Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista

Transkriptio

1 Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista Heli Fitzgerald SYKE Nagoya työryhmä kokous Geenivaralainsäädännön valmistelua koskeva keskustelutilaisuus

2 Sisältö Geenivarojen määrittely Nagoyan pöytäkirjan alaiset geenivarat Suomen geenivarat ja niiden käyttö Jokamiehenoikeuksista Sääntelyn tarpeesta Avoimia kysymyksiä 2

3 Nagoyan pöytäkirja Biodiversiteettisopimuksen (CBD) alainen pöytäkirja Määrää geenivarojen saatavuudesta ja niistä saatujen hyötyjen tasapuolisesta jakamisesta Tarkoituksena geenivaran alkuperämaan suvereniteetin tunnustaminen ja geenivarojen hyödyntämisen ja suojelun edistäminen Koskee kaikkia CBDn sisältämiä geenivaroja sekä geenivarojen käyttöön liittyvää perinnetietoa (TK) Tavoitteena selkeä, laillisesti sitova kehys geenivarojen saatavuudelle ja niistä saatavien hyötyjen jakamiselle 3

4 Geenivarojen määrittely? Geneettinen materiaali tarkoittaa kasvi-, eläin-, mikrobi- tai muuta alkuperää olevaa ainesta, joka sisältää toiminnallisia perintötekijöitä Geenivaroilla tarkoitetaan geneettistä ainesta, joka on tai saattaa olla arvokasta (CBD, artikla 2) 4

5 Perinteisestä tietämyksestä geenivaroihin liittyvällä perinteisellä tietämyksellä tarkoitetaan alkuperäiskansan ja paikallisyhteisön perinteistä tietämystä, jolla on merkitystä geenivarojen käytölle ja joka kuvataan siten geenivarojen käyttöön sovellettavissa keskinäisesti sovituissa ehdoissa. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014) Suomessa saamelaiset alkuperäkansa Heillä on käytössä geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä mm. eläimistä ja kasveista 5

6 Nagoyan pöytäkirjan alaiset geenivarat Kaikkien eliöryhmien geenivarat (paitsi ihmisen) Kaikkien osapuolten alueilta Ei voimassa kansainvälisillä merialueilla eikä Etelämantereella Siinä mielessä kun eliöt ovat aiempien kansainvälisten sopimusten alaisia, eivät kuulu Nagoyan pöytäkirjan alle 6

7 ITPGRFA - Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus Annex I listaa 40 ruokakasvisukua (Suomessa 2/3) sekä 83 heinä- ja rehukasvilajia (Suomessa 1/4) Heinä- ja rehukasvien suvuista Annex I sisältää vain tietyt lajit, loput lajit Nagoyan pöytäkirjan piirissä Kattaa vain käytön ja saatavuuden elintarvikkeiden ja maatalouden alan tutkimusta, jalostusta ja koulutusta koskevia säilytys- ja käyttötarkoituksia varten Muun käyttötarkoituksen kasvit (kemian-, lääke- tai muun teollisuuden) ovat Nagoyan pöytäkirjan piirissä, vaikka laji olisi Annex 1 listalla

8 Muita huomioitavia sopimuksia Biodiversiteettisopimus (CBD) Bernin sopimus (Euroopan luonnonsuojelusopimus - luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden ympäristön suojelu) Bonnin sopimus (Yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta) Lakien ja säädösten mukaan rauhoitetut lajit ja rajoitukset lajien hyödyntämisessä Tekijänoikeuksia koskeva sopimus (TRIPS) Uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskeva sopimus (UPOV) Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES) 8

9 Suomen geenivarat Koostuvat luonnossa tavattavista lajeista sekä ihmisen jalostuksen tuloksena syntyneistä lajikkeista ja roduista Luonnonvaraiset geenivarat: - Putkilokasvit, jäkälät, sammalet, levät, sienet, mikrobit - Nisäkkäät, linnut, kalat, muut eläimet Maatalouden geenivarat: - Viljely- ja koristekasvilajikkeet - Maatiaiskasvit ja rodut - Kotieläinrodut 9

10 Luonnonvaraiset geenivarat: Putkilokasvit 2500 putkilokasvitaksonia Joista n viljelykasvien luonnonvaraista sukulaislajia (mm. lääke-, kosmetiikka-, rohdos-, koriste-, maa- ja metsätalouden kasvien kanssa samaan sukuun luokitellut luonnonlajit) Kasvien käyttö mm. jalostuksessa, bioteknol., lääke,- kemian,- puu,- kosmetiikka-, energia,- ja rohdosteollisuudessa Metsäpuut, luonnonyrtit, marjat, lääke- ja rohdoskasvit Fennoskandialle kotoperäisiä lajeja Jalostusmateriaalina kiinnostavaa Geneettinen monimuotoisuus pääosin tuntematonta Käyttömahdollisuudet yhä laajasti löytämättä Maailman kasvilajista vain 5-10 % tutkittu kemiallisesti edes osittain Väinönputki 10 (Angelica archangelica )

11 Luonnonvaraiset geenivarat: Mikrobit Pieneliöitä: bakteereja, mikroleviä, sieniä, viruksia, homeita, hiivoja ja arkeoneita Tunnetaan vähän - potentiaalia paljon Hyödynnetään elintarvike-, kemia- ja lääketeollisuudessa ym. Entsyymien ja bioenergian tuotossa Kemiallisten aineiden, lääkkeiden ja probioottien tuotossa Elintarviketuotannossa: käymiseen, hapattamiseen, nostattamiseen ja säilymisen parantamiseen Ympäristönsuojelussa: öljyntorjunnassa, jätteidenkäsittelyssä arvokkaiden kemikaali- ja energiatuotteiden tuottamiseen jätteistä luonnonmukaisella tavalla Suomessa on pohjoisen sijainnin takia paljon erityistä mikrobibiodiversiteettiä esim. kylmässä toimivia entsyymejä tuottavat mikrobit 11

12 Luonnonvaraiset geenivarat: Sienet ja kääväkkäät Tärkeät kotimaiset sienikannat soveltuvat mm. - puunjalostus- elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden käyttöön - Jätevesien puhdistukseen - Matalissa lämpötiloissa toimivien entsyymien tuotantoon - Rehuproteiinin ja lääkeaineiden tuotantoon - Pilaantuneen maan kunnostukseen - Entsyymien tuottamisessa pesuaine- ja elintarviketeollisuudelle Kauppasienet - herkkutatit, tuoksuvalmuska jne. Lääke- ja rohdoskäyttö - pakurikääpä, lakkakääpä jne. 12

13 Luonnonvaraiset geenivarat: Levät - Taloudellista potentiaalia biopolttoaineena, jätevesien puhdistuksessa, proteiinin, biomassan ym. raaka-aineiden tuottajana eri teollisuuden aloille - Käyttöä mm. elintarvike-, tekstiili-, paperi-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa Jäkälät - Käyttö melko vähäistä, jonkin verran mm. elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa Sammalet - Kaupallinen käyttö vähäistä - Rahkasammalissa potentiaalia mm. vesienpuhdistuksessa, soiden ennallistamisessa sekä kemian- ja lääketeollisuudessa 13

14 Luonnonvaraiset geenivarat: Nisäkkäät, linnut ja riistaeläimet Noin 80 luonnonvaraista nisäkäslajia Riistaeläimet, rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet Metsästyslaissa luetelluista riistaeläimistä 52 alkuperäisiä lajeja Vakituisesti Suomessa pesiviä lintulajeja 248 Metsästyslaissa määritellyistä riistalinnusta 24 alkuperäisiä lajeja Suurpetojen geneettisistä tutkimuksista ilmi geneettinen eriytyminen sekä Suomen sisäisesti että naapurimaiden kanssa Muille kuin maatalouden eläimille ei tiettävästi tällä hetkellä merkittävää taloudellista käyttöä 14

15 Luonnonvaraiset geenivarat: Kalat Alkuperäisiä, vakinaisia kalalajeja 58 Luonnonvaraisia talouskaloja 27 lajia Taloudellisesti arvokkaimpia ankerias, kuha, siika, lohet, taimenet ja nahkiainen (sekä silakka ja turska saalismääriltään) Uhanalaisia 12, silmälläpidettäviä 6 Pyyntiä rajoitetaan Kalastuslailla ja - asetuksella Useista kalalajeista tunnetaan geneettisesti eriytyneitä alueellisia kantoja, voivat erota lämmön ja suolapitoisuuden siedoltaan, kasvunopeudeltaan tai voivat olla loisresistenttejä Voivat erota naapurimaiden kaloista, vaikka lajisto onkin pääosin sama 15

16 Luonnonvaraiset geenivarat: Muut eläimet äyriäiset (350 lajia) kotilo- ja simpukkalajit (165) Matelijat (5) ja sammakkoeläimet (5) nivelmadot (180) hämähäkkieläimet (2200) tuhatjalkaiset ja kolmisukahäntäiset (70) suorasiipiset (32) nivelkärsäiset (1542), verkkosiipiset ja kärsäkorennot (70) jäytiäiset (70) ja ripsiäiset (140) perhoset (2700) ja korennot (140) kaksisiipiset (7000) kirput (54) ja pistiäiset (7100) kovakuoriaiset (3700) Näillä eliöryhmillä ei ole erityistä käyttöä, paitsi rapu ja jossain määrin simpukat sekä hyönteisten potentiaalinen käyttö tulevaisuudessa 16

17 Maatalouden geenivarat: kasvit Kasvigeenivaraohjelma Maatiaiset sekä lajikkeet Suomen maatalouden kasvigeenivarat NordGenin siemenpankissa: - Viljat - Rehu-ja heinäkasvit - Peruna Kasvullisesti lisättävät kasvit MTT: - Koristekasvit - Vihannekset - Yrtit ja rohdokset - Hedelmä- ja marjakasvit 17

18 Maatalouden geenivarat: eläimet Eläingeenivaraohjelma Alkuperäisiä rotuja: - Suomenhevonen - Maatiaiskana - Suomenlammas - suomenkarja - suomenvuohi Kotimaisia metsästyskoirarotuja: - Suomenajokoira - karjalankarhukoira - suomenpystykorva - porokoiria pohjoismainen tumma mehiläinen Poro kuuluu Fennoskandian populaatioon 18

19 Suomen tärkeät geenivarat Suomelle kotoperäiset - Saimaannorppa, järvilohi (Vuoksen kanta), serpentiinirodut Fennoskandialle kotoperäiset - Metsäpeura, tunturisopuli, joitain hyönteisiä, sammalia, n. 50 kasvitaksonia Geneettinen muuntelu ja erikoistuminen Suomessa - Monilla suurpedoilla geneettisesti eriytyneitä kantoja - Kalojen eriytyneet kannat - Luonnonkasveista tutkimuksia niukasti, mutta eriytymistä todettu - Lajien sopeutuminen ilmastoomme 19 Saimaannorppa

20 Tärkeät geenivarat Uhanalaiset lajit, jotka eivät suojelussa - Suojelu ei ole kattavaa uhanalaisten lajien osalta Uhanalaiset: Rauhoitetut ja erityisesti suojeltavat lajit - Kiellettyä: Kasvin tai sen osan poimiminen, juurineen ottaminen/hävittäminen. Eläimen tappaminen/pyydystäminen, pesien/munien kerääminen jne - Erityisesti suojeltavat: Esiintymispaikkaa ei saa hävittää/heikentää Luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit - Elinympäristöjen suojelu, hyödyntämisen sääntely tai tiukka suojelujärjestelmä, jossa kielletään hävittäminen, kerääminen, pyydystäminen, hallussapito, kauppaaminen Kansainväliset vastuulajit - Ei suojeltu lailla - Suomessa esiintyy vähintään prosenttia Euroopan kannasta 20

21 Jokamiehenoikeuksista ja geenivaroista Luonnonsuojelualueilla eivät sellaisenaan voimassa: Kasvien kerääminen luvanvaraista. Liikkumista voidaan rajoittaa Rajoitukset löytyvät alueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksistä tai järjestyssäännöistä Jokamiehenoikeudella ei saa Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta tuohta, kuorta, oksia, juuria, lehtiä, pihkaa, niiniä, mahlaa, terhoja, pähkinöitä tai käpyjä Ottaa varpuja, sammalta, jäkälää ja turvetta Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä/poikasia tai muita eläimiä Kalastamiseen ja metsästykseen tarvitaan luvat. Pakurikääpää ei saa kerätä, sillä se on sienen puuhun aiheuttama kasvannainen eikä pakuria pysty irrottamaan vahingoittamatta puuta. 21

22 Jokamiehenoikeuksista ja geenivaroista Jokamiehenoikeudella saa Kerätä luonnonvaraisia sieniä, kukkia ja marjoja Poimia maahan pudonneita risuja ja käpyjä Onkiminen ja pilkkiminen sallittu Käävät katsotaan luonnonvaraisiksi sieniksi, joten niiden poimiminen on sallittua puuta vahingoittamatta Ei ole määritelty mitä luonnonvaraisten kukkien osia saa kerätä Tulkittu että kukkia saa siirtää juurineen luonnosta, jos ottaminen tapahtuu siten, ettei toisen maalle jää pysyviä jälkiä. Selkeä vaikutus geenivarojen saantiin: Käävät, sienet, putkilokasvit, mikrobit 22

23 Tarvitseeko geneettisen materiaalin saantia Suomesta rajoittaa tai säädellä? Eläimet: ei nähdä tarvetta sääntelyyn Levät: sääntelyä ei koeta mahdolliseksi Jäkälät, sammalet: ei tarvetta säänt. (Paitsi uhanalaisia muttei suojeltuja) Mikrobit (bakteerit, mikrolevät, hiivat, sienet, virukset, homeet, arkeonit) - Huoli jos minkäänlaista sääntelyä ei tule. - Suuri kaupallinen ja taloudellinen potentiaali Kasvit: - Uhanalaiset rauhoittamattomat lajit - Patentoimisesta huoli (omistusoikeudet?) Mikrobit, käävät, sienet, putkilokasvit 23

24 Tarvitseeko geneettisen materiaalin saantia Suomesta rajoittaa tai säädellä? Lajien suojelussa on aukkoja Kaikki uhanalaiset lajit eivät ole kattavasti suojeltuja, mahdollista että vapaa saanti voi vahingoittaa niitä jokamiehenoikeuden tarjoamilla mahdollisuuksilla Jokamiehen oikeuksissa ei ole määritelty aiheuttaako kerääminen haittaa populaatiolle Uhanalaisten yksivuotisten kasvien siementen runsas kerääminen voi vahingoittaa tai jopa tuhota populaation Juurineen kerääminen vahingollista monivuotisille Lisätutkimuksen tarve 24

25 Avoimia kysymyksiä Miten Nagoyan pöytäkirja toimii valtioiden välillä liikkuvien eliöiden suhteen? - Vaeltavat riistaeläimet - Muuttolinnut - Kalat, levät, plankton, muut merenelävät - Mikrobit - Eliöt liikkuvat jatkuvasti, luontoa ei ole mahdollista hallita tai pysäyttää Miten toimitaan tutkimuksessa käytettävien geenivarojen kanssa? - Museo- ja tutkimuskokoelmat, kuivatut herbaarionäytteet - Siemenpankit - Koe-eläimet 25

26 Suomen geenivarojen omistajuus? Milloin geenivaroista tulee Suomen geenivaroja? - Kun tullut/tuotu Suomeen? Onko eroa onko saapunut itse vai tuotu? - Alkuperäinen, muinaistulokas, uustulokas, viljelykarkulainen, satunnainen? - Entä jos laji saapuu ilmastonmuutoksen vuoksi, nyt jo tapahtuu? Miten määritellään suomalaiset geenivarat, maatalouden geenivarat? - Mistä lähtien maahan tulleet/tuodut lajit Nagoyan pöytäkirjan alla? - Materiaalin alkuperä tulee ottaa huomioon: Viljelykasvilajit alun perin kotoisin maailman monimuotoisuus-keskuksista. - Onko Suomen geenivara silloin kun on Suomessa kehitetty/kehittynyt? - Tarvitseeko luonnonvaraisia lajeja ja viljelykasveja katsoa eri kriteerein? - Maatalouden geenivarat geenivaralaissa? - Omistusoikeudet patentointi? Ahvenanmaan geenivarat? 26