KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 1(48) Kaupungintalo, kokoushuone 1 (Haapamäen huone)

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 1(48) Kaupunginhallitus AIKA klo 18:50-20:38 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 1 (Haapamäen huone) KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 264 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen Laajakaistarakentaminen Keuruun kaupungin alueella / Liittyminen Keski-Suomen Verkkoholding Osakeyhtiöön 268 Talousarvion muutos / varhaiseläkemaksujen siirto Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Keurusselkä, Hepolampi, Pajulampi 272 Takauksen myöntäminen Keulink Kiinteistöt Oy:n lainalle Maanvuokrasopimuksen purkaminen / Huoltotien kioski ky Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lausuntopyyntö lukiokoulutuksen järjestämismallin kehittämisestä 275 Täyttöluvat palkkapalvelusihteerien työsuhteille Täyttöluvan myöntäminen kaupunginpuutarhurin työsuhteelle Perusturvan toimien täyttöluvat Nimikkeen muutos / vastaava sairaanhoitaja Kuntayhteistyön syventäminen kuntarakenneselvityksen pohjalta 280 Valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä koskien valtuuston päätöstä sivistyslautakunnan erottamista koskevassa asiassa 281 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös tarkastuslautakunnan erottamista koskevassa asiassa 282 Antero Pohjosen vaatimus kaupunginhallituksen päätöksen käsittelmiseksi uudelleen 283 Valtuuston päätösten täytäntöönpano Lautakuntien pöytäkirjat

2 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 2(48) 285 Muut asiat / Tilaisuudet Ilmoitusasioita 47

3 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 3(48) Kaupunginhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ahonen Merja jäsen Kuusimäki Kalle jäsen Laurila Leena puheenjohtaja Oksanen Harri I varapuheenjohtaja Rautanen Milla jäsen Santaniemi Jussi jäsen Ruusila Liisa jäsen Tuominen Petri II varapuheenjohtaja Kankimäki Heikki varajäsen Juho Vaissin va ra jäsen MUU Oinonen Lauri valtuuston puheenjohtaja Träff Henry valtuuston II va ra puheen joh ta ja Haapala Onni valtuuston III va ra puheen joh ta ja Mäkelä Tero esittelijä Ojala Tarja pöytäkirjanpitäjä POISSA Vaissi Juho jäsen Saarinen Sari valtuuston I va ra pu heenjoh ta ja ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT :t Leena Laurila Harri Oksanen Tarja Ojala puheenjohtaja puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä 271, 277,278 PÖYTÄKIRJAN Keuruulla, 4. marraskuuta, 2015 TARKASTUS Kalle Kuusimäki Milla Rautanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä Tarja Ojala, hallintojohtaja

4 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 4(48) Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Kuntalain 58 :n mukaan kaupunginhallitus on päätösvaltainen, kun enem män kuin puolet jäsenistä on läsnä. Keuruun kaupunginhallitus on sopinut käytännöstä, että esityslista on luettavissa Keuruun kaupungin luottamushenkilöiden verk ko palve lus sa (kohdassa kaupunginhallituksen kokoukset) viimeistään kokous ta edeltävän viikon keskiviikkona neljä päivää ennen kokousta. Il moi tus siitä, että kokouskutsu ja esityslista ovat luettavissa luot tamus hen ki löi den verkkopalvelussa, lähetetään sähköpostilla ja teks tivies til lä kaupunginhallituksen jäsenille. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 5(48) Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta KH Pöytäkirjan tarkastuksen suorittavat kaupunginhallituksen jäsenet aakkosjärjestyksessä, kaksi jäsentä kerrallaan. Pöytäkirja tarkastetaan viimeistään kokousta seuraavana kes ki viikko na klo mennessä. Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville kokousta seu raa va na torstai na Pöytäkirjantarkastajina edellisessä kokouksessa olivat Liisa Ruu si la ja Juho Vaissi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kalle Kuusimäki ja Milla Rau ta nen.

6 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 6(48) Kaupunginhallitus Työjärjestyksen hyväksyminen KH Kaupunginhallitus päätti poistaa esityslistalta asiakohdat 268 "Esteel li syys asia / Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry:n aloi te / Pih la ja veden osa yleis kaavan muuttaminen" ja 269 "Oi kai su vaa ti mus / Kulttuu ri yh dis tys Korpikirjasto ry:n aloite /Pih la ja ve den osa yleiskaavan muu tos esi tys, kh ". Maanantaina saa pu neiden lisävaatimusten ta kia asiakohdat palautetaan valmisteluun. Muilta osin esityslista hyväksyttiin kokouksen työ jär jes tyk sek si ja asiat päätettiin käsitellä esityslistan mukaisessa jär jes tyk ses sä. Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo ennen asia kohdan "Jy väs ky län koulutuskuntayhtymän lau sun to pyyn tö lu kio kou lutuk sen järjestämismallin kehittämisestä" käsittelyä.

7 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 7(48) Kaupunginhallitus Laajakaistarakentaminen Keuruun kaupungin alueella / Liittyminen Keski-Suomen Verk ko hol ding Osakeyhtiöön 204/ /2011 KH (Osa liitteistä salassa pidettäviä, laki viranomaisten toiminnan jul kisuu des ta 6 luku kohta ja 20-kohta) 1) Taustaa ja asian valmistelu Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueelle annettu laki (1186/2009, jäljempänä Laajakaistatukilaki ) mahdollistaa laa jakais ta ra ken ta mi sen tukemisen valtion varoista. Tu kea myönnetään ra ja tul le harvaan asutulle alueelle ra ken net ta vaan verkkoon. Tuki on käy tet tä vä viimeistään v Tuki edel lyt tää, että tuen saaja si toutuu tarjoamaan palveluja tuen avulla ra ken ne tus sa verkossa vä hintään kymmenen vuoden ajan. Keuruun kaupunginhallitus on käsitellyt Keuruun laa ja kais ta yh teyksien parantamista aiemmin , jolloin päätettiin käynnistää sel vi tys työ, jolla tutkitaan miten laajakaistayhteyksien parantamista taa ja ma-alu eel la on perusteltua edistää kustannustehokkaasti. Myös mah dol li suu det haja-asutusalueen laajakaistayhteyksiä pa ran ta miseen päätettiin selvittää. Selvitystyön teki kaupungin sys tee mi suunnit te li ja Markku Majaniemi. Selvitystyön tuloksia käsiteltiin kaupunginhallituksessa , jolloin päätettiin merkitä selvitys tiedoksi ja jatkaa asian val mis telua selvityksen pohjalta. Keski-Suomen liitto tiedusteli syksyllä 2014, onko Keuruun kaupunki kiin nos tu nut laajakaistalain mukaisilla tuilla toteutettavista ha ja-asutus aluei den laajakaistaverkoista, sillä viestintävirasto käynnisti tuolloin viimeisen markkina- analyysikierroksen laajakaistarakentamisen han ke alueis ta. Markkina-analyysi on pakollinen esikartoitus, jotta julki set tuet haja-asutusalueiden runkoverkkoyhteyksiin voidaan laittaa ope raat to rei den haettavaksi. Hankealue voi olla rajattu koskemaan myös jotakin osaa tai useampaa osa-aluetta kunnan ha ja-asu tus aluees ta. Kaupunginhallitus päätti , että Keski-Suomen lii tolle toimitetaan sen pyytämät karttarajaukset Keuruun hankealueesta ja että kaupungin mahdollinen osallistuminen hankkeeseen pää tetään myöhemmin kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Kes ki-suo men liitolle kaupungin olevan kiinnostunut laa ja kais ta verkon toteuttamisesta, jolloin liitto aloitti operaattorikilpailutuksen. Maakuntahallitus teki ja 50 päätöksen, joissa Kes-

8 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 8(48) Kaupunginhallitus ki-suo men Valokuituverkot Oy valittiin valtion tukea saavaksi laa jakais ta hank kei den toteuttajaksi Keuruulla ja Joutsassa. Yhtiö oli Keski-Suo men liiton järjestämässä kilpailutuksessa ainoa hakija, jonka tu ki ha ke mus koski kunnan aluetta kokonaisuudessaan. Ha ke muksen jätti myös Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, mutta hakemus kos ki vain osaa Keuruun alueesta. Keuruun kaupunginhallitukselle on toimitettu lokakuussa 2014 Keuruun Yrittäjät ry:n ja Keuruun Kyläparlamentin kannanotot nopeiden laa ja kais ta yh teyk sien saamiseksi Keuruun haja-asutusalueelle. Edellä mainitun Keuruun laajakaistahankkeen toteuttajaksi valitun Kes ki-suo men Valokuituverkot Oy:n (jäljempänä KSVV ) omistaa kuu den Keski-Suomen kunnan vuonna 2014 perustama Kes ki-suomen Verkkoholding Oy (jäljempänä Verkkoholding ). Tällä hetkellä Verk ko hol din gin omistajiin kuuluvat Kannonkosken, Karstulan, Ki vijär ven, Konneveden, Kyyjärven, Luhangan, Multian, Pe tä jä ve den, Pih ti pu taan ja Toi va kan kunnat. Keuruun kaupungin laajakaistahankkeen toteuttaminen vaatii valtion ja kaupungin tukien lisäksi myös muuta rahoitusta KSVV:lle, mikä jär jes tet täi siin sen omistajan Verkkoholdingin kautta siten, että Verkko hol ding lainaa tarvittavat varat Kuntarahoitukselta, mille lai nal le kau pun ki antaisi takauksen. Lisäksi kaupunki tulisi omistajaksi Verkko hol din giin merkitsemällä yhtiön suunnatussa maksullisessa osake an nis sa kaupungin merkittäväksi antamat osakkeet. Takauksen vastavakuudeksi Verkkoholding antaa vastasitoumuksen kun nal le, minkä maksamisen vakuudeksi KSVV panttaa yri tys kiin nityk sen, jonka panttaussopimukseen pantinsaajana kaupunki liittyy. Va kuu det määritellään kuntien kesken erillisellä va kuu den ja ko so pimuk sel la rahoitus-/takausosuuksien suhteessa. KSVV toteuttaa Keuruun valokuituverkon rakentamisen kaupungin ja KSVV:n välillä tehtävässä operaattorisopimuksessa (Liite 1) edel lyte tyl lä tavalla ja sovitussa aikataulussa vuosien aikana. 2) Esityksen pääasiallinen sisältö 1) Kaupunki tulee omistajaksi Verkkoholdingiin tekemällä siihen pää oma si joi tuk sen, jonka vastineeksi kaupunki saa Verk ko holdin gin osakkeita. 2) Kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Kuntarahoitukselle Verk ko hol din gin ottaman lainan vakuudeksi kaupungin alueen ver kon rakentamiseksi

9 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/2015 9(48) Kaupunginhallitus ) Hankkeen hyödyt ja merkitys Hanke on tärkeä kaupungille elinkeinopoliittisesti koko kaupungin alu een ja erityisesti haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannal ta niin kansalaisille kuin yrityksille. Perimmäisenä tavoitteena on kan sa lais ten ja yritysten tasa-arvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippu mat ta. Etuina ovat lähes rajaton tietoliikenteen kapasiteetti ja nopeus myös haja-asutusalueilla. Verkon suunnittelu ja rakentaminen to teu tuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, koska koko alueen voima va rat yhdistetään, minkä lisäksi EU- ja kansallinen tuki saadaan hyö dyn net tyä maksimaalisesti, mikä alentaa sekä kuntien että KSVV:n investointikustannuksia. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky paranevat sekä kan salais ten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mi kä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan ke hit tä mi sen. Verk ko perustuu tehokkaimpaan mahdolliseen tie to lii ken ne yh teysmuo toon eli valokuitutekniikkaan. 4) Hankkeen rahoitus ja kustannukset kunnalle Laajakaistatukilain mukainen verkko-operaattorin omarahoitus ja valokui tu ver kon rakentaminen sekä muut investoinnit rahoitetaan Verkkohol din gin kautta siten, että Verkkoholding ottaa Kun ta ra hoi tuk selta lainan (Liite 2), jonka kaupunki takaa omavelkaisella ta kauk sel la. Lai nan ja takauksen määrä on laskettu kaupungin laa ja kais ta ver kon ko ko nais ra ken ta mis kus tan nus ten perusteella. Verk ko hol ding siirtää lai na tut varat KSVV:n käyttöön verkon rakentamisen ra hoit ta mi sek si mark ki na eh toi se na pääomalainana (Liite 3). KSVV mak saa pääoma lai nas ta korkoa Verkkoholdingille ja pääomalainan eh dot vastaa vat muutoinkin päälainan ehtoja, millä varmistetaan lai nan markki na eh toi suus. Sijoitettaessa Verkkoholdingin ottama ja kau pun gin ta kaa ma laina KSVV:öön pääomalainana kysymyksessä ei siten ole jul kis ta tukea. Laajakaistahankkeen toteutukseen tarvittava kaupungin ra hoi tusosuus ja siihen liittyvä takausvastuu ilmenee liitteenä olevasta tau lukos ta (Liite 4). Omistusosuus Verkkoholdingissa määräytyy kuntien alueil le suunniteltujen verkkojen arvojen mukaisessa suhteessa. Kau pun ki tekisi Verkkoholdingiin euron oman pääoman ehtoi sen sijoituksen, jonka vastineeksi kaupunki saisi kpl yhtiön osa ket ta. Kaupungin annettua lainan takauksen, Verkkoholding nostaa ottamaan sa lainaa erissä sitä mukaa kun viestintäverkkoa ra ken netaan (Liite 5).

10 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Keuruun kaupungin alueelle rakennettavan laajakaistatukilain mukai sen runkoverkon kokonaiskustannusarvio euroa. Tu kikel poi sia ovat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alu eel la sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai si jain ti paik kaan toi mi tet ta vien liittymien tarjonnassa. Laajakaistatukilain mu kai sen tuki kel poi sen verkon rakentaminen taloudellisesti kannattavasti edellyt tää kaupallisen osan verkon rakentamista samanaikaisesti. Edellä mainitusta verkon kokonaiskustannusmäärästä valtion tai EU:n laajakaistatukilain mukaista tukea on mahdollista saada enintään euroa, minkä valtion tuen ehtona oleva laa ja kais ta tuki lain edellyttämä kunnan oma tuki on enintään euroa. Eri kun tien tukiprosenttiosuudet vaihtelevat 8/21,78/33 %, Keuruun kaupun gin tukiprosenttiosuuden ollessa 33 %. 5) Kaupungin takaus Hankkeen toteuttaminen edellyttää kaupungin omavelkaista ta kausta Kuntarahoitukselle tämän Verkkoholdingille myöntämälle lainalle. Lai na käy te tään Keuruun kaupungin alueen valokuituverkon ra kenta mi seen. Verk ko hol ding antaa kaupungille vastasitoumuksen takauk ses ta (Lii te 6) ja KSVV panttaa vastasitoumuksen vakuudeksi euron määräisen yrityskiinnityksen liitteenä olevan yritys kiin ni tyk sen panttaussopimuksen mukaisesti (Liite 7). Vakuudet mää ri tel lään kuntien kes ken erillisellä vakuudenjakosopimuksella (Lii te 8) ra hoi tus-/ta kausosuuk si en suhteessa. Laajakaistahankkeen katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan sen vuok si, että laajakaista-hankkeelle ei ole saatavissa yksityistä kaupal lis ta toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Tie to lii ken ne yh teydet eivät toteudu kaupallisesti Viestintäviraston tekemän han ke kohtai sen markkina-analyysin tietojen perusteella. Julkisen tuen tar jouskil pai lu tuk ses sa (Keuruun laajakaistahanke) saatiin yksi koko han kealu een kattava tarjous KSVV:ltä. Kyseisiä palveluita ei ole saatavilla alu eel la ilman rahoitusta, sillä hankkeelle ei ole saatavissa yksityistä to teut ta jaa. Kuntarahoitus edellyttää, että rahoituksen saaja har joittaa kuntien toimialaan kuuluvia laissa säädettyjä julkisia pal ve lu tehtä viä tai näitä välittömästi palvelevia toimintoja tai muita kansalaisten kan nal ta välttämättömiä palveluita, jos viimeksi mainittujen pal ve luiden järjestäminen on paikallisten tai alueellisten olosuhteiden vuok si tar peen niiden saatavuuden tai tehokkaan tuottamisen tur vaa mi seksi. Edellä mainituilla perusteilla alueelliset tekijät ja olosuhteet huomioi den takaus on mahdollista myöntää. Kuntarahoituksen luo tonan non edellytyksenä on kunnan täysimääräinen (100 %) oma vel kainen takaus. Kunta voi myöntää takauksen ja muun vakuuden kilpailutilanteessa mark ki noil la toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ai-

11 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus noas taan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kun tien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Komissio on antanut tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (sittemmin SEUT 107 ja 108 artikla) soveltamisesta valtion tu kiin takauksina (2008/C155/02). Tiedonannon kohdassa 3.2. on todettu komission kantana, että kaikkien seuraavassa kohdassa mai nit tu jen edel ly tys ten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yk sit täinen val tion ta kaus ole valtiontukea: a) Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. b) Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mukaises ti. Tämä tarkoittaa, että takaus liittyy tiettyyn ra hoi tus toimeen, sille on annettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voi mas saolo ai ka on rajoitettu. c) Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. d) Takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Yhteisön suuntaviivojen valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pe las ta mi sek si ja rakenneuudistukseksi määritelmää olisi so vel let tava päätettäessä, onko lainanottajan katsottava olevan taloudellisissa vai keuk sis sa (EUVL C 244, , s.2). Pk-yritysten, jotka on pe rus tet tu alle kolme vuotta sitten, ei takaustiedonannossa katsota ole van vaikeuksissa olevia yrityksiä. Verkkoholding, joka lainan nostaa, on pk-yritys, joka on perustettu alle kolme vuotta sitten. Yri tyksen ei siten voida arvioida olleen taloudellisissa vaikeuksissa tie donan non 3.2. a -kohdan tarkoittamalla tavalla. Kaupungin antama takaus liittyy Kuntarahoituksen myöntämään lainaan Verkkoholdingille alueen valokuituverkon rakentamiseksi. Takaus liittyy siten tiedonannon tarkoittamalla tavalla tiettyyn ra hoi tustoi meen. Takaus koskee ainoastaan lainapääomaa, sille on mää ritel ty kiinteä enimmäismäärä euroa ja takauksen voi massa olo ai ka on rajoitettu 32 vuoteen. Korko sidotaan 3 kuukauden euri bor vii te kor koon lisättynä 1,100 %-yksikön marginaalilla. Luoton viite kor ko ja marginaali tarkistetaan 10 vuoden kuluttua, jolloin korko on Kun ta ra hoi tuk sen 3 kk viitekorko lisättynä 1,350 %.yksikön margi naa lil la. Takaustiedonannon mukaan pääsääntö on, ettei takauksen määrä yli tä 80 %:a. Kyseistä rajoitusta ei takaustiedonannon mukaan kuiten kaan sovelleta sellaisen yrityksen rahoittamiseen myönnetyn valtion takaukseen, jonka toiminta muodostuu ainoastaan niille asianmu kai ses ti tehtäväksi annetusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liitty väs tä palvelusta silloin, kun takaajana on viranomainen, joka tehtä vän on antanut. Takaus kattaa jäljempänä esitetyn komission päätök sen C(2012) 6182 final mukaisesti 100 % lainasaamisesta. Kos-

12 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus ka takauksessa on kyse yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin eli em. komis sion päätöksessä tarkoitetusta laajakaistarakentamiseen liit tyväs tä palvelusta, takauksen määrä voi kattaa yli 80 % lai na saa mises ta. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Kaupungin takaus ei siten täl tä osin täytä takaustiedonannossa tarkoitettua takauksen mark kinaeh toisuut ta koskevaa edellytystä. Tiedonannossa on kuitenkin todet tu edelleen, että jos jokin edellytyksistä ei täyty, se ei tarkoita, että takaus katsottaisiin automaattisesti valtiontueksi. Kuntalain mukaan takaus voi kuulua kunnan toimialaan. Kuntalain (410/2015) mukaan kunta voi myöntää takauksen ja muun va kuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yk sit täi seen tukeen tai liittyy yhteisön täyttämään pal ve lu vel voit teeseen. Laajakaistarakentaminen, jota koskevat komission päätökset C(2012) 6182 final, C(2010) 3062 ja C(2014) 1173 final, täyttää kunta lain perusteluiden mukaan edellä tarkoitetut edellytykset. Ko mission päätöksen perusteella kunnan jopa 100 % lainan määrästä katta va takaus päätöksen kohdassa 13 tarkoitettuna li sä ra hoi tus vä linee nä ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ris ti rii tai sel la tavalla, kun se liittyy taloudellisen toiminnan tai ta lousalu een kehityksen edistämiseen. Lisäksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Viitasaaren kau pun gin valtuus ton tekemästä päätöksestä tehdyn valituksen joh dosta antamassaan ratkaisussa Dnro 15/0054/3 katsonut, että kaupungin osallistuminen laajakaistahankkeeseen ja takauksen an ta mi nen kuntien tätä tarkoitusta varten perustamalle yhtiölle kuuluu kunnan toimialaan. Hallinto-oikeuden mukaan tässä ta pauk sessa ei ole kyse sitoumuksen antamisesta kuntaan nähden ul ko puo lisen yrityksen velasta vaan sellaisen investoinnin rahoittamiseen liitty väs tä järjestelystä, johon kaupunki itse osallistuu muiden kuntien kans sa omistamansa yhtiön kautta. 6) KSVV:n ja Verkkoholdingin toiminta ja omistus Keuruun kaupungin alueella olevan valokuituverkon omistajana, ope raat to ri na ja verkkojen rakentajana toimii KSVV, jonka ko ti paik ka on Konnevesi. Yhtiön toimialana on laajakaistaliiketoiminta, joka käsittää tie to lii kenneverk ko jen rakentamisen, omistamisen ja ylläpidon sekä ko ko naistie to liiken ne pal ve lui den tuottamisen koko Suomessa, pää asial li se na mark ki na-alu ee na Keski-Suomi. Lisäksi yhtiö harjoittaa säh köis ten pal ve lui den tarjoamista julkiselle hallinnolle. Yhtiö toimii lii ke ta lou delli sin periaattein ja sen tulee kyetä toimimaan kannattavasti.

13 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus KSVV:n yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat liitteenä (Liitteet 9 ja 10). KSVV:n omistaa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa teh dyn osakekaupan jälkeen kokonaan Verkkoholding, jonka omista jakun tia ovat tällä hetkellä Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kon neve si, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka. Kun tien omis tus- ja rahoitusosuudet ilmenevät liitteenä olevasta taulu kos ta (Lii te 4). Verkkoholding vastaa KSVV:n omistajana kuntien puo les ta KSVV:n omistajaohjauksesta. Kunnilla ei ole suoraa omistus ta KSVV:ssä, vaan omistus ja omistajaohjaus toteutuu Verk kohol din gin kaut ta. Verkkoholdingin yhtiöjärjestys ja osakassopimus, johon Pihtiputaan, Kars tu lan, Kivijärven, Luhangan ja Petäjäveden kunnat ovat liit tyneet erillisin liitesopimuksin, ovat liitteenä (Liitteet 11 ja 12). Myös Keu ruun kaupunki tulisi liittymään osakassopimukseen liit ty mis so pimuk sel la. 7) Hankkeen välilliset vaikutukset Työpaikkavaikutukset koskevat rakentamisvaiheen suunnittelu- ja ra ken ta mis työ hön osallistuvia yrityksiä. Laajakaistaverkon to teut tami nen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa mer kit täväs ti yritysten mahdollisuuksia toimia ja hakeutumista alueelle. Kunnan työntekijöiden määrään hankkeella ei ole vaikutusta. Hanke ei ai heu ta markkinahäiriöitä tietoliikennetoimialalla Keski-Suomessa, kos ka KSVV toimii paikaten markkinapuutetta eli markkinaehtoisen toi min nan jättämää aukkoa. ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Keuruun kaupunki päättää osallistua laajakaistahankkeeseen ja Keski-Suomen Verk ko holding Oy:n toimintaan, mikä muodostuu seuraavien toimien ja asia kirjo jen hyväksymisestä: 1) Keuruun kaupunki osallistuu laajakaistahankkeeseen kaupungin ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n välillä tehtävän ope raatto ri so pi muk sen mukaisesti. 2) Kaupunki hyväksyy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tar jouksen laajakaistatukilain mukaisen tukikelpoisen hankealueen laaja kais ta ver kon rakentamiseksi Keuruun kaupungin alueelle operaat to ri so pi muk sen mukaisesti. 3) Kaupunki sitoutuu enintään euron suuruiseen kunnan ra hoi tus osuu teen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle ope raat-

14 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus to ri so pi muk sen mukaisesti. 4) Keuruun kaupunki tekee euron suuruisen oman pääoman ehtoisen sijoituksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omaan pääomaan, minkä sijoituksen vastineeksi kaupunki saa kpl Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osaketta. 5) Kaupunki liittyy Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osa kas so pimuk seen ja hyväksyy hankkeeseen liittyvät sopimukset ja muut si tou muk set sekä tarvittavat käytännön järjestelyt. 6) Kaupunki antaa enintään euron suuruisen oma velkaisen takauksen Kuntarahoitukselle Keski-Suomen Verk ko holding Oy:n Kuntarahoitukselta ottamalle lainalle Keuruun kaupungin alueella rakennettavan valokuituverkon to teut ta mi sek si. Takauk sen kesto on enintään 32 vuotta. Takauksella ka te taan vain Keu ruun kaupungin rahoitusosuus yhtiön lainoista. Ta kauk ses ta ei peritä takausprovisiota. Takauksen vastavakuutena on Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vastasitoumus, jonka vakuutena on Keski-Suomen Va lokui tu ver kot Oy:n antamaan kiinnityskelpoiseen omaisuuteen. Va kuu det määritellään kuntien kesken erillisellä va kuu den ja koso pi muk sel la rahoitus-/takausosuuksien suhteessa. 7) Valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen panemaan täytäntöön tä män päätöksen ja muun muassa yksilöimään ta kaus pää töksen koh tee na olevan lainanumeron, koska lainaa ei ole ole massa tämän pää tök sen tekohetkellä. 8) Todetaan, että EU:n komission päätöksen C(2012) 6182 final ja ko mis sion takaustiedonannon (2008/C155/02) arviointikriteerien pe rus teel la kaupungin myöntämä takaus ei sisällä julkista tu kea. 9) Kaupunki edellyttää, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy toimit taa kaupungille vuosittain raportin liiketoimintansa tilasta. 10 Todetaan, että järjestelyyn ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:öön voi liittyä myöhemmin muita kuntia yhdenvertaisin ehdoin, jolloin Keuruun kaupungin omistusosuus ja suhteellinen takaus vas tuu vastaavasti muuttuvat. Liitteet Liite 1 1. Operaattorisopimusluonnos / Keuruun kaupungin laa jakais ta han ke Liite 2 2. Salassa pidettävä: Kuntarahoituksen lainatarjous

15 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Liite 3 3. Salassa pidettävä: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n välinen pää oma laina so pi mus (luonnos) Liite 4 4. Salassa pidettävä: Keski-Suomen Verkkoholding Oy / Ra hoi tus ja omistusosuudet Liite 5 5. Salassa pidettävä: Lainan alustava nosto- ja ta kai sinmak su suun ni tel ma Liite 6 6. Salassa pidettävä: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vas ta si tou mus kaupungille (luonnos) Liite 7 7. Salassa pidettävä: Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yri tys kiin ni tyk sien panttaussopimus Liite 8 8. Salassa pidettävä: Kuntien välinen va kuu den ja ko so pimus Liite 9 9. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n yhtiöjärjestys Liite Salassa pidettävä: Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n osakassopimus Liite 11 Liite Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiöjärjestys 12. Salassa pidettävä: Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osa kas so pi mus

16 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Talousarvion muutos / varhaiseläkemaksujen siirto 118/ /2014 KH Kunnat maksavat eläkevakuutusmaksuja kolmella tavalla. Suurin osa eläkevakuutusmaksuista on palkkaperusteisia eli maksu määräy tyy palkkasumman perusteella. Osa maksuista kerätään elä keme no pe rus tei si na eläkevakuutusmaksuina. Tämä perustuu sii hen, kuin ka paljon kunnasta eläkkeelle jääneistä työntekijöistä ai heu tuu elä ke me noa. Näiden lisäksi kunnilta peritään var hais elä ke mak sua, jon ka määrä riippuu siitä, kuinka paljon kunnasta on jäänyt var haiseläk keel le. Varhaiseläkemaksut (varhe) kir ja taan niille toiminnoille (tulosalueille ja kustannuspaikoille), joilla varhaiseläk keel lä olevat työntekijät ovat ai ka naan työskennelleet. Varhaiseläkemaksuista on ta lous ar vios sa suurin osa budjetoitu kaupun gin hal li tuk sen tulosalueelle "Muu keskushallinto ja varaukset". Osa on budjetoitu tulosalueelle "Lomituspalvelut". Muille tulosalueille var he-mak sua ei ole budjetoitu. Tähän on syynä se, että ta lous arvion laadintahetkellä ei ole ollut tiedossa perustetta, jonka pe rus teella varhe-maksu kirjataan eri toiminnoille. Kuntien eläkevakuutus (Keva) toimittaa kun nil le vuosittain (tänä vuon na syyskuussa) tiedon, joiden pe rus teel la maksun ja kau tu minen eri toiminnoille voidaan laskea. Tässä ta lous ar vion muu tos eh dotuk ses sa oikaistaan talousarviot vas taa maan oikeaa jakoperustetta. Mää rä ra haa siirretään yhteensä euroa tulosalueelta "Muu kes kus hal lin to ja varaukset" niille tulosalueille, joille varhe-maksua kir ja taan. Muutoksen nettovaikutus on nol la. Valmistelija: vt. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2015 ta lous ar viota muutetaan siten, että varhaiseläkemaksuja siir re tään eri tu losaluei den välillä liitteen mukaisesti. Liitteet Liite 13 Talousarvion muutos 2015_kaupunginhallituksen ehdotus

17 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2016 KH Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tu lo ve ro pro sentis ta viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ve ro tus menet te lys tä annetun lain mukaan tuloveroprosentti on ilmoitettava vero hal lin nol le viimeistään marraskuun 17. päivänä. Tu lo ve ro pro sent ti il moi te taan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Keuruun tuloveroprosentti vuonna 2015 on 20,50 %. Yhden tu lo vero pro sen tin tuotto on noin 1,3 miljoonaa euroa. Kunnallisvero määräytyy valtuuston päättämän veroprosentin ja vero tet ta van tulon perusteella. Verotettavaa tuloa laskettaessa ve ro nalai ses ta tulosta vähennetään vähennykset. Niin sanottu efektiivinen tu lo ve ro pro sent ti kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnallisveron mää rä on veronalaisista tuloista. Nimellisen (valtuuston päättämän) ja efek tii vi sen prosentin välinen ero vaihtelee tulojen mukaan siten, et tä pie ni tu loi sel la ero on suurempi kuin suurituloisella. Tämä johtuu sii tä, että pienituloisella kunnallisverotuksessa tehtävä an sio tu lo vähen nys on suhteellisesti suurempi kuin suurituloisella. Keskimääräinen efektiivinen veroprosentti Keuruulla on vuosina noin 14,50 %. Vuonna 2015 sen arvioidaan olevan 14,25 %, mikäli tuloveroprosentti pidetään nykyisellään. Vähennysten aiheut ta ma "hävikki" on siten noin 6 %-yksikköä, mikä merkitsee rahas sa noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla. Oheisaineistona on vertailua eräiden lä hi kun tien tulo- ja kiin teis tö vero pro sen teis ta Valmistelija: vt. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää vah vistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 20,50 %. Oheisaineisto Veroprosenttivertailu 2016

18 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2016 KH Kiinteistöverolain mukaan valtuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ropro sen tti en suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vah vistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit mää rä tään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee il moittaa kiin teis tö ve ro pro sen tit verohallintoon viimeistään marraskuun 17. päi vä nä. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat voimassa olevan kiinteis tö ve ro lain mukaan seuraavat: 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 % 2) Vakituiset asuinrakennukset 0,37-0,80 % 3) Muut asuinrakennukset 0,80-1,55 %, enintään 0,60 %-yksikköä kor keam pi kuin vakituisten asuinrakennusten vero-% 4) Rakentamaton rakennuspaikka 1,00-3,00 %. Jos ei määrätä erik seen, sovelletaan yleistä veroprosenttia. 5) Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapoh jan veroprosentiksi voidaan määrätä yleistä veroprosenttia al hai sem pi prosentti, myös 0,00 %. Jos ei määrätä erikseen, sovel le taan yleistä veroprosenttia. 6) Voimalaitos: enintään 2,85 %. Jos ei määrätä erikseen, so vel letaan yleistä veroprosenttia Hallitus on esittänyt (HE 26/2015) muutoksia kiin teis tö ve ro pro senttien ala- ja ylä ra joi hin. Eduskunta on hyväksynyt hal li tuksen esityksen sisällön. Lakimuutos vahvistettaneen presidentin esitte lys sä Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enim mäismää rää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 pro sent tiyk sik köä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten ve ro prosen tin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijas ta. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enim mäismää rä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja ra ken ta matto man rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa raken nus paik kaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Muutettua lakia sovellattaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toi mi tet ta vas sa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen

19 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus kiin teis tö ve ro pro sen tin ja vakituisten asuinrakennusten ve ro pro sentin vaihteluvälin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuo delta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Muutosten jälkeen vuoden 2016 kiinteistöverolain mukaiset ve ro prosen tit olisivat seuraavat: 1) Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 % 2) Vakituiset asuinrakennukset 0,37-0,80 % 3) Muut asuinrakennukset 0,80-1,55 %, enintään 1,00 %-yksik köä korkeampi kuin vakituisten asuinrakennusten ve ro-% 4) Rakentamaton rakennuspaikka 1,00-4,00 %. Jos ei mää rä tä erikseen, sovelletaan yleistä veroprosenttia. 5) Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maa poh jan veroprosentiksi voidaan määrätä yleistä ve ropro sent tia alhaisempi prosentti, myös 0,00 %. Jos ei mää rä tä erikseen, sovelletaan yleistä veroprosenttia. 6) Voimalaitos: enintään 3,10 %. Jos ei määrätä erikseen, so vel le taan yleistä veroprosenttia Keuruun kiinteistöveroprosentit vuonna 2015: 1) Yleinen veroprosentti 1,00 % 2) Vakituiset asuinrakennukset 0,40 % 3) Muut asuinrakennukset 1,00 % 4) Yleishyödylliset yhteisöt 0,20 % Oheisaineistona on vertailua eräiden lä hi kun tien tulo- ja kiin teis tö vero pro sen teis ta Valmistelija: vt. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää mää rätä vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: 1) Yleinen veroprosentti 1,05 % 2) Vakituiset asuinrakennukset 0,42 % 3) Muut asuinrakennukset 1,05 % 4) Yleishyödylliset yhteisöt 0,22 % Esitettävien korotusten vaikutus on noin vuodessa. Käsittely kokouksessa:

20 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Puheenjohtajan avattua keskustelun Jussi Santaniemi esitti Kalle Kuu si mäen kannattamana, että kiin teis tö ve rot pidetään samoina kuin vuonna Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielisesti Santa nie men esityksen kannalla, ja totesi kaupunginhallituksen yk si mieli sek si. Puheenjohtaja totesi Santaniemen esityksen tulleen kau pungin hal li tuk sen esitykseksi valtuustolle. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että valtuus to päättää määrätä vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit seu raavas ti: 1) Yleinen veroprosentti 1,00 % 2) Vakituiset asuinrakennukset 0,40 % 3) Muut asuinrakennukset 1,00 % 4) Yleishyödylliset yhteisöt 0,20 % Oheisaineisto Veroprosenttivertailu 2016 Korjaus 270 hallintolain 51 nojalla: Kirjoitusvirhe: Veroprosentiksi merkitty virheellisesti : Yleishyödylliset yhteisöt 0,40 %, ehdotus 0,42 ja päätös 0,40 %. Korjaus: Yleishyödylliset yhteisöt 0,20 %, ehdotus 0,22 % sekä päätös 0,20 %.

21 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Keurusselkä, Hepolampi, Pajulampi 213/ /2013 KH Kaavanlaatija DI Juha Poutanen on laatinut osallistumis- ja ar vioin tisuun ni tel man ranta-asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Muu tos koskee useita tiloja. Tilat, tavoitteet ja aluerajaukset käyvät il mi oheismateriaalina olevasta osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel masta. Oheismateriaalina kaupunginhallitukselle jaetaan osallistumis- ja arvioin ti suun ni tel ma. Valmistelija: kaavoitusjohtaja Timo Määttä. puh ehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää todeta ranta-asemakaavahankkeen vi reille tul leek si. Vireille tulosta julkaistaan kuulutus. Merkittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila pois tui esteellisenä (intressijäävi) tämän asian käsittelyn ja pää töksen teon ajaksi. Puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Har ri Oksanen. KH Kaavanlaatija on lähettänyt laatimisvaiheen kuulemista varten kaava luon nos asia kir jat, jotka ovat esityslistan oheismateriaalina. Valmistelija, kaavoitusjohtaja Timo Määttä p ehdotus Kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus päättää asettaa valmisteluvaiheen asiakirjat maan käyt tö- ja rakennuslain 62 pykälän ja -asetuksen 30 pykälän mu kai ses ti nähtäville, ja pyytää niistä lausunnot.

22 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Merkittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila pois tui esteellisenä (intressijääviys) kokoushuoneesta tämän py kälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Har ri Oksanen. KH Valmisteluvaiheen asiakirjat ovat olleet nähtävillä vä li sen ajan. Oheismateriaalina on tiivistelmät lausunnoista ja muistutuksista, kaa van laa ti jan vastineet sekä ehdotusvaiheen asiakirjat. Valmistelija: kaavoitusjohtaja Timo Määttä, p ehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen maankäyttö- ja ra ken nus lain 65 :n ja -asetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville. Merkittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila pois tui esteellisenä (intressijääviys) kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi Harri Oksanen. KH Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Esi tyslis tan oheismateriaalina on kaavaselostus, saadut lausunnot ja muis tu tuk set sekä kaavanlaatijan vastineet. Esityslistan liitteenä on kaa va kart ta- ja määräykset. Valmistelija: kaavoitusjohtaja Timo Määttä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto päättää hyväksyä ranta-ase ma kaa van ja ranta-asemakaavan muutoksen liitteen mu kaises ti.

23 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Merkittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Laurila pois tui esteellisenä (inressijääviys) kokoushuoneesta tämän asian kä sit te lyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana toimi Harri Oksanen. Liitteet Liite 14 Kh Liite 14, Ranta-asemakaavakartta Keu rus sel kä, Hepolampi ja Pajulampi Oheisaineisto Oheisaineisto Kh _Kaavan laatijan vastineet Oheisaineisto Kh _ Lau sun not_eh do tus_yh dis telmä_keurus sel kä ym. rantakaava Oheisaineisto_ Kh _Keu rus sel kä_ran ta-ase makaa va_kaa vaselos tus

24 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Takauksen myöntäminen Keulink Kiinteistöt Oy:n lainalle KH Valtuusto hyväksyi rahoitusjärjestelyt, jotka liittyivät Reka Oy:n teollisuushalleihin. Keulink Kiinteistöt Oy osti kyseiset hallit Reka Oy:ltä ja vuokrasi ne Reka Kaapeli Oy:lle. Kaupan seurauksena Re ka Oy maksoi kaupungin takaaman euron lainan pois, jol loin kaupungin takausvastuu päättyi. Valtuusto valtuutti kaupunginhallituksen päättämään tilapäislainasta, jol la kauppa rahoitettiin. Kaupunginhallitus myönsi Keulink Kiinteistöt Oy:lle euron tilapäislainan, jonka laina-aika on 1 vuosi. Tilapäislaina on tarkoitus korvata Keulink Kiinteistöt Oy:n ottamalla pit kä ai kai sel la lainalla, jonka Keuruun kaupunki takaa. Keulink Kiinteis töt Oy on kilpailutuksen perusteella päätynyt Handelsbankenin tar joa maan lainaan, jonka ehdot ovat seuraavat: - lainamäärä laina-aika 10 vuotta - lyhennykset 3-6 kk:n välein, mahdollisuus lyhennysvapaisiin vuo siin - korko euribor 6 kk + 0,48 %-yksikköä - marginaali (0,48) on voimassa ensimmäiset 3 vuotta - järjestelypalkkio Keuruun kaupungin omavelkainen takaus Keulink Kiinteistöt Oy on Keuruun kaupungin 97,5 prosenttisesti omis ta ma ty tär yh tei sö, jonka tehtävänä on hankkia ja vuokrata toi miti lo ja yri tys ten käyttöön. Yhtiön toiminta ja kyseinen rahoitusratkaisu kuu lu vat kun nan toimialaan. Keulink Kiinteistöt Oy on ainut ky seisten pal ve lu jen tuottaja Keuruulla, joten takaus ei vääristä kilpailua. EU:n ko mis sion päätöksen C(2012) 6182 ja komission ta kaus tie donan non (2008/C155/02) arviointikriteerien perusteella kaupungin myön tä mä ta kaus ei sisällä julkista tukea. Koska yhtiö kuuluu kuntakonserniin, sen ottamalle lainalle annettava ta kaus on kuntalain mukaan mahdollinen. Valmistelija: vt. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Keuruun kaupunki myöntää edellä mainitulle lainalle omavelkaisen takauksen. Vas ta va kuute na kaupunki edellyttää ensisijaiskiinnitykset rahoitettavaan koh teeseen. Takausprovisiota peritään 0,5 % vuodessa kunkin vuoden viimei sen päivän lainasaldon mukaan.

25 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Merkittiin, että Merja Ahonen poistui esteellisenä (yhteisöjääviys, Keu link Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja) ko kous huo nees ta tä män asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

26 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Maanvuokrasopimuksen purkaminen / Huoltotien kioski ky 132/ /2014 KH Keuruun kaupunki on vuonna 2006 tehnyt vuokrasopimuksen Huolto tien Kioski Ky:n kanssa kaupungin omistaman maa-alueen (Haapa mäen kylä, Aittokorpi RN:0 4:652) käytöstä elin tar vi ke kios ki toi mintaa varten. Vuoden 2013 ympäristökatselmuksessa ra ken nus val vonta on havainnut, että kiinteistö on epäsiistissä kunnossa. Kaupungin sel vi tet tyä asiaa on käynyt ilmi, että yhtiömiehet, joiden kanssa vuok ra so pi mus on allekirjoitettu, ovat lopettaneet toiminnan ja vuokra koh teen hal lin ta on heidän toimestaan siirretty kolmannelle hen kilöl le. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto on tehnyt elintar vi ke huo neis tol le tarkastuksen ja todennut puutteita muun muassa puhtaanapidossa ja hygieniassa. Uutta elin kei non harjoit ta jaa on kuultu asiassa ja hän on ilmoittanut lopettavansa elin tarvi ke kios ki toi min nan. Ympäristöterveystarkastajan an ta man pää töksen val vo mi sek si suorittamassa tarkastuksessa toi minnan har joit ta ja on ilmoittanut, että elin tar vi ke kios ki toi min ta on lo pe tettu ja hän on ottanut rakennuksen asumiskäyttöön. Kioskin ympäristö on edelleen rakennusvalvonnan te kemäs sä uudessa tarkastuksessa todettu olevan epäsiistissä kun nossa. Huoltotien Kioski Ky:lle on toimitettu selvityspyyntö ja kor jaus ke hotus Vastaukseksi sopimuksen allekirjoittaneet yh tiö miehet ovat antaneet selvitystä siitä, milloin he ovat lopettaneet kios kitoi min nan harjoittamisen ja siirtäneet toiminnan kolmannelle ta hol le. Uu del le toiminnanharjoittajalle on lähetetty kirjeitse selvityspyyntö ja kor jaus ke ho tus , joihin ei saatu vastausta. Edelleen uusi selvityspyyntö ja korjauskehotus on saatettu tiedoksi Huol to tien Kios ki Ky:n kaupparekisteriin merkitylle vastuunalaiselle yh tiö mie hel le haastemiehen välityksellä Yhtiömiestä pyydet tiin sel vit tä mään, aiotaanko vuokrasopimuksen mukaista elin tarvi ke kios ki toi min taa jatkaa ja kehotettiin siistimään piha-alue. Sa malla il moi tet tiin, et tä jollei asioita saateta kuntoon määräajassa, vuokra so pi mus tul laan purkamaan. Määräaika selvityksen antamiselle oli Määräaikaa jatkettiin vielä saakka. Kirjallista sel vi tys tä ei saa tu määräaikaan mennessä. Uusi toiminnanharjoittaja on suullisesti selvittänyt siis tineen sä aluetta lokakuun ai ka na. Hän on todennut, ettei kykene tervey del li sis tä syistä harjoittamaan elintarvikekioskitoimintaa eikä kios-

27 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus kin pitäminen olisi tällä het kel lä edes taloudellisesti kannattavaa Haa pa mäel lä. Hän on esittänyt, että kiinteistön ra ken nuk si neen voisi ot taa sen sijaan asumiskäyttöön. Vuok ra so pi muk sen ehdoissa on kielletty siirtämästä vuokraoikeutta toi sel le ja luovuttamasta aluetta toisen käytettäväksi tai muutoin hallit ta vak si ilman kaupungin suostumusta. Vuokrasopimuksessa on myös kielletty maa-alueen, sen osan sekä sil lä olevien rakennusten ja laitteiden käyttö muuhun kuin vuok ra so pi muk sen mukaiseen tarkoi tuk seen. Maanvuokralain mukaan vuok ra so pimus voidaan näillä pe rus teil la purkaa. Maa-alueen ja rakennuksen ottamisesta muuhun kuin vuok ra so pimuk sen mukaiseen käyt töön on neuvoteltava erikseen Keuruun kaupun gin kanssa. Valmistelija: kaupungin lakimies Heta Pohjavirta, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Keuruun kaupunki käyttää maanvuok ra lain mukaista oikeutta purkaa Keuruun kaupungin ja Huol totien Kios ki Ky:n välillä allekirjoitettu maan vuok ra so pi mus. Vuok ra lai sel le toimitetaan purkuilmoitus, jonka perusteella vuokrasopi mus päättyy Siihen mennessä vuokra-alue tulee tyhjen tää ja siistiä.

28 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lausuntopyyntö lukiokoulutuksen järjestämismallin ke hit tä mi ses tä 182/12.00/2015 KH Jyväskylän koulutuskuntayhtymä pyytää omistajakunniltaan nä kemyk siä ja kehittämisehdotuksia lukiokoulutuksen järjestämismallista mennessä. Jyväskylän kaupungin järjestämä lukiokoulutus siirtyi Jyväskylän kou lu tus kun ta yh ty män järjestettäväksi syksyllä Lukiokoulutus on kuntayhtymässä organisoitu liikelaitosmuotoisesti (Jyväskylän lukio kou lu tus-lii ke lai tos). Vuoden 2015 alusta kuntayhtymä antaa lukiokoulutusta kahdessa päi vä lu kios sa (Schildt ja Lyseo) sekä aikuislukiossa. Jatkossa ne toimi vat omissa Viitaniemen ja Harjun toimipisteissä. Kuntayhtymän lukiokoulutuksessa on noin opiskelijaa, joista noin 20 prosenttia on muualta kuin Jyväskylästä, pääosin muista kun ta yh ty män omistajakunnista. Jyväskylän lukiokoulutus-liikelaitoksen toiminta on ollut alijäämäistä. En sim mäi sen kokonaisen kalenterivuoden 2011 tulos oli -2,1 milj. eu roa. Vuoteen 2014 tultaessa toimintaa oli saatu tehostettua niin, et tä tu los oli -0,9 milj. euroa. Kertynyttä alijäämää on yhteensä noin 6,0 milj. euroa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä nähdään, että lukiokoulutuksen jär jes tä mis mal lia voitaisiin lähtökohtaisesti kehittää joko lii ke lai tosmal lin pohjalta tai vaihtoehtoisesti ottamalla lukiokoulutus kun ta yh tymän erilliseksi lukioiden oppilaitostulosalueeksi. Kuntayhtymän op pilai tok sis ta Jyväskylän aikuisopisto toimii liikelaitoksena. Mark ki na ehtoi sia koulutuksia ja palveluja myyvä ao-koulutus toimii osa ke yh tiönä. Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto ja op pi so pimus kes kus ovat kuntayhtymän oppilaitostulosalueita. Kuntayhtymän mukaan lukiokoulutuksen järjestämismallin ke hit tä minen on eri asia kuin kuntayhtymän hallituksen päättämä lukioverkko. Jär jes tä mis mal lil la ei ole vaikutusta päätettyyn lukioverkkoon, jota kos ke vat päätökset ovat tästä asiasta erillisiä. Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksista laaditaan erilliset ti lin päätös las kel mat eli tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelmat. Ti lin päätök ses sä ne yhdistellään kunnan tai kuntayhtymän lukuihin. Lii ke laitos mal lis sa talouslukujen eriyttäminen muusta toiminnasta on helpom paa kuin vaihtoehtoisessa tulosaluemallissa. Eriyttäminen on lu-

29 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus kio kou lu tuk sen osalta perusteltua sen vuoksi, että kuntayhtymän anta ma lukiokoulutus kohdistuu 80 prosenttisesti Jyväskylän asuk kaille. Osuus on selvästi suurempi kuin Jyväskylän kaupungin omis tusosuus kuntayhtymästä (59 %). Oheisaineistona Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lausuntopyyntö. Valmistelija: vt. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Keuruun kaupunginhallitus katsoo, että Jyväskylän kou lu tus kun ta yhty män järjestämä lukiokoulutus on jatkossakin perusteltua järjestää lii ke lai tos muo toi se na. Merkittiin, että Harri Oksanen poistui esteellisenä (yhteisöjääviys, Jyväs ky län koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen jäsen) ko koushuo nees ta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Oheisaineisto Lausuntopyyntö Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lu kio kou lu tuksen järjestämismallin kehittämisestä

30 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Täyttöluvat palkkapalvelusihteerien työsuhteille 181/ /2015 KH Keuruun kaupungin hallinto- ja henkilöstöpalveluissa on neljä ko koai kais ta palkkapalvelusihteeriä. Yksi toimista on täytetty mää rä ai kaise na asti ja toinen toimi vapautuu eläköitymisen vuoksi Hallintojohtaja anoo kaupunginhallitukselta täyttölupaa yhdelle ko koai kai sel le, toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen perus tu val le palkkapalvelusihteerin toimelle alkaen. Toinen teh tä vä on tarkoitus täyttää määräaikaisena. Määräaikaisuuden perus tee na on se, että tuleva sote-uudistus aiheuttaa tämänhetkisen kä si tyk sen mukaan perusturvan henkilöstön siirtymisen pois kaupun gin palveluksesta lukien, mistä seuraa pal kan las ken tatyön määrän merkittävä vähentyminen. Kaupungin organisaatiosäännön kohdan 4.2 mukaan kau pun gin halli tus "antaa kokoaikaisen, toistaiseksi voimassa olevan viran tai työsuh tee seen perustuvan toimen täyttöluvan". Valmistelija: hallintojohtaja Tarja Ojala, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää täyttöluvan kahdelle hen ki lös töpal ve lui den palkkapalvelusihteerin työsopimussuhteiselle toi mel le alkaen. Toinen tehtävistä täytetään toistaiseksi ja toinen mää rä ai kai se na saakka.

31 KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ (48) Kaupunginhallitus Täyttöluvan myöntäminen kaupunginpuutarhurin työsuhteelle 19/ /2015 KH Keuruun kaupunginpuutarhuri on jäänyt eläkkeelle alkaen. Kunnallistekniikka / tekninen palvelukeskus pyytää täyttölupaa kau pun gin puu tar hu rin työsuhteelle. Keuruun kaupungin yhtenä vetovoimatekijänä on viihtyisä ja hyvin hoi det tu kau pun kiympäristö. Keuruulaiset ja matkailijat ovat an taneet kiitosta muun muassa siististä kaupunkimiljööstä, hoidetuista puis to- ja vi her aluei sta, puhtaista ja roskattomista yleisistä alueista ja kaduista sekä kauniista järvimaisemasta. Teknisten palveluiden/ kunnallistekniikan tavoitteena on asuin alueiden ym pä ris tön nykyisen hoitotason ylläpito, kau pun ki ku van kan nalta keskeisten viheralueiden laadukas ra ken ta minen ja yl lä pi to se kä leik ki kent tien, uimarantojen ja venesatamien säilyttäminen käyt tä jilleen turvallisina ja hou kut te le vina. Tätä työtä johtamaan tarvitaan am mat ti tai toi nen kaupunginpuutarhuri. Pitkäjänteiselleä ja järjestelmällisellä suunnittelulla ja harkitulla ympä ris tön ra ken ta mi sel la pystytään pitämään Keuruu myönteisesti esil lä kehittyvien kuntakeskusten joukossa. Kaupungin organisaatiosäännön kohdan 4.2 mukaan kau pun gin halli tus "antaa kokoaikaisen, toistaiseksi voimassa olevan viran tai työsuh tee seen perustuvan toimen täyttöluvan". Valmistelija: kunnallistekniikan päällikkö Raimo Savela, puh ehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää täyttöluvan kau pun gin puu tar hurin työsuhteelle.