasten ja nuorten tilannetta koulutuksen siirtymävaiheissa ja kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja maahanmuuttajien oppimisen tueksi

6 Siirtymän käsitteestä ja prosesseista Eri elämän- ja kehitysvaiheesta toiseen esim. lapsuudesta nuoruuteen Koulutuksessa siirtymä kouluasteelta toiselle tai työelämään, ns. nivelvaihe, jossa nuori vähitellen selkiinnyttää suuntautumistaan jatkoopintoihin ja ammattiin (OPM 2005) Nuorten siirtymät ovat haastavia siksi, että nuoret ovat tekemisissä kahden yhtäaikaisen siirtymäprosessin kanssa; yhtäältä siihen liittyy ikään ja nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyvät kysymykset ja jännitteet ja toisaalta yhteiskunnalliset ja kulttuuriset prosessit (Alitolppa-Niitamo 2003) Siirtymiä voidaan käsitteellistää paitsi liikkeenä ja transformatiivisena muutosprosessina tilasta, vaiheesta tai muodosta toiseen myös vuorovaikutussuhteena kahden eri vaiheen tai muodon välillä (Teräs 2011)

7 Toisen sukupolven käsitteestä Sukupolvi: ikä-kohortti, lapset ja vanhemmat, yhteiskunnallinen (esim. Purhonen 2007) Lasten kohdalla maahanmuuttoikä tärkeä koulumenestyksen ja integraation kannalta Rumbaut (2007) jakaa sukupolvet lisäksi ns. välisukupolviin eli 1.5, 2.5 jne. sen mukaan minkä ikäisenä on muuttanut maahan ja ovatko molemmat vanhemmat maahanmuuttajia esim sukupolvi on 6-12 vuotiaana maahan muuttaneet, vuotiaana maahan muuttaneet

8 Aineiston keruu ja sen vaiheet 1-vaihe: nuorten haastattelut tammi-helmikuu vaihe toukokuu lokakuu 2010/Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto vuotiaat helsinkiläiset muunkieliset nuoret Siirtymävaiheen palveluissa työskentelevät Helsingin kaupungin työntekijät (sosiaali, terveys, nuoriso, henkilöstökeskus, opetus) Elektroninen kysely ja täydentävät haastattelut Vanhemmat - haastattelu 3. sektori haastattelu 3-vaihe: muutoslaboratorio-interventio ammatillisessa oppilaitoksessa elokuu 2010 maaliskuu 2011 (Virkkunen ym. 1999) Ryhmä: MT, Heidi Turunen, David Stein, Emilia Niemi, Maria Nuottokari, Minna Oksanen

9 Työntekijät: kysely ja täydentävät haastattelut Toimiala Vastauksia Haastattelut (yksilö) Sosiaalivirasto 10 6 Opetusvirasto 20 8 Terveyskeskus Nuorisoasiainkeskus 12 3 Hallinto 8 - Yht

10 Muut haastattelut 25:en nuoren haastattelut 9 kolmannen sektorin toimijan haastattelut (SPR, Tyttöjen talo, Kanava ry, Väestöliitto) 3:n vanhemman haastattelu Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Marianne Teräs

11 Muutoslaboratorion aineistot Alkuaineisto, jota voidaan käyttää ns. peiliaineistona kokouksissa Haastattelut: 13 opettajaa, 2 johdon edustajaa, 7 opiskelijaa Opetuksen seuranta ja videointi: 5 kertaa (2-3 t./kerta) Erilaisia dokumentteja ja kirjallista materiaalia Videoidut muutoslaboratoriokokoukset: elomaaliskuu, yhteensä 8 kokousta 2-3 tuntia kerrallaan (10 opettajaa, 1-2 tutkijaa) Arviointihaastattelut: 10 opettajaa jotka osallistuivat interventioon Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

12 Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin pääkysymyksiin Millaiset tekijät estävät ja edistävät nuorten siirtymistä perusasteelta ja toiselle asteelle eri osapuolien näkökulmasta (perhe, nuoret, työntekijät)? Minkälaiset ratkaisut tukevat maahanmuuttajien ammattiin oppimista (muutoslaboratorio)? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

13 Perheiden näkökulma (vanhemmat ja järjestötoimijat) Vanhemmuus muutoksessa Tieto suomalaisesta järjestelmästä Eritahtinen kotoutuminen Perheen kokonaistilanne Yhteistyö kodin ja koulun välillä Erityistilanteessa olevat nuoret

14 Esimerkki 1 Vanhempi/3.sekotrin toimija: (.) Mutta tämä on sitten, että miten vanhemmat tietävät tästä suomalaisesta koulujärjestelmästä ja mitä vaaditaan, kun mennään lukioon? Mitä odotetaan näiltä lapsilta, pärjäävätkö nämä lapset lukiossa ja ovatko he kiinnostuneita paljon siitä, että kun siellä on tekemisiä ja tehtäviä hyvin paljon, vai haluavatko he sitten jotain muuta? Mutta kun vanhemmilla ei ole näitä tietoja nuorista. Kun suomalaiset vanhemmat juttelevat jo pienenä lapsille, että mitä haluat tulevaisuudessa, että mikä sinusta tulee? Ja sitten myös tuetaan samalla, että ei silleen, että kun nuori on kahdeksannella tai yhdeksännellä, niin sitten vasta herää vanhempien kiinnostus, että halutaan, että lapsi tulee lääkäriksi, niin se voi olla todellakin, että ollaan liian myöhässä, että ehkä lapset eivät pärjääkään lukiossa. Mutta näistä asioista pitäisi keskustella ja tukea lapsia siinä, kun he ovat ala-asteella, että eivät ole vielä edes yläasteella, että tällaisia kysymyksiä tulee. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

15 Nuorten näkemyksiä Vastuullisuus ja pärjäämisen tarve Tukiverkosto tärkeä Opinto-ohjaajien merkityksellinen asema nivelvaiheessa Arvostus koulutusta ja työllistymistä kohtaa

16 Esimerkki 2 Opiskelija, : No ainakin mun siskot. (...) Ne vaan haluaa käydä lukion läpi ja yliopiston läpi. Ne tietää, että ne on hyvii koulussa ja ne tietää, että ne saa hyvän työpaikan, jos ne haluaa. Tiätsä, ku monet ulkomaalaiset naiset on sellasia, että ne luulee, että ne menee naimisiin, eikä niitten tarvi tehä mitään, kun niil on mies, joka tekee kaiken ja maksaa kaiken ja niitten vaa pitää olla himassa. Se on mun mielestä väärin. Se on vähä nolo, jos sä et opiskele, etkä osaa mitää. Sun pitää olla viisas nainen, jos sä oot naimisissa. Ett silti, jos et haluu töitä, niin silti pitää opiskella, että sä tiiät kaikkee. (17v, Afganistan, mies, Suomeen n. 12-vuotiaana) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

17 Palveluiden näkökulma: Peruspalveluperiaate vs. nuorten ja perheiden tarpeet (työntekijät) Tarjotaan samoja palveluja kaikille Palvelujen valtavirtaistaminen massaräätälöinti Aktiivisuus ja osaaminen Yksilölliset tarpeet Rakenteet ja resurssit (resurssipula: aika) Työntekijöiden työote --- Järjestelmän odotukset

18 Esimerkki 3 Työntekijä: Samoja palveluja kuin kantaväestöllekin. (Terveyskeskus, kysely) Työntekijä: Meidän pitää oppia erottamaan kuka tarvii apua, koska emme voi leimaa maahanmuuttaja nuoria ryhmänä, kun tarpeet johtuvat yksilöeroista. Ja nuoret eivät halua aina osallistua mamu-ryhmiin, kun se on jotenki leimaavaa kuten erityisluokkat. Kuinka kauan pitää asua Suomessa, jotta ei tarvi aina muistuttaa opettajia, että kyllä puhun suomea. Taikka kuka sanoo, että on sopeutunut tai ei..ellei itse. (Nuorisoasiainkeskus, kysely) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

19 Toiselle asteelle siirtymiseen liittyvät tekijät 1. Kielelliset tekijät 2. Kouluun ja opetukseen liittyvät 3. Sosiaaliset suhteet 4. Kulttuuriset tekijät 5. Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät 6. Yksilölliset tekijät Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

20 Toiselle asteelle siirtymistä EDISTÄÄ Riittävä kielitaito Kodin ja koulun välinen yhteistyö Tapa- ja koulukulttuurin sekä järjestelmän tunteminen Positiiviset mallit yhteisössä Perheen ja ystävien tuki Asenne ja motivaatio ESTÄÄ Puutteellinen kielitaito Koulutausta ja aikaisempi koulumenestys Yksinäisyys ja huono motivaatio Perheen asenne ja oma koulutustausta Järjestelmän huono tunteminen

21 Esimerkki 4 Työntekijä: Edistää: hyvä koulumenestys, vanhempien myönteinen suhtautuminen ja kannustaminen, perusasiat kunnossa. Estää: oma psyykkinen/fyysinen oireilu, epäselvä kotitilanne, kielitaidottomuus, peruskoulun "rimaa hipoen" -suorittaminen. (Sosiaalivirasto, kysely) Työntekijä: Edistävät: Laadukas ja pitkäjänteinen panostus S2- opetukseen alakoulusta lähtien. Yksilöllinen opinto-ohjaus yläkoulussa. Tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksissa paikan päällä. Estävät: Ei tunneta ammatteja, niiden sisältöjä tai koulutussalanimikkeitä. Ei ymmärretä koulumenestyksen merkitystä yhteishakujärjestelmässä. Päätökset useimmiten äärimmäisen vaikeita ja satunnaisiakin 15 vuoden iässä, jossa usein myös monikerroksinen kulttuuriristiriitavaihe nuoren elämässä. (Opetusvirasto, kysely) Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

22 Siirtymävaiheessa nuoria suojaavat vs. riskitekijät 1) vanhempien ja nuorten kotoutuminen: esim. kielitaito, järjestelmän tuntemus vs. eritahtinen kotoutuminen 2) koulutusjärjestelmän rakenne : esim. myöhäinen eriytyminen vs. koulutuspaikkojen puute 3) palvelujen järjestäminen: esim. monikieliset palvelut, tarvittavat tukitoimet vs. kaikille samaa

23 Innovaatiotutkimuksesta One of the major findings and conclusion of innovation research during the last decades was that innovations emerge in the interaction between agents with complementary knowledge and resources (Miettinen, 2010). Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

24 Kehittäviä jännitteitä ja ratkaisuideoita Perhe kotoutumisen yksikkönä vs. yksilö Miten rakennetaan luottamusta ja yhteistä kohdetta nuoren, koulun, kodin ja vertaisryhmien välille? Palveluista tiedottaminen omalla äidinkielellä ja muunkielisten työntekijöiden palkkaaminen Kielen opetukseen panostaminen (S2 ja äidinkieli) Vanhempien resurssit: panostus suomen kielen osaamiseen, järjestelmän tuntemus, työllistyminen Toimiala- ja muita rajoja ylittävä yhteistyö Siirtymätaitojen oppiminen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta /Marianne Teräs

25 Nykyisen oppimistoiminnan alueet, joissa näkyy kehittäviä jännitteitä Ristiriidat näkyvät jännitteinä kahden toisistaan vastakkaisiin suuntiin vetävien voimien välillä, tätä voidaan käyttää kehityksen ja oppimisen ponnahduslautana (Engeström 1998, Ilenkov 1977) 1. Työelämä 2. Opetustyö 3. Kouluyhteisö 4. Kulttuuriset käytännöt

26 Esimerkki 5: Opiskelu Opiskelija: No tietysti olen [kotimaalainen], ja joskus haluaisin että tämä on niin kuin [kotimaassa]. (naurahtaa) Haastattelija: (naurahtaa) Mikä esimerkiksi on sellaista erilaista täällä, paitsi kieli, oppimiskulttuuri? Opiskelija: Oppimiskulttuuri, joo, siis miten opiskellaan [kotimaassa]. No oikeasti mä olen tyytyväinen, tämä tieto tulee sillä tavalla että teemme ihan paljon keskusteluja ja postertyö. On semmoisia asioita että tämä tieto tulee mutta se ei paljon stressiä. Se ei ole niikuin tästä sivulta pitää tietää tämä tämä tämä ja nyt testi ja nyt kirjoitamme se ei ole sillä tavalla. Ainakin tieto tulee, koska mä huomasin kun kesällä olin [kotimaassa] ja puhuin minun ystävä kanssa hän on [äidinkielen ]opettaja. Hän halusi tietää minkälainen koulutussysteemi on Suomessa ja mä kerroin. Mä itse huomasin että se on niin paljon tietoa mä sain mutta se oli niin ei stressaavaa systeemi se oli, koska me saimme kirjoittaa tehtävä, mielipiteitä tai kertoa tästä tai tästä tai posterityö tai ryhmätyö tai kotityö, kotiryhmätyö tai semmoisia mutta tieto tulee, kyllä.

27 Esimerkki 6: Opetus Opettaja 1: Ryhmässä on eri tasosii opiskelijoita ja sitte aina se että miten hitaasti voi edetä tunnilla et se on että ku suunnittelee jonkun jutun ni ei voikaan tehdä sitä. Miten pystyy käymään ops:in mukaan ne asiat jotka pitäis pystyä käymään ja sitten se että miten opettajalta vaaditaan taitoa tiivistää ne keskeiset asiat selkeästi ja ymmärrettävästi. (...) Opettaja2 ( ) ja sit kuitenkin kaikkia arvioitava samalla tavalla, et tää lause on aina mihin törmätään.

28 Ammatin oppimisen nelikenttä Yksittäiset oppiaineet Opitaan projektien tavoitteiden mukaisesti esim. virkistämään vanhusta, tai keräämään tietoa yhteisöstä Oppiminen Opitaan yhteen kiertyneistä säikeistä muodostunutta ammatin kokonaisuutta kulttuurisina käytäntöinä Ammattitoiminta kulttuurisina käytäntöinä esim. hoitaminen Suoriudutaan monista yksittäisistä tehtävistä eri opettajilta Opitaan yhden työpaikan käytäntöjä ja suoriudutaan niistä esim. TOP, oppisopimus HUOM! Ammatin ja työn oppiminen eri asioita Suorittaminen

29 Ratkaisuidea: Ammatillisen opetuksen säie-malli Oppimiseen punoutuu monta yhtäaikaista säiettä kuten: Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Työn oppiminen Eri aineiden oppiminen Jokainen säie muodostaa osan kokonaisuutta, joka voidaan erottaa ja sitä voidaan tarkastella yksinkertaisena säikeenä (esim. kieli), mutta ammatin oppimisessa oleellista on kokonaisuus kulttuurisina käytäntöinä

30 SÄIE-mallin kohde ja välineitä (jo olemassa olevia) Kohde: Ammatintoiminnan oppiminen kokonaisuutena kulttuurisina käytäntöinä Välineitä: samanaikaisopetus, sanastot, selkokielistäminen, aidot oppimisympäristöt (työpaikka), mielekkäät oppimistehtävät (vrt. Kontula), räätälöity opetus Vaatii erilaisten rajojenylittämistä esim. oppiaineet, luokat, kielet, koulu ja työelämä, koulu ja muu elämä

31 Lähteet (tarkempi MT:ltä) Alitolppa-Niitamo Liminaalista jäsenyyteen? Somalinkielisten nuorten siirtymien haasteita. Teoksessa Harinen,Kamppailuja jäsenyyksistä: Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Alatupa ym Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Engeström Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Engeström Kehittävä työntutkimus: Perusteita, tuloksia ja haasteita. Engeström Developmental work research expanding activity theory in practice. Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1: Maahanmuuttajataustaiset koulutustilastoissa. Kilpi Toinen sukupolvi peruskoulun päättyessä ja toisen asteen koulutuksessa. Teoksessa Martikainen & Haikkola, Maahanmuutto ja sukupolvet. Kuusela, ym Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Leontjev Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Martikainen ja Haikkola Maahanmuutto ja sukupolvet. Kumpulainen Koulutuksen määrälliset indikaattorit Miettinen, R Creative encounter and the emergence of collaborative agency. OPM Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Purhonen Sukupolvien ongelma: Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista. Rumbaut Ages, life stages, and generational cohorts Teoksessa Portes & Dewind, Rethinking migration Teräs, Niemi, Stein & Välinoro Muunkieliset nuoret siirtymävaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle Helsingissä. Teräs Learning and development in intercultural space: transitions as movements, transformations and relations. Virkkunen ym Muutoslaboratorio uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Vygotsky Mind in society. Mind in society: The development of higher psychological processes. 31