Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu PALKITUT 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu PALKITUT 2005"

Transkriptio

1 1

2 2

3 Sisältö Puheenjohtajan tervehdys 5 Palkitut 6 Kunniamaininnat 12 Muut osallistuneet työt 21 Palkinnon arvoinen opinnäytetyö on kunnianhimoinen projekti 39 3

4 Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu PALKITUT 2005 Julkaisija: Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedepuisto Pori Puh. (02) s-postit: Thesis-organisaatio Satakunnan ammattikorkeakoulussa: Kansallisen raadin puheenjohtaja Kaarina Ranne, KT, yliopettaja Sihteeri Sirpa Rantanen Kilpailutöiden käsittelijä Pauliina Helin Tiedotus ja julkaisun toimitus Hanna Isoaho Julkaisun taitto Jatta Salmi Paino: Satakunnan Painotuote, Kokemäki Kannen kuva: Tomi Glad 4

5 Puheenjohtajan tervehdys Valtakunnalliseen Thesis -kilpailuun lähetettiin nyt käydyllä kierroksella kaikkiaan 288 työtä. Vuoden 2003 kilpailuun osallistui 150 työtä, vuoden 2004 kilpailuun, jolloin myös kulttuuriala tuli mukaan, lähetettiin 250 työtä. Kaikkien kilpailuun lähetettävien opinnäytetöiden arvosanat ovat kiitettäviä. Työt edustavat laajasti ja monipuolisesti sitä osaamisen tasoa ja laatua, jota ammattikorkeakoulutuksen piirissä on intohimoisesti kehitetty koko sen olemassaolon ajan. Yhä useammat palkittavista töistä ovat tilaustöitä. Tilaukset ovat syntyneet kyseisen ammattikorkeakoulun, opiskelijan ja työelämän edustajien luottamuksellisessa vuorovaikutussuhteessa. Opinnäytetöitä ohjaavat ja hyviä työelämäsuhteita ylläpitävät opettajat ovat avainasemassa suotuisten mahdollisuuksien luojina niin, että löytyy työelämää rikastuttavia ja uudistavia opinnäytetöiden aiheita. Ohjaavan opettajan keskeinen rooli on kannustaa ja tukea opiskelijaa parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Eräs palkituista toteaa: Onnistuin saavuttamaan kaikki työlleni asettamat tavoitteet. Tilaaja oli työhöni tyytyväinen ja halusi minun toteuttavan opinnäytetyössä esiin nousseet kehittämistarpeet käytännössä. Onko Opetusministeriön rahoittama ja sidosryhmien tukema Thesis-kilpailu projektimuotoisena saavuttanut sille asetetut tavoitteet? Kilpailuun lähetettyjen töiden määrä on lisääntynyt huikeasti aloitusvuodesta 1992, jolloin kilpailuun osallistui 12 työtä. Kilpailu on osaltaan motivoinut ammattikorkeakoulujen opettajia kehittämään opinnäytetöiden ohjauksen laatua. Siitä ovat osoituksena muun muassa lukuisat valtakunnalliset ja paikalliset opinnäytetöiden kehittämiskoulutukset ja -seminaarit, joihin myös Thesis-kilpailun puheenjohtajana olen saanut kutsun tulla kertomaan kilpailusta. Ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista kootut alakohtaiset raadit ovat kunnianhimoisesti sitoutuneet kilpailun arviointikriteerien kehittämiseen. Työelämän sidosryhmien edustajat ovat kilpailun tukijoina nähneet Thesis-kilpailun merkittävänä foorumina edistää koulutuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua. Samalla ammattikorkeakoulutuksesta on voitu välittää työelämän edustajille ajantasaista tietoa. Näin koko ammattikorkeakoulutuksen laaja kirjo on palkittavien töiden välityksellä avautunut oppilaitosten ulkopuoliseen maailmaan. Kaiken kaikkiaan monialaisen ja monipuolisen ammattikorkeakoulutuksen positiivinen tunnettuus on Thesiskilpailun myötä lisääntynyt. Projekti on aina määräaikainen. Hyvä projekti on syytä vakiinnuttaa. Thesis-kilpailun järjestämiseen tulee välivuosi. Nyt onkin aika miettiä, miten ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesta opinnäytetöiden kilpailusta saadaan kaikkien korkeakoulujen yhteisvastuullisesti toteuttamaa pysyvää toimintaa. Arene ry:n rooli tässä miettimisen käynnistämisessä on keskeinen. Arene ry on osoittanut kilpailun merkityksen tarjoamalla kolmena vuotena peräkkäin upean foorumin jakaa Thesis-kilpailun palkinnot valtakunnallisten ammattikorkeakoulupäivien yhteydessä. Kiitos Arene ry:n edustajille rakentavasta yhteistyöstä ja onnea mietintämyssyyn kilpailun uudelleen organisoimiseksi! Tässä taitekohdassa kiitän Thesis-kilpailun kansallisen raadin jäseniä, niin töiden arvioitsijoita kuin sidosryhmien edustajia siitä asiantuntevasta ja paneutuvasta työstä, jonka olette Thesis-kilpailun hyväksi kuluneiden vuosien aikana tehneet. Kiitos tehokkaalle työtiimille, joka on käytännössä mahdollistanut vuosittain ison urakan sutjakkaan sujumisen. Kaikkien mukana olleiden tekemä työ on kantanut hedelmää! Kiitos kuluneesta ja menestystä Thesis-kilpailun jatkuvaan kehittämiseen ammattikorkeakoulutuksen parhaaksi! Kaarina Ranne KT, yliopettaja Thesis-kilpailun puheenjohtaja 5

6 Palkitut Kilpailuun osallistui yhteensä 288 työtä. Tekniikka ja liikenne 45 Luonnonvara- ja ympäristöala 28 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala 78 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala 82 Kulttuuriala 55 Kustakin kilpailusarjasta on valittu kaksi palkittavaa työtä, joita ei ole asetettu keskenään paremmuusjärjestykseen. Kansallisen kilpailuraadin lausunto palkittavasta työstä tiivistelmän lopussa. Tekniikka ja liikenne Tutkan optisen kulma-anturin testaaminen Insinööri (AMK) Janne Linkosuonio Ammattikorkeakoulu: Lahden ammattikorkeakoulu Matti Welin Tämä opinnäytetyö keskittyy tutkalaitteiston optisen kulmaanturin testauslaitteen suunnitteluun ja prototyypin valmistamiseen. Optista kulma-anturia käytetään tutkan antennin suunnan määrityksessä, ja se on yksi tärkeimmistä laitteiston antureista. Testauslaite mahdollistaa sekä kulma-anturin testauksen että uuden anturin kohdistamisen mekaanisen nollakohdan kanssa. Pulssitutka lähettää lyhyitä suurtaajuuspulsseja, jotka antennin välityksellä suunnataan tutkaa ympäröivään avaruuteen. Vastaanotossa antenni kerää kohteista heijastuneen suurtaajuusenergian vastaanottimeen. Antennin suuntakuvio pyritään saamaan mahdollisimman kapeakeilaiseksi, jotta mitattavat kohteet saadaan eroteltua mahdollisimman tarkasti. Antennin suuntakuvion määrittää käyttötarkoitus. Valvontatutkan antennin keila on mahdollisimman kapea sivusuunnassa ja leveä korkeussuunnassa, mikä mahdollistaa sekä korkealla että matalalla lentävien kohteiden seurannan. Seurantatutkan antenni muodostaa hyvin kapean keilan sekä sivu- että korkeussuunnassa. Tämä mahdollistaa kohteen tarkan seurannan. Antennia pyörittää pyörityskoneisto, jossa myös optinen kulma-anturi sijaitsee. Tässä työssä keskitytään absoluuttikulma-anturiin, jonka etuna verrattuna inkrementtaaliseen anturiin on mahdollisuus mitata kulma-arvo myös antennin ollessa pysähtyneenä. Anturi välittää kulma-arvon sarjamuotoisena järjestelmälle, ja liityntärajapinta perustuu RS-422 standardiin. Tässä työssä kehitetty testilaite perustuu mikro-ohjaimeen. Mikro-ohjaimilla on yksinkertaista ja kustannustehokasta rakentaa erilaisia testauslaitteita. Verrattuna mikroprosessoripohjaisiin laitteisiin mikro-ohjaimiin on integroitu lukuisia sisäisiä toimintoja ja laitteita. Tällöin tarvittavien oheiskomponenttien, kuten muistien ja liityntäpiirien, tarve jää vähäiseksi. Mikro-ohjaimessa suoritettavan ohjelman ohjelmointi voidaan suorittaa joko assembly-kielellä tai korkeamman tason kiellellä, kuten BASIC- tai C-kielellä. Testilaitteella suoritetuissa testeissä on löydetty sekä oikein toimivia että viallisia kulma-antureita. Testaus tapahtuu pyörittämällä pyörityskoneistoa käsin ja tarkastamalla kulmaarvo testilaitteen näytöltä. Testilaite kertoo myös mahdolliset sarjaliikenteessä tapahtuneet pariteettivirheet. Raadin lausunto: Tässä päättötyössä on suunniteltu ja kehitetty tutkalaitteiston optisen kulma-anturin koetuslaite. Optista kulma-anturia käytetään tutkan antennisuunnan määritykseen ja se on yksi tärkeimmistä tutkalaitteistoon liitetyistä antureista. Tutkalta saatava väärä kulmasignaali johtaa kohteen väärään paikannukseen. Tutkan absoluuttikulma-anturin koetuslaitteen prototyypin kehittäminen on vaatinut työn tekijältä poikkeuksellisen laaja-alaista osaamista elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan aloilta. Työ on poikkitieteellinen ja on vaatinut työn tekijältä kykyä omaksua ja hallita tekniikkaa oman opiskelualansa ulkopuolelta. Työ on rakenteeltaan selkeä ja työn kirjallinen osuus on rakennettu loogisesti. Työssä on perusteellinen teoriaosuus ja laaja lähteiden käyttö osoittaa tekijän perehtyneen aiheeseen syvällisesti. Työn tilaaja pystyy hyödyntämään kehitettyä testauslaitteistoa tutkan käyttöpaikalla ja laboratorio-olosuhteissa. Kehitetyn koestuslaitteen koekäytössä on pystytty löytämään sekä oikein toimivia että viallisia kulma-antureita. Paperikoneen lyhyen kierron kemiallinen vaahdonesto Insinööri (AMK) Jarkko Stenfors Ammattikorkeakoulu: Satakunnan ammattikorkeakoulu Timo Hannelius Kuitususpension korkea ilmapitoisuus ja vaahtoaminen muodostavat merkittävän ongelman paperinvalmistuksessa, jonka takia ilmanpoisto ja vaahdonestoaineiden käyttö ovat välttämättömiä paperikoneen lyhyessä kierrossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli optimoida PK 1:n vaahdonestojärjestelmä pitkään jatkuneen vaahdonestoaineen yliannostelun ja ilmapitoisuuden ymmärtämyksen parantamisen 6

7 johdosta. Selvitettävänä oli uusien ilmapitoisuuden mittausjärjestelmien tarve sekä vaahdonestoaineen annostelutekniikan parantaminen. Työssä piti myös tutkia ja vertailla eri vaahdonestoaineita. Alan kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin syventyen luotiin työn suorittamiseksi vaadittu teoreettisesti kattava pohja. Koeajoissa seurattiin kuitususpension ilmapitoisuutta ennen pyörrepuhdistusta ja perälaatikon ohivirtauksessa. Vaahdonestoaineen vaikutusta massan ilmapitoisuuteen seurattiin annostelumuutoksilla useissa koeajoissa. Yliannostelu todettiin olevan seurausta ilmapitoisuuden epäselvästä tulkinnasta ja märänpään kemian monimutkaisuudesta. Vuorojen väliset erot olivat myös liian suuret. Uudella annosteluohjeella vaahdonestoaineen kokonaiskulutusta saatiin vähennettyä jopa 30 %, joka oli taloudellisestikin merkittävä tulos. Annosteluohje oli kuitenkin vain tilapäinen ratkaisu ongelmaan. Automatisoitu annostelu yhdistettynä tehokkaampaan ilmapitoisuuden mittaukseen olisi todennäköisesti luotettavin ja pitkällä aikavälillä taloudellisin ratkaisu. Paperikoneen lyhyen kierron huomattiin myös olevan jatkuvasti muuttuva, monimutkainen prosessien sarja, joka vaatii jatkuvaa uusien vaahdonestoaineiden ja annostelutapojen selvittämistä. Raadin lausunto: Työ tehtiin UPM-Kymmenen Rauman paperitehtaalla. Stenforsin opinnäytetyö käsittelee erästä paperinvalmistusprosessin vaikeata ongelmaa, vaahdon muodostusta. Tekijä tutki perusteellisesti asiaan liittyvän teorian ja käytännöllinen osuus on toteutettu jämäkästi. Erityisen positiivista oli tekijän osoittama oma-aloitteisuus ja rohkeus toteuttaa selvitystyötä perinteisellä tuotantokentällä. Tämä työ vaati hyvää yhteistyötä käyttöhenkilökunnan kanssa. Työssä saatiin paljon taloudellisesti hyödynnettäviä tuloksia, jotka tuotiin selvästi esiin ja perusteltiin hyvin. Jarkko Stenforsin kirjallinen työ täyttää myös tutkielman kirjallisen osuuden vaatimukset esimerkillisesti. Luonnonvara- ja ympäristöala impacts of various environmental or socio-economic changes on forest development. Simulation models have been developed to project the changes in forest resources over time. How reliable are the projections of models? Forest management practices have changed significantly during the last 50 years and influenced changes in the structure of forest resources. The objective of this thesis was to evaluate the simulation of forest management impacts on forest resource development. The European Forest Information Scenario model (EFIS- CEN) was projected until 2020 with current baseline, and the results of simulation were used as main study material along with the literature on forest resource development. This study focused exclusively on Finland and was commissioned by the European Forest Institute. This thesis had four major purposes: (1) to create a literature review of the development of forest resources concentrating on effects of changes on management, (2) to study simulated forest management in terms of changes in area and volume in age distribution and to compare projected forest development with measured forest data to find out possible model improvements and therefore test the reliability of the model, (3) to study new management strategies on age and volume distribution and the effects of possible future changes in management and (4) to provide guidelines on how to create new scenarios in EFISCEN. As a result of this study it was suggested that both thinnings and harvests in the simulated forest management should be increased to the current realised levels. The evaluation of measured and simulated data also revealed some species-specific deviations that occurred mainly through the model s incapability to include a thinning strategy that leads to a species change. Simulated forest management for Finland does not include information about forest development since Thus, the projections were run with underestimated parameters, for example in the forest growth. Introduction of new forest management strategies, such as the shelterwood system and continuous cover forestry, to Finnish forestry was noticed to change forest structure and the length of forest rotation. In order to simulate new strategies in EFISCEN, changes to forest management are needed. Future challenges in the EFISCEN model development are probably the observation and reactions to dynamic circumstances. Forest Management Induced Changes of the Structure of Regional Forest Resources Derived from Inventory Data and Modelling Metsätalousinsinööri (AMK) Niina Lehikoinen Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Raimo Hulmi Forestry relies on forest resource projections to assess the sustainability of current forest management and to analyse Raadin lausunto: Työssä on arvioitu metsämallia käyttämällä uusien metsänhoitomenetelmien käyttömahdollisuuksia suomalaisessa metsätaloudessa. Suojuspuumenetelmän ja jatkuvan kasvatuksen käyttämisen Suomen metsätaloudessa todettiin aiheuttavan muutoksia metsien rakenteessa ja kiertoajassa. Jotta uusia menetelmiä voitaisiin mallintaa, simuloitua metsänhoitoa tulisi muuttaa. Opinnäytetyö on uusia uria luova ja metsänhoidon teorian tuntemusta laajentava teos. Työ on tehty arvostetun tutkimus- 7

8 instituutin suojissa ja siitä huokuu huolellinen paneutuminen aiheeseen, joka on hyvin ajankohtainen. Työ edustaa ammattikorkeakoulun työksi poikkeuksellisen laajaa synteesiä, jossa on kuitenkin onnistuttu erinomaisesti. Hevosten keinoemovälitys ja sen käyttäjäkokemukset Suomessa Agrologi (AMK) Miia Tilli Ammattikorkeakoulu: Hämeen ammattikorkeakoulu Terhi Thuneberg-Selonen Tässä työssä on selvitetty hevosten keinoemovälitystoiminnan periaatetta, tarkoitusta ja merkitystä niin orpovarsan, keinoemon kuin varsan- ja tammanomistajankin kannalta. Työssä on käsitelty myös orpovarsan ja keinoemon yhteensaattamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä ja kartoitettu suomalaisen keinoemovälityksen toimivuutta sen käyttäjien näkökulmasta. Keinoemon merkitys orpovarsan kasvattajana on valtava; keinoemo antaa varsalle mahdollisuuden lajinomaiseen ravinnonsaantiin, ruokailurytmiin ja siten normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Keinoemon antama hevosesimerkki edistää myös varsan oppimista ja sosiaalistumista. Lisäksi orpovarsan kasvattaminen keinoemon avulla säästää varsanomistajan aikaa, työmäärää ja kustannuksia. Suomalaista keinoemovälitystä hoitaa Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, joka välittää orpovarsojen ja varsansa menettäneiden tammojen omistajien yhteystietoja sekä toimii apua tarvitsevien tukena ja tiedonlähteenä. Palvelu perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Työn tutkimusosa toteutettiin suomalaisen keinoemovälityksen asiakkaille suunnatulla kirjekyselyllä, jolla kartoitettiin palvelun toimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Tutkimustulosten perusteella Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry:n tarjoaman keinoemovälityspalvelun toiminta on hyvää ja siihen ollaan tyytyväisiä. Palvelun vahvuuksia on kuitenkin pystyttävä ylläpitämään ja joitakin heikkouksia parantamaan asiakkaiden tyytyväisyyden takaamiseksi. Raadin lausunto: Opinnäytetyön tutkimusosassa on kyselyn avulla selvitetty keinoemovälityspalvelun asiakastyytyväisyyttä. Työssä on perusteellinen kirjallisuuskatsaus, joka on tehty mallikkaasti välttäen laajoja lainauksia samoista lähteistä. Muhkea kirjallisuusluettelo viittaa hyvään aiheeseen perehtymiseen. Kirjoittajan aito, oma mielenkiinto aiheeseen on synnyttänyt laadukkaan ja arvokkaan kirjoitelman. Lukijan kiinnostuksen säilyttävä monipuolinen esitystapa kantaa työn alusta loppuun. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yritysrahoitusoppaan laatiminen Oulun seudun pk-yrityksille Tradenomit Riikka Mielikäinen ja Marja Silvola Ammattikorkeakoulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Arja Itkonen Yritysrahoitusoppaan laatiminen tehtiin toimeksiantona Oulun kaupungille osana Oulu kasvusopimuksen toteutusta. Kaupungin lisäksi projektissa mukana olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun Kauppakamarin edustajat sekä rahoitusvaliokunta, jonka kokouksissa työn edistymistä seurattiin. Työn tavoitteena oli laatia Oulun seudun pk-yrityksille suunnattu selkeä, käytännönläheinen opas varteenotettavista rahoitusvaihtoehdoista yrityksen elinkaaren eri vaiheissa sekä järjestää syksyllä yrittäjille seminaari aiheesta. Työ aloitettiin kesäkuun alussa, jolloin tutustuttiin aiheeseen ja terminologiaan, suunniteltiin työn sisältöä sekä rahoittajien haastatteluja, jotka toteutettiin lähinnä heinäkuun aikana. Haastattelujen lisäksi kesällä tehtiin myös pienimuotoinen kysely oululaisten pk-yritysten rahoitusasioista. Oppaan tekstiä alettiin muokata jo kesän aikana, mutta suurin osa kirjoitustyöstä tehtiin elo-syyskuussa. Opas lähetettiin taittoon mainostoimistoon lokakuun alussa. Rahoitusopasta painettiin 2000 kappaletta ja sitä on toimitettu rahoittajille sekä heidän omaan käyttöönsä että jaettavaksi edelleen yrittäjille. Yrittäjille suunnattu koulutustilaisuus järjestettiin marraskuun alussa yhteistyössä Ouluseutu Yrityspalveluiden kanssa. Myös tilaisuuden ohjelma suunniteltiin yrityksen elinkaaren vaiheita noudattelevaksi. Tilaisuuteen osallistui arviolta sata henkeä ja sen onnistumisesta kerättiin palautetta kyselylomakkeen avulla. Projekti oli mielenkiintoinen ja haastava. Sekä toimeksiantaja että oppaan kirjoittajat ovat tyytyväisiä oppaaseen ja koulutustilaisuuteen. Jatkossa tutkimuksen tekeminen Oulun seudun yritysrahoitustilanteesta niin yrittäjien kuin rahoittajienkin näkökulmasta voisi tukea Yrityskehitysohjelman toteuttamista. Raadin lausunto: Arvioitu työ on erinomainen esimerkki ammattikorkeakoulun toiminnallisesta opinnäytetyöstä. Rahoitusoppaan suuri painos, 2000 kappaletta ja tulossa oleva lisäpainos, ovat osoittaneet konkreettisesti ohjekirjasen tarpeellisuuden ja hyödynnettävyyden. Tutkimuksen merkittävä innovaatio on rahoitusoppaan sisällön punaisen langan pukeminen elinkaariajattelun sisään. Raportti on huolellisesti ja tasapainoisesti laadittu ja se on normaaleista rahoitusoppaista poiketen yrittäjälähtöinen. 8

9 Opas mahdollistaa käyttäjälle helpon reitin löytää nopeasti oikeanlaisia rahoituslähteitä kuhunkin tarpeeseen. Kiinteistöverotus ja sen ongelmat Lempäälän kunnan näkökulmasta Tradenomi Riku Rekonen Ammattikorkeakoulu: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Petriina Vuorinen Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kiinteistöverotusta ja siihen liittyviä ongelmia Lempäälän kunnan näkökulmasta. Tutkimuksen osa-alueita olivat kunnan tietokannassa olleiden kiinteistötietojen vertaaminen verohallinnon kiinteistötietokannan tietoihin ja kiinteistöverotukseen liittyvän prosessin selvittäminen. Tavoitteena oli määrittää kiinteistö-verotuksen prosessi, sen vaiheet, keskeiset osapuolet ja kunnan osuus prosessissa. Prosessikuvauksen avulla oli mahdollisuus määrittää käytäntöjä ja toimintatapoja, joiden avulla kunta kykenee vaikuttamaan kiinteistöverotuksen onnistumiseen ja veron tuottoon. Lisäksi määriteltiin keinoja kiinteistötietojen ajan tasalla pitämiseksi niin kunnan sisäisessä tietokannassa kuin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä ja verohallinnon tietokannassakin. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon eroavaisuuksia kiinteistötiedoissa kunnan ja vero-hallinnon kiinteistötietokantojen välillä on. Lisäksi selvitettiin eroavaisuuksiin johtaneita syitä ja keinoja välttää vastaavat ongelmat tulevaisuudessa. Selvitystyö tehtiin vertaamalla käyttöönottotarkastettuihin omakotitaloihin liittyviä kiinteistötietoja kunnan tietokannan ja verohallinnon tietokannan välillä. Kiinteistöverotuksen prosessikuvauksen tekoa varten käytiin henkilökohtaisia keskusteluja niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat omassa organisaatiossaan olleet tekemisissä kiinteistöverotukseen liittyvien tietojen ja asioiden kanssa. Keskustelujen pohjalta muodostettiin käsitys prosessikokonaisuudesta ja sen keskeisistä toimijoista sekä eri vaiheissa suoritettavista tehtävistä. Tutkimuksessa selvisi, että kiinteistötiedoissa kunnan ja verohallinnon tietokantojen välillä on eroavaisuuksia ja että kunta on menettänyt kiinteistöverotuloja verohallinnon kiinteistö-tietokannasta puuttuneiden rakennusten takia. Tutkimuksessa selvisi myös, että kunta on kiinteistöveroprosessissa keskeinen toimija ja voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa veron tuottoon. Lisäksi työssä selvisi, että kiinteistöverotuoton maksimointi ei onnistu suurellakaan yksittäisellä toimenpiteellä, vaan vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja järjestelmällistä jokapäiväistä työtä. Raadin lausunto: Laadittu opinnäytetyö puuttuu akuuttiin yhteiskunnalliseen epäkohtaan: kiinteistöverotuksen toimimattomuuteen ja epätasapuolisuuteen. Tekijä on perehtynyt aiheeseen seikkaperäisesti ja luonut kiinteistöverotuksen toimintamallin kuvauksen ja pukenut sen jopa selkeän kuvion muotoon. Toimintamallin perusteella on mahdollista luoda valtakunnan laajuisestikin järjestelmä, joka parantaisi selkeästi kiinteistöverotuksen toimivuutta ja tuottavuutta. Teoriaosuudessa tekijä on kyennyt jatkuvaan omakohtaiseen analysointiin. Arvioitu työ on ammattikorkeakoulun opinnäytetyö parhaimmillaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala Lasten hyvä arki Internet-sivusto 6-7 vuotiaiden lasten terveyden edistämiseksi Terveydenhoitaja (AMK) Maria Forsell-Tolvanen Ammattikorkeakoulu: Savonia-ammattikorkeakoulu Pirkko Kouri Valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin ja on terveitä. Kuitenkin lasten pahoinvointi ja sairastelu on monin tavoin lisääntynyt. Esimerkiksi ylipainoisuus, astma, allergiat, diabetes sekä käyttäytymishäiriöt ovat lisääntyneet, samoin oppimishäiriöt ja mielenterveysongelmat esikoululaisilla ja kouluikäisillä. Terveys 2015 kansan-terveysohjelman lapsia koskeviin tavoitteisiin kuuluvat lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, lasten terveyden parantuminen sekä turvattomuuden ja sen aiheuttamien haittojen vähentyminen. Tavoitteisiin pyritään yhteistyössä eri toimijoiden, hallinnonalojen ja lasten vanhempien kanssa. Terveystiedon kysynnän lisäännyttyä Internetin kautta välitetyn tiedon määrä on merkittävästi kasvanut sen uusien mahdollisuuksien, mm. vuorovaikutuksellisuuden ja nopean levitettävyyden vuoksi. Terveystiedolla on perinteisesti pyritty vaikuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että verkossa oleva terveystieto on asiantuntijoiden tuottamaa, luotettavaa ja eettisesti kestävää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Internet-sivusto 6-7-vuotiaiden lasten terveyden edistämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin projektityönä Pohjois-Karjalan Lasten terveysfoorumille (LTF). Internet-sivujen tekstiosa koottiin pääosin LTF:n yhteistyöosapuolten julkaiseman materiaalin pohjalta. Verkkosivuston kuva-aineisto koostuu opinnäytetyön tekijän omista piirroksista. Työn tarkoituksena oli antaa vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille perustietoa lasten terveellisen arkielämän osa-alueista. Sivustossa on käsitelty lepoon, liikuntaan, ravintoon, tunne-elämään ja vanhemmuuteen, sekä kodin päihteiden käyttöön ja tupakointiin liittyviä asioita. Raadin lausunto: Tämä opinnäytetyö on toteutettu projektityönä, jossa opiskelija on valmistanut Internet sivuston lapsen arkeen liittyvistä 9

10 osa-alueista terveyden edistämisessä. Työ on tehty kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Karjalan lasten terveysfoorumin kanssa. Työ on yhteiskunnallisesti tärkeä ja merkittävä. Työssä on mittava viitekehys kuvaamisesta. Työssä on saatu hyvin esille kriteerit, joihin tukeudutaan, kun rakennetaan internet-sivustoa terveysaiheista. Työn kuvituksen työntekijä on itse tehnyt, tekstit on suureksi osaksi saatu viitekehykseen käytetystä kirjallisuudesta ja neuvolan terveyskasvatusmateriaaleista. Tekijä on perustellut kaikki ratkaisunsa luotettavasti lähteisiin nojautuen ja projektin kulku on kerrottu huolellisesti. Työ on annettu viidelle eri tahoja edustavalle henkilölle arvioitavaksi, ja palautteet on raportoitu ja perusteltu tehdyt muutokset/ muuttamatta jättäminen. Lähteitä on runsaasti, jotka ovat sekä suomen että englanninkielisiä ja tekijä esittää myös lähdekritiikkiä. Tekijällä on hyvin pohtiva ja eri näkökulmista asioita tarkasteleva ote. Internet sivut ovat esteettisesti kauniit. Tauon taikaa - Ohjeita itsenäiseen taukoliikuntaan Fysioterapeutti (AMK) Jenni Jokikokko Ammattikorkeakoulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Milja Ruokamo, Eija Mämmelä Niska-hartiaseudun ja yläraajojen oireet ovat lisääntyneet toimistotyöntekijöiden kes kuudessa, koska näyttöpäätetyö vie yhä suuremman osan päivittäisestä työajasta. Tau koliikunnan tarkoituksena on rentouttaa työssä kuormittuvia kehon osia, vilkastuttaa ve renkiertoa staattista työtä tekevissä lihaksissa sekä virkistää mieltä. Opinnäytetyöni tulostavoitteena oli tuottaa cd-levy taukoliikunnasta. Cd-levyn liitteeksi valmistin kirjallisen ohjeen taukoliikuntaohjelmista. Projektin yhteistaho oli Stora Enso ja tuote suunnattiin ensisijaisesti Stora Enson toimistotyöntekijöille. Tuotteen toiminnallisena tavoitteena oli, että toimistotyöntekijät innostuvat taukoliikunnasta ja saavat käyttöönsä tarkoituksenmukaisia keinoja työstä elpymiseen. Stora Enson toimistotyöntekijöiltä selvitettiin keväällä 2004 kyselylomakkeen avulla taukoliikunnan tarpeita ja toiveita, jotka otettiin huomioon tuotteen valmistuksessa. Tuotteessa on neljä taukoliikuntaohjelmaa: keppiliikuntaohjelma, kuminauhaliikuntaohjelma, liikuntaohjelma ilman välinettä ja venyttelyohjelma. Taukoliikuntaohjeet ovat sanallisena cd-levyllä ja havainnollistettuna sekä tekstein että valokuvin kirjallisessa ohjeessa. Cd-levyllä on käytetty musiikkia, joka rentouttaa psyykkisesti ja rytmittää liikkeiden suorittamista. Stora Enson toimistotyöntekijät saivat tuottamani taukoliikuntatuotteen käyttöönsä syksyllä Toimistotyöntekijöiltä saamani palautteen mukaan tuote innostaa taukoliikuntaan ja on sisällöltään monipuolinen sekä mieltä että kehoa virkistävä. Yhteistyötaholta saadun palautteen mukaan tuote vastaa heidän odotuksiaan. Raadin lausunto: Jenni Jokikokko on tehnyt opinnäytetyönään ajankohtaisesta aiheesta, niska- ja hartiaseudun ja yläraajojen lisääntyneistä ongelmista, neljä taukoliikuntaohjelmaa toimistotyöntekijöille. Taukoliikuntaohjelmat ovat cd-äänitteenä ja kirjallisessa muodossa hyvin valokuvilla havainnollistettuina. Taukoliikuntaohjelmien laatimiseksi opiskelija teki työntekijöille kyselyn, jossa hän kartoitti työntekijöiden työperäisiä oireita sekä toiveita ja odotuksia taukoliikunnan suhteen. Laatiessaan taukoliikuntaohjelmia hän käytti hyödykseen paitsi työntekijöille tekemäänsä kyselyä myös ansiokkaasti lähdekirjallisuutta ja raportista löytyvät perustelut tehdyille valinnoille. Tuotekehittelyprosessin kuluessa opiskelija solmi yhteyksiä ja toimi joustavasti, itsenäisesti ja määrätietoisesti monien asiantuntijoiden kanssa ja sai näin varmistettua työn laadun. Tuotteet ovat viimeisteltyjä ja myös esteettiset seikat on otettu huomioon. Taukoliikuntaohjelmat olivat koekäytössä Stora Enson toimistotyöntekijöillä ja opiskelija keräsi heiltä palautteen. Käyttäjien ja työfysioterapeuttien mukaan tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Opinnäytetyön raportti on laadittu huolellisesti ja se kuvaa hyvin tuotekehittelyprosessia. Lähteitä on runsaasti ja ne ovat asianmukaisia ja uusia. Viitekehys on looginen napakka kokonaisuus. Kulttuuriala Kuvaus enontekiöläisistä peskeistä ja pöykkyripeskin valmistaminen Muotoilija (AMK) Tuija-Noora Autto Ammattikorkeakoulu: Turun ammattikorkeakoulu Sirpa Kiviharju, Ulla Hartman Opinnäytteen tavoitteena on selvittää millainen enontekiöläisen lapinpukualueen peski on ja miten se valmistetaan. Työn tavoitteena on myös valmistaa tutkimusaineiston perusteella enontekiöläinen pöykkyripeski työkäyttöön poromiehelle. Peski on turkki, joka valmistetaan poron turkisnahoista. Se ei ole edestä avoin, vaan puetaan päälle kuten paita. Pöykkyripeski on valmistettu poronnahoista, joissa karva on paksuimmillaan. Peski on osa saamelaisten lapinpuvun talviasua. Työhön kerättiin aineistoa asiantuntijahaastatteluin ja havainnoiden enontekiöläisiä peskejä. Myös dokumenttiaineistoa ja Lapin maakuntamuseon peskejä sekä kuva-arkiston kuvia käytettiin. Kerätty tieto analysoitiin ja sitä käytettiin peskin valmistuksessa. Tutkimuksen tuloksena on kirjallinen ja kuvallinen kuvaus enontekiöläisistä peskeistä sekä aineiston pohjalta valmistettu miesten pöykkyripeski. Pöykkyripeski tehtiin asiakkaalle, noin kokoon C54. Peski tehtiin muokkaamolla happoparkituista poronnahoista. 10

11 Raadin lausunto: Työssä selvitetään, millainen on enontekiöläinen pöykkyripeski ja miten se valmistetaan. Tietoa kerätään monesta eri lähteestä kuten kirjallisuudesta, museoesineistä, käytetyistä peskeistä ja ennen kaikkea ammattitekijöiden hiljaista tietoa saadaan selville haastattelemalla tekijöitä. Tekijä tallentaa osaamisensa ja oppinsa peskin valmistukseen sekä kuvaa ja analysoi omaa tekemistään erittäin havainnollisesti ja systemaattisesti. Työssä tehdään näkyväksi hiljaista ja katoavaa ammattitietoa. Perinnetietona kulkevien kädentaitojen häviäminen on laajempi kulttuurinen ilmiö ja opinnäytetyö antaa yleisesti käyttökelpoisen mallin mahdollisuuksista estää tällaisen kulttuuriperinnön katoamista. Työ- ja oppimisprosessi sekä niiden ainekset on esitelty ja avattu yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti. Jokainen prosessin vaihe esitetään graafisesti tai hyvällä kuva-aineistolla ja reflektoidaan kriittisesti kirjallisuudesta ja asiantuntijoilta saatuun tietoon sekä haastattelussa ja valmiista tuotteista saatuihin havaintoihin. Työstä välittyy rakkaus esiteltyä kulttuuria ja peskiä kohtaan. Kirjoitustapa on konkreettinen ja sopii työn tyyliin. Tutkimuksellinen prosessi kuvataan mielenkiintoisesti ja persoonallisella tavalla. Valmis tulos eli pöykkyripeski esitetään havainnollisesti ja selvitetään sanallisesti kriittisesti tarkastellen. Minna onnea etsimässä - Minna Canthin 160-vuotisjuhlakirjan ulkoasun suunnittelu ja taitto sekä valmiin kirjan arviointi Medianomi (AMK) Reetta Timonen Ammattikorkeakoulu: Savonia-ammattikorkeakoulu Heli Reinikainen, Paula Savolainen Opinnäytetyön aiheena on Minna Canthin 160-vuotisjuhlakirjan ulkoasun suunnittelu, taitto sekä valmiin kirjan arviointi. Opinnäytetyössä käsitellään kirjan suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä asioita. Toimeksianto selvittää olennaisia tietoja asiakkaasta ja yhteistyökumppaneista. Lisäksi luvussa tarkastellaan myös tekijän ja eri osapuolten kirjalle asettamia tavoitteita, kohderyhmän määrittelyä sekä aikataulua. Projektikuvauksessa tarkastellaan kirjan suunnitteluprosessin etenemistä useiden eri vaiheiden kautta lopulliseen muotoonsa, eli valmiiksi kirjaksi. Luku käsittelee aiheeseen tutustumista, kirjan sisällön ja ulkoasun suunnittelua ja toteutusta sekä valmiin kirjan esittelyä. Projektikuvauksessa käsitellään myös teknisten ratkaisujen kartoittamista sekä kirjan julkaisuun liittyvää kirjan markkinoinnin toteuttamista. Valmiin kirjan arvioinnissa kirjasta tehdään arviointi tutkimuksellisen analyysin sekä palautekyselyn avulla. Näiden kautta pyritään arvioimaan sitä, miten kirja vastaa sille asetettuja tavoitteita, ja miten onnistunut kirja on kokonaisuutena. Opinnäytetyön loppupuolella käsitellään myös kirjasta ja sen valmistumisesta syntyneitä pohdintoja. Luvussa käsitellään yhteistyötaitojen merkitystä, vastuuta, työmäärää, luottamusta ja luovuutta, tavoitteiden saavuttamista, omaa kehittymistä sekä asennetta tulevaisuuteen. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on kirjan dokumentointi sekä todellisen työmäärän ja monipuolisten työvaiheiden paljastaminen. Opinnäytetyö on suunnattu vastaavanlaiseen projektiin osallistuvalle opiskelijalle, jolle työstä toivotaan olevan apua. Opinnäytetyöllä halutaan osoittaa myös ammatillista osaamista graafisen suunnittelun alalla. Tärkeässä osassa työtä ovat etenkin opinnäytetyön kuvaava ja arvioiva osuus (luvut 3 ja 4), mutta opinnäytetyötä on tarkoitus tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena alusta loppuun. Raadin lausunto: Työn aiheena on Minna Canthin 160-vuotisjuhlakirjan ulkoasun suunnittelu, taitto sekä valmiin kirjan arviointi. Opinnäytetyössä käsitellään kirjan suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä asioita. Läpi koko työn sen tekemisestä välittyy huolellinen perehtyminen kaikkiin työn sisältämiin aihealueisiin. Teksti on loogisesti etenevää ja helppolukuista. Opinnäytetyön pääsisältö esitetään projektikuvauksessa, joka on erityisen ansiokas. Siinä välitetään lukijalle suunnitteluprosessin eteneminen monipuolisesti ja vankkaa ammattimaisuutta osoittaen. Työn teoreettinen näkökulma pohjautuu osin opinnäytetyötä edeltäneeseen harjoitustyöhön, josta saatu tieto on onnistuttu hienosti kytkemään käsillä olevaan työhön ja esitetty teoreettinen tarkastelu tukee käytännön toteutusta. Työ on todella työelämälähtöinen, koko prosessi on istutettu saadun toimeksiannon ja lopputuloksen arvioinnin kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Työssä on myös pystytty yhdistämään täysin ehyeksi kokonaisuudeksi ammattikorkeakouluopiskelu ja saatu toimeksianto. Painotuotteen suunnittelussa ja toteutuksessa esiintyviä graafisia elementtejä on tarkasteltu monipuolisesti ja niistä saatua informaatiota on upealla tavalla sovellettu varsinaisen muotoilutyön kohteena olevan kirjan toteutuksessa. 11

12 Kunniamaininnat Kunniamaininnan saaneita töitä on 19. Töitä ei ole asetettu keskenään paremmuusjärjestykseen. Tekniikka ja liikenne Speech Recognition Using Template Matching Insinööri (AMK) Markus Hurme Ammattikorkeakoulu: Stadia - Helsingin ammattikorkeakoulu Timo-Pekka Jäntti Tämän insinöörityön tavoitteena oli löytää luotettava menetelmä tunnistamaan yksittäisiä sanoja. Puheentunnistus tarjoaa helpon käyttäjärajapinnan moniin sovelluksiin poistamalla esimerkiksi monimutkaisten nappulayhdistelmien käytön. Tällöin laitteen käyttäjä pystyy keskittymään paremmin muihin oleellisiin tehtäviin. Puheentunnistuksille toimivia laitteita on käytössä muun muassa sotilaslentokoneiden ohjaamoissa. Tässä työssä vertailtiin erilaisia puheen parametrisointimenetelmiä, kuten Fourier-kertoimia, kepstrikertoimia, lineaarisia ennustuskertoimia ja Mel-taajuuskepstrikertoimia (MFCC). Optimaalisen polun etsintään testi- ja referenssimallinteiden välillä käytettiin sekä Itakura että Sakoe-Chiba algoritmia. Menetelmät tutkittiin ja kokeiltiin sekä englannin- että suomenkielisillä sanoilla ja niiden parametreja muokattiin niin, että saavutettiin mahdollisimman korkea tunnistustodennäköisyys. Tulokset analysoitiin MATLAB-laskentaohjelman avulla. Niiden perusteella Itakura ja MFCC valittiin reaaliaikaisen puheentunnistusjärjestelmän perustaksi, sillä ne johtivat luotettavimpaan lopputulokseen. Puheentunnistusohjelma on toteutettu C-ohjelmointikielellä Texas Instruments TMS320C6711 Digital Signal Processing Kitille (DSK). Huolellinen suunnittelu tehtävien järjestyksen ja resurssien käytön osalta osoittautui erittäin tärkeäksi, jotta järjestelmän toiminnasta tuli sujuvaa ja riittävän nopeaa. Järjestelmä pystyy tunnistamaan sanoja luotettavasti ja riittävän nopeasti käytännön sovelluksia ajatellen. Puheentunnistusohjelma täyttää sille insinöörityön alussa asetetut tavoitteet. Kuonan ja sulfidisen malmin bioliuotus kolonnireaktoreissa Laboratorioanalyytikko (AMK) Eila Kuronen Ammattikorkeakoulu: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Outi Heiniö Tässä bioliuotuskokeessa tutkittiin, voiko malmiin sekoitetusta kuonasta liuottaa kuparia mikrobien avulla ja kuinka kuona vaikuttaa bioliuotuksen kulkuun. Lisäksi tutkittiin ph:n ja lämpötilan vaikutusta bioliuotukseen sekä pyrrotiitin kemiallista liuottamista ferrisulfaattiliuoksella. Sulfidisen malmin ja metallisulattokuonan seosta liuotettiin reaktiokolonneissa bioliuotusmikrobien katalysoimana. Mikrobit ja kierrätysliuos olivat peräisin malmin sijaintipaikalta Sotkamon Talvivaarasta. Neljän kolonnin muuttujana oli ph: 1, 1,5, 2 ja 2,5. Lämpötilakolonneissa ph oli 2,0 ja muuttujana lämpötila: +5, +21, +35 ja +50 C. Pyrrotiittia liuotettiin ph:ssa 1,5. Mikrobit tunnistettiin 16S rrna- geenistä 550 emäsparin nukleiinihappoketjun sekvenssistä DNA-kirjastojen avulla. Kupari, nikkeli, sinkki, koboltti ja rauta määritettiin atomiabsorptiospektrofotometrilla ja ferrorauta mitattiin spektrofotometrilla. Sulfaattipitoisuudet määritettiin ionikromatografilla. Efluenttien ph, happipitoisuus ja redoxpotentiaali mitattiin viikoittain. Metallit liukenivat parhaiten ph-kolonneissa, joista ph: ssa 1,0 saannot olivat parhaat paitsi kuparin osalta. Kuparia liukeni eniten ph:ssa 1,5. Alhaisimmassa ph:ssa liukenivat myös malmin ja kuonan sisältämät kalsium ja silikaatit. Nämä aiheuttivat kyseisen kolonnin tukkeutumisen saostuessaan kipsinä ja sekundaarisina silikaatteina. Lämpötilakolonneissa metallisaannot olivat suurimmat lämpötilassa +50 C. Pyrrotiitin esiliuotuskolonnin metallisaannot olivat lähes samanlaiset kuin ph 1,5:ssa. Ferrorautaa hapettui eniten kolonneissa ph1,5, ph2 ja ph2,5 sekä lämpötilakolonnissa T50. Soluja oli eniten kolonneissa, joissa ferri- ja ferroraudan suhde oli suurin (paitsi ph2,5-kolonnissa). Mikrobien tuottamasta sulfaatista osa saostui kalsiumin kanssa kipsinä. Kolonnissa T50 saostui rautaa hydroksideina. Efluenteista mitatut ph, happipitoisuus ja redoxpotentiaali tukivat havaittuja ferriraudan ja sulfaatin määrien muutoksia sekä metallien liukenemisnopeuksia. Rikastusviljelmästä tunnistettiin lajit Acidithiobacillus ferrooxidans, Leptospirillum ferrooxidans, A. thiooxidans ja A. caldus. Tutkimustulosten perusteella kuonan kupari liukenee parhaiten ph:ssa 1,5. Muut metallit taas liukenevat hyvin ph:ssa 1,0, mutta saostumien nopea muodostuminen haittaa liuotuksen saattamista loppuun. Suuri rikkihapon kulutus lisää bioliuotuksen kustannuksia ph:ssa 1,0. Ferrisulfaatti ei soveltunut pyrrotiitin esiliuotukseen. Vastaavanlainen kuonan ja malmin bioliuotuskoe tulisi suorittaa pidempikestoisena tulosten varmistamiseksi. Opinnäytetyö tehtiin Tampereen teknillisessä yliopistossa Bio- ja ympäristötekniikan laitoksella osana Sotkamon mustaliuskeen biokasaliuotustutkimusta tutkija TkT Anna Kaksosen johdolla. 12

13 Rinnekoneen latu-urajyrsimen suunnittelu Insinööri (AMK) Raine Ollila Ammattikorkeakoulu: Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lauri Saarelainen Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman yksinkertainen ja monipuolisilla toiminnoilla varustettu kiinteästi asennettava latu-urajyrsin Prinoth Husky -rinnekoneeseen. Työn toimeksiantaja on Prinoth-rinnekoneiden maahantuoja Artic Freetec Oy Rovaniemeltä. Latu-urajyrsin toimitettiin uuden Prinoth Husky -rinnekoneen mukana Saariselän Latu ja Huolto Oy:lle Saariselälle jouluna Latu-urajyrsimen suunnittelun tavoitteena oli saada latuurajyrsimeen sellaisia toimintoja, joita ei vielä markkinoilla olevissa latu-urajyrsimissä ja latuhöylissä ole. Suunniteltavat toiminnot olivat automaattinen latu-urajyrsimen painatus rinnekoneen jyrsimen mukaan ja painatuksen pneumaattinen hienosäätö. Uudet toiminnot tuovat lisää tehokkuutta latuuran tekemiseen ja helpottavat huomattavasti latu-urajyrsimen painatuksen säätämistä. Latu-urajyrsimen osien suunnittelussa oli pyrittävä siihen, että osat ovat mahdollisimman yksinkertaisia valmistaa. Kustannukset jäävät valmistuksessa pieniksi yksinkertaisten ja helppojen valmistusmenetelmien myötä. Latu-urajyrsimen tuli olla omavalmiste laitteen kokoonpanon sekä pienten koneistuksien ja hitsauksien osalta. Oleellinen osa tätä opinnäytetyötä oli eri vaihtoehtojen etsimistä ja valita niistä tarkoitukseen parhaiten soveltuvat sekä osien mallintamista Vertex G4 -piirustusohjelmalla. Latu-urajyrsimessä käytetyt osat valmistettiin koneistuskuvien perusteella. Tärkeä osa oli myös lujuustarkastelulla, joka pyrittiin pitämään käytännönläheisenä. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin latu-urajyrsin, joka toimi joulusta 2004 eteenpäin testityössä Saariselän hiihtokeskuksessa hiihtokauden loppuun asti. Testauksen aikana latu-urajyrsimeen tehtiin erilaisia muutoksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan laitteen toimintaan ja latu-uran laatuun. Latuurajyrsimestä kehitettiin talven 2004 ja 2005 aikana toimiva prototyyppi, josta kesällä 2005 kehitetään tuotantomalli. Simulaatio-oppiminen merikapteenikoulutuksessa Merikapteeni (AMK) Mirva Ruokokoski Ammattikorkeakoulu: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pirjo-Liisa Vaittinen, Tapani Salmenhaara Opinnäytetyön tavoitteena on ollut simulaatio-oppimisen keskeisten käsitteiden kuvaaminen sekä suunnitelman laatiminen simulaattoriopetuksen käyttämisestä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merikapteenikoulutuksessa. Työssä haetaan aluksi perusteita simulaatio-opetuksen käytölle kasvatusalan asiantuntijuustutkimuksista ja sen jälkeen selvitetään simulaattoreissa tapahtuvan oppimisen keskeisiä tekijöitä. Työssä kuvataan myös merenkulun alalla tapahtuvan simulaattorikoulutuksen erityispiirteitä sekä selvitetään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun simulaattoreiden mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lopuksi kuvataan simulaatiokoulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Työn synteesinä laadittiin simulaattorikoulutuksen suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan simulaattoriopetuksen mahdollisuudet KyAMK:n merikapteenikoulutuksen kaikissa eri oppiaineissa. Työ on teoreettiskäsitteellinen ja tutkimusmenetelmänä on ollut laadullisen tutkimuksen sisällön analyysi. Asiantuntijaksi oppiminen onnistuu parhaiten toimimalla niissä ympäristöissä, joissa myöhemmin asiantuntijuutta tullaan soveltamaan. Simulaatioympäristö voidaan luoda hyvin samanlaiseksi todellisen työympäristön kanssa. Simulaatioissa tapahtuva oppiminen on tekemällä oppimista. Toiminnan perusteella opittavasta asiasta muodostuu mentaalinen malli, jonka perusteella toimitaan aidossa työympäristössä. Oppimisen siirtovaikutus kuvaa sitä, kuinka hyvin käytännön tilanteessa osataan opitun mallin perusteella toimia. Simulaatioympäristöissä ei voida mallintaa kaikkia työelämän ilmiöitä. Niitä asioita, joita ei voida oppia simulaattoreissa, on opiskeltava aidossa työympäristössä. Simulaatiokoulutusta suunniteltaessa on tunnettava simulaatio-oppimiseen liittyviä tekijöitä. Korkeatasoinen simulaatiokoulutus edellyttää huolellista suunnittelua sekä asiantuntevaa ja pätevää simulaattorihenkilöstöä. Simulaatiot ovat nykyajan asiantuntijaksi opettamisen välineitä. Merenkulun alalla korkeatasoinen simulaatiopohjainen opetus luo kilpailukykyistä koulutusta. Luonnonvara- ja ympäristöala Polkupyöräliikenteen luonnonvarojen kulutus Suomessa MIPS-mittarilla tarkasteltuna Ympäristösuunnittelija (AMK) Elviira Hakkarainen Ammattikorkeakoulu: Turun ammattikorkeakoulu Sirpa Halonen, Annikka Kajanen Tutkimuksessa selvitettiin MIPS-mittarin (Material Input Per Service unit) avulla pyöräliikenteen luonnonvarojen kulutusta Suomessa. Tutkimus oli osa suurempaa FIN-MIPS Liikenne - tutkimusta. Muut tutkitut liikennemuodot olivat auto-, lento-, juna- ja laivaliikenne. Pyöräliikenteen osalta laskettiin abioottinen, bioottinen, veden ja ilman MIPS-luku. Tutkimuksessa tarkasteltiin pyöräliikenteen koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta suhteessa pyörillä ajettaviin kilometreihin. 13

14 Pyöräliikenteen MIPS-lukuja varten selvitettiin pyörien ja pyöräteiden materiaalipanokset ja määrät Suomessa sekä pyöräliikenteen palvelusuorite. Pyörien materiaalipanoksia varten pyydettiin tiedot viidestä eri pyörämallista. Pyörät olivat Helkaman ja Tunturin valmistamia alumiini- ja teräsrunkoisia pyöriä. Pyöräteistä tutkittiin Tiehallinnon yleisemmin rakentamaa pyörätietyyppiä. Pyöriä on Suomessa noin 3,1 miljoonaa ja kevyen liikenteen väyliä, joilla pyöräily on sallittua noin km. Vuosittain pyörillä ajetaan yhteensä noin 1,3 miljardia kilometriä. Alumiinirunkoisten pyörien materiaalipanokset ovat yleensä teräsrunkoisia suurempia. Pyörän osat tai tuotanto (rakennukset sekä energian ja veden kulutus) on kaikilla malleilla merkittävin tekijä eri materiaalipanosluokissa. Pyöräteiden abioottiseen materiaalipanokseen vaikuttaa eniten pyöräteiden rakenteet. Veden materiaalipanokseen vaikuttavat valaistus ja sadeveden johtaminen pois alkuperäiseltä kulkureitiltään. Ilman materiaalipanoksessa valaistus on merkittävä tekijä. Tutkimuksessa esitetään kaksi tapaa allokoida pyöräteiden aiheuttama luonnonvarojen kulutus liikenteelle. Ensimmäisessä pyörätiet on laskettu pyöräliikenteen MIPS-lukuun. Toisessa pyöräteiden rakentamisen katsotaan johtuvan autoliikenteestä, joten pyöräteitä ei huomioitu pyöräliikenteen MIPS-luvuissa. Ensimmäinen allokointitapa aiheuttaa huomattavasti korkeampia MIPS-lukuja. Autoteillä tapahtuvalle pyöräilylle ei laskettu erillisiä MIPS-lukuja. Herkkyystarkasteluissa tarkasteltiin eri tekijöiden, kuten pyörien iän ja pyöräteiden rakenteiden iän pitenemisen vaikutusta pyöräliikenteen MIPS-lukuihin. Pyöräliikenteen eri allokointi- ja herkkyystarkasteluvaihtoehdoissa abioottinen MIPS-luku vaihtelee välillä 0,04-0,6 kg/km, veden luvut välillä 5,7-19,1 kg/km ja ilman luvut välillä 0,01-0,02 kg/km. Bioottinen MIPS-luku pysyy samana kaikissa vaihtoehdoissa. Hämeen linnan pohjoispuolella, Vanajaveden rannalla sijaitseva noin 16 hehtaarin laajuinen puisto on keskikaupungin merkittävin virkistys- ja ulkoilualue. Se on keskeinen historiallinen puisto Hämeenlinnassa ja yksi Suomen vanhimpia julkisia maisematyylisiä puistoja. Kaupunginpuiston eli Parkin perusti kuvernööri Otto Carl Rehbinder vuosien välillä. Se edustaa ns. englantilaista maisemapuutarhaa, jolle on ominaista vapaamuotoisuus ja epäsäännöllisyys, luonnonmukainen maisema. Parkkiin rakennettiin maisematyylin mukaisesti mutkittelevia käytäviä, teko-raunio ja paviljonkeja. Jyrkkiä rinteitä pengerrettiin tukimuureilla. Puistoon tehtiin myös muita kivirakenteita, kuten aitoja, portaikkoja ja laituri luvun tärkeimmät lisäykset puistoon ovat 1920-luvulla rakennetut laululava ja ravintola- eli kahvilakatos sekä viimeistään 1937 rakennettu paviljonki. Alueelta on hävinnyt rakennuksia, mm. vuonna 1861 rakennettu Puistoravintola ja 1895 rakennettu musiikkikappeli, jotka purettiin 1960-luvulla. Vuonna 2005 rakennettiin puistoon uusi paviljonki 1988 palaneen paviljongin tilalle. Puistossa on useita muistomerkkejä sekä muutamia teknisiä rakennuksia. Kaupunginpuistosta on alkuvaiheessa ollut esteettömät näkymät Vanajavedelle, linnalle, Linnan kasarmeille ja kaupunkiin päin. Maisema on vähitellen puuston kehittyessä sulkeutunut. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala Customer Satisfaction Survey of Foreign Customers and Quality Standard ISO9001:2000. Case: Naval Oy Tradenomi Kirsi Johnsson Ammattikorkeakoulu: Satakunnan ammattikorkeakoulu Nea Saarinen Hämeenlinnan Parkki Kaupunginpuiston historia ja maisemankehitys Hortonomi (AMK) Sari Saastamoinen Ammattikorkeakoulu: Hämeen ammattikorkeakoulu Mikko Jauhiainen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Hämeenlinnan Kaupunginpuiston historiaa ja maiseman kehitystä kirjallisuus- ja arkistotutkimuksen avulla. Selvitys on osa Hämeenlinnan kaupungin teknisen toimialan luonnonhoitotoimiston Kansallinen kaupunkipuisto - tavoitteista toimenpiteisiin -tutkimus- ja kehittämishanketta. Tutkimuksen avulla voidaan Kaupunginpuiston kehittämisessä, käytön ja hoidon suunnittelussa sekä toteutuksessa ottaa huomioon alueen kulttuuri- ja puistohistorialliset arvot. The purpose of this study was to determine the customer satisfaction level of the case company s regular, foreign customers by carrying out a customer satisfaction survey according to the requirements of the Quality Standard ISO9001:2000. The research questions that had to be answered first were what are the requirements of the Quality Standard ISO9001:2000 to a company in relation with the management and measurement of customer satisfaction in theory and how to develop and carry out the customer satisfaction survey among the case company s defined group of foreign customers. The research questions included developing an action plan for continual customer satisfaction management and measurement together with the necessary management implications in relation with continual measurement and improvement. The theory part of the thesis deals with all these questions whereas the empirical part concentrates on the two latter research questions concerned with the action plan and implications for 14

15 management. The empirical part also presents the customer satisfaction research results analysis. The theory part was based on secondary information from books, articles, and the Internet. The information for the empirical part was gathered using quantitative research methods. The primary research was carried out by sending a questionnaire to a defined group of the case company s regular, foreign customers. The aim of the research was to define the satisfaction level of these customers by carrying out a customer satisfaction survey. However, the results of the research may not be applied to other companies since the research covers the case company s customers. The research results revealed that overall the case company s performance has been quite satisfying according to their customers. The company s product contact process was considered as the most satisfying matter and the products as the main strength of the company. The customer requirements have not been fully met by the following organisational process areas: people contacts (such as company web-page, the company s brochures as printed materials, business visits, and marketing cooperation) and the support system contacts (such as product delivery time and reliability). The customer satisfaction survey results will be reviewed in the case company in relation with their quality policy and the company s quality objectives, after which appropriate measures for possible improvements will be taken on a continual basis. Työyhteisön viestintä kansainvälisessä toimintaympäristössä Case Tutta Oy ja Zhejiang Beaver Knitwear Co. Ltd Tradenomi Virpi Juvonen Ammattikorkeakoulu: Satakunnan ammattikorkeakoulu Yki Myntti Vaatetusala on viime vuosikymmenenä kokenut suuren muutoksen. Tuotantoa on siirretty halvempien tuotantokustannusten maihin, aina Kauko- Itään asti. Tuotteet suunnitellaan Suomessa, mutta tuotanto tapahtuu muualla. Tämä muutos on tuonut mukanaan koko joukon ongelmia; jotta tällainen tuotantotapa onnistuisi, tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja hyviä viestintätaitoja osapuolten välillä. Tällä tutkimuksella selvitettiin suomalaisen vaatetusalan yrityksen ja sen Kiinassa sijaitsevan tuotantolaitoksen välistä viestintää ja sen onnistumista. Yhtiöissä on koettu, että viestintä ei aina toimi halutulla tavalla. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään nykyisen tilanteen ongelmakohdat. Päämääränä oli yritysten välisen viestinnän ja yhteistyön parantaminen. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineiston keruumenetelmiksi valittiin haastattelu ja havainnointi. Haastattelut suoritettiin Kiinassa lokakuussa Haastateltavia oli 12, ja heidät valittiin harkinnanvaraista otantaa noudattaen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineiston analyysi tehtiin mukaillen laadullista analyysia. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että viestinnän pahimmat vaikeudet johtuvat huonosti toimivasta tekniikasta. Sähköposti ei aina toimi, ja kiinalaisen yhteistyökumppanin konekanta oli vanhentunut ja laitteita ei ole tarpeeksi. Face to face kommunikaatio puuttuu operatiivista työtä tekevien työntekijöiden välillä kokonaan, ja se aiheuttaa omat vaikeutensa viestinnälle. Aikataulujen kireys vaikuttaa työn laatuun ja toimitusaikojen viivästymiseen. Tutkimustulosten perusteella luotiin ehdotuksia työnmenetelmien kehittämiseksi ja viestinnän tehostamiseksi. Lopputuloksena saatiin yksi näkemys yritysten välisen yhteistyön karikoista ja mahdollisuuksista niiden korjaamiseen. Ohjelmapalveluiden turvallisuus Itä-Suomen läänissä Restonomi (AMK) Pia Saukkoriipi Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Raija Ruusunen Seikkailu- ja elämysmatkailun suosio kasvoi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Tuolloin myös uusia ohjelmapalveluyrityksiä perustettiin paljon. Markkinoille saapui uusia lajeja, joista yrittäjillä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tietoa ja kokemusta, ja tästä syystä onnettomuuksien määrä alkoi lisääntyä. Tällöin valvontaviranomaiset alkoivat kiinnittää huomiota ohjelmapalveluiden turvallisuuteen. Vuonna 2003 Kuluttajavirasto julkaisi ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Työni perustuu monilta osin tähän Kuluttajaviraston ohjeeseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen lääninhallituksen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen turvallisuuden taso on Itä-Suomen läänissä sijaitsevissa ohjelmapalveluyrityksissä. Tärkeimpinä tutkimusongelmina olivat, onko ohjelmapalveluyrityksissä sattunut onnettomuuksia tai läheltä piti -tilanteita kahtena viime vuonna, ovatko yrittäjät tietoisia onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden ilmoitusvelvollisuudesta sekä millainen ohjelmapalveluyritysten turvallisuuden taso on yleensä. Tutkimusmenetelmänä oli postikysely. Kysely koostui strukturoiduista pääosin kvantitatiivisista, mutta myös kvalitatiivisistä kysymyksistä. Tutkimuksessani selvisi muun muassa, että onnettomuuksia ja läheltä piti tilanteita sattuu, vaikka niistä ei yleensä ilmoiteta valvontaviranomaisille. Suurin osa vastanneista oli tietoisia kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) 4 :n mukaisesta onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden ilmoitusvelvollisuudesta. Turvallisuusasioissa on yrityksissä vielä paljon parantamisen varaa, esimerkiksi kirjallisten suunnitelmien, päiväkirjojen sekä ohjeistuksien luomisessa. Myös henkilökunnan ensiapu- ja alkusammutustaitojen kouluttautumisessa olisi vielä tutkimukseni perusteella paljon parantamista. Kuitenkin tuloksista on myös nähtävissä, että yrittäjien tietoisuus muun muassa 15

16 turvallisuuteen liittyvien määräysten kannalta on kasvanut. Yrittäjien asenteissa turvallisuutta kohtaan on vielä parannettavaa, mutta useat yritykset näkevät jo turvallisuuden tärkeänä osana yrityksen kokonaislaatua eivätkä enää koe esimerkiksi turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita viranomaisten vaatimina dokumentteina vaan yrityksen toimintaa edistävinä asioina. Tutkimukseni tarjosi paljon uutta tietoa aiheesta, sillä aikaisemmin ohjelmapalveluiden turvallisuutta Suomessa on tutkittu vähän. Ohjelmapalveluiden turvallisuuteen on alettu kiinnittää huomiota vasta muutamana viime vuonna, mutta näen, että tulevaisuudessa turvallisuuden korostaminen ohjelmapalveluissa tulee kasvamaan. Metahakemiston ja LDAP-hakemiston asennus, konfigurointi ja ohjelmointi Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle Tradenomi Ari Sivula Ammattikorkeakoulu: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Erkki Koponen Tietojärjestelmien lisääntyessä käyttäjätunnus-salasanaparit lisääntyvät. Tämän myötä käyttäjähallinta vaikeutuu ja mahdollisten virheiden määrä kasvaa. Käyttäjät joudutaan tästä syystä kirjaamaan tarpeen vaatiessa eri hakemistojärjestelmiin. Käyttäjähallinnan parantamiseen on kehitetty erilaisia ratkaisuja. Hakemistot yhdistetään yleensä käyttäen metahakemistoa. Metahakemisto on hakemisto hakemistoista. Seinäjoen koulutuskuntayhtymällä on paljon erilaisia tietojärjestelmiä ja osaa niistä ei ole millään tapaa yhdistetty. Tämä aiheuttaa myös sen, että käyttäjien eri identiteettitiedot eivät ole kaikissa hakemistoissa välttämättä ajan tasalla. Tämän opinnäytetyön tavoite on selvittää ja toteuttaa metahakemiston ja LDAP-hakemiston hallittu asennus, konfigurointi ja ohjelmointi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ympäristöön. Opinnäytetyössä on selvitys Microsoftin metahakemistotuotteesta (Microsoft Identity Integration Server 2003) sekä kahden eri elektronisen hakemiston toiminnasta. Opinnäytetyö kattaa kolmen eri hakemiston yhdistämisen metahakemistoon. Nämä hakemistot ovat aktiivihakemisto, LDAP-hakemisto (Active Directory Application Mode) ja opiskelijahallintojärjestelmä Winha. Opinnäytetyössä on kuvaus ympäristöstä, johon järjestelmä tullaan asentamaan. Järjestelmästä tulee osa suurta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ympäristöä. Järjestelmällä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ympäristössä mm. automatisoidaan käyttäjien luonti ja muokkaus eri hakemistojärjestelmiin. Tämä opinnäytetyö on konstruktiivinen. Opinnäytetyössä asennetaan, konfiguroidaan ja ohjelmoidaan uusi järjestelmä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tarpeeseen. Asennus, konfigurointi ja ohjelmointi jakaantui yhteentoista eri vaiheeseen. Tuloksena on selkeä esitys metahakemiston asennuksesta, konfiguroinnista, ohjelmoinnista ja kolmen eri hakemiston yhdistämisestä metahakemistoon Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ympäristössä. Opinnäytetyöstä hyötyvät vastaavanlaisen ympäristön omaavat organisaatiot. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala Varhainen puuttuminen varhainen tuki. Alakouluterveydenhoitajien hyvät käytännöt Terveydenhoitaja (AMK) Sari Aspegren Ammattikorkeakoulu: Laurea-ammattikorkeakoulu Tuovi Hakulinen-Viitanen Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia ovat alakouluterveydenhoitajien omaan työskentelyynsä lasten kanssa liittyvät huolen ja huolettomuuden kokemukset sekä näihin kokemuksiin liittyvät työkäytännöt. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata alakouluterveydenhoitajien työssään kohtaamia lasten ja heidän perheidensä pulmia ja ongelmatilanteita sekä heidän keinojaan tukea lasta ja perhettä näissä tilanteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään mahdollisesti Stakesin varhaisen puuttumisen (Varpu) hankkeeseen liittyvän Hyvät käytännöt oppaan (työnimi) aineiston täydentämisessä. Alakouluterveydenhoitajien käsityksiä kuvaava aineisto koottiin ryhmähaastattelumenetelmällä kesä- ja elokuussa Ryhmähaastatteluja tehtiin kolme, joihin kuhunkin osallistui neljä alakoulussa työskentelevää terveydenhoitajaa. Kahden haastattelun tekemiseen osallistui Stakesin Varpu hankkeen edustaja. Haastattelut nauhoitettiin. Haastattelujen ja aineiston analyysin teoriapohjana käytettiin Tom Arnkilin ja Esa Erikssonin (1998) kehittämää Huolen vyöhykkeistöä. Vyöhykkeistön ideana on oman työn jäsentäminen eri työskentelytilanteiden itsessä herättämän huolen kautta. Aineiston analyysi jakaantui kahteen osaan. Deduktiivista sisällön analyysiä käytettiin sekä alakouluterveydenhoitajan huolikokemus -, että alakouluterveydenhoitajan työkäytännöt osion analyysimenetelmänä. Alakouluterveydenhoitajien huolikokemukset olivat jaettavissa pääluokkiin: Lapsen tilanne ilahduttaa, lapsen tilanne mietityttää, Lapsen tilanne huolestuttaa ja Lapsen tilanne järkyttää. Alakouluterveydenhoitajien eri huolen asteisiin liittyviä työkäytäntöjä olivat: Perustehtävän hoitaminen, Huolen herättäminen, Oppilashuoltotiimiin hakeutuminen ja Ensiavun antaminen. Terveystarkastus oli alakouluterveydenhoitajien tehokas työmenetelmä erityisesti lapsen tuen tarpeen tunnistamiseen. Monipuoliseksi työkeinoksi terveydenhoitajat kokivat työssään ajan antamisen lapselle ja hänen perheelleen. Ajan antaminen oli terveydenhoitajien keino tukea lasta ja perhettä, motivoida sekä saada selville lapsen todellinen 16

17 pulma. Tärkeimmäksi yhteistyökäytännöksi alakouluterveydenhoitajat kokivat työssään oppilashuoltotoiminnan. Jos terveydenhoitajan huolikokemus liittyi lapsen perhetilanteeseen, oli tilanteisiin toisinaan hyvin vaikea puuttua. Alakouluterveydenhoitajat kokivat, että tällaisissa tilanteissa oppilashuollon työkäytäntönä oli toisinaan jäädä odottamaan ns. oikeanlaisten puuttumismahdollisuuksien ilmaantumista. Tämä käytännössä tarkoitti usein lapsen ongelmien pahenemista ja sopivan tuen löytämisen ja tarjoamisen pitkittymistä. Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että alakoulujen terveydenhoitajien työn näkökulmasta koululla yhteisönä ei ole riittävästi keinoja puuttua lasten pulmiin ja ongelmatilanteisiin niin varhaisessa vaiheessa kuin olisi tarkoituksenmukaista. Koulujen oppilashuollon haasteena on asiakaslähtöisten ja voimavarakeskeisten työmenetelmien löytäminen erityisesti niihin tilanteisiin, joissa perheen tilanne on riski lapsen terveydelle. teessa toimiville johtohenkilöille, primaari- ja sekudaaritriageohjeet, hoitokortit, kirjanpitokaavakkeet, muistiinpanovälineet, värilliset teipit, otsalamput ja primaaritriagessa tarvittavat sidokset ja nielutuubit. Välineistöön on tarkoitus myöhemmin liittää johtohenkilöiden tunnistamiseksi värilliset liivit. Yhtenäisen triagevälineistön tavoitteena on helpottaa monipotilastilanteessa toimimista. Koska välineistö pitää sisällään ohjeet potilasluokittelusta ja tilanteen johtotehtävissä toimiville, on kaikkien mahdollista työskennellä yhtenäisten linjojen mukaisesti. Peccata mortalia - De sju dödssynderna - en kreativ och teoretisk studie Estenomit (AMK) Lena Häggqvist ja Camilla Stenman Ammattikorkeakoulu: Svenska yrkeshögskolan Gabriella Alanko, Ronja Alanko Triagevälineistö - Monipotilastilanteen potilasluokitteluvälineistö Kaakkois-Suomen ambulansseihin Ensihoitajat (AMK) Jaana Huttunen ja Heidi Pohjavuori Ammattikorkeakoulu: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Päivi Mäenpää Tämä työ oli osa Kaakkois-Suomen ensihoidon viestinnän kehittämishanketta, jonka kolme osa-aluetta ovat viestintätekniikan, tilastointiseurannan sekä johtamisen ja ensihoitojärjestelmän kehittäminen. Kaakkois-Suomesta, kuten muualtakin Suomesta, puuttuvat yhtenäiset monipotilastilanteen potilasluokitteluvälineet. Ulkomailla ja Suomessakin joissain paikoissa on asiaa kuitenkin kehitelty ja käytössä on joitakin toimivia potilasluokitteluvälineistöjä. Idea työhön tuli hankkeen projektipäälliköltä, joka oli kuullut kehittämistarpeesta ensihoidon kentältä. Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella hyvä ja toimiva potilasluokittelu- eli triagevälineistö Kaakkois- Suomen ambulansseihin ja valmistaa siitä mallikappale. Työ aloitettiin keräämällä tietoa aiheesta tutustuen kirjallisuuteen ja tekemällä kartoittava kysely satunnaisotannalla sairaankuljetustahoille koko Suomen alueelle. Koska työ tehtiin Kaakkois-Suomeen, kohdistettiin toinen, tarkennettu kysely tälle alueelle. Vastauksista ilmeni, ettei yhtenäisiä triagevälineitä ja toimintaohjeita monipotilastilanteisiin ole. Pienenkin alueen sisällä oli hyvin vaihtelevia toimintamalleja, vaikka perusta niissä saattoi olla samantapainen. Yhtenäinen triagevälineistö ohjeineen koettiin yksimielisesti tarpeelliseksi vähintään oman sairaanhoitopiirin alueella. Tässä opinnäytetyössä koottiin kyselyissä saatujen vastausten, alueen ensihoidon vastuulääkäreiden konsultaatioiden, asiantuntijatapaamisten ja kirjallisuuden perusteella malli triagevälineistöstä. Triagelaukku sisältää ohjeet monipotilastilan- Syftet med denna studie är att visualisera de sju dödssynderna genom bilder som framställs i en bildportfolio. Respondenterna fördjupar sig i teorin om de sju dödssynderna för att förstå bakgrunden och med hjälp av detta kunna komponera bilder. Respondenterna har stylat modellerna till portfolion och även planerat portfolions slutgiltiga utseende. I den teoretiska bakgrunden behandlas fenomenet dödssynd, dödssyndernas bakgrund och historia samt betydelsen av talet sju. I den teoretiska referensramen beskrivs de olika dödssynderna skilt för sig, för att man lättare ska kunna förstå dem. Som metoder har respondenterna valt styling och bildanalys. Under rubriken metoder beskrivs också studiens genomförande. Resultatet av studien grundar sig dels på respondenternas tidigare kunskaper och dels på de fakta som beskrivs i den teoretiska delen. Resultatredovisningen presenterar bildportfolions uppbyggnad samt ger en bildanalys av varje enskilt tema. Modellerna stylades alla olika för att på bästa möjliga sätt beskriva och uttrycka dödssynderna och situationerna. De sju dödssynderna är högmod (Superbia), girighet (Avaritia), vällust (Luxuria), avund (Invidia), frosseri (Gula), vrede (Ira) och likgiltighet (Acedia). Bilderna gjordes sedda ur olika synvinklar och fotograferades i olika omgivningar. Bilden högmod föreställer en kvinna framför en spegel, bilden girighet visar en lättklädd kvinna och bilden vällust visar en vällustig situation mellan tre personer. Bilden avund föreställer vinnaren av en skönhetstävling, bilden frosseri en blind kvinna, bilden vrede en inkarnation av vreden och likgiltighet en livstrött kvinna. Resultatredovisningen visar även att respondenterna har kunskap att förändra modellers utseende m.h.a. makeup, kläder och frisyr. 17

18 FP-901 -kliinisen kemian analysaattorin laite- ja menetelmäkoetus sekä soveltuvuuden arviointi opetuslaboratoriokäyttöön Bioanalyytikot (AMK) Tiina Juvonen ja Jenni Riissanen Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Marja-Kaarina Koskinen, Minna Rokkila Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää FP-901-kliinisen kemian analysaattorin suorituskykyä tuottaa toistettavia sekä täsmääviä tuloksia ja verrata saatuja tuloksia referenssilaitteena toimivan Kone Pro-kliinisen kemian analysaattorin tuottamiin tuloksiin. Tarkoitus oli myös selvittää FP-901-analysaattorin soveltuvuutta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelman opetuslaboratoriokäyttöön. Tutkimuksessa laite- ja menetelmäkoestuksen osalta käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja soveltuvuuden arvioinnin osalta kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Laite- ja menetelmäkoestuksessa tarvitut näytteet kerättiin pääosin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sekä Joensuun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista ja henkilökunnasta. Kerätyistä näytteistä määritettiin kolesteroli ja saaduista tuloksista tutkittiin sarjan sisäistä sekä sarjojen välistä toistettavuutta, päivänaikaista liukumaa ja näytteestä aiheutuvaa siirtymävirhettä. Tuloksia verrattiin myös tunnettuun aikaisempaan menetelmään. Sarjan sisäistä sekä sarjojen välistä toistettavuutta tutkittiin laskemalla rinnakkaismäärityksinä analysoitujen näytteiden tuloksille keskiarvo, keskihajonta SD ja variaatiokerroin CV %. Toistettavuutta tarkasteltiin myös graafisten kuvaajien avulla. Sarjan sisäistä toistettavuutta tutkittiin potilasseeruminäytteillä ja sarjojen välistä toistettavuutta kolmella eri laaduntarkkailunäytteen analyyttipitoisuudella. Päivänaikaista liukumaa selvitettiin kolmella eri laaduntarkkailunäytteellä kumulatiivisen summan menetelmää käyttäen. Näytteestä aiheutuvaa siirtymävirhettä tutkittiin korkean ja matalan pitoisuustason omaavilla laaduntarkkailunäytteillä ja tuloksia tarkasteltiin Mann-Whitney-U-testillä. Vertailua tunnettuun aikaisempaan menetelmään selvitettiin kerätyillä potilasseeruminäytteillä. Vertailua tutkittiin kahdenlaisen graafisen kuvaajan avulla. Tutkimustulosten tilastollinen analysointi suoritettiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä SPSS-tilastoohjelmaa käyttäen. Analysaattorin soveltuvuutta opetuslaboratoriokäyttöön arvioitiin opiskelijan näkökulmasta. Arvioinnissa huomiota kiinnitettiin laitteen käyttöominaisuuksiin sekä siihen, kuinka laite tukee oppimista. Tulosten mukaan koestettava FP-901-analysaattori ei tuota toistettavia eikä täsmääviä tuloksia päätepistemittauksena suoritettavalle kolesterolimääritykselle. Verrattaessa koestettavan analysaattorin tuloksia vertailumenetelmällä saatuihin vastaaviin tuloksiin yhdenmukaisuutta ei havaittu. Soveltuvuuden arvioinnin osalta koestettava analysaattori todettiin soveltuvan opetuslaboratoriokäyttöön. Hallitse kasvusi - ala-asteikäisen koululaisen painonhallinta Kaarelan Pillipiiparit osaprojekti Terveydenhoitajat (AMK) Johanna Kahlos ja Eija Karttunen Ammattikorkeakoulu: Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu Anja Valta Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli herättää ala-asteikäisen koululaisen ja hänen perheensä tekemään terveyttä edistäviä valintoja yhteistyössä koulun, kodin ja kouluterveydenhuollon kanssa, jotka ehkäisevät ylipainoa. Opinnäytetyö kuuluu osana Kaarelan Pillipiiparit väestön terveyden edistämisen hankkeeseen. Sen tarkoituksena on osallistaa väestöä ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Kohderyhmänä oli Kaarelan alueen yhden ala-asteen viides luokka. Oppilaat orientoitiin terveellisiin elintapoihin kyselyllä. Samalla saatiin luokan opettajalle tarkempaa tietoa ryhmän elintavoista, ravinto- ja liikuntatottumuksista, pohjaksi yksilölliselle terveystiedon opetukselle. Suurin osa 30 kysymyksestä oli strukturoituja ja muutamassa oli myös lisäksi avoin kysymys. Vastaukset analysoitiin SPSS -ohjelmalla sekä käsin. Kyselyyn vastasi 19 oppilasta 20:stä. Yhteistyövälineeksi koulun, kouluterveydenhuollon sekä koululaisen/kodin välille kehitettiin terveyspassi, jonka oppilas vei kotiin omien ravinto- ja liikuntatottumusten muutostarpeen arvioimiseksi suositusten pohjalta. Täytetty terveyspassi otettiin mukaan terveystarkastukseen, jossa oppilaan muutoshalukkuutta voitiin arvioida ja suunnitella yksilöllistä elintapaneuvontaa. Terveyspassi toimi heräte- ja tietoaineistona koululaiselle ja perheelle. Se tuki heidän terveyttä edistävien valintojen tekemistä ja mahdollisti muutoksen. Oppilaan omat dokumentoidut tavoitteet toimivat myös näyttönä kouluterveydenhoitajan terveyden edistämistyöstä ja teki työn näkyväksi. Uuden yhteistyömenetelmän ja mallin kehittäminen mahdollisti asiakaslähtöisen terveyden edistämistyön sekä tuki koululaisen ja perheen osallistumista itseään koskevaan päätöksentekoon. Se kehitti heidän terveysosaamistaan ja lisäsi koulun, kodin ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä. Terveyspassia voidaan hyödyntää muillakin Helsingin ala-asteilla koululaisen painonhallinnassa. Yhdeksi kehittämishaasteeksi nousikin terveyspassin hyödyntäminen kaikenikäisille, jotka haluavat vaikuttaa omaan terveyteensä painonhallinnassa. 18

19 Seppä Fransin vaellus - Kirkkovaellus seurakunnan uutena työvälineenä Sosionomi-diakonit (AMK) Eeva Niiniviita, Marika Repo ja Minna Repo Ammattikorkeakoulu: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirsi Virtanen, Vuokko Nietola Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kirkkovaellusprojektin järjestäminen sosiokulttuurisen innostamisen pohjalta. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin kirkkovaelluksena Porin Lyttylästä Ahlaisiin. Opinnäytetyön päätavoitteena oli kirkkovaelluksen järjestämisen tuoman kokemuksen avulla luoda seurakunnille uusi työväline. Tätä tavoitetta varten tehtiin kirjallinen raportti sekä kooste Seppä Fransin kirkkovaelluksesta cd-romin muodossa. Seppä Fransin vaellus toteutettiin 14. toukokuuta Sen teemana oli Raamatusta, Johanneksen ilmestyksen luvusta 21 nouseva uudeksi minä teen kaiken. Kirkkovaellusprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi opinnäytetyön tekijöiden lisäksi neljän hengen suunnittelutiimi. Kirkkovaelluksen toteuttamiseksi tehtiin yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Seppä Fransin vaelluksen pääsisältöjä olivat vaatimattomuus, matkalle lähteminen, hiljaisuus, kasvaminen ja seurakunnan yhteys. Seppä Fransin vaelluksen pohjalta tehtiin cd-rom, jossa on koostettuna kirkkovaelluksen tärkeimmät sisällöt. Sen tarkoituksena on antaa seurakuntien käyttöön konkreettinen työväline, jonka avulla voi suunnitella omia tarpeita vastaavan kirkkovaelluksen. Cd-rom tuo myös kirkkovaelluksen ideaa tunnetummaksi. Alatavoitteena opinnäytetyössä kirkkovaellusta tutkittiin etsivän diakonian näkökulmasta. Kyselylomaketta käytettiin kartoittamaan, toteutuuko etsivä diakonia kirkkovaelluksessa. Kirkkovaellukselle osallistui 44 kirkkovaeltajaa, joista 40 täytti ja palautti kyselylomakkeen. Osa kyselylomakkeista palautettiin heti vaelluksen jälkeen, osa postitse myöhemmin. Vastauksien perusteella kirkkovaellukselle osallistuneista lähes puolet ei osallistu seurakunnan toimintaan lainkaan tai vain vähän. Tämä osoittaa kirkkovaelluksen toimineen etsivän diakonian muotona. Sen kautta on innostettu osallistumaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät muutoin juurikaan osallistu seurakunnan järjestämiin toimintoihin. Kirkkovaellusprojektin teoreettinen viitekehys, sosiokulttuurinen innostaminen, on siis läpäissyt koko työn suunnittelusta ja toteutuksesta kirkkovaellukselle osallistuneisiin. Kulttuuriala Kipeä pupu - Lauluja lapsilta lapsille sairaalakäyttöön Musiikkipedagogit (AMK) Rosa-Lia Anthoni ja Sanni Haukka Ammattikorkeakoulu: Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu Annu Tuovila Opinnäytetyömme on osa yhteistyöhanketta Kulttuuri lasten kivun ja pelon lievittäjänä. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Turun yliopiston hoitotieteen laitos, HUS Lasten ja nuorten sairaala sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Hankkeen tavoitteena on taiteen, tieteen ja koulutuksen keinoin kehittää 2-6-vuotiaiden lasten kivun hoitotyötä. Koska lastenlauluja kivusta ja pelosta oli olemassa vain vähän, sävelsimme ja levytimme uutta lauluaineistoa sairaalahenkilökunnan sekä hoidettavien lasten ja heidän perheidensä käyttöön. Toteutimme säveltämisprojektin musiikkileikkikouluryhmiemme 5 8-vuotiaiden lasten kanssa Järvenpään Suzukiyhdistys ry:ssä ja Musiikkiopisto Juvenaliassa Espoossa. Tuloksena syntyi 12 eläinaiheista kipua käsittelevää lohdutuslaulua, joiden toimivuutta testasimme helsinkiläisessä päiväkoti Koulutanhuassa 5 6-vuotiaiden lasten ryhmässä. Lisäksi sovitimme laulut musiikkileikkikoulusoittimille ja teimme niistä äänitteen, jotta lauluja olisi helpompi käyttää hoitotyössä. Toivomme työmme rohkaisevan musiikkileikkikoulunopettajia ottamaan säveltämisen uutena työtapana osaksi opetustaan. Tässä työssä syntyneitä uusia lauluja voidaan käyttää paitsi hoitotyössä myös musiikin alkuopetuksessa. Paikan Henki - Kokemuksellista taiteen tekemistä Kuvataiteilija (AMK) Laura Melkinen Ammattikorkeakoulu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Päivi Pennala, Seppo Väänänen Opinnäytetyössä tutkittiin paikan henki -ilmiötä. Kohteena oli Penttilän entinen saha-alue Joensuussa. Aiheen käsittelyyn valittiin hermeneuttinen tutkimisen menetelmä, joka tähtää ilmiön tulkintaan ja ymmärtämiseen. Näkökulma aiheeseen oli kuvataiteilijan henkilökohtainen kokemus paikan hengestä tutkittavassa kohteessa. Aiheen valintaan vaikuttivat tekijän joensuulaisuus, aiheen ajankohtaisuus ja tekijän kiinnostus tutkittavaan ilmiöön. Pääasiallisia tutkimuskysymyksiä olivat: Miten tekijä henkilökohtaisesti kokee paikan hengen? Mistä tekijöistä paikan hengen kokemus muodostuu? Miten tekijä analysoi kokemustaan ja siirtää sitä taiteellisiin tuotoksiinsa? Miten tekijä voi välittää kokemustaan yleisölleen? Aihepiiriin perehdyttiin tutkimalla valitun paikan historiaa, nykyhetkeä ja 19

20 tulevaisuutta. Aineistona olivat aiheeseen liittyvä kirjallisuus, haastattelut, kuvallinen materiaali sekä tekijän omat kokemukset. Työssä kuvataan tekijän henkilökohtainen työskentelyprosessi sekä prosessin aikana syntyneet teokset. Taiteellisessa osuudessa pääasialliset työskentelymuodot olivat maalaus ja valokuvaus. Taiteellisesta osuudesta koottu kokonaisuus oli esillä Taidekeskus Ahjossa Joensuussa olleessa valmistuvien opiskelijoiden ryhmänäyttelyssä Lievä loiva. Valkoinen alue Medianomi (AMK) Laura Tättilä Ammattikorkeakoulu: Lahden ammattikorkeakoulu Pauliina Pasanen, Matti Vilkka Opinnäytetyöni Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen osastolle on valokuvakirja Valkoinen alue. Kuvasin kirjan kuvat helmi-maaliskuussa 2005 Baskimaassa. Kirja muodostuu kahdesta sarjasta, joista ensimmäisessä tutkin sitä, miten Baskimaan poliittinen tilanne näkyy katukuvassa ja maisemassa. Ensimmäisen sarjan tilat muodostavat pelikentän tai näyttämön, jolla toisessa sarjassa kuvatut nuoret elävät. Lähtökohtanani oli terrorismi käsittämättömänä ilmiönä, valkoisena tuntemattomana alueena. Halusin kuvillani tuoda erilaisen ja laajemman näkökulman vaikeaan aiheeseen, joka usein sivuutetaan uutisoinnissa taustoja selittämättä. Monisyisen ilmiön taustalla on ihminen, jonka toimintaan ja ajatusmaailmaan vaikuttavat elinympäristö ja historia. Hitaissa kuvissani halusin näyttää tätä taustaa tavalla, joka mahdollistaa ilmiön pohtimisen. Kirjan muodossa kuvien ääreen voi pysähtyä ja niitä voi tarkastella rauhassa. 20

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Tavoitteet. Ari Jolkkonen:Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailu

Tavoitteet. Ari Jolkkonen:Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailu Tausta Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailun tarina alkoi valtakunnallisen opinnäytetyöprojektin kokouksessa kesäkuussa 2005 Oulussa syyskuussa 2005 Opinnot-projekti Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä WBL TOI Manual -projekti Development of work-based learning by transferring existing good

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa

Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa Kokemuksia kansainvälisestä työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa Harri Savonen, Pohjois-Karjala Ammattiopisto Valtimo Janne Haapasalo, John Deere Forestry Oy Deere & Company on maailman johtava

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot