Schmidt-Thomé, Kaisa et al. (2013)

Transkriptio

1 Urbaani arki -hankkeen osuudessa Sujuva arki tarkasteltiin kohdealueiden asukkaiden suhdetta elinympäristöönsä. PehmoGIS-kyselyllä koottiin tietoja asukkaiden arkiliikkumisesta ja tyytyväisyydestä alueensa palveluihin. Kuninkaankolmion aineistolla tehtiin myös analyyseja asukkaiden alueuskollisuudesta eli nykyväestön kiinnostuksesta asua jatkossakin nykyisillä asuinsijoillaan tai niiden läheisyydessä. Nämä teemat olivat myös Kuninkaankolmion alueen suunnittelijoiden näkökulmasta kiinnostavia. Myös nykyisten asukkaiden suhtautuminen alueen täydennysrakentamiseen koettiin tärkeäksi. PehmoGIS-kyselyyn laadittiinkin kaupunkisuunnittelijoiden kanssa yhteistyössä uudenlainen osio, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan rakenteilla ja suunnitteilla olevien alueiden kiinnostavuutta asuinalueina. Suurin osa Kuninkaankolmion aluetta koskevista analyyseista on raportoitu seikkaperäisesti TTY:n työraportissa. Tähän tulostiivistelmään on koottu etenkin sellaisia karttaesityksiä, joiden avulla asukasuskollisuudesta pystyy tekemään päätelmiä. Ensin esittelemme asukkaiden arkiverkkojen eli arkielämän kentän ja solmukohtien sekä muuttohalukkuuden suuntautumisen suhdetta. Sitten suhteutamme nykyväestön muuttohalukkuuden yhdyskuntarakenteen tiiviysasteeseen. Tavoitteenamme jälkimmäisessä osiossa on arvioida, koetaanko täydennysrakentamiskohteet kiinnostavina vaihtoehtoina nykyväestön muuttohalukkuuteen suhteutettuna. Tämä tulostiivistelmä, ns. power report on kooste analyyseista, joiden tekoon ovat osallistuneet Kaisa Schmidt-Thomé, Marketta Kyttä, Mohammad Haybatollahi ja Jari Korpi Aalto-yliopistosta sekä Hanna Kalenoja TTY:stä. luonnos

2 työ, opiskelu, päivähoito 610 ostospaikka 1446 asiointi liikunta ja ulkoilu muu vapaa-aika 1041 muu paikka 70 Aineisto kerättiin syksyllä 2011 pehmogis-kyselyllä. Ylläolevassa näkymässä kartoitettiin asukkaiden arkiliikkumista pyytämällä vastaajia merkitsemään arkielämässään käyttämiensä palvelujen sijainteja kartalle sekä kertomaan, kuinka usein ja millä kulkumuodolla he palvelujen ääreen hakeutuvat. Yhteensä vastaajilta saatiin 5000 paikannusta n. 4,7 kutakin vastaajaa kohden. Etenkin ostospaikkoja merkittiin kartalle innokkaasti, samoin kuin muitakin vapaa-ajan kohteita. Eri toiminnot ryhmittyivät alueellisesti toisistaan jonkin verran poikkeaviin klustereihin, mutta kaiken kaikkiaan Kuninkaankolmion alueen vastaajat näyttivät hyödyntävän oman vyöhykkeensä mahdollisuuksia: asukkaiden arkiverkko sijoittui varsin tiiviisti M-radan sektorille, kohdealueelta Helsingin kantakaupunkiin asti (ks. myös kartta sivulla 4). Vain Leppävaara muodosti tässä suhteessa selvän poikkeuksen. Ostospaikat Asiointipaikat Liikunta- ja virkistyspaikat Muut vapaaajan kohteet luonnos

3 Vastaajat merkitsivät n. 900 mahdollista tulevaa asuinpaikkaa. Vastaajia pyydettiin kyselyn yhdessä osiossa merkitsemään kartalle asuinpaikkoja, joille he tulevaisuudessa saattaisivat muuttaa. Noin 900 mahdollisesta paikasta suuri osa osui Kuninkaankolmion alueelle tai sen läheisyyteen, mutta paikannuksia tehtiin ohuelti myös koko pääkaupunkiseudulle. Enemmistö paikannuksista on kuitenkin suurina ryppäinä, joten aineiston visualisoiminen pisteinä ei antanut parasta mahdollista kuvaa muuttokiinnostuksen suuntautumisesta. Siksi laadimme rinnalle myös arkiverkon tiheyttä rastereina kuvaavia karttaesityksiä sekä piste- ja rasteritietoa yhdisteleviä karttoja. Nykyiset asuinpaikat (vihr.) ja mahdolliset tulevat asuinpaikat (sin.) pisteinä Mahdolliset tulevat asuinpaikat rasteriesityksenä luonnos

4 Vasemmanpuoleinen kartta esittää Kuninkaankolmion asukkaiden arkiverkon tiheyden rasterikarttana (keltaisesta punaiseen) varsinaisen pistetiedon päällä. Kun sitä verrataan oikeanpuoleiseen rasterikarttaan mahdollisten tulevien asuinpaikkojen sijainnista, nähdään nykyisen arkiverkon ja muuttokiinnostuksen välillä selviä yhteisiä piirteitä: Sekä arkiverkko että muuttokiinnostus osuvat pääkaupunkiseudulla samalle sektorille, nykyisiltä asuinalueilta Helsingin keskustaan ulottuvalle vyöhykkeelle. Arkiverkon tiivistymien välittömään läheisyyteen tai lähimmille pientaloalueille on paikannettu paljon mahdollisia muuttokohteita. Arkiverkon ulkopuolelle paikannetut mahdolliset muuttokohteet ovat usein yleisesti tunnettuja alueita ja ns. hyviä osoitteita, joiden sijainti on vastaajille tuttu. Tällaisia kohteita ovat mm. Munkkiniemi, Arabianranta, Käpylä, Tapiola, Kaivopuisto, Punavuori ja Kartanonkoski. Pitkäjärven retkiltä tuttuja alueita? Kun tarkasteluun lisätään kyselyllä kerätty tieto ihmisten tärkeiksi kokemista reiteistä (vas.), nähdään arkiliikkumisen ja muuttokiinnostuksen välillä lisää yhteyksiä. Tutuiksi tulleet alueet koetaan selvästi mahdollisempina muuttokohteina kuin arjen elinpiirin ulkopuoliset alueet. Haltialan retkiltä tuttuja alueita? Tärkeiksi koetut reitit Haagat koti-keskusta-reitillä ja radan varrella? luonnos

5 (Pakolaisuus) Vapaaehtoinen muutto (Siirtolaisuus) Maassamuutto (Kauko- vs.) Lähimuutto Muuttohalukkuus (Muuttopaine) Muuttoalttius (Rakenne-/työmuuttajat) Elämänvaihemuuttajat Elämänprojekti-/uramuuttajat Alueiden houkuttelevuus / imago vs. Elämänkäytäntöjen kitka & asukastyytyväisyys KÄSITTEISTÖÄ / Mistä haluamme / voimme sanoa jotakin? AINEISTOA / Mitkä kyselyn osuudet analyysiä tukevat? Oletko harkitsemassa asuinpaikan tai asuinalueen vaihtoa lähitulevaisuudessa? Kyllä / Ei Haluan asettua alueelle jäädäkseni. vs. Muuttaminen tuo virkistävää vaihtelua elämään. Merkitse kartalle yksi tai useampi asuinalue, jolle voisit muuttaa tulevaisuudessa. + Miksi muuttaisit juuri tänne? Arvioi arkisen elinympäristösi laatua kokonaisuudessaan neljän eri asian suhteen. Kuninkaankolmion uusien kortteleiden ja asuinalueiden kiinnostavuus: Kuinka kiinnostavaksi arvioit tämän alueen? Huom. ei kysymystä tyytyväisyydestä asuntoon, asumisväljyyteen tms. Asukkaiden arkiverkon solmukohdat ja mahdolliset tulevat asuinpaikat vastasivat siis yllättävänkin hyvin toisiaan. Onko tämän perusteella tarvetta tehdä laajemminkin päätelmiä esim. asumispreferenssien tai muuttoliikkeen tutkimuksen puolella? Nähdäksemme pehmogis-tyyppinen kyselytutkimus on tervetullut menetelmällinen uudistus, joka voi tuottaa aiempaa kontekstisidonnaisempaa ja siten realistisempaa tietoa ihmisten muuttoaikeista. Perustelumme: Muuttoliikkeen tutkimusta voidaan harvoin tehdä pehmogis-menetelmän tarjoamalla tarkkuudella. Suuralueiden välistä ja kuntien välistä muuttoliikettä tarkemmat kartoitukset ovat harvassa, ja vain muutamassa on kiinnitetty erillistä huomiota asuinympäristön merkitykseen muuttoaikeisiin vaikuttavana tekijänä. Suuri osa asumispreferenssitutkimuksesta toteutetaan ihmisten arkielämästä irrallisena toiveiden kartoituksena, jolloin tuloksia on vaikeata käyttää päätöksenteon tukena. PehmoGIS-käyttöliittymä näyttää kiinnittävän vastaajat varsin tiukasti arkisiin reunaehtoihinsa, vaikka esim. Kuninkaankolmion kyselyyn vastaajat saivatkin merkitä mahdollisia tulevia asuinpaikkojaan kartalle aivan vapaasti. Valintatilanteet tuntuvat ilmeisesti kartan äärellä astetta konkreettisemmilta kuin perinteisemmän kyselyn lomaketta täyttäessä. Jatkamme seuraavassa pehmogis-tyyppisen otteen lisäarvosta myös hieman toisenlaisen aineiston valossa, ja osallistumme samalla yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä käytyyn keskusteluun. luonnos

6 Yllä olevassa näkymässä vastaajilla oli mahdollisuus osallistua Kuninkaankolmion alueelle suunnitteilla olevien uusien alueiden ja täydennysrakentamiskohteiden kiinnostavuuden arviointiin. Kustakin alueesta oli tarjolla yleispiirteinen karttaesitys suunnitellusta alueesta sekä lyhyt sanallinen kuvaus alueen keskeisistä piirteistä. Vastaaja sai arvioida alueen kiinnostavuutta ja perustella vastauksensa. Koska osio oli sijoitettu kyselyn loppupuolelle, arviointiin osallistui vain osa vastaajista. Eniten arvioita esitettiin Kuninkaantammen alueesta, mutta arvioiden keskiarvojen perusteella kiinnostavimmaksi osoittautui Myyrmäen keskusta. Myös Kuninkaantammi ja Honkasuo sekä Painiitty saivat keskimäärin hyvät arviot. Olettaen, että vastaajat arvioivat alueiden kiinnostavuutta etenkin nykyisen arkielämänsä näkökulmasta, kysely "suosi" sijainniltaan keskeisiä ja kaikkien tuntemia alueita. Omalta kannalta syrjäisempiä alueita ei ehkä vaivauduttu arvioimaan yhtä aktiivisesti, ja lisäksi niitä arvioitiin vähemmän kiinnostaviksi pelkän sijaintinsa perusteella. luonnos

7 Kuninkaankolmioon on suunnitteilla paljon uusia alueita, joten se tarjoaa herkullisen kohteen tutkia tiivistyvän yhdyskuntarakenteen seurauksia. Omassa analyysissämme tutkimme, onko tiivistämiselle paikallista tilausta. Voisiko täydennysrakentaminen aiheuttaa pakoa väljemmin rakennetuille alueille ja toimia siten itseään vastaan? Laadimme aiheesta artikkelin, joka on parhaillaan kansainvälisessä vertaisarvioinnissa(*). Tarkastelemme artikkelissa tiiviyden ja alueiden houkuttelevuuden suhdetta kolmella eri tavalla. Ensin suhteutimme nykyisten asuinpaikkojen ja mahdollisten tulevien asuinpaikkojen tiiviysasteen toisiinsa. Sekä nykyisen että mahdollisen tulevan asuinpaikan tiiviys laskettiin kunkin asukkaan kohdalta erikseen rakennuspisteaineistosta Mapinfolla, 250 metrin bufferilla. Regressioanalyysin perusteella pystyttiin näyttämään, että nykyisen asuinpaikan tiiviysasteen perusteella pystyi ennakoimaan mahdollisen tulevan asuinpaikan tiiviyttä. Tämä päti kaikkiin käytettyihin muuttujiin (asuntojen lukumäärä, kerrosala, asuinkerrosala ja asukkaiden lukumäärä). Kuninkaankolmion väestöllä ei siis voittopuolisesti tuntunut olevan tarvetta paeta tiivistyviltä alueilta. Toiseksi tutkimme, korreloivatko uusien alueiden ja täydennysrakentamiskohteiden saamat kiinnostavuusarviot alueiden suunnitellun tiheyden kanssa. Aluetehokkuuden ja kiinnostavuuden välistä korrelaatiota ei tästä varsin pienestä aineistosta löytynyt, mikä voi kertoa mm. tiiviysarvojen riittämättömyydestä yhdyskuntarakenteen kuvaajina. Toisaalta aineistosta löytyi korrelaatio alueiden kiinnostavuuden ja niiden kokonaiskerrosalan välillä: mitä suurempia täydennystai uudisrakentamiskohteet olivat, sitä kiinnostavampana ne koettiin. (*) Schmidt-Thomé, K., Haybatollahi, M., Kyttä, M. & Korpi, J. (2013). Because it depends The environmental prospects of urban densification in the light of place-based data from the residents of Kuninkaankolmio. Submitted to Environmental Research Letters in December luonnos

8 Muutot tiheämmin rakennetuille alueille sijoittuisivat radan tuntumaan ja suuntautuisivat etenkin kohti kantakaupunkia. Väljempää kohti muutettaisiin etenkin tarkastelualueen sisällä. Huom! Seuraava kartta täydentää tätä tulkintaa merkittävällä tavalla! Kun tarkastelimme mahdollisia tulevia muuttoja suhteessa siihen, tarkoittaisivatko ne muuttoa nykyistä tiheämmin vai väljemmin rakennetuille alueille, karttaesitykset olivat jälleen hyödyllisiä. Kerrosalaltaan tiheimmät (eli punaisella rasteroidut) alueet näyttäisivät houkuttelevan muuttajia etenkin Helsingin kantakaupunkiin ja alueellisiin keskuksiin. Muutot niille alueille tarkoittaisivat useimpien osalta myös muuttoa nykyistä asuinympäristöä tiiviimpään rakenteeseen (= punaisia pisteitä). Ensisilmäykseltä vaikuttaisi siltä, että etenkin Kuninkaankolmion sisällä ja sen lähiympäristössä asukkaat hakeutuisivat myös väljästi rakennetuille (eli keltaisella rasteroiduille alueille). Suurella osalla muutto siis tarkoittaisi muuttoa kohti vähemmän tiheää aluetta (= vihreitä pisteitä). Jos kuitenkin huomioidaan se, että useat vihreät pisteet sijaitsevat alueilla, joille on tarkoitus sijoittua merkittäviä määriä täydennysrakentamista, tilanne muuttuu ratkaisevasti. Jos tarkastelussa voitaisiin huomioida Honkasuon tulevat kerrosalat (= rasterin värin muuttuminen kohti punaisempaa), suuri osa vihreistä pisteistä muuttuisi luonnos

9 vastaavasti punaisiksi. Tekisikö tämä kuitenkaan oikeutta kyselyyn vastanneiden käsityksille? Vastaus on vahvasti myönteinen. Esimerkiksi Honkasuon alueelle muuttamisesta kiinnostuneet ovat vastauksensa yhteydessä useimmiten myös perustelleet valintansa juuri uuden alueen rakentumisella. Tämä pätee myös moniin muihin tarkastelumme kohteina olleisiin täydennysrakentamiskohteisiin (ks. kartta alla). Asukkaita houkuttelevat nimenomaan tulevat kerrosneliömetrit, eivät alueiden nykyinen väljyys tai rakentamattomuus. Suuri osa mahdollisista tulevista asuinpaikoista osuu Kuninkaankolmion täydennysrakentamiskohteisiin. Koska vastaajat ovat avovastausten perusteella useimmiten ajatelleet niitä valmiina kohteina (eivätkä nykyisinä vaaleina, lähes rakentamattomina alueina), moni kohti väljempää yhdyskuntarakennetta kohti tapahtuva muuttokohde (= vihreä piste) muuttuisi muutoksi kohti tiheämpää (= punainen piste). Tulevat kerrosneliömetrit eivät siis karkota vastaajia vaan tuntuvat pikemminkin houkuttelevan asukkaita. Kuninkaankolmion suunnittelijoiden kannalta tuloksia ovat kannustavia. Uudet ja täydentyvät kohteet tuntuvat olevan Kuninkaankolmion asukkaille varsin tuttuja, ja ainakin kyselyyn vastanneet vaikuttavat varsin kiinnostuneilta niistä. Avoimen palautteen perusteella niitä pidetään mahdollisuuksina päästä asumaan uuteen rakennuskantaan muuttamatta kauas nykyarjen ympyröistä. Monille pientaloasumisesta kiinnostuneille tuntui myös olevan selvää, mille alueille sellaista on suunnitteilla. Voidaan tietenkin ajatella, että uuden rakennuskannan houkuttelevuus ei anna kovin mairittelevaa kuvaa nykyisestä rakennetusta ympäristöstä. Suunnittelijoiden tuleekin mielestämme huolehtia siitä, että uutta rakennettaessa kohennetaan myös olemassa olevaa rakennuskantaa ja arjen elinympäristöä. luonnos