Arvioinnilla kohti vaikuttavampaa museotoimintaa
|
|
- Hannu-Pekka Kouki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvioinnilla kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Luonnos museoiden arviointimallista 1 Museoiden arviointimallin sisällön uudistus on loppusuoralla. Muutamia arviointialueita on vielä kesken, mutta koko mallin sisältö valmistuu pilotointia varten vuoden 2015 loppuun mennessä. Haluamme kuitenkin jo tässä vaiheessa julkaista mallin sisällön kaikkien tutustuttavaksi. Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita! Lähetä viestiä osoitteeseen: museoarviointi@museovirasto.fi vastaamassa ovat Eeva Teräsvirta ja Tapani Sainio.
2 Toimintaympäristö, tavoitteet ja valinnat sanastoon Asteikko Arvioi väittämiä oman museosi kannalta 2 Toimintaympäristö ja museon profiili - maailma muuttuu, mitä vaikutuksia muutoksilla on museossanne? - miksi ja keitä varten tämä museo on olemassa? - museot ovat erilaisia, mikä on tämän museon erityinen profiili? Edeltävään keskusteluun perustuen arvioikaa museon suoriutumista: 1. museo analysoi monipuolisesti toimintaympäristöään ja tekee sen pohjalta valintoja (kohderyhmät/yhteisöt, sisällöt, palvelut) toiminnan suuntaamiseksi. 2. museo on määritellyt mihin se haluaa yhteiskunnassa vaikuttaa. 3. museo on asettanut toiminnalleen vaikuttavuustavoitteet. 4. museolla on selkeä profiili. Profiili on linjassa arvojen valintojen, palveluiden, tuotteiden ja koko toimintakulttuurin kanssa. 5. museon henkilökunta, sidosryhmät, asiakkaat ja yhteisöt tunnistavat museon profiilin. 1 ei toteudu lankaan 5 toteutuu erinomaisesti Museon strategiset tavoitteet (kirjatkaa huomionne ylös) -minkälainen museon strategia on ja mihin se linkittyy? -miten museon profiili näkyy museon strategisissa tavoitteissa? - kuinka hyvin henkilöstö tuntee strategiset tavoitteet? 1. museon strategiset tavoitteet ohjaavat koko museon toimintaa. 2. strategiset tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta myös riittävän realistisia. 3. henkilöstö on mukana asettamassa museon strategisia tavoitteita ja on sitoutunut niihin. 4. museon omistajat ja sidosryhmät ymmärtävät strategiset tavoitteet ja sitoutuvat niihin
3 3 Toimeenpano, seuranta ja arviointi - miten strategia heijastuu käytännön toimintaan? -miten museonne seuraa ja arvioi tavoitteiden toteutumista? - miten seuranta- ja arviointitietoa hyödynnetään? 1. museon strategialla ja toiminnan suunnittelulla on vahva yhteys. 2. museo on linjannut toiminnan suunnittelussa käytännönläheisesti välitavoitteet ja keinot, joilla se pyrkii tavoitteisiin. 3. museo on kohdistanut resurssit toiminnan painopisteiden mukaisesti. 4. museo seuraa ja mittaa tavoitteidensa toteutumista sekä päivittää strategiaansa ja suunnitelmiaan saadun tiedon pohjalta. 5. museon suunnittelu- ja raportointikäytännöt ovat toimivat. 6. museossa tiedon keruun ja analysoinnin käytännöt tukevat tavoitteiden ja toiminnan seurantaa. Yhteisöt, asiakkaat, yleisöt ja kumppanit Verkostot ja yhteisöt - minkälaisia kumppaneita, sidosryhmiä tai muita yhteisöjä museolla on tai tulisi olla? - mitä museossa tarkoitetaan yhteisöllisellä toiminnalla? 1. museo on pohtinut roolejaan yhteisöissään. 2. museo rakentaa aktiivisesti yhteyksiä, vuorovaikutusta ja luottamusta yhteisöihinsä. 3. yhteisöt ovat mukana suunnittelemassa ja tuottamassa toimintaa. 4. yhteistyöverkostot ja kumppanuussuhteet auttavat museota tavoitteiden saavuttamisessa. 5. museo etsii uudenlaisia kumppanuuksia niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. 6. museo tekee työtä kestävien kumppanuuksien ylläpitämiseksi, joiden tavoitteena on yhteinen arvonluonti yhteiskunnassa. 7. museo hyödyntää aktiivisesti henkilöstönsä verkostoja.
4 4 Asiakkaat ja yleisöt -ketkä ja mitkä ovat museon asiakkaita? - minkälaisena museo näkee asiakkaiden roolin toiminnan ja palveluiden kehittämisessä? - miten museossa asiakastietoa hyödynnetään? 1. museo on tunnistanut ja määritellyt keskeiset asiakasryhmänsä ja yleisönsä. 2. museo on rakentanut toimivat yhteydet asiakkaisiinsa ja yleisöihinsä ja panostaa niihin aktiivisesti. 3. museo analysoi ja seuraa asiakaskäyttäytymistä ja - tyytyväisyyttä. 4. museo kehittää palveluitaan asiakastietoon ja asiakasymmärrykseen perustuen. 5. museo ottaa asiakkaat ja yleisöt mukaan palveluiden vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Vapaaehtoiset - mikä on museon suhde vapaaehtoistoimintaan? 1. museo on määritellyt tavoitteet vapaaehtoistoiminnalle 2. museo on kartoittanut ympäröivistä yhteisöistään löytyvää halukkuutta tehdä vapaaehtoistyötä museossa. 3. museo rakentaa mielekkäitä toimintamalleja ja tehtäväkokonaisuuksia vapaaehtoistoimintaan yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 4. museo huolehtii vapaaehtoistyötä tekevien hyvinvoinnista ja tarjoaa vapaaehtoisille merkityksellistä vastinetta panoksestaan. Voimavarat Kokoelmat - kokoelmista museon voimavarana? - miten kokoelmaprosessit toimivat? - miten kokoelmat linkittyvät museon muihin toimintoihin ja tukevat palvelutuotantoa? 1. Museo tuntee omat kokoelmansa ja kokoelmahistoriansa 2. Kokoelma tukee museon profiilia ja identiteettiä 3. Museolla on kokoelmapolitiikka, joka määrittelee kokoelmien priorisoinnin ja poistopolitiikan. 4. Priorisoitujen kokoelmien hoidon taso on hyvä. 5. Kokoelmien kartunta on perusteltua suhteessa museon sisällöllisiin painopisteisiin ja alan yhteisiin linjauksiin, esimerkiksi valtakunnalliseen tallennustyönjakoon. 6. Museon kokoelmaprosessit ovat toimivia ja sujuvia
5 7. Museo on määritellyt kokoelmien luetteloinnin ja digitoinnin tavoitetason. 8. Luettelointia ja digitointia tehdään alan yleisten standardien ja periaatteiden mukaisesti. 9. Kokoelmien käyttö on aktiivista ja helppoa 5 Tieto tiedon hallinnasta, saavutettavuudesta ja käytettävyydestä museossanne? 1. Museo on tunnistanut ja määritellyt tärkeimmät fyysiset ja digitaaliset tietovarantonsa. 2. Museolla on suunnitelma tietovarantojensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 3. Museolla on käytössään tarkoituksenmukaiset toimintaa tukevat kokoelmanhallinta- ja tietojärjestelmät. 4. Museo on suunnitellut ja toteuttaa digitaalisen aineiston turvallista säilytystä. 5. Museo on linjannut tavoitteensa tiedon ja aineistojen avaamisessa ja jakamisessa. 6. Museo osallistuu yhteistyöhankkeisiin (esim. Finna tai AvoinGlam -yhteistyöhön), jotka tukevat avoimen tiedon periaatetta ja aineistojen saatavuutta. Tilat ja kiinteistöt - miten museon tilat ja kiinteistöt soveltuvat museon toimintaan? 1. Museon tilat ja kiinteistöt ovat museon toimintaan sopivat ja tukevat museon tavoitteiden toteutumista. 2. Museon tilat ja kiinteistöt ovat tehokkaassa käytössä (mm. käyttöaste) 3. Museon tilat ja kiinteistöt joustavat erilaisiin käyttötarkoituksiin 4. Tila- ja kiinteistökustannukset ovat hallittavissa 5. Museon tilat ovat esteettömät ja saavutettavat 6. Museo ottaa huomioon tiloja ja kiinteistöjä koskevissa ratkaisuissa kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmat. Talous toiminnan ja talouden suhteesta museossanne. 1. Museo toteuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevaa budjetointia ja taloushallintoa. 2. Museolla on riittävästi talousosaamista
6 6 3. Museo tuntee kulurakenteensa ja pyrkii kehittämään sitä joustavampaan suuntaan. 4. Museon taloushallinto on ajantasaista ja budjettia voidaan seurata reaaliaikaisesti. 5. Budjetointi ja rahankäyttö on läpinäkyvää koko henkilöstölle. 6. Avainhenkilöt tietävät, miten museon tulot ja menot rakentuvat 7. Taloushallinnon järjestelmät ovat sujuvia 8. Museolla on varainkäytöstä riittävät säädökset ja talouden valvonta on järjestetty niin, että se ehkäisee väärinkäytökset Liiketoiminta ja varainhankinta Osaaminen ja toimintatavat - museon mahdollisuuksista harjoittaa liiketoimintaa ja ketterää varainhankintaa. 1. Museo on määritellyt missä taloudellisessa toiminnassa se on mukana. 2. Museo seuraa tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannuksia ja tarkastelee niitä suhteessa saatuihin tuloihin. 3. Museo on määritellyt oman varainhankinnan tavoitteet ja sillä on riittävästi osaamista suhteessa tavoitteisiin. 4. Museo on kartoittanut uudenlaisia rahoitusmalleja 5. Museon liiketoiminta ja varainhankinta ovat taloudellisesti kannattavia 6. Museo käy toimivaa vuoropuhelua rahoittajiensa kanssa 7. Museo tuntee ja osaa hyödyntää erilaisia kanavia hankerahoituksen saamiseksi. 8. Museolla on hankehallinnon osaamista ja se kehittää sitä. Museon osaaminen ja asiantuntijuus - mikä on museonne tärkeintä osaamista ja miten sitä kehitetään. 1. Museo on tunnistanut keskeiset ydinvahvuutensa ja niihin liittyvän kriittisen osaamisen. 2. Osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen on osa museon strategiaa.
7 7 3. Museolla on riittävästi osaamista suhteessa tavoitteisiinsa. 4. Museo on tunnistanut osaamisen jota se pystyy ja sen kannattaa hankkia ulkopuolelta 5. Museo on analysoinut ydinosaamisen säilyttämiseen liittyvät riskit. 6. Työyhteisössä pystytään keskustelemaan rakentavasti puuttuvista osaamisalueista ja niiden kehittämisestä. 7. Osaamista ja asiantuntijuutta jaetaan ja se siirtyy organisaation sisällä esimerkiksi tehtävien vaihtuessa. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi - miten museonne tukee henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. 1. Rekrytointi on suunnitelmallista ja se perustuu museon profiiliin ja strategiaan. 2. Henkilöstön osaaminen vastaa museon profiilia ja strategisia tavoitteita. 3. Henkilöstön osaamista ja työnkuvia kehitetään strategisten tavoitteiden pohjalta. 4. Museossa tuetaan henkilöstön erilaisia kehittymis- ja kasvupolkuja (esim. työ- ja tehtäväkierto, jatko- ja täydennyskoulutus, vertikaalinen ja horisontaalinen urakehitys). 5. Henkilöstön kanssa käydään henkilökohtaiset tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa asetetaan tavoitteita, arvioidaan suoriutumista, annetaan palautetta sekä sovitaan osaamisen kehittämisestä. 6. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan järjestelmällisesti. 7. Henkilöstö osallistuu työhyvinvointiin liittyvien kehittämiskohteiden valintaan, toimeenpanoon ja tulosten arviointiin. 8. Työyhteisössä ei vältellä ongelmia ja niihin puututaan ennakoivasti. 9. Henkilöstön tehtävät ja toimenkuvat ovat selkeät ja ne koetaan mielekkäiksi ja toimiviksi.
8 10. Henkilöstö kokee että palkitseminen on selkeää ja oikeudenmukaista. 11. Henkilöstö kokee johtamisen ja työyhteisön tasaarvoiseksi ja oikeudenmukaiseksi. 12. Museossa huolehditaan määräaikaisen, vuokra- ja vapaaehtoisen henkilöstön hyvinvoinnista ja integroimisisesta työyhteisöön. 8 Yhteiset päämäärät ja vuorovaikutus -museonne arvioista ja toimintakulttuurista. -miten ne näkyvät arjessa. 1. Museon johto ja esimiehet toimivat yhteisten tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. 2. Museossa johtaminen on vuorovaikutteista ja mahdollistavaa. 3. Koko henkilöstö kantaa vastuuta museon yhteisistä päämääristä. 4. Museon toiminta perustuu yhteistyöhön ja jakamisen periaatteet ovat osa myös sisäistä toimintakulttuuria. 5. Museon toimintakulttuuri perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja yhteiseen vastuunottoon. 6. Museossa arvioidaan yhdessä työn tuloksia ja iloitaan onnistumisista. 7. Museossa annetaan ja osataan ottaa vastaan palautetta. 8. Museossa on toimiva sisäinen tiedonkulku. Visionäärisyys, joustavuus ja ketteryys - museonne kehittämisaktiivisuudesta ja tavasta pohtia tulevaisuutta? 1. Museo on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen ja se kuuluu jokaisen toimenkuvaan. 2. Museo jakaa ja etsii hyviä käytäntöjä. 3. Museossa arvostetaan aloitteellisuutta ja luovia ideoita. 4. Museossa on tilaisuuksia aivomyrskyttää näkemyksiä ja ideoita niin strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi kuin toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi. 5. Museo kykenee kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja asenteitaan ja on aidosti valmis muuttamaan niitä. 6. Museo uskaltaa ottaa riskejä ja tehdä asioita uudella
9 9 Organisaatio ja prosessit - organisaation ja prosessien toimivuudesta? tavalla. 7. Museossa kyetään tarvittaessa nopeaan päätöksentekoon. 8. Museossa valtuudet ja vastuut ovat selkeitä. 9. Museo kehittää toimintaansa ja palveluitaan kokeilemalla. 10. Museossa saa myös epäonnistua. 1. Organisaatio tukee museon profiilia ja strategiaa. 2. Museon organisaatio ja prosessit tukevat palveluiden tuottamista ja kehittämistä asiakaslähtöisesti. 3. Museossa arvioidaan prosesseja ja työkäytäntöjä ja kehitetään niitä yhdessä. 4. Museo panostaa sekä koko museon yhteisiin että organisaatiorajat ylittäviin prosesseihin. Museo(palvelut) tänään Palveluvalikoima -mitä museonne palvelut ovat nyt ja mitkä ovat niiden kohderyhmiä? - onko museonne henkilöstöllä yhteinen näkemys mitä museonne palvelut ovat? 1. museo tarkastelee koko toimintaansa palveluina, jotka hyödyttävät asiakkaita, yhteisöjä tai yhteiskuntaa. 2. museon palveluvalikoima perustuu museon strategisiin valintoihin. 3. museon palveluvalikoima on määritelty ja perusteltu asiakkaan näkökulmasta. 4. museossa eri tehtävissä työskentelevät tunnistavat miten heidän työnsä kytkeytyy museon palveluihin. 5. museo osallistuu ohjelmistollaan keskusteluihin ajankohtaisista asioista. 6. museo tarjoaa palveluitaan toimitilojensa ulkopuolella esimerkiksi verkossa tai muissa ympäristöissä. 7. museo hankkii verkkoaineistojen ja -palveluiden käytöstä tietoja ja hyödyntää sitä kehittämistyössä.
10 10 Mahdollistajan rooli - minkälaisia rooleja asiakkailla, yhteisöillä, ja kumppaneilla on toiminnan ja palveluiden kehittämisessä? - mikä on asiakkaiden, yleisöjen ja kumppaneiden merkitys toiminnan ja palveluiden kehittämisessä? 1. museo kehittää toimintamalleja, jotka parantavat asiakkaiden, yleisöjen ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua toimintaan. 2. museo tarjoaa fyysisiä ja digitaalisia tiloja ja alustoja erilaisiin omaehtoisiin kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen. 3. museo tarjoaa vuorovaikutteisen oppimisympäristön. 4. museon toimintaan sisältyy mahdollisuus toteuttaa palveluita yhteisöjen aloitteesta ja kanssa. 5. museo on valmis uudistamaan museokäsityksiä yhdessä asiakkaiden kanssa ja muuttamaan omia toimintatapojaan sen mukaisesti. 6. museo edistää toiminnallaan kansalaisten omaehtoista kulttuuriperinnön vaalimista. Palveluiden saavutettavuus miten saavutettavuuden eri osa-alueet toteutuvat museossa. 1. museon viestintä on saavutettavaa (eri kanavat, selkokieli, verkon esteettömyys, selkeys jne.) 2. museo huomioi palveluissaan taloudellisen saavutettavuuden näkökulmat (maksuttomuus, edullisuus, ilmaiset palvelut) 3. museo on sosiaalisesti saavutettava ja tavoittaa erilaisia yleisöjä. 4. museoympäristö on esteetön 5. museon sisällöt ovat saavutettavissa erilaisin aistein 6. museon tekemät tulkinnat ovat moniäänisiä ja perusteltuja. Jakaminen ja avaaminen - millainen rooli museolla on tiedon ja sisältöjen avaajana ja jakajana? 1. museo on määritellyt roolinsa ja mahdollisuutensa aineistojen, tiedon ja sisältöjen jakajana ja avaajana. 2. museolla on tavoitteet ja suunnitelma aineistojen, tiedon ja sisältöjen jakamiseksi ja avaamiseksi. 3. asiakkaat ja yhteisöt voivat osallistua museon aineistojen ja sisältöjen rikastuttamiseen. 4. museo rohkaisee aineistojen monipuoliseen hyödyntämiseen ja käyttöön.
11 5. museo tekee yhteistyötä yhteisöjensä kanssa tiedon jakamisessa. 6. museo seuraa ja analysoi aineistojensa käyttöä ja tunnistaa käyttötarpeita. Pitkän tähtäimen museo(palvelut) 11 -mihin museonne haluaa yhteiskunnassa vaikuttaa Museo yhteisönsä muisti - museonne ominaispiirteistä muistiorganisaationa ja sen roolista yhteiskunnassa. -keitä ovat pitkäntähtäimen museon asiakkaat? 1.museo on kirkastanut roolinsa ja tehtävänsä yhteisönsä muistina. 2. museo kehittää aktiivisesti tapoja, joilla sen kokoelmat ja tietovarannot voivat olla vaikuttamassa ihmisten elämään ja identiteetteihin. 3. museo arvioi kokoelmiensa merkitystä ja arvoa yhdessä yhteisöjensä kanssa. 4. museo tekee aineettomat ja aineelliset ulottuvuudet yhdistävää ilmiöpohjaista dokumentointi, tallennus- ja tutkimustyötä yhdessä yhteisöjensä kanssa. 5. museo tarjoaa aktiivisesti aineistojaan yhteisöille ja toimijoille hyödynnettäväksi ja uudelleen käytettäväksi. 6. museo mahdollistaa toiminnallaan eri sukupolvien kohtaamisia ja kokemusten jakamista. Museo kulttuuri- ja luonnonympäristötoimi jana - museon roolista ja vaikuttavuudesta kulttuuriympäristötoimijana. 1. museo on tunnistanut ja kirkastanut roolinsa kulttuuriympäristön vaalijana. 2. museo edesauttaa toiminnallaan hyvän ympäristön syntymistä ja säilymistä. 3. museo vahvistaa toiminnallaan ihmisten mahdollisuuksia toimia omaehtoisesti kulttuuri- ja luonnonympäristöjen vaalimiseksi. 4. museo tarjoaa aktiivisen foorumin kulttuuriympäristön arvojen ja merkitysten pohdintaan.
12 5. museo kehittää kulttuuriympäristön suojelun käytäntöjä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. 6. museolla on vahva ja aktiivinen rooli kulttuuriympäristökasvattajana. 12 Museo taide- ja kulttuurikentän toimijana - museon roolista ja vaikuttavuudesta taide- ja kulttuurikentän toimijana. 1. museo on tunnistanut ja kirkastanut roolinsa taide- ja kulttuurikentän toimijana. 2. museo edistää toiminnallaan taide- ja kulttuurikentän moninaisuutta ja elinvoimaisuutta. 3. museo vahvistaa vuorovaikutusta taide- ja kulttuurikentän, yhteisöjen ja yleisöjen väillä. 4. museolla on vahva ja aktiivinen rooli taide- ja kulttuuriperintökasvattajana. 5. museo tarjoaa aktiivisen foorumin taiteen ja kulttuuriperinnön merkitysten pohdintaan. Museo tutkimuskentän toimijana ja tiedon tuottajana - museon roolista tutkimuskentän toimijana 1. museo on määritellyt ja rajannut selkeästi tutkimuksellisen profiilinsa tai tutkimusta mahdollistavan roolinsa. 2. museo tekee yhteistyötä ja on verkottunut tutkimusta tekevien tahojen kanssa tiedon tuottamisessa ja välittämisessä. 3. museon tarjoaa kokoelmatietojaan ja tutkimusaineistojaan hyödynnettäväksi eri tavoin esimerkiksi Finnan kautta. 4. museo tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden päästä kokoelmien äärelle. Museo vaikuttajana yhteiskunnan muilla sektoreilla - museon valinnoista ja roolista
Toimintaympäristö, tavoitteet ja valinnat. sanastoon. Asteikko Arvioi väittämiä oman museosi kannalta
Toimintaympäristö, tavoitteet ja valinnat sanastoon Asteikko Arvioi väittämiä oman museosi kannalta 1 Toimintaympäristö ja museon profiili - maailma muuttuu, mitä vaikutuksia muutoksilla on museossanne?
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Toimintaympäristö, valinnat ja tavoitteet Museon olemassaolon oikeutus syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Siksi toimintaympäristön tunteminen on keskeistä.
Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
Museotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
Kehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
SAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
Viestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013
Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Sirpa Kantola-Pakkanen Hallitusohjelmat Säädökset Ohjaus OKM strategiat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelmat
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät 6.9.20182 Tähtiseura-ohjelman laatutekijät Yhteiset laatutekijät Lapset & nuoret Aikuiset Johtaminen ja hallinto Johtaminen Hallinto Viestintä ja markkinointi
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työryhmän kokous klo Kulttuuritalo
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työryhmän kokous 26.8. klo 12.30-16.00 Kulttuuritalo Paikalla: Carina Jaatinen Kalle Kallio Eija Liukkonen Mirva Mattila Riitta Ojanperä Juhani Ruohonen Tapani
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
Muutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
Vaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a
MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
PRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
Ropeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista
Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Taina Tuomi Kehittämispäällikkö, KT Keva Kuntamarkkinat / 12.9.2018 klo 12-12.45 Tämän session sisältö Työkykyjohtamisen käsite Palvelutavoitteiden,
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lape kysely 1 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
HESETA RY STRATEGIA
HESETA RY STRATEGIA 2018-2022 1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU MISSIO 2 VISIO 2 ARVOT 2 STRATEGISET LINJAUKSET 2018-2022 3 YHTEISÖLLISYYS 3 ASIANTUNTIJUUS 4 VAIKUTTAVUUS 5 2 MISSIO Edistämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
TAKO2021 strategialuonnos 1.0
KO2021 strategialuonnos 1.0 Huomioita sisällöstä ja strategian jalkauttamisesta KO seminaari 10.10.2017 Kimmo Levä Pääsihteeri Suomen museoliitto Mikä strategia on? Startegia on taito käydä taistelua sodan
Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Kysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
Ylioppilaskunnan suunta
Ylioppilaskunnan suunta -työryhmä 12.5.2016 Ylioppilaskunnan suunta AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoite: AYY:n vaikuttaminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä ja proaktiivista Tavoite: AYY:n jäsenet
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa
TAKO-strategia ja toimintavuosi 2018 TAKO-verkoston kevätseminaari 14.2.2018 / Johanna Jakomaa Ohjausryhmän esitys TAKO-strategiaksi 14.2.2018 Missio TAKO antaa museoille välineitä avata ja kehittää kokoelmiaan
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
Espoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma
Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
Digimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK
Digimentoritoimintaa Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK Mistä puhutaan? Digitalisaatio "Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten
Keliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
Osa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
SPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
Lape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet