Maatiaiskasvien ylläpito on kulttuurityötä
|
|
- Niina Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Annikki Lappalainen Liisa Jääskeläinen Maatiaiskasvien ylläpito on kulttuurityötä "Toivon, että vanhojen kasvikantojen omistajat keräisivät siemeniä myös ystävilleen, naapureille ja kaikille halukkaille varmistaakseen, ettei kukaan voisi sanoa omistavansa maatiaisinta kantaa. Vanhat lajikkeet ovat suomalaista kansallisomaisuutta. Ne kuuluvat kaikille." Ensio Ubaleht, luomupuutarhuri, Hartola (Maatiainen-lehdessä numero 2/1999) Kuten meillä on kansanlauluja ja aarioita, meillä on myös maatiaiskasveja ja samojen lajien tehotuotantoon jalostettuja nykylajikkeita. Maatiaiskasveja voi verrata murteisiin, kansanrunouteen, itkuvirsiin ja kansanlauluihin, niilläkin on historiansa ja alueelliset variaationsa. Ne ovat elävää kulttuuriperintöä, eläviä artefakteja. Ne ovat kulttuurista rikkautta, joka tarvitsee vaalijoitaan, ylläpitäjiään, tunnetuksitekijöitään. Maatiaiskasvit ovat osa kulttuurihistoriaamme Rakennusperintö kertoo rakentamisen kerroksellisesta kulttuurihistoriasta ja vanha musiikki menneistä musiikin aikakausista. Juhlaperinne kantaa useiden sukupolvien kokemusta iloista, suruista ja kunniasta. Näiden tavoin myös perinteiset viljalajikkeet sekä puutarha- ja koristekasvit, kotieläimetkin, ovat osa kulttuurihistoriaamme. Kasvien "kesyttäminen" sai alkunsa noin vuotta sitten, kun ihminen alkoi rakentaa pysyvää asutusta ja kyläkuntia. Asutuksen liepeillä alettiin viljellä ravitsevia ja hyvänmakuisia luonnonkasveja. Niistä maukkaimmat ja satoisimmat valittiin jatkamaan sukua. Luonnonkasvien paikalliskannoista syntyi ihmisen seurassa maatiaiskasveja. Eräistä heinälajeista valikoituivat alkuviljat ja niistä viljojen maatiaiskannat ja maatiaiskannoista kehitettiin lopulta nykyiset lajikkeet. Myös monet eläinlajit sopeutuivat tai sopeutettiin ihmisen kanssa elämiseen seuraavien vuosituhansien aikana, niistä kehittyi maatiaiseläimiä. Kulttuurimaisema alkoi muotoutua maanviljelyn ja karjanhoidon myötä. Kehityskulku oli samansuuntainen myös Suomessa. Vanhimmat arkeologiset maanviljelystä kertovat löydöt ajoitetaan maassamme Kiukais-kulttuurin aikaan eli 4000 vuoden taakse. Eniten tietoa ovat Satakunnasta. Maasedimenttilöytöjen perusteella kiukaislaiset viljelivät ainakin ohraa. Kaskinauris on vanhimpia Suomessa viljeltyjä kasveja. Euroopassa kaskinauris on tunnettu yli 4000 vuotta. Keskiajalla se oli Euroopan tärkeimpiä ravinto- ja rehukasveja. Kuitukasveista nokkonen on Suomessa vanhin. Pellava ja hamppu syrjäyttivät sen myöhemmin. Pellavaa viljellään yhä edelleen sekä kuidun että öljyn vuoksi. Hamppu on vanha viljelykasvi, jonka viljelyä pyritään elvyttämää koko EU:n alueella. Kasvit myös matkustavat. Tunnetuimpia tulokaslajeja on peruna, joka on ollut Euroopassa niin kauan, että eräät vanhat kannat voidaan luokitella maatiaisiksi. Kuuluisin suomalaisista perunan maatiaislajikkeista on puikulaperuna. Sitä lienee viljelty Pohjois-Suomessa koko sikäläisen perunanviljelyhistorian ajan. Puikuloita on valkoisia, punaisia, sinisiä ja jopa 1
2 sinivioletteja. Lapin Puikulalle on myönnetty vuonna 1997 Euroopan Unionin alkuperäistuotteen suoja. Tarina sireenin leviämisestä Suomenlinnan rakennustyömaalta ympäri Suomea on tuttu monelle. Moniko tuntee Valamonruusun ja 1800-luvulla Venäjältä Suomeen tuotujen kymmenien omenalajikkeiden tarinan? Vielä harvempi osaa vakuuttavasti arvailla, miten tyrnin käy - tuleeko siitä koskaan maatiaista. Mikä on maatiaiskasvi? Maatiaiset eroavat uusista nykyaikana jalostetuista lajikkeista siinä, että ne ovat geneettisesti laajapohjaisia, mikä ilmenee ulkonäön ja monien muidenkin ominaisuuksien kuten kestävyyden suurena vaihteluna. Karkeasti ottaen vähintään sadan vuoden takaisia viljely- ja koristekasveja pidetään maatiaisina. Mitä täsmälleen ottaen sitten on maatiaiskasvi, maatiaiskanta ja maatiaislajike? Näin ne määritellään Maatiainen ry:n tekeillä olevassa opintoaineistossa: Maatiaiskasvi on vanha kulttuurikasvi, jonka kehittymiseen ihminen on tavalla tai toisella vaikuttanut. Ennen kaupallisen kasvinjalostustoiminnan alkamista viljelyssä oli vain maatiaiskasveja. Maatiaiskasvi on yleisnimi, jota voidaan käyttää sekä maatiaislajikkeista että maatiaiskannoista. Samaan lajiin kuuluvan maatiaiskannan ja -lajikkeen välillä on vain asteero, joka liittyy kulttuurievoluution pituuteen ja populaationsisäisen perinnöllisen muuntelun runsauteen. Maatiaiskanta eli paikalliskanta on viljelykasvin villin kantamuodon varhainen viljelymuoto. Sen yksilöiden edustama populaationsisäinen geneettinen muuntelu on runsasta. Ihmisen viljelytoimenpiteet ovat muokanneet populaation geeniainesta, mutta maatiaiskanta on monilta ominaisuuksiltaan vielä hyvin lähellä luonnonkasvia. Se on luonnonvalinnan ja ihmisen toiminnan seurauksena sopeutunut paikallisiin viljely- ja ilmasto-olosuhteisiin. Maatiaiskanta on usein "omalla alueellaan" erittäin taudin- ja ilmastonkestävä, koska sen laaja geneettinen kirjo tuottaa mitä moninaisimpia poikkeamia kestäviä yksilöitä. Esimerkkinä voidaan mainita kaskinauris ja sen Enon kanta, Vienan kanta tai Kainuun kanta. Maatiaislajike eli paikallislajike on pitkäaikaisen viljelyn ja tietoisen tai tiedostamattoman valinnan seurauksensa muuttunut kantamuodostaan melkoisesti. Se on viljelyevoluution kuluessa voinut kehittyä luonnonvaraista muotoa lähellä olevasta maatiaiskannasta tai toisesta maatiaislajikkeesta. Maatiaislajikkeiden populaation sisäinen geneettinen muuntelu on vähäisempää kuin maatiaiskannoilla. Maatiainen on jatkumo. On tärkeää oppia näkemään viljelykasvit kulttuuristen jatkumoiden osina kuten juhlatavat, kirjat, vaatteet tai liikennevälineet. Elävä kulttuuriperintö eroaa muusta kulttuuriperinnöstä kuitenkin yhdessä suhteessa: se kasvaa, vanhenee ja aikansa elettyään kuolee. Uutta voi syntyä ainoastaan geneettistä tietä. Jokaisen sukupolven geenit joutuvat sekä ihmisen että luonnon valinnan paineeseen ja siksi elävä kulttuuriperintö muuttuu jatkuvasti perinnölliseltä rakenteeltaan. Alueellisuus ja paikallisuus Maatiaiset ovat ihmisen seuralaisia, mutta ne ovat aina myös sopeutuneet paikalliseen luontoon. Maatiaisissa on vielä runsaasti jäljellä villien kasvien ominaisuuksia, ne selviävät vähällä hoidolla omalla alueellaan. Ilmastotekijät kuten merellisyys ja mantereisuus, vuodenaikojen vaihtelurytmi, valon määrä 2
3 kesällä ja kasvukauden pituus sekä kasvupaikkatekijät kuten veden saanti ja maaperän laatu, happamuus ja ravinnepitoisuus ovat vaikuttaneet kunkin lajin sopeutumiseen. Maatiaisten tapauksessa myös ihmisen käyttämät maanmuokkaus- ja viljelymenetelmät ovat olleet osa kasvuolosuhteita ja lisänneet osaltaan sopeutumispaineita ja populaationsisäistä geneettistä vaihtelua. Niinpä suuressa Suomessamme samalla maatiaislajilla on useita paikallisia kantoja. Härkäpapu on erilainen Savitaipaleella, Juvalla ja Joutsenossa. Pohjoisen kylmyys voi olla kasville myös suoja: Perunarutto ei kestä Lapin kylmyyttä ja niinpä puikulan viljely onnistuu paremmin Lapissa kuin etelässä, jossa puikula saa helposti perunaruton. Muutkin Lapin maatiaiset kuten Lapin akileija, Kuolan pioni ja väinönputki saattavat sairastua etelässä sieni- ja muihin tauteihin tai kärsiä valoilmaston erilaisuudesta. Asiantuntijat korostavat, että on tärkeää pitää maatiaiset ja niiden viljely oman paikallisalueensa sisällä. Erityisesti ristipölytteisten maatiaiskasvien, vaikkapa rukiin, geneettinen koodi voi muuttua hyvinkin nopeasti. Riski koskee myös itsepölyttyviä kasveja, esimerkiksi maatiaiskauraa ja -ohraa. Viime aikoina on keskusteluun noussut geenimanipuloitujen tulokkaiden aiheuttama riski sekoittua myös maatiaisiin. Maatiaiset ovat uhanalaisia Maatiaiset ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, kulttuurihistoriallisesti ja erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvien lajikkeiden geenipotentiaalina. Maatiaiset ovat uhanalaisia. Maanviljelyn keskittyminen suurille tiloille ja agrobisneksen globalisoituminen vähentävät jatkuvasti viljelylajikkeiden monimuotoisuutta. Koristekasvit hankitaan usein suurista kauppaketjuista ja ne ovat ulkomaista alkuperää. Ymmärtämättömyyttään ihmiskunta menetti vain muutamassa vuosikymmenessä luvulla suurimman osan sitä viljelykasvien monimuotoisuutta, joka oli hitaasti vuosisata vuosisadalta kehittynyt ihmisen "kesytettyä" ensimmäiset villikasvit evoluutiokumppaneikseen. Nyt elämme maailmassa, jossa kolmekymmentä kasvia tuottaa 95 % ihmiskunnan ravinnosta ja kahdeksan kasvia (etunenässä vehnä, riisi, maissi ja peruna) 3/4 ruokavaliostamme. Huolestuttavinta on viljelykasvien lajinsisäinen köyhtyminen. Vain 4 lajiketta tuottaa 75 % Kanadan preerialla kasvavasta vehnästä ja yksi ainoa lajike peittää puolet ko. maa-alasta. Ravintomme monipuolisuus on vain harhaa: kun pakkaukset puretaan, huomaamme syövämme vain harvoja lajeja ja lajikkeita. Maapallon geenivarat ovat kuin poikkeuksellisen hyvin varustettu kirjasto. Kukin laji, esimerkiksi vehnä, voidaan nähdä yhtenä kirjana yhdellä tuntemattomista kirjaston hyllyistä. Kukin kirjan sivu on osa yhden lajin geenivaroja. Yksi virke yhdellä sivulla voi olla pala geneettistä koodia, jonka sisältämän ohjeen mukaan ihmiskunta voisi esimerkiksi valmistaa lääkettä jotakin vielä tuntematonta tautia vastaan. Surullista kyllä tämä laaja, arvokas ja korvaamaton geenivaranto on suurelta osin tuhoutunut ja on edelleen vaarassa tuhoutua. Menetämme koko ajan geneettistä tietoa ja materiaalia, jonka arvoa voimme vain arvailla. On vahinko, että menetämme elämän kirjastosta kokonaisia kirjoja (l. lajeja). Joskus voi olla jopa yhtä kohtalokasta menettää jostakin tärkeästä kirjasta vaikkapa vain joitakin sivuja. Ajattele vaikkapa lajia koira. Jos menettäisimme kaikki muut rodut kuin kiinanpalatsikoiran, laji koira olisi pelastunut, mutta mitä kaikkea olisimmekaan menettäneet! Samoin voit ajatella monista kasvilajeista kuten kaali, ruis, vehnä, maissi... Vehnän tarina Ihminen "kesytti" vehnän Välimeren alueella villeistä kantamuodoista, joita ei enää tunneta. Soveltamalla valintaa ihmiset kehittivät vehnätyyppejä, jotka eivät esimerkiksi "särkyneet" 3
4 eli pudottaneet siementä peltoon kypsyttyään. Varhaiset jalostajat pitivät mieluummin jyvät (=vehnän siemenet) omassa käytössään. Lopulta vehnäkasvit menettivät kyvyn lisääntyä ilman ihmisen apua. Perinteinen maanviljely säilytti kuitenkin muissa suhteissa vehnän perinnöllistä monimuotoisuutta. Pelkästään Kreikassa viljeltiin 1920-luvulla melkein sataa erilaista vehnälajiketta. Niistä 95 % katosi 40 seuraavan vuoden aikana. Tuho oli valtava, vaikka sitä ei ymmärretty, koska ihmisillä ei ollut tietoja geeneistä ja perinnöllisyyden perusteista. Kymmeniin lajikkeisiin sisältynyt perinnöllinen muuntelukyky hävisi lyhyessä ajassa maatalouden "tehostuessa". Ihmiskunta menetti lyhyessä ajassa geenivarannon, joka olisi voinut olla mittaamattoman arvokas tulevaisuudessa. Suurituottoisten lajikkeiden viljelyyn perustuva vehnänviljelyn tehostuminen oli vain näennäistä. Uusien "ihmelajikkeiden" keskimääräinen elinikä oli vain 5-15 vuotta. Useimmat muutkin uudet viljakasvilajikkeet pystyivät vastustamaan kasvitauteja ja tuholaisia vain lyhyen aikaa. Kasvitaudit ja tuholaiset voivat pyyhkäistä yksilajikeviljelmän yli kuin preeriapalo. Taantuvaa lajiketta on pakko muuttaa ja "korjailla" niillä geeneillä, joita on vielä jäljellä lajin maatiaisissa ja perinnöllisesti monimuotoisissa vanhoissa lajikkeissa. Se monimuotoisuus, joka siirtyy geenien myötä uusiin sukupolviin, sisältää avaimen lajien helppoon sopeutumiseen ympäristön, esimerkiksi tuholaisten tai muuttuneen ilmaston paineissa. Jopa geenitekniikasta huolimatta maatalous on siis voimaton ilman vanhoihin viljelykasvilajikkeisiin ja vielä niitäkin vanhempiin maatiaisiin sisältyvää perinnöllistä monimuotoisuutta. Suosi ja suojele maatiaisia - NYT Monien maatiaislajien tulevaisuuden koetinkivi on maatalouspolitiikka - sitä viljellään ja kasvatetaan, mikä on taloudellisesti kannattavaa. Tahdollaan ja toimillaan ihminen on saanut aikaan nyt vallitsevan tilanteen, jolle on ominaista geeniperimän kapeus. Tahdollaan ja toimillaan ihminen voi sen myös muuttaa, jos arvokasta geeniaineistoa on vielä saatavissa. Olisikin tärkeää, että maatiaislajikkeiden geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen otettaisiin erääksi maatalouspolitiikan tavoitteeksi. Pitkällä aikavälillä maatiaiskasvien monimuotoisuuden ylläpitämisen ratkaisee koko elämäntapamme eli se mitä syömme, millaiseen kuituun pukeudumme, mistä talomme rakennamme, mistä ilomme löydämme. Maatiaislajikkeiden harrastajat toivovat, että mahdollisimman moni tämän pikkuplaneetan asukas ottaisi omakseen elämäntavan, johon maatiaiset kuuluvat luonnollisena osana: taimien vaihtoa naapureiden kesken, siementen keräystä, puutarhatalkoita, lähituottajien perinteisiä lajeja pöytään, tuoksuvia perhospuutarhoja, jokanaisen silmämääräistä kasvinjalostusta, juhlavillaa vaikkapa morsinkolla värjätystä kankaasta. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kulttuurisen monimuotoisuuden ylläpitämistä. Ja elämyksiä antavaa. Tämän ovat havainneet muinaisuutta ja keskiaikaa harrastavat ilahduttavasti kasvavat nuorten ryhmät. Mitenköhän maatiaislajikkeiden tunnetuksi tekeminen saataisiin nykyistä vankemmin koulutukseen? Erityisen tärkeää olisi ammatillisten oppilaitosten innostuminen asiasta. Metsähallituksen perinnetilat ovat arvokas avaus. Monet muutkin ovat alkaneet toimia. Tarvitaan kuitenkin lisää maatiaisten turvasaarekkeita ja niiden käyttötaitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen kannustavia oppimiskeitaita? Eikö olisi aika alkaa rikastuttaa maaseutua ja museoiden ja oppilaitosten pihoja perinnepuutarhoin ja -ryytimain. Erityisesti museoväen soisi tulevan mukaan etsimään kotiseutunsa ja -maakuntansa maatiaiskasveja ja 4
5 varmistamaan niiden säilymisen tuleville sukupolville? Ehkäpä maatiaisten ympärille voisi luoda jopa uusia elämyksellisiä elinkeinoja: kansatieteellisiä reservaatteja, keskiaikaisia kievareita omine viljelmineen, valistuksen ajan muotopuutarhoja. Lähteitä ja lisätietoa: Alanko, Pentti ja Kahila, Pirkko (1998): Palavarakkaus ja särkynyt sydän sekä muut perinteiset koristekasvit. Tammi. Alanko, Pentti ja Kahila, Pirkko (1996): Ukonhattu ja ahkeraliisa. Perinteiset koriste- ja hyötykasvit. Tammi. Alanko, Pentti & Joy, Peter & Kahila, Pirkko & Tegel, Satu (2002): Suomalainen ruusukirja. Tammi. Heikkilä, M. (1995): Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina. Satakuntaliitto. Hukkinen, Satu (1995): Luonnonkuitujen kehruu. Dataliina. Hukkinen, Satu (1995): Pellava - kasvatus ja muokkaus. KY, 2. painos. Krannila, Anssi ja Paalo Anne (1996): Omenapuu. Lappalainen, Iiris (toim.) (1998): Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus ja Edita. Lindgren, Leif (2000): Saariston laitumet. Edita. Maatiaisen jäsenlehdet 1/1996, 2/1999, 2/2002 Mikkola, Kauri ja Tanner, H. (2001): Perhospuutarha. Tammi. Myers, Norman (toim.) (1990): Gaia - elävä maapallo. Tunne vastuusi huomisen maailmasta. Weilin+Göös. Paalo, Anne (2000): Peruna. Rakennusalan kustantajat RAK. Tigerstedt, Peter M. A. & Lappalainen Annikki & Rämö Markku (2002): Elävä kulttuuriperintö: Maatiaiset muutosten paineessa. Maatiainen 2/2002. Internetsivustoja: Edu.fi - Kestävät kehitys: Kaskinauriista: Maatiainen ry: Terralingua.org: Kirjoittajat: Annikki Lappainen (FT) on didaktiikan lehtori Liisa Jääkeläinen (VTM) on ylitarkastaja Opetushallituksessa 5
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotMaatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT
Maatiaiskasvien tuotteistaminen Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT Maatiaiskasvit? Perinnekasvit? Kasvigeenivarat 1. Maatiaiset, maatiaiskasvit -Ei tieteellisesti jalostettuja viljelykasveja:
LisätiedotElävä kansallisomaisuutemme
Elävä kansallisomaisuutemme Suojele! Viljele! Vaali perinteitä! Oletko joskus miettinyt kotisi pihalla kasvavan ikivanhan omenapuun tai sukutilalla viljellyn viljakannan alkuperää? Kyseessä voi olla suomalaiseen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotMITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.
MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotGEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA
GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA Yrjö Tuunanen Yrjö Tuunanen Mitä geenivarat ovat ja miksi niitä suojellaan? Teijo Nikkanen Viljelykasvien, kotieläinten ja metsäpuiden geenivaroilla tarkoitetaan
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotMaatiainen Det lantliga kulturarvet ry:n toimintasuunnitelma 2006
Syyskokouksen päätös 26.11.2005 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry:n toimintasuunnitelma 2006 A. YLEISTÄ Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotSelvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista
Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista Heli Fitzgerald SYKE Nagoya työryhmä kokous 11.12.2014 Geenivaralainsäädännön valmistelua koskeva keskustelutilaisuus 15.12.2014 Sisältö Geenivarojen
LisätiedotAlkuperäiskasvien viljely
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET 2007-2013 Alkuperäiskasvien viljely Erityistuki palkoviljojen, viljojen ja nurmikasvien maatiaislajikkeiden, vanhojen kauppalajikkeiden ja vanhojen kauppalajikkeiden
LisätiedotToimintakertomus 2011
Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry Toimintakertomus 2011 YLEISTÄ Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä on säilyttää ja edistää kultbuutta
LisätiedotLataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa
Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522913623 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.54 Mb Huikea vuoden mittainen kiertomatka halki Suomen metsien.metsät
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotMaatiaisperunaopastus perinnetiloilla. Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT)
Maatiaisperunaopastus perinnetiloilla Annamari Ilola (Metsähallitus) ja Fatih Kayaanan (MTT) Metsähallituksen perinnetilat Korteniemi ja Kovero Annamari Ilola, Metsähallitus Perinnetilojen tarkoitus Kulttuurimaiseman
LisätiedotToimintakertomus 2012
Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry Toimintakertomus 2012 YLEISTÄ Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2010
MAATIAINEN DET LANTLIGA KULTURARVET RY Toimintasuunnitelma 2010 HYVÄKSYTTY SYYSKOKOUKSESSA 24. LOKAKUUTA 2009 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotKestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä
Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotYmpäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 16/09 Päivämäärä Dnro 28.8.2009 1613/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 7.9.2009 - toistaiseksi Kumoaa Viljakasvien sekä nurmi- ja rehukasvien maatiaislajikkeiden
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
MAATIAINEN DET LANTLIGA KULTURARVET RY Toimintasuunnitelma 2013 Maatiainen ry - Det lantliga kulturarvet (jatkossa Maatiainen) on yleishyödyllinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien
LisätiedotSuomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotLataa Puiden jäljillä. Lataa
Lataa Puiden jäljillä Lataa ISBN: 9789519655734 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.18 Mb 'Puiden jäljillä - 400 vuotta dendrologian historiaa' kertoo alkuperäisten ja tuotujen puu- ja pensaslajien
LisätiedotPIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere
PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere Geenivaraoppihanke Pirkanmaan Perinnepihalla Ahlmanin tarjoama opetuspaketti johdattelee vanhojen geneettisesti
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotToimintakertomus 2013
Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry Toimintakertomus 2013 YLEISTÄ Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotLataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa
Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund Lataa Kirjailija: Mats Björklund ISBN: 9789524950763 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.63 Mb Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä
LisätiedotLuomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotReilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia
Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.
Lisätiedot10 RYHMÄ VILJA. Huomautuksia
RYHMÄ VILJA Huomautuksia. A) Tämän ryhmän nimikkeissä mainitut tuotteet luokitellaan näihin nimikkeisiin ainoastaan jyvinä, jotka voivat olla myös tähkissä korsineenkin. B) Tähän ryhmään eivät kuulu viljanjyvät,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
MAATIAINEN DET LANTLIGA KULTURARVET RY Toimintasuunnitelma 2012 Hyväksytty syyskokouksessa 7.11.2011 Maatiainen ry - Det lantliga kulturarvet rf (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Lisätiedot10 RYHMÄ VILJA. Huomautuksia
0 RYHMÄ VILJA Huomautuksia. A) Tämän ryhmän nimikkeissä mainitut tuotteet luokitellaan näihin nimikkeisiin ainoastaan jyvinä, jotka voivat olla myös tähkissä korsineenkin. B) Tähän ryhmään eivät kuulu
LisätiedotLataa Lumoava Helsinki. Lataa
Lataa Lumoava Helsinki Lataa ISBN: 9789513771805 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.56 Mb Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotAlkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)
Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
MAATIAINEN DET LANTLIGA KULTURARVET RY Toimintasuunnitelma 2011 HYVÄKSYTTY SYYSKOKOUKSESSA 20.11.2010 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1988 vp. - HE n:o 191 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksj kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotSuomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Lisätiedot13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37
13.12.2008 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37 OSA 4: SALAATTIEN SEKÄ KÄHÄRÄ- JA SILOENDIIVIEN KAUPAN PITÄMISEN VAATIMUKSET I. TUOTTEEN MÄÄRITELMÄ Nämä vaatimukset koskevat: seuraavien lajien
LisätiedotKaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotMaatiainen Det lantliga kulturarvet ry. Toimintasuunnitelma 2009 Vuosikokouksen päätös 22.11.2008
1 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry Toimintasuunnitelma 2009 Vuosikokouksen päätös 22.11.2008 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry (jatkossa Maatiainen) on aatteellinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotPIRKANMAAN PERINNEPIHA OPPIMISYMPÄRISTÖ. Esittely 12puu 20.8.2012
PIRKANMAAN PERINNEPIHA OPPIMISYMPÄRISTÖ Esittely 12puu 20.8.2012 MIKÄ ON PERINNEPIHA? Mitä tulee mieleen käsitteestä perinnepiha? Entä perinnekasvi? Pirkanmaan Perinnepiha -hanke Pirkanmaan Perinnepiha
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotEuroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta
NÄIN OSALLISTUT! Sidosryhmäaamiainen 7.11.2017 Sini Hirvonen, suunnittelija, Suomen Kotiseutuliitto Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori Twitter: @HirvonenSini & @HeritageDaysFI Euroopan neuvosto
LisätiedotALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS
ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2016 ELY-keskuksen
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotTÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
LisätiedotPesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
MAATIAINEN DET LANTLIGA KULTURARVET RY Toimintasuunnitelma 2014 Maatiainen ry - Det lantliga kulturarvet (jatkossa Maatiainen) on yleishyödyllinen yhdistys, jonka pyrkimyksenä on säilyttää ja edistää kulttuurikasvien
Lisätiedot