Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio"

Transkriptio

1 Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio A Prosessitekniikan laboratoriotyöt Johtokyvyn mittaus ja säätö 2011 versio 1.6

2 2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto Teoria Johtavuus Johtavuuden mittaus Prosessimallin määrittäminen Säätimen parametrien laskeminen Kenttäväylätekniikka DeltaV-automaatiojärjestelmä DeltaV ohjelmisto Laitteisto Laitteiston ohjaus Työn suorittaminen Laitteiston käynnistäminen Johtokykysäätöpiirin virittäminen Laitteiston sulkeminen Työselostus Lähdeluettelo... 12

3 3 1 Johdanto Tässä työssä tutustutaan nesteen johtavuuden mittaukseen ja säätöön. Prosessi on toteutettu kenttäväylätekniikkalla, joten harjoituksessa tutustutaan myös kenttäväylään ja DeltaV automaatiojärjestelmään. Prosessimalli määritellään askelvastekokeilla ja säätimet viritetään Ziegler-Nicholsin menetelmän avulla. Johtokyvyn mittausta tarvitaan mm. voimalaitoksissa ja puunjalostusteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Käyttökohteista vaikuttaa, minkälaisia pitoisuuksia milloinkin mitataan. 2 Teoria 2.1 Johtavuus Nesteen sähkönjohtavuutta voidaan pitää sen puhtauden mittarina. Useimmat nesteet ovat puhtaina huonoja sähkönjohteita. Liuenneet aineet (esim. suolat ja hapot) tekevat nesteen johtavaksi. Johtavuus eroaa kiinteiden aineiden johtavuudesta siinä, että sen aiheuttaa liuenneen aineen dissosioituminen negatiivisiksi ja positiivisiksi ioneiksi. Jos kaksi elektrodia upotetaan nesteeseen ja niiden välille kytketään jännite, siirtyvät nesteessä olevat positiiviset ionit negatiiviselle elektrodille (katodi) ja negatiiviset ionit positiiviselle elektrodille (anodi). Elektrodien välille syntyy ionivirta vastaavasti mitä enemmän vapaita ioneja nesteessä on, sitä suurempi on nesteen johtavuus. Metallijohtimen resistanssi voidaan laskea seuraavasti yhtälöllä (1): l R = ρ, (1) A missä l = johtimen pituus, A = Johtimen poikkipinta-ala ja ρ = resistiivisyys, eli johdinmateriaalille ominainen vakio. Nesteiden sähkönjohtavuuksia tarkastellessa käytetään yleisesti termiä johtavuus eli konduktiivisuus. Johtavuus γ on resistiivisyyden käänteisarvo. 1 γ = (2) ρ Johtavuuden yksikkö on S/m (S = siemens). Teollisuudessa käytetään myös yksiköitä ms/m ja µs/cm. Liuoksen johtavuus on sitä suurempi, mitä enemmän siinä on ioneja. Johtavuus määräytyy ionien kokonaismäärän mukaan, joten tietyn elektrolyytin pitoisuuden mittana johtavuutta voidaan pitää, jos nesteessä on liuenneena vain yhtä elektrolyyttiä. Liuoksen johtavuus muuttuu jyrkästi pitoisuuden muuttuessa. Elektrolyyteille on olemassa pitoisuuden maksimikohta, jonka jälkeen johtavuus laskee. Laimeilla liuoksilla johtavuuden voidaan katsoa olevan lineaarinen.

4 4 Dissosioituminen ja ionien liikkuvuus riippuvat lämpötilasta. Johtavuus kasvaa lämpötilan kasvaessa keskimäärin % / C. 2.2 Johtavuuden mittaus Johtavuusanturin klassinen rakenne on yksinkertainen. Anturissa on kaksi metallielektrodia sijoitettuna eristemateriaalista valmistettuun kammioon. Anturin valmistaja ilmoittaa kullekkin anturille kennovakion arvon. Kennovakio (k) on elektrodien välisen etäisyyden (l) ja pinta-alan (A) suhde. Kun anturin kennovakio tunnetaan, johtavuus saadaan mittaamalla elektrodien välinen resistanssi. Johtavuutta mitataan kuvassa 1 esitetyllä resistanssimittauksella. A Termistori ~ V Mittauskenno Kuva 1. Johtokyvyn mittaus. Polarisaatiovaikutusten välttämiseksi mittauksessa käytetään aina vaihtojännitettä. Mittausanturi valitaan aina mitattavan elektrolyytin mukaan. Taulukossa 1 on esitetty anturin kennovakion arvoja eri vahvuisille elektrolyyteille. Taulukko 1. Mittausanturin valinta Sähkönjohtavuus (μs/cm) Kennovakio k (1/cm) ,01...0, ,1...1, Teollisuudessa käytettävissä antureissa elektrodit ovat usein putken tai renkaan muotoisia. Putkirakenteessa elektrodit on sijoitettu symmetrisesti sisäkkäin niin kuin putkikondensaattorissa. Anturien asennuksessa on huolehdittava, että neste pääsee vapaasti virtaamaan anturiin ja ettei anturiin jää ilmakuplia. Perinteisen 2-elektrodimittausmenetelmän lisäksi käytetään suurten pitoisuuksien mittaamiseen nelielektrodimenetelmää. Se poistaa kasvavan virtakuormituksen aiheuttaman polarisaation vaikutukset, jolloin mittaustarkkuus paranee suurilla pitoisuuksilla.

5 5 Koska johtavuus on voimakkaasti lämpötila riippuvainen, johtavuuslähettimet on varustettu automaattisella lämpötilakompensoinnilla. Antureissa on usein lämpötilakompensointia varten Pt tai termistorituntoelin. Harjoitustyölaitteistossa käytetään johtavuuden mittaukseen 2-elektrodiantureita (Rosemount Analytical (FF)) joissa on lämpötilanmittaus (Pt-1000) ja lähettimenä Rosemount Conductivity Transmitter 4081C. Anturin kennovakio on 0,1 ja lähettimen mittausalue µs/cm. Lähetin 4081C on ns. älykäs kenttälaite ja se on tarkoitettu asennettavaksi Foundation Fieldbus- kenttäväylään. 2.3 Prosessimallin määrittäminen Järjestelmän dynaamista käyttäytymistä voidaan tutkia askelvastekokeella. Askelvaste saadaan syöttämällä järjestelmään askelmainen heräte ja mittaamalla järjestelmän lähtö. Järjestelmän tehdään askelmainen muutos ohjaukseen ja talletetaan järjestelmän käyttäytyminen. Säädin tulee olla kytkettynä käsisäädölle. Säädettävällä järjestelmällä tarkoitetaan tässä tapauksessa järjestelmää, joka käsittää sekä ohjauslaitteet (kalvopumppu), että mittausjärjestelmän (johtokykyanturi). Koe tulee tehdä sellaisen tasapainotilan läheisyydessä, jossa järjestelmä normaalistikin toimii. Teollisuusprosesseja voidaan kuvata usein riittävällä tarkkuudella yhdellä aikavakiolla. Todellisuudessa prosessit ovat tavaalisesti monimutkaisempia, mutta tällä pelkistyksellä päästään yleensä riittävään tarkkaan prosessikuvaukseen. Järjestelmän viive, tasapainotilan vahvistus ja aikavakio (aikavakio kuvaa järjestelmän dynaamista nopeutta) muodostavat käyttökelpoisen prosessimallin. Kuvassa 2 on esitetty kolmen malliparametrin prosessimallin termien määrittäminen askelvastekuvaajasta. Viive L (kuollut aika) on se aika, jolloin ohjaussignaalin muutos ei vielä näy prosessin reagoinnissa. Viiveettömässä prosessissa tulosuureen muutos aiheuttaa välittömästi lähtösuureen muutoksen. Prosessimallin vahvistus K on mittaussignaalin muutoksen y ja ohjaussignaalin muutoksen u suhde tasapainotilassa. Vasteen nousunopeuteen verrannollinen aikavakio T voidaan määritellä suoraan askelvastekuvaajasta. Aikavakio voidaan määrittää monella tavalla. Jos piirretään suora jyrkimpään nousukohtaan, saadaan suoran ja lopputason leikkauspisteen kohdalta aikavakio. Toinen tapa on arvioida aikavakio 63% nousuajan kohdalta. Tällöin viive ei kuulu nousuaikaan mukaan. Prosessin asettumisaika (esim. mittaus pysyvästi ± 2% loppuarvosta) on noin 4-5 kertaa aikavakion suuruus plus viive. Vaste aikatasossa (kuva 2) esitetään seuraavalla yhtälöllä: = 1 / (3) missä t = aika, K = vahvistus L = kuollut aika ja T = aikavakio.

6 6 Kuva 2. Yhden aikavakion ja viiveen määrittäminen askelvastekuvaajasta. Laplace-tasossa ensimmäisen kertaluvun prosessi voidaan esittää siirtofunktiona G(s), jossa esitetyt termit ovat vahvistus K, aikavakio T ja viive L. Laplace-tasossa siirtofunktio esitetään mittauksen Y(s) ja ohjauksen U(s) suhteena seuraavalla yhtälöllä: = = (4) 2.4 Säätimen parametrien laskeminen Prosessimallin parametrien määrittämisen jälkeen säätimen parametrit voidaan laskea askelvastekokeessa Ziegler-Nicholsin viritysmenetelmään perustuen taulukolla 1. Taulukko 1. PID-säätimen parametrit käyttäen askelvastemenetelmää. Kp Ti Td P T/(KL) PI 0,9T/(KL) 3L PID 1,2T/(KL) 2L L/2

7 7 3 Kenttäväylätekniikka Johtokyvyn säätö on toteutettu kenttäväylätekniikalla. Kenttäväylä ei ole pelkästään digitaalinen tietoliikennejärjestelmä vaan pitkälle hajautettu automaation toteutusympäristö. Kenttäväylän tarkoituksena on korvata teollisuudessa käytössä olevat analogiset signaalit ( ma ). Kenttäväylä on digitaalinen, kaksisuuntainen, monipisteyhteyksinen ja sarjaväyläinen viestiverkko yhdistettynä yksittäisillä laitteilla, kuten säätimillä, lähettimillä, kytkimillä ja antureilla. Kenttäväylätekniikan avulla järjestelmän eri toiminnot (esim. säätö) voidaan hajauttaa kenttäinstrumenteille (älykkäät kenttälaitteet). Jokainen laite voi suorittaa ja ylläpitää yksinkertaisia toimintoja itsenäisesti, tämä edellyttää kuitenkin kaksisuuntaiset yhteydet. Pääasiassa kenttäväylä korvaa keskitetyn prosessin- ja verkonhallinnan jaetulla hallinnalla. FOUNDATION FIELDBUS (FF) on sarjamuotoinen kaksisuuntainen kommunikaatiojärjetelmä, joka toimii Local Area Network:nä (LAN) tehdas- / kenttäinstrumentoinnissa ja ohjauslaitteissa. Järjestelmä liittää yhteen mittaus- ja säätölaitteita. Liikennöintinopeus väylällä on 31,25 kbit/s. FF-kenttäväylä eroaa muista kenttäväylistä Plug n Play ominaisuuksiensa, vikasietoisuutensa ja kenttälaitteelle hajautetun ns. kenttäsäädön osalta. Kenttäväylän vikasietoisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä väylään väyläisäntäkykyisiä (LAS) laitteita. Isäntälaitteet ohjaavat väylällä tapahtuvaa tiedonsiirtoa laitteiden välillä. FF-kenttäväylä on ainoa kenttäväyläratkaisu, joka tukee säätötoimintojen hajauttamista suoraan kenttälaitteille. FF-kentälaitteissa on säätöparametrien laskemiseksi omat säätöyksikkönsä. Verrattaessa perinteistä automaatiojärjestelmää kenttäväyläratkaisuun voidaan havaita selvät erot kenttälaitteiden liitännässä: tarvittavassa kaapeloinnissa ja liitännöissä, sekä järjestelmätason laitteiden määrässä. Kenttäväyläjärjestelmä vähentää huomattavasti kaapelointia, liityntäelektroniikkaa ja kenttätason yläpuolista laskentakapasiteetin tarvetta. Merkittäviä etuja kenttäväyläjärjestelmästä on laskettu saatavan pienenpien investointikustannusten sekä parantuneen prosessin hallinnan ja ylläpidon vuoksi. 4 DeltaV-automaatiojärjestelmä DeltaV on Fisher-Rosemount:in kehittämä automaatiojärjestelmä. DeltaV automaatiojärjestelmä tarjoaa helppokäyttöiset ja tehokkaat työkalut prosessin suunnitteluun ja hallintaan. DeltaVjärjestelmä koostuu: - Yhdestä tai useammasta työasemasta - Yhdestä tai useammasta järjestelmäohjaimesta - I/O-yksiköistä - Jännitelähteestä - Järjestelmäväylästä Työasemat ja DeltaV-ohjelmisto tarjoaa graafiset käyttöliittymät prosessin hallintaan, konfigurointiin ja tiedonkeruuseen. ProfessionalPLUS-työaseman kirjoitinporttiin sijoitetaan DeltaV-järjestelmän lisenssipalikka.

8 8 Järjestelmäohjaimet ohjaavat kommunikointia I/O-yksiköiden ja järjestelmäväylän välillä, sekä suorittavat ohjaustoimintoja. Järjestelmäohjaimet asennetaan 2-paikkaisen jännite/ohjainasennuslevyn oikeanpuoleiseen korttipaikkaan. Jännitesyöttö asennetaan 2-paikkaisen jännite/ohjain-asennuslevyn vasemmanpuoleiseen korttipaikkaan. DeltaV-järjestelmässä on käytettävissä paljon erilaisia tulo-/lähtöyksiköitä. I/O-yksiköt asennetaan omalle 8-paikkaiselle asennuslevylle. Kaikille I/O-korttityypeille on omat kytkentälohkonsa. Tietyntyyppiset I/O-kortit voidaan yhdistää vain tietyn tyyppisiin kytkentälohkoihin, näin voidaan varmistaa, ettei väärää korttia voida asentaa väärään paikkaan. 4.1 DeltaV ohjelmisto DeltaV ohjelmisto sisältää eri sovellusohjelmia eri toimintojen toteuttamiseen. Sovellukset voidaan jakaa toimintojen mukaan kahteen pääryhmään: suunnittelu- ja operointityökaluihin. Suunnittelutyökaluista tärkeimmät ovat DeltaV Explorer, Control Studio ja DeltaV Operate Configure. DeltaV Explorer muistuttaa Windows Explorer:ia ja se on yksi tärkeimmistä sovelluksista. DeltaV Explorer:lla voidaan tutkia järjestelmän rakennetta. Sillä myös määritellään järjestelmän komponentit (mm. alueet, moduulit, laitteet ja hälytykset). Control Studiolla suunnitellaan ja muokataan yksittäisiä moduuleja. Control Studiossa moduulit kootaan graafisesti valmiita yksiköistä sopivasti yhdistelemällä. Eri yksiköt löytyvät valmiina kirjastoista. Operointityökaluista tärkeimmät ovat DeltaV Operate ja Process History View. DeltaV Operate toimii toimii kahdessa tilassa. Konfigurointitilassa suunnitellaan näytöt ja käyttöliittymät prosesseille. Operointitilassa nämä näytöt ovat käytettävissä prosessin ohjaukseen. Process History View ohjelmalla voidaan järjestelmän tietoja kerätä trendeiksi. DeltaV:hen on saatavilla myös lisää työkaluja, jotka eivät perusohjelmistoon kuulu. Tässä harjoitus työssä käytetään mittaustietojen keräämiseen DeltaV Excel Add-in :ä. DeltaV Excel Add-in :llä voidaan järjestelmästä lukea tietoja suoraan MS Exceliin. 5 Laitteisto Kuvassa 3 on esitettynä laitteiston PI-kaavio. Kolmen säiliön läpi virtaa vettä. Säiliöihin 2 ja 3 lisätään suolaliuosta kalvopumpulla. Vesi virtaa säiliöstä 1 säiliöön 2 jossa tapahtuu sekoitus. Säiliöstä 2 neste virtaa edelleen säiliöön 3. Johtokykyä mitataan säiliöiden 2 ja 3 yläosissa olevilla johtokykyantureilla QT-2 ja QT-3. Säiliöiden 2 ja 3 yläosassa on johtokykyanturit, joissa on lisäksi lämpötilamittaus (Pt-100) (TT-2 ja TT-3). Lämpötilan vaikutus johtokykyyn voidaan kompensoidai johtokykyantureiden lähettimissä. Viritettävän prosessin toimilaitteena on kalvopumppu, jolla säädetään suolaliuoksen määrää vain säiliössä 2. Pumpun iskuntilavuutta voidaan säätää myös pumpun etupaneelista. Pumpun iskutaajuutta voidaan muuttaa siten pumpun etupaneelista (internal) tai järjestelmästä (external). Koeajoissa pumpun iskutilavuutta säädetään järjestelmästä Annostelupumpun syöttönopeus on välillä 0,16 10,5 l/h.

9 9 Kuva 3. Laitteiston PI-kaavio. Kuvassa 3 esitetyt merkinnät ovat seuraavat: - FC-1 on kylmän veden virtauksen säätöventtiili, - FC-2 on lämpimän veden virtauksen säätöventtiili, - FC-3 on säiliöiden 1 ja 2 välisen virtauksen säätöventtiili, - FC-4 on säätöventtiili, - FC-5 on kalvopumppu, joka pumppaa suolavettä NaCl-säiliöstä säiliöiden 1 ja 2 väliseen virtaukseen, - TT-1 on säiliön 1 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - TT-2 on säiliön 2 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - TT-3 on säiliön 3 lämpötilanmittaus (Celsius astetta), - LT-1 on säiliön 1 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - LT-2 on säiliön 2 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - LT-3 on säiliön 3 pinnankorkeuden mittaus (mmh 2 O), - FT-1 on virtausmittaus (l/s) ja - FT-2 on virtausmittaus (l/s). 5.1 Laitteiston ohjaus Laitteiston ohjaus tapahtuu DeltaV-automaatiojärjestelmällä. Ohjaukset on valmiiksi rakennettu DeltaV Explorer ja Control Studio ohjelmilla. Laitteiston operointi tapahtuu DeltaV Operate Configuren (ajotila) Johtokyky ikkunassa. Prosessin tilaa seurataan jatkuva-aikaisesti Process

10 10 History View ohjelmaan luodulla LABRATYÖ sovelluksella. Kuvassa 4 on esitetty johtokykyprosessin operointinäyttö johtokyky_2011. Kuva 4. Johtokykyprosessin operointinäyttö ennen prosessin käynnistystä. 6 Työn suorittaminen Työn alussa tutustutaan laitteistoon ja DeltaV-automaatiojärjestelmään ensin ohjaajan kanssa. 6.1 Laitteiston käynnistäminen Laitteisto käynnistetään seuraavasti. Ensimmäiseksi aukaistaan vesihanat (kuuma ja kylmä) sekä paineilmahana (josta säätöventtiilit saavat käyttövoimansa). Käynnistetään DeltaV Operate ohjelma ja valitaan kansiosta näyttö nimeltä Johtokyky. Säiliöiden 1 ja 2 pinnankorkeuden säätö (LIC-001 ja LIC-002) sekä säiliön 1 lämpötilan säätö (TIC-001) asetetaan automaatille ja säiliön 3 (LIC-003) manuaalille/säädölle. Säiliön 1 pinnankorkeuden asetusarvoksi määrätään n mmH 2 O ja lämpötilan asetusarvoksi 22 astetta. Aukaistaan säiliöiden 1 ja 2 välissä oleva magneettiventtiili. Säiliöissä 2 ja 3 tulisi olla vettä sen verran, että säiliöiden yläosissa olevat johtokykyanturit peittyvät kokonaan veden alle, mutta vesi ei kuitenkaan pääse karkaamaan

11 11 ylivuotona. Tavoitteena on saada systeemin virtaus stabiiliksi siten, että pinnankorkeudet pysyvät vakioina, jolloin ulostulovirtaus on sama kuin sisääntulovirtaus. Johtokyvyn säätöpiiri QIC-002/3 asetetaan aluksi manuaalille, jotta säiliöiden tasapainotilat saavutetaan. Lopuksi pitää varmistaa, että säiliön 2 johtokykymittauksen anturi on täysin veden peitossa ennen kokeiden aloitusta. Koeajoista kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa. 6.2 Johtokykysäätöpiirin virittäminen Avataan Process History View ohjelmasta LABRATYO-trendinäyttö, mistä voidaan seurata prosessia jatkuva-aikaisesti. Askelvastekoetta varten NaCl-säiliöön tehdään 9 litraa suolaliosta, jonka suolapitoisuus on 15 g/l. Kalvopumpun ohjaukseksi asetetaan aluksi 20 % ja odotetaan kunnes johtokyky näkyy muutoksena säiliössä 2 ja lopuksi tasoittuu vakioarvoonsa. Tämän jälkeen tehdään kalvopumpun ohjaukseen askelmainen muutos 20%:sta 60%:iin ja odotetaan kunnes johtokyky on saavuttanut loppuarvonsa. Askelvastekokeen aloitus- ja lopetusaika merkitään muistiin. Kalvopumpun ohjaus asetetaan takaisin 20 %:iin. Askelkokeen data keräytyy automaattisesti talteen DeltaV-järjestelmän tietokantaan. Data saadaan kerättyä seuraavasti: avataan uusi Excel-pohja, josta Excelin valikko DeltaV/Continuous Historian/Configure Interpolated Data Function. Yhteys tietokantaan saadaan Connection kohdasta valitsemalla DVINST-tietokannan. Tageina valitaan yksitellen halutut positiot, jotka ovat kalvopumpun ohjaus ja johtokykymittaus askelvastekokeelle. Datasta piirretään x,y-kuvaaja, jossa näkyvät kalvopumpun ohjaus ja säiliöin 2 johtokyky. Piirretystä kuvaajasta määritellään kuollut aika L, vahvistus K sekä aikavakio T säiliöille aiemmin opetetulla tavalla. Lisäksi PID-säätimen parametrit lasketaan taulukossa 1 olevilla kaavoilla. Sitä ennen säätimen parametrien käyttöönotossa DeltaV-järjestelmässä täytyy ottaa huomioon se, että vahvistus K täytyy skaalata johtokyvyn mittausvälin osalta samaksi kuin kalvopumpun ohjausväli. Kalvopumpun ohjausväli on % ja johtokykyanturin mittausväli on µs/cm. Johtokyvyn säätö testataan sekä P-, PI- ja PID-säädöillä. Askelmaiset asetusarvokokeet voidaan määrittää lähtötilanteen mukaan, mutta sen suuruus pitää olla vähintään 50 µs/cm. Kun P-säädön koe on suoritettu loppuun, niin asetetaan säädin manuaalille ja ohjaus takaisin 20 %:iin. Seuraavaksi kerätään QIC-002/3 säätöpiiristä asetusarvo, kalvopumpun ohjaus ja johtokykymittaus Exceliin. Lopuksi testataan PI-ja PID-säädöt QIC-002/3-säätöpiirille. Säätökuvaajien keräämistä varten työssä pitää olla mukana MUISTITIKKU. Askelvaste-ja säätökuvaajat esitetään työselostuksessa. Kun koeajot on tehty voidaan siirtyä seuraavaan kappaleeseen. 6.3 Laitteiston sulkeminen Työn suoritettua tyhjennetään suolasäiliö ja lisätään siihen lämmintä vettä. Suljetaan 1 ja 2 säiliön magneettiventtiili ja tyhjennetään säilöt 2 ja 3 kokonaan. Seuraavaksi avataan 1 ja 2 säiliön venttiilin ja pumpataan prosessin läpi puhdasta ja kuumaa vettä vähintään 20 minuuttia, jotta suola poistuu kalvopumpusta, antureista, venttiileistä ja putkistosta. Erityisen tärkeää on se, että kalvopumpun läpi pumpataan mahdollisimman lämmintä vettä vähintään 20 minuuttia, jotta suola ei tuki pumppua. Tämän jälkeen kylmän ja lämpimän veden venttiilit suljetaan ja odotetaan niin

12 12 kauan, että laitteisto tyhjentyy vedestä. Sammutetaan kalvopumppu ja kaikki säädöt otetaan pois käytöstä. Lopuksi suljetaan magneettiventtiilit ja muut venttiilit. Tämän jälkeen suljetaan hanat ja ohjelmistot. 7 Työselostus - Työselostuksen ulkoasun tulee noudattaa annettuja ohjeita. Ohje löytyy osoitteesta: - Työselostuksen pohja doc-muodossa löytyy osoitteesta: Lähdeluettelo Granit, K (2004) Kenttäväyläpohjaisen opetus- ja tutkimuslaitteiston suunnittelu ja toteutus, Diplomityö. Systeemitekniikan laboratorio, Oulun yliopisto. Halko H (1994) Teollisuuden mittaustekniikka, Perusmittauksia. Helsinki, VAPK painatuskeskus. 143 s. Halme T (1986) Säätö ja ohjaustekniikka. Helsinki, Valtion painatuskeskus. 147 s. Harju T & Marttinen A (2000) Säätöpiirin virityksen perusteet. Espoo, Control CAD Oy. 166 s. Honkanen, H (2006a) Säätö- ja systeemitekniikan perusteet I, Luentomoniste. Oulun yliopisto. Honkanen; H (2006b) Säätö- ja systeemitekniikan perusteet II, Luentomoniste. Oulun yliopisto. Leiviskä, K (2010) Prosessien säätötekniikka I, Luentomoniste, Oulun ylipisto. Leiviskä, K (1994) Prosessien säätötekniikka II, Luentomoniste, Oulun yliopisto. Ogata K (1990) Modern Control Engineering. Second Edition. Englewood Cliffs, Prentice-Hall. 963 s. Savolainen, J & Vaittinen R (2001) Säätötekniikan perusteita. Helsinki, Gummerrus Kirjapaino Oy. 252 s. Åström K & Wittenmark B (1990) Computer-Controlled Systems: Theory and Design.. London, Prentice-Hall. 544 s.

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019

Lisätiedot

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät. Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen 8. Luento: Laitteiston ohjaaminen Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Säätäjiä P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen Mittaaminen Johdanto Tavoitteena: tunnistaa

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

RAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007

RAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007 RAPORTTI Eemil Tamminen Markus Virtanen Pasi Vähämartti Säätötekniikan harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Lähtöarvot: Säiliö T1: A = 500 x 600 mm, h = 500 mm Säiliö T2: Ø = 240 mm, h = 1000

Lisätiedot

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Systeemitekniikan laboratorio Jan 2019

Lisätiedot

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Emma Unonius, Justus Manner, Tuomas Hykkönen 15.10.2015 Sisällysluettelo Teoria...

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Veden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén

Veden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén Veden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén Tutkimussuunnitelma Onko mahdollista selvittää yksinkertaisin fysikaalisin metoiden veden juomakelpoisuutta? Ovatko retkeilijöiden

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / systeemitekniikka Jan 019

Lisätiedot

Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018

Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018 Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018 Käytännön järjestelyt Harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKKA FINAALI TEHTÄVÄT 25.-27.03.2009

AUTOMAATIOTEKNIIKKA FINAALI TEHTÄVÄT 25.-27.03.2009 1. Kilpailupäivä 25.3. Mekaanisen rakentamisen päivä Kilpailuaika klo 9.00 17.00 eli 7 h Pisteet: 42 p/100 p Tehtävänä on rakentaa prosessin 2-linja PI-kaavion mukaiseksi, uusia P2:n taajuusmuuttaja sekä

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1 ENSO IKONEN PYOSYS Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C. 1 P(s) = -----------------(s+1)(s+0.02) C(s) = 50s+1 --------50s Piirrä vasteet asetusarvosta. Kommentoi

Lisätiedot

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015 PYP II: PI-kaaviot Aki Sorsa 25.3.2015 Sisältö Mitä PI-kaaviot ovat ja mihin niitä tarvitaan? Miltä PI-kaavio näyttää? Prosessilaitteiden piirrosmerkit Instrumenttien piirrosmerkit PI-kaavioissa käytettävät

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013

KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013 KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013 DeltaV AMS Kenttälaitteet YLI 50 KOULUTUSKESKUSTA 35:SSÄ MAASSA YMPÄRI MAAILMAA Meillä on ilo tarjota kurssiluetteloamme 2013. Kurssimme ja opettajamme ovat auttamassa

Lisätiedot

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä. Funktiolohko Siemens PLC. SoftControl Oy

SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä. Funktiolohko Siemens PLC. SoftControl Oy SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä Funktiolohko Siemens PLC SoftControl Oy 1.0 Smith Predictor kompensaattori PI-säätimellä... 3 1.1 Yleistä...3 1.2 Sovellus...3 1.3 Kuvaus...4 1.4 Muuttujat...5

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1

ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 ASENNUSOHJE IHB FI 1029-1 POOL 40 IHB FI 1 Yleistä POOL 40 on lisävaruste, joka mahdollistaa uima-altaan lämmittämisen F1145/F1245 avulla. Lämpöpumppu ohjaa vaihtoventtiiliä (QN19), altaan kiertopumppua

Lisätiedot

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank Sonja Lindman Kandidaatintyö 10.4.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen

Lisätiedot

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F

SYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

Monipuolinen vesimittari

Monipuolinen vesimittari FI Demineralisoitu lämmitysvesi on paras ratkaisu kaikkiin laitteistoihin Monipuolinen vesimittari Asennus Toiminnot Käyttö Huolto Vastaa standardeja: VDI 2035 SWKI BT 102-01 ELYSATOR -vesimittari valvoo

Lisätiedot

3. kierros. 2. Lähipäivä

3. kierros. 2. Lähipäivä 3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin

Lisätiedot

Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016

Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016 Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016 Käytännön järjestelyt harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

AW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

AW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet -lämmittimiä käytetään varastojen, teollisuushallien, verstaiden, urheiluhallien, liikkeiden yms. jatkuvaan lämmitykseen. Tyylikkään

Lisätiedot

Uponor Push 23B-W. Lattialämmityksen pumppuryhmä

Uponor Push 23B-W. Lattialämmityksen pumppuryhmä Lattialämmityksen pumppuryhmä Lattialämmityksen pumppuryhmä on pumppuryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän kanssa. Pumppuryhmä säätää lattialämmityksessä kiertävän

Lisätiedot

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki

Lisätiedot

XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT

XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA Jokaiseen kuljettajaprofiiliin voi tallentaa omat säädöt seuraaville ominaisuuksille Venttiilin parametrit o Miniminopeus (ma) o Maksiminopeus (%) o Rampit

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ

VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ Kirjasto: Tiedosto: D:\Opinnäytetyö\Aihe 2. Requirements\ SUUNN1000_Vaatimusmäärittely Versio: 1.1 Tila: luonnos [ ] ehdotus [x] hyväksytty

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M

KÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elmo Romppanen PKAMK:n vesiprosessin kokeellinen mallinnus LabView-työkalulla Vaatimusmäärittely Kesäkuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Säätöventtiilit. Thermotech lattialämmitysjärjestelmä EDUT TIEDOT

Säätöventtiilit. Thermotech lattialämmitysjärjestelmä EDUT TIEDOT Säätöventtiilit EDUT Soveltuu lämmitys-, jäähdytys- ja käyttövesijärjestelmiin Säätö Mittaus Esiasetus Sulku Tyhjennys TIEDOT TUOTENUMERO/KOKO KVS 69123 DN15 LF 1/2 sk 0,48 69124 DN15 MF 1/2 sk 0,97 69125

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

johtokyky- ja redox-anturit s.11 bufferiliuokset s.12

johtokyky- ja redox-anturit s.11 bufferiliuokset s.12 Mallit: PH1, COND1 ja PH5 testaussarjat s.2 PH5 ja PC5 testaussarjat s.3 PH5 ja ph7 food elintarviketestaussarjat s.4 ph7 ja ph7 food testaussarjat s.5 PC70 testaussarja s.6 ph80 Set 1 laboratoriosarja

Lisätiedot

PIKAKÄYTTÖOHJE V S&A Matintupa

PIKAKÄYTTÖOHJE V S&A Matintupa PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 2007 S&A Matintupa MITTALAITE; PAINIKKEET, PORTIT, OSAT PAIKALLINEN portti (local, L) PÄÄPORTTI (master, M) LCD NÄYTTÖ PÄÄTETUNNISTIN VIRTAKYTKIN FUNKTIONÄPPÄIN Jännitteen syöttö VAHVISTUS/

Lisätiedot

Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna

Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna Copyright FF-Automation 2011 PROJEKTIN KUVAUS: ONGELMA: Kaatopaikan haitallisia vaikutuksia ympäristöön pyritään

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

Lattialämmitysjakotukki 1

Lattialämmitysjakotukki 1 INSTALLATIONSANVISNING GOLVVÄRMEFÖRDELARE ROSTFRI Asennusohjeet Lattialämmitysjakotukki 1 Ruostumaton teräs 1 Tietoa ruostumattomasta 1 jakotukista Ruostumaton 1 jakotukki Flooré on valmistettu ruostumattomasta

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

testo 410-1 Käyttöohje

testo 410-1 Käyttöohje testo 410-1 Käyttöohje FIN 2 Short manual testo 410-1 Pikaohje testo 410-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Siipipyörä 3 Lämpötilasensori 4 Näyttö 5 Toimintonäppäimet 6 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin

Lisätiedot

EA Sähköiset seinäasenteiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset seinäasenteiset ilmanlämmittimet Sähköiset seinäasenteiset ilmanlämmittimet Sähköiset lämpöpuhaltimet seinäasennukseen on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien,

Lisätiedot

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002 Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

SET/TSH2 ja SET/TSHS2

SET/TSH2 ja SET/TSHS2 Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 6.2.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/7 SET/TSH2 ja SET/TSHS2 Kapasitiiviset anturit Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden

Lisätiedot

AK01 kaapin syötöt PLC

AK01 kaapin syötöt PLC TIEDOSTO: MUUTOS : 12.1.2016 Poj/Päivitetty US ma /V MITTAUS 4111 FI 01 Virtausmittaus, Onkamo I tuleva 1 Olemassa oleva FT 01 Virtausmittaus 1 FT 01 Virtausmittaus, pulssi 1 4111 FI 02 Virtausmittaus,

Lisätiedot

EC-KASETTIPATTERI PMFC

EC-KASETTIPATTERI PMFC EC-KASETTIPATTERI PMFC Laadukkaat, vesikiertoiset kasettipatterit jäähdytykseen ja / tai lämmitykseen. PMFC-kasettipatterit ovat saatavissa nykyaikaisilla energiatehokkailla ECpuhaltimilla. Kasettipattereiden

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019

Lisätiedot

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille. Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.

Lisätiedot

Lattialämmityksen jakotukki

Lattialämmityksen jakotukki INSTALLATIONSANVISNING GOLVVÄRMEFÖRDELARE POLYMER Asennusohje Lattialämmityksen jakotukki Polymer 1 Tietoja lattialämmityksen jakotukista Polymer Floorén lattialämmityksen jakotukki Polymer on valmistettu

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

PRA - Mittaus- ja säätömoduuli PRA. Mittaus- ja säätömoduuli. Tuotemallit

PRA - Mittaus- ja säätömoduuli PRA. Mittaus- ja säätömoduuli. Tuotemallit PRA Mittaus- ja säätömoduuli Ilman tilavuusvirran mittaukseen ja säätöön tarkoitettu laite. Manuaalinen säätö ilman työkaluja Virtaussuuttimien käyttöön perustuva suuri mittaustarkkuus. Virtauksen säätökartion

Lisätiedot

Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8

Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Osatentti

Osatentti Osatentti 2.8.205 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Vastaa kysymyspaperiin ja kysymyksille varattuun tilaan. Laskin ei ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan. Kaavastoon EI merkintöjä. Palauta kaavasto tämän

Lisätiedot