Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio
|
|
- Anni Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio A Prosessitekniikan laboratoriotyöt Johtokyvyn mittaus ja säätö 2011 versio 1.6
2 2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto Teoria Johtavuus Johtavuuden mittaus Prosessimallin määrittäminen Säätimen parametrien laskeminen Kenttäväylätekniikka DeltaV-automaatiojärjestelmä DeltaV ohjelmisto Laitteisto Laitteiston ohjaus Työn suorittaminen Laitteiston käynnistäminen Johtokykysäätöpiirin virittäminen Laitteiston sulkeminen Työselostus Lähdeluettelo... 12
3 3 1 Johdanto Tässä työssä tutustutaan nesteen johtavuuden mittaukseen ja säätöön. Prosessi on toteutettu kenttäväylätekniikkalla, joten harjoituksessa tutustutaan myös kenttäväylään ja DeltaV automaatiojärjestelmään. Prosessimalli määritellään askelvastekokeilla ja säätimet viritetään Ziegler-Nicholsin menetelmän avulla. Johtokyvyn mittausta tarvitaan mm. voimalaitoksissa ja puunjalostusteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Käyttökohteista vaikuttaa, minkälaisia pitoisuuksia milloinkin mitataan. 2 Teoria 2.1 Johtavuus Nesteen sähkönjohtavuutta voidaan pitää sen puhtauden mittarina. Useimmat nesteet ovat puhtaina huonoja sähkönjohteita. Liuenneet aineet (esim. suolat ja hapot) tekevat nesteen johtavaksi. Johtavuus eroaa kiinteiden aineiden johtavuudesta siinä, että sen aiheuttaa liuenneen aineen dissosioituminen negatiivisiksi ja positiivisiksi ioneiksi. Jos kaksi elektrodia upotetaan nesteeseen ja niiden välille kytketään jännite, siirtyvät nesteessä olevat positiiviset ionit negatiiviselle elektrodille (katodi) ja negatiiviset ionit positiiviselle elektrodille (anodi). Elektrodien välille syntyy ionivirta vastaavasti mitä enemmän vapaita ioneja nesteessä on, sitä suurempi on nesteen johtavuus. Metallijohtimen resistanssi voidaan laskea seuraavasti yhtälöllä (1): l R = ρ, (1) A missä l = johtimen pituus, A = Johtimen poikkipinta-ala ja ρ = resistiivisyys, eli johdinmateriaalille ominainen vakio. Nesteiden sähkönjohtavuuksia tarkastellessa käytetään yleisesti termiä johtavuus eli konduktiivisuus. Johtavuus γ on resistiivisyyden käänteisarvo. 1 γ = (2) ρ Johtavuuden yksikkö on S/m (S = siemens). Teollisuudessa käytetään myös yksiköitä ms/m ja µs/cm. Liuoksen johtavuus on sitä suurempi, mitä enemmän siinä on ioneja. Johtavuus määräytyy ionien kokonaismäärän mukaan, joten tietyn elektrolyytin pitoisuuden mittana johtavuutta voidaan pitää, jos nesteessä on liuenneena vain yhtä elektrolyyttiä. Liuoksen johtavuus muuttuu jyrkästi pitoisuuden muuttuessa. Elektrolyyteille on olemassa pitoisuuden maksimikohta, jonka jälkeen johtavuus laskee. Laimeilla liuoksilla johtavuuden voidaan katsoa olevan lineaarinen.
4 4 Dissosioituminen ja ionien liikkuvuus riippuvat lämpötilasta. Johtavuus kasvaa lämpötilan kasvaessa keskimäärin % / C. 2.2 Johtavuuden mittaus Johtavuusanturin klassinen rakenne on yksinkertainen. Anturissa on kaksi metallielektrodia sijoitettuna eristemateriaalista valmistettuun kammioon. Anturin valmistaja ilmoittaa kullekkin anturille kennovakion arvon. Kennovakio (k) on elektrodien välisen etäisyyden (l) ja pinta-alan (A) suhde. Kun anturin kennovakio tunnetaan, johtavuus saadaan mittaamalla elektrodien välinen resistanssi. Johtavuutta mitataan kuvassa 1 esitetyllä resistanssimittauksella. A Termistori ~ V Mittauskenno Kuva 1. Johtokyvyn mittaus. Polarisaatiovaikutusten välttämiseksi mittauksessa käytetään aina vaihtojännitettä. Mittausanturi valitaan aina mitattavan elektrolyytin mukaan. Taulukossa 1 on esitetty anturin kennovakion arvoja eri vahvuisille elektrolyyteille. Taulukko 1. Mittausanturin valinta Sähkönjohtavuus (μs/cm) Kennovakio k (1/cm) ,01...0, ,1...1, Teollisuudessa käytettävissä antureissa elektrodit ovat usein putken tai renkaan muotoisia. Putkirakenteessa elektrodit on sijoitettu symmetrisesti sisäkkäin niin kuin putkikondensaattorissa. Anturien asennuksessa on huolehdittava, että neste pääsee vapaasti virtaamaan anturiin ja ettei anturiin jää ilmakuplia. Perinteisen 2-elektrodimittausmenetelmän lisäksi käytetään suurten pitoisuuksien mittaamiseen nelielektrodimenetelmää. Se poistaa kasvavan virtakuormituksen aiheuttaman polarisaation vaikutukset, jolloin mittaustarkkuus paranee suurilla pitoisuuksilla.
5 5 Koska johtavuus on voimakkaasti lämpötila riippuvainen, johtavuuslähettimet on varustettu automaattisella lämpötilakompensoinnilla. Antureissa on usein lämpötilakompensointia varten Pt tai termistorituntoelin. Harjoitustyölaitteistossa käytetään johtavuuden mittaukseen 2-elektrodiantureita (Rosemount Analytical (FF)) joissa on lämpötilanmittaus (Pt-1000) ja lähettimenä Rosemount Conductivity Transmitter 4081C. Anturin kennovakio on 0,1 ja lähettimen mittausalue µs/cm. Lähetin 4081C on ns. älykäs kenttälaite ja se on tarkoitettu asennettavaksi Foundation Fieldbus- kenttäväylään. 2.3 Prosessimallin määrittäminen Järjestelmän dynaamista käyttäytymistä voidaan tutkia askelvastekokeella. Askelvaste saadaan syöttämällä järjestelmään askelmainen heräte ja mittaamalla järjestelmän lähtö. Järjestelmän tehdään askelmainen muutos ohjaukseen ja talletetaan järjestelmän käyttäytyminen. Säädin tulee olla kytkettynä käsisäädölle. Säädettävällä järjestelmällä tarkoitetaan tässä tapauksessa järjestelmää, joka käsittää sekä ohjauslaitteet (kalvopumppu), että mittausjärjestelmän (johtokykyanturi). Koe tulee tehdä sellaisen tasapainotilan läheisyydessä, jossa järjestelmä normaalistikin toimii. Teollisuusprosesseja voidaan kuvata usein riittävällä tarkkuudella yhdellä aikavakiolla. Todellisuudessa prosessit ovat tavaalisesti monimutkaisempia, mutta tällä pelkistyksellä päästään yleensä riittävään tarkkaan prosessikuvaukseen. Järjestelmän viive, tasapainotilan vahvistus ja aikavakio (aikavakio kuvaa järjestelmän dynaamista nopeutta) muodostavat käyttökelpoisen prosessimallin. Kuvassa 2 on esitetty kolmen malliparametrin prosessimallin termien määrittäminen askelvastekuvaajasta. Viive L (kuollut aika) on se aika, jolloin ohjaussignaalin muutos ei vielä näy prosessin reagoinnissa. Viiveettömässä prosessissa tulosuureen muutos aiheuttaa välittömästi lähtösuureen muutoksen. Prosessimallin vahvistus K on mittaussignaalin muutoksen y ja ohjaussignaalin muutoksen u suhde tasapainotilassa. Vasteen nousunopeuteen verrannollinen aikavakio T voidaan määritellä suoraan askelvastekuvaajasta. Aikavakio voidaan määrittää monella tavalla. Jos piirretään suora jyrkimpään nousukohtaan, saadaan suoran ja lopputason leikkauspisteen kohdalta aikavakio. Toinen tapa on arvioida aikavakio 63% nousuajan kohdalta. Tällöin viive ei kuulu nousuaikaan mukaan. Prosessin asettumisaika (esim. mittaus pysyvästi ± 2% loppuarvosta) on noin 4-5 kertaa aikavakion suuruus plus viive. Vaste aikatasossa (kuva 2) esitetään seuraavalla yhtälöllä: = 1 / (3) missä t = aika, K = vahvistus L = kuollut aika ja T = aikavakio.
6 6 Kuva 2. Yhden aikavakion ja viiveen määrittäminen askelvastekuvaajasta. Laplace-tasossa ensimmäisen kertaluvun prosessi voidaan esittää siirtofunktiona G(s), jossa esitetyt termit ovat vahvistus K, aikavakio T ja viive L. Laplace-tasossa siirtofunktio esitetään mittauksen Y(s) ja ohjauksen U(s) suhteena seuraavalla yhtälöllä: = = (4) 2.4 Säätimen parametrien laskeminen Prosessimallin parametrien määrittämisen jälkeen säätimen parametrit voidaan laskea askelvastekokeessa Ziegler-Nicholsin viritysmenetelmään perustuen taulukolla 1. Taulukko 1. PID-säätimen parametrit käyttäen askelvastemenetelmää. Kp Ti Td P T/(KL) PI 0,9T/(KL) 3L PID 1,2T/(KL) 2L L/2
7 7 3 Kenttäväylätekniikka Johtokyvyn säätö on toteutettu kenttäväylätekniikalla. Kenttäväylä ei ole pelkästään digitaalinen tietoliikennejärjestelmä vaan pitkälle hajautettu automaation toteutusympäristö. Kenttäväylän tarkoituksena on korvata teollisuudessa käytössä olevat analogiset signaalit ( ma ). Kenttäväylä on digitaalinen, kaksisuuntainen, monipisteyhteyksinen ja sarjaväyläinen viestiverkko yhdistettynä yksittäisillä laitteilla, kuten säätimillä, lähettimillä, kytkimillä ja antureilla. Kenttäväylätekniikan avulla järjestelmän eri toiminnot (esim. säätö) voidaan hajauttaa kenttäinstrumenteille (älykkäät kenttälaitteet). Jokainen laite voi suorittaa ja ylläpitää yksinkertaisia toimintoja itsenäisesti, tämä edellyttää kuitenkin kaksisuuntaiset yhteydet. Pääasiassa kenttäväylä korvaa keskitetyn prosessin- ja verkonhallinnan jaetulla hallinnalla. FOUNDATION FIELDBUS (FF) on sarjamuotoinen kaksisuuntainen kommunikaatiojärjetelmä, joka toimii Local Area Network:nä (LAN) tehdas- / kenttäinstrumentoinnissa ja ohjauslaitteissa. Järjestelmä liittää yhteen mittaus- ja säätölaitteita. Liikennöintinopeus väylällä on 31,25 kbit/s. FF-kenttäväylä eroaa muista kenttäväylistä Plug n Play ominaisuuksiensa, vikasietoisuutensa ja kenttälaitteelle hajautetun ns. kenttäsäädön osalta. Kenttäväylän vikasietoisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä väylään väyläisäntäkykyisiä (LAS) laitteita. Isäntälaitteet ohjaavat väylällä tapahtuvaa tiedonsiirtoa laitteiden välillä. FF-kenttäväylä on ainoa kenttäväyläratkaisu, joka tukee säätötoimintojen hajauttamista suoraan kenttälaitteille. FF-kentälaitteissa on säätöparametrien laskemiseksi omat säätöyksikkönsä. Verrattaessa perinteistä automaatiojärjestelmää kenttäväyläratkaisuun voidaan havaita selvät erot kenttälaitteiden liitännässä: tarvittavassa kaapeloinnissa ja liitännöissä, sekä järjestelmätason laitteiden määrässä. Kenttäväyläjärjestelmä vähentää huomattavasti kaapelointia, liityntäelektroniikkaa ja kenttätason yläpuolista laskentakapasiteetin tarvetta. Merkittäviä etuja kenttäväyläjärjestelmästä on laskettu saatavan pienenpien investointikustannusten sekä parantuneen prosessin hallinnan ja ylläpidon vuoksi. 4 DeltaV-automaatiojärjestelmä DeltaV on Fisher-Rosemount:in kehittämä automaatiojärjestelmä. DeltaV automaatiojärjestelmä tarjoaa helppokäyttöiset ja tehokkaat työkalut prosessin suunnitteluun ja hallintaan. DeltaVjärjestelmä koostuu: - Yhdestä tai useammasta työasemasta - Yhdestä tai useammasta järjestelmäohjaimesta - I/O-yksiköistä - Jännitelähteestä - Järjestelmäväylästä Työasemat ja DeltaV-ohjelmisto tarjoaa graafiset käyttöliittymät prosessin hallintaan, konfigurointiin ja tiedonkeruuseen. ProfessionalPLUS-työaseman kirjoitinporttiin sijoitetaan DeltaV-järjestelmän lisenssipalikka.
8 8 Järjestelmäohjaimet ohjaavat kommunikointia I/O-yksiköiden ja järjestelmäväylän välillä, sekä suorittavat ohjaustoimintoja. Järjestelmäohjaimet asennetaan 2-paikkaisen jännite/ohjainasennuslevyn oikeanpuoleiseen korttipaikkaan. Jännitesyöttö asennetaan 2-paikkaisen jännite/ohjain-asennuslevyn vasemmanpuoleiseen korttipaikkaan. DeltaV-järjestelmässä on käytettävissä paljon erilaisia tulo-/lähtöyksiköitä. I/O-yksiköt asennetaan omalle 8-paikkaiselle asennuslevylle. Kaikille I/O-korttityypeille on omat kytkentälohkonsa. Tietyntyyppiset I/O-kortit voidaan yhdistää vain tietyn tyyppisiin kytkentälohkoihin, näin voidaan varmistaa, ettei väärää korttia voida asentaa väärään paikkaan. 4.1 DeltaV ohjelmisto DeltaV ohjelmisto sisältää eri sovellusohjelmia eri toimintojen toteuttamiseen. Sovellukset voidaan jakaa toimintojen mukaan kahteen pääryhmään: suunnittelu- ja operointityökaluihin. Suunnittelutyökaluista tärkeimmät ovat DeltaV Explorer, Control Studio ja DeltaV Operate Configure. DeltaV Explorer muistuttaa Windows Explorer:ia ja se on yksi tärkeimmistä sovelluksista. DeltaV Explorer:lla voidaan tutkia järjestelmän rakennetta. Sillä myös määritellään järjestelmän komponentit (mm. alueet, moduulit, laitteet ja hälytykset). Control Studiolla suunnitellaan ja muokataan yksittäisiä moduuleja. Control Studiossa moduulit kootaan graafisesti valmiita yksiköistä sopivasti yhdistelemällä. Eri yksiköt löytyvät valmiina kirjastoista. Operointityökaluista tärkeimmät ovat DeltaV Operate ja Process History View. DeltaV Operate toimii toimii kahdessa tilassa. Konfigurointitilassa suunnitellaan näytöt ja käyttöliittymät prosesseille. Operointitilassa nämä näytöt ovat käytettävissä prosessin ohjaukseen. Process History View ohjelmalla voidaan järjestelmän tietoja kerätä trendeiksi. DeltaV:hen on saatavilla myös lisää työkaluja, jotka eivät perusohjelmistoon kuulu. Tässä harjoitus työssä käytetään mittaustietojen keräämiseen DeltaV Excel Add-in :ä. DeltaV Excel Add-in :llä voidaan järjestelmästä lukea tietoja suoraan MS Exceliin. 5 Laitteisto Kuvassa 3 on esitettynä laitteiston PI-kaavio. Kolmen säiliön läpi virtaa vettä. Säiliöihin 2 ja 3 lisätään suolaliuosta kalvopumpulla. Vesi virtaa säiliöstä 1 säiliöön 2 jossa tapahtuu sekoitus. Säiliöstä 2 neste virtaa edelleen säiliöön 3. Johtokykyä mitataan säiliöiden 2 ja 3 yläosissa olevilla johtokykyantureilla QT-2 ja QT-3. Säiliöiden 2 ja 3 yläosassa on johtokykyanturit, joissa on lisäksi lämpötilamittaus (Pt-100) (TT-2 ja TT-3). Lämpötilan vaikutus johtokykyyn voidaan kompensoidai johtokykyantureiden lähettimissä. Viritettävän prosessin toimilaitteena on kalvopumppu, jolla säädetään suolaliuoksen määrää vain säiliössä 2. Pumpun iskuntilavuutta voidaan säätää myös pumpun etupaneelista. Pumpun iskutaajuutta voidaan muuttaa siten pumpun etupaneelista (internal) tai järjestelmästä (external). Koeajoissa pumpun iskutilavuutta säädetään järjestelmästä Annostelupumpun syöttönopeus on välillä 0,16 10,5 l/h.
9 9 Kuva 3. Laitteiston PI-kaavio. Kuvassa 3 esitetyt merkinnät ovat seuraavat: - FC-1 on kylmän veden virtauksen säätöventtiili, - FC-2 on lämpimän veden virtauksen säätöventtiili, - FC-3 on säiliöiden 1 ja 2 välisen virtauksen säätöventtiili, - FC-4 on säätöventtiili, - FC-5 on kalvopumppu, joka pumppaa suolavettä NaCl-säiliöstä säiliöiden 1 ja 2 väliseen virtaukseen, - TT-1 on säiliön 1 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - TT-2 on säiliön 2 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - TT-3 on säiliön 3 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - LT-1 on säiliön 1 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - LT-2 on säiliön 2 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - LT-3 on säiliön 3 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - FT-1 on virtausmittaus (l/s) ja - FT-2 on virtausmittaus (l/s). 5.1 Laitteiston ohjaus Laitteiston ohjaus tapahtuu DeltaV-automaatiojärjestelmällä. Ohjaukset on valmiiksi rakennettu DeltaV Explorer ja Control Studio ohjelmilla. Laitteiston operointi tapahtuu DeltaV Operate Configuren (ajotila) Johtokyky ikkunassa. Prosessin tilaa seurataan jatkuva-aikaisesti Process
10 10 History View ohjelmaan luodulla LABRATYÖ sovelluksella. Kuvassa 4 on esitetty johtokykyprosessin operointinäyttö johtokyky_2011. Kuva 4. Johtokykyprosessin operointinäyttö ennen prosessin käynnistystä. 6 Työn suorittaminen Työn alussa tutustutaan laitteistoon ja DeltaV-automaatiojärjestelmään ensin ohjaajan kanssa. 6.1 Laitteiston käynnistäminen Laitteisto käynnistetään seuraavasti. Ensimmäiseksi aukaistaan vesihanat (kuuma ja kylmä) sekä paineilmahana (josta säätöventtiilit saavat käyttövoimansa). Käynnistetään DeltaV Operate ohjelma ja valitaan kansiosta näyttö nimeltä Johtokyky. Säiliöiden 1 ja 2 pinnankorkeuden säätö (LIC-001 ja LIC-002) sekä säiliön 1 lämpötilan säätö (TIC-001) asetetaan automaatille ja säiliön 3 (LIC-003) manuaalille/säädölle. Säiliön 1 pinnankorkeuden asetusarvoksi määrätään n mmH 2 O ja lämpötilan asetusarvoksi 22 astetta. Aukaistaan säiliöiden 1 ja 2 välissä oleva magneettiventtiili. Säiliöissä 2 ja 3 tulisi olla vettä sen verran, että säiliöiden yläosissa olevat johtokykyanturit peittyvät kokonaan veden alle, mutta vesi ei kuitenkaan pääse karkaamaan
11 11 ylivuotona. Tavoitteena on saada systeemin virtaus stabiiliksi siten, että pinnankorkeudet pysyvät vakioina, jolloin ulostulovirtaus on sama kuin sisääntulovirtaus. Johtokyvyn säätöpiiri QIC-002/3 asetetaan aluksi manuaalille, jotta säiliöiden tasapainotilat saavutetaan. Lopuksi pitää varmistaa, että säiliön 2 johtokykymittauksen anturi on täysin veden peitossa ennen kokeiden aloitusta. Koeajoista kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa. 6.2 Johtokykysäätöpiirin virittäminen Avataan Process History View ohjelmasta LABRATYO-trendinäyttö, mistä voidaan seurata prosessia jatkuva-aikaisesti. Askelvastekoetta varten NaCl-säiliöön tehdään 9 litraa suolaliosta, jonka suolapitoisuus on 15 g/l. Kalvopumpun ohjaukseksi asetetaan aluksi 20 % ja odotetaan kunnes johtokyky näkyy muutoksena säiliössä 2 ja lopuksi tasoittuu vakioarvoonsa. Tämän jälkeen tehdään kalvopumpun ohjaukseen askelmainen muutos 20%:sta 60%:iin ja odotetaan kunnes johtokyky on saavuttanut loppuarvonsa. Askelvastekokeen aloitus- ja lopetusaika merkitään muistiin. Kalvopumpun ohjaus asetetaan takaisin 20 %:iin. Askelkokeen data keräytyy automaattisesti talteen DeltaV-järjestelmän tietokantaan. Data saadaan kerättyä seuraavasti: avataan uusi Excel-pohja, josta Excelin valikko DeltaV/Continuous Historian/Configure Interpolated Data Function. Yhteys tietokantaan saadaan Connection kohdasta valitsemalla DVINST-tietokannan. Tageina valitaan yksitellen halutut positiot, jotka ovat kalvopumpun ohjaus ja johtokykymittaus askelvastekokeelle. Datasta piirretään x,y-kuvaaja, jossa näkyvät kalvopumpun ohjaus ja säiliöin 2 johtokyky. Piirretystä kuvaajasta määritellään kuollut aika L, vahvistus K sekä aikavakio T säiliöille aiemmin opetetulla tavalla. Lisäksi PID-säätimen parametrit lasketaan taulukossa 1 olevilla kaavoilla. Sitä ennen säätimen parametrien käyttöönotossa DeltaV-järjestelmässä täytyy ottaa huomioon se, että vahvistus K täytyy skaalata johtokyvyn mittausvälin osalta samaksi kuin kalvopumpun ohjausväli. Kalvopumpun ohjausväli on % ja johtokykyanturin mittausväli on µs/cm. Johtokyvyn säätö testataan sekä P-, PI- ja PID-säädöillä. Askelmaiset asetusarvokokeet voidaan määrittää lähtötilanteen mukaan, mutta sen suuruus pitää olla vähintään 50 µs/cm. Kun P-säädön koe on suoritettu loppuun, niin asetetaan säädin manuaalille ja ohjaus takaisin 20 %:iin. Seuraavaksi kerätään QIC-002/3 säätöpiiristä asetusarvo, kalvopumpun ohjaus ja johtokykymittaus Exceliin. Lopuksi testataan PI-ja PID-säädöt QIC-002/3-säätöpiirille. Säätökuvaajien keräämistä varten työssä pitää olla mukana MUISTITIKKU. Askelvaste-ja säätökuvaajat esitetään työselostuksessa. Kun koeajot on tehty voidaan siirtyä seuraavaan kappaleeseen. 6.3 Laitteiston sulkeminen Työn suoritettua tyhjennetään suolasäiliö ja lisätään siihen lämmintä vettä. Suljetaan 1 ja 2 säiliön magneettiventtiili ja tyhjennetään säilöt 2 ja 3 kokonaan. Seuraavaksi avataan 1 ja 2 säiliön venttiilin ja pumpataan prosessin läpi puhdasta ja kuumaa vettä vähintään 20 minuuttia, jotta suola poistuu kalvopumpusta, antureista, venttiileistä ja putkistosta. Erityisen tärkeää on se, että kalvopumpun läpi pumpataan mahdollisimman lämmintä vettä vähintään 20 minuuttia, jotta suola ei tuki pumppua. Tämän jälkeen kylmän ja lämpimän veden venttiilit suljetaan ja odotetaan niin
12 12 kauan, että laitteisto tyhjentyy vedestä. Sammutetaan kalvopumppu ja kaikki säädöt otetaan pois käytöstä. Lopuksi suljetaan magneettiventtiilit ja muut venttiilit. Tämän jälkeen suljetaan hanat ja ohjelmistot. 7 Työselostus - Työselostuksen ulkoasun tulee noudattaa annettuja ohjeita. Ohje löytyy osoitteesta: - Työselostuksen pohja doc-muodossa löytyy osoitteesta: Lähdeluettelo Granit, K (2004) Kenttäväyläpohjaisen opetus- ja tutkimuslaitteiston suunnittelu ja toteutus, Diplomityö. Systeemitekniikan laboratorio, Oulun yliopisto. Halko H (1994) Teollisuuden mittaustekniikka, Perusmittauksia. Helsinki, VAPK painatuskeskus. 143 s. Halme T (1986) Säätö ja ohjaustekniikka. Helsinki, Valtion painatuskeskus. 147 s. Harju T & Marttinen A (2000) Säätöpiirin virityksen perusteet. Espoo, Control CAD Oy. 166 s. Honkanen, H (2006a) Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I, Luentomoniste. Oulun yliopisto. Honkanen; H (2006b) Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II, Luentomoniste. Oulun yliopisto. Leiviskä, K (2010) Prosessien säätötekniikka I, Luentomoniste, Oulun ylipisto. Leiviskä, K (1994) Prosessien säätötekniikka II, Luentomoniste, Oulun yliopisto. Ogata K (1990) Modern Control Engineering. Second Edition. Englewood Cliffs, Prentice-Hall. 963 s. Savolainen, J & Vaittinen R (2001) Säätötekniikan perusteita. Helsinki, Gummerrus Kirjapaino Oy. 252 s. Åström K & Wittenmark B (1990) Computer-Controlled Systems: Theory and Design.. London, Prentice-Hall. 544 s.
Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotSaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),
SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019
LisätiedotTehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka
LisätiedotAgenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen
8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa
LisätiedotVersio Fidelix Oy
Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen
LisätiedotRAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007
RAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Lähtöarvot: Säiliö T1: A = 500 x 600 mm, h = 500 mm Säiliö T2: Ø = 240 mm, h = 1000
LisätiedotOAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO
OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Systeemitekniikan laboratorio Jan 2019
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotEmerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2
Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi
LisätiedotNESTEEN TIHEYDEN MITTAUS
NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Emma Unonius, Justus Manner, Tuomas Hykkönen 15.10.2015 Sisällysluettelo Teoria...
LisätiedotToimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy
Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio
LisätiedotVeden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén
Veden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén Tutkimussuunnitelma Onko mahdollista selvittää yksinkertaisin fysikaalisin metoiden veden juomakelpoisuutta? Ovatko retkeilijöiden
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / systeemitekniikka Jan 019
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018 Käytännön järjestelyt Harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotSäätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1
Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotHarjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1
Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän
LisätiedotKiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
LisätiedotClick to edit Master title style
GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,
LisätiedotMITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI
IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotKÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M
V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus
LisätiedotAUTOMAATIOTEKNIIKKA FINAALI TEHTÄVÄT 25.-27.03.2009
1. Kilpailupäivä 25.3. Mekaanisen rakentamisen päivä Kilpailuaika klo 9.00 17.00 eli 7 h Pisteet: 42 p/100 p Tehtävänä on rakentaa prosessin 2-linja PI-kaavion mukaiseksi, uusia P2:n taajuusmuuttaja sekä
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotHarjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1
ENSO IKONEN PYOSYS Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C. 1 P(s) = -----------------(s+1)(s+0.02) C(s) = 50s+1 --------50s Piirrä vasteet asetusarvosta. Kommentoi
LisätiedotPYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015
PYP II: PI-kaaviot Aki Sorsa 25.3.2015 Sisältö Mitä PI-kaaviot ovat ja mihin niitä tarvitaan? Miltä PI-kaavio näyttää? Prosessilaitteiden piirrosmerkit Instrumenttien piirrosmerkit PI-kaavioissa käytettävät
LisätiedotKOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013
KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013 DeltaV AMS Kenttälaitteet YLI 50 KOULUTUSKESKUSTA 35:SSÄ MAASSA YMPÄRI MAAILMAA Meillä on ilo tarjota kurssiluetteloamme 2013. Kurssimme ja opettajamme ovat auttamassa
Lisätiedot1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä. Funktiolohko Siemens PLC. SoftControl Oy
SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä Funktiolohko Siemens PLC SoftControl Oy 1.0 Smith Predictor kompensaattori PI-säätimellä... 3 1.1 Yleistä...3 1.2 Sovellus...3 1.3 Kuvaus...4 1.4 Muuttujat...5
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotUponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä
L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotLämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö
Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen
Lisätiedotpadvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten
padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotMATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)
Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1
ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 Yleistä POOL 40 on lisävaruste, joka mahdollistaa uima-altaan lämmittämisen F1145/F1245 avulla. Lämpöpumppu ohjaa vaihtoventtiiliä (QN19), altaan kiertopumppua
LisätiedotMASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank
MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank Sonja Lindman Kandidaatintyö 10.4.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen
LisätiedotArvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje
11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1
LisätiedotMittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
LisätiedotSYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F
EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
LisätiedotMonipuolinen vesimittari
FI Demineralisoitu lämmitysvesi on paras ratkaisu kaikkiin laitteistoihin Monipuolinen vesimittari Asennus Toiminnot Käyttö Huolto Vastaa standardeja: VDI 2035 SWKI BT 102-01 ELYSATOR -vesimittari valvoo
Lisätiedot3. kierros. 2. Lähipäivä
3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016 Käytännön järjestelyt harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotAW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet
Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet -lämmittimiä käytetään varastojen, teollisuushallien, verstaiden, urheiluhallien, liikkeiden yms. jatkuvaan lämmitykseen. Tyylikkään
LisätiedotUponor Push 23B-W. Lattialämmityksen pumppuryhmä
Lattialämmityksen pumppuryhmä Lattialämmityksen pumppuryhmä on pumppuryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän kanssa. Pumppuryhmä säätää lattialämmityksessä kiertävän
LisätiedotULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki
LisätiedotXCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT
XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA Jokaiseen kuljettajaprofiiliin voi tallentaa omat säädöt seuraaville ominaisuuksille Venttiilin parametrit o Miniminopeus (ma) o Maksiminopeus (%) o Rampit
LisätiedotVAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ
VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ Kirjasto: Tiedosto: D:\Opinnäytetyö\Aihe 2. Requirements\ SUUNN1000_Vaatimusmäärittely Versio: 1.1 Tila: luonnos [ ] ehdotus [x] hyväksytty
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M
V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elmo Romppanen PKAMK:n vesiprosessin kokeellinen mallinnus LabView-työkalulla Vaatimusmäärittely Kesäkuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3
LisätiedotSäätöventtiilit. Thermotech lattialämmitysjärjestelmä EDUT TIEDOT
Säätöventtiilit EDUT Soveltuu lämmitys-, jäähdytys- ja käyttövesijärjestelmiin Säätö Mittaus Esiasetus Sulku Tyhjennys TIEDOT TUOTENUMERO/KOKO KVS 69123 DN15 LF 1/2 sk 0,48 69124 DN15 MF 1/2 sk 0,97 69125
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
Lisätiedotjohtokyky- ja redox-anturit s.11 bufferiliuokset s.12
Mallit: PH1, COND1 ja PH5 testaussarjat s.2 PH5 ja PC5 testaussarjat s.3 PH5 ja ph7 food elintarviketestaussarjat s.4 ph7 ja ph7 food testaussarjat s.5 PC70 testaussarja s.6 ph80 Set 1 laboratoriosarja
LisätiedotPIKAKÄYTTÖOHJE V S&A Matintupa
PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 2007 S&A Matintupa MITTALAITE; PAINIKKEET, PORTIT, OSAT PAIKALLINEN portti (local, L) PÄÄPORTTI (master, M) LCD NÄYTTÖ PÄÄTETUNNISTIN VIRTAKYTKIN FUNKTIONÄPPÄIN Jännitteen syöttö VAHVISTUS/
LisätiedotReferenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna
Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna Copyright FF-Automation 2011 PROJEKTIN KUVAUS: ONGELMA: Kaatopaikan haitallisia vaikutuksia ympäristöön pyritään
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
LisätiedotLattialämmitysjakotukki 1
INSTALLATIONSANVISNING GOLVVÄRMEFÖRDELARE ROSTFRI Asennusohjeet Lattialämmitysjakotukki 1 Ruostumaton teräs 1 Tietoa ruostumattomasta 1 jakotukista Ruostumaton 1 jakotukki Flooré on valmistettu ruostumattomasta
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotGSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03
GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
Lisätiedottesto 410-1 Käyttöohje
testo 410-1 Käyttöohje FIN 2 Short manual testo 410-1 Pikaohje testo 410-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Siipipyörä 3 Lämpötilasensori 4 Näyttö 5 Toimintonäppäimet 6 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset
LisätiedotKoesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin
LisätiedotEA Sähköiset seinäasenteiset ilmanlämmittimet
Sähköiset seinäasenteiset ilmanlämmittimet Sähköiset lämpöpuhaltimet seinäasennukseen on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien,
LisätiedotHyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit
Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotSäätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002
Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty
LisätiedotSiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät
SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen
LisätiedotSET/TSH2 ja SET/TSHS2
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 6.2.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSH2 ja SET/TSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden
LisätiedotAK01 kaapin syötöt PLC
TIEDOSTO: MUUTOS : 12.1.2016 Poj/Päivitetty US ma /V MITTAUS 4111 FI 01 Virtausmittaus, Onkamo I tuleva 1 Olemassa oleva FT 01 Virtausmittaus 1 FT 01 Virtausmittaus, pulssi 1 4111 FI 02 Virtausmittaus,
LisätiedotEC-KASETTIPATTERI PMFC
EC-KASETTIPATTERI PMFC Laadukkaat, vesikiertoiset kasettipatterit jäähdytykseen ja / tai lämmitykseen. PMFC-kasettipatterit ovat saatavissa nykyaikaisilla energiatehokkailla ECpuhaltimilla. Kasettipattereiden
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019
LisätiedotJoka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.
Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.
LisätiedotLattialämmityksen jakotukki
INSTALLATIONSANVISNING GOLVVÄRMEFÖRDELARE POLYMER Asennusohje Lattialämmityksen jakotukki Polymer 1 Tietoja lattialämmityksen jakotukista Polymer Floorén lattialämmityksen jakotukki Polymer on valmistettu
LisätiedotAsennus- ja käyttöohje
SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava
LisätiedotMITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI
IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt
LisätiedotTäydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.
Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.
LisätiedotPRA - Mittaus- ja säätömoduuli PRA. Mittaus- ja säätömoduuli. Tuotemallit
PRA Mittaus- ja säätömoduuli Ilman tilavuusvirran mittaukseen ja säätöön tarkoitettu laite. Manuaalinen säätö ilman työkaluja Virtaussuuttimien käyttöön perustuva suuri mittaustarkkuus. Virtauksen säätökartion
LisätiedotVäylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8
Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.
LisätiedotVenttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima
Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ
LisätiedotEA Sähköiset ilmanlämmittimet
Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotOsatentti
Osatentti 2.8.205 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Vastaa kysymyspaperiin ja kysymyksille varattuun tilaan. Laskin ei ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan. Kaavastoon EI merkintöjä. Palauta kaavasto tämän
Lisätiedot