Työpaja I: Mihin menet museoala? Tavoitteet ja toiminta puntariin

Transkriptio

1 Työpaja I: Mihin menet museoala? Tavoitteet ja toiminta puntariin klo Museovirasto, Sturenkatu 4 (Alvar-auditorio, Elissa 1-2, Henrik) Työpaja avasi museoiden arviointimallin sisällön kehittämiseen tähtäävän keskustelun. Arviointimallin uudistus tarvitsee pohjakseen riittävästi yhteistä käsitystä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita alan toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa toimijoille asettaa. Ensimmäisen työpajan tarkoituksena olikin kohdistaa huomio museoiden toimintaympäristöstä kumpuaviin tarpeisiin ja tunnistaa museoiden muutossuuntia. 1 Aamupäivällä kuultiin taustoittavia puheenvuoroja arviointiin ja toimintaympäristöön liittyen ja iltapäivän työpajaosuudessa pureuduttiin aiheeseen seuraavien kysymysten kautta: Mihin toimintaympäristön muutoksista nouseviin tarpeisiin museoiden pitäisi jatkossa tarttua/vastata? Mitä olennaisia näkökulmia teemaan liittyy? o mitä ne tarkoittavat museoiden toiminnan kannalta? o minkälaiseen muutokseen ne haastavat? o minkälaisia kysymyksiä ne museoille asettavat? o mitä mahdollisuuksia muutoksista avautuu? Osallistujia työpajapäivässä oli 60 henkeä. Keskustelu oli vilkasta. Työpajatyöskentelyn materiaali on tässä yhteenvedossa purettu ja kevyesti kommentoitu. Aineistoa hyödynnetään museoiden arviointimallin sisällön rakentamisessa. Työpajan tulokset muodostavat lähtökohdan seuraavan työpajan keskusteluille. Mihin toimintaympäristön muutoksista nouseviin tarpeisiin museoiden pitäisi jatkossa tarttua/vastata? Työskentelyä varten jakauduttiin kolmeen ryhmään, joissa kysymykseen tartuttiin Me-We-Us -tyyppisellä työskentelytavalla. Jokainen osallistuja mietti kysymystä ensin hetken itse ja kirjasi ajatuksensa muistilapuille, minkä jälkeen keskustelu käynnistettiin pienissä, noin kolmen hengen ryhmissä. Jokainen pienryhmä valitsi keskenään kolme mielestään tärkeintä tarvetta/teemaa ja esitteli ne koko ryhmälle. Esittelyiden, tarpeiden/teemojen ryhmittelyn ja keskustelun jälkeen ryhmät äänestivät kaikista esitellyistä tarpeista/teemoista kolme tärkeintä.

2 Näin jatkotyöstettäväksi saatiin kustakin kolmesta ryhmästä kolme eli yhteensä yhdeksän tärkeintä tarvetta/teemaa. Seuraaviin yhdeksään toimintaympäristön muutoksista nousevaan tarpeeseen/teemaan museoiden pitäisi jatkossa tarttua Kestävä kehitys Demografiset muutokset Ajankuvana alakuloisuus Asiakkuuksien tunnistaminen Yleisöjen tarpeet ja ansaintalogiikan muutos Erilaiset yleisöt ja yhteisöt Museon identiteetin, roolin ja tehtävien kirkastaminen Joustavan toimintakulttuurin ja -mallien kehittäminen Resurssit ja talous 2 Kommentit: Keskusteluissa valikoituneiden yhdeksän teeman perusteella voidaan päätellä, että museoiden toiminnan kehittämisessä on tällä hetkellä kolme keskeistä näkökulmaa: 1. Vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen lisääminen ja laajentaminen asiakkaiden, yleisöjen ja yhteisöjen kanssa, 2. resurssien hankintaan ja ansaintalogiikoihin liittyvät uudenlaiset mahdollisuudet sekä 3. museon oman profiilin kokonaisvaltainen haltuunotto ja joustavuuden lisääminen, jotta mahdollisuuksiin pystytään tarttumaan ketterämmin ja synnyttämään uudenlaista toimintaa. Kestävän kehityksen kysymykset, väestölliset muutokset sekä ajallemme ominainen alakulo puolestaan nostettiin toimintaympäristöstä keskusteluun. Teemojen välillä oli nähtävissä päällekkäisyyksiä, esimerkiksi ilmiöitä jotka liittyvät useampaan teemaan tai ilmiöitä, jotka itse asiassa sopisivat paremmin jonkin toisen teeman alle. Tarkempi tarkastelu teemoille tehdään tulevissa tapaamisissa ja työpajoissa. Mitä olennaisia näkökulmia teemaan liittyy? Valittujen teemojen/tarpeiden työstämistä jatkettiin World cafe -tyyppisellä työskentelytavalla. Jokaisella kolmella ryhmällä oli nyt kolme tarvetta/teemaa työstettävänään. Ryhmät jaettiin kolmeen pienempään ryhmään, joista kukin ryhtyi pohtimaan yhtä teemaa/tarvetta ja kirjaamaan ylös mielestään tärkeitä näkökulmia. Kukin pienryhmä valitsi joukostaan puheenjohtajan. Noin kymmenen minuutin keskustelun jälkeen ryhmät siirtyivät seuraavan tarpeen/teeman pariin, puheenjohtajat jäivät paikoilleen esittelemään ryhmän huomiot ja kirjaamaan seuraavan ryhmän näkökulmia. Lopulta jokainen pienryhmä oli työstänyt kolmea teemaa/tarvetta.

3 Museot ja yhteiskunta 3

4 Kestävä kehitys Kestävän kehityksen sisällyttäminen museostrategiaan, arvokeskustelun paikka Museoeettisten arvojen tarkistus Museot energiankäyttäjinä Museoiden hiilijalanjälki: museoiden otettava roolia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä yhteiskunnassa Toimitilojen hallinnoiminen kestävän kehityksen näkökulmasta Kokoelmien säilyttämisen ekologisuus Museohenkilöstön asiantuntijuus valjastettava kestävän kehityksen palvelukseen Museoiden asiantuntijaroolin säilyttäminen Museot kestävän kehityksen lähettiläänä (näkökulma, tiedon jakaminen ja omaksuminen) Miten nykyisiä kokoelmia voidaan tulkita kestävän kehityksen näkökulmasta, tai mitä vastauksia kokoelmat antavat kestävän kehityksen kysymyksiin? Museot kulttuuriomaisuuden hallinnoijana ja vaalijana Kulttuuristen identiteettien vaaliminen kulttuuriperinnön säilyttämisen argumenttina Uudet etniset ryhmät Sosiaalinen pääoma Perinteen, arvojen, pysyvyyden ja juurien kaipuu ja tarve Rakennetun kulttuuriympäristön jatkuva käyttö, hoito ja suojelu Kulttuuriympäristö (museot pysyvyyden ja kestävyyden lähettiläinä ja osaajina) Aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön rajapinnat - lisäarvoa tiedontuotantoon Uudet kumppanuudet yli hallinto- ja muiden rajojen "Paikallisoriginellit" museotyössä 4 Kommentit: Keskustelun perusteella kestävä kehitys nähdään tärkeänä museotyöhön vaikuttavana tekijänä, jonka periaatteita museoiden tulee paitsi noudattaa, myös välittää eteenpäin. Kestävyyden teeman tulee siis näkyä yhtä lailla esimerkiksi museokiinteistöjen ja -kokoelmien ylläpidossa kuin sisällöntuotannossa ja museoiden toiminnan vaikuttavuudessa. Keskustelun perusteella museoiden pitää ottaa huomioon kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Kestävä kehitys voidaan näin ollen nähdä ensisijaisesti kaikkeen museoiden toimintaan läpileikkaavasti vaikuttavana arvona.

5 Demografiset muutokset Väestön ikääntyminen vapaa-aika lisääntyy, tarpeita vastaavat palvelut. Myös vapaaehtoistyö mahdollista. Nuorten vaihtelevat tavat kuluttaa kulttuuria ja käyttää vapaa-aikaa (pop-up, kulttuurishoppailu) Mitä museot tekevät kun kanta-asiakkaat vanhenevat? Tuleeko uusi museokävijöiden sukupolvi? Kuinka museotyöntekijät saavat tietoa tulevien sukupolvien intresseistä? Osallistaminen! Voiko museo vanhentua yleisönsä mukana? Täytyykö museon muuttua ja kuinka paljon? Ovatko museot ikuisia vai kuolevatko nekin kuten muutkin ilmiöt? Kasvukeskukset vs. taantuma-alueet: ovatko museot siellä missä yleisöt? Paikallismuseoiden kunnallistamispaineet Hyvinvointipalvelujen järjestäminen Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien osuus yleisöstä, palvelujen sopeuttaminen niihin Monikulttuurisuudesta puhutaan aina paljon, mutta missä se näkyy konkreettisesti? Onko tai tarjotaanko vähemmistöille tarttumapintaa? 5 Kommentit: Demografisista muutoksista keskeisimpään asemaan keskustelussa nousi väestön ikääntyminen. Pidettiin tärkeänä, että museot pystyvät tarjoamaan vanheneville museokävijöille tarpeita vastaavia palveluja. Ikääntyminen yhdistettiin lisääntyneeseen vapaa-aikaan ja sitä myöten potentiaalisiin vapaaehtoistyön tekijöihin. Työryhmissä todettiin myös, että nykyinen museokenttä pohjaa vanhanaikaiseen näkemykseen museokävijästä keski-ikäisenä, korkeasti koulutettuna naisena. Museot ruokkivat tätä stereotypiaa omalla toiminnallaan, ja mikäli tästä ennakko-oletuksesta ei pyritä aktiivisesti eroon, eivät museot voi vastata muuttuvien ja moninaistuvien yleisöjen tarpeisiin. Ihmiset ovat kulutuskriittisiä myös museoiden tarjonnan suhteen.

6 Ajankuvana alakuloisuus Yhteiskunnassa vallitseva rohkeuden puute, näköalattomuus, eriarvoistuminen, syrjäytyminen museoiden historiatietoisuus, pitkä aikaperspektiivi ja kulttuurinen ymmärrys auttavat kääntämään alakuloisuuden positiivisuuteen Onko museo elitistinen? Tavoittaako syrjäytyneet? Kohderyhmien valinta ja näyttelysisältöjen suunnittelu? Etsivä museotyö Maaseudun tyhjenemisen haasteet Museot yhteiskunnallisina keskustelijoina: positiivista näkökulmaa ja mielekästä osallistamista, ideoiden keräämistä yleisöltä museon yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen Missä määrin ja millaisella agendalla museon pitäisi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun? Miten löytää se tekemisen ilo jotta muutkin siitä iloa saavat? Monen museon arkea on selviytymistaistelu. Museoiden kantaaottavuus, rohkeus ilmaista mielipide ja näkökulma, positiivisuus? 6 Kommentit: Yhteiskunnan taloudellinen ja poliittinen tilanne ovat saaneet aikaan sen, että koko ajankuvaamme leimaa kaiken läpäisevä alakuloisuus. Työpajassa pohdittiin, että museokenttäkin on omaksunut tappioilmapiiriin, ja esimerkiksi mediassa on nostettu keskeiseksi puheenaiheeksi lähinnä kulttuuria koskeneet leikkaukset. Ryhmässä pohdittiin museoiden roolia alakuloisuutta poistavana instituutiona. Museoiden pitäisi muuttaa asenteitaan ja keskittyä aktiivisemmin siihen, miten alakuloa voidaan estää ja ennemmin tarjota hyvinvointia lisääviä palveluja kuin vaipua yhteiskunnan melankoliaan. Museoilla on mahdollisuus lisätä historiatietoisuutta ja kulttuurista ymmärrystä, mitkä puolestaan auttavat hahmottamaan myös laman ja levottomuudet yhtenä historiallisena vaiheena, osana pitempää ajallista jatkumoa. Pohdittiin voisiko hyvinvoinnin edistämisen yhdistää erilaiset kohderyhmät huomioivaan, kansalaisia osallistavaan, sisällöllisesti kantaaottavaan ja sitä kautta vaikuttavaan toimintaan? Museoiden strategioiden kautta olisi mahdollisuus vahvistaa museoiden asemaa yhteiskunnallisina keskustelijoina.

7 Asiakas- ja yleisönäkökulma 7

8 Erilaiset yleisöt ja yhteisöt Museoiden toiminnallisen profiloitumisen mahdollisuudet asiakkuuksien näkökulmista. Asiantuntijuuden jakaminen (osallistaminen, vapaaehtoistyön tukeminen ja eri tulkinnat kokoelmaan), asiantuntijuuden laajentaminen. Asiantuntijuuden vahvuus siinä pohja. Virastoajattelusta palveluajatteluun. Potentiaalin tunnistaminen positiivisuuden kautta! Rakennuksen tuomat mahdollisuudet, henkilökunnan osaaminen jne. Uudenlaiset osaamiset ja verkostot Hyvien, konkreettisten toimintamallien jakaminen museoiden kesken Osallistaminen esim. taiteilijoiden tehtäväksi, asiantuntijuuden jakaminen, tuottajuus. Oman yleisön ehdoilla ja osallistamalla Osallistumisen parantaminen koskee kaikkea museoiden toimintaa Yhteisöjen kanssa toimiminen ja sosiaalinen toimiminen moniarvoisesti ja avoimesti Yleisö haluaa osallistua ja tehdä itse Kulttuuriperintövietti, ihmisten tiedon ja elämysten halu sekä tarve asemoida itsensä yhteiskunnassa, ajassa ja paikassa. Yhteisöllisyys = johonkin kuulumisen tarve Harrastajien ja vapaaehtoisten hyödyntäminen kokoelmatyössä Vapaaehtoistyön tukeminen, harrastajien hyödyntäminen vaikkapa dokumentoinnissa Eri tulkinnat kokoelmaan sisäkkäiset näyttelyt Viihtyminen = vapaa-aika Elämyshakuisuus käyttäjäkokemus /kokemukset yleisö haluaa verkkoaineistoja ja jakaa/käyttää niitä itse Kulttuuriperintökasvatuksen haaste miten museopedagogia ymmärretään jatkossa. Museomatkailukohteena, myyvät palvelut, palvelevat kaikkia museoiden pitää pystyä tuottamaan laadukasta metadataa kilpailu palveluiden muotoilu ja joustavuus palveluajattelussa 8 Kommentit: Työpajassa tärkeään asemaan nousivat museoiden yleisöt ja asiakkaat. Keskeisenä tavoitteena korostui vuorovaikutuksen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Myös palveluajattelun vahvistaminen nähtiin tärkeänä ja pohdittiin, että museoiden tulisi päästä virastomaisesta toimintatavasta paremmin palveluajattelua tukevaan tapaan toimia. Asiantuntijuuden merkitys ja sen muutos nostettiin myös esiin tässä kontekstissa ja todettiin, että vahva asiantuntijuus luo pohjan sen jakamiselle ja laajentamiselle yhdessä asiakkaiden ja yleisöjen kanssa.

9 Asiakkuuksien tunnistaminen Sekä olemassa olevien että potentiaalisten asiakkaiden tunnistamisen tärkeys Asiakkuus kokonaisvaltaisena prosessina, johon sisältyy myös jälkihoito Kontakti, kommunikaatio ja luottamus Asiakkaat yhteisöinä! Palvelumuotoilu: tuotteistaminen, hinnoittelu ja markkinointi Notkeus reagoida erilaisten asiakkuuksien tarpeisiin Vastentahtoiset asiakkaat: samat periaatteet pätevät kuin asiakkaiden jatkuvassa tunnistamisessa Palveluiden muokkaaminen asiakkaan tarpeiden mukaan vaatii notkeutta organisaatiolta Museon asiantuntijuuden markkinointi Punainen meri vs. sininen meri erilaisina kilpailuympäristöinä (punaisessa meressä on paljon kilpailua (veristä), kun taas sinisessä meressä on paremmin tilaa kilpailla) Ei tapeta itseä kilpailussa Tulevaisuuden ihmisten tarpeiden huomioiminen ja sen vaikutus kokoelmatyöhön. Toisaalta tarvitseeko tulevaisuuden tarpeita huomioida, eikö riitä mikä meidän ajallemme on relevanttia? Omassa ajassa tehdyt rohkeat valinnat ovat niitä, jotka ovat tulevaisuudessa kiinnostavia. 9 Kommentit: Asiakkuuksista puhuttaessa korostui asiakaskunnan monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet. Asiakasryhmät täytyy entistä paremmin tunnistaa ja niiden välillä on tehtävä valintoja. Palvelut räätälöidään entistä selkeämmin. Palvelumuotoilu, tuotteistaminen, hinnoittelu ja markkinointi ovat tärkeitä. Toisaalta kiinnitettiin huomiota museoiden keskinäiseen kilpailuun ei ole kannattavaa keskittyä vertaamaan itseä muihin, kun museokin voi olla rohkeasti yksilöllinen ja omaleimainen.

10 Yhteisöjen tarpeet ja ansaintalogiikan muutos Palvelumuotoilu ja sen markkinointi ja myynti (museon sisältö ja missio) Jos halutaan saada uusia asiakkaita/tulovirtoja, tarvitaan hyvä palvelumuoto (esim. työpaja) jossa olennaista saavutettavuus (esim. aukiolot, hinnoittelu) ja markkinointi. Museon täytyy tuntea oma identiteettinsä ja yleisönsä. Museon täytyy osata luoda palveluita, joita yleisö ei vielä tiedä tarvitsevansa. Voiko museo lähteä tuotteistamaan/puskemaan palvelujaan ihmisille jotka eivät tiedä museopalveluita tarvitsevansa? Museon päätöksentekoon vaikuttaminen. Erilaisia tarinoita ja loppuja Museon missio ei voi olla aina sama! Tarvitaan moniäänisyyttä mission päivittämiseen. Museon on tiedostettava resurssinsa ja sen asettamat rajat. Crowdsourcing ja sen tuomat mahdollisuudet? Uudenlainen mesenaatti? Ansaintalogiikan muutos edellyttää museon imagon muutosta: museo ei ole menneisyydessä elävä instituutio jossa mitään ei tapahdu. Museo ei ole instituutiona/palveluntarjoajana pölyttynyt, museoon pitää uskoa rohkeammin. Museolle aktiivisempaa roolia keskustelijana. Toisaalta jotkut museot haluavat olla keskustelijoina neutraaleja. Pelkästään asioiden suunnitteleminen ja asioista ääneen puhuminen tekee jo toteuttamisesta mahdollista! Tabut esille! 10 Kommentit: Keskustelussa korostettiin, ettei julkinen rahoitus tule jatkossa riittämään museoiden toimintojen turvaamiseen. Keskeiseen asemaan nostettiin museon imagon tietoinen kehittäminen yhteisöjen tarpeita paremmin vastaavaksi. Imagon päivittäminen voi edistää myös uudenlaisten ansaintamuotojen, kuten yhteisörahoituksen kokeilemista. Toisaalta esitettiin, että imagon rinnalla museon tulee miettiä myös identiteettiään jotta asennemuutos on mahdollinen, tulee kaikkien työntekijöiden sitoutua siihen.

11 Museoiden tehtävä, toimintakulttuuri ja talous 11

12 Museon tehtävän, roolin ja identiteetin kirkastaminen Jokaisen museon on kirkastettava oma tehtävänsä, asiantuntijuuden vahvuus on pidettävä ytimessä Yhtenäinen museokuva murtuu, seuraa profiloituminen ja erikoistuminen; museon rooli omien vahvuuksien määrittelemisessä. Strategiakeskustelun kautta Erikoistuminen ja foorumiajattelu auttavat löytämään uudet yleisöt ja yhteisöt Museoiden erikoistuminen korostaa verkostoitumisen merkitystä Profiloitumisen verrokit esim. ulkomailta? Kontrollikiiman kyseenalaistaminen! Museon ei aina tarvitse olla oikeassa. Virastoajattelusta palveluajatteluun. Vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen, henkilökunnan identiteetti, henkilökunnan profiloituminen Henkilökunnan osaaminen ja asenne. Mikä on henkilöstön identiteetti? Museoiden osaaminen pirstaloituu Tarvetta erilaisille ammattilaisille Henkilökunnan profilointi Intohimo edellä Museo rikastamona ja mahdollistajana Uskallettava valtakulttuurista reunoille Kynttilä pois vakan alta 12 Kommentit: Työpajakeskusteluissa pohdittiin museoiden mahdollisuutta tarttua nykytoimintaympäristön mahdollisuuksiin ja todettiin että se vaatii erikoistumista ja valintojen tekemistä. Jokaisen museon täytyy kirkastaa vahvuutensa ja keskittyä niihin. Museoilta odotettiin omassa profiloitumisessaan rohkeampia linjanvetoja. Jotta tämä olisi mahdollista, museoiden täytyy tarkastella kriittisesti omia toimintatapojaan, asenteitaan ja osaamistaan. Täytyy myös pystyä päästämään irti liiallisesta kontrolloimisen tarpeesta kokeilla ja antaa muidenkin tehdä.

13 Joustavan toimintakulttuurin ja -mallien luominen Kirkas identiteetti ja terävä strategia edellytyksiä toiminnan joustavuudelle ja joustavuuden kehittämiselle. (Myös taloudellinen liikkumavara) Lisää luottamusta rahankäyttöön, suorat kontaktit kollegoiden välille ja suorat kontaktit sidosryhmiin ja asiakkaisiin, ilman byrokratiaa väliin Museoiden budjetit eivät ole joustavia Tukeeko museoiden raportointi joustavuutta ei! Joustavuutta ei voi määrätä, sen on lähdettävä perusarvoista. Joustavuuden määrittely: mitä joustavuus eri näkökulmista tarkoittaa? Lisää riskinottokykyä Toteutuuko kehitysmallien jalkauttaminen käytännössä? Tuki- ja ystäväyhteisöt jähmeitä vai ketteriä toimijoita? Tukiyhdistys ketterä toimija organisaatioiden välissä? Uusi työllistäjä? Yhteistyötä saman alan toimijoiden kanssa. Kehittävätkö arviointimallit joustavuutta? Eivät. Joustavuus edellyttää riskinottoa, museoilla tässä paljon opittavaa. Hierarkiasta ja byrokratiasta pois! Toimiiko organisaatio ilman? Best practice -listat valitse omat, lue virheet ja ota opiksi Onko museoala riskiala kuka uskaltaa? Riski, haavoittuvuus, raha kuka haluaa maksaa? Onko asiakkailla joustava ajattelu? Joustavuus tarpeita talon sisältä ja ulkoa palvelu, ei virasto. Tulospalkkauksella lisää tehoja Tehtäväkierto 13 Kommentit: Jotta toimintaympäristön muutokseen voidaan vastata, tarvitaan museoissa lisää joustavuutta ja ketteryyttä toimia. Joustavuuden vaatimus koskee toimintatapoja, toimintakulttuuria, budjettia sekä organisaatiota. Myös tässä keskustelussa peräänkuulutettiin riskinottokykyä ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla.

14 Resurssit ja talous Selviytymisstrategia: kirkas identiteetti vai jonkin hakeminen ulkopuolelta? Museon rahoitus- ja omistuspohja, esim. kunta/valtio, kiinteistö/toimitilat Onko lupa luopua vanhasta toimintatavasta jotta voidaan kehittää uusia? Liike-elämän keinot käyttöön: kilpailutukset? Tee itse, osta, lainaa, varasta, yhteistyö Voivatko kaikki tavoitella kasvua? Talous - julkisen talouden kestävyysvaje ja tehostamisvaatimukset - kokoelmatoiminta < resursoinninmukaisuus - tehokas hallinto ja taloudellisen vaikuttavuuden osoittaminen Avoimuus mietittäessä uusia rakenne-, toiminta- ja yhteistyömalleja Kokeileminen Perustehtävän kirkastaminen oman erityisalueensa puitteissa Tasapainoilu sisällön & viihteellisyyden välissä Henkilöstö - asiantuntijuuden nousu - yhteisöjen ja henkilöstön voimaantuminen, jaksaminen, kehittäminen Strategian valinta (uusi strategia): selviytymisstrategia kasvustrategia! Osaamisen monipuolistaminen - koulutus, yhteistyö, organisointimalli, työnkierto Kiinteistöasioiden ratkaisu - kiinteistövero ja omistajuus Toimintakulttuurin uusiminen - luova yhteistoiminta tiimeissä verkostoituminen - luotettavuus - lupa luopua vanhasta -> ratkaisuja Talous ei enää ylhäältä annettua - proaktiivisuus Resurssit muotoillaan kilpailutuksen kautta museoiden projektien kesken - ei halvin vaan taitavin - perustelut kentälle - yhteistyöhankkeet Osaaminen - ulkopuolelta palveluita - yhteistyönä verkostoituvaksi kun ei yksin osaa / ole varaa 14

15 Kommentit: Museoiden resursseihin ja talouteen liittyviä kysymyksiä voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta: yhtäältä niukkenevien resurssien, julkisen talouden kestävyysvajeen ja toiminnan tehostamisvaatimusten, sekä toisaalta museoiden proaktiivisuutta korostavan näkökulman kautta, jossa museotoiminnan taloudellisia reunaehtoja ei enää sanella ylhäältä annettuina vaan museot etsivät ketterämpiä tapoja rahoittaa toimintaansa. Molemmista näkökulmista katsottuna museon oman strategian valinta ja perustehtävän kirkastaminen on tärkeää. Uusitaanko toimintakulttuuria, luovutaanko vanhasta, kokeillaanko uutta? Osaamiseen ja sen monipuolistamiseen liittyvät ratkaisut avaavat paljon mahdollisuuksia mm. henkilöstön kouluttamisen, työnkierron, organisoinnin, ulkopuolisten palveluiden hankkimisen sekä museoiden välisen yhteistyön muodossa. 15 Muita esille tulleita näkökulmia: Avoimuuden lisääntyminen avoin toimintakulttuuri avoin tieto Digitalisoituminen, verkkopalvelut ja teknologia Verkkoaineistot kaksisuuntaisuus/some/joukkoistaminen uusien teknologioiden käyttöönotto, uudet digitaaliset palvelut viestintä haltuun (sähköinen, some) avoin data ja rahoitus teknologinen kehitys museo-it-saavutettavuus (=lue osaaminen) nopeutuva tietotekninen kehitys Miltä museo näyttää seinien ulkopuolella Kuinka asiakkaat voidaan osallistaa museon prosesseihin Yhteistyö ja verkostot lisää yhteistyötä museoiden välillä lisää yhteistyötä kumppaneiden kanssa uudenlaisia kumppanuuksia yhteistyöllä lisää/jaettuja resursseja mitä ulkomailla tehdään?

16 Kommentit: Työpajakeskusteluissa nousi esiin paljon mielenkiintoisia näkökulmia, joista kaikki eivät päätyneet jatkotyöstettäväksi. Työpajojen fasilitaattorit poimivat huomioita talteen työpajojen päätyttyä ja niistä nostettiin toistuvasti esiintyneitä näkökulmia tähän raporttiin ja samalla tulevien työpajojen aineistoksi. Avoimuuden lisääntymisen vaatimus on voimakas suunta erityisesti julkisella sektorilla tietoon, palveluihin ja toimintakulttuuriin liittyen. Museoillakin aineistojen avaaminen laajempaan käyttöön ja uusien kanavien tarjoaminen ihmisten osallistumiselle tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisen vaikuttavuuteen. Tämä edellyttää museoilta nykyisten toimintamallien ja palveluiden kriittistä tarkastelua. Digitalisoituminen ja verkkomaailma ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää museoilta aktiivisuutta, halua ja kiinnostusta olla osallisena kehityksessä, ei vain sivustaseuraajana. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan hallita tai tehdä itse vaan yhteistyö kumppaneiden ja verkostojen kanssa on keino parantaa toimintamahdollisuuksia niukkenevista resursseista huolimatta. 16 Yhteenveto Toimintaympäristön muuttujia on paljon ja museoiden on pystyttävä tulkitsemaan ja analysoimaan niitä yksilöllisesti. Yhteiskunnan yleisistä muutostrendeistä on kuitenkin mahdollista löytää myös museoille yhteisiä teemoja. Museoiden kannalta keskeiseksi koettiin kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulma. Nähtiin, että museoiden toiminnan ja valintojen tulee entistä vahvemmin perustua ekologisesti kestäviin arvoihin. Toisaalta museoiden aineistoilla ja toiminnalla on huomattava potentiaali kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Tähän liittyy työpajassa tunnistettu alakuloisuus ajankuvanamme. Yleisilmapiiriä leimaa taloudellinen epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta. Yhteiskunnassa vallitseva rohkeuden puute, näköalattomuus, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat ilmiöitä, joiden kääntämiseen positiivisempaan suuntaan museoiden toiminnalla parhaimmillaan voidaan merkittävästi vaikuttaa. Pitkä aikaperspektiivi ja tietoisuus menneisyydestä lisäävät kulttuurista ymmärrystä, mikä puolestaan tukee itsetuntoa ja identiteettien kehitystä. Toimintaympäristöstä työpajassa nostettiin keskeiseksi myös demografiset muutokset. Erityisesti väestön ikääntyminen ja toisaalta nuorten vanhemmasta ikäpolvesta selvästi poikkeava arvomaailma, uudenlaiset tavat kuluttaa ja käyttää vapaa-aikaa kiinnittivät huomiota. Keskusteltiin myös kaupungistumisesta ja maaseudun autioitumisesta, mikä asettaa haasteita kulttuuripalveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi demografisista tekijöistä merkittäväksi nostettiin monikulttuurisuus ja moninaisuus. Sama palvelu kaikille -ajattelu ei enää toimi. Jos sillä linjalla jatketaan, museoiden tarjoamat palvelut eivät kosketa enää ketään. Asiakas-/yleisönäkökulma olikin työpajan vahvin näkökulma. Asiakkaista puhuttaessa korostuivat asiakasryhmien ja niiden tarpeiden tunnistaminen. Jotta palveluita voidaan kehittää entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita, täytyy asiakasryhmien välillä tehdä valintoja. Asiakkaisiin ja yleisöihin liittyvissä keskusteluissa oli vahvasti esillä vuorovaikutuksen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Palveluiden kehittämisessä puhuttiin palvelumuotoilusta, tuotteistamisesta, hinnoittelusta ja markkinoinnista.

17 Työpajassa oli keskusteluita myös avoimuuden lisääntymisestä, vaikkei niitä nostettukaan yhdeksän jatkostyöstetyn teeman joukkoon. Avoimen tiedon ajassa museoiden rooli on muuttumassa oikean tiedon haltijasta mahdollistajaksi. Museoiden aineistojen avaamiselle laajempaan käyttöön on kokoajan kasvavaa painetta. Kulttuuriperintö on kaikkien yhteistä omaisuutta ja museoidenkin tehtävä on pyrkiä varmistamaan että aineistot ja tieto on saatavilla ja käytettävissä. Tähän liittyy myös digitalisoituminen ja verkkomaailma. Teknologisen kehityksen, avoimen datan ja sosiaalisen median aikakaudella vain mielikuvitus on rajana palveluiden kehittämisessä. Verkostoituminen ja uudenlaiset ennakkoluulottomat yhteistyökumppanuudet ovat avainasemassa museoiden menestymismahdollisuuksia luotaessa. Talouden osalta pohdittiin mahdollisuuksia löytää julkisen rahoituksen rinnalle ketterämpiä tapoja rahoittaa toimintaa ja laajentaa rahoituspohjaa. Toisaalta keskusteltiin uusien kohdistetumpien maksullisten palveluiden myötä syntyvistä tulovirroista. Julkisen rahoituksen osalta ideoitiin mahdollisuuksia toteuttaa jako kilpailutuksen kautta, jossa rahoitus kohdennettaisiin parhaille ja taitavimmille hankkeille sekä yhteistyöhankkeille. 17 Jotta pystyttäisiin tarttumaan toimintaympäristöstä kumpuaviin mahdollisuuksiin, todettiin että museoiden on pystyttävä kirkastamaan tehtävänsä, identiteettinsä ja roolina sekä onnistuttava luomaan joustavampaa toimintakulttuuria ja -malleja. Yhtenäinen museokuva on murtumassa. Profiloituminen ja erikoistuminen ovat edellytyksiä toimintakentän rajaamiseen ja valintojen tekemiseen. Näin voidaan tuottaa laadukkaampia, kohdennetumpia ja joustavampia palveluita. Toimintakulttuurilta uudenlainen tapa tehdä edellyttää avautumista, asennemuutosta, riskinottokykyä ja ketteryyttä. Työpajan keskustelujen perusteella tulevaisuuden museo on rohkea, ketterä, asiantunteva, keskusteleva, verkottunut ja houkutteleva. Millä keinoilla tähän päästään ja miten arvioinnilla voidaan tukea museoita tavoitteiden saavuttamisessa? Seuraavassa työpajassa jatketaan keskustelua tästä.